Vapaus, June 8, 1926

              ÄiiiiiiSiiiii^ . ^ ^^jftrn^fff f1*'>"'«^«*«*" *7«ira«»»itan aatienleannattafa. flmea.
tnr SuObvxymip OnU, jok» tiistai, torstai ja.IaaaataL
T o i m i t t a j a a :
& 6. NEIL. ABVO VAABA
VAPAUS (Liberty)
. The inHy organ o£ Fumisb "HTorkers in Canada. Pob-
Uäbeä ia Sodbory, Ont^ every Tneaday, Tbnrs^ay and
' Bfttmrday.
Beglstercd at the Port Office Department, Ottava,
.<jl'gegond'clas8 matter.
. TILAtJ^BINNAT:
- Canadaan y ] ^ vk. «4.00, pnoU vk. f 2.25, kolme kk.
- 41.6D ja yksi kk. 76e.
•yhdjBvaltöihih ja Suomeen, ykri - k . 15.50, puqU vk.
f 8.00 ja kolme kk. $1.76. ' - . ^ .
ISUuksia, joita ef neurut raba, ei tttS» labettämHan.
paltaT ariamicatcn JflfUa on takankaet
, ; \ IL|I0IT0SHINNAT VAPAtJPESSA: ^ ,
Nalmailmotukset $1.00 kerta, $2,00 kaksi keriaa.
AvioHfttoonmenoilmotnkset 50c palstatuuma.
Kimenmuntosilmotuksei 60e kerta, $1,00 8 kertaa.
. Syntymäilmotnkset $1.00 kerta, $2.00 8 kertaa.
Avfoeroitmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
- SooIemanilmotnkBet $2.00 kerta, |60c llsgmaksu
iBtosfouseelta tai mnistovlUrssylta. /
' BSInfiaantiedot ja osotellmotnkset/SOe kerta, $1.00
fcofanekertaa. , ' - ' ' '
TilupSisUmottajien ja ilmotusakenttunrien on, vaa­dittaessa,
latetettäväjtaotu^^
Tiintain .lehteen aljotut ilmoitukset pitää olla kont-toriasa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
tehteen tgrgtataa keUo 3. ' -
- GeneraJ advertisincr ra^s 75c per ccl. Incli. MJ-nlmum
jsbargre for single Intiertion 75c. The- Vapaus
It ;the bestL advertlsinff medium among the Finnish
reopJe in'Canada. > , / >
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lorne
fit.^ Puhelin 1038.' Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont,
• J^08.'ette mirrin tahansa saa vastausta.^ensimaiseen
idvjeeseenne.' kirjoittalcaa uudelleen lii^eenhoitajan
fcnoondllisella nift>ellä. (
. \ ^ . , y . KANf74Sm Liiklceenholtaja, . ^
KiikliiiddanUäisuade^ta Ontariossa
^lurjott^a puolueenune pääraanenkpnattaj
toUIaan-seuraavaa:
Icattpungeista.''Tiedot kertovat,'että useita satoja Bar>
r i e n j a ympäristön asuldcaita on olliit koolla tekemässä
itidcollisuudenvalan «valkoisten, protestanttisten j a ei
jliutalaistenV. aatteille, Tuliristit rätisivät. Mutta y l i
tulii^tiett rätinän kuului tilaisuudessa saamaa pitävän
jtimolanmiehen,' päpin/lprpotys. '
I a nuka oli tämän jumalisen «nöyrän laupean
raubaiiprinbin» ^seuraajan vnorisaamap' sisältö? Saar«
nasi^o hän miesten veljeydestä" ja jumalan isällisyy*
dcstä^ Öliko hänen saaxnaiisa sisältönä «tulkaat te
kaikki> minpn luokseni»? Ei. Hän polki maata ja
inylvi, että/vain ne, jotka^ ovat «valkoisia,' kristityltä j a
prollestanttisia», tultaisiin pelastamaan, 'Heidän on
«taivaanvaltakunta». He ovat maan suola: Ja heidän
tulisi olla tämän maailmankin valtakunta. Mutta k i i -
nala^et ova^ ottaneet käsiinsä vaatteidenpesuliikkeen;
•faeikkalaiset'ovat vallani^eet kenkäinkiillotusliikkeen;
rAolialaiset ovat;laskeneet painavan: k^
myyntiliikkeen, ylle; ja Juutalaiset, ovat ^kaapanneet
liiUcuyakuva», jä vaateollisuuden^
Tämä' riittää saamaan "vallcoisen protestanttisen ve*
xen kidmmaanr Joten liity kuktuicklaneihin, pue yllesi
heidän kaapunsa, polta • tuliristisi j a käy sitten teke*
mään ulkomaalaisten elämää niin onnettomaksi ja kur-^
'pksi^ että ne hyvät liikkeet, jotka heillä nyt on, .saa<
daan- takaisin vmaan suolan käsiin.' ^'
' , ' i
Kukluxklanrlaisuuden kaiken teatterimaisen humpuu^
^ n , kaikkien vakuutul^ien takana «yli-siveellisyydes-ta
»' lej>ää ,tämä perin materialistinen m o t i i v i ,— liik­keiden
ja kaupan saaminen valkoisten, protestanttisten
j a / : d-juutalaisten^^'^^ M
omistajain, ..ravintolanpitäjäin, y.m., y.m. käsiin —
anastaa ne voiman ja terrorin ayulla, kun e i tätä ole
onnistuttu tekemätui 'tavallisessa kapitalistisessa kilpai­lussa.
August Bebel kerran määritteli juutalaisvastai*
fsuuden «hullujen tyhjäpäidOT sosialismi
Jclaiiilaisuuteen sopii määritelmä aivan yhtä hyvin.
Keskiluokat alkavat tuntea taloudellisen taistelun
puristuksen.» Kapitalistinen järjestelmä j:atkuvasti huö-liontaa
keskiluokkain asemaa.: Suurten yhteenliittymäin
: ja---sulautumain-nopean''lisää
teollisuuksissa kasvavat n.k. «rengaskauppa»- ja'posti-iähetysjärjestelmät
tuotteiden jaon alalla. -Keskittymi-;
ncn valtaa alaa; joka tähän saakka on näyttänyt keski­luokalle
pyhitetyltä — jälleenmyynnin alaa. Mutta
sen sijaan, että näkisi kapitalismin, yksityisomistuksen
ja -halliiban järjestelmän, finanssipääoman järjestel­män
syylliBeksi;\aloudellisen asemansa j a t ^ v a a n ku
jistumiseen, antaa lyhytnäköinen tkeskiluokkalaineditr
sensätnlla yllytetyksi loisia rolua^ väriä tai uskoa ole­vaa
, kärsimystoveriaan vastaan. Ikävin puoli asiassa
on se, eitä useat työläisetkin antautuvat kukluxklani-laisuuden
humpuuki. Ja rotuvihafjlosofialle, uhraten
sille aikaansa j a voimiaan, jolkä heidän tulisi säästää
toiminnalle ammattiyhdistyksissään; Työläinen, joka
liittyy kukluxklaneihin.onfluokkqnsapeltäjä. Se on
järjestö, jonka tarkotuksena on käpitdlismin säilyttä-minen.
Se on käytännöllinen ase kapilaliätien käsissä
työväenluokan murskaamiseksi. Kukluxklanicn järjes-
^ täytyminen missä ''osassa, maata hyvään pitäisi' olla työ­läisille
varotuksena pikaisten j a tehokkaiden jarjeslä-niiskamppailujen
järjestämiseksi työväenjärjestöjen hy­väksi.
ka on sopusoinnussa yhteiskunnan aineellisten perusi |
teiden kanssa. Jo» materialisjni esittää yleisen sään­nön,
että vanna tieto :^on Jimaistaolevaisessa>''niin ma­terialismin
k sovelluttaminen yhtdskunnan : tutkimiseen I
vaatii, ctta yhteiskunnallinai varma «ieto on ilmaistu [ (Tämän runon lausumisessa kflpafllaan Keski-Ontarion piiri|uMain
yhteiskunnallisessa olevaisessa. VreknoIogia»,^^^^^s^ ' —^ _:j-**=-r_-3 1 —
Marx, «ilmaisee ihmisen toimivan 'suhtautumisen Juon-:
toon, hänen ^välittömän suhteenpa 'tuotantoprosessiin;'
j a samalla kerralla sen, ettäi hänen elantotapansavyfa-^^
teiskunnallis^t suhteet j a älylliset käsityksensä johtu­vat
siitä.»
yhteydessä pidettävissä runonlausuniakilpjuIolBsa.
P i i i i j a h l a k o m i t e a . )
Lenin Marxin esittämästä materia­listisesta
historiankäsityksestä
1 Välihän materialismin riittämättömäksi ja yksipuoli­seksi
toteaminen — kirjoltaa L e n m — osotti Marxille
välttämättöniäksi muodostaa yhteiskunnallinen tiede, jo-
1 Materialistinen/ historiankäsitys^: tai selvemmin piii'
huen; materialismin sovittaminen yhteiskunnallisten i l ­miöiden
piiriin, on poistanut tähänastisen historian­käsityksen
teorian kaksi päävirbettä. Historiassa on,
-iiarhaimmassakin tapauksessa, pidetty ihannetta histo­riallisesti
toimivien ihmisolentojen: vaikuttimena tut^
kinmtta .näidenr vaikuttimien syitä, ottamatta', selville
yleisiä^ -lakeja,;> jotka vovat yhteiskunnallisen kelu
järjestelmän takana, etsimättäi. näiden ^suhteiden juuria
aineelliseiK tuotannon kehitysasteessa^ / Toiseksi tähän­astiset'^
teoriat ovat sivuuttaneet tyystin suurten väestö^
jouldcojen 'toiminnan,: kun historiallinen\ materialismi
on vantai^ut^meille enisimäisen kerran mal^dollisuudeii;
tutkia tieteellisellä täsmällisyydellä, yhteiskunnallisten
suhteideuvvaikutusta joukkojen elämään.. Ennen Marxia
ollut' «sosiologia» ja'histörionkirjotus,/parhaassakin
tapauksessa, kokosi pelkkiä tosiasioita j a ei haiddcinut
meille mitään muuta \ kuin esityksen joistakin erikoisista
historiallisen ^prosessin ikausista. Marx' osotti keinon
kehitysprosessin^aUieuttajan ja yhteiskuntatalouden rap-peutumisilimiöiden.
käsittämiseen j a L^perinpohjäiseen
tutkimiseen ottamalla tässä huomioon kaildci vastakkai­set
.pyrkimykset kokonaisuudessaan ja niiden : v a i k u -
tukset täsmällisesti määriteltynä «ri yhteiskuntaluokkien
elanto, j a titotantosuhteisiin;.'hän siis hylkäsi subjektir
vismin samoin kuin mielivaltaiset joidenkin «johtavien
aatteiden» vaikutukset j a kuvaukset fa asetti kaikkien ]'
aatteiden pelkäksi pohjaksi, ilman/;poikkeust^j:k
eroavat pyrkimykset yhteiskunnallisissa tuotantovoi­missa.
/Inhimilliset olennoi muodostavat historiansa,
mutta Marx ensimäisenäpsotti,;^ikä määrää inhiim^
ten olentojen vaittitteet j a erittäinkin ihmisjoukkojen;
iän ensimäisenä; osotti mitä nfcden.yhteentörmäysten
tokonaisuus on ihmisyhteiskunnalle, mitä ovat yleiset
aineellisen tuotantoelämän ehdot, jotka -muodostavat
jöhjan kaikille ;ihmisolentojen^U
loille ja imitkä ovat näiden eht jjen kehitykselliset lait.
TätenJVI£^^x näytti tien, tieteelliselle historiantutkimuk-selie
määrättyinä prosesseina, jotka ovat määrättyjen
ajcien aloisia kaikkme suunhattoiiiine moninaisuuksi-nensa
ja vastakkaisuuksinensa.,
-Että jokaisessa, yhteiskunnassa yhteiskunnan taistele­vat
jäsenet- ovat vastakkain toisten <aistelevain kanssa,
että historia kuvastuu meille taisteluna ihmisteii ja yh­teiskuntain
välillä^ että historia muodostuu rauhan' ja
sodan, vallankumoukseii ja taantumuksen, paikallaan-pysymisen
ja nopean edistyksen tai rappeutumisen vaih­tuvista
ajanjaksoista — kaiMd nänpä tosiasiat ovat hy­vin
tuimettuja. Marx antoi meille'johtolangan, jolla
ykenemme löytämään selvät lait monimutkaisuuteen
a kaaokseen? Tämä johtolanka" on luokkataistelun
eoria. Se,on ainoastaan kaikkien yhteiskunnan jäsen-ten
taistelujen kokonaisuuden tiÄkiminen, joka voi joh­taa
näiden taistelujen, tulosten tieteelliseen* määritte­lyyn.
M4jat köyhät Ja kylmät :
ja kolkot ja harmaat:
Ovet auki, säteet
tulossa auringon armaat!
Kevät alhoonkin eksyyi
}kesä sen kera rientää,
sen palssamin suokaa
Ja silmänne suokaa
ahmata päivää;
pint&yttä jo^ kyllin^
ja huuraa ja häivää.
Ja täyttyä rinnan
te suvesta suokaa^'
hyistä -ankeuttaanhan^
povi niin rnoju -huofuta.
Veri nuortua että
taas hyytynyt' voisi,:
jaauringonkaipuu
teon joustin se oisi ,
:Ja uljuuden henjd
se täyttäisi aran: •
ja nqustd jo aika
olis paariasparan.
U i n bDite db» r [Jim
:Fascismin "xhannevaltu)'' on n y t
muodostettu, julistaa Hnssolini
maanman kapitalistilehdHle. .Tällä
Mut kukkaset kun puhkeaa jq^Juoksu täyttää maan,
te ^käykää kukkakummuille ja sejtpel poimikda,
ja veljien ja\siskojen te rientäkäätte4uo,
joilV osanansa telki vain, ja suokaa heille tuo.
< Te suokaa heille seppele -ja sanokaa: --^ Kuin yo
se päivän tieltä poistuvi, hyy keltä auringon,
' niin pääsintiima teidänkin se. kerran kaunis lyo,
kun vainon valta murskattu, ies katlcaistu sen on.
Ja etia kerran ki^
SUt' annoittehan lunnahani te uhrit - vajjauden.
Te profeettoja keväänhän, ja taika taistelen,
se > hedelmöittyi kauttanne, soi suurnft kutsu sen.
..•Ja siksi seuraa seppeliä työn luokan siunaus
jaahdistettuin ajqtus, mi valoisa niin on:
kuin kevät voimain -valkeiden on kruunu, kukoistus,
niin kukkeus te luokan myös, mi noussut taistohon! —
K. K.
f m vootta uutta talouspoliiiaa
Neuvostoliitosi
PiinasotUaan vala
V i i s i vuotta sitä aikaa, jolloin y h -
teiskuntaelämäh subnenlyönti käy
nopeaksi, jollojbi,.vanhan tukipyl-väät
särkyvät," j o l l o i n , uusi järjes-
, . jtys luodaan, jolloin uudet luokat
1. Minä, työtätekevän kansan poika,-Sosialististen Ljjj^vat tietoisesti^ "|;ehdä historiaa"
neuvostotasavaltojen liiton kansalainen, omaksun työ- j a vanhat luokat taistellen perään-
.... . .-1 J 1,... tyvät — se on>sangen . s u u r i histo-lais-
j a talonpoikmsen punaisen armeian sotilaan 1^"*- aika.' Ja tietenkin Lpin
sumuksen. ^ - ' ^ [ - ' viisivuotiskokemus on tavattoman
2. Sosialististen neuvostatasavaltojen liiton ja koko suuresta merkityksestä ei ainöas-
. . . . taan Neuvostoliitdfa kommunistiselle
maailman,työtätekevien kasvojen edessä vannon, etta 1 ^^j^^^^^^ ^-^^ ^ ^ » ^ ^^.^^^
kunnialla täytän tämän kutsiunuksen, opin rehellisesti | veljespuolueille,' koko kansainväli-soUlastaidon
ja varjelen kuin silmäterääni kansan ja selle p r o l e t a r i a a t i l l e .^
90tilaallistii\. omaisuutta turmiolta ja . varkeudelta. Maalis-huhtikuu v. 1921 o l i suu-
; ' ' j rimman niurroskauden aikaa, mitä
3. Mina sidoutun ankarasti ja tinkimättä noudatta-1 j^^akuun vallankumouksen jäl-maan
vallankumouksellista kuria ja ehdottomasti täyt- keen ollut. V. 1921 alkupuolen
lämään työläis- ja talonpoikaishallituksen asettamien tilanne kätki Jtsessään staunnatto-
' mia vaaroja proletariaatm diktatuu-komentaj
ien kaikki käskyt. ' r i l l e . ' Kansalaissota oli pääasiassa
4. Minä sidoutun itse pidättäytymään j a pidättä- j j o ;:,voitofckalstipäätettyj,v:Vanhan
maan .overeUa kaiUsU « o U « , joUca ova. Sosialisds.» J ^ . s ^ ' ^ ä „ ^ , ^ p a J ^^
neuvostotasavaltojen liiton kansalaisten^ arvoa alenla-jQt^u^talonpöikaistohi avulla.: Siir^
via\ sekä ohjaamaan kaikki tekoni j a ajatukseni k a i k - r y t t i i n . r a u h a l l i s e e n rakennustyöhön:
. . . . . . * , Mutta se ei luonnistunut. - Neuvbs-kien
työtätekevien vapautuksen suureen paamaaraan. L^^^^nj^^^^^- tuotannolliset voimat
5. Minä sitoudun työläis- j a talonpoijkaishallituksen jatkoivat törkkuiöistaan.^^^i^^^^^^^^^M
ensi kutsusta rientämään puolustamaan Sosialististen "isÄuruiskutukset" eivät a u ^ n e e t.
„e„v;,.o.a3avahojen n«.oa^lcaiKs,a vaaroilta ja vai-keuksista,
jOlka uhkaavat sitä sen kaikkein .vihollisten Kylvöt jatkuvasti pienenivät. Ta-taholta,
ia taistelussa Sosialististen neuvostotasavako- Monpoikaistalous pörhisti . uhkaavasti
; . , . j karvojaan, sulkeutui itseensä. V i l -
jen hiton puoksta, so^ahsram j a kansojen veljeyden! .^^ pakkoluovuinis oU esteenä ta-asian
puolesta, en tule^säästamään voimiani enkä elä-1 lonpojan työhalulle. v P i k k u p o rv
määnikään. ' . ^ tj^tymättömyyderi aalto__kas-
^ , . . . . „ . , . , . , ..... . . , „ . . voi. Omasysäyksethsesti kaantyi
6. Jos nima i l k e n i aikem luovun lasta juhlallisesta T ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ kaupunkia, talonpoikaisto
lupauksestani, tulkoon osakseni yleinen halveksuminen |proletariaattia ' j a sen puoluetta vaa­ja
talonpoikain
Jo /leimahtivat
Kronstadtin ' t u l e t ; . . / ' : . ^ ^ / / . • • ' . • • • ' ' ^ ^ i : : : ' ^^
ja ranstaiskoon minua vallankumouksen, ankara käsi. M^^^"* ''^y.^^'^'^'?^
'Uitto oli hajota. •
Toisen. inlernatsi'onalen sodanedellisistä sosialide- Tarvittiin äkkikäännettä ^ j a sota
mokraaltisista puolueista lausuu I. S t a l i n : «Sensijaan, kommunistisen järjestelmän histo-
, 1' . . • • . riallisen suhteellisuuden ymmärtä-ella
puolueet olisivat ottaneet oppia omista virheistään 1 . ^ ^ ^ Kulkeako eteenpäin entistä
ja kasvaneet oikeaan': kumoustakliifckaan, kipeät kysy- viettävää tietä;'vastassa . t a l o n p o i -
raykset huolellisesti? kierrettiin j a hämättiin, Näön (kaisto, vaiko uutta tietä,/ jolle t a -
vtioksi/kyllä' puhuttiit
vain. siksi, eitä asia saatiih päättymään johonkin ve-1
nyvään päiitöslauselmaan». , Samaa saatetaan sanoa
Toisen intematsionalen puolueista tälläkin hetkellä.
vuoksi^ kyllä kipeistläun kysymyksistä puhuttiin, mutta j '*>"P<*'k*^o"k<*'^ astuvat.
Puolue löysi:, jälkimäisen tien;
Sellaisena oli uizs^^^^^
Leninin ansiosta tämä t i e löyr
dettun j a n i i n säästettiin suunnat­tomia
voimia j a varoja. Leninin
ansiosta vältyttiin anteeksiantamat­tomista
erehdyksistä, jotka - ovat
n i i h vaarallisia historian käännekoh­dissa'.
Leninin, ansiosta siirryttiin
neppiin, ei sokeasti, epäjärjestyk­sessä,
vaan monien taitavien manö-veerausten
välityksellä, - toteuttamalr
la' kokonainen järjestelmä i ylimeno-toimenpiteitä,.
;
• , M e l u l l a j a ' ilon ulvonnalla säes­tivät
njBppiin siirtymistä viholliset.
Torakkain ^ leiristäi> Miljukovien ja
Suvorinien, ;. santarmipakolaisten , j a
menshevikkien vanhantavaran kau-pustelijkin
leirissä heräsi, ahnas t o i ­vo.
, Bolshevikit ovat ."antautuneet'.',
ovat päästäneet käsistään;^ sotakom-munismin:
seipään, -ovat avanneet
luukut porvarillisuuden tulvia - s i ­sään.
Kapitalismi palaa riemuku­lussa,
;iNäin: olivat riemussa vihol­liset.
K '
/ Tekivät laskuvirheSri, Jokainen
näistä vuosista on heille ollut, hä-lyyttävän
laskuvirheen vuosi. , Ne-^
pin tuloksena^ joka lämmitti työn
j a ' taloudellisen' elämän - jäätjmeet
putket, päästi .vapaaksi tuotannolli­set
voimat, maaseudulla j a kaupun­geissa:
oli .kansantalouden - jälleen­r
a k e n t a m i n e n ; ' / Liitossa : talonpoi­kaisten
' kanssa se onnistuttiin suo-rittamaaK
Jälleenrakentaessa : py­syivät
>komennussillat-^ käsissä^ vielä­pä
lujittuivat j a suureni niiden suh­teellinen
osuus.
Nepin viisivuotistase .. osottautui
maalle. täysin suotuisaksi. Tämä
on kumoamaton totuus; Nepin r a i ­teita
käy kulkti eteenkinpäin:. teol­lisuuden
laajentainista,: hyökkäystä,
yksityispääoman : ahdistamista, • t a -
lonpopoikaisjoukkojen : osuustoimin-nallistuttamista,
' sosialistisen y h ­teiskunnan
rakentamista kohdenr"
,'•'// ',:•'••:,'•/•' /:
Nyt ei enää "jälleenrakenneta",
vaan luodaan uutta. Nyt j o '^käy­dään
muuttamaan suhdetta teolli-si|
udcn ja / maatalouden 'välilläi
Puolueen X I V edustajakokous otti
suunnan maan teoIlistamiseksL Tä­mä
tehtävä^ snoriteiaan nepin, tuon
voittaneen 'proletariaatin/:ainoan o i ­kean
poUtiikan välityksellä. .
tarkptetaan sitä. "uutta valtio-op-pia'%
mikä- kuulema sisältyy Mus­solinin
hallituksen äskettäin v a i - ;
miiksi:; ^sommittelemaan /• asiakirjaan^
j o n k a i ^ tarkotuksena ' o n : >*'poistaa
luokkataistelu."-. Tarkotns on saada
sopusointu ; työn j a pääoman välil­le.
On näet muistettavaj«että fas-;
c i s ^ n . ohjelmaan/ on ; kuulunut
myöskin työn j a pääoman sopusoin­tuun
saattaminen kansallisella poh­j
a l l a . /
Asiakirja,' j o k a tätä asiaa koskee
ja': joka sisältää' noin: 15,000 sanaa,
käsittää seuraavat pääkohdat:
, 1 . : ,Fascistivastaiset työnantajat;
nniot ' j a järjestöt • menettävät ; v a l -
tuutensa.
2. ' Vanhojen, unioiden tilalle t u ­lee
kolmetoista kansallista liittoa,
j o i h i n - kuuluvat v kaikkien : alojen
työnantajat j a työläiset, .
3. / Muodostetaankolme kansal­lista
; yhdistysliittoaji yhteyden .ai<
kaansaamiseksi. y'
4. '- Korporatsioniministeriö muo­dostaa
-tarpeellisen,' toistaiseksi vie­lä
.tuntemattoman määrän korpo-ratsioneja
valvomaan ; liittojen toi­mintoja.
,
5.. Valtion j a yleisten, laitosten
työläiset .yhdistetään erikoislaatui­siin
yhdistyksiin.
6.. Kaikki työriidat täytyy alistaa
soviteltaviksi. ^
7. r Perustetaan «rikoisia: tuomio­istuimia
tutkimaan j a ratkaisemaan
työriitoja. - - N i i d en , toimintaohjeiksi
säädetään -kokonaan uusi koioehBa'
työlakeja, joissa muiden l a k i e n^
hella määritellään rangaistukset 1
toomukset, lautakuntien valinta'13^
taknnnanjäsentea kelpoi^aq^dot"
ja muita asioita. . ^^»«001
' 8 . ' Asettaessaan uuden kon»iston
työriitojen sovittelua varten haiif
tus pidättää itseMeen ehdotto.a;
oikeuden sekaantua asiaan maioln
tahansa suojellakseen kansallisia e-tuja.
, Näitten, säädöksien tarfcotnkseaa
on, sanotaan * asiakirjassa, saattaa
"tuotannon välineet, pääoma ja työ
sekä ruumiillinen että henkinen»'
sopusointuun, niin "etteivät ne e-nää
vastusta valtiota j a sen oleel
iisia elimiä, vaan kuuluvat elimelli­sesti
valtion elimistöön."
^ Toisin sanoen merkitsee tämä s;
tä samaa, mitä tarkotti mujnoinei
hallitsija, despootti, ruoskittaessaan
meren • aaltoja. JVIeren tulee laka.
t^: aaltoilemasta ainiaaksi.
Jos mikään'^on se karikko,'mig.
sä' fascismi haaksuikkonsa kärsii,
on se j u u r i tuo utopistinen yritys!
koettaa saattaa riistäjäin ja riistct
tyj*en etuja ''sopusointuun", ifm
kauan kun on riistoa olemassa, vai-ta
riistäjäluokan -käsissä, seuraa
siitä ^ myöskin kamppailu riistäjäin
ja riistettyjen välillä. Sunrisanai-nen
j'a 'korskea mussolinimaisuns ei
sitä, olemattomaksi voi tehdä. Sen
kykenee vain /ratkaisemaan i?allan
siirtyminen ^riistettyjen, työläisten,
käsiin.:,. J a : se on Italiassakin edes­sä
tästä uudesta vaJtio-opista" huo­limatta.
Riistäpi voitonriemusta
K i r j . Leland Olds vFederated ^Pressille
Teollisuuksien omistajat kaikissa
maissa'': ylistelevät Englannin yleis­lakon
päättymistä iroittona luokki­en:
keskinäiselle yhteistoiminnalle; t
Yhdysvaltain terästrustin johto-'
kunnan /puheenjohtaja; Gary, pitä­essään
puhetta American Iron &
Steel instituutille, poikkesi , v a r s i ­naisesta
puheaiheestaan, ; onnitellak-;
seen brittiläisiä johtajia, jotka yleis-akon
lopettivati -sanoen: "J^e
voimme toivoa pikaista, pyigrvää j a
keskeytymätöntä rauhaa työnanta-
: ain: j a työläisten välillä kaikkiapa
maailmassa."..
Tämä edellä. oleva; lausunto ei
suurestikaan eroa; Ramsay MacDo^
naldin: erikoislausunnosta, jonka hän
on antanut ''New Y o r k Timesille."
Siinä sanoo 'hän m.m.:
"Liikkeenjohdon j a työläisten vä­illä
; vallitseva ' jyrkkä ; erimielisyys
täytyy poistaa; Ei : ole' tarpeellista
ainoastaan kyvykkäiden .työläisten
cohottaminen: parämpaan^ asemaan,
mutta koko työläisjoukolle täytyy
; ollakin tavalla, saada: vakuutetuksi,
että .^e kaikki kuuluvat liikkeen
perheeseen,^"
"Tämä", , sanoo "Nev? York
Times" : toimituskirjotoksessaan,
"merkitsee jyrkkää luopumista t r a -
ditsionaalisista sosialistisista ^ opeis­ta.
< Sovinnollisuuden tärkeyden pai­nostaminen
omistajain j a työläisten
välillä teollisuuksissa asettaa M a c -
Donaldin. paljoa lähemmäksi : britta-äisiä
hiilikaivosten omistajia kuin
K a r l M a r x i a . " ' •
Yleisesti näyttää olevan vallitse-irana
käsityksenä brittiläisten ' k a p i -.
talistien keskuudessa; että yleisla­kossa
saavutetut tulokset olivat niis­tä
mtoksetun hinnan arvoiset. ,",Wall
StreCT Journal" lainaa .erään brit-nin:;
hal]itus käytti hiiliteollisuudelle
myöntämäänsä'. valtion avustusta
taistelun j viivyttämiseksi, siten voit­taakseen
.aikaa järjestääkseen toi­menpiteitään
lakon varalle. Tämä
pankkiiri ;lausuu: ''Hallitus halnsi
lisää: aiilcaa/toimittaakseen perinpoh­jaisen
tutkimuksen j a 'osottaakseen
antaneensa:, kohtuullista > avustusta
kaivosmiehille. Toisin.: sanoen: Hal­lituksella
o l i asiassa/puhtaat kädet
ja lakon aiheuttama paha veri voi-,
tiin asettaa/suoranaisesti lakkolais­ten
tilille. Tulokset osottivat, että
hiiliteollisuudelle annettu avustns-;
raha o l i hyvin käytettyä rahaa."
. Tämän . lausunnon mukaan siis
brittiläinenvhallitus" käytti yli sata-miljoonaä
. d o l l a r i a yleisiä varoja
• valmistaakseen .maaperää ikapitalis-tient
menestykselliselle hyökkäyksel­le^
ammattiuhionismin ; taistelevinta
osaa vahaan. ) Ja: sitten, kun kaikki
dli valmiina, rauttoi se toiminnal­laan
'taistelun r puhkeamista. Tällä
toimintaohjelmalla saavutettu me­nestys
herättää kysymyksen britti­läisen
ammattiunionismin tulevai­suudesta.
*
Mutta kaikkein kiivaimpien uni­oiden
hävittäjäin on ilmeisesti täy­tynyt
antaa perään niille työnanta­jille,-
jotka : uskovat . konservatiivir
sella ammattiunionismilla voitavan
auttaa kapitalismia. . C W. Barron,
'.'Wall ••• Street Journalin'' omistaja,
sanoo: • : "Rautatietyöläisten suuri
johtaja Thomas j a muut englantilai­set
työväen johtajat ovat nyt järjes­tyneinä
/ pääministeri Baldwinin
taakse, auttaakseen häntä yrityksis­sään;
vakuuttaa Englannille, että la.
kon antama opetus on oleva opetus
yhtenäisyyden j a hyväntahdon tai**
t i l a i s e n . pankkiirin lausunnon, jossa pe.ellisuudesta pääoman j a työn vä-tuodaan
esille, ajatus,. että Englan- Iillä."
Yhdysvaltain
; "Wall: Street Journal raporteeraa,
että Yhdysvaltain vienti on ensi
kerran sitten/maailmansodan alka­misen
viimeisen. 10 k k . aikana ollut
pienempi ;'kuin tuonti. :. Numeroilla^
puhuen o l i . vienti heinäk. 1 . p:stä
1925 huhtik. 30:een p. v. 1926 l i i -
•kien,/?4,059,000,000 j a tuonti sa­maan,
aikaan nousi , $4,171,000,-
000 äin; Niin sanottu epäedullinen
kauppabalanssi .oli siis noin $112,-
000,000, jotavastoin edellisinä vuo­sina
Yhdysvalloille edullinen kaup­pabalanssi
on laskettu biljoonassa
dollarissa j a siitäkin suuremmissa
summissa. Yksistään viime huhti­kuun
kuluessa o l i epäedullinen kaup­pabalanssi
$10,000,000, viennin o l -
iessa/$388,000,000 j a tuonnin^$398,-
000,000.
Yllämainitut numerot^ puhuvat
sangen vakavaa kieltä tilanteesta,
johon ; Yhdysvaltain tuotannollinen
asema: kulkeutuu ulkomaisiin ' t u o ­tantolaitoksiin
sijotetun pääoman
johdosta, Mitä pienemmäksi pää­oman
. sijotusmahdollisuudet omassa
maassa käyvät, sen enemmän pyrkii
pääoma vieraisiin m^hin. Tästä
vuorostaan on seurauksena se, että
oman maan tuotanto joutuu kilpai­lemaan
ulkomailla olevien yhdysval­talaisten
rahamiesten omistami-en
tuotantolaitosten .kanssa, ^ Saadak-
^ n s a nlkomaille sijotettujen tuo-tantolaitostensa
tuotteet kaupaksi
hyötyäkseen niistä on niille sallit­tava
markkinamahdollisuudet myös­kin
tässä maassa. / Tästä taas vuo­rostaan
johtuu, että oman maan
tuotaiito r kärsii markkinain puut-teesta^^^:
0^ ja palkkojen
polkeminen on kiertämättömänä eeo-rauksena
tilanteesta, jossa ulko­m
a i l t a tuonti on vientiä suurempi.
.. Maailmansota j a sitä seurannut
"hyvinvoinnin" aikakausi merkitsi
Yhdysvalloille rajatonta kaupan ja
teollisnndeilb - laajentumisen aika-kantta,
sillä Yhdysvallat oli ainoa
maa-maailmassa, joka .pystyi myy­mään
tuotteitaan/pitkäaikaisilla :
maksuehdoilla. Tässä asemassa ol­len
joutui YhclysvaJIat f laajentamaan'
teollisuutta j a kauppaa muiden mai­den
kustannuksella. . N y t muuttuu
asia toiseksi. Ulkomaiset markkinat
supistuvat; -silla siirtomaat astuvat