Vapaus, February 25, 1927

              Perjantaina, helmik, 25 p;nä—Friday, Feb. 25
I- I
r I
ia^Sr:'-••'."-vai
IKI-'*-".'V-z-^l ! I
V A P A U S
CuHuian sodmalalsen tySvaestSn ainoa äänenkannattaia,
O m o ^ . Sadbar7Bsa,^Dot.v maanantaina, keftkiviildcoBa
T o i m i t t a j a t :
^ NEIL. '• ' ARVO V A A B A .
'7
Beglstcred at the Post Office Department, Ottawa,
aa eecond elasg roatter.
V A P A U S (Liberty)
' The only organ of Fizmish Woricer8 in Canada. Pab-
Ucbed in Sadbory, Ont., every Uonday, Wednesday
aiSd Priday^^ •. . • /
ILMOTUSHINNAT V A P A U D E S S A : .
Naiinaihnotokset $1.00 kerta. «2.00 kaksi kertaa.
Avibliittoonmeno ilmotakset 60c palstatunma.
Kimenmaotosämotnkset 60c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäihnotukset ^ . 0 0 kerta, %2M 3 kertaa.
Avioeroilmotnkset $2.00 kertaa, $3,00 kaksi kertaa,
KaoI«n)aniInH>tukset $2.(fO kerta, $60e lisämaksu
Iditoslanseelta tai mnistovärsyltä.
Halotaantiedot j a osoteDmotnkset 50c kerta, $1.00
kolme kertaa.
Tilapäisilmottajien Ja ilmotosakenttaarien on, vaa-dittacgsa,
lahetettäyS ilmotoshinta etokätcen.
General advertisinjT rates 76c per eoL i&eh. M i -
ttisKun charge for single insertion 76c. The Vapaus
Is the- best advertising medium among the Finiush
People in Canada.
T I L A U S H I N N A T :
Gpnadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
f L 6 0 j a yksi kk. 76e.
yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi vk. $6.60, pooli vk.
f 3.00 j a kolme kk. $1.76,
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei talla lähettämään,
pai^ asiamiesten joella on takaukset.
Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g Lome
St. Pohelin 1038. PQaaosote: Box 09, Sodbury, Ont
Haanantaib lehteen aiottujeo ilmottjsten pitää olla
.tohttorissa laaantaina. kesIdviikoD lehteen tifetaiaa ja
gjerjantaSbJehteentorstoiii^gt kello 12 paiväUfi. •
Jos jette miUoin';tahaA8a saa vastausta eneimäiseen
fdrje&ieennei kirjottafcaa UDdelleenliiBkeenhoitajan per-
•o<manibelU, l u m e l l a . / .
J. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
mm
Ifcl
• — l i i 3
Kingrin kaksimielineii lausunto
Kiinan kysymyksestä
Canadan'työväestoh ei saisi antaa pääministeri Kin-
, gin aikeiden lausunnon Kiinan tilanteesta ja Canadan
^'i^^" suhtaantumisesta sii&en tuudittaa itseään tohnettomuu*
r \ teen, lausuu kohnhunistipuotueenpää-aanenlMnnattaj a.
^|lfp;; £ Kingin lausunto oli diplomaattinen ja vitkasteleva seli-i;::;
V;>-; tys, miita jätti tien avoimeksi canadalaiselle osallistu-miselie
brittiläiseen Ji^taan Kiinaa vastaan, «jos tilanne
muuttuu»^ mitä hjrvänsa se sitten merkin^^
^: teisen rintaman «icadet irti Kiinasta»4c<mferenssien jar<
* jeafamisrirsi tulee jatkaa. Jofaiinen ammattiyhdistys ja
tyoväCTJarjesto tulee vetää tähän tyÖhon^^
tävä joukkokokouksia ja lähetettävä varotus- jo protcs
tipäatuakuselnua Öt1;awaan. Vaat^^^^
lista^itäehallintoa ja itsetw Vaatikaa kantonilai
sen (^c^t^^iäyallankuinQ^ tun
llpgfs>:v-^«^ ;'hallitdlcsek^; •'yajatikaa
i^y^.,^ •; «ekäUuTito poistamisia ja epä
1 8uKtaisten'sopjmu^$ten thitätto^
T kaa kaikkien ulkovaltojen "{»««nisten jpuJ^
\>/" mlsta pois Kuna<Ua ja että Canadan
l i p ^ : ( V ; osallistua ulkovaltalaisen sekaantumisen nuhinfcaän
muotoon.
mmm
Mm
siiflfä seuraavaa:
i,f , ' «HeÄkilpn; joka järkw8^^ pohtii tällMsiji j»gv»it'a.
1 ^Toronto Star^ Neuvostoliiton
I'/ Toronto- Daily Star-iehden heHnikuuii 16 p :n nunie-
^ ^ r o ^ juHcaistiin toinutuskhrjotmi, jonka tulisi olla suii
resta arvosta kaikille JuUjoiilemme, jotka uskovat, etta
\ - taivaassa iloitaan enemmän yhden katuvaisen syntisen
kuin menon pyhimyksen johdosta, kirjottaaWoHcer.
vertaus sattune aivan pai
tokko Starilla, ollen tyypil
liscn l i l ^ vastustaa ulkovalta
laistaaseellista sekaantumista Ki^ tai ^otaa
siinä tapauksessa, etta hallitus niUiin sekaantui^^
i la liberaalit kuitenkin jostkuq<piä^^
ennenkun aota on julis^ Tämä toimituskir
käsittelee «Venäjää ja kiinalaisia^^ J|L Ijiusutaan
, »Iina se0«
^p||l;;?5ei:'taryilsc^i^ taipuvai8emp^.hy'
rx^y''- väksymäan venäläiseltä kuin miltään muulta tdiolta
tulleet neuvot. Venäjä on luopunutniista etuoikeuk-
^ , eista kiinalaisten yli Kiinassa, jobta etuoSceuksista luo^
l i / ; 1 punaista toiset maat ajattelevat ja joista ne pelkäävät
tulevansa pdcotetuiksi luopumaan, mutta joista ne
^^111? ^ e ^ pitävät kiinni siinä toivossa; että tapadituisi
<r. V jotal^ mikä tekisi ne kykeneviksi vielä hallitsemaan
pSiÄ^Xiinaa. •
^ r ' « O B hyvä sanoa, että venäläisiin ei öle luottamista.
KiJoaJaöct eivät ole havainneet yhdenkään ulkovallan
a luottamustaan. On iiyvä sahoä, et
t^ venäläiset ovat viekkaita, että luopuessaan etuoike-
||||||;^; yli Kiinassa heidän tarkotukseh-
< sa oli saattaa toiset ulkovallat vaikeuksiin ja että kii­nalaiset
tukvat aikanaan huomaamaan joutuneensa
bplsliennsti^ Kaildä tämä voi olla
iilSs; ; kuitenkih pysyy se, että ve-
^ ;^ > näläiset-ovat tdbneet Kiinalle sen, mitä Idiiuilaiset ha-
; '\ laavat — ovat tehneet sen, mitä Suurbritannia, Ranska,
feF^^s^^^^^^^-^^ ^ ulkovallat teeskentelevät olevansa
^Il^jlf ^ I; tekemään, mutta aina jättävät tekemättä^ se
I; f on, tunnustaa kiinalaisille itsäiallintaoikeiK Kiinassa.
;^v. voi väittää johtuiieen niin i l -
^iM^fceisaS kuin ki^in katsoo sopiy2dssi,mut-
'j. ta kiinalaisia tuddn voidaan syyttää sih^ että he pitä-
^|f||§|pTät p a ^ ^ niitä, joiden teot <bvat: kaikkein
3?etawal^^ ja jalomielisempiä. Bolshevistinen
' näjä irrotti epäo&eutetun otteensa Kiinasta ja sit^ an-
;?'•^||?|;;;sail^^:::itupn^^^ Siinä, :oh totuus tässä
% asiassa. R^llisemmät, Kiinan luottamuksen parem-ilSi^
Ä)? voisivat edullisesti
sirarata isainaa aa.»
Ihdiifilsiaiiistiii ^eäemies^ käy s o ^
marxOaisuutta vastaan
Kun Industrialisti, suomalainen tuplajuulaisten leh­ti,
on eristäytynjt kaytahnöilisestä työväenluokan tais-teluliikkeestä:
lahkolabkammiponsa, 6n se viime aikoi
na t<»ioloisien elämän pulmien työtä korvatakseen ryh
tyn}t etsimään «uutuuden vidiätystä)» eräänlaiselja
«teorioimisella», jota vobi nimittää vaikka nykyaikai
seksi skplastiikaksi, kirjottaa Toveri toimituspalstoil-laan-
Eräs Wm.l!£, Rein ori_ Ididen pajstoilla ottanut
tehtäväkseen sotia «Marxilaisia harhakasitteitä» vas­taan.
Kirjotta]a on huomannut,, että Marxin opit ovat
tavan takaa iskeneet nurin ne pikku mieterakennelmat
joita hänenlaisensa «teoreetikots- ovat lystikseen raken­nelleet.
No, koska niin on oHut asianlaita, on paras­ta
«ktmiota» Marx ja o&ottaa tietämättömälle ihmis-ktmnalle
kuinka n.s. marxilaisuus loppujen lopuksi
on suuri erehdys. Ja niin on hän tarttunut raskaan
tieteen nuijaan ja iskee isillä nyt marxilaisuuden pirs­taleiksi
kertakaikkiaan. Niin ajattelee hän kohottautua
tieteen tähtitaivaan keskusanringoksi. «Tiedemies»
Rein tekee nyt — kapitalistien taloustieteilijäin iloksi
(jos olettaisimme hänen äänensä kuuluvan niille asti)
sen merkillisen havaizmon, että riifito ei tapahdukaan
tuotannossa, niinkuin Marx erehdyttävästi on tullut
väittäneeksi. Johan nyt! Riisto tapahtuu vaihdossa.
Olkoon se sanottu!
Eräs toinen kirjottaja, A. Kylmälä, on tutustunut
Marxiin erkä ota uskoakseen uuden «tiedemiehemme»
meininkiä. «Marxilaiset harhakäsitykset» ovat ilmei
sesti hänet siihen määrin pilanneet, että hän hiiden poh
jalia käy kun käykin Industrialistin uutta «tiedemies­tä
» vastaan. Lainatkaamme Kylmäiän kirjotuksesta
seuraax-a osa, se kun näet osottaa ensiksikin sen, että
tämä tydläiskynäilijä ymmärtää Marxia ja että hän
osottaa marxilaisuuden avulla mitä lajia tämä Indus­trialistin/
uusi «tiedemies» on. Näin m.m. kirjottaa
Kylmälä: . ^- • .
«jRein ci,nä)tä hyväksyvän marxilaista arvoteoriaa,
jonka mukaan riisto tapahtuu tuotannossa. Tämä asla
mielestäni vaatii selostusta useammaltakin kannalta,
koska meillä tuplajuuiaisilla on ollut aina tapana väit­tää,
että riisto tapahtuu tuotannossa eikä jaossa. ' En
ole ollut tilaisuudessa seuraamaan jatkuvasti Industria-listia,
mutta sikäli kuin olen sitä lukenut, en ole huo­mannut
kenenkään, ryhtyneen väittämään Reiniä vas­taan
tässä kohden, joten hänen tulkintansa näyttää saa
neen ikäänkuin yleisen hyväksymisen. En halua esiin
tyä minään auktörfteettina, mutta I. W^ W:n jäsenenä
haluan lausua mielipiteeni sen mukaan kiiin olen
Marxin opit käsittänyt.
SUOMEN LAHTARIEN "HIIHTO­AMMUNNAN"
EDISTXMIN^
CANADASTA
Tämä otsikko saattaa tuntua pe­rin
oudolta tämän maan suomalai­sille.
Hutta asiassa on perää. Ja
tiukka perä onkin, kuten seuraa-vaata.
Suomen valkoisen hallituke
sen canadalaisesta äänenkannatta­jasta,
"Canadan Uutisista" lainatxzs-ta
selostuksesta saattaa huomata:
"Tilitya. •
"Myöhään syksyllä 1925 virisi
Dunblanessa, Sask., eräiden Suomen
itsenäisyyttä kannattavien henkilöi­den
keskuudessa ajatus lahjottaa
rahaerä Suomen Suojeluskuntien
Yliesikunnalle, kiertopalkinnon psta-zriista
varten hiihto-ammunnassa so-tilaskivääreiliä
suojeluskuntapiirien
kesken kilpailtavaksi. AUekirjotta-nut:
otti tehtäväkseen vastaanottaa
j a perille toimittaa lahjotukset",
j.n.e.
"Lahjotukset tehtiin tässä nimiteft-tyjen
henkilöiden kautta seuraavas-ti>
Emil Kauppinen $35.00
V. J . Laaksonen 7.00
L. J . Maunu 7.00
John Tanttari 8.50
Jussi Reimari 52.50
Yhteensä $110.00"
nyt. Siitä on todistuksena lukui­sat
tänne saapuneet kiitoskirjeet. .
Xyt. taasen olisi apu tarpeen. Sil­lä
tulevana kesänä toimitetaan Suo­messa
vaalit. Työväestön olisi, o-tettava
niihin /osaa- Vaikka äänes­tyslippu
ei sellaisenaan tuokaan
mukanaan mitään lopullista paran­nusta
raatajien sorronalaiseen ase­maan,
niin ovat vaalit paras tilai­suus
valistustyön harjottamiseen
vielä pimeydessä vaeltavien työ­läisten
keskuudessa.. Nyt kun Suo­messa
on noskelainen "työväenhal­litus"
vallassa; on sopiva tilaisuus
paljastaa \^ työläisille parlamentaris­min
turhuus j a onttous. Eiväthän
porvaritkaan, eivät edes täällä ole­vat
Jussi 'Reimari - j a kumppanit,
luota parlamenttarismiin j a äänes­tyslippuun,
koska kivääreillä am­pumista
edistävät ja kannattavat.
Työväki tarvitsee tällä erää Suomes­sa
kiväärien j a panoksien asemesta
valitustyön tekijöitä /lentolehtisiä,
j a sanomalehdistöä. Avustakaam-mepa
heitä niiden aseiden saamises­sa.
Tehkää lahjotuksia piakkoin
kiertämään joutuville keräyslistoille.
Yrittäkäämme näyttää saammeko
edes sataa kertaa enemmän kokoon
kuin edellämainitut lahtarien avus­tajat.
Tämän keräyksen tulos tulee osot-tamaan
'kuinka ' valtavan ^•astalau-seen
tämän maan suomalainen raa-täjarahvas
panee Jussi Reimarin ja
kumppanien harrastuksia vastaan.
. Kalle-Koltiainen.
.eräänkin - semmoisen-,minien- nimi,
Sitten seuraa lopuksi päiväys
Dunblanessa, Sask., tammik. 16
p:nä 1927" j a "Kunnioittavimmin
Jussi Reimari".
Emme ole uskoneet, että tässä
maas^ olisi ketään niin julkeata
«Wm. Reinin selostuksen mukaan tavarat yleensä
myydään monöpolihinhoilla; se on kalliimmasta kuin
mitä niiden aivo on. Tämän midcaan riisto tapahtuisi
vaihdossa. Jos tämä nyt olisi tpsi, niin ketä siellä
lUarkMnoillavaHidossa eniten, r Luonnolli­sesti
sitä, joka eniten ostaa ja olisi se kapitalistiluokka
itse, silla se on pstpkykyisin. Työläisen^ riistosta sitä
paitÄi eji kapitalisti hyötyisi, sillä jos se qiostaisi tyo^
Iäisten eiämänkustäiinuksia, niin täytyisi työläisten
palkkoja nostaa samassa suhteessa, tahi muutoin työ­voima
lakkaisi olemasta: Sillä kapitalisti maksaa .työ­läisille
vain työvoiman arvpn, joka Pn se määrä elämän
tarvikkeita; mika on välttämätön, ravitsemaan ja työ-kuhtbiäciha
pitämään työvoiman sekä uuden suyun 'kas­vattamiseen
vanthentuvan ja kuolevan.työvoiman.tilalle.
AinoaiBsi riiston mahdoUisuudelcsi jäisi, että yksi kapi­talisti
eli kapitalbtiryhmä pettäisi toista myymällä
sille tavairan enemmästä kuin sen arvo on. Mutta ei
tämän toimituksen kautta 8}'ntyisi )^tään uusia arvoja
maailmaan; ennen luodut arvot vain siirtyisivät yhdel­tä
omistajalta toiselle. Näinollen ei kapitalistiluokka
olisi nutään hyötynyt täm^ arvojen siirron kautta.»
Tuolla tavalla pominittaa tämä marxilaisuutta tut­kinut
työläinen Reiniä.
Skolastiikkomme kai^tuu moisesta rohkeudesta
luonnollisesti kovin. Hän julistaa kutsumustaan sotu­rilla
«marksilabia harhakäsityksiä» vastaan seuraavilla
selvillä sanoilla:
«Meidän, jotka ma^rksilaisia .harhaoppeja vastaan
olemme kätemme nostaneet, niitä itsestämme ja toisis­tamme
pois kitkeäksemme, on särjettävä vankka pato,
joka työväenluokan henkisen edistyksen tielle on jää'
nyt vanhemmilta ajoilta. Se pato on yleinen • uskon­noksi
kivettynyt luottamus marksilaisuuden järkähtä
mättömyyteen.
«Tämä fanaattinen luottamus sen horjumattomuu
teen kokonaan kahlehtii ihmisen mielen. Hänen henki­nen
kehitj-ksensä ei ,voi edistyä niin kauan, kun tämä
>ato on sen tiellä, sillä hän ei^'koskaan lainaa vähää-uiän
huomiota millekään uudelle tai erilaiselle teorial-e,
ellei sitä esitetä edes marksilaisuuden nimessä, kos-
;a hänen uskontonsa mukaisesti ei mikään teoria voi
olla työväen luokkamoraalin mukainen, 4^lei se samaK
a ole marksilainen.» " r«
Voimallista puhetta, sitä ei voi kieltää. «Tiede-miehemme
» näyttää .tekevän moraalista tieteen oppaan,
vaikka täiän asti on tiede alistanut itse moraalinkin
tutkimuksensa alaiseksi.
Emme vä«>1ä tällä kertaa enempää lukijoitamme
>oimimaIla Industrialistin «tiedemiehen», turnailua
«marksilaisia harhakäsityksiä» vastaan. Olemme jok-
Hdn vakuutettuja siitä, että työläinen A. Kylmälä, jo^
henkilöä, joka näin julkisesti pal-astaisi
itsensä Suomen lahtariko-mennon
vapaaehtoiseksi kannatta-aksi.
Olemme saaneet havaita, et­tä
olemme surkeasti pettyneet. Ja
)äättäneet saattaa tämän toisten-dn
työläisten tietoon, sillä perin
harvojen käsiiu nuo "Canadan U u ­tiset"
sentään saapuvat. Lisäksi
olenjme; varmat siitä, että tämän
m i ^ n suomi^Iaiset työläiset^ jpt|i^
ovat saaneet maistaa valkoista suo^
jeluskuntakomentoa, mielellpn ha­luavat
tietää, kutka sitä tästä maas­ta
4aakka tälläkin tavalla kannatta­vat..
Toivottavasti Suomen ^valkoinen
hallitus antaa tiäille lahjottajille,
ehkä heidän haluamansa tunnustuk­sen.
.Koristaisihan se /"valkoinen
ruusu" niin jsmmasti' takin 'rintaa
^kansallisissa ' juhlatilaisuuksissa".
Vaikka eihän sitä ruusua rUtä. kai­kille.
Arvelemme, että saavat tyy­tyä
johonkin vähemmän. arvoiseen
j a -kuuluisaan prenikkaan.
T&mä ayustusJuttu johtaa ajatuk^
set siihen mitä Itiokkatietoisten työ­läisten
ja "hiihtorammunnan" vas­tustajain
veivoJJlisuuksiin kuuluu.
Hekin voivat lähettää lahjotuksia
vanhaan maaha^./. Öyat sen .jo-mo­nesti;
tehneetkin. ^ Ovat muistaneet
punaorpoja, vanläloihin teljetyita
oikeusavustuksella, auttaneet työ­väen
sanomalehtiä, ^öväentaloja j^f
uhranneet moniin muihin hyviin
tarkotuksiin. Jä rahaa on kerty-
Pikku juttuja
Kokoillut Filiu* Nullius
, Albertan maakunnassa sijaitse­vassa
Athabascan vaalipiirissä vuo­den
1925 liittoparlamentin vaalien
yhteydessä tehdyt vaalirötökset
ovat taasen olleet liittoparlamentin
pöyhittävänä. Rötöksiä käsiteltäes­sä
esitti edustaja Keller muutamia
tosiseikkoja, 'jotka ovat raskaita
syytöksiä maassa nykyään vallitse­vaa
poliittista moraalittomuutta
vastaan. Nämä syytökset mitä sel-vimmällä
tavalla toteavat, kuinka
mädät ovat porvarien ylistämän ja
sosialidemokraattien _ ihannoiman
parlamentarismin ja kansanvaltair
suuden juuret. Kas näin puhui
Keller: \
* 1» *
"Komissionin raportti tulee osot-tamaan,
että muutamat vaalivirkai­lijat
olivat väärentäneet maksuoso-tuksia,
jotka oli lähetetty korvauk­seksi
vaalivirkailijain; kulungeista;,
että he olivat pprineet rahat vää-rentämillään
maksuosotuksilla. Ra­portti
tulee niinikään psottamaaYi,
ettäi muutamat heistä olivat syylli-;
siä vääränvalan tekoon; että he oli­vat
todistaneet väärin, kun heidät
oli kutsut;tu todistamaan komissio­nin-
eteen..
• • • ' , • * • * . , • * • •
"Toisessa kohdalssa osotetaan, et­tä
he olivat valinneet vaalitoimitsl^
jaksi tniehen, joka todistajapaikalla
myönsi, ettei hän osaa lukea eikä
kirjottiaa. Totta kyllä, että hänelle
oli hankittu luku- j a kirjotustaitoi-äia
a p u l a i s i a . . . . ,
• * *
"Äänestäjäin luettelosta löytyi
joka oli kuollut käsitöistä vaotta
sitten; matta tästä bupifanatta hä­net
huomattäii merkityksi äänes­tykseen
osallistuneiden jpnkkopn.
J a tämä ei ollut ainoa^ tapaus laa­tuaan;
toinen "äänestäjä" oli kuol­lut
kolmea vuotta ennen vaalin toi­mittamista.
Niinikään ilmeni vaali-sihteerin
luettelossa useitten sem­moisten
henkilöitten nimiä, jotka
olivat olleet useita vuosia ulkomail­la.
Viimeksimainittujen joukossa oli
muiin muassa sen piirin piispa, joka
vaalipäivänä vieraili Italiassa. Mut­t
a hänetkin oli merkitty vaalioikeu­tensa
käyttäneiden joukkoon..."
* * * •
»
Liittoparlamentissa on näinä päi­vinä
ollut , esillä myös eräs toinen
seikka, josta loistaa "kansanvaltai­sen"
parlamentarismin luokkaluon-ne
kaikessa aFästomuudessaan. Se­naattori
Beloöurtin toimesta on
näet otettu käsiteltäväksi säädös,
joka miltei tykkänään kieltäisi kai­kilta
siviilihenfcilöiltä ci vain pys­syjen
mutta myös veitsien, pistin­ten,
linkojen, •*santapus3ien" ja
nyrkkirautairi käytön. Jos olisim­me
pasifistien leiriin kuuluvia, niin
voisimme vaikka lyödä tyytyväisyy­dellä
rintoihimme moisesta "aseista-riisumissuunnitelraasta".
Mutta kos­ka
emme kuulu siihen leiriin j a kos­ka
tiedämme todellisen kansanval­lan
ilmenevän vain ^ellä, .missä
kansa, on aEeissa, niin näemme se­naattori
Belcourtin laJdsäädosesi-tykseksessä
raa'an fascistidiktatuu-rin
leinian.
Fascistinen agitatsiotii ei suin­kaan
rajötu siviiliväestön aseista-riisumissuunnitelmaan.
Muuan Bird-niminen
edustaja kertoi näet- parla­mentin
hajotusoikeudesta keskustel­taessa;
että "hän oli saanut eräältä
huomattavalta sanomalehdeltä len­tokirjasen,
jolla ' häntä koetettiin
kääntää Mussolinin järjestelmän
(fascismin) kannattajaksi." Mutta
miksi tyrkytetään fasciamia tänne?
"Kaiken varalta." Canadan talous­elämä
joutuu todennäköisesti en­nemmin
tai myöhemmin "dawesoi-tavaksi"
-Saksan, Ranskan j a Eng­lannin'
malliin. Ja fascismin tulee
pitää huolta 'siitä, • ettei., tätä dayr^?
soimista — palkkojen alentamista,
j a työpäivän pitentämistä — työ-
No. 2 3MJBI Na. 23^—1927
e^iintjn^n henkilöiden ^ « n a -
>ta nä^fekseen kuirfca be nJiBja
jvSyäti ofa parhain tulla 1t.at'
Kappaleen ; esitys alkaa fös
taas^>ndo: 8.30, että JSä r ^ ^ -
aikaa < tanssille. Hyvä taTasuaa^
k i .
N&isKxton toimesta vietet&äQ
ten päivää maalisk. 6 päivä.- g. 1
säänpääsy tulee olemaan vapaa
kille. Tilaisuus vietetään yhteiajsti
ukrainalaisten kanssa.
Kcriys Aino Hillin hyväksi toctö
yhteensä $48.95. Siitä o» vtsikai^.
tu sah-aalakuluja $28, lääkäiilie
$10 j a jäännös on annetta Jaaefe
itselleen, että saa levähtää j a \^
taa itseään ennenkuin ftyöhräi cs
ryhdyttävä.
Kiitokset lahjottajille.
E l i paildiakniiiiOb
PUNBLANE, SASK.
Iäiset tule järjestövoimallaan häi­ritsemään.
ICyhnSia iiraain takia eiame voi>
neet paljoakaan pitää i)tamia täou
tahona; ainoastaan yhdet iHamat
olemme pitäneet. Ihamla kj^llä&ia
on jär?eetetty mutta, kutea aaaotta,
ei ole voitu kokoontua haaHile job-limaan,
sillä kuluva taJ^ «Q. oHst
erikoisen ankara.
Järj<&stimme muun sajrmaailinaB
mukaan uudenvuoden ja Lenia-jnli-lat,
ja-molemmat jäivät jahHmatta.
Sensijaan olemme olleet ahnaasti
sisäharjotuksissa farmarefden Ino-neills,
pitäen toimintaa viseiDö Ja
järjestäen toimintamme niiniain
kouluksi itsellemme ja lapsille.
SadtSte.lllatkiii
ta on tutkinut Marxin arx^oteonaa, osottaa edelleeiJdn
cyllä miten naurettavaa on moinen tumailu. Se on
yhtä naurettavaa kuin vanhanajan skolastiädcojen väit­tely
siitä, tulevatko ne rotat autuaiksi, jotka nakerta^
vat kirkon siunaamia rippileipiä, lopettaa mainitse­mamme
tovefilehti.
^ : Kiri. Y . Sirola
Moskovsi jouluk. 8 p/ 1926. | "näkymätön vientikin".
•—«Proletariaatin diktatuurin korkein periaate on
säilyttää proletariaatin ja talonpoikaistonUiitto, jot­ta
proletariaatti voiäi pitää käsissään johdon ja valtio­vallan.
» — Lenin.
Englannin lakon opetuksista alus­ti
kysymyksen englantilainen Murp«
hy. Aluksi huoxnauttjl, v«ttä .vmkka
kaivosmiesten la^kp CNa p S ä t^
nyt, niin eivät ktUvotmiähet ole s i .
toutuneet mihinkfiä^^ vaan o-rat va*
paat tilaisuuden 4 ^ 0 e n t o i i ^
j a silloin on mei^finvf^nettava heil­le
tukemme. — Igmirlakkp j a kai­voslakko
ovat Enj^Iannin historian
suurimpia tapahtumia vuosisataan.
Toukok. 3 p. 4 milj. työläistä antoi
raskaan iskun maailmaai vanhim­malle
imperialismiUer Taisteluhalu
kohosi j a :yain ainim- jöhtajäin .p^
toksen takia lakko lopetettiirt ja
kaivosmiehet jätettiin yksiiu Lakon
yhteydessä. Qmeni suuremmoisesti
kansainvälinen solfdärisuus. SSSR:n
työläisten avustuksissa. Suuria muU'
tokfiia tapahtui myös luokkasuhteis­sa
kansainvälisellä arenalla.
Nunverot -kuvaavat Englannin ta­louden
rappiota; Täydennykseksi
Bucharinin esittämille tiedoille mai­nittakoon)
että Englannin budjetti
oli 1917 72 milj- puntaa, mutta
192G 842 milj. Paikalliset budje­tit
nousivat 1913 71 milj.' j a 1925
160 milj. \\\ 18—40 prosenttiin.
Verrattakoon eUä Amerikassa teke­vät
verotulot vain 10;5 pros. kan-sallistuloista.
Vajaus Englannin
budjetissa on 62 milj. Kunnat e i -
lanhin laivain rahdit j a ulkoniaille
sijotukset. Pänkkilehti sanoo, etifi
5 lakkokuukautena nousi kauppa­taseen
passiivisuus 44% milj. puli»
taan, mikä^ merkitsee, että eletään
y l i varojen. Tuontiylemmyys oli
9 mä kuiikautena 319 milj. verra­ten
269 milj. viime vuonna.' Rau­tateiden
tulot' alenevat; rautatie-'
Iäisten Ifitossa on 50,000 j a kulje-tustyöl.
: liitossa lOO.OOO työtöntä;
—- Ennen toivat Englannin hiili­laivat,
muista maista elintarpeita.
>brt täytyy iähteä^tyhjänä. Se ko­hottaa
rahteja j a hintoja. — -Lakon
Tnleyia huVeja ja acitataiomtilai
WU1HUAI ~^^^äy1teimäseura on .nytv fo
pullisesti järjestänyt tänä' kevät­kautena
esitettävät näytelmät. Kas
tässä muutainia^ niistä: /'Korpivir*
- r o i l k " , "Matka Konstantinopoliin",
"Viettelijä", "Herra Rodmar.in . hol­hokki"
j a useita muita.
Nyt ensimäiseku esitetään " M u r ­tovarkaus"
ensi lauantaina, t.k. 26
p:nä.- Murtovarkaus oA ehdottomas­t
i hjrvä näytelmä, alusta loppuun
jännittävä ja viidessä näytöksessä.
Esitys alkaa täsmälleen klo 8.30.
Sisäänpääsy 35, 45 j a lapsilta 10
senttiä; -Sitten maalisk. 5 p:nä esi­tetään
"Kolmen rouvan mies". Se
on oikein hauska kuvaus erehdyk­sistä,
jotka kutoutuvat kappaleessa
räsherroissa heikkous kilpailussa
mantereen terästmstiii kansstu L a ­kon
aikana oli 470:6ta Martin-uunista
työssä vain 4—-Ä. Nämä
Meillä on ollut toimiluvassa behi.
tysseura. joka on kokoo.*>tUDat mel­keinpä
joka viikko. - Seuran ko­kouksissa
on lausuttu runoja, ia.okt-tu,
Tuettu, väitelty ja kesko^Ka
monista eri aineista: j a kysymj^fcss.
tä. Niinikään olemme kixj<^]eet
artikkeleita, pitäneet kaksinkertai­sen
pöytälcirjan, virallisen j a le&to^
pöytäkirjan, hiin että jouten emme
ole olleet vaan kpettaneet tSyÄää
itseämmie, että kunhan taasen ifanat
lämpenevät niin puskemnie sitte u-los
sen mitä talvella olemme ''oi^ri-neet.
Lastea opUkelukerhoJa myöshiD
päätimme järjestää', kesän, ajaksi
koulut järjestetään kunkin 9(a}ao.a-lueelle,
niin että'matkain taloa oli*
si' helpompi Icokoontua. • . I^ip^akia
ori kyllä sen verran joka Bohin ahi-eel
le, ettei ole puute lapsista kun-häu
vaan- siuitaisun. opeUaJayoiDD^
riittamaani ' , '
Myöalicin olemine jirjettaaeet " K i ­dat
irti KiiBa»U"4cotmta»9 osaS-tommekih
jäsenistiä raäaräyhaälä
koettaa^ päästä yhteiseen työskente­lyyn
kaikkein j ä r j e s t i n , Vkoten
esim., farmarien \ sekä .kaikenlaisten
sodan vastustajain kanssa.'
The Furrew lehdelle vaKtsinnse
asiamiehet .jokaisen solun ahieette
viimeksi pidetyssä keskoskomiteaD
kokouksessa hankkimaan -uusia, .'tir^
lauksia ja raha-avustusta' lehdc^i
sillä lehti on alottele\^ vasemipisto-tai
radikaalisten farmarien äänem
kannattaja, ilmiestsry Saakatoonissa,
Sask., maksaen dollarin vuosikerta
j a kovasti tarvitsee rahallista äpoa.
pääti^yminen ei pi&ään aikaan pa­lauta
Englannille markkinoita, jo­ten
sesa vaikutus. «työttömyyteen
yhät jatkuu. 1921 menetettiin l a ­kossa
86 milj. työpäivää; nyt 1 6 5^
170 milj. Kaiken tämän huomioon
ottaen ymmärrämme; Englannin
kriisin syvjTrden. -Pankeilla ei ole
rahaa viedä. i>ääomaa maastaan.
On kulutettava reservejä.
Kapitalistit trostiotaTat
Kapitalistit ovat kyllä ryhtyneet
vastatoimenpiteisiin. ' Trustiutuvat.
Mutta se e i paljoa, aiuta. Kapitalis­min
kehityksen epätasaisuus äuure-nee.
Taloudellinen loriisi ilmenee
poliittisenakin. Kapitalistien on tSy-tyn3rt
luopua monista suunnitelmis-vät
voi maksaa vakuutliksia. Köy- taan. Xiinpä ovat epäonnistuneet
hille maksettavat avustukset monin- puuhat saada aikaan yhteinen esiin-kertaistuvat.
Tuonti nousee yli ltyminen_ Neuvostoliittoa vastaan,
viennin, vaikka otetaan huomioon Huolestusta herättää Englannin .te-taloudelliset
vaikeudet ovat puoles­taan
vaikuttaneet poliittisiin epä-
^ n i s t u m i s i i n niin Europässa knin
kaukaisessa Idässä. Niinpä :.voim-;
me ;«anoa, että kaivoslakko öli v » ^
s o ^jjgl^j^^taana aseena estämässä Eng­lannin
sekaantumista Kiinan asioi­hin.
Englannin "prestiisi" on men­nyt
alaspäin. Voi sanoa, että äs­keisessä
valtakunnan konferenssissa
oli vieraina läsnä kaivösmieheti ja
A m e r i k a l , ,.
Pääoman vienti v ^ e ^ . Keine-sin
mukaan sijotettiin englantilais­ta
pääomaa ulkomaille v. 1924 123
m i i / , puntaa, inutta 1925 v a i n gg
m i l j . j a tänä V. sys^kiiuhun men­nessä
38 milj. Seuraus on — ku­ten
sanoi AustraHaa pääministeri
-—että jos ei E n g ^ t i kykene haak^
tkimaanälosmailte: luomaa,, on men­tävä
znuualtakysjn^ — ^^^^
edellä mainituista ilmiöistä ItUoU^
matta ilmenee muunlaistakin: pan­k
i t kasvavat, eräät yhtymät kukois­tavat,
ylellisyysteoUisuue kohoo.
Velkain korkoja tulee vielä Eng­lantiin.
Mutta vuribeeUinen on'eräi­den
tovereidenkin kakitys k u i n voisi
Englanti muuttua tahaa liunaavakä
loismaaksi. Eikä voi toteutua puu­ha
lähettää työttömiä alusmaihin;
ne eivät voi ottaa vastaan, kun e i ­vät
samalla saa paSomaa. Austraa-liassa
kasvaa kotimainen kapitaUs^
mL Ennen Botaa oli valtiovelasta
vain 13 pros. kotimaista velkaa,
mutta myt jo 55 prosenttia. Siis
lakon vaikutuksesta e d i s ^ Britan­nian
imperialismin hajoamisproses­si
monessa suhtrossa.
Mnntolcsla IttoUcaiin&CeiMa
Samalla tapahtui luokkasuhteissa
muutoksia itse maassa. Lalcko mur­t
i vanhat laillisuusmuodot; kunin­gas,
julisti ' poildceustilan;
poliisi, kirkko mobilisoitäin iyävä-keä
vastaan; ylioppilaat, virkoinie-het
cmobilisoitiin' "suojelemaan, yh­teiskuntaa".
Säikähtynjrt ^.pikkupor­varisto
ja ^öimen johtajat nenäJ'
Arat tukemaan ibaUiti^sta. .-Mutta
!Ityi5yäeh Johtaiain*' armaille .oatas»
tuminen, .kapituIatK^^ aiheutta­nut
hallitultseri kapitulatiot». Poik­keustila
jatkui. MacDonald.. ja
Lloyd George olivat pakotetiit pa-^
nemaan vastalauseensa. . Eäräat li>.
beraalit sairtyiyät TyÖväenpuohiee-seen.
Vanhoillinen puolue^-teas ke-.
rääntyi "Idvikovnin" jobtajain taa.
Eräät äskeiset vaalit ovat saaneet
" D a i l y Mailin" puhumaa» ääaioi-keuden
riistämisestä köyhiltä.
kössa "kunnostautuneille** poliiseil­le
koottiin rahasto; haUitaä varjs'
tautui rautatielakon varalta. , N ^
hin seikkoihin pantava tarMiaa hoö-miotä.
Sillä ei se suurlakko ollut
viimeinen^ — Siis: porvariston laok-kavoimissa
tuntuu hajaannaä..
Sitten: ^la^ojen vaikutus. työyS-keen.
Ei ole tarvis kerrata nntä
kesäisessä toimeenpanevan päätök-sessäi
sanottiin. Johtajieh pettu­ruus
on tunnettu. Kaiyosmiesten
kasainvälisen liit<m j a jÄäneuvos-ton,
kansaihvälisen osuusliiton 2?»e-nettely
ämnetat. — Toiän menet-teUvät
paikalliset työväen järjestöt
Vain kommunistipuolueet ojotUvat
ymmärta^yänsä kansainväJisen\ 1^^
kasoUdaarisuuden vaatimirikset. Ncö-vostoliiton
.työväen ^solidarisnns on
historiallinen ^tapaus- Seliaa&en ta­kaa
voiton. Mutta huoHmatta so-lidarisuoden
osotok^sta on meidän
tunnustettava, että avun saanti ^
riittäinätöm iSiellisian massa on
joukkopup|tteita, ei saatu amnuäilfi-sia
j ä r j e ^ j ä l^nSfad Kkkei^e.^^ O^^
muistettava; että ^ n y l k i s i n jo on
jokainen suurempi - työtaistela
S U O M E I
Csmadan Dollaris
' LÄHETTYSKULUTs
40c lähetyksistä ane^20.00, C
S&ksi8tä $20.00—$49.^ 8i
hetskaistä 550.00—$79.99 ja
I ^ S ^ $80.00-5100.00
25e jokaiselta seuraavalta alk
aadalta dollarilta.
SahlMctfiemaBlMikyintclS^ ov
fcctsakulnt $3,50 lähetykaiha. ° aSkki öhkolähett^t ^
suoraa» Sndbn^^ Helsmku
nax» päivänä kuin «aapuval
sauden konttoriin.
^Sdabu»y«ui ja ympäristailä i
voivaC käydä Vapauden kontt
ki94iistaiBassa erikoiBknrasia.
f J ^ A T l L E T T E J X MYYDXX
TIEDUSTAKAA PltETTIASl
täikää lähetykset eiotteel
VAPAUS,
Be* e». SUDBURY. ÖNT
V Vapaudelle ottavat rabaväli
vavtaan myBskin:
VAPAUS BRANCH OFFK
816 «Bay Street,
Port Artlrar. Oatario.
DAVID HELIN
•ripailElcakunailla P0hj.-Ontar:
A. T. HILL.
Tordnto, Ont. — Tavattavissa
«ID 957. Broadview Ave., j a pi
Room 304, 96 King St., E .
IjlDkuksicsa ollut tknhiseiura
on herätetty henkiin. Laul
rainme^kUoli sen tähden kun .
jaiaä toiminut toveri Chas. 1
la muutti pois paikkakunnaHs
Lauhtsenran johtajaksi on ny
littu j^detlKsen veli Eino Hietal
"Keti-ifca^'*. SyystaheUa
täältä^ eräs valkosaUkari Ön<
metsätyömaille, vaan sfeltä k
urh<flle tiileen lähtö • Möntr
könsalifl paklnoflle j a sieltä
een' ^omaist^ttsa pariin Suoi
Ontanö>äsä'' kuuluu . urhealle' v
selte käyneen työläisten esiiii
nWn hiukan suorasanaiseksi, ku
vat rUwniieet kyselemään »k
hän tykkää nyt olla pnna^css
kissa kun ennen on kummrnki
kännyt * V ^ o i a f i l a , J a niin oi
hö 'nähnyt' arvolleen .paremi
lyöiä 'V^oise^^^ r y y s y n ^ läjäi
lähteä'' katsomaan ' vieläkö Su
sa kuinka' liunikki vainajieh
lämihSköt höyiryävät, vieläko
manhajn 'femiiaa yhtä katki
kuin t a i o i n kun sieltä mainit
set aanltarit' tekivät pidtoretkii
nädaan; joko saisi omatunto
sTelläi-missä-oik^ raadeltii
ryöstettäin.-'
Tätäkään. .sankaria emme
ollessaan oikein tietäneet oliko
pakol^nen vaiko vapaaehtoinen
kaiaij^ . sillä peittääkseen e
kanaainviäine.n tapaus. Var^
m^ i k i on se, että Englantnn
tih» ' i l milj. tonnia rilckurihiil
Englannin lakon fcdme vaili
Englannin työväenliike eli 1
vaihbtta lakon aikana. Ensin
vät 'kaivosliitto,: vähenamistöUil
kommunistipuolue toiselle P«
ent. '^yäsenmiistölaisetkin'?^^ m«
porvariston' puolelle. "Kun i
säädettiin 8 tunnin laki, yhtyi
^wrtpU6!ue ja liberaaiit jouk
Ja vihein esiintyi hajaannus
vosBitOssa; joukot hylkäsivät i
tehi-^otukseh, jota' johtajat
vat kannattaneet. Samassa t*
sa kaövöi :toTn.-p^^ j»
mistöHike.' - Johtajat paljäst
"teolBaUusrauban'^ katinatta
"amer&alaistuiriisen" edistä
Nyt CTOteliaan Työväehpuoln
— ei 'väin kommunisteja, vaan
ria joukko järjestöjä, jotka^ h;
syvät vasemmistolaisia pääti
Näiii'ilm^ee j a k o : toisella pi
vaseUQxost^at joukot ja .to
vaatakumou&äiiset' johtajat,
väki vihaa hallitttsta, jä jos
vaafit, scurää siitä työväenhai
MutiarvanhoillisetciiÄt julista
leja; -tahtovat istua vallassa
döffi^BJnan kauan. Eldessä on
kavast^ohtieU kärjistyminen
porvariston hyökkäys.
.Englannin fcommtmiatipnoltt
• • .;voiniiatiio.-' ; •..
Pooloeelle oK lakko suuri ko
Himjimatta vainoista < 1^00 v
l a ^ ) Ifosvaa jäsenT^"^irä. Mu
tulee «ammatillisen ' iikeen lu
mndien*Biöitäkin. IXukaaa 5
naista, jiD4kasnör''*vat arvot
työn lakon aikana. f.-ellMrissä <
sa talee,.virheitäk'
heet tapahtuivat 1
keen. Useimmat r - T t jo- körj
Yksi^h-hfe oU se, f - i e i kylliksi
jastettu 'Smsemmii-olaJsten" j*
N -
/