Vapaus, June 28, 1929

              r .
HJtOTtJSHUCIAT YATACDESSA: . . . . ^
tSuOeo tattouu. . 0tiJ«M «k >kU« ri«ftcot Mu— —S r ^Kri^, iit^»t«onÄMa» rtioV*t OCMIJ M ttoat*«.
«ZJOS tote. SOC l i a i m k M inrwTM«»ihi t>l miimmnajbi. — E*JstanäadPt i s
9te kcTU. $iM Utmm Unt^ — n v t i s i a M C U J M B i> fl^im"!
Perjjanfiina, kesakmm 28 prjnä—g^day^ Jane 28 No. 152 — 1929
O i
M. rOIUAJtS-XX). A. FAm«>.
TAFAC5 OOMftyt - _ ^
Kommmdstisen morisoluton miies
einslajahoiotts
Canadan kommunistisen nnorisoliUon tänään alkava viides kansalli­nen
edustajakokous on, kuten liiton. äänenkannattaja lausuu, tärkeai
merkitykecllinen jokaiselle nuorelle työläiselle tässä maassa. Kommu-mstinen
nuorisoliitto on Canadan työtätekevän nuorison, johtaja sen kai­kissa
taisteluissa ja liiton edustajakokous tulee esittämään ratkaisevaa
osaa kommunistisen nuorisoliiton työntämisessä eteenpäin vallankumo-uLellisten
nuorten työläisten todelliseksi taistelevaksi' joukköjärjestöksi
tulemisen tiellä — järjestöksi, jolla on juuret lujassa työpaikoilla ja joka
tdioisasti taistelee kaikilla rintamilla.
Canadan kommunistisen nuorisoliiton viides edustajakokous pidetään
kiihkeitten imperialistbten sotevarustelujen, kansainvälisten ristiriitain
terävöitymisen ja maailman imperialismin Neuvostoliittoa vaslahntdce-mien
sota\a1mistelnjen ajankohdassa. Tässä ajanjaksossa nähdään/työn­antajat
kiihd>itämäs£ä hyökkäystään työläisten olosuhteita yastaap ja
lisäämässä nuorten työläisten painostusta. Teollisuuden kapitalistinen
**järkiperäist>ttäminen", joka merkitsee työn nopeistuttamista pajoissa
ja kaivoksissa, alhaisempia palkkoja ja pitempiä työpäiviä.' önpäivä-järjestyksessä,
ja yhtä hyvin sotavalmistelujen kuin iaxktpamptyi\B^
yhteydessä tavataan ammaUiliitto-byrokraalit ja sosiati-reforinistit lujasti
iinjottautuneina työnantajain kanssa työläisiä vastaan. Tämä edustaja-
..U/okaus kokoontuu aikana, jona canadalaiset työnantajat vihaisesti ja
saälimättömästi hyökkäävät taistelumielisten työläisten järjestöjä vastaan.
T€mä hyökkäys on osa kapitalistien sotavalmisteluista ja sen pääkohteina
.ff^fil kpmmunistinen nuorisoliitto ja kommunbtipuolue.
. ""Ikäikki nämä tosiseikat asettavat kommunistisen nuorisoliiton eteen
suuren \'astuunalaisuuden ja vaativat siltä mitä suurinta selvyyttä tehtä­viensä
määrittelemisessä ja suurta tarmoa ja taistelumielisyyttä niitten
tajltämisessä. Kokoontunut edustajakokous tulee mitä täydellisemmällä
'^.Lolshevistisella itsearvostelulla tarkastamaan järjestön • idcemää työtä,
tutkimaan sen heikkouksia ja virheitä, ja oppien näistä ja Kommunistisen
naorisokansainvälisen saamasta suuresta kokemuksesta, se tulee ratkaise­maan
nykyiset probleeminsa ja määrittelemään vastaiset tehtävänsä tosi-kommunistisella
selvyydellä.
Viidennen edustajakokouksensa aikana täyttää Canadan kommunisti­nen
nuorisoliitto olemassaolonsa seitsemännen vuoden. Tällä ajalla on
järjestö kunniallisesti taistellut .canadalaisten nuorten työläisten puql^ta.
Se on esittänyt toimeliasta ja johtavaa osaa Canadan työväenluokan l^^^
kissa taisteluisisa ja voimistunut ja lujittunut tässä prosessissa. .Mutta
edessä olevat taistelut ovat verrattomasti suuremmat ja tärkeämmät kuin
menneet taistelut. Käydäkseen näihin kunnollisesti täytyy liiton suorittaa
. itsessään kenraalikorjauksen ja parantaa taistelukykyään. Tähän suureen
tehtävään on konmiunistisen nuorisoliiton viiden edustajakokous ryh­tynyt
Menestyköön se siinä.
SosiaKdemokraattisten hajoitajain pauhat
Suomessa
Tov, H. M. Wick, YMysvaltaio
Kommanistipuolueen iisen Ja yksi
Johtavia Trade Union Edoeationai
L^aguen toimihenldlSitä, oli äsket­täin
TCJEL:n veljesedustajana Suo­men
Ammattijärjestön kongressissa.
Hänen palattuaan, kirjottaa yhdjrs-valtalaistec
toverilehtien Iceskustoimiv
tus. pTysimme hänen kirjoittamaan
havainnoistaan mainitusta kosgressis.
ta lehtiinune. jolloin hän antoi käytet-täväkremme
seuraavan artikkelin:
Äskettäin pidetyssä Bvojnsn Ammat­tijärjestön
kongressissa Suomen so-dalidemoSn-
aatit esiintyivät avoiöiesti
todellisessa roolissaan poi^variston a-gentteina
ja poliisin provokaattoreina.
Huolimatta siitä, että he oUvat mi­tättömänä
vähemmistönä, ollsn heillä
valtuudet vähemmältä kuin 10 prosen-tUta
maan järjestyneUtä työläisUtä.
nämä ^työväenluokan viheliäiset vihol­liset
toimivat hajaannuksen aikaan­saamiseksi
maan ammatillisessa liik­keessä.
Hajotusvehkeilyissään he sai-
(Il
YhdysvaU3insosiali£tipuoluecnjohta|a Morris Hillquit ja Norman
Thomas ovdt fpuolueensä ptiQlesta rientäneet ilmaisemaan tyytyväisyytensä
Wall-kadun saiielfemostä sotavelkasopimuksesta, jonka Owen O. Young,
amerikalaisen iiHperialismin puhemies Pariisissa esitti hyväksyttäväksi.
HiHquit sanoo, «ttä Mr, Young ansaitsee tulla juhlituksi täistä imperialis­mille
tekemästään palveluksesta.
' Daily Worker kirjottaa: ,
Vaikka Morris Hillquit ei tosiasiallisesti olekaan Yhdysvaltain kapi­talistisen
hallituksen korkea rirkailija, ktiten hänen ystävänsä MacDönald
Englannissa ja Hilferding Saksassa ovat, hyväksyy hän Pariisissa juuri
laaditun ja hyväksytyn Wall-kadun sotavelkasopimuksen, puhuessaan tä­män
maan sosialistipuolueen puolesta.
Tämän velkosopii^uksen johdosta, mikä oleellisesti on Neuvostoliitto'
.vastainen; liitto, jphoh Saksa on vedetty, sai suuren juhlinnan osaks^n
Owen D. Youngin palattua tähän maahan Pariisista. Y<^^j^a -fuhlitaan
sen työn johdosta, jonka hän jänkkifinanssimahdin hyviiksi-^uoritti.
Hillquit, jota mainitaan puolueensa pormestariehdokkaana, sanoi jpa-vat
hyvää apua kongressin nk. vel-jesedustajilta,
eritoten Ruotsm Am­mattijärjestön
edustajalta, joka puhui
Amsterdamin Intematsionalen — työ­väenluokan
salamurhaajain — puo­lesta,
ja norjalaiselta renegaatUta.
TramnaelUta, joka täydellisesti riisui
naamarinsa, paljastaen itsensä taan­tumuksen
agentiksi, taistelussa Norjan.
Suomen ja tr. S. S. R:n ammatti-järjestöjen
Kööpenhaminan sopimusta
vastaan.
Usean vuoden ajan on ollut selvää,
että Suomen sosialidemokraatit suun­nittelevat
hajaannuksien aikaansaa­mista
Ammattijärjestössä. Mutta he
ovat epäonnistuneet salavuttamaan e-nemmistöä
eikä edes ole saavutta­neet
huomattavan jäsenvähemmistön
kannatusta. 1926 vuoten kongressissa
hajaannus väjtettiin ainoastaan siten,
että vasemmistolainen enemmistö an­toi
huomattavia myönnytyksiä, jolta
ei koskaan olisi tullut antaa. Enem­mistö
meni niin pitkälle myönnytyk-sUsään,
että sosialidemokraatti (Matti
Paasivuori) valittiin Ammattijärjestön
Toimeenpanevan Komitean presiden.
tiksi. Eäiemmlstö antoi perään sellai­sillekin
scs. demmien vaatimuksille
kuin että lähetettiin edustaja Kansato
Liiton Kamainvällseen Työtolmlstoon
Geneveen.
Ja 1928—1929 välisenä kolmivuo­tiskautena,
vasemmisto teki kaikken-
Sfsi. ehkäistäkseen tilanteen kärjistymi­sen,
ettei sosialidemokraateille annet­taisi
tekosyytä hajaannukseen. Mut­ta
huolimatta enemqjUstön kaikista
sovitteluyrityksistä, sos. demmit ajoi­vat
hajaannuspoUtiikkaa kaikissa Am.
mattijärjestöön kuiiluviissa kansallisis­sa
liitoissa, j ^ tämän lisäksi organi-secraten
erikoisia sosialidemokraatti­sia
uhloilta. tärkotuksella kehittää niis­tä
uuden ammattijärjestön' keskus.
Heidän vaikutuksensa työläisjoukkojen
keskuudessa on kuitenkin niin pieni,
että he epäonnistuivat saamaan jouk-kokannatusta
hajoituspuubilleen.
Koko tämän ajan, jonka ajan luon­teenomaisena
piirtenä on ratsionali-soinnista
johtuva työväenlupkan ra­dikalisoituminen,
ensi kerran vakitui­sen
työttömäin armeijan muodöstu-mlren
— porvarillinen sanomalehdis­tö
jatkuvasti kiihotti sos.-demeJä ha­jottamaan
AmmatUjärJestö. koska,
kuten he selittävät, se on kommunls-lia.
taistellessa imperialistisia vehkei­lyjä
vastaan. Jotka on tähdätty Neu­vosto-
Unionia vastaan. NJc "länsimai­nen
orlentointi" on todellisuudessa
orientointia poisiäin Neuvosto-Unio­nin
puolustuksesta Ja antautumista
impCTialtotipn amsterdämilalsille agen­teille.
Jotka valmistavat sotaa työläis­ten
ja talonpoikain hallitusta vastaani
E^ongressin vasemmirtoedustajat ar-mott<
Bnasti iialjastivat sosjlemien ka­talan
roolin, painostaen samalla >o.
danvaaraa. Jtdcainen soäalidemokraat-tinen
edustaja avoimesti uhkasi ha-
C. S. J:n osasUBIe
Täten kfhnitammp kaikkia, ooixtä o-sastoja.
iotka eivät vielä ole..|x?lautta-neet
Toronton osaston uuden' haalin
raiexmcsrahaston lainakehoituksen -yh­teydessä
lähetettyjä kulttikirjoja, pa­lauttamaan
ne heinäkuun 7 p:ään
menssssä. — Rakennusrahastojcomitea^
jaanmdcsella siinä tapauksessa Jos ] ijvuositilintarkastukseen.
Kööpenhaminan sopimus vahvistetaan.
BaTiemmaafaafitokcnjitean '.pusenHIe
Rakennusrahastckcmiitean puolivuo-
Eikokous pidetään tiistaina heinäkuun
2 p. kello 8 illalla Don haallTa. Jo'^aI-sen
komitean Jäsenen on välttämättä
saavuttava tähän kokoukseen. Kokouk­sen
aikana voi tehdä lopullisen tilityk­sen-
tähän asti kerätyistä varoista ja
cn kulttikirjat jätettävä osaston puo-
L. N.
Kesld-Ontarioii työläis­naisten
edustaja- ;
kokous
(Jatkoa n:c 141).
Ruotsin työväen aristokrajtian edustaja j
ajoi suorastaan imperialististen sota-faerrain
asiaa, Ti*'^^f*^""»Tt<>, että josj
kongressi vahvistaa Kööpenhaminan j
sopimuksen, ei Ruotsin Ammattijär-f
Jestö tule enään tukemaan Suomeni
työläisten taisteluja.
Tämän hajaannusuhkauksen edessä! on tottunut oleskelem&an näis-vasemmistolainen
enemmistö lopulta Canadan työläiskeskuksissa, hän
liBtrokä Qoebeckissä ammntann
Opintotyön tghortaminen naisosas­tojen
keskinidessa
'kuultuamme kahden eri osaston kir-j^
liset alustukset «^nntokerhojen tar­peellisuudesta
hyväksyimme yksimieli­sesti
alustuksessa laaditut ponnet:
1) että opintokerhojen perustami­seen
keski-Ontarion piirin alueella
ryhdytään kiireellisestL
2. että kerhojen perustaminen ensi
r e n k a i ä i v -
l&siasta keskustcltiio, -mutta perus-tamisen
ma>tdnn<qnw»»<t^ft e];ätietoisi-pa
kehoitettiin. edustajia- viemään asia
kökoolcsiirsa 1m5ftfitä<aad.;^B tehdä
maap^ää mainita& ^-aösrx: sohtesc.
Siixteolstö velvoitettiin .aittamaan sei.
vää C.T17. liiton toimeo^tanevalta ko­mitealta,
olisiko mahdollista Inainltus.
laisen renkaan perustamisen."
-VaUJnomapahe
Earjallinen alustus mainitusta kysy.
myksestä luettiin ja synnytti vilkkaka
keskustelun. Me tiedämme, että väki.
juomfen runsas käyttö leviää tayös
meidän nuorispnune keskuuteen. Per-heet
kärsivät puutetta väkijuoraiaj
vuoksL Koiratorppaus leviää hirvittä­vällä
vauhdilla. Kaikkiin näihin näh-den
on virkavalta sokea. Siis naisina
tulisi meidän valistaa omia joukko-aluksi
kuuluu palkallisen naisosaston
tehtäviin: sekä
;3) -'että piirin naissihteeristö tulee
voimiensa mukaan avustamaan kerho­jen,
perustataista sekä niiden, toimin­taa
yleensä piirin alueella.
Palkialyötä tekevien naisten ^rjeslä-minen
Kirjallisen alustuksen luettua syntyi
asiasta vilkas- keskustelu. Useat edus­tajat
lausuivat mielipiteensä, painosta­mat
joukot palkkatyöläisiä kiinnittä­mään
enemmän huomiota heidän jär.
perääntyi, hyväksyen päätöslauselman U i myös tottunut siihen, jotta, työläiset, .
jonka mukaan kysymys Kööpenhaml- toisinaan pakoitettuja "ampumaan" en paikkakuntia, joissa on runsaam-nan
-sopimuksesta siirretään '^o^*f^-i:nstasaAulevält8.10 tai 25 senttiä päas-panevalle
Kmnitealle, jolla on oikeus Läkseen purasemaan ja onpa siihenkin
vahvistaa sopimus "otollisena aikana", tomuttu Jo kauan, jotta rikkaat komp-
Tämä kompromissi, joskin se tehtiin paniat käyttävät myös Jonkinlaista
tarkoituksella välttää hajaannus, on Lmpumajärejstelmää työläisjpukkoja
lievästi sanottuna, epäviisas. Se oU vastaan, saadakseen purasta —.
sitä laatua "myönnytys" Jota ci olisi Kerron tässä yhden tapahtuman.
tullut telidä. Tämä on sitäkin pahem- jossa jouduin itsekin vähän kynityksi
pl. koska Ammattijärjestön Toimeen- Täällä työttä harhaillessani kuuUn,
paneva Komitea on kuuden kuukau- jjg^^ pjj ilmoittanut
den ajan tehnyt propagandaa Höö-j yjevänsä 50 jätkää paperipuukämpäl-penhaminan
. sopimuksen vahvistaml- varmasti kuukausipalkalle, joka
sen puolesta ja yli 70 pros. Ammatti-jpaijj]^ j^^^ ^jij^ $50.00—$60.00 kuussa.
Järjestön jäsenistöstä on äänestänyt! EJ pitänyt olemaan mitään määrää
vahvistamisen puolesta. paljonko miehen piti katialsta päi-
Tämä pcräänantaminen sosialidemo- pässä. Ruoka piU olemaan mainio ja
kraattiseuT provokatsionille ei myös-P«JJaakin. siltä varalta jos jätkiä ru-kään
.poistanut hajaannuksen vaaraa. h « a i ^ Janottamaan. Niin meitä lähtl-
S i S S T ^ tolkiste^^pyrSny iikkaa kohti tätä omien kulta-yksin
luvattoman pitkäUe menevistä »aata. Matka sujui hyvin ja kovasti
myönnytyksistä, sos.demit loivat poh- f i"*» f ««etisiä kun läästiin Briz Bro.
Jaa hajaannukselle, kieltäytymällä ot- osote: via Honore Lac Epi-tamasta
mitään toimia vastaan uudes- «ette Chicoutimi Hauling Camp, Mi-sa
Toimeenpanevassa Neuvostossa. ^'Pf- „ • ,
Löytyy yksi ataoa syy. miksi sos.- faljaasta onnesta me pojat sitte
demit eivät toteuttaneet hajaannus- sulMtlin silmät niille rehuiUe. joita
suunnitehnaansa. Suomessa toimite- « « " l e aterian nimisinä alettiin pals^
taan edustamtavaaUt heinäkuun i _ 2 " a vaan kuiva kurkku rupesi^ pirulU^
p-nä. Sosialidemokraatit eivät iiskal- sesti muistelemaan sitä kaljaa, jota el
taneet mennä-joukkojen eteen Am- «äl^yt- YU-"tuppi" sitten alkoi, vä-mattijärjestön
hajottajina. Mutta tä-PlteUen huomauteUa että vaikka me
mä seikka el saa pettää ketään. Ha- katkalstaankin . kuupalkoiUa Ja
Jaannus on tÄsIasla. vaikkakaan sitä maikka tehdään kolvusia pillopulta.
ei ole vlraUlsesti julistettu. Hajaan- M^» J^y"ä suomalainen volpl tehdä 9
nuksen virallinen julistus on soslali- Jalan koorUn löIvässä. Tällaista am-demckraattien
taholta siirretty, siihen P"™Jsta jatkui sitte joltakin päiviä,
asti kunnes eduskuntavaaUt ovat ohit- ™».^en tyhminä höröteUessä Jutulle.
Vaan olipa toki aHtuppi Hänninen,
hän sitte parina päivänä teki sen 9:-
Tämä hajaaimus el ole kuitenkaan | jalkaisen koortii, seisoen sypäksissään.
seuraus siitä.-että s<B.demeillä olisi Jottia "bllsivat sopinut kelle kunnon
kannatusta työväenliikkeessä. Heillä el miehelle tahansa. Sitte tuli kompp. ta.
se.
laavan urhon vastaanotosta m.m. seuraavaa:
agitatsloni on suorastaan poliisin pro-
- " "Esityksen periaote on ter\'e. Mr. Young on suorittanut huo- vokaattbrlna toimilmlsta.
f mättävän palveluksen kansainvälbissä suhteissa, edistäen rauhaa ja Tällaisessa tilanteessa
. hyvää tahtoa kansakuntain välillä. Minä uiskon, että sellaisia Ken
kiloitä, jotka subriltovat sellaisia yleisiä palveluksia, tulee heTdah
Kansalaistovcriehsa juhlia.
Tämä huoiniautus sisältää sosialistipuolueen todellisen .tarkoti|ks?n
poistaessaan luokkataisteluperiaatteet jäsenhakemiiskäayakkeistaam:-u.Täs'
sa- Yhdysvaltain sosialistipuolue asettuu avoimesti Saksan'^etriiri^^iäli*
demokratian ja ,Englannin porvarillisen työväenpuolueen kera yhteistoi­mintaan
Vetsaillesin imperialistien kanssa niiden/sälyttäessä sotdvelka*
taakan maailman raatajain hartioille ja käyttäessään-Pariisin',yeIka,sopi'
musta uuden sodan varustelukeinona Neuvostoliittoa vastam. . . <,
Norman Thomas, sosailisttpuolueen presidenttiehdokas • viime vaa
leissa, asettuu samalle kannalle New Leäderiin lähettämässään viikko-kirjessään.
Hän sanoo:
ole cen. veriää fcagpatu^a; , ei^^ he holta uhkavaatimus, jotta 6-jalkaa
kykenisivät its6 hajaäjsnu^ta tbteut- hsölliä päivässä tai lähtö kanipältä. Sa
tamaan. Heidän hajaannuspuuhaansa | olisi tehnyt tuossa $4.00 koorti. jos
Johtavat ja avustavat kapitalistiset meidän.kuupalkkamme olisi jaettu ja
työväen riistäjät ja lakeijahaUltns päivän poorti olisi oUut $1.00 ja vielä
joka on imperialististen suiurvaltain "piitattu" matka. Metsä oli pientä koi-agentti
niiden ioteyälmisteluissa Neu-lvlkkoa.
vosto-Unionla tvästäan. Sosiaiidemo-1 Tämän kirjoittaja, monen ' tblseri
kraattisten hajoittajien kannatus Suo- kanssa poistui kämpältä, jotta en hyi
messa el perustu mihinkään työväen- tiedä kuinka se komppania nykyS^'
luokan osaan, vaan se perustuu vai- ampuu. Vaan tiedän, metsätyöläiket,
tiovaltaan ja sen poliisivoimaan, joiden Jotta jos yhtyisitte unioonne ja yhty-lakeijamaisia
asiamiehiä }ie ovat to- neinä taistelisitte asioissanne, niin vä"-
^ distaneet olevansa. Suomen porvaristo bemmän ammuttaisUn. — Mieti; met-'
tien kontroUolma.' Sosiäidemokraat^ I m u r s k a t a taistelevan työväen- g- ja .sakatyOlälnen tätä! — J. W.
Unen sanomalehdistö on myöskin käy li^^een Suomessa. Ja heidän hapeäl-J =
nyt Jatkuvaa hyökkäyssotaa Ammat- apurinsa sos.demit valmistuvat
tijärjestön vaseinmfitojohtoa vastaan J»»Ustamaan Suomen Ammattijärjestön
syyttäen heitä kommunlsteiksL Ja laittomaksi kommunistisena järjestönä,
koska kommunistipuolue Suomessa on
jestämiselleen. ja edelleen neuvottelu­kokous
päätti: velvoittaa kaikkia nals-o^^
on jäseniä vointinsa mukaan te.
kemään palkkatyötä tekeville työläis-naldlle
selväksi järjestytymisen tör­keyden,
palkka- ja työsuhteiden pa­rantamiseksi
työalofflaan-
Sodan vaara Jä sen vastustaminen
Sota on jo itsestää;^ hirvittävä kiro­us
Ihmiskunnalle, mutta työläisille se
on Jo monin verroin Iljettävä kauhis­tus,
siksi, että juuri työväenluokka
saa hankkia sodan omaisuus- ja ih­misuhrit,
samalla aikaa kun kapita­listit
sytyttävät ja käyttävät sodan
vain omien ry^töetujensä laajentami.
seksi, ja turvaamiseksi. Siksi hyväk-sjrykin
tämä neuvottelukokous ponnet
että:
Parhaimpana taistelukeinona kapi­talistien
sotia vastaan on tietoinen
sekä tuviisti yhteen liittynyt työläis­joukko.
Valistus ja opintotyöhön on­kin
meidän naisosastojen kiinnitettävä
entistä . enemmän huomiota, voidak­semme.!
käsikädessä miestovereiden
kanssa taistella kaikkia kapitalistien
vehkeilyjä vastaan. Myöskin yhtenä
tärkränä agitatsioonivälineenä englan.
ninkiellsen väestön keskuudessa olisi
lentolehtien jakaminen, joissa tehtäi­siin
selväksi kapitalististen sotien
tuottama turmio. Ainoastaan tietoinen
jä valistunut työväenluokka voi voit­taa,
sillä tieto on valtaa.
jamme. ettei yhä uudet ja uudet to.
vexit Joukostamme isortulsi väkijuoml.
en käyttäjiksi ja myyjiksi. Neuvottelu-kokous
tuli mainitun kysymyksen suh
ettn sellaiseen tulokseen, että jokaisea
naisosaston jäsienen velvollisuus on
kaikin tavoin hylkii vSkijuomapaheen
harjoittajia ja niiden kannattajia ja
vomtinsa mukaan suojella kotiaan vä.
kljuomilta. kasvattaa Ja kehoittaa lap.
siaan ja yleensä nuorisoa välttämään
väkijuomien turmiolisuutta.
Sivlillavitdiitto. ja avioerolaki
Luetun alustuksen suhteen emme voi-neet
erikoisen laajalti keskustella, niin
lämpimästi kim kysymystä kannatim-mekin.
vaan velvoitimme sihteeristöä
kirjoittamaan siitä CT. naisten liiton
toimeenpanevalle komitealle, saadak.
semme sen kautta kysymyksen Onta­rion
' lainlaati jekuntaazL
Naicicsastojen yMymJnen C T . Patrius-tnsliittoon
Edustajakokous velvoitti naisosastot
tässä piirissä, joiden jäsenliiku nousee
yli 15. yhtymään osastoina C Työväen
Puolustusliittoon.
Sault Ste Marien osaston taholta he­rätettiin
kysymys neuvottelukokouksen
pidosta. .väin. kerta .vuodessa.. Mutta
koska kokouksessa ilmenevät mielipi­teet
tote-ivat neuvottelukokokuksien
antavan niin'{uln uutta intoa osastoi-den
toimimalle, aina seuraavaksi puo-leksi
vuodeksi ja välttääksemme päi­vän
tärkeimpien kysjmiysten vanhe­nemista
joista useimmat ovat aina
tucreimimltaan parhaat pohtia, päätti
neuvottelukokous kokousten pitoon
nähden pitää voimas-a entistä tapaa.
Kiet-tavän lainakirjaston
laiton, maanalainen Järjestö. täUainen
:. _ "... velkakysymyksen ratkaisit varmasti edustah edistystä, terve-järkisyyttä
ja rauhaa kohti. Että sovintoon lainkaäti/ jpäästiin; osot-taa
se kiistäm^tä ei vain neuvottelijain, varsinkiii7>^r. Oven D.
^ Youngin taitoa, mutta my<^kin kansainvälisen »uurfinanssin mah­tia,
mikä pn paljon realistisemjpi kuin kansallinen hysteria." •
\Näin se sosialireformismin petoksellinen ^rooii,^^ syli-koM-
ana oleminen, astuu esiin riisuttuna' kaikista verhoistaan. Hillquit J9
Thomas, sosialistit, auttavat suurfinanssimidiia v^ämäah' petkuttavaa
naamiota uusille sotasuunnitelmilleeh, erittäinkin heidän impeiialistiselle
hyökkäykselleen, mikä on tekeillä Neuvostoliittoa vastasm.
Thomas ptihuu "kansainvälisen suurfinanssimahdin" "realismista",
kuinka se on hyödyllinen työväenluokalle, ylistelee Youngin, Wall-kadun
kdsareitten Morganin, Danesin, Lamöntin y.m. kumppanien ";aitoa".
Täten koettaa hän saada työläiset tuuditetuiksi valinpitämältomyyteen.
koettaa halpauttaa työväenluokan 4aistelupyrkimyksiä kiertämätöntä im­perialistista
sotavaaraa vastaan, koettaa saada työväestön avuttomaksi
tykinruuaksi imperialistisen herraluokan palvelukseen.
Kuitenkin on selvää, että työväestö ei nielaise tuota kamalaa syöttiä,
jota sosialistit yhdessä kapilalisUen kanssa niille tyrkyttävät Työväestö
MäMn^luoltaa vanistunefeuuleen^ ~ ^u.^ ^us^js, xnaysvai-ganm,
Dawcsm j a Hillqmtm sotaan, vaan sitä vastaan. Tvöväestön maa- Puolusti Kööpenhandnan^pi.
ilmamoitlo särkee Pariisissa haudotun sotavelkasopimuksen, joka o n ' " ^ " * ^ " vahvistamista. Hän paijiosti
k>-tketty palkkaorjuulena tvöväenluökan raaioihin sodanvaaraa. Neuvosto-Unlonln raja-
^ ' - maiden työväenliikkeiden t ä * ^ TOO-Eri
paMakuDiiilta Tämän seikan Suomen työläisten
täytyy tulla käsittäneeksi käynnissä
olevassa eduskuntavaaJltaistelussa. ja
jokainen palkt^artllainen sosjlein
, kokooiitui agentti on äänestysuurnalla saatet-
Suomen Ammattijärjestön äskeinen tava häviöön Ja heidän tilaDeen va-i???^
v^f?F^ssin johto aftrm^^ littava työväenlöiään todeUiset edus-Lv,^;- , ,
Toin asetti ammatillisen yhlAnäisyyden taiat ~ Goldesta aion nyt laulaa,
kongressin ensimälseksi Ja tärkelm-i - tiedätte paikan tään.
maksi ohjelmalLsL Sosialidemokratiani *^a poistaak^eeä sen objektiivisen {kuinka GoldessTdn komeasti voidaan.
Gold, B. C.
Laula GoId'sto
puhemiehet vastustaessaan yhtenäi-syyspäätösl^
uselxhaa, julistivat e^tä
enemmistö on asettanut tämän kysy­myksen
enslmäiselle siJaUe. koska he
ovat Uetolsia sUtä. että kongressissa
tulee myöheinmln esille kysymyksiä,
mitkä aiheuttavat hajaannuksen. A-vauspuheessaan
kongressille. Ammattl-jär,
lestön scsialidemokraattinen pu­heenjohtaja,
MatU Paasivuori, lausui
että siinä tapauksessa että kongressi
tulee vaHvlstamaan Kööpenhaminan
sopimuksen Norjan. Suomen Ja USS
R:n ammattijärjestöjep välillä, sosia-
HdemokraaUt tulevat eroamaan am-mattljärjestöstä.
Yhtenälsyyspäätös-touselmasta
keskusteltaessa sos-demit
fcertosivat kaikki provokaattoriset
hyökkäykset mitä hs-Än lehtllssään
on.julalstu. ja kun äänestys tulL he
kieltäytyivät äänestämästä.
Keskusteltaessa kansainvälisistä ~>^hl'
teista, sosdemit vaaUvat että on j^h-oyttävä
Amsterdamin Kansainväliseen.
Proletaariset edustajat mfetsätyölälsten
paperityöläisten. elintarvetyöliisfeii:
rakennus- ja metalUtyöläisten iiitöis-ta,
paljastivat loistavasti Amsterdamin
kannatVklTen mllltSarististen «otakil-j viinapulloja tyhjennetään,
hottajien scsialidemetoiattisille asla-mlehille.
mitä' Kööpenhaminan sopi-jPilcku kämppiä täällä on ^|bn^'
muksen kompromissi antoi, pn uuden ihomsteetareitten ne on,
Toimeenpanevan Neuvoston heti ra-jviina piru riiones isäntänä häärää,
tifioitava sopimus .USGR:n Ammatti-Itämä totuus onkyllä koruton,
järjestön kanssa J» kutsuttava kaik-| ^
klen It|Lmeren jarSkandinavian; mal- {Mikä meininki miehillä lienee..
Kansainvälisen roolin porvariston a-genttlna
maailman työväenluokkaa
vastaan. Kööpenhaminan .sopimukses­ta
keskusteltaessa • sosialidem<*raat-tiset
edustajat Ruotsin ja Norjan
edustajain johdolla jatkoivat provokat-sioniaan
ja kannatUvat "lärsiinaista
orientointia", Veljesedustaja vasem-mistounioista
Ja Trade Unitm Edu­cational
I«aguen edustaja Yhdysval-den
ammattiuniöiden konferenssi, jär- j "pulput", "talsit" kun myiväfe;!»: pois,
jestön l u o m i s ^ Joka taistelee sodan- eikö dollareita muualle kuin viinaan
vaaraa vastaan, ^^ämän asian' eäes-1^feellehen tarvita vois.
viemiseksi on täiiceää, että rajamaiden
taistelevat työiaiselt tdcevät kaiken!Eihän iankaiken täälläkään sentään
voitavansa Kansanvälisen PunaisenjoO» orjia alkoholin.
Päivän (elokuun l p . ) , päivakd, joi- onpa joukossa mies joku vielä
loin maailman työväenlucdödle - paljas- ] jolla tallella on ryhtikin
tetäan työväenluokan soislatidfmo-} . ' '
kraattisten murhaajien rooli viimel-t Mutta kurja se kuva -on sIHi"
seSsä Tnäftiin«»i5od<*^^g«^ ja lieldän pe-1 minlcä pyhisin nähdä tääl' voi,
tomainen roolinsa aktiivisina seuraa-]kun ht^ppuen miesjoukot kulkee,-
van Imperialistisen maailmansodian {juomalaulut ne Umoihin soi>.;
Valmistajina."— a K. T^
ESkö ihmisyys kuulu myös .mefile,
jotka Goldessa farmaamme,-.vai?
Aina alemmasko palnmnme liejuun
kunnes olemme raunioita . väin;?; ..
PANSSABILiUVOJA LASTEN
HUOLLON ASEMESTA
Kommunistinen tylimä teki Saksan
pariamentille ehdotuksen, että tmdjet-tin
merkittäisiin 5 milj. nuirkan me-noerä
lasten Ilmaista ruokintaa varten
Ehdotusta vastaan äänestivät kaikki
edustajat aina seslalidemokraa&lsta
natslonalisteihln asU. Kommunistit
ottivat äänestyksen tulokset vastaan
huudahduksin: "Häpeä!" Huudahduk­set
suuntautuiva,t/etupäässä sosialide­mokraatteja
vastaan, sinä yhtenä hei­dän
ifftrKynn*"«»<^'"r°"«« tunnukse.
naan viime parlamenttivaaleissa .0^-
"panssarilaivojen asemesta lastexi jrup*
kinta". •
Tupnen tuc&su jo ilmassa; löyhkää
valko-farmarien marssiessa.
näät lahtiaritkin pesineet on tänne;
k(»ven kultia valituttamaan.
Kyllä kurjuutt' on Canadassa paljon
ja vainon alla elo raatajien,
käi valko urhot täälläkin rärtoo.
koska orjäin veri uimavesi, ön.
Te sokeat jo ettekö huomaa '
I&ivän koittoa idäsf nousevaa,
kohta murhaajat tföttensä jälkeen
kansan tnomlon päällensä saa.
Kannon mtmlttaja.
Osanstoiminta' - -
Alustus asiasta luettiin ja synnj^tti
vilkkaan keskustelun. Tunnustettiin,
että naisilla on mUtei suuremmat
mahdollisuudet kuin miehillä osuusto'i-minnallisen
valistustyön tekoon. Ja
koska maaperä täälläkin keski-Onta-rios^
a, on osuiistoiminnallisella, liik-keM
suotuisa, kehoitti neuvottielukoko-us/
jedii^tajia viemään kysymyksen ko­kouksiinsa
käsiteltäväksi, kehoittaen
osakkaaksi yhtjrmLstä yksilöinä ja o-sastolna
se;kä tekemään seikkaperäis­tä
herätystyötä.
Xitlysavostos
; Kirjallinen alustus luettiin ja sen-jälkeen
käsiteltiin asiaa kokolaUla
laajalti.,Pidettiin avustus välttämättö­mänä
vaatimuksena varsinkin farmir
seuduilla S3mn3rtystilassa olevaan nai­seen
nähden. Sifei päättikin tämä
neuvottelukokous käsittäen äitiyden
avustuksen tärkeyden, etenkin maaseu­duilla,
vedota toimeenpanavaan komi­teaan,
että se käytettävissä olevilla
keinoilla saattaa tämän kysymyksen
Ontarion lainlaatijäkunnan käsiteltä­väksi,
ja ettR'-jnkäiv-nft liaiirVfl^rhriai-la.
missä mahdollista, näisosaistot vaa­tivat
oman paikkakuntansa kunnalli­sen
esimieiien lähettämään vaatimuk­sen
äitien avustuksen määräämisefci
sillerpaikkakunnalle.
Seuraava edostajakekons
hyväksyttiin pidettäväksi Sudbmyssä.
katsoeiu sen olevan piirimme keskus.!
; Useammin pahujla CTJi. liiton
. _ ' • padesU
• Yksimielise-ti hjrväksyimme alustuk­sen
koskien naisjärjestäjän matkaa
piirissämme. • Velvoitettiin sihteeristön
tiedustamaan kiertävää järjestäjää
<?: T. Tf. toimeejHianevalta komitealta.
lYarisaisnnorison kasvat»
Kasvatustyöstä nuorison suhteen
kuulimme kirjallisia alustuksia useam­malta
eri osastolta. Keskustelusta ja a-lustuksista
Ilmeni, että meidän tulisi
entista enemmän toimia varhaisnuori­son
ja. lasten kehittämiseksi, että he
eivät' pääsisi luisumaan porvareiden
järjestämiin partiopoika- yjn. järjes­töihin.
Porvarillisten koulujen ja Jär­jestöjen
tarkoitus on opettaa laisille
isänmaallisuutta ja kasvattaa _heissä
vihaa ulkomaalaisyntyisiä vanhempi­aan
kohtaan; kasvattaa heidät taiste-leinaan
k^talistisen "järjestelmän
puolesta, työväenluokkaa vastaan,' Ko­kous
päätti että Työläis N. Uiton o-sastoja
tukemaan niitä moraalisesti,
lasten vanhempain vaikutuksella ja
järjestömoraalia rohkaisemalla sekä
aineellisesti rahastamalla. mikäU mah­dollista.
nUdec kesäleiri yjn. toimin-suhteen
keskusteltiin. Sihteeristö se­losti
osan kirjoista olevan jo kiertä­mässä
ja velvoitti paikallisten nais-csastcjen
valitsemaan keskuudestaan
kirjastonhoitajat, jotka huole&tivat
kirjojen lainauksesta sekä niiden pa-lauttandsesta
määräpaikkaansa. Koko­us
hyväksyi 6 viikkoa riittävän laina-usajalisL
Kokous valitsi edustajan puolueen
yleirepn konventsioniln. Valitiiksi tuli
toveritar E. Este, varalle Singna Hotti.
Lastan kesäleirit.
Alustettiin kysymys lasten kesälei­rien
suhteen, j o ^ suullisia selostuksit
antoivat toveritar L. Toivonen ja nuo-risokurssikomltean
sihteeri Mi Pohjan-salo,
selostaen kesäleirien jaotteluista,
joita' tullaan pitämään piirissämme
kolmessa eri paikassa. Kesäleirien ai­ka
tulee olemaan kolme viikkoa, mak­saen
$5 kutakin perhettä .kohden.
Koplia oleva edustajain kokous vel­voittaa
.siis keski-OntarioB piiriin
kuuluvia nalsosastqja rahankeräyk­seen,
niin lasten kesäleirin kuin nuori-sokurssienkin
hyväksi.
Kokous lopetettin kello 6 illalla lau­lamalla
Kansainvälinenr
Anni Mäki.
tu
Soon Vesan jäsmteii-väliset
Idlpailiit
V.- ja u.-seura Vesa toimeenpani
jäsenten väliset urheilukiipailuk viime
sunnuntamen. Jtäiden kilpailujen ja
yleensä tämän päivän viet<m tarkoitus
oli urheiluasiaa tunnetuksi-tekeminen.
Osanottajia oli ixyvästi. paitsi-naiset
oli edustettuna Jiuonosti .tällaisessa
tilaisuudessa, kun ei oUnt kuia kol­me
osanottajaa, ja olisi niitä-miehiä­kin
vielä meidän seurassa a i n i d dn
puolella Jisätä.. -Muuten yleuö oli
saapunut kentiUle hyvin runsaslukui­sena
seuraamaan kiljjailun kulkua.
Tulokset eivät tulleet mitään iiy-vlä,
hyistä Ilmasta huolimatta, sillä
rata oli mitä kurjimmassa kunnassa
kahden edellisen päivän sateen joh-dcsta.
hsdtaten ainakin 3000 metrin
juGftsua pidentämällä jonkun verran
matkaa, sillä oli juostava kaisi mat­kaa
radtm- Ulkoreunaa.
Viimeiseksi oU 4x400 meWn jouk­kueiden
välinen viestin juoksu, josta
kehity päivän jännittävin numero,
johtomiehen vaihtuessa joka vaihdon
välillä. Joukkueet nosteltiin arvalla.
Ensimälseksi tsettiin lähtöviivane
Engvi^ mebet oUvat «melkein fea-
Engvist. Uiehet ollivat melkein ta­saväkiset,
kuitenkin Engvist t ^ etu­matkaa
vähän yli kymenen metrin.
Seuraavalla vaihtop^kalla olivat var-toemassa
joukkue n:i Tuomi Ja 2:
I^htL Nyt vaihtui taas johto, sillä
Tuomi otti heti kiinni vastustajansa
ja jätti jälkeensä noin 30 metriä.
taa, pitäen luokkatalstduliikkeelle e- Seuraavat olivat 1 Telkkinen J>» 2
seen vetämisessä ja valistamisessa. jklsen vähän ennen v i i m S ^ v i Ä .