Vapaus, October 2, 1923

              2 Tilstaliia, lokakima 2 p. — Tsie. OeL -2.
gjaaaäan anoinalaiBsn työväestön äänenlMnnattaJB. Smitr
ITsi^bnrgsM. Ont. joka tiistai. toMtai ja laoantat,
VAPAUS
'Tk6oniff osganof SA^oxien to Canada. Pob- ^i^slS. Oat, every Tpesday. nmrsday and
j^rday.
, Advertifling ratc» 40c per coL incb. Mmlroom cnarge
4» rinriciÄon 75c. Disconnt on utaading advertise.
£Lt WVapau8 is the best adverttsing mediam among
ft^a Finniflh People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitns on Liberty Building,
Xojnek, Puhelin 1038.'-Postiosote:
Box «9. •. • • • ' • • • Sodbury, Ont
'm JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
»oonalliselia nimePä.
-r. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Csnadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk, 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykui vk. 85.60^puoli vk,
81,00 ja kolme kk. 11.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbetlSmäSn,
pafNi asjamippMn jnilf» -n takankset. . .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotnksisla 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksistas^käilmot uksista,
joiden USistiä. ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoioilmotukset $2.00 kerta ja SOc' lisää'
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilraotukset 50c;
kerta,'$1.00 kolmekertia; avioeroilmotukset |2,00 kerta,
18.00 Ika.ksikertaa; syutymäilmotukset 11,00 kerta; ha^
Tntaantieto- ja osoteilntotukset 60c. kerta, $1.00 kolme»
kertaa. ~- Tilapäisilmotubists pitää raha seurata mu*
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont.
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantoin
lehteen torstaina kello 9. V
ReJrfstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eeennd classmaH'»?;
määränä Belitetään kierlobrjeessa ol^an Hänen-ku
ninkaa]]isen znajesleetlinsa J3 valtakunnan käytannoi
linen/ja taipeen vaatiessa eotilaaillinenkin puolus­taminen
seka taisteleminen sosialismin ja bolshevis­min
taholta yhä suuremmassa määrin uhkaavaa vaa
raa vastaan.
Tämä kiertokirje oli painettu saman firman pai
nossa, joka kustantaa «Patriot'-nimistä viikkolehteä.
Tämä lehti taas on ottanut elämäntehtävfkseen taiste­lun
juutalaisuutta vastaan, sosialismin esittämisen vää­rennettynä,
ammatillisten järjestöjen ahdistamisen, työ­väen
parlamenttiedustajain ja kaildcien sellaisten hen­kilöiden
parjaamisen, jotka eivät edusta samaa ahdas
mjelistä ja itsekästä kantaa kuin lehti itse.
Koska Northuniberlandin herttua on pääosakkaana
mainitussa lehdessä, niin on sangen luultavaa, että hän
on myös fascististen järjestöjen keskeisin henkilö. Sil­lä
«Patriot»-l^ti ja fascistit eivät ainoastaan käytä
samaa painoa, vaan fascistien toimistonakin oli ensin
«Patriotin» toimisto. Tämä ojsoittaa näiden kahden
laitoksen läheistä keskinäistä yhteistoimintaa. Daily
Herald lupaa kertoa vastedes enemmän Englannin
fascistien puuhista.
Korfun selkkauksen ratkaisu
Monia kertoja on Canadan senaatti eli «herrain
huone» ollut jo väkevän arvostelun alaisena ja monta
hyökkäystä on jo tehty sen poistamiseksi, mutta vielä
tähän mennessä on hallitsevan luokan onnistunut säi-
Ivttää lämäii tärkeän linnakkeensa. Mutta hyökkäykset
eitä vastaan yhä vaan uudistuvat ja tällä kertaa joh-
• taa järjestvnyt työväestö päättäväisenä ^senaatin pois­tamista
tarkottavaa liikettä.
TyÖväenliärjestöissä ympäri Canadaa on viime ai­koina
ruvettu kiinnittämään erikoista huomiota toi­menpiteille^
joiden kautta senaatin poistaminen kävisi
;i mahdolliseksi,. Senaattia yleensä 'pidetään tarpeettoma­na
laitoksena, ionka ylläpidosta koituu vaan turhia
kustannuksia. Muutamat työväen järjestöt ovat IMiet-täneet
vaatimuksia pääministeri Kingille, eitä hän
mvöskin ottaisi kysymyksen perinpohjin; pohtiakseen
sillä tuloksellaj että senaatti poisteiltaisiin. Tämä voisi
; tapahtua; siten,' että hyväbyttäisiin laki, jonka mu­kaan
parlamentin alahuoneen, h^äksymä laki olisi i l ­man
muuta pätevä. Nykyään voim^^^
mukaan' jokaisen Iain-enn6n voimaan .astumistaan, täy­tyy
saada senaatin hyväksyminen. ' ,
I - Senaatin {poistaminen johtaisi dhkä uusien lainlaa-
1 dinnallisten elinten muodostamiseen. Niinpä esimer­kiksi)
^ouidunaisiin muodostamaan erikoinen avioero*
i oikeusf tai useampia tai järjestämään avioerojen anta­minen
vällitsbvi^n oikeuslaitosten yhteyteen. Nykyis­ten
asetusten mukaan^ avioeroa muu­ten,
kuin senaatin. Ippullisella päätöksellä. Avioero-juttujen
lukumäärf(^^^^ niin
/että yhä^suurempi osa senaatin kalliskustannuksellisesta
^a8t/^* kuluu vähäpätöisissä avioerojuluissal
'Multa nämä ovat kuitenkin toisarvoisempia kysy­myksiä
senaatin poistamista 'vaadittaessa.- Senaatti on
tenne^ kaikkea valtiollisen taantumuksellisuutensa ta-kia
vetänyt tuomion päällensä. Parlamentm viimei­sellä
istuntokaudella karsi setraatti lukuisia lakiehdo­tuksia,
joiden hyväksymistä yleensä ajattelevamman
kansan kesk6udessa pidettiin luonnollisena. Työväestö
on jo pitemmän aikaa kohdannut yhden pahimman
vastustajansa senaatissa. Ja sitä mukaa kun työväen­liike
kasvaa suuremmaksi valtiolliseksi tiekijäksi, jou­tuu
työväestö entistä upeammin i tekemisiin tämän ka-pitaliiimin
suöjeluslaitoksen ikanssa; ; - :; ;;
Lehtiuutiset ovat juuri kertoneet, että Italia on
suostunut poistamaan sotajoukkonsa Korfusta sen jäl­keen
kun liittömaiden lähettiläiden neuvosto oli mää­rännyt
Kreikan suprittamaan määrätty korv^s Italial­le.
Italian Ja-Kreikan välisen riidan ratkaisu osottaa,
ettei Korfun selkkaus ollut yksinomaan näiden mai­den
välinen asia. Se oli kiinteästi kansainvälinen, ai­van
samoin kuin lakkaamatta esille puhkeavat Bal­kanin
selkkaukset ovat pohjaltaan kansainvälisiä ky
symyksiä. Ja niinpä siis Korfuakin koskeva ratkaisu,
sikäli kun sellaisesta voi nyt olla puhetta, tapahtui
ennen kaikkea kansainvälisen politiikan painostubesta.
Niin pian kun Italian sotajoukot olive^ vallottaneet
Korfun, antoi Englanti heti koko maailman ymmärtää,
että se panee Italian luopumaan aikeistaan keinoilla
millä hyvänsä ja uhkauksensa painostamiseksi se lä­hetti
laivasto-osaston Korfuun, jotta kävisi epäileville­kin
selväbi, että Englannin imperialismi todella ha
luaa edelleenkin näyttää isännyttään tälläkin maailman
kolkalla.
MenTkesä
•Meni kesä kukkinensa
paisteinensa,
valoinensa;
meni leikit lempinensä,
riemuinensa,
lauluinensa;
mieli vain muistoja kantaa.
O S
,Tuli syksy tuulinensa;
myrskyinensa,
pimeinensä;
tulee talvi tuiskuinensa,
viluinensd,
suruinensa;
tnielehen murhetta antaa.
Kysymyksiä ja vasta­uksia'
Emile Zola oli kuuluisa rans-
Meidän emämaamme hallitus on tällä esiintymi
seljaan osottanut, että se ei arkaile ryhtyä repäseyiin
ja pikaisiin toimenpiteisiin niin pian kuin sen omat
edut ovat ky^myksessä,, Englanti^nimittäin käsittää,
että Korfu on Adrian meren avain, jota se e^ tahdo
luovuttaa Italian haltuun ija' koska Englanti käsitti,
että Italian tarkotus on horjuttaa brittiläistä ylival­taa
Välimeren alueilla, niin*^ sekaantui \ se heti asiaan
itottuneen imperiaUsmivailan kädellä, joka epäilemättä
on vaikuttanut Korfun selkkauksen pikaiseen ratkai­suun.
Mutta samalla aikaa ovat monet muut imperia­listien
riitakysymybet jääneet rankaisematta ja ärsyN
tävät entista huolestuttavammin kansainvälisiä suhtei­ta.
Monet näistä pulmista ovat sellaisia, joiden ainoana
ratkaisukeinona imperialistiset vallat pitävät, aseiden
voimaa. i::
Hallituspiireissä yritetään edelleen levollisuudeb
:Ia katsella senaatin poistamista tarkottayia vaatimuk­sia,
mutta jokainen aikaansa seuraava voi havaita» että
senaatti saa lakkaamatta uusia vihollisia ja työväestön
lausumat tuomiot senaatista saavat yhä laajempaa vas­takaikua.
Kvsymys senaatin olemassaolosta kirkastuu
päivä päivällä vanhoillisuuden ja edistysmielisyyden
välisen taistelun keskipisteeksi. Ja tässä taistelussa täy­tyy
taantumuksen lopulta nähdä varustuksensa rau
keilevan yhden toisensa jälkeen.
Taantumuksen uusi ote
Jo aikoja sitten kirjoitti Englannin työväenpuolueen
ja ammattijärjestön äänenkannattaja Daily Herald
maan oikeistoainesten salaisista puuhista fascististen
järjestöjen perustamisebi Italian mallin mukaan. Mut­ta
oikeiston taholta suhtauduttiin näihin uutisiin ival­lisesti
ja jyrkästi kiellettiin niiden todenperäisyys.
Nyt on lehden kuitenkin onnistunut saada käsiinsä
muutamia asiakirjoja, jotka luovat lisävalaistusta tähän
juttuun. Daily Herald julkaisee näet .v.k. 30' p:n nu­merossaan
erään kiertokirjeen, joka on lähetelty eri
tahoille maata Englannin fascistjen- keskustoimistosta
Lontoosta. - ;
Tässä kiertokirjeessä n:o 1 annetaan .perinpohjai­nen
selostus British Fascistien (brittiläisten fascistien),
kuten ealajärjiestön iiimi kuuluu, järjestöllisestä ko­koonpanosta
ja tehtävistä. Järjestö jakaantuu alajär­jestöihin,
nämä taas divisiooneihin, komppanioihin ja
pienempiin 7-miehisiin joukkueisiin. Lisäbi on olemas-
89 eri alaj&jestoita kuljetustoimintaa, propagandaa
ja tiedonantojen välittämistä varten. Järjestön pää- ^ «yhteiskuntaa sailyttävibi ainebibi?
Kansa/ missä ovat sinun rikkautesi
Yhdysvaltain halliluben tilastot osottavat, että
maan kansallisrikkaus on, niin suuri, että jokaista
asukasta kohti siitä tulisi 3,600 dollaria. Se merkitsee
sitä, että viisihenkiselle perheelle — esimerkiksi — tu­lisi
perheen koko omaisuus nousemaan 18,000 dolla'
riin. •."»!*•. •'">•<!i .'"''P ••»<)''"'•'"' v . .>
Maan kansallista tulojen kokonaissifnmia Iske­tään
'päättyneen finanssivuoden ajalla 70,000,000,000
doHaribi. Jos tämä summa jaettaisiin tasan jokai­selle
asukkaalle, lapset mukaan luettuina, tulisi kun­kin
osalle 636 dollaria. Viisihenkisen perheen osajlc
tulisi siis 3,180 dollaria. \ ,
Tässä on puhuttu «jakamisesta» vertailevassa mie­lessä,
jotta tulisi osotetuksi tämän «hyvinvoinnissa»
elävän niaan asujamiston suhteet. Sillä tosiasia on,
että sellaisessa «jakamisessa» on ollut seuraubetia se,
että kourallinen suurrikkaita, loisia, korjaa saaliinaan
niin suuria summia, ettei niitä tavallinen työläinen
käsitä. Ja siitä seurauksena on, että tuottajajoukot ei­vät
saa; kunnolleen henkipitimikseen.
Pikkuporvari ajattelee pulman ratkaisuksi «jaka­mista
». Yhteiskuntakysymystä ei siten kuitenkaan rat­kaista.
Työväenluokan o^hjelma ei ole sellainen, se on
lyhteiskunnan rikkauksien keskittämistä yhteiskunnalle,
työtätekevien yhteiskunnalle, pois riistäjiltä ja loisilta.
kalainen romaanikirjailija, ^ jonka
useita teoksia on ilmestynyt rayos.
kin suomenkielellä, kuten Ansa, So­ta,
Ihmispeto', Naisten Aaarreaitta
sekä joitain muitakin, Zolan teok­sissa
ajetaan takaa yhteiskunnalli­sia
aatteita. Hänen kirjallisuudes­saan
vallitsee n.k. naturalistinen
suunta, koska hänen mielestään to-sieläinä,
yinpäröivät olosuhteet, pe­rinnölliset
tail>umukset, luonteen­ominaisuudet
ja muut jokapäiväisen
elämän seikat määräävät mate.
maattisella järkähtämättomyydellä
ihmiselämän. Hänen teoksissaan as­tuu
esiin kaikkialla olosuhteiden ja
ihmisluonteen • pakottava* voima.
Hän hakee aiheensa suurkaupunki-elämän,
sanomalehtiuutisten, oike­ussalin,
eduskuntakamarin ja yh­teiskuntatieteen
piiristä, joista saa­miaan
aiheita hän voimakkaalla kur
vaamiskyvyllään suurentaa ja vä­rittää.
Zola syntyi vuonna 1840
ja kuoli V. 1902 Pariisissja, jossa
/hän oli syntynytfkin.
—' Ameriikka' on saanut ni/iaensä
eräästä Antejcigo •. Vespucci nimisesta
»retkeilijästä ja kauppiaasta,
Joka samoihin äikoihin< kuin Colum.
hus löysi Amerikan, julkaisi selos­tuksen
löytöretkistään, väittäen
löytäneensä uuden maailman jo en­nenkuin
Golumb^s oli Amerikaa
öytänytkään. Vaikka onkin toden­näköistä,
että Vespuccin väitteet ei­vät
olekaan paikkansa pitävät, sai
kuitenkin uusi .maailma hänestä ni­inensä;••'^.^-.
r.'^.
— Canadan kansallishymnin ni­mi
on «O Canada» ja on se C. liU-vallee
nimisen canadan.ranskalaisen
sepittäma. .
- .Matkustaja-autoille annettu
<bus> nimitys on ' lyhennys Siinasta
cOmnibus», joka tarköttaa matkus­tajavaunua.
. ~ Kuuluisilta Klondyken kulta­kentiltä
on tähän mennessä saatu
kultaa noin 210,00^,000 dollarin ar­vosta
ja Klondyken kultatuotanto
nousee vielä nykyäänkin yli mil­joonan
dollarin vuodessa.
Mihin porvari
iiräs äskettäin Saksasta tullut henkilö kertoi,-että
ajattelevammat saksalaiset pitävät tätä nykyistä kohta­loaan
itselleen ansaittuna rangaistuksena siitär kun he
yleiseuroopalaisen sodan alussa arraotlpmasti tuhosi­vat
Belgian. Silloin ei säästetty juuri ketään. Ruoka­tavarat,
asunnot y.m., ryöstettiin" ilman muuta belgia­laisilta
mahdollisimman tyyni. Sääliä ei osoitettu myös­kään
Suomen työläisiä Icohtaan. Mutta on otettava
huomioon, että sotilaat tekivät niinkuin päälliköt käs­kivät
ja menivät sinne mihin komennettiin. Ranska­laiset
tekevät nyt samoin meill^ kuin mfe muille, a^
velevat järkevaramat sabalaisetrfx , T
Ylläolevasta voidaan siis tehoa se johtopaatos elta":
Sotilaat reuhaavat, tappelevat 'f^a tappavat toiisiaan
siellä, missä «sivistyksen» etu rfitälculloinkin vaatii.
— Tällaista on aikamme yhtuskuntaelämä ja kuiten­kin
löytyy ihmisiä, jotka illcenevät nimittää itseään
Uusia kysymyksiä
— Mitä tarköttaa kiitjallisuudes-sa
usein tavattava latinalainen sa­nanparsi
«Noblesse oblige»?
—T Mitä ymmärretään demagoo.
gilla, kun esimerkiksi puhuja usein
kutsutaan demogaa^ksi?
— Mitä ymmärretään ckuolleilla
kielillä»?
' ^— Pitääkö Yhdysvalloista Cana-daan
tuotavista käytetyistä autois­ta
mabaa tullia?
—; Mitä cEldioradö» tarköttaa?
mm OTKYAIKAI-NEN
SOSIALISMIN
' URANUURTAJA
Vallalla olevat yhteiskuntamuo
d<)t ovat^ vississä yhteydessä ihmis­ten
kaipuun kanssa saada näihin
yhteiskuntamuotoihin , parannusta.
Senvuobi onkin' niin, että mitä
kurjemmat ovat yhteiskunnalliset
olot^ sitä rohkeimpia ga radikaali,
simpia uudistnsmuotoja ^esitetään tai
vain uneksitaan^ Sitä vsstoin aäyt-tä;
Vät ne vaatimukset, joita tehdään
suhteellisesti paremmin' jäitjestetyn.
yhteiskunnan paran^isek^ vä­hemmän
perinpohjaisiltai Tältä poh­jalta
on tarkastettava ^htä pahim-äusta
yhteiskuntamuodoista, joita
ihmiskunta on saanut «telaa. Rans­kan'
yksinvaltaa 17 :«nella' ja 18:-
nnella YUoBisaiina." -Se Selvittää
myoSKin joukon 'inelä tänä -päivänä
dalla esitettyjen nudistusvaatimus-ten,
yhteiskuntaihanteiden ja tule.'
vaisuusko vien syntymisen. ^
Samaan aikaan kuin Eanskan aa*
telisto ja hovi viettivät nautintoaan
ja orgioitaan, askartelivat filosofit
ja kansantaloustieteilijät pelastaak­seen
Ranskan siitä kuilusta, jonne
ylimmät laokat mielettömällä tuh­lauksellaan
olivat sitä syöksemässä.
Samaan aikaan kuin filosofit etsi­vät
uutta jäi^*estelmää', joka takai­si
ihmiskunnalle vapauden, tasa-arvon
ja veljeydien, josta sitten tuli
suuren vallankumouksen tunnuslau­se,
kasvoi viha köyhän, sorreturi
kansan ke^uudessa. SE^ kasvoi ja
kypsyi, eikä yläluokka, joka sokie-asti
halvebi «roskajoukkoa», näh.
nyt. lähestyvää myrskyä.. Mutta
myrsky lähestyi ga se kukisti ku­ninkaiden,
pappien j a aateliston
etcjoikeudlet, pääittiyen kohnaKnen
säädynj porvariston valtaan pää­syyn.
.
Juuri tällä suuren vallankumouk­sen
edellisellä ajalla on omat vie­hätyksensä
tarkkailijalle, varsinkin
sosialisteille. Siltä ajalta i)istää e-siin
joukko, periaatteita, jotka ny­kyään
ovat • nykyaikaisen sosialis­min
kanssa. läheisessä yhteydessä
j a . ne periaatteet esftettiin usein
niin selvään, että saattaisi luuUä
niiden tulleen esitetyksi vasta sata
vuotta myöhemmin.
Niiden «yhtaiskuntaparantajain»
joukossa, jotka tällöin esittivät e-nemmän
tai vähemmän kekseliäitä,
enemmän tai vähemmän utopistisia
«sosialistisia» järjestelmiä, paitsi
Rousseauta, jonka teoksilla on
ollut varsin suuri vaikutus ei aino­astaan
Ranskan vallankumoukseen,
vaan myöhäisempään, sosialismiin­kin,
varsinkin sen tunnetta koros­tavaan
osaan, oli. Vaikkakin paljon
raditkaalisempia, kyläpappi Meislier,
aaianajajain asianajaja Linguet, a-potti
Mably ja ennenkaikkea kou-lunopettaja
Morelly.. 'V
Samana vuonna, 1775, kun Rous­seau
julkaisLiirjansa ihmisten eri­laisuudesta
ja seitsemän'vuotta en'
nen Rousseaun ^yhteiskuntasopimus
ta», ilmestyi Parisissa pieni kirja,
jonka nimenä oli «Luonnon laki-kirja
». Rousseaun: elävä ja lois-tavatyylinen
kirja herätti yleistä
huomiota. .«Luonnon lakikir*ja» si­tä
vastoin ilmestyi huomaamatta,
kaikessa hiljaisuudessa^ «Suuri ylei­sö
» ei sitä tuntenut, joskin se yksi-^
tyisomistusta kannattavain yhteis­kuntatieteilijäin
ja filosofien!^ pii­reissä
aiheutti paljon päänvaivaa ja
vastustusta. Kirjan, tekijää el tun-nettu.\
iPitkän aikaa luultiin sitä Di.
derotin kirjoittamaksi. Vasta 1800-
luvulla uudempi tutkimus selvitti
kirjan kirjoittajaksi koulunopettaja
Morellyn. Enempää ei^Morellyn elä
mästä juuri tiedetä.- Se tiedetään
kuite'nkin', , että hän paria vuotta
ennen «Luonnon lakikirjan» ilmes
tymistä oli julkaissut «Uivien saar^
ten perikato eli Basiliade»-nimisen
kirjan, jossa hän Thomas Moren
tapaan kuvaa tulevaisuiiden yhteis­kuntaa-
j a rohkeasti ruoskii Rans-kan6>
vallitsevaa valtiomuotoa.
«liuonnon lakikirja» on jaettti nel.
jään osaan, joista ensimäinen kä­sittelee
«puutteita politiikan ja mo­raalin
yleisissä periaatteissa», toi;
nen «politiikan erityisiä puutteita»,
kolmas «moraalin erityisiä puuttei­ta
»; Neljäs osa sisältää, tiivistyksen
edellä tapahtuneesta arvostelusta ja
on kuten kirjoittaja "sanoo, «malli­na
luonnon tarkoitubeen. perustu­vaa
lainsäädäntöä varten». ' .
Morelly ryhtyy vastustamaan ta­vallisten
moralistien esittämä oppia,
että muka ihmisen itserakkaus, ego.
ismi ja yhteiskunta velvollisuudet o-lislvat
keskenään ristiriitaisia käsit­teitä.
(Moreliyn mielestä on ihminen
syntyissään ,hyvä. Mutta "Olot, jois­sa
hän joutuu elämäin, tekevät
hänestä pahan ja puutteellisen. Sen
vuoksi onkin Morellyn mielejtä yh­teiskunnalliselle
-kysymykselle paras
ratkaisu , siinä, että yhteiskunta­muoto
kehitetään sellaiseksi, ettei
sen sisällä ihmisellä ole, tilaisuutta
olla paha tahi jos on, niin kuiten­kin
mahdollisimman pienessä' mää­rässä.
Hän ivaa moralisteja, jotka
«lääkkeenä tarjoavat jaeille pak­suja
nippuja moraalia, ja politiik.
kaa, joka kuitenkin on pelkkää
myrkkyä». Useimmat näistä mora­listien
teoksista voisivat pikemmin­kin
pHa Morellyn, mielestä' varus­tettuna
nimillä: «Taito tehdä ihmi­nen
pahabi ja syntiseksi», tahi
myöskin: «Keinoja, joilla ihminen la­kien
ja säännSksien avulla saadaan
raajaksi harhaariksi». •
> Ainoa keino luonnon mukaisen
yhteiskunnallisen tilan saavuttami­seksi
on kommonismi. «Ainoa pahe,
jonka minä maailmffisa tunnen»,
sanoo Morelly, «on ahneus; muut
piaheet ovat vain sen « i asteita».
Tämän paheen Mvittämiseksi < on
yksityisomistus poistettava^ siUä
saiöin ei se pääse pahentavasti vai-t^
an hänen - teoksensa neljännessä
osassa- esitettyjä peruslakeja, jotka
ovat: 1) Vhteiänmnassa el'mikään
saa olla ybi^somaisuutta, lukuun,
ottanmtta niitä, mitä ihminen suö^
iastaan k ä y t ^ tarpeisiinsa, fauvi-tuksiinsa
tai jok^älväiseen työhön­sä;
2)'- jokainen henldlö kuuluu
yhteiskuntaan ja saa toimeentulon^
sa sen kustannuksella; 3) jokaisen
kansalaisen tulee voimiensa, kyky^
jensä ja ikänsä mukaan työsken­nellä
yhteisen hyödsm puolesta; sen
mukaan määrätään hänen ; yleiset
velvollisuutensa.
Morellyn oppi on siis likipitäen
samaa kuin: jokairien Itykynsä mu­kaan,
jokaiselle tarpeensa mukaani
Morelly lähtee sitten laajemmin e-sittämään
Tcuvia ajattelep^taa^ tu.
levaisuuden yhteiskunnasta. lÖsityä
mmstuttaa BOuressa Töääiiu
roas Moren JJtopiaa. . ;
Ja niii^n^Thomas;M^^ oli
simainen ntopisti, oli iMotelly ig^
vuosisadan suurin utopisti, ySiä.:^
jallaan onyakuttanut aikaiaa ja,
leiskunnalUseen ajatteluun eacju^
män kuin 'moni muu'väJieomäa.
unohdettu ja^jälkimasilman pinnaa,
le nostama ajattelija. Hänen vaibj.
tuksensa nykyaikaiseen sosialisniMi :
on ollut, huolimatta siitä, et^ l i ^
kuten jo sanottiin, kauan aikaa py."
syi. tuntemattomana, huomattavaa
suuri. Vaikkakin Mn aikansa tavaa
Änkaan eksyi utopistisiin yhteisknn-lahähmoitteluihin,
ei hänen terävä
yhteiskantakritiikkinsä ja koman.
Msmiin viittaava käsityksensä yfe ;
tyiscmiistuksesta saata olla hetlt. <
tämättä suurinta ihmettelyä ja kua.
nioitusta;
Metsätyöläist€n järjes­tämisestä
Nyt kun/metsätyöt useilla met­säalueilla
Ontariossa uudelleen al->{
kavat ja. kesän tilapäistöissä siellä
tällä kierrelleet metsätyöläiset al­kavat
uudelleen > painua synkkään
metsään talveksi, raataakseen siellä
taas yhtä pitkiä työpäiviä, yhtä huo­noilla
palkoilla ja asuakseen vä­hintäinkin
yhtä kurjissa -kämpissä
kuin edellisinäkin talaina, olisi
järjestäytymiskysymys otettava va­kavan
r pohdinnan ^alaiseksis ka­pille
saapuvien metsä työläisten kes­kuudessa
jokaisella kämpällä.-
Englannin ammattijär-jestön
55:s vuosi­kongressi
Blymoufhissa pidettiin äskettäia
Englannin ammattijärjestön 55:s
vuosikongressi. Kokouksen laastii
ensin tervetulleeksi kaupungin por.
mestari Stevens, painostaen puhees­saan
erikoisesti, että kongressin
edustajain on suhtaututtava varsin­kin
työttömyi^skysymykseen siliä
rohkeudella,, jota tämä kysymys
vaatii. Puhe otettiin vastaan innos­tunein
suosionosoituksin.
Oiot kaikilla metsäkämpillä O On.
tariossa, ovat/aiyan sietämättömät.
Palkat ovat_ myöskin hyvin alhai­set,
puhumattakaan siitä ruoasta
mitä metsäkämppien asukkaat hen
kepitimikseen : saavat. Mitä tulee
kämppien puhtauteen, vuoteis|in y.
m.^ niin niitä ei kukaan>, ken niissä
on ••• saanut useamjiia öitä < viettää,
voi sanoa kehuttaviksi. -Tähän
kaikkeen voidaan suurimpana syy­nä
pitää metsätyöläisten ' järjesty-mättömyyttä,
joka saattaa heidät
kykenemättömiksi, tekemään frntään
asemansa parantamiseksi. Niin
kauan kuin Ontarion metsätyöläi­set
pysyvät järjestymättöminä, ei
puutavaraparoonien tarvitse vähää­kään
välittää edes niiden asetusten
noudattamisesta, mitä Ontariossa on
laadittu kämppiä varten. JOs työn.
antajat olisivat pakotettuja raken­tamaan
kämpät edes sellaisiksi kuin
tässä laissa määrätään, niin eivät
olot kämpillä olisi läheskään niin
kurjat kuin ne nykyään ovat. Mu^
ta hallituksen valitsemat t,erveyso-lojen
tarkastajat eivät niin vaan
lähde kämppiä tarkastamaan ellef Järjestön nykyisen jäsenmäärää
heitä siihen pakoteta, vaan jäävät vertaaminen v:n 1923 jäsenistöön
mieluummin koteihinsa kaupungeis- osoittaa. Manchesterin kongressis­sa.
^ ' Isa 1913 oli läsnä 560 edustajaa,
Sievensin jälkeen astui puhujaia-yalle
ammattijärjestön pulieenjolita-ja
J. B. Williams. Hänen puhee­seensa
löi erikoisen leimansa luja
usko ammatillisen liikkeen tulevai­suuteen.
Hän painosti voimakkaan
ammattiyhdistyspolitiikan väittä,
mättömyyttä ja lausui, ettei tuhat­vuotista
valtakuntaa voida saavut-taa
yksistään poliittisten menettely­tapojen
-avulla. Tältä kannalta läh­tien
hän kumosi jyrkästi erään työ­väen
parlamentti-edustajan j;/iki-sesti
esittämään " lausunnon, ettei
«ole ammattiyhdistystä, joka uskal­taisi
ryhtyä ammattilliseen taiste-luUh
tällä hetkellä. Liikkeemme voi­maa
fivät saa muodostaa yksistään
'Omistamamme vararahastot;», lausut
Williams ja alleviivasi edelleen, mi­ten
tärkeätä on, että ammattiyh.
idistysmiehet osoittavat entistäänkin
suurempaa kuuliaisuutta johtojiaaa
kohtaan.
Vaikka ammattijärjestön jäsen­määrä
tänä vuonna onkin jonkuB
verran laskenut niin on Englannii
ammatillisen liikkeen yleinen asema
hyvä ja toivorikas, kuten ammatti-käsittävää
teollisuus järjestöä samal
täyttämättä olevain Ranskan suuren j kuttamaan. Se käy taas Morellyii
Järjestymättömien työläisten yri­tykset
parantaa olosuhteitaan käm­pillä
epäonnistuvat yksi öisensä jäl^
keen. Parhaimmassa : ^i)auk8ess^^^
saavat The pienen mjarto osan siitä
mitä he ovat vaatineet, mutta mel­kein
poikkeuksetta' joutuvat he ka-pinoituaan
laputtamaan kämp^tä
kaupunkiin ja toiset miehet saapu­vat
kämpälle: ja ottavat 'heidän
paikkansa. Milloin ei kaikki mieiiet
kämpällä seiso järkähtämättömästi
vaatimusten takana, pelastuu työn­antaja
antamalla matkapassit niille,
jotka rohkenevat seisoa 'Vaatimus­ten
: takana. *
Tätä jatkuu talvesta toiseen ja
se- todistaa, että^ metsätyöläisten^
käydäkseen menestyksellistä taiste­lua
puutavaraparoonelja vastaan, tu:
lee ryhtyä tarmokkaasti työsken­telemään
taisielukuntoiseetf järjes­tön
luomiseksi. .
iMetsätyöläisten jäi'jestämiseksi
onkin 'viime aikoina useilla paikka­kunnilla
Ontariossa perustettu Ca­nadan
Puötavaratyöläisten !l'eolli-suusunion
osastolta ja useissa suu­remmissa
keskuksissa on heillä kir.
juri, joka hoitaa union asioita, lä­hettää
kämpillä ^toimiville delikei-teille
tarpeelliset järjestamisvali-rie
«t y.m.
Näin alettua työtä Ontarion met­sätyöläisten
' jäijestämiseksi Cana­dan
Puutavaratyoläisten Teollisuus-unioon
tulisi "suomalaistenkin met
sätyöläisten , alkaa tukea liittymäl­lä
sen toimivibi jäseniksi. Cana­dan
Puutavaratyoläisten Teollisuu»-
unioon liittyessään rakentavat On­tarion
metsätyöläiset koko 'maata
jotka edustivat 207 . ammatt^hdis.
tystä ija 2,232,44«, ammafctiyhdis-tysten
jäsentä. Nyt pidettävässä,
kongressissa on 702 edustajaa, jot-
;ka edustavat 4,369,268 ammattiyh­distysmiestä
ja- naista.
Ammatillisen . liikkeen jäsenet
tuomitsevat yleensä ankarasti so-dp,
ja mitä taas tulee Kreikan j i ,
italian välillä äskettäin syntynee-seen'Sblkkaukseen,
niin selitti pu­heenjohtaja,,
että Englannin amma­tillinen
liike tulee tekemään kaik­kensa
estääkseen Englannin kansanr
joutumasta minkään vallan tai hen­kilön
sodanhalun uhriksi. Edusta,
jat yhtyivät voimakkain suosion<»-
soituksin tähän puheenjohtajan se­litykseen.
lltapäiväistunnossa käsiteltiin yk­sinomaan
työväenpuolueen ja ara-matt^'
ärjestön äänenkannattajan
Daily Heraldin^ - tukemiskysymysta.
Lehti on näet 'joutunut sellaiseen
taloudelliseen asemaan, että työ- :
väenjäiiestojen,- ennen kaikkea juu.
ri'ammattijärjestöjen, vieläpä yksi­löiden
on ryhdyttävä tarmokkaisiin
toimenpiteisiin,ettei lehteä täy­tyisi'
lakkauttaa. Innokasta propa­gandaa
on J o käyty Daily Heraldin
tilaajamäärän, joka on jo 400,000
paikkeillai köllöttämiseksi 1 miljoo­naan^
mikä, Englannin oloissa 01
välttämätöntä, jotta lehti kannat­taisi
ta|oudeUfsesti itsensä, Pitkäl-"
lisen keskustelun : jälkeen lykittiin
keskustelu seuraavaan päivään, ja
saapuneiden sähkösanomatietojtu
mukaan -on kongressi .päättänyt
käyttää 20,000 puntaa äänenkan­nattajansa
taloudellisen aseman tnr-.
vaamiseen.
Tähän päättyivätkin ensisiaisen
istuntopäivän keskustelut.