Vapaus, April 6, 1948

              mm
T i L s t a i i l a , h u L LJk u u J1 1 j '1 uesdL» \. A j ^ n I O '•
m:.
'm
mm
mii
p i i
te
te'i
Ä l l i
, XE^v^i '
V
Havupuut pohjolan koristepuiden perusta
Kori v '.>>. (K , . . 1 ' ,
*aa - D i . i u | J U .1 o. i ' ^ ' ' I i w ... .
; i i ! ( c ri);»J f . ,trj-j). o , i ' n'j!-'
l a kat. tl' <-( <i ^^ii-dt., <dL \ ' .i ' . -
i i o i i kivjjai>:;i rnaanau; .,.i;f,-U.'.'ii..a;t
k u l m i a j a rurnja k j v i j a l k i i v i i v o j J . -.'lah
• m o i l c l i a iLijtftn.kav.ava; r;kko;t pii/.*»
t>hj:o scina->a ja •'.!:Mn:Lla.i '..j-vrr-.-c
. a r k k u e h i u u r l n nyvnrj; Koniiin. >;fj.ji-
.• . l a a . G l l a v v a n Kcskuskoefarinui rca.svi-
• j a o s t on edastaja H; W, Ohver.-
.Havupuisiia • on Lihea:npi !c:iv;.s:o
k u m lehUf/ui-ssa la ne ovai MiuodoL-t
a a n km selvapiirieif;irnpja t a r i ^ o i i i a fn
, e l i a havupuiden •j.slultrunLscn .av-ulla
.saadaan .selvcinma:. pii.''?.cet..- Ta-sia-myös
j o l u u u : eita havupuui veiavai.
, Jcat.seet Jähemmaksi rakennuk.-x-n n n -
. t a k o h t i a ; joiden-lähelle ne on islur
t e i i u . j o t a v a s l om l e h t i p u i l l a on •pen-
, m u i a v a " ; vaikutus, m i h i n • l a r k o i i u i ' .'
. seen ne ovat sopivia.
: Havupuiden paikka rakonnuk.sen
i ympärillä on siis .sen p a r h a i t t e n a r k -
kltchtuurJ.V.en kohtien lahetiyvilld.
mlssa puun ei tarvitse peittaa' kor-
.. keata kivijalkaa.- Havupuiden .selva-piirteLsyy.
s ikaankuirv korostaa - i i u r k -
. kausten. ovien ja i k k u n a i n paikkaa,
.slvurappu.sia jne. . : . ,
• Havupuulaatuja • v(ilutae.s.sa olisi
muLsteriava.. e l t a luonnon männyn,
kuu.scn, pal-samin ja-.seetripuun ' c e -
dar>-..taipu5iu.s on se, e i t a ne ka-sva-
:Tai korkcik.si puik-si. Ta.';la. syy.>ta ne
civat ole sopivia, .silla katkai.sunkaan
•avulla ne c i v a t v o i . s a i l y t l a i i luonnol­l
i s t a : sirouttaan. Saatavi.s.sa on k u i ­t
e n k i n u.seita j a l o s t e l t u ju laatuja, jot­k
a ovat k y l l i n .kc^tavia,- - vaidak.-,een
ka.svaa n i i n k a u k a n a pohjoLscv.^^ia mm-
.sa ka.svaa luonnon seeinpuukin.
• S e e t n p u i t a 'joka kiisvlopilliijcsti
. tunnetann . Thuja-nitnelia;» . v o i d a an
k a j t t a a p i l k a s - . i muodo-sa p y tv nuo­r
a n a - viivnr.a • m i k a rikkoo .seina.sta
l a a j an i v h j a n ..tilan ja kehy.siau. fivi-aukon.
Nntu voidaan k u y i i i t a ; myov
matalina; •. p a l l o n n i o l o i s i n a • k;t:;vi;in:v,
. joi.sta pionin O l i ' ' L i t t l e G o i a : , j j kn
istutetaan rakennuk.son. • j u l k i s i v un
a p i i u s l c n . - k i n m n a l l c K i n pullolle.• S i -
^icrialaineiv .SCC'M])UU. :" I h u j a warc:;i;
''m", on Icvc.i |.i k . i j i i nn nmotomrn
j.i \01(1.1 Ml k.ijt a.i k i i l n i KH ti>'t-
•• 'tami:sc.?.v;a.- ^ :•• •
U^icainpa.m i.ukuituV. i - i n k i \ c -
tae-s,i on icip.uui. i i " t,i )n.\i j.ikiiu-.t„i
i ' V c v . " i ..ukia Ijoda laud u ' i ."-i
. v o i d a a n .saada . ylo.-ipain : k;uivuva.v;a
tai. levianiaan pyrkivay.'-;a iiiuodoÄsa
ja 'Juii; -sc kc.=itaa .hyvin ka;k;u>cnu;-;-
ta; m m .snta.voidnari ka-svaiiaa i n n i -
k a i j i a l l i s i a - kasveja . k u l l o i n k i n halu­taan
Se vo:d i .m l e i k a t . i i)V^ >^U)".ik-
. s i ; pvlvaatusi. tai pyoreak.si palloksi
tai..se voida.'ui antna kehittyä v;ipans-;
tl i k k u n a n alla. S c o n . v i e l u km kesta-v.
Vnpi. k u i n :'Thuja' -puut. j a ke.';l.aa
h y v i n k.U\c(\s-a j a j^.r.U-sa
Kataja])cnsaat. .t'\iuniper ).: kasva­vat
levcik.si — yksikään., korkeaksi
ka.svava l a j i ei ole k c s l a v a - - n i i d en
lehvLsto or. c i n a i u t . i Sabina - k a l a ­j
a o n m a l j a k o n mallinen pcn.s.'i.s nii.s-
•sa. on tumman vihreät facula.sot. Se
• o n hyvä: l a v t e l a j i . niika voidaan is^
tuttaa matalampien kuten ' sabiP.a
t a m a i i - c i f o l l i ' katajani naK- e V n -
-mek-Minainittu on k i r k k a a n vihreä,
•'Horizontalis .pkiinosa - k a t a j a • on
ma ta lav. t i h e a J a. • p a a l t a . • tasa i n eiv j a
se tulee. syk.syHa punertavaksi, : •
. ; M l s . s a halutaan pehmeämpää vai^
kuielmaa, siellä neulas-lehnnen sy­pressi
•:. (.'cyprcss ) • • :'Chamaecypari.s
.; f i U f c ra ' • .ant-aa- :hoyheniscp. korkean
pallomaisen kasvin j a " M u u h o ' -män­ty
ja " P f u z e r s -kataja ova: k u d o n ­naltaan-
harvempia kum aikai.sem-min
mainitut.
Muutama havvipiiu, stratcgisnn
p a i k k o i h i n i-stutettuna. ; ani.aa : n i m u
lamassa vuodessa: r i u i a v a i i i • k a s v u l ­l
i s u u t t a Tkhdistaakscen. : rakennuk­sen,
ja, l o tm sapu.sointui.scks!. k u v a k s i .
.\ewcastle taiili
ulikaa kanoja
; ! j : i ' : ; ; - ; i i u ; i iu",, on;. 1. ;naa'fi -. •
. .Milloin livvansa; cpaiHaan, ettäi
s i i j i i k a r j un keskuudessa, ilmenee
t a i a faulia, on äärettömän tark»;-
atu, e t u M i t a ilmoitetaan liitto­h
a l l i t u k s e n : nx:tatalousdepar.tmen-tJn
lalieisempaan terveysvirastoon,
e l t a voidaan suorittaa tutkimus
asian suhteen.
T a r r . a pcla ' » <anfitaun on i. i in
harvinai.sta:. c i t a vam. harvat i h m i -
•••set..-huomaa'/ai .,^eh ' alkuoireet.;; K a -
nanpoi-tastcn rtt kuud( ^ a l a m a ' a u -
11 ilmenee yhtäkkiä j a l e v i a a nopca.sri.
Ia' , a i l i>cs:i n a v a l l a a n en i k - i h t n k i -
ry;iv!ka- mika muistuttaa h e i i k i t o r v i -
tulehdusta • '.bTonchitr;>>; m i n k a . johr
do.sta kan3:;poika.sct yskivät . ja . a ir
va.stavat ja- n i i d e n n o k a t . v o i v a t - va-.
han juosta mataa.
. K a n a n p o ! k i i n . tulee -myo-s- hermos^
.'-umisen-. oireita,. . kuten e.^.imerkjksi
paan j a n i s k a n -.aanty-minen j a n o in
viidesosii nu.aa tulee joko. ohitlain
l a l .kokonaan , nalvaiuik.si .Kuolevai-
.suu-s • k a n a n p o i k i e n kc-skuudcj-.a on
h j v i n suun \aihdellecii 90-100 pro­s
e n t in v a l i l l a . '.
Vaiwioi.s.sa kanoi.s.sa ilmenee saman­l
a i s i a alkuoireita . henKi:tysclimis::>a.
mutta aniharvoin n i i - s a näkyy h e r -
moviköjen merkkejä. M u l t a munatuo-tanto
hi.skce nopeasti j a n o i n viikon
k a l u t t u a .se l a k k a a miltei kokonaan
Kuolcvai.suu.s vanncmpicn kanojen
keskuudessa taman taudmjohdosta.on
tähän mcnne.ssa ollut a l h a i n e n P o h -
joi.s-.^mer]kas.sa :ja hanhet .toipuvat
tavalll.sesti palaten - täyteen tuotan­toon
l i b i n 3 ' v i i k o n kiiliittita.,,..
Amerikan dollarit
kyspyksesä Ita­lian
vaaleissa
Suomen valtiovelfca
<in kasvanut 1' ^ v^o^i'Jt\o t kohpoununmeaestsa .
: ; HelsiAkJ, n»aaliskuim:24;i>,;;-- Tar;; j^^^^^^I^
i . k:s:et:tujen tietojeri.-sritiiaah. ,O:J vviE.!-.] p o r a f i o n i i i - : p a ^ r i i
l i o v e l a n ' . Jtoionaismaarä^iVubaen- : 1 ^ ^ puutavaran m^y:;
i päättyessä 113,1 n j i l j a r d i a ; a i a r k k a a . i ^^ao-.na 39 pr6:.<;ri:-
. I jo.sta • u l k o m a i s t a velkaa ^38,5 m i l j a r - j vuonna 1940
Ve» Vork. _ <AL.M ^- A m e r i k a n j '^''"^ '^-^ m i l j a r d i a mk kotimaasta
;.uur!iikemjcst€Ji doJiarit j i .ventit o va; I i^*^^*^^/.:- •
k y s y m y ^ , e . - a I-alian h a n i k 13 p n - . ! Valtiovelka on vuoden J947 kulues-p:
det:a-,is^a -.aaleisva kaivanut 13 m i l j a r d i a m k j o s t a 7
3il'J:n 1943 o n n o i n $3f>J n^ilj d . i - b i l j a r d i n m a r k a n li.ays kotimaiseen
l a n a iLsatt-v.Yhdysvaltain J O huomat-velkaan.
K o m b a i n i toimJnnassa/Canadan lännen aavikolla.—National F i lm Boardin kuva.
Miten maan raken- Liittovaltion maatalous-
Hevosten hoito
kevättalvella
.'. . M - i i i U a i iU mhiyutii havosteii. - h y y i i kr
. U i t t P l u a v . u i t..C)t.i '.01 s a a r t a a mon­ta
tuntia j a ehku paiviaKin myohem-netta
parannetaan
M a a n rakenteella on t a r k e a vaiku­tus
sadon .k2.svuun. Jos.sakm maarin
tunnettuja ovat: meille • epäsuotuisat
tilanteet.: Esim. jos .saviperaista pel­toa
muokataan, tai käsitellään .silloin
kun .se o n markaa t a r l i i a n kuivaa;
.syntyy Kiihetv k o k k a r e i t a , m u t t a jo.s s i ­tä
voidaan käsitellä s i l l o i n k u n ko.s-teusmaara
on täsmälleen oikea, saa­daan
.syntymään hyvä .siemenpenkki.
Eras farmari arvioi, e l t a vain 30 m i ­n
u u t i n :ajan vuodessa-hänen savipel-.
t o n s . i ' oli ko.5leusmaaransa puolesta
oikea.s.sa kunno-ssa muokkaam\sta var­ten
.Monet: tekijät v a i k u t t a v a t m a a n r a -
kentecicen. Oletteko c.si.merkiksi m i l ­l
o i n k a a n havainnut, ctta pilaantur
n c c n - j a pellolle jätetyn heinäsuovan
a l l a ollut maa m u o k k a a n t u i .j"a kas­voi
.seuraavana vuonna paremmin
k u i n . sen ympärillä oleva maa? Se
p:taa iiaikkansa - v i e la ..siinäkin, t a -
p i u k s o i a vaikka ko j a ä f c poi^ k a i ­ken
.^en mi ta .suovasta oli j a l e l l a e n ­nenkuin
k-, n n a t t c • m a a ; : . . yioise.st;
m;(a.- loka '•)n kasvanut hvvan-.sadon
heinaa . vuoden tai kahden^ a i k a na
m u o k k a a n i u u ja. kasvaa paremmin
departmentti
min. Ontuvat hevoset j a t.ellai.sot h c -
vo u j u i d c n olkapäät o . a t i i k k i . v n - j k u i n e l l - u i c . maa. j ok . on o l l u ' k u l -
.va i y l t a v a t k r - v a t k \ I . o j r , i l e k o a T a i - t i v e r i a ' a - a l l, -uosia
l i i M t k i i v v i k cf \riiflaan vai taa i v h -
t y i h i i l lu •;. vk-.sinla(,-biiii. tOimeiiiutcisn.n:
nvi sclnta.i Ott.iv an ke-':u>kocfaimiiv
t I a . n l i D i t o ! 10'f 011 cUii ^MJ i J C.I Stot-h
a r t ^ ' . , : . \ : ' ; - • ' ; ' ; . . : . . r , ' \ : y - , y r '^
K u n hcvo^lui j iKti .ule>at k . p d k s i.
m i n im .ett.ivat i)aljon .tivo-^laan;
l a l v e i i aikana jouten ole,at hevaset
tulevat veitöik.i;rja n u d c n kaviot h u o ;
n o n e v i i i u.seuv sima m a a r m , e.tta. työ-,
höii paiiiaL';--.sa ne: r.upeav-.at ontumaan,.
Hevosen ka.iot olisi vuoltav.i j . i o i -
kai.stava a i k a i sm siten, etta .ra.skaan.
tvon alkao-s->a kaviot ovat hy.as^ä
kunnas..sav, • -. ....
:'.Hevosci/oliSi- tpiutcttäya;,. asteclt^in-j
( : a Kaaseen tvohon matta lo ennen j
tviJkauden ;\lkua on lisättävä . r a v i n -1
adolla iiscitri
lierakk-ani; . . . -•: '.
'• \ M a i l i 1 y,. if t.i in tjspi tf li k I.IIK i en 1 i • iifi ni i'..
non on.-.;arkru la. .'.u.Mtav: i . .tapahtu­koon-..
vo .sitten: l a n i i a i i ' l a i vinreiin
:lnim-i jr ^ x a i " m i i i k i i ' i n i a i i i ' f):-gaai:irötU
; V a i k k a ' C a n a d a n teolhsuus laaje^
nikirt huomatta va.sti toLsen maailman--
.sodan : a i k a n a .. j a uusia teollisuuk-
.sia .syntyr t a n a aikana, n n n s i l t i k in
maanviljelys • o : i viela tärkein '•'teol­lisuus;'
Canadas-sa.
• Siksi maatalousdepartmenttr onkin
y k s i .liatohallituk.s€n- tärkeimpiä v ir
ra.stoja.: Se p e r u s t e t t i in v...v-1369 . j a ; se.
on .sen jälkeen, kasvanut pienestä d e -
partmentista, j o k a käsitti monta alaa,
isoksi depaftmentiksi, jolla on vain"
y k s i päätarkoitus. :
: A i k a i s e m p i n a a i k o m a maatalousde-p
a r t m e n t t i . . ci .käsitellyt aino^.staan
maanviljcly.säsioitai . v a a n .myo-skin
s i i r t o l a i s u u s - , terveys-, .taide.. j a t e o l -
iLsuusasioita, sensukset, tilastot, p a ­t
e n t i t j a copyright-oikeudet..:-Mutta
s l t a mukaa k u i n maan vauraus on
k e h i t t y n y t ja.-, m a a t a l o a ? on t u l l ut
eriltäni tarkcak.si- kansallisessa e l a -
mas.sammc, on k a i k k i muut asiat,
m i t k a civat .suoranai.scstr.kuulu maa­talouteen
,sniTetty muille virastoille.
Tämän tärkeän d c p a r t m e n t i n joh­tajana-
on m i n i s t e r i James G . G a r ­d
i n e r j a se k a s i t t a a v i i s r paajaostoa,
nimittäin- h a l l i n t o - , . t i c d c - , koe-, tuo­tanto.-;
ui.kauppajaostot,
. Halhnnolli.scn jao.ston j o h t a j a n a on
apiilai.sministeri G.- S; • H . - . B a r i o n.
M u i t a virastoja johtavat erikoiset
Uusi basillintappaja
herättänyt USA:n maito-farmarien
huomiota
aine ' a l i , j i . a n m"ne''l.näii l-au* t ' { i " n t i j at
imiokkaantuvut. paremmin Kuir. ."^Gl-lai.
sct, •:jois.sa ei ole käytetty kalkki-av
.Muokka.int.uminen on tarkeo:; j a p a -
.i'änta'a maan räkcimetta..: jos.fee,:siui::-i.-
tetlutll oikean välineen.-a.vulla'ja o i ­kean
!.o',icii'pit,f>i^uuden v a l l i t c s ^i
Heinänteossa kokeillaan
^ BriiiihvColuinbiassä kokeiilaäil u u ­sia
.menei:elymuötöj.a • j o i d e n . pGi-i^.-:
. . . . . , teellä.l.irmani. voivat voittaa aaavai-
101 e f a hevoset hhoaVa- vahan kuudet heinänteospa
tuUn'at. yleisesti paremi)-^Kin kuntoon.
K a i k k e i n enimmän ja :nopeammin
T l - i c B r i t i . s h N o r t h Arficrica .'Vct saa-
.t.aa. etta.molemmat, m m h i t t o - kuin
m a a k u n t a h a l l i t u k . s c t k i n voivat hyvak.
Kvä maataloutta.ko.skcvia lakeja. L i i t ­t
o h a l l i t u k s e l l a .; on -•kuitenkin:. sanan-.
/i!'."i e-imielisvyksien .sattue>s'x
. T i e d e j a o s t o n tehtävänä on ratkai.s- f
' ( nuta k a - t a n n o l l i s i a pioblecmejn
j o i ta tulee :farmarien- eteen. T a l l a j a^
o-tolla on . 4 0 l a b o r a t o r i o t a, en...maa-
;k u n il i?sÄ.' ja>.'k eskusla boi-a
.Mitä - a r v e l i s i t t e kemikaahsta, j o ka
.tappaa " b o k s i t " - hopeimmm, . t o i m i i
yhtä h y v i n kovassa kuin pehmeassar
k i n vedessä, kestaa k i e h u m i s t a ja.jää­tymistä,
ei omaa mitaan. makua t a i
hajua, ei r o h d u t a kasianne eika l e h ­män
ni.sia?: S e l l a i n e n aine. o n k e h i ­tetty
sodan a i k a n a j a s i l l a on k a i k k i
yllämainitut etuisuudet j a v i e l a Iisaksi
m u i t a k i n , Taman uuden- b a s i l l m t a p -
päjan n i m i o n q u a t e r n a r y ammonium
compounds—- vaikea, m m i j a se y k s i n
tekeekin tämän a s i a n vaikeaksi; M u t t a -
n y t t e m m i n .on k e k s i t t y helpompia n i ­miä,
j o i l l a , m a i n i t t u a a i n e t t a voi ostaa
jä j o t k a ovat helpompia muistaa. Näi­tä
a i n e i t a voidaan käyttää •: l y p s y k o ­neiden,
separaattorien, lypsyampanen,
siiviläin,.utareiden.ja n i s i e n p u h d i s t a -
misessa.. - .•'
Ylempänä m a i n i t t u j e n h y v i e n p.uo-l
i c u hsäksi- n a m a aineet eivat millään
t a v a l l a vaikuta m e t a l l e i h i n eivätkä
v i o i t a kumia. Sen, hsaksi n i i d e n b a -
.sillin tappajarameilla on s u u n t u n -
kcutumisvoima
Vielä voidaan sanon, etta nama a i ­neet
ciVät ole. myrkyllisiä. Eras v a l ­m
i s t a j a esim.väittaa.etta: 160 p a u n an
mies VOI j u o d a 30 g a l l o n a a .(jos hänen
mahaansa m a h t u i s i ) . . t a l l a i s t a sekqi-tustti
eikä s i l t a k o i t u i s i hänelle m i t a an
. M u r m i o l l i s i a seurauksia.
.| Näiden ameiden h i n n a t eivat ole s en
I korkeampia k u m m u i d e n samaan t a r -
j.koituk.seen: aikaisemmin käytettyjen
! ainoiden; k u n otetaan huomioon,' m i ­ten,
pitkän a j a n ; n a m a uudet, aineet
tehoavat...- • .-: .
. M u t t a k a i k i l l a , a i n e i l l a on huonot-,
k m puolensa j a . . n n n . on . quartenary
ammonium . compounds : a i n e e l l a k i n .
l a m a n uuden sy-stecimn sydämenä
011 i l m a i i u h a l t a j a ; j o n k a .avulla, tuerc
aja.s.sa.;. TtUon
topaivana l a ­toon
T a V i i l l i o c s t i - f a r m a r i n tarvitsee o t i ia
r i s k i silta, etta kaadettujen heinien
noudattaen hevo.sct voivat auta p a -
remmar. j a t e h o k k a a m m a n palvcluk-
.^cn työaikana
r U E . N O T I U A Z I N E - . M . NE
LA.MI».\ILLE
. P h c n o t h i a z m c T a i n e t t a s u o i a n seas­sa
.lampaille.:, matojen . poiätamiscKsi-.
;tavallisc-^ii.kavtetaan y k i i pauna p h c -
notiazinea. jokai.<ta 9 paunaa ..suolaa
kohden. Koska, jodr-on tärkeätä- lam;--
• Ompelukone; k e k s i t t i i n .Roomas-:
sa. -sna p a r a n n e t t i i n uudelleen ; E n g ­l
a n n i s s a V 1795 j a taas Ranskas-a
n o i n 25 vuotta myöhemmin.-:
E D E S T A K A I S I A LAIVA- J A LENTOMATKOJA
S U O M E E N — T . A . N S K A A N — N O R J A A N — R U O T S I I N Y . M .
V . ' A ' . ' T e b l i i a fvaikkAliIaukifpa? .nrt mTÖhjnnm .lylLirt j t ' T . . ' 1 9 1 8 - T a r i e n . —• MT7-ma3« . r t u k i '
. te«D m a k a e t t u j a lippuja^ }oa. balualtf. t a o t t a a l u k u l a l a a n n e . - G a o c t i a a n . . U a Q k i m m e , p a a a i t . ja
: . T i l i u m i l . - P^ylakaa' lähempiä t i f t o j i : •. •
i/« M/i.-nmri» J t o i i r n i a i i i a V A K U -U T C K S T A:' TariAt ti'ilnt p^yif((«fui.
O. K. J O H N S O N & C O . Vakuutu>- Ja m.itkailutoimi.sto
.51 G e r r a r d St. V/. r B a y ' n lähellä. WA. 1403 T o r o n t o 2. O n t .
olkapäävikoja aiheuttavat likaiset j a i - . .. , .
' , „ , , heina voiaaan kuivata V
.sopimattomat valjaat. Erikoisesti l a n - . • . •, :• , :• .'' ••
' , ,, voKHan hcin,i vieda kaa
k i e n alapäätä on p K . c t i a v a silmajla
jä pidettävä ne pesemällä.aina ]Hih-t
a i i i a siten •.etteivät., ne.hicvo l i k a a o l r |
• ••• • - •,*• • • • -• . •..-. ••• .• • • '•. :'-•..• -• • ' -'}.
k a p a i h i n j ^^^^^^^^ ennen koijuuta Mu.Ja-
N a i t a jk^mkertaisia menetelmiä' , , ,
• • - • JOS i l m a n p u h a l t a j a 011 heinäsuojassa-,
-niin heinät: v o i d a a n viedilmärkiiiäkin
sisiiile,- j a altapäin heinäkäsan läpi
p u h a l l e t t u ilma kuivaa •kosteuden
poiSi.^-•.;:;:>;_'::. y-.;;;.' •.•
;; yarmistuiieenä.: siitä että .heinät
saadaan, saavaihdök^
^^isä-He.. Xarmarit ,v^
.sa s i l l o i n k u m h e u i a n rav-iiuoarvo.oir
paiUe; hyvä menetelmä on .sekoittaa 1'^°'Hc?,"in"ll<V'ii^.. ;
vksi p u m a k o l m m k e i i o i i i j o d . l l a vah-1 J«»dcnkiii maatalotiseKsperttien a - -
v i o i n t i c n mukaan BC.&sa menetetään
v i s t c t t u a suolaa r . i i p l e ^ t i e n g t h lo-1 ^^^^^^ neljännesta hema i
.ravihtopitoisluidesta yanhahaikaisien
. n i c n e t t e l y i i i u o t o j cn takia, .'• ,:;... ' :'.
Nb.rmaaliQ
da jaa,. h'eihän kaa toa- c i v ö i d i a l o i t t aa
: e.nnenkuin . t u i e c ; , poutäilrnat:'. ijmn
• nji nia; •ppilda t; saadäah". v a s t a : koirn.i,'h
yiik6;v,:,,kiii.uttuä -.'sen .ijäjkecri;':kun' hei--
n i i i i r a v i n topit oisuus,. o n . k o r k e i m m i l - ;
l a i u i / ; - V ;::";;"/ . V ••:^'-:,^/-• ••:.,;
.Pupli.sen..' • tus
-icäyttää-lm
Prasei"läakid&^a';jä.^^
;rena'-Ja;'>picncmmiitkiiv
du^tclevivtvjuiiden;.
'jäTniiden;%ittbpW
O Pvv i . ^n ,a H u l l - s a Taman j i o s t o n i ^^^^^^ ^^^^^^ sekoittaa m m k a a n m u un
•) 1 ai veli 11:«es.s a oi eva t tiede nvi eh c t, su o-.
T t . u a t I i i i a k a n t o i . s a tutkimustyötä
k u t e n esimerkiksi ka.svi- .ia::claintau-i
v e n . a l a l l H . • • •.;•:•
dine sait- kahteen•paunuaiv tavallista
.suolaa. : e n n e n k u i n . phenoiiazme-ame
.sekoitet.ian suolan kaiis.sa. Tuten SUOT
la .sekoitufc-cen tulee r i i t t a v a . s i i jociia.
- Jotkutkayttävat phenotiazmea ma­tojen
pui-tamii,ek--i poisai-.ta mutta
poi^aiUe .se c tahdo olla mtt^ivan
voinia.tas sat.si. Porsaat j a s i a t - tar-vii,?
evat tavanmukaiseen mato.>atsin. ;.
TANSSIT 957 BROADVIEW A V E .
DON HAALILLA TORONTO, ONTARIO
JOKA LAUANTAINA KLO 9 ILL.
• R A i ' O H M A N I .\ orkesteri soittaa.
• HUNNAKKO ja TUKKIA soittavat ravintolassa
: , — ;K.uuUr.s;\-.norjalainen - säveltäjä
E d v a i d CStJc:: .syntyi •,. 1843 j a kuoli
V. 1907.
jkirkeltavän.aiheen; k u t e n saippuan jä
I muiclön ; puhdistusairieid kan.sisa.
Stua-et-proteinimäärät, kuten ne. Joitä
. iovtvv maidossa, • vähentävät niiden
K o o f u m i i i u . o s ' o l o h -m Halli-.uk.cn i
koclv nvon tvo^ k e n L c l v a l a m a n j a - , .^^^^^ ^^^^^ ame u i v a s t a ^ a h a n k a y -
o^tcn tvoUa j a , i . i u a i u neljaan haa- ^^^,„io^,.^ ka k i i l a a l u e i l l a ei .suta
l a a i i n i m i t t am t u t k i n t a - 'aitkimus- ^^^^j^ äskettäin tiedetty Vasta a s -
k c h K v = - la navtetvohon Canadassa | ^p^^^^^j^ ^^^^ 5^^,^ maito-osuuskunta
on -S k o e f i i m i a la -asemaa, JO'lla j ^jj^^^^^^j g^u^g^ mielenknntoaan j a t u -
\ i e l a on a l a - i s e m i a ja n.\L-,sa .suon- ^^^^^utu asiakkaansa tahan uuteen
t c t a a n kaikenlaisia kokeilu.a mi^a 1 j.jjQ^^^jj,j^eg„ j^n^ec^een Nyt f ai m a ut
; m a a t a l o u s - e a e l l y t t a a ; . - • . ; ;-; j kaikkiällajiimäisbvat. s i i h e n M
. Tuot»ntojaost-on'. a l a a n kuuluu
.maataloustuotannon. kehittäminen;
järjestäminen ja johtaminen.. Suhen
k u u l u u mm. kotielamosasto.. supikar^
.jao.sasto j a ' k a s v i t i e t e e l l i n en osastO;
Kauppajaosto taas käsittelee. maa­taloustuotteiden
mvvnti tietoja, tilas­totietoja,,
siipikarjan,, maitotalouden;
m u n i c n , : k a s v i s t e n j a muiden, maata­loustuotteiden
lajittelemisen. .,
H A l l i n n o l l L s e e n - jaostoon ktiiiluu
•viela • j u l k i s t i u s p a l v c l u , : j o k a ; valmis­t
a a ja . l e v i t t ää :maatalousviraston
suunnittelemia -ja: p a i n a t t a m i a j u l ­kaisuja.
L u k u i s i s s a tapauksissa se j a ­kaa'
ilmaiseksi k a i k e n l a i s i a k i r j a s i a j a
lehtisiä, joissa käsitellään kavtannölli-'
-siä:, farmikysvmyksia- Tama. palvelu
käyt t a a myoskm; huomattavassa m a a - :
rassa. sanomalehdLstoa. radiota, nayt^
t e l y j a j x a - filmejä.- saattaakseen .far­m
a r i t tietoisiksi n y k y a i k a i s i s t a maa-;
taloudclVi-sista -kysymyksistä., .•
taan..,
Mustat ruvet
lehmän nisissä
: . Jokainen;.-; j o k a ; on lypsänyt l e h -
1 m i a , - o n noitunut, pienia; mustanva-r
i s i a . r u p i a , j o i t a -loytaa -lehmän n i ­sien-
paassa j a m a i i o a u k o n lähellä..-. .;
- : L l l a n u s e i n ryhdytään n i i t a poista-^
maan kynsillä ja sen seurauksena
.syntyy entista pahempi tilanne; Hyvin;
usein nama mustat i'uvet. .ovat. n i s a -.
k a n a v a t u l e h a u k s c n edelläkävijöitä, j a
Slta seuraa utaretulehdus j a ; n i s a h
menetys. -
Eläinlääkärit ovat antaneet ohjeita, komaalaLset j a kotimaiset monopolis-
! t i v a a n kJKimtyslainaan Ilaha-s^i. G e -
I neral E l e c t r i c , r a k e n t a a Ao;-;t3n laak-
. on .v-e.ilVOIma-it;s€maa. 1 ran-s-WorId
: lentohnja kontrolloi 40 pros. Italiavj
1 ilmaliikennettä. New J e r . i e yn S t a n d -
.! a r d o l j y - y h t . o poraa I t a l i a n o l j y k c n -
' tiUa
D u P o n l i l l a , F o r d i l l a , O t i s Elcvätoril-l
a , A m e r i c a n Export L i n j a l l a , A l u m i^
n u m Co. of A m e r i c a l l a , A m e r i c a n R a -
d t a t o n l l a , Worlhington Pumpilia
We3tinghoase .Air B r a k e l l a . j a West-,
e rn E l e c t r j c i l l a on m u i d e n . Yhdys-
: v a l i a i n k o r p o r a t i o i c e n tuottavia k i i n ­nityksiä
Italias-sa..--.
. Viime kevar.na I t a l i a n kauppaval-^
t u u s k u n n a n johtaja Ivan Mattep
L o m b a r d a YhdysvalloLssa . ollessaan
punastumatta .sehtti' A m e r i k a n k o r -
poratioille,- etta ne löytävät Italiasta
voittoja tuottavia k i i n n i t v s m a h d o l l i -
.suuksia. M a a l i s k u u n 31 p n a 1947 :Nevv
Y o r k Herald Tnbune . ;raporteera-.si
"nanen ' k a t s a n t o k a n t a a n s a seuraavas­t
i : '-Toinen vaite j o n k a han (Lom-bardo
» A m e r i k a n - pääomalle: esittä­mänsä
vetoomuksen tueksi esitti, o l i
voitot, jo^ta. saadaan Italiassa mak­settavien.:
a l h a i s t e n palkkojen kus­t
a n n u k s e l l a . " : •
- Y h d y s v a l t a i n s u u r l i i k k e i d e n asema
l u j i t e t t i i n s i l l a , etta äskettäin tehdys-
.sa sopimuksessa - t a a t a a n . : A m e r i k an
k o r p o r a t i o i l l e ; .samat oikeudet.: k um
I t a l i a n k o r p o r a t i o i l l e . T a m a "avoimen-o
v e n " p o l i t i i k k a - a v a a tien Y h a y s v a l -
l o i l l e/Jäodan raateleman I t a l i a n teolli­suuden,
h a l l i n t a a n eika Italian, t e o l l i ­s
u u s l a i t o k s i l l a ole minkäänlaista m a h - '
dollLsuutta k i l p a i l u u n . ,
..• E l o k u u n 14 p n a 1947- tehdyn- s o p i ­muksen
mukaan Y h d y s v a l t a i n h a i h ­tua
poisti n om $900 m i l j o o n a n I t a l i an
h a l l i t u k s e n velan.. Sopimus laski pe­r
u s t a n A m e r i k a n teollisuuslaitoksille
tehdä enemmän. voittoa, k u i n taman
summan.
. O s a elokuun sopimuksesta koski
M u s s o l i n i n a i k a a j o l l o i n M o r g a n a nd
Co., ;Chase - N a t i o n a l . B a n k ^ fRocke-f
e l l e r in kontrolloima) j a D i l l o n Read
( U S A t n puolustussihteen James V.'
: F o r r e s t a l in Wall Streetin pankki)
l a s k i v a t liikkeelle . $94 • m i l j . , . edestä
bondeja, jotka m,enivat akkia kaur-p
a k s i . .
V u o n n a 1940 I t a l i a lakkasi maksa­masta
korkoja l a s t a . l a i n a s t a . P e a rl
. H a r b o r i n pommituksen jälkeen niak-
.seltun nai,sla bondci-sta 5 t a i 10 sent­tiä
dollaria k o h t i . - E l o k u u n 14 pna
tehdyn ..sopimuk,sen mukaan Itahan
h a l l i t u s suostuu tunnustamaan Mus-:
s o l m i n ottaman lainan ja. -maksa­maan,
s o v i t u n koron. T a m a merkitsee,
e t t a bondien omistajat saavat S136.4
miljoonaa. ...
. " K u t e n virallLsissa U S A t n pureis-
.sa sanotaan;, m m I t a l i a n paatos mak-
.saa bondcista: niiden nimelli-sarvo"^
sanotaan Nevv-York Timesissa kesä­k
u u n 13. p n a 1 9 4 7 . " o n ensimmäinen
I t a l i a n talouden-tarjoaminen pantik­s
i . " . I t a l i a n va.semmisto j a työväenlii­ke
.h3'okkasivat k a t k e r a s t i :elokuun- 14.
. p a i v a n :-söpimusta vastaan- koska.-se
merkitsee maan saattamista ' ' A m e r i ­kan:
taloudelliseksi-; s a t e l l i i t t i m a a k s i " .
I t a l i a n t a l o u d e l l i n e n : t i l a n n e on v a ­kava.:
S o t a iski siihen-.kovasti. se mc-:
n c l t i 30. pro.senttia sahkotehtaistaan.
50 prosenttia vetureistaan, 85 . p r o ­s
e n t t i a kauppalaivastostaan. Nykyään
46 miljoonaa ihmistä t u o t t a a 60 p r o ­senttia
s i i t a m i t a 44 -miljoonaa tuotti
10 vuotta : s i t t e n . - Työttömiä on y li
kaksi miljoonaa.
Elpyakseen I t a l i a tarvitsee; k i v i h i i l ­tä.
Ennen-sotaa; oli se paras R u h r in
laakson -ostaja.- M u t t a nykyään. Y h ­d
y s v a l t a i n kivihnliyhtiöt ; k o n t r o l l o i ­vat-
I t a l i a n - m a r k k i n o i t a , Fortune a i ­kakauslehti
raportteerasi;- elokuussa
1947 etta -.myyntihinnat Ovat-. S22 - j a '
S24 to.nnilta;- josta ,-"314 menee laivo­j
e n omistajille, jotka, käyttävät hyö­dykseen
l a i v o j e n puutetta";;:Jos Ita­l
i a j a t k a a •USAtn k i v i h i i l e n ostamista
n n n . taman - a r t i k k e l i n ' m u k a a n i : t u ­lee
se maksamaan sille SIOO miljoo­naa-
-enemmän;,kuin-,Eufoöpan kivi­h
i i l i
I t a l i a n vasemmisto s,yybtää;' '-etta
I t a l i a n taloudellinen, k u r j u u s johtuu
s i l t a , ;etteivat voittoa himoitsevat u l -
Teräsvoitot kohosivat
128 prosentilla 1947
Toronto. —^ Steel Co. of C a n a d an
vume vuoden puhdas voitto oh
$5,567,703 eh 128 p r o s e n t t i a enemmän
k u m VTioden 1946; a i k a n a ilmenee
yhtiön : t a a 1 l a juIkaiEtu.sta t i h -
Kertomuksesta; Ennen p u h t a a n voi­ton;
maarittelemi.sta oh v o i t o i s t a vä­hennetty
poistoihin j a k u o l e t u k s i in
53.573,528. siirretty eläkerahastoon
5800,000 j a v a r a t tu veroja varten .$4,-
831,214. Vuoden 1^46 l a k k o o l i yhtiöl­le
h y v i n - k a l h s yr.ity.s.:.. ;•
tu.sta tihker.omu">----
d a , .Oit o po
ve; o V a r a u.-: ei i > f u » . -
sg.^rn.STO .er-r.-
na 13ij o o.
dan prc-cn-n, 1
teen verrattuna;
^ • t » t.
153 matkalla Suomeen
New , Y o r k . — K u n Swedish A m e r i ­can
Lmen . m o o t t o r i l a i v a -Gripsholm
l a h t i t a a l t a maalisk. 26 p n a Gotepo-r
i i n oh s en matkaasa- k a i k k i a a n 1.239
-matkustajaa, joista';;-Suomeen -meni­jöitä
o l i k a i l c k i a an 153 henkeä, enem­män
k u i n koskaan .ennen- t a m a n vuo­den
a i k a n a m i l l a a n t a m a n l i n j a n l a i ^
v a l l a . Canadasta lahtenemen mat­k
u s t a j i e n - joukossa h a v a i t t i i n m. m :
V a i n o Asikkala, , m r s . E l s a Riekko,
mrs. M a i j a Wuorinen. F e l i x .W..Laine.
Hannes P i r t t i k o s k i , m r s . - A l m a M e r i ­s
a l o j a mrs. -Aune Neittaanma.ki,-
Bulgarian ja Neuvosto,
liiton sopimus
Moskova. — .Mo i j ^ ,
det I l m o i t t i v a t v • ai.^fe-j:^
N e u v o s t o l i i t on j a Buigariar: ^ ,
j a merenkulku- r;(kä .
vaihtosopimus on aiic-t-irjr-.V;,
4j
iJir.i
Gior
: »orr^
rout!
dr-J.
vion
13
meis'
koiil.
paiva
l.a toi
ihaili
R L ' O K K I K \ \ LEHMU
•--•i^ttl i v ,!
N y t - k u n o n i e nn
:taiven loppuun; n ; ;
; r u o k k i m i l t a ^ sen -.'vä;
paascvat laitumelle.
. t e n taasen ruoeava
.lehmät..-.vain, päästetään ei
n n n vaikea on syvspoi-rriei';
s.aada. jäilleen kunrio'!iiseä:i'
. m a a n . . - Lehmiä -.-latmattaa r.
kunnolli.Heiti keväällä yhtä.h-r,-
m u i n a k i n vttoaen-aikouia Ja
'm.okomin-' pitäkää' lehrn^t ha
s i i h e n asti kunne= L..jmelj
l a v a s t i ruokaa.
—Sanomalehti laajmaa viJ
den näköpiiriä ja lähentää /«a
eri ry kyytiä. Tassa: tekee V.\m
arvaamattoman palvelutien A
joilleen.-
Km suunnittelette lahjojen ostoa,
muistakaa, että hyvä kirja on
arvokas lahja.
nm
MAKSIM GORKI:
VALITTUJA
N O V E L L E J A JA RUNOJA
V e n a j a n kielestä suom. ;
LAURI KEMILÄINEN
H i n t a S3.00
M A K S I M GORKI,: " k u r j u u d e n j a s a a l i n mes.
t a r i " , kuten R o m a i n R o l l a n d h a n t a nimittää,
on suomalaisten keskuudessa tunnetuimpia
venäläisiä k i r j a i l i j o i t a.
" V A L I T T U J A " sisältää novelleja, kertomuk­s
i a j a r u n o j a , j o t k a on koottu- n e l j a n vuosi­kymmenen
ajalta. Kokoelma tutustuttaa l u ­k
i j a n G o r k i n e r n k a k a u s i e n tuotantoon j a a n ­t
a a välähdyksen s i l t a l a a j a s t a asteikosta, jota
h a n halhtsee. Yhtenäistä koko hänen tuotan­nolleen
on. syvä j a l a m m i n - myötätunto ja
r a k k a u s k a r s i v i a i h m i s i a kohtaan,
GORKIN TUOTANNOLLA o n arvaamatto­m
a n suun merkitys y l e i s i n h i m i l l i s y y d e n ja
humaanisuuden-kasvuun.
^.yöskin .
;atoiinen.,
!ttä'väkiv
Ipiprdaho'
^•n-niieti.s
fiärettömy
i|oi5ia;.vkc
|8:aai!man;
».«n.-seuran
|feÄi-.:ma;ht
leniikukse
8a atirihgoi
Pää.i pitäir
||ot;vat .-.vai
lkm Giard
äesiaan' ki
Tala kuuluisan kirjailijan MAKSIM - GORKIN leosla,
" V A L I T T U J A " on vielä saatavana kirjakaupastamme..,
V A P A U S PUBLISHING CO. LI
S U D B U R Y
B O X 6!)
:^v;
---VAP.IU^^oh pikkulchti:multa
sc. on kuitenkin johtava suomenkier
Hneii. Irhti. L: anndasuu Tilailkaa
VAP.\US it-srllrunr, silloin saatte
i f J i sädnnblliscsfi.
• JÄLLEEN S A . \ T A V A N . \ M E I L T Ä L . A A J A SLO.MAL.MNE.V
Täydellinen UNl-JA ENNUSTUSKIRJA
jossa tuhansien unien selit.vstcn lisäksi on r u n s a i n kuvin selostettu
korteista ennustamisesta j a scurapelcistä-- Liittäkää tilauksenne m u ­kaan
S2.00—^jolloin toimitamme kirjan postivapaasti.:
" • . S a m o i n meille on saapunut;$uom.ilainen lääkärikirja R A K K . 4 U S -
E L . V M A N T I E N V I I T A T ; Hinta S3.00. — Huom. Meillä ön paljon
suomalaista k i r j a l l i s u u t t a ' j o t en kävkää tutustumassa.
' • K A L E V A BOOK COMPANY •
121 E A S T 1>6 S T R E E T NEW Y O R K ' C I T Y 35. N.Y.
miten:-.mustia rupia- t u l i poistaa. Y k si
keino o n l i o i t t a a , r u p i a kerta paivassa
lämpöisessä boonhapposeoksessa. K u n
r u p i o n täydellisesti peliminny-t. pois­tetaan
.se puht.aalla hammastikulla.
Sen jälkeen. n i s a n : p a a voidellaan u u ­d
e l l a p e n i c i l l i n . v o i t e e l l a tai s u l f a ­lääkkeellä.
/
K I I N K A V A N H A K S I P I T AA
M A I T O L E I I M A . \
- .Yleensä -voidaan sanoa;: etta..lypsj'-.
lehmä on p a r h a i l l a a n kuuden j a k a h -
dcksan vuoden: ikäisenä. M e l k e i n j o ­k
a i n e n lehmä albaa huonontua yhdek^
sannen vuoden jälkeen.
: . M u t t a m i l l o i n - Ichma tulee; hävittää
pois: r i i p p u u - u s e i s t a : s e i k o i s t a .— - k u ­ten
siitä k u i n k a - hyvä lehmä on; jos-;
tit; ole kehittäneet.maan. t e o l l i s u u t ta
kansan eduksi. Vasemmiston voitto
I t a l i a s s a . m e r k i t s i s i l a a j a a kansallis-,
tamisohjelmaa, r a t k a i s e v a a maarefor.;
nua^ja^yksityismonopolien k o n t r o l l in
l a k k a u t t a m i s t a ; • ,TJS.A:n korporatiot
tekevät k a i k k e n s a ettei l a t a uudistus­t
a p a n t a i s i käytäntöön siellä,- joka
merkitsisi . j j i i i d e n . k o n t r o l l i n lopet­tamista
I t a l i a n , teollisuuteen nähdcn.-
ko se s a a d a a n vielä ^poikimaan sään­nöllisesti,:
j a k u i n k a hyvä lehmä -On
saatavana tilalle.
: Eninosa k a r j a n . k a s v a t t a j i s t a . n o u ­d
a t t a a sellaist-a, saantoä. /Ctta: lehmä
pidetään n i i n ;kauan k u n se; tuottaa
enemmän:: k u i n hiehot j o t k a ovat; t u ­lossa
t i l a l l e.
YKSI JÄSEN YKSI ÄÄNI
WORKERS' CO'OP ON KANSAN­VALTAINEN
LIIKELAITOS
Olkaa osuustoiimnnan kannattaja!
Syvällä: surulla jä kaipauksella ilmoitan,,etla rakas^
puolisoni ja hellä lasien aiti
ROSA EDJTH PAASILA
(o.s. Partala)
nukkui sydäntaudin murtamana kuolonuneen rn^i
kuun 9 p:nä 1948; Hearstissa, Ontariossa.
Hän oli syntynyt Suomessa, Oulun läänissä,. Haapj
vedellä maaliskuun 30 p:nä 1906. Oli siis kuollessaan <i
vuoden/Il kuukauden ja 9 päivän ikäinen. -
Häntä suremaan jäin minä hänen miehensä,, kuus
lasta, kaksi siskoa Suomessa- siskoni täällä ja suuri,siiW'
lais- ja tuttavapiiri tässä maassa ja Suomessa.
Vainaja haudattiin Hearstiri hautausmaahan, ma^
13 :p:nä. omaisten ja suuren-ystäväjoukon saattamana.^
Lausun sydämelliset kiitokset kantajille, haulajai-'
ohjelman esittäjille ja kaikille jotka surusaatossa E S "
kana ollen ' tai muulla tavalla osallistuivat syvään
ruumme. .
OTTO PAASILA-BOX
6
s:
Tuonen: mailla - äit i-^kuli a
Rauhan unta uinu vain-
Läksit luotamme äitimnu' - i ' - ' ' - ^'
MäUlcTuojiilajisiirryU S'J r'-'-'
Vaikka peittää musta multa On. surumine suurrjakansii^^^^
Muistossamme elät'aiv. • \ Suä kos^^ "^^ \
Otto. Suku äiti unta rauhciscs..
Lapset- .