Vapaus, October 11, 1921

              ®VU KAKS!
VAPAUS
Cansdan suomalBiscn
I loudc-HJnen €«?istyininfen, laajan pinta-• keää. Sitä m^kia hän eriisifesti; tannoJJisen yhteisv:I;e]yk5en etuja Ja;
_ ^ _ 'alansa ja suunnattfdulen Juiinnonri^-jpainostsa puheesEsan. Se on tärk(--^kun hän tarvirsee jatkaakieen tuota)
fiänenkannattaja, jlniestyy^^ljdbB'1'^^"^'"^"'^ siirtola: .uu 1 ää, ensiksikin siltä kannalta, kurcn • oppimaansa pienviljelykseen perastu-j
' ' " " ' dcsta, ja kan sitapait-i t^oJljnuuska-; jo etlellä mairJtti^^ takee.'?;
pita!i.Tn5i!le on välttämätöntä Eaadajriäja vastu.stuskyv}"ttömiä raatajia.J siitä, mitä hän saa tuotteistaan itsel-i
syEsa, Oat, jo>ä tiistai,'torftai ja
lauantai.
*H.PUBO, J. V^. SIVP.
yiSEtaava toimittaja. ToimitusEihteeri
VAPAUS
<LJberty)
, The only organ of Finnish IVorfc
en in Canada. PubliBhed in Sud»
bory, Ont, every Toesday, Thursday
and Saturday.
Puolueen puMistamI- |
sesta
|«IIIHIIflJJlHIII!IIJHlII«IJ||I!«IIS«!IIIjnHIHJJ||liiMjfnii,n,,„^ km
' Advertifiing ratea; 60c per. col
ind». Minimuro cbarge for oingie
fnfiertion 75c. Disconnt oa standing
adTeTtJficment The VapauB ia the
best advertising medium among the
|5]U)isb People to Canada»
Qmotnshlnta 60c palatateamlta
— Alin hinta bertanmotnkitesta 75e,
•rSaoIemanilmotakeet 12.00 (muis-
' 1 80e koltakin lisäkdV.^
1116- i a erloL Umot alin hinta
' nimenmoatosilro. (muuten
Iroin'avioliittoilmohuten vhteyideesS
,82.00 kerta. ~ i Avioeroflm. ?2.06
berta (2 kertaa.$3.00. .... Syntymä-v
ilm. $2.00 k e r t a . H a l u t a a n tietor
i a osoteilmotubset $1.00 kerta (8
Eaikista ilmotnk.
.V 'fästa; joista ei ole Boplmo&ta, tolef
rrtdbm iwrtita mukana. • 'r '
TILAUSHINNAT:
. Oattad&an.Tksi vk; $4.00» pooli
$2^^^ kolme kk. $1.60 ja ykai
' , Wt,76c: . ^ .:-:.,v,..'
Yhdysvaltoihin jä-Snoiiieen; yiori
vk. $6.60, puoli vk. $S.OO ja kolme
Tilauksia, joita el seuraa' raha;; ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on; takaukset, :
Vapauden konttori Ja t»lmJtuB oh
libeity BuUding, Lome St., Puhe-
Iin 1038
pflstlosote: Bo» 69. Sndbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas-tausta
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-
Sttakaa uudelleen ikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
g. V. KANNASTO, lUkkeenhoitaj|a
alinomaan tuoreita työvoimia Euro­pasta,
Ja Kuurren maa-alueitten omis­tajille
tärkeä viRtiluvun lisääntymi­nen,
saadakseen valtaamiaan maita
kaupaksi, ei siirtolaisuutta heidän e-tujensa
kannalta sovi kokonaan py­säyttää.
Heille' on siis tärkeää, että
suunnattomasta tySttömyydestä, huo­limatta
siirtolaisuustulva jatkaisi.
Kuitenkin on omistavalle luokalle käy
nyt sangen tärkeästi kysymykseksi
siirtolaisten tarliika analysoiminen.
Pitäisi saada sellaisia siirtolaisia, jois­ta
tulisi «mallikelpoisia canadalaisia».
Sellaisia siirtolaisia, jotka tyytyisivät
alhaisilla palkoilla, kuten siirtolaiset
näihin asti ovat tehneet, raatamaan
tämän maan^ntutateillä, . meteäkäm-
ja toisekseen sillä kannalta, ettei siir-• leen. niin siitä vetävät pon-a Venäjän Kommun. ist,i seni Puolui-iS-tolaisten
mukana Europasta kulkeu- päätelmän, että kommunistit ovat luo; f ' ' paato^en johdosta koskeva p u o -j
tui^itännecvaaralli£ia>vaIlankumouk pu.eet pyrkimyksistään toteuttaa ^,\^^^^^ P^^rnis^ '"!^ ? ° - ^ ' ' }5
^ : xl * van «Pravda» m,m. etta maarays on i r
kuperamen ohjelmansa maatalouteen'_.^.:^„_,_^,__ „ . . „ , . „ „ _ „ . . K . - „ * . = - IS?
nähden, nim. kehittää maanviljelys
suurtuotannoliiseksi yhteistuotan­noksi.
pillä, kaivoksissa jaiehtaissa;^jä<|9i>.
ka vielä sääe^isiyät näistä alhaisista
palkoista, ja fitir^vSt tySttdmyys-kausina
tyytyv||lsinä maalle^ luomaan
siellä uusia -Hkkauksia viljäkeinotte
Iijoille, elevaattorikomppanioille, rau-tatie^
yhtiSille ja aittautufsivat mie-linmäerin
pankkiirien, ..koronkiskuri
en ja maanviljelyskonetriistien nyi
jettäviksi. x
Begistered at the Post. Office De-partmeot,
Ottawa, aa .second ctass
-aattein::;: •.:T."..'^'^.:.^' •''•^'-•^ • ••••
m p. Askeli eroEinut
Y. S. S J . sihteerin
Toveri Henry Askeli, Joka on use­an
vuoden ollut Yhdysvaltalh; S.
Järjestön aihte^
vherkontiineen terveytensä takia ,o)e«
yansa halukas eroomaan tpihiestaany
johon toimeenpaneva komitea on suos
tunut, valiten nykyisen virteaatöke-vän
sihteerin^ tov, J^ahle Burmanin
hänen tilalleen. Burmanin tilalle
toimeenpanevaan komiteaan on yajit-tn
toveri Askeli.
l^ttömyys
Sikäli kuin yhä jatkuva tyiittamyys
painostaa Canadan työväenluokkaa
ja käy jo uhkaavaksi>J8 kireäksi prob­leemiksi
vallaBsaoIevslIe, luokallekin,
joutuu hallituskin rajottamaan, siir­tolaistulvaa.
Mutta kun Canadan ta-
Niimpä yksi Canadan suurkapita-lismin
huomatuin edustaja, Canadian
Pacific rautatieyhtiön (joka omistaa
suurimman osan Canadan kansallis-rikkaudesta)
presidentti Beatty pitär
mässään puheessaan lausui suuntavii­vat,
minkälainen tämä siirtolaisuus-politiikka
tulisi olla. Tämä suurnyl
kijäin edustaja lausuii ettei siirtola!
suutta suinkaan ole^ työttömyydesta
huolimatta, pysäytettävä. Canadian
Pacific komppania nähkääs tarvitsee
paljon halpahintaista työvoimaa, sei
laista työvoimaa, joka raataa nuhtee^
tomasti pitkiä työpäiviä, tämä yhtiö
kun teettää kaikenlaisia korjaus- ja
laajennustöitä huononakin aikana.
Sitäpaitsi,'C^P.R. yhtiö omistaa suun
nattomat alueet maita, joista se on
nylkenyt metsän ja kaiken kelpaavan,
nyt olisi saatava nämä maat myytyä,
koska yhtiö voi siten saada lisää pää'
omia liikennelaitoksiinsa, samalla kun
se saa asumusta rautateittensä varsil
le, joka nterkitsee kasvavaa liikettä
ja uusia, lisääntyviä voittoja.\ On
vielä muistettava; että Canadian Pa
cific harjoittaa ehkä mailman suurin­ta
valtameriliikennettä, joten siirto­laisten
kutetCäminen merkitsee sitä
kin tietä suuria tuloja tälle yhtiölle;
Jos taloudellinen ahdinko ja työttö­myys
sitten pakottaa täällä jo ennes­tään
olevia siirtolalstyöläi^iä epätoi
voissaan muuttamaan entiseen koti-hiaahansa,
niin sekin hyödyttää tätä
yhtiötä. Liikkukootpa siis työläiset
miten vain, joko tässä ^maassa epätoi­voisessa
ja turhassa työnetsinnässä,
tai Europasta tänne, taikka täältä
sinne, niin aina tällä yhtiöllä on tilai­suus
nylkeä tyJSläiset viimeöisiä pen-ningejä
myöten. Tälle yhtiölle on
siis kaikinpuolinen hyöty, että työläi­set
liikkuvat. Siksi siirtolaisuuden
lopettaminen sen kannelta olisi va^
vahinko Canadalle.
EefliBia oppeja ja niiden levittäjiä.
Siksi on siirtolaiset tarkoin tutkitta­va,
heidän suku- ja syntymählstori-ansa,
heidän entisyytensä, huolelli­sesti
analysoitava.
Mutta tässäpä tuleekin eteen työ­läs
tehtävä, sillä Europan vallanku-mousmyrskyjen
keskeltä an vaikea
enään löytää selfaisia siirtolaisia, jot­ka
eivät i^isi vississä määrin vallan-kumousoppieii
saastuttamat Joit>
tenkin maitten talonpoiskaisoloista
ehkä, mutta sekm on epävarmaa, sil
lä Europan kapitalismi oh köyhdyt­tänyt
talonpoiskaisjoukoikin kaikis­sa
maissa ja ajan^^^ii^i^^t^^ niukaan
teollisuusproletariaatin' kumOusHik'
keeseeh.
Tukehuttavaan umpikujaan ajautuu
kapitalismi aiia kaikissa maissa, koet­taessaan
löytää ratkaisukeinoja yhä
kireämmäksi käyville taloudellisilie
pulinille.
o''."
Mutta siirtolaisten «huolellinet^ Va­likoiminen
» on Beattyn mielestä tär-loiiiiDistiseii
liernationalen I l b kongreS'
siii teesit|a pitokset
:''<•• ' (Jatkoan:oon 100)* "
Se että Ranskan kansainvälinen
merkitys Europassa viime vuodon
kuluessa on kohonnut, ei johdu sen
voimistumisesta vaan Englannin hei­kentymisestä.
Saksan armoille-antautuminen tou
kokuussa sotakorvauskysy myks^ssä
merkitsee silti vielä Englannin vj9it-toa
toiätais. ja takaa sille Keski-Eu-
Topan taloudellisen rappion'jatkumi­sen,
kuitenJcaan sulkematta pois sitä
mahdollisuutta, että Ranska voi lähi­aikana
vallata Ruhr-alueen.
30. Japanin ja Yhdysvaltain vas­takohta,
joka oji väliaikaisesti verhot
tuna niiden ottaessa osaa sotaan Sak­saa
vastaan, kehittyy nyt täydellä voi
mallaan. Japani eteni sodan kautta
lähemmä Amerikan rantoja, siten et­tä
varasi itselleen strategisesti tär­keitä
Tyynenmeren saaria.
Nopeasti kehittyvän Japanin teol­lisuuden
kriisi kärjisti uudelleen siir­tolaiskysymyksen;
taajaan asuttu,
luonnonrikauksista köyhä Japani on
pakotettu viemään maasta joko taVa-raa
tai ihmisiä. Kummallakin tiellä
törmää se yhteen Yhdysvaltain kans­sa:
Kaliforniassa, Kiinassa ja Jap-saarella.
Suuremman puolen budgetistaan
käyttää Japani armeijaansa ja laivas
loonsa. Taistelussa Englapnin ja A-merikan
kesken täj-tyy Japanin esit-'
tää sitä osaa merellä, minVi Ranska
suoritti maalla sodassa Saksaa vas­taan.
Joskin Japani nyt käyttää
hy;-äk?een Englannin ja Amerikan
ristiriitaa, niin tulee ,ratkaiseva;.tai3;
telu mailman herruudesta r^ide^ipäj:
. « P * il
Viinle suur-sota oli syittensä ja
pää-osanottajainsa puolesta Europan
sota. Taistelun painopisteenä oli
Englannin ja Saksan vastakohta; Yh­dysvaltain
mukaantulo vain laajensi
taistelun kehystä, mutta sen pääsuun­ta
pysyi samana: Europan ristiriita
ratkaistiin koko mailman voimilla.
Sota, joka omalla tavallaan ratkaisi
ristiriidan Englannin ja Saksan sekä
myös Yhdysvaltair^ja Saksan kesken,
ei kuitenkaan selvittänyt kysyjnystä
Yhdysvaltain ja Englannin keskenäi-sistä
suhteista, vaan asetti sen ensi
kerran mailman politiikan peruskysy
mykseksi. Se painoi Yhdysvaltain ja
Japafein suhde-kysymyksen toisarvoi­seksi.
Viime sota oli siten exiropalai-nen
johdanto todelliseen mailmanso-taan,
imperialistisen ylivalta-kysy
myksen ratkaisuun.
32. Mntta ta)nä*on min mailman
politiikan yksi napa. Oh ölemassn
toinenkin. Venäjän "NeUVosto-fede*
ratitsioni j a l l l Internatiönaale'syn­tyivät
viime sodan seurauksena, kan
sainvälisten vätlankumousvoimain yh
tymä on itefiaatteellisesti kohdistunut
kaikkia imperialistisia ryhmityksiä
Vastaan. Englannin ja iRanskan lii­ton
pysyminen tai hajoaminen on.pro
letariaati etujen ja rauhan turvaami­sen
kannalta katsoen samallainen
kuin Englannin ja Japanin sopimuk­sen
uudistaminen tai uudistamatto-muus:
proletariaatti ei voi niihdä mi­tään
takeita olevan näissä petollisis­sa,
rosvoniaisissa ja valapattoisissa
ryhmityksissä kapitalistivaltioitten
kesken, joiden politiikka yhä enem­män
kiertyy Englannin-Amerikan ris
Sita mukaa kuin taloudellinen kril
si katpitalistisissa maissa kärjistyy, ise
on, kun työttömyys kasvaa ja yleensä
ostokyvyttömyys, sitä suurempaa suu
ta näyttävät kapitalististen maitten
sahonjalehdistö pitävän Neuypsto-Ve-näjän
kapitalismin kannalle palaami-sesta*
Todisteeksi tälle sitte, maini­taan,
että vallankumous kapitalistisis
sa maissa'^ei^öle tapahtunut niin no­peasti
Imin ^bolshevikit ensin laskivat
tapahtuvan, sekä että Venäjällä itses
sään on luovuttu pakkoverotuksesta
ja palattu «luontaisverotukseen», iva
paakauppaan» ja rahakin täytyy öt-,
taa uudestaan käytäntöön. Kaikessa
tässä laverteliissa näyttää pääviulua
soittavan sosialidemokraattinen sano
malehdisto. Sen sijaan, jettä kiinnit­täisivät
huomiotaan omien maittensa
yhlteiskunnallisen talouden luhistumi­seen,
nälkäto, hätään Ja kurjuuteen,'
puhutaan siitä tääaiä Venäjällä, i -
^äähkuin Venäjän työväenluokan hy­vinvointi
heitäkin liikuttaisi.
;•-/- v;'
Kaikella tällä on vissi tarkoituksen
sa. Venäjän yhteiskuntatalous sit­tenkin
osottaä varmoja nöusunmerk-kejä.
Työläiset tavattomalla mielen
kannolla seuraavat Työn tasavallan
rakentumista täällä V«näJällä, ollen
Venäjän Neuvosto-Tasavalta kiihotti-mena
muitten m^itten^ työläisille sa­manlaisiin
töimenpiteisiiii kapitälis-istien
vallasta syrjäyttämiseksi muis
sakin maissa. Estääkseeh vallanku­mouksellisen
nousuni pääsemästä ai-kuunsa
on; varsin tärkeää puhiia'Ve­näjän
kapitalismiin takaisin palaami­sesta.;
-
. Ktin Neuvosto-Venäjällä pienvilje.
lyksen asteella olevaa talonpoikaa ei
ole kädenkäänteessä voitu kokonaan
siirtää suurtuotannolliseen: talouteen
eikä saada} ymmärtamääny siitirtuo-
; mitä tärkein. Puolueen sisäisessä
lämässä sillä tulee olemaan kenties s
mitä ratkaisevin merkitys® Tämän S
Itse asiassa on tapahtunut käytän­nössä
siteij, että sotatilanteen lakat­tua,
ja neuvostojärjestelmän vakiin­nuttua
on käynyt nyt mahdolliseksi
luopua pakkoverotuksesta ja palata
maatalouden kehittämisessä yhteis-kunn^
liseksi suurtuotannoksi luon­nolliselle
tielle. I
Samalla tavalla on «vapaakaupan
kanssa. Kun imperialistien käymän
fiodan ^jaiii^dänvsiheutba^n^
lissodan vaikutuksesta Venäjän teol­lisuus
on .Ktppeutunut, «Hcä aitä vielä
ole etmBteUy kohottaa siinä hourin,
^ttä ^ kykenisi tyydyttäniään talon­pojan
kaikkiai pieniä taloustarpeit» Ja
kun Neuvostovalta ahtaa talonpojalle
tilaisuuden hajnkkia noita pieniä tar­peitaan
vapaasti, niin kapiitalistit taas
lakeijoinieen huutavat, että tavaran
vaihdossakin pn palattu kapitalismin
kannalle/:. Ktin sitten^maantu^
tököheistori ollessa käprUilirtien, it­sensä
äihenttaniieh sotien takia rap­piolla,
täytyy sallia pientiiötahtoa,
«vapaakauppaa», ja kun siten -kaikes­sa
.tuossa vaihtotoiminnassa ph välil­lisesti
vielä rahakin tarpeen, niin oh
tässä •poryareilla aihetta huutaa ka­pitalismiin
palaamisesta.
Mutta he' eivät koskaan mainitse,
että ulkomaakaupassa ei Venäjällä
suvaita yksityisille mitääh.'vapautta>
koska se ei,^ovi heid|ini^^
Mutta j'os taas puhu^^^^^
.1
Rauhansopimusten tekömineh ja
kauppasuhteitten aikanainen _ joldeh-kin
kapitalististen maiden Neu­vosto-
Venäjän välillä ei merkitse si­tä,
että mailman porvaristo olisi luo­punut
aikomuksestaan luhota >?eu-vösto-
tasav^lta. On ehkä "vain tapah
tunut ohimenevä muiitos täisteluta-voissa"
ja muodoissa. Japanin toi­meenpanema
vallanvaihto Kaukaises
sa Idässä saattaa jo merkitä uuden a-seellisten
sekaantumisten ajan alkua.
sa. . . ..
jän mielettömästä rahatalouden hoi-dosta
ja juuri siksi että heidän oman
rahansa arvo laskee ulkomaisilla mark
HnoiHa loppimriattpÄ sillä e-naän
mitääii kykene ostamaan, hiin
on / tärkeää fliainita nälkäisille työläi­sille,
että on olemassa maa, jossa r^^^
han arvo on vieläkin enemmähiaske-nut,
nu^ta e^ pää­asiallisimmat
tarpeet jaetaan vapaias-.
No niin,ölisipa vielä VeMjä kapita­listinen
maay voisi Europankin kapii-talikiset
iiiäät toivoa kapitalis­tisen
järjesti^lmän säilyvän vielä vuo-sikyftimeneh!
Mutta kun se on työ­läisten
halli^ema Työn Tasavalta,
jonka kanssa ei voi ollenkaan keino­tella
eikä seh tyoväestpä ja luonnon­rikkauksia
riistää, niin kommunismin
ja vallankumouksen «kummitus» hii-,
pii väkisinkin kapitalistin ja sosiali
demokraatinkin mieleen ja äiita tava
tpn melu Venäjän kapitalismiin pa
laamisesta. Meluten sUtä äänensä
käheäksi, voivat taas hiuutaman yön-sä-
vähän ranhallisemmin hukkua.
Joko olet hankkinut
dännfiisyyttä kohti. Sen vaikutdues-ta,
että puolueemme teräksisen ytimen
muod<^ Imriiistuneet...työläiset ei
puolueemme neljänä vältavuotenaan
rien keskuudessa vain muutam. kuu-ole.
paljastanut kymmenettäkään-0-
saa siitä rappiosta Joka ilmeini. es-er-kaudessa.
Näin on ollut asian laita
kun fiuolueeinme on Ja tulee olemaan
tyoväenluJakan puolue. ,
Auringossakin on pilkkunsa. Mei
dänkin puplueemme tahart ovat levin­neet
huomattaviksi laajuudeltaan. Sö
muutamia kuukausia sitten pohdit­tiin
puolueessa kysymystä sen puhdis­tamisesta,
jotta siitä poistettaisiin
horjuvat, arkailevat poroporvarilliset
ja virkavaltaiset ainekset Tämäf-ky-symys
on vaivannut puolue järjestöjä
viime aikoina. Kymmenes puolueko­kous
antoi-arvovaltaisen . päätöksen
sä. Nyttemmin seikkaperäisen, yamis
telun jälkeen on välttämättä ryhdyt­tävä
ratkaiseviin toimenpiteisiin.
Yleensä on perstarkpituksena mää­räyksellä
on voimistuttaa puoluetta
työläisäineksilla vapauttamalla se po­roporvareista,
TaiMaavasti ]
ystä lukemalla tämän helposti käsit­tää.
On säädetty erikoisia . takeita
ettei uusintavalinnassa puolueen jä­seniksi
pääse tunkeutumaan porvaril­lisia
aineksia, jotka hankkivat minkä
laisia «papereita» tahansa kun samaan
aikaat; proletaariset ainekset jäävät
laiturille.. Päinvastoin koko puolue
ehdottomasti* hyväksyy kk:h pyrki?
myksen suikea kaikki sisäänkäytävät
}& estää pääsyt tunkeilijoilta.Hallit-seyan
proletariaatin puolueen ei täl­lä
hetkellä tarvitse iäsehlukunsa suu­ruutta
katsoa. Proletariaatin luok-karäjotuksen
himmenemisessä, virka-laitosten
paisuessa siirryttäessä rau­hallisen
työn kannalle,, puolueen jä-
|, senluvun nopea kasvu merkitsisi puo­lueen
täyttymistä ei proletaarisilla
aineksilla, sts. puolueen yhteiskunnalr
lisen perustan siirtymistä. Juuri tä-
.män vuoksi ei saa tulla kysymykseen
ajatuskaah proletariaatin diktatuurin,
lujittamiseBta nousematta ratkaise­vaan
taisteluun moSsta pytittmysta
vastaan. Me Vatsin^^yyin käsitämme
että puolu^eh ][kbrttäsWintäha öh kiin
tein yhteys piröletaarijoukiköjen kans­sa.
Mutta ^mä'- yhteys joukkojen
JkÄhiSä käy mähdplliseksi Vaala silloin
5 puolen meren ja odottavat pientä apua.
S Parhain apu on pieni rahalahja.
5 Sen voi lähettää meidän kauttamme.
kaikin
vuok. s.i . kun,k,i n puolueen, jäsenen j.a. sS villeNeny tS aulokmaae soslae.m aan aika lähettää joulurahat oomniaa^.s^:qllienc n j/a ^jijj^:
jokaisen järjestön tulee asiaan suh-Jl —— •
tautua kolminkertaisin huomioin. Mi­tä
vahaavimpain yhteiskunnallisten
lyhmitysten aikoina mikä tahansa
valtaan noussut puolue vieläpä seka­sortoisissa
olosuhteissa leipäpalan ja
alkeellisimpien elinehtojen puolesta
taisteltaessa joutuu kiertämättä aisäi
sen rappeutumisen vaaralle altUiksi.
On vain muistettava kumka esterri-en
lyhyenä ha]litu$kautena puolue al<
2 Caca^"'^
5 ktfl ja
S pilert
' g hiuka-n
|oa
I IX)kfikD
•»I
n
II
•«I
t l
UHETYSKUSTANNUKSET:
koi-pöhi8tyä'3a^tSS^^kaikell<ki8ai8#^^
h y f t ^ i t l a W nopeastr^xliä-1 " Kysykää erBcoiÄui^iaau^^^^^
. , „ « , n . . - - * . . u-..*- Toiminto nopeaa ja perillemeno varma,
• Cähea 2000 eri lähetystä tehty jo tämän vuoden ajalla.
$60^lä0h0e0t.0e0t.y n. ; r•ah an, arvo* tähän mehhessä täDä vuod^ii.
S
l^iSBkuul , tl
Rahaa välitetään myöskin kaildknn Suoman pankkeihin.
luJ^-'^' «havälityksiä vastaan A. T. Hill.
lillllllillllllllllllllllUi
tV\ TyoVä6nIuokka sodan jäjkeen
: 34. Kysymys kapitalismin uudes-tirakentamisesta
yHäkuvatuille pe­rusteille
merkitsee asiallisesti seiiraa-vaa:
onko työväenluokka halrikas uu­sissa,
Verrattoman raskaissa oloissa
kantamaan ne TihiTt, jotka ovat tar­peen
sen oman orjuuden vakavien e-dellytj-
sten palauttamiseksi, mikä tu­lisi
olemaan keskitetytnpi ja jiilmemr
pi kuin ennen sptiaa valinnut'.'
. . , , Europan talouden uuclestirakert ta-
/ O n aivan selvää että mitä kauvem-L,i3,ksi olisi tai-peen sodassa tuhou-min
mailmanproletariaatin vallanku- " '
mousliike kehittyy, pakottavat talou­delliset
Ja poliittiset vastakohdat por
Varistoa sitä kiertämattömämmih y-rittämään
uutta veristä ratkaisua
mailman'niitassä. Siinä tapauksessa
esiintyisi «kapitalistisen tasapainon
enfiaileen palätitiis» uuden sodan jäl­keen
sellaisena taloildeiliseria kurjis­tumisena
ja kulttuurin raakalaistunii-sert^,
jonka "Irinnaila Europan nykyi­nen
tira tuntuisi "peikaltä hyvihvoi-niiselta.
_ ^ , _
'33. Vaikkakin viime sodan ko.
kehius KaVihi^ultäyah se^^ todisti,
'että sota önSiifheeilinen laskelma — i -
tämän^totuuden tuniiiislavät h pÖr
Varisto liuin Sosialistiset pasifistit —
pn iiuden jödan talouäellihen, poliit­tinen,'
hehkihen ja^ielonilliliehValmis-tus
koko valtiollisVssamailmassa täy­dessä
käynnissä.. Humanistinen ku-mousvastainen
rauhanrakkaus on to­dellisuudessa
militarismin apuri.
Kaikenkarvaiset sosialidemokraatit
ja amsterdamilais. ammattiyhdistys­miehet,
jotka houkuttelevat kansain­välistä
köyhälistöä sovittautumaan
sodan synnyttämien taloudellisten Ja
kansainvälisten oikeudellis-valtiollis-ten
normien puitteisiin ovat täm.in
kautta imperialistisen porvariston a-pureita
s'en' valmistaessa uutta sota;!,
tuneeri tuotantokoneiston uudella Jcof
vaaminen ja ;pääoman voimakas uu
destiluomineii. Tämä olisi mahdol­linen
vain jos .proletariaatti taipuisi
tekemään enemmän .työtä suolivyötä
roimasti kiristäen. Tätii vaativat ka
ipitlalistit, tähän neuvovat • keltai.-;en
internationalen 'iiet^iirijolitajat työvä
keä suostumaan:' ensin ölisi-autettäva
kapitilismi pystyyn sitten vasta tais­teltava'^
yöväen nsemijn .parantami­sen
pJMlestai^^utt.i Europan prole­tariaatti
ei Ple halukas öuostumaan
tähän uhfauksä'en; se * vaatii ehnta-sohsa
kohottamista mikä nyt on mitä
räikeimmässä • ristirHdassa' objektii­visten
mahdollisuuksien ;kanss3 kapi-^
iklismin" *ajain sjäällä. Siitä se joh­tuu
ke^keymätön: lakkojen- ja , ;käpi-hain
liike ja Europan "taloudiellisen
housun'mahdotl»mtius. Valäutan en
nalleen saaminen merkibis: useille
feuröpan' yaitioilla, (Saksalle, Rans-
(kalle, Italialle, Itävallalle, Uhkaiiile,
Puotalle, Balkanin maille) ennen kaik
kea sitä, että vapautuisivat sietämät­tömistä
velvoituksistaan,' s.o. julistau
sivat vararikkoon: 'mutta tämä taas
merkitsisi kaikkien InokkTen hurjaa
taistelua kansallistulojon uudesta Ja­osta.
Valuutan ennalleen saaminen
merkitsisi sitäpaitsi valtlcjn menojen
kun puolue suurimmalta määiältään
on proletaareista kokoonpantu., Ko­ko
yallankumoukseh kokemus Öh meil
le osoittanut sen suunnattoman mer­kityksen
mikä puolueella vallänkumol
ukseliisen totuuden tukena on. Puo­lue
on lujitettava keinoilla millä ta­hansa.
Se merkitsee entienkaikkea
puolueen puhdistusta ja sen riVieh
vieläkin tiiviimpää yhteen liittämistä.
Määräyksen tarkoittamat toimenpi­teet
tulevat varmaan saamaan'$i vain
koko puolueen vaan myöskin kaikien
rehellisten vallankumouksen, kohtalo
on kallis.
Sallimmeko Kaijalan
kärsiät-
Vai tartummeko avuitutitySlion niin
rdppouti ettei larvitM talflvai.
•uudetta punattua hapeatta ? -
näjän työkansan Kommunin nijki
saatiin häädetyksi. Olihan Kom:
kiinni Valko-Suomen kyljessL
ennusti vaaraa Ja tuhoa koko jirji
telmälle j a oli sinänsä voimaias j|
taattori pelkällä olemassaolollaan.
Aikaisemmin tekivät lahtarit f
sannousuja» Karjalan penikoille,
lähän: on rautaa, metsiä, ku]
luonnontuotteita mitä suurin
Kaivajaansa ja jalostajaansa
dottavat. vaiBi
Suomen rappeutunut porvariu.,
haki sijoituspaikkoja, se kun cli tjR
netty suurempien rosvojen toinK
pois maailmanmarkkinoilta, jdnoe
ei pystyisi paperipääomallaan. Sit
lä hääräili eräs pahamaineinen <lii
dokunta» ministereineen, sotilain
kaiMtine ilveineen. Mutta
set olivat oppineet Jotain. He»;
vat verissäpäin nämä tungettdijit
«Hoidokunta» suunnitteli uusia lijöl
käyksiä ja rajalla ollaan tänäänii!^
aseissa hampaitf myöten. Mutta M
jalan Kommunin kimppuun ei ole t$|
Veljeslehtemme «Työmies» Krjot^^CT. " ' ' ' ' 7 " ' ta,a«. KTra.r^j'ia«llaon„ TTy„öxki,aon.s;a.Ln tKro„m^m„^uu.in.i_n f aJtenut lahtankomeijto käydä.
aVustamisen johdosta seuraavaa:
Veretön ja kivuton ei ollut Karja­lan
Komimuunin synty. Maijmansota
ulotti tuhonsa. vaikutuksfet erämaihin
kin. Englantilaisten tykit'hävittivät
osan Karjalaakin. Mailmannälkä ah­disti
sitäkin. -
n5steIyn'Upettämi3taf, halvempien
ulkomaisten kulutustuptteiden tuon-,
nin kiitämistä Ja viennin kohottamis
ta alentajalla tuotantokustannuk­sia,
s.o. ensikädessä taaskin työväen-joukko
jeh riistämisen kärjistymisiä.
Jokainen vakava toimenpide kapita­listisen
tasapainon palauttamiseksi
järkyttää yhä enemmän jo ihuuten-
Silloin kun Suomi ja Venäjän neu­vostohallitus
neuvottelivat rauhasta,
iskivät venäläiset rauhanneuvotteli
jatpfSyta^hvalttinatin Karjalan vas­tasyntyneen
kommunin. Se kiiruhti
äUPmi^laisialahtareita rauhaan. .Kar­jalaa
syrjäineh perhkkia siis vaikutti,
että ainakin yksi julkisyöpäläinen Ve-liseimmissa
maissa yhä vielä vallitse­va
asema erinomaisesti laajenneella
työväepbyrokratialla, Joka tiukasti
yhteenliittynefenä on kehittänyt omat
valtaikeinonsä ja -tapansa sekä tu­hansin
sitein kietoutunut kapitalisti­sen
ValtiPn laitoksiin Jä elimiin'.
Sitäseuraa itse, tuotannossa pairem
pipaTkkaineh osa työväkeä, joka hoite
rajottamista kansanjoukkojen ,k'JS^-1 ajan verkkainen järjestökehit.V3 enää
tiriidan ympärillä, sit^n lietsoo ja vai joka uhkaa lopullisesti tuhota iahi- tannuksella (työpalkkain Ja joukko- ole mahdollinen,
mistaa vferistä purkausta. millisen sivistyklfen. kulutuksen välineiden hiitojen sään- • Proletariaatin ^huippupaikoilla on
kin häiriintynyttä (luokkain tasapai-j ^ee tai aikoo hoidella hallintovirkoja
" • • ^' ' • ja on tämän Tiyrokratian uskollisin
tuki.
. tisäksi sosialidemokraaftien j a am
mättiyhdistysväeh Vanhempi polvi,
pääasiassa ammattitaitoisia työläisiä,
joita Järjestöihinsä sitoo vuosikym­menten
taistelumuistot ja jotka eivät
saa hiistä eronneeksi, niiden petok­sesta
huolimatta. Mutta ammatti­taitoisten
työläisten joukko on monil
la aloilla huodiattayasti liarvennut ja
tilaile tullut "ammättitaidotohta väkeä
joukossa runsaasti naisia.
Miljoonat työläiset, jotka itse ovat
käyneet läpi sodan kPnluh, totttineet
asetta käyttämään ja ovait ehimmäk-seen
myös välniiit sen nostamaan
luokkävOioilistaan vastaan — mutta
yain vakavan; Valmistelun ehdolla ja
Vaatien liijaa johtoa menestyksen eh­dottomana
edellytyksenä.
MiijooiIa.t nudet teollisuuden so­dan^
aikana kasS^attamat työläiset ja
varsinkin työläisnaiset,'' joÖca ovat
proletariaattiin, tuoneet pikkupprva-rillisten
ennakkoluulojensa ohella
myös maltittomat paremman elämi­sen
vatirauksensa. /
Miljoonat nuoret työläiset 'jii ty5-
iset, jotka ovat kasvaneet so­dan
ja TallankumoUsten nkko-rten Ja
salamain alla, ja jotka ovat alttiim­mat
kommunismin opille sekä heh­kuvat
toimihalusta. /
Työttömien valtava armeija, jok.i,
osaksi luokka-asemastaan enemmän
tai vähemmän rappehttineena, kuvas­telee
nousu- ja laskuvedeh lailla rai-noa,
ollen siten uusi vällanicumpuk-selUnen
taistelun virike. Kysymys sii
tä, Voiko kapitalismi nousta uuteen e-lämään,
on täten kysymys 'elävien
voimien, luok"kain ja puolueiden, tais
telusta.
jos inolemniistaperusluokrstä --^por­varistosta
Ja proletariaatista—• Jälki­mäinen
luopuisi vallankumoukselli­sesta
taistelusta, niin pörvrfristo epäi
leniäftä töppujen lopuksi saavuttaisi
uuden kapitalistisen tasapainon — ai
neeiiiseh ja henkisen 'tappion tasa­painon
— husiPn pulieli kautta uusii-!
la sodilla-yhä köyhdyttäen kokonai-j
^ia maita, yhä' tapipäniaila ; milj"'0Dha-määrin
t^ötäte^vää kansaa.
Mutta katsoen kansaihVilisen Tpro-letäriaätin
koko oleihUkseen, ei täl­laiseen
tulevaisuuden äiViöiihifieen
ole mihkäänläista^aihetta.
35. Kanton httatiden vanhoilli-
•nnden']a't>eriiäataTan'Vöitnat,^ j
yhteiskunnan taloudellinen' kehitys
j o oli miirjohut, ovat myös menettä­neet
suuren osan valtaansa työtäte­keväin
kansanjoukkojen tietoisuudes
sa. Ja vaikka sosialidemokratialla ja
vanhoilla ammattiyhdistyksillä onkin
entisyydeltä" perityn' Järjestyskoheis-ton
kautta vielä huomattava vaikutus
osaan työväk., niin öh sekin sentään
tuntuvasti järkkynyt Sota ei aihe­uttanut
vain työväen mielialassa suu
ria muutoksia, vaan myös sen kokoon­panossakin,
niin ettei sodan edellisen
han sen tukena mahtava Venäjännä
vostovalta.
Mutta eräs toinen vihollinen on ta||L
tunut Kommunin eläjän kurkkimn 11
' Se pn nälkä.
Ei Karjalan asukas ole ensinäi;
kertaa nälän kanssa kamppaa
Ei tuota vifelä Karjalan kontu syöäi
yUjaa;.raatajilleen.' Puuauroin
nettiin keväällä pellot, kiiten enm
kin, sillä takaperoinen on ollut
viljelys, kun kapitalismi ei ole
aikaisemmm riistonsa alle lasken
siinä määrin kuin muita maita. Mi
ta .Karjala eli siinä tiedossa, että TI
näläisen veljen sadosta, riittää Kai-pion
vaihteluita sekä on a t e
uhkana porvarilliselle järjsstyL»;
Nämä alkuperänsä ja luonfeen-i
puolesta niin erilaiset proletariagä
kerrokset eivät ole ennen joutaed,
eivätkä Joudu yhtaikaisesti cii^tä;
.vhtälailla mukaan sodan Jälkeen
jenneisiin Jiikkgisiin. .Siitä secra;
heilahteluja, luoteita Ja ruoka,
hyökkäyksiä Ja peräj-tyniisiä vato
kumoiyicsellisissa taisteluilla. &
musertavalta enemmistöltään kieri­vät
proletaariset joukot nop£a.^'-'>
jaksi, yhtymäksi, kun kaikki niiifa
vanhat harhat pettävät, ja niide:f3-
misen kauhistuttava epävä.T.a'j «•'"j
kenee' trusteiksi yhteeniiittyneei "
oman kaikkivallan Ja militsriio:^
valtion veristen menetelmäin i ? ^
sä. Tämä monimiljoonainen
etsii lujaa Ja selkeää Johtoa säö^']
vää toimiohjelmäa, ja siinä o s p ^;
lujasti yhteenliittyneen, hsti^f^
kommunistipuolueen ratkafe''^*'
tehtävälle.
36. Työväenluokan asema on
:dan aikana epäilemättä .hnono^^^,
nut Vain yksityiset työläisryi^'-
saattoivat kohota. Sellatet peii-«r
joiden useilla jäsenillä oli sodaa ^
kana ansiomahdollisuuksia, »«Jf'^L
säilyttää elintasonsa, /opaspaIfH
ii.v.>a.i.rk_ in, iiiitrtipae nysläe eeinvästä t J^P^ j
«^t jaksaneet seurata hmuin E a i ^ » /
rempim y kieMymfiäia.. Eritetä
tason alenemmn oUat nime si^oiB
asti niin buomattara. EsflM^^^
iorjui proletariaatti sodan •riiis? kas-della:
tarmokkaalla tahielzBi J&f^
sa parani eräiden työräenrrlmai-^
sema;-toiset pysyirät cinsHssa
riaattiin hirv^'^'^^^»;^ ^
keimmin kapitalistisen talouden irap- kat laskivat ro?
S. SW
-S passi-
S ten voii
I Pile'
S ää, os(
1 Ostf
, S nimellä
|Box
liiiimii"»
Jalinkin
maailman
iään odoti
Sieltähän
vähemmän
maansa, od
'si. Volgan
viaus on
• inisen ja
• ammensi'
voimansa
olisi synt;
: ilman väl
ys; Eur<
saanut vi
koneita ja
katoiiisti
olemme lul
Beet, Joki
mansa..
Nyt on
Sen pui
maailniani
.että niider
va vilja
tä. Jo .
Inoaa. moi
valicoisina
nin jäsene
Ja he p
vät: te I
ei yhdistä
jaokkatov
kansallisu
ne ja aut
kun maa
.set .ovat
saamaan
bäädetäär
'Tämän ke
sa!
Olisiko
lan Komi
teessä?
työttömie
vien luku
toman su
Henkii
, Täikeät •
ehkäisev'
että my
• luokkatai
keimmäll
'linehtoje
' -telee yle
talouden
tärkeimp
:ki joitä.
VII
37.
proletaa
tä tosia
laisella
: :Mutta\
päiäyys
Interaat
kona sit
istariaa
lasta SO
tyttyä.
Ien suu
«He p(
'vallanb
dogmaa
tynä Ica
sa tark
«ntehti
-taajan
' onoUul
; "rillahi:
•talistise
• koko tt
, nut ed
yhteisk
tionaal
i l i « t j
tämä-
' Koiii
ia sös!