1923-10-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
2 Tilstaliia, lokakima 2 p. — Tsie. OeL -2. gjaaaäan anoinalaiBsn työväestön äänenlMnnattaJB. Smitr ITsi^bnrgsM. Ont. joka tiistai. toMtai ja laoantat, VAPAUS 'Tk6oniff osganof SA^oxien to Canada. Pob- ^i^slS. Oat, every Tpesday. nmrsday and j^rday. , Advertifling ratc» 40c per coL incb. Mmlroom cnarge 4» rinriciÄon 75c. Disconnt on utaading advertise. £Lt WVapau8 is the best adverttsing mediam among ft^a Finniflh People in Canada. Vapauden konttori ja toimitns on Liberty Building, Xojnek, Puhelin 1038.'-Postiosote: Box «9. •. • • • ' • • • Sodbury, Ont 'm JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- »oonalliselia nimePä. -r. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Csnadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 01.50 ja yksi kk, 76c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykui vk. 85.60^puoli vk, 81,00 ja kolme kk. 11.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbetlSmäSn, pafNi asjamippMn jnilf» -n takankset. . . Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotnksisla 40c. palstatuumalta. Suurista ilmotuksistas^käilmot uksista, joiden USistiä. ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoioilmotukset $2.00 kerta ja SOc' lisää' Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilraotukset 50c; kerta,'$1.00 kolmekertia; avioeroilmotukset |2,00 kerta, 18.00 Ika.ksikertaa; syutymäilmotukset 11,00 kerta; ha^ Tntaantieto- ja osoteilntotukset 60c. kerta, $1.00 kolme» kertaa. ~- Tilapäisilmotubists pitää raha seurata mu* Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont. torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantoin lehteen torstaina kello 9. V ReJrfstered at the Post Office Department, Ottawa, as eeennd classmaH'»?; määränä Belitetään kierlobrjeessa ol^an Hänen-ku ninkaa]]isen znajesleetlinsa J3 valtakunnan käytannoi linen/ja taipeen vaatiessa eotilaaillinenkin puolustaminen seka taisteleminen sosialismin ja bolshevismin taholta yhä suuremmassa määrin uhkaavaa vaa raa vastaan. Tämä kiertokirje oli painettu saman firman pai nossa, joka kustantaa «Patriot'-nimistä viikkolehteä. Tämä lehti taas on ottanut elämäntehtävfkseen taistelun juutalaisuutta vastaan, sosialismin esittämisen väärennettynä, ammatillisten järjestöjen ahdistamisen, työväen parlamenttiedustajain ja kaildcien sellaisten henkilöiden parjaamisen, jotka eivät edusta samaa ahdas mjelistä ja itsekästä kantaa kuin lehti itse. Koska Northuniberlandin herttua on pääosakkaana mainitussa lehdessä, niin on sangen luultavaa, että hän on myös fascististen järjestöjen keskeisin henkilö. Sillä «Patriot»-l^ti ja fascistit eivät ainoastaan käytä samaa painoa, vaan fascistien toimistonakin oli ensin «Patriotin» toimisto. Tämä ojsoittaa näiden kahden laitoksen läheistä keskinäistä yhteistoimintaa. Daily Herald lupaa kertoa vastedes enemmän Englannin fascistien puuhista. Korfun selkkauksen ratkaisu Monia kertoja on Canadan senaatti eli «herrain huone» ollut jo väkevän arvostelun alaisena ja monta hyökkäystä on jo tehty sen poistamiseksi, mutta vielä tähän mennessä on hallitsevan luokan onnistunut säi- Ivttää lämäii tärkeän linnakkeensa. Mutta hyökkäykset eitä vastaan yhä vaan uudistuvat ja tällä kertaa joh- • taa järjestvnyt työväestö päättäväisenä ^senaatin poistamista tarkottavaa liikettä. TyÖväenliärjestöissä ympäri Canadaa on viime aikoina ruvettu kiinnittämään erikoista huomiota toimenpiteille^ joiden kautta senaatin poistaminen kävisi ;i mahdolliseksi,. Senaattia yleensä 'pidetään tarpeettomana laitoksena, ionka ylläpidosta koituu vaan turhia kustannuksia. Muutamat työväen järjestöt ovat IMiet-täneet vaatimuksia pääministeri Kingille, eitä hän mvöskin ottaisi kysymyksen perinpohjin; pohtiakseen sillä tuloksellaj että senaatti poisteiltaisiin. Tämä voisi ; tapahtua; siten,' että hyväbyttäisiin laki, jonka mukaan parlamentin alahuoneen, h^äksymä laki olisi i l man muuta pätevä. Nykyään voim^^^ mukaan' jokaisen Iain-enn6n voimaan .astumistaan, täytyy saada senaatin hyväksyminen. ' , I - Senaatin {poistaminen johtaisi dhkä uusien lainlaa- 1 dinnallisten elinten muodostamiseen. Niinpä esimerkiksi) ^ouidunaisiin muodostamaan erikoinen avioero* i oikeusf tai useampia tai järjestämään avioerojen antaminen vällitsbvi^n oikeuslaitosten yhteyteen. Nykyisten asetusten mukaan^ avioeroa muuten, kuin senaatin. Ippullisella päätöksellä. Avioero-juttujen lukumäärf(^^^^ niin /että yhä^suurempi osa senaatin kalliskustannuksellisesta ^a8t/^* kuluu vähäpätöisissä avioerojuluissal 'Multa nämä ovat kuitenkin toisarvoisempia kysymyksiä senaatin poistamista 'vaadittaessa.- Senaatti on tenne^ kaikkea valtiollisen taantumuksellisuutensa ta-kia vetänyt tuomion päällensä. Parlamentm viimeisellä istuntokaudella karsi setraatti lukuisia lakiehdotuksia, joiden hyväksymistä yleensä ajattelevamman kansan kesk6udessa pidettiin luonnollisena. Työväestö on jo pitemmän aikaa kohdannut yhden pahimman vastustajansa senaatissa. Ja sitä mukaa kun työväenliike kasvaa suuremmaksi valtiolliseksi tiekijäksi, joutuu työväestö entistä upeammin i tekemisiin tämän ka-pitaliiimin suöjeluslaitoksen ikanssa; ; - :; ;; Lehtiuutiset ovat juuri kertoneet, että Italia on suostunut poistamaan sotajoukkonsa Korfusta sen jälkeen kun liittömaiden lähettiläiden neuvosto oli määrännyt Kreikan suprittamaan määrätty korv^s Italialle. Italian Ja-Kreikan välisen riidan ratkaisu osottaa, ettei Korfun selkkaus ollut yksinomaan näiden maiden välinen asia. Se oli kiinteästi kansainvälinen, aivan samoin kuin lakkaamatta esille puhkeavat Balkanin selkkaukset ovat pohjaltaan kansainvälisiä ky symyksiä. Ja niinpä siis Korfuakin koskeva ratkaisu, sikäli kun sellaisesta voi nyt olla puhetta, tapahtui ennen kaikkea kansainvälisen politiikan painostubesta. Niin pian kun Italian sotajoukot olive^ vallottaneet Korfun, antoi Englanti heti koko maailman ymmärtää, että se panee Italian luopumaan aikeistaan keinoilla millä hyvänsä ja uhkauksensa painostamiseksi se lähetti laivasto-osaston Korfuun, jotta kävisi epäilevillekin selväbi, että Englannin imperialismi todella ha luaa edelleenkin näyttää isännyttään tälläkin maailman kolkalla. MenTkesä •Meni kesä kukkinensa paisteinensa, valoinensa; meni leikit lempinensä, riemuinensa, lauluinensa; mieli vain muistoja kantaa. O S ,Tuli syksy tuulinensa; myrskyinensa, pimeinensä; tulee talvi tuiskuinensa, viluinensd, suruinensa; tnielehen murhetta antaa. Kysymyksiä ja vastauksia' Emile Zola oli kuuluisa rans- Meidän emämaamme hallitus on tällä esiintymi seljaan osottanut, että se ei arkaile ryhtyä repäseyiin ja pikaisiin toimenpiteisiin niin pian kuin sen omat edut ovat ky^myksessä,, Englanti^nimittäin käsittää, että Korfu on Adrian meren avain, jota se e^ tahdo luovuttaa Italian haltuun ija' koska Englanti käsitti, että Italian tarkotus on horjuttaa brittiläistä ylivaltaa Välimeren alueilla, niin*^ sekaantui \ se heti asiaan itottuneen imperiaUsmivailan kädellä, joka epäilemättä on vaikuttanut Korfun selkkauksen pikaiseen ratkaisuun. Mutta samalla aikaa ovat monet muut imperialistien riitakysymybet jääneet rankaisematta ja ärsyN tävät entista huolestuttavammin kansainvälisiä suhteita. Monet näistä pulmista ovat sellaisia, joiden ainoana ratkaisukeinona imperialistiset vallat pitävät, aseiden voimaa. i:: Hallituspiireissä yritetään edelleen levollisuudeb :Ia katsella senaatin poistamista tarkottayia vaatimuksia, mutta jokainen aikaansa seuraava voi havaita» että senaatti saa lakkaamatta uusia vihollisia ja työväestön lausumat tuomiot senaatista saavat yhä laajempaa vastakaikua. Kvsymys senaatin olemassaolosta kirkastuu päivä päivällä vanhoillisuuden ja edistysmielisyyden välisen taistelun keskipisteeksi. Ja tässä taistelussa täytyy taantumuksen lopulta nähdä varustuksensa rau keilevan yhden toisensa jälkeen. Taantumuksen uusi ote Jo aikoja sitten kirjoitti Englannin työväenpuolueen ja ammattijärjestön äänenkannattaja Daily Herald maan oikeistoainesten salaisista puuhista fascististen järjestöjen perustamisebi Italian mallin mukaan. Mutta oikeiston taholta suhtauduttiin näihin uutisiin ivallisesti ja jyrkästi kiellettiin niiden todenperäisyys. Nyt on lehden kuitenkin onnistunut saada käsiinsä muutamia asiakirjoja, jotka luovat lisävalaistusta tähän juttuun. Daily Herald julkaisee näet .v.k. 30' p:n numerossaan erään kiertokirjeen, joka on lähetelty eri tahoille maata Englannin fascistjen- keskustoimistosta Lontoosta. - ; Tässä kiertokirjeessä n:o 1 annetaan .perinpohjainen selostus British Fascistien (brittiläisten fascistien), kuten ealajärjiestön iiimi kuuluu, järjestöllisestä kokoonpanosta ja tehtävistä. Järjestö jakaantuu alajärjestöihin, nämä taas divisiooneihin, komppanioihin ja pienempiin 7-miehisiin joukkueisiin. Lisäbi on olemas- 89 eri alaj&jestoita kuljetustoimintaa, propagandaa ja tiedonantojen välittämistä varten. Järjestön pää- ^ «yhteiskuntaa sailyttävibi ainebibi? Kansa/ missä ovat sinun rikkautesi Yhdysvaltain halliluben tilastot osottavat, että maan kansallisrikkaus on, niin suuri, että jokaista asukasta kohti siitä tulisi 3,600 dollaria. Se merkitsee sitä, että viisihenkiselle perheelle — esimerkiksi — tulisi perheen koko omaisuus nousemaan 18,000 dolla' riin. •."»!*•. •'">•<!i .'"''P ••»<)''"'•'"' v . .> Maan kansallista tulojen kokonaissifnmia Isketään 'päättyneen finanssivuoden ajalla 70,000,000,000 doHaribi. Jos tämä summa jaettaisiin tasan jokaiselle asukkaalle, lapset mukaan luettuina, tulisi kunkin osalle 636 dollaria. Viisihenkisen perheen osajlc tulisi siis 3,180 dollaria. \ , Tässä on puhuttu «jakamisesta» vertailevassa mielessä, jotta tulisi osotetuksi tämän «hyvinvoinnissa» elävän niaan asujamiston suhteet. Sillä tosiasia on, että sellaisessa «jakamisessa» on ollut seuraubetia se, että kourallinen suurrikkaita, loisia, korjaa saaliinaan niin suuria summia, ettei niitä tavallinen työläinen käsitä. Ja siitä seurauksena on, että tuottajajoukot eivät saa; kunnolleen henkipitimikseen. Pikkuporvari ajattelee pulman ratkaisuksi «jakamista ». Yhteiskuntakysymystä ei siten kuitenkaan ratkaista. Työväenluokan o^hjelma ei ole sellainen, se on lyhteiskunnan rikkauksien keskittämistä yhteiskunnalle, työtätekevien yhteiskunnalle, pois riistäjiltä ja loisilta. kalainen romaanikirjailija, ^ jonka useita teoksia on ilmestynyt rayos. kin suomenkielellä, kuten Ansa, Sota, Ihmispeto', Naisten Aaarreaitta sekä joitain muitakin, Zolan teoksissa ajetaan takaa yhteiskunnallisia aatteita. Hänen kirjallisuudessaan vallitsee n.k. naturalistinen suunta, koska hänen mielestään to-sieläinä, yinpäröivät olosuhteet, perinnölliset tail>umukset, luonteenominaisuudet ja muut jokapäiväisen elämän seikat määräävät mate. maattisella järkähtämättomyydellä ihmiselämän. Hänen teoksissaan astuu esiin kaikkialla olosuhteiden ja ihmisluonteen • pakottava* voima. Hän hakee aiheensa suurkaupunki-elämän, sanomalehtiuutisten, oikeussalin, eduskuntakamarin ja yhteiskuntatieteen piiristä, joista saamiaan aiheita hän voimakkaalla kur vaamiskyvyllään suurentaa ja värittää. Zola syntyi vuonna 1840 ja kuoli V. 1902 Pariisissja, jossa /hän oli syntynytfkin. —' Ameriikka' on saanut ni/iaensä eräästä Antejcigo •. Vespucci nimisesta »retkeilijästä ja kauppiaasta, Joka samoihin äikoihin< kuin Colum. hus löysi Amerikan, julkaisi selostuksen löytöretkistään, väittäen löytäneensä uuden maailman jo ennenkuin Golumb^s oli Amerikaa öytänytkään. Vaikka onkin todennäköistä, että Vespuccin väitteet eivät olekaan paikkansa pitävät, sai kuitenkin uusi .maailma hänestä niinensä;••'^.^-. r.'^. — Canadan kansallishymnin nimi on «O Canada» ja on se C. liU-vallee nimisen canadan.ranskalaisen sepittäma. . - .Matkustaja-autoille annettu <bus> nimitys on ' lyhennys Siinasta cOmnibus», joka tarköttaa matkustajavaunua. . ~ Kuuluisilta Klondyken kultakentiltä on tähän mennessä saatu kultaa noin 210,00^,000 dollarin arvosta ja Klondyken kultatuotanto nousee vielä nykyäänkin yli miljoonan dollarin vuodessa. Mihin porvari iiräs äskettäin Saksasta tullut henkilö kertoi,-että ajattelevammat saksalaiset pitävät tätä nykyistä kohtaloaan itselleen ansaittuna rangaistuksena siitär kun he yleiseuroopalaisen sodan alussa arraotlpmasti tuhosivat Belgian. Silloin ei säästetty juuri ketään. Ruokatavarat, asunnot y.m., ryöstettiin" ilman muuta belgialaisilta mahdollisimman tyyni. Sääliä ei osoitettu myöskään Suomen työläisiä Icohtaan. Mutta on otettava huomioon, että sotilaat tekivät niinkuin päälliköt käskivät ja menivät sinne mihin komennettiin. Ranskalaiset tekevät nyt samoin meill^ kuin mfe muille, a^ velevat järkevaramat sabalaisetrfx , T Ylläolevasta voidaan siis tehoa se johtopaatos elta": Sotilaat reuhaavat, tappelevat 'f^a tappavat toiisiaan siellä, missä «sivistyksen» etu rfitälculloinkin vaatii. — Tällaista on aikamme yhtuskuntaelämä ja kuitenkin löytyy ihmisiä, jotka illcenevät nimittää itseään Uusia kysymyksiä — Mitä tarköttaa kiitjallisuudes-sa usein tavattava latinalainen sananparsi «Noblesse oblige»? —T Mitä ymmärretään demagoo. gilla, kun esimerkiksi puhuja usein kutsutaan demogaa^ksi? — Mitä ymmärretään ckuolleilla kielillä»? ' ^— Pitääkö Yhdysvalloista Cana-daan tuotavista käytetyistä autoista mabaa tullia? —; Mitä cEldioradö» tarköttaa? mm OTKYAIKAI-NEN SOSIALISMIN ' URANUURTAJA Vallalla olevat yhteiskuntamuo d<)t ovat^ vississä yhteydessä ihmisten kaipuun kanssa saada näihin yhteiskuntamuotoihin , parannusta. Senvuobi onkin' niin, että mitä kurjemmat ovat yhteiskunnalliset olot^ sitä rohkeimpia ga radikaali, simpia uudistnsmuotoja ^esitetään tai vain uneksitaan^ Sitä vsstoin aäyt-tä; Vät ne vaatimukset, joita tehdään suhteellisesti paremmin' jäitjestetyn. yhteiskunnan paran^isek^ vähemmän perinpohjaisiltai Tältä pohjalta on tarkastettava ^htä pahim-äusta yhteiskuntamuodoista, joita ihmiskunta on saanut «telaa. Ranskan' yksinvaltaa 17 :«nella' ja 18:- nnella YUoBisaiina." -Se Selvittää myoSKin joukon 'inelä tänä -päivänä dalla esitettyjen nudistusvaatimus-ten, yhteiskuntaihanteiden ja tule.' vaisuusko vien syntymisen. ^ Samaan aikaan kuin Eanskan aa* telisto ja hovi viettivät nautintoaan ja orgioitaan, askartelivat filosofit ja kansantaloustieteilijät pelastaakseen Ranskan siitä kuilusta, jonne ylimmät laokat mielettömällä tuhlauksellaan olivat sitä syöksemässä. Samaan aikaan kuin filosofit etsivät uutta jäi^*estelmää', joka takaisi ihmiskunnalle vapauden, tasa-arvon ja veljeydien, josta sitten tuli suuren vallankumouksen tunnuslause, kasvoi viha köyhän, sorreturi kansan ke^uudessa. SE^ kasvoi ja kypsyi, eikä yläluokka, joka sokie-asti halvebi «roskajoukkoa», näh. nyt. lähestyvää myrskyä.. Mutta myrsky lähestyi ga se kukisti kuninkaiden, pappien j a aateliston etcjoikeudlet, pääittiyen kohnaKnen säädynj porvariston valtaan pääsyyn. . Juuri tällä suuren vallankumouksen edellisellä ajalla on omat viehätyksensä tarkkailijalle, varsinkin sosialisteille. Siltä ajalta i)istää e-siin joukko, periaatteita, jotka nykyään ovat • nykyaikaisen sosialismin kanssa. läheisessä yhteydessä j a . ne periaatteet esftettiin usein niin selvään, että saattaisi luuUä niiden tulleen esitetyksi vasta sata vuotta myöhemmin. Niiden «yhtaiskuntaparantajain» joukossa, jotka tällöin esittivät e-nemmän tai vähemmän kekseliäitä, enemmän tai vähemmän utopistisia «sosialistisia» järjestelmiä, paitsi Rousseauta, jonka teoksilla on ollut varsin suuri vaikutus ei ainoastaan Ranskan vallankumoukseen, vaan myöhäisempään, sosialismiinkin, varsinkin sen tunnetta korostavaan osaan, oli. Vaikkakin paljon raditkaalisempia, kyläpappi Meislier, aaianajajain asianajaja Linguet, a-potti Mably ja ennenkaikkea kou-lunopettaja Morelly.. 'V Samana vuonna, 1775, kun Rousseau julkaisLiirjansa ihmisten erilaisuudesta ja seitsemän'vuotta en' nen Rousseaun ^yhteiskuntasopimus ta», ilmestyi Parisissa pieni kirja, jonka nimenä oli «Luonnon laki-kirja ». Rousseaun: elävä ja lois-tavatyylinen kirja herätti yleistä huomiota. .«Luonnon lakikir*ja» sitä vastoin ilmestyi huomaamatta, kaikessa hiljaisuudessa^ «Suuri yleisö » ei sitä tuntenut, joskin se yksi-^ tyisomistusta kannattavain yhteiskuntatieteilijäin ja filosofien!^ piireissä aiheutti paljon päänvaivaa ja vastustusta. Kirjan, tekijää el tun-nettu.\ iPitkän aikaa luultiin sitä Di. derotin kirjoittamaksi. Vasta 1800- luvulla uudempi tutkimus selvitti kirjan kirjoittajaksi koulunopettaja Morellyn. Enempää ei^Morellyn elä mästä juuri tiedetä.- Se tiedetään kuite'nkin', , että hän paria vuotta ennen «Luonnon lakikirjan» ilmes tymistä oli julkaissut «Uivien saar^ ten perikato eli Basiliade»-nimisen kirjan, jossa hän Thomas Moren tapaan kuvaa tulevaisuiiden yhteiskuntaa- j a rohkeasti ruoskii Rans-kan6> vallitsevaa valtiomuotoa. «liuonnon lakikirja» on jaettti nel. jään osaan, joista ensimäinen käsittelee «puutteita politiikan ja moraalin yleisissä periaatteissa», toi; nen «politiikan erityisiä puutteita», kolmas «moraalin erityisiä puutteita »; Neljäs osa sisältää, tiivistyksen edellä tapahtuneesta arvostelusta ja on kuten kirjoittaja "sanoo, «mallina luonnon tarkoitubeen. perustuvaa lainsäädäntöä varten». ' . Morelly ryhtyy vastustamaan tavallisten moralistien esittämä oppia, että muka ihmisen itserakkaus, ego. ismi ja yhteiskunta velvollisuudet o-lislvat keskenään ristiriitaisia käsitteitä. (Moreliyn mielestä on ihminen syntyissään ,hyvä. Mutta "Olot, joissa hän joutuu elämäin, tekevät hänestä pahan ja puutteellisen. Sen vuoksi onkin Morellyn mielejtä yhteiskunnalliselle -kysymykselle paras ratkaisu , siinä, että yhteiskuntamuoto kehitetään sellaiseksi, ettei sen sisällä ihmisellä ole, tilaisuutta olla paha tahi jos on, niin kuitenkin mahdollisimman pienessä' määrässä. Hän ivaa moralisteja, jotka «lääkkeenä tarjoavat jaeille paksuja nippuja moraalia, ja politiik. kaa, joka kuitenkin on pelkkää myrkkyä». Useimmat näistä moralistien teoksista voisivat pikemminkin pHa Morellyn, mielestä' varustettuna nimillä: «Taito tehdä ihminen pahabi ja syntiseksi», tahi myöskin: «Keinoja, joilla ihminen lakien ja säännSksien avulla saadaan raajaksi harhaariksi». • > Ainoa keino luonnon mukaisen yhteiskunnallisen tilan saavuttamiseksi on kommonismi. «Ainoa pahe, jonka minä maailmffisa tunnen», sanoo Morelly, «on ahneus; muut piaheet ovat vain sen « i asteita». Tämän paheen Mvittämiseksi < on yksityisomistus poistettava^ siUä saiöin ei se pääse pahentavasti vai-t^ an hänen - teoksensa neljännessä osassa- esitettyjä peruslakeja, jotka ovat: 1) Vhteiänmnassa el'mikään saa olla ybi^somaisuutta, lukuun, ottanmtta niitä, mitä ihminen suö^ iastaan k ä y t ^ tarpeisiinsa, fauvi-tuksiinsa tai jok^älväiseen työhönsä; 2)'- jokainen henldlö kuuluu yhteiskuntaan ja saa toimeentulon^ sa sen kustannuksella; 3) jokaisen kansalaisen tulee voimiensa, kyky^ jensä ja ikänsä mukaan työskennellä yhteisen hyödsm puolesta; sen mukaan määrätään hänen ; yleiset velvollisuutensa. Morellyn oppi on siis likipitäen samaa kuin: jokairien Itykynsä mukaan, jokaiselle tarpeensa mukaani Morelly lähtee sitten laajemmin e-sittämään Tcuvia ajattelep^taa^ tu. levaisuuden yhteiskunnasta. lÖsityä mmstuttaa BOuressa Töääiiu roas Moren JJtopiaa. . ; Ja niii^n^Thomas;M^^ oli simainen ntopisti, oli iMotelly ig^ vuosisadan suurin utopisti, ySiä.:^ jallaan onyakuttanut aikaiaa ja, leiskunnalUseen ajatteluun eacju^ män kuin 'moni muu'väJieomäa. unohdettu ja^jälkimasilman pinnaa, le nostama ajattelija. Hänen vaibj. tuksensa nykyaikaiseen sosialisniMi : on ollut, huolimatta siitä, et^ l i ^ kuten jo sanottiin, kauan aikaa py." syi. tuntemattomana, huomattavaa suuri. Vaikkakin Mn aikansa tavaa Änkaan eksyi utopistisiin yhteisknn-lahähmoitteluihin, ei hänen terävä yhteiskantakritiikkinsä ja koman. Msmiin viittaava käsityksensä yfe ; tyiscmiistuksesta saata olla hetlt. < tämättä suurinta ihmettelyä ja kua. nioitusta; Metsätyöläist€n järjestämisestä Nyt kun/metsätyöt useilla metsäalueilla Ontariossa uudelleen al->{ kavat ja. kesän tilapäistöissä siellä tällä kierrelleet metsätyöläiset alkavat uudelleen > painua synkkään metsään talveksi, raataakseen siellä taas yhtä pitkiä työpäiviä, yhtä huonoilla palkoilla ja asuakseen vähintäinkin yhtä kurjissa -kämpissä kuin edellisinäkin talaina, olisi järjestäytymiskysymys otettava vakavan r pohdinnan ^alaiseksis kapille saapuvien metsä työläisten keskuudessa jokaisella kämpällä.- Englannin ammattijär-jestön 55:s vuosikongressi Blymoufhissa pidettiin äskettäia Englannin ammattijärjestön 55:s vuosikongressi. Kokouksen laastii ensin tervetulleeksi kaupungin por. mestari Stevens, painostaen puheessaan erikoisesti, että kongressin edustajain on suhtaututtava varsinkin työttömyi^skysymykseen siliä rohkeudella,, jota tämä kysymys vaatii. Puhe otettiin vastaan innostunein suosionosoituksin. Oiot kaikilla metsäkämpillä O On. tariossa, ovat/aiyan sietämättömät. Palkat ovat_ myöskin hyvin alhaiset, puhumattakaan siitä ruoasta mitä metsäkämppien asukkaat hen kepitimikseen : saavat. Mitä tulee kämppien puhtauteen, vuoteis|in y. m.^ niin niitä ei kukaan>, ken niissä on ••• saanut useamjiia öitä < viettää, voi sanoa kehuttaviksi. -Tähän kaikkeen voidaan suurimpana syynä pitää metsätyöläisten ' järjesty-mättömyyttä, joka saattaa heidät kykenemättömiksi, tekemään frntään asemansa parantamiseksi. Niin kauan kuin Ontarion metsätyöläiset pysyvät järjestymättöminä, ei puutavaraparoonien tarvitse vähääkään välittää edes niiden asetusten noudattamisesta, mitä Ontariossa on laadittu kämppiä varten. JOs työn. antajat olisivat pakotettuja rakentamaan kämpät edes sellaisiksi kuin tässä laissa määrätään, niin eivät olot kämpillä olisi läheskään niin kurjat kuin ne nykyään ovat. Mu^ ta hallituksen valitsemat t,erveyso-lojen tarkastajat eivät niin vaan lähde kämppiä tarkastamaan ellef Järjestön nykyisen jäsenmäärää heitä siihen pakoteta, vaan jäävät vertaaminen v:n 1923 jäsenistöön mieluummin koteihinsa kaupungeis- osoittaa. Manchesterin kongressissa. ^ ' Isa 1913 oli läsnä 560 edustajaa, Sievensin jälkeen astui puhujaia-yalle ammattijärjestön pulieenjolita-ja J. B. Williams. Hänen puheeseensa löi erikoisen leimansa luja usko ammatillisen liikkeen tulevaisuuteen. Hän painosti voimakkaan ammattiyhdistyspolitiikan väittä, mättömyyttä ja lausui, ettei tuhatvuotista valtakuntaa voida saavut-taa yksistään poliittisten menettelytapojen -avulla. Tältä kannalta lähtien hän kumosi jyrkästi erään työväen parlamentti-edustajan j;/iki-sesti esittämään " lausunnon, ettei «ole ammattiyhdistystä, joka uskaltaisi ryhtyä ammattilliseen taiste-luUh tällä hetkellä. Liikkeemme voimaa fivät saa muodostaa yksistään 'Omistamamme vararahastot;», lausut Williams ja alleviivasi edelleen, miten tärkeätä on, että ammattiyh. idistysmiehet osoittavat entistäänkin suurempaa kuuliaisuutta johtojiaaa kohtaan. Vaikka ammattijärjestön jäsenmäärä tänä vuonna onkin jonkuB verran laskenut niin on Englannii ammatillisen liikkeen yleinen asema hyvä ja toivorikas, kuten ammatti-käsittävää teollisuus järjestöä samal täyttämättä olevain Ranskan suuren j kuttamaan. Se käy taas Morellyii Järjestymättömien työläisten yritykset parantaa olosuhteitaan kämpillä epäonnistuvat yksi öisensä jäl^ keen. Parhaimmassa : ^i)auk8ess^^^ saavat The pienen mjarto osan siitä mitä he ovat vaatineet, mutta melkein poikkeuksetta' joutuvat he ka-pinoituaan laputtamaan kämp^tä kaupunkiin ja toiset miehet saapuvat kämpälle: ja ottavat 'heidän paikkansa. Milloin ei kaikki mieiiet kämpällä seiso järkähtämättömästi vaatimusten takana, pelastuu työnantaja antamalla matkapassit niille, jotka rohkenevat seisoa 'Vaatimusten : takana. * Tätä jatkuu talvesta toiseen ja se- todistaa, että^ metsätyöläisten^ käydäkseen menestyksellistä taistelua puutavaraparoonelja vastaan, tu: lee ryhtyä tarmokkaasti työskentelemään taisielukuntoiseetf järjestön luomiseksi. . iMetsätyöläisten jäi'jestämiseksi onkin 'viime aikoina useilla paikkakunnilla Ontariossa perustettu Canadan Puötavaratyöläisten !l'eolli-suusunion osastolta ja useissa suuremmissa keskuksissa on heillä kir. juri, joka hoitaa union asioita, lähettää kämpillä ^toimiville delikei-teille tarpeelliset järjestamisvali-rie «t y.m. Näin alettua työtä Ontarion metsätyöläisten ' jäijestämiseksi Canadan Puutavaratyoläisten Teollisuus-unioon tulisi "suomalaistenkin met sätyöläisten , alkaa tukea liittymällä sen toimivibi jäseniksi. Canadan Puutavaratyoläisten Teollisuu»- unioon liittyessään rakentavat Ontarion metsätyöläiset koko 'maata jotka edustivat 207 . ammatt^hdis. tystä ija 2,232,44«, ammafctiyhdis-tysten jäsentä. Nyt pidettävässä, kongressissa on 702 edustajaa, jot- ;ka edustavat 4,369,268 ammattiyhdistysmiestä ja- naista. Ammatillisen . liikkeen jäsenet tuomitsevat yleensä ankarasti so-dp, ja mitä taas tulee Kreikan j i , italian välillä äskettäin syntynee-seen'Sblkkaukseen, niin selitti puheenjohtaja,, että Englannin ammatillinen liike tulee tekemään kaikkensa estääkseen Englannin kansanr joutumasta minkään vallan tai henkilön sodanhalun uhriksi. Edusta, jat yhtyivät voimakkain suosion<»- soituksin tähän puheenjohtajan selitykseen. lltapäiväistunnossa käsiteltiin yksinomaan työväenpuolueen ja ara-matt^' ärjestön äänenkannattajan Daily Heraldin^ - tukemiskysymysta. Lehti on näet 'joutunut sellaiseen taloudelliseen asemaan, että työ- : väenjäiiestojen,- ennen kaikkea juu. ri'ammattijärjestöjen, vieläpä yksilöiden on ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin,ettei lehteä täytyisi' lakkauttaa. Innokasta propagandaa on J o käyty Daily Heraldin tilaajamäärän, joka on jo 400,000 paikkeillai köllöttämiseksi 1 miljoonaan^ mikä, Englannin oloissa 01 välttämätöntä, jotta lehti kannattaisi ta|oudeUfsesti itsensä, Pitkäl-" lisen keskustelun : jälkeen lykittiin keskustelu seuraavaan päivään, ja saapuneiden sähkösanomatietojtu mukaan -on kongressi .päättänyt käyttää 20,000 puntaa äänenkannattajansa taloudellisen aseman tnr-. vaamiseen. Tähän päättyivätkin ensisiaisen istuntopäivän keskustelut.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 2, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-10-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus231002 |
Description
Title | 1923-10-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
2 Tilstaliia, lokakima 2 p. — Tsie. OeL -2.
gjaaaäan anoinalaiBsn työväestön äänenlMnnattaJB. Smitr
ITsi^bnrgsM. Ont. joka tiistai. toMtai ja laoantat,
VAPAUS
'Tk6oniff osganof SA^oxien to Canada. Pob- ^i^slS. Oat, every Tpesday. nmrsday and
j^rday.
, Advertifling ratc» 40c per coL incb. Mmlroom cnarge
4» rinriciÄon 75c. Disconnt on utaading advertise.
£Lt WVapau8 is the best adverttsing mediam among
ft^a Finniflh People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitns on Liberty Building,
Xojnek, Puhelin 1038.'-Postiosote:
Box «9. •. • • • ' • • • Sodbury, Ont
'm JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
»oonalliselia nimePä.
-r. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Csnadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
01.50 ja yksi kk, 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, ykui vk. 85.60^puoli vk,
81,00 ja kolme kk. 11.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla läbetlSmäSn,
pafNi asjamippMn jnilf» -n takankset. . .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotnksisla 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksistas^käilmot uksista,
joiden USistiä. ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoioilmotukset $2.00 kerta ja SOc' lisää'
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilraotukset 50c;
kerta,'$1.00 kolmekertia; avioeroilmotukset |2,00 kerta,
18.00 Ika.ksikertaa; syutymäilmotukset 11,00 kerta; ha^
Tntaantieto- ja osoteilntotukset 60c. kerta, $1.00 kolme»
kertaa. ~- Tilapäisilmotubists pitää raha seurata mu*
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont.
torissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantoin
lehteen torstaina kello 9. V
ReJrfstered at the Post Office Department, Ottawa, as
eeennd classmaH'»?;
määränä Belitetään kierlobrjeessa ol^an Hänen-ku
ninkaa]]isen znajesleetlinsa J3 valtakunnan käytannoi
linen/ja taipeen vaatiessa eotilaaillinenkin puolustaminen
seka taisteleminen sosialismin ja bolshevismin
taholta yhä suuremmassa määrin uhkaavaa vaa
raa vastaan.
Tämä kiertokirje oli painettu saman firman pai
nossa, joka kustantaa «Patriot'-nimistä viikkolehteä.
Tämä lehti taas on ottanut elämäntehtävfkseen taistelun
juutalaisuutta vastaan, sosialismin esittämisen väärennettynä,
ammatillisten järjestöjen ahdistamisen, työväen
parlamenttiedustajain ja kaildcien sellaisten henkilöiden
parjaamisen, jotka eivät edusta samaa ahdas
mjelistä ja itsekästä kantaa kuin lehti itse.
Koska Northuniberlandin herttua on pääosakkaana
mainitussa lehdessä, niin on sangen luultavaa, että hän
on myös fascististen järjestöjen keskeisin henkilö. Sillä
«Patriot»-l^ti ja fascistit eivät ainoastaan käytä
samaa painoa, vaan fascistien toimistonakin oli ensin
«Patriotin» toimisto. Tämä ojsoittaa näiden kahden
laitoksen läheistä keskinäistä yhteistoimintaa. Daily
Herald lupaa kertoa vastedes enemmän Englannin
fascistien puuhista.
Korfun selkkauksen ratkaisu
Monia kertoja on Canadan senaatti eli «herrain
huone» ollut jo väkevän arvostelun alaisena ja monta
hyökkäystä on jo tehty sen poistamiseksi, mutta vielä
tähän mennessä on hallitsevan luokan onnistunut säi-
Ivttää lämäii tärkeän linnakkeensa. Mutta hyökkäykset
eitä vastaan yhä vaan uudistuvat ja tällä kertaa joh-
• taa järjestvnyt työväestö päättäväisenä ^senaatin poistamista
tarkottavaa liikettä.
TyÖväenliärjestöissä ympäri Canadaa on viime aikoina
ruvettu kiinnittämään erikoista huomiota toimenpiteille^
joiden kautta senaatin poistaminen kävisi
;i mahdolliseksi,. Senaattia yleensä 'pidetään tarpeettomana
laitoksena, ionka ylläpidosta koituu vaan turhia
kustannuksia. Muutamat työväen järjestöt ovat IMiet-täneet
vaatimuksia pääministeri Kingille, eitä hän
mvöskin ottaisi kysymyksen perinpohjin; pohtiakseen
sillä tuloksellaj että senaatti poisteiltaisiin. Tämä voisi
; tapahtua; siten,' että hyväbyttäisiin laki, jonka mukaan
parlamentin alahuoneen, h^äksymä laki olisi i l man
muuta pätevä. Nykyään voim^^^
mukaan' jokaisen Iain-enn6n voimaan .astumistaan, täytyy
saada senaatin hyväksyminen. ' ,
I - Senaatin {poistaminen johtaisi dhkä uusien lainlaa-
1 dinnallisten elinten muodostamiseen. Niinpä esimerkiksi)
^ouidunaisiin muodostamaan erikoinen avioero*
i oikeusf tai useampia tai järjestämään avioerojen antaminen
vällitsbvi^n oikeuslaitosten yhteyteen. Nykyisten
asetusten mukaan^ avioeroa muuten,
kuin senaatin. Ippullisella päätöksellä. Avioero-juttujen
lukumäärf(^^^^ niin
/että yhä^suurempi osa senaatin kalliskustannuksellisesta
^a8t/^* kuluu vähäpätöisissä avioerojuluissal
'Multa nämä ovat kuitenkin toisarvoisempia kysymyksiä
senaatin poistamista 'vaadittaessa.- Senaatti on
tenne^ kaikkea valtiollisen taantumuksellisuutensa ta-kia
vetänyt tuomion päällensä. Parlamentm viimeisellä
istuntokaudella karsi setraatti lukuisia lakiehdotuksia,
joiden hyväksymistä yleensä ajattelevamman
kansan kesk6udessa pidettiin luonnollisena. Työväestö
on jo pitemmän aikaa kohdannut yhden pahimman
vastustajansa senaatissa. Ja sitä mukaa kun työväenliike
kasvaa suuremmaksi valtiolliseksi tiekijäksi, joutuu
työväestö entistä upeammin i tekemisiin tämän ka-pitaliiimin
suöjeluslaitoksen ikanssa; ; - :; ;;
Lehtiuutiset ovat juuri kertoneet, että Italia on
suostunut poistamaan sotajoukkonsa Korfusta sen jälkeen
kun liittömaiden lähettiläiden neuvosto oli määrännyt
Kreikan suprittamaan määrätty korv^s Italialle.
Italian Ja-Kreikan välisen riidan ratkaisu osottaa,
ettei Korfun selkkaus ollut yksinomaan näiden maiden
välinen asia. Se oli kiinteästi kansainvälinen, aivan
samoin kuin lakkaamatta esille puhkeavat Balkanin
selkkaukset ovat pohjaltaan kansainvälisiä ky
symyksiä. Ja niinpä siis Korfuakin koskeva ratkaisu,
sikäli kun sellaisesta voi nyt olla puhetta, tapahtui
ennen kaikkea kansainvälisen politiikan painostubesta.
Niin pian kun Italian sotajoukot olive^ vallottaneet
Korfun, antoi Englanti heti koko maailman ymmärtää,
että se panee Italian luopumaan aikeistaan keinoilla
millä hyvänsä ja uhkauksensa painostamiseksi se lähetti
laivasto-osaston Korfuun, jotta kävisi epäilevillekin
selväbi, että Englannin imperialismi todella ha
luaa edelleenkin näyttää isännyttään tälläkin maailman
kolkalla.
MenTkesä
•Meni kesä kukkinensa
paisteinensa,
valoinensa;
meni leikit lempinensä,
riemuinensa,
lauluinensa;
mieli vain muistoja kantaa.
O S
,Tuli syksy tuulinensa;
myrskyinensa,
pimeinensä;
tulee talvi tuiskuinensa,
viluinensd,
suruinensa;
tnielehen murhetta antaa.
Kysymyksiä ja vastauksia'
Emile Zola oli kuuluisa rans-
Meidän emämaamme hallitus on tällä esiintymi
seljaan osottanut, että se ei arkaile ryhtyä repäseyiin
ja pikaisiin toimenpiteisiin niin pian kuin sen omat
edut ovat ky^myksessä,, Englanti^nimittäin käsittää,
että Korfu on Adrian meren avain, jota se e^ tahdo
luovuttaa Italian haltuun ija' koska Englanti käsitti,
että Italian tarkotus on horjuttaa brittiläistä ylivaltaa
Välimeren alueilla, niin*^ sekaantui \ se heti asiaan
itottuneen imperiaUsmivailan kädellä, joka epäilemättä
on vaikuttanut Korfun selkkauksen pikaiseen ratkaisuun.
Mutta samalla aikaa ovat monet muut imperialistien
riitakysymybet jääneet rankaisematta ja ärsyN
tävät entista huolestuttavammin kansainvälisiä suhteita.
Monet näistä pulmista ovat sellaisia, joiden ainoana
ratkaisukeinona imperialistiset vallat pitävät, aseiden
voimaa. i::
Hallituspiireissä yritetään edelleen levollisuudeb
:Ia katsella senaatin poistamista tarkottayia vaatimuksia,
mutta jokainen aikaansa seuraava voi havaita» että
senaatti saa lakkaamatta uusia vihollisia ja työväestön
lausumat tuomiot senaatista saavat yhä laajempaa vastakaikua.
Kvsymys senaatin olemassaolosta kirkastuu
päivä päivällä vanhoillisuuden ja edistysmielisyyden
välisen taistelun keskipisteeksi. Ja tässä taistelussa täytyy
taantumuksen lopulta nähdä varustuksensa rau
keilevan yhden toisensa jälkeen.
Taantumuksen uusi ote
Jo aikoja sitten kirjoitti Englannin työväenpuolueen
ja ammattijärjestön äänenkannattaja Daily Herald
maan oikeistoainesten salaisista puuhista fascististen
järjestöjen perustamisebi Italian mallin mukaan. Mutta
oikeiston taholta suhtauduttiin näihin uutisiin ivallisesti
ja jyrkästi kiellettiin niiden todenperäisyys.
Nyt on lehden kuitenkin onnistunut saada käsiinsä
muutamia asiakirjoja, jotka luovat lisävalaistusta tähän
juttuun. Daily Herald julkaisee näet .v.k. 30' p:n numerossaan
erään kiertokirjeen, joka on lähetelty eri
tahoille maata Englannin fascistjen- keskustoimistosta
Lontoosta. - ;
Tässä kiertokirjeessä n:o 1 annetaan .perinpohjainen
selostus British Fascistien (brittiläisten fascistien),
kuten ealajärjiestön iiimi kuuluu, järjestöllisestä kokoonpanosta
ja tehtävistä. Järjestö jakaantuu alajärjestöihin,
nämä taas divisiooneihin, komppanioihin ja
pienempiin 7-miehisiin joukkueisiin. Lisäbi on olemas-
89 eri alaj&jestoita kuljetustoimintaa, propagandaa
ja tiedonantojen välittämistä varten. Järjestön pää- ^ «yhteiskuntaa sailyttävibi ainebibi?
Kansa/ missä ovat sinun rikkautesi
Yhdysvaltain halliluben tilastot osottavat, että
maan kansallisrikkaus on, niin suuri, että jokaista
asukasta kohti siitä tulisi 3,600 dollaria. Se merkitsee
sitä, että viisihenkiselle perheelle — esimerkiksi — tulisi
perheen koko omaisuus nousemaan 18,000 dolla'
riin. •."»!*•. •'">•
Maan kansallista tulojen kokonaissifnmia Isketään
'päättyneen finanssivuoden ajalla 70,000,000,000
doHaribi. Jos tämä summa jaettaisiin tasan jokaiselle
asukkaalle, lapset mukaan luettuina, tulisi kunkin
osalle 636 dollaria. Viisihenkisen perheen osajlc
tulisi siis 3,180 dollaria. \ ,
Tässä on puhuttu «jakamisesta» vertailevassa mielessä,
jotta tulisi osotetuksi tämän «hyvinvoinnissa»
elävän niaan asujamiston suhteet. Sillä tosiasia on,
että sellaisessa «jakamisessa» on ollut seuraubetia se,
että kourallinen suurrikkaita, loisia, korjaa saaliinaan
niin suuria summia, ettei niitä tavallinen työläinen
käsitä. Ja siitä seurauksena on, että tuottajajoukot eivät
saa; kunnolleen henkipitimikseen.
Pikkuporvari ajattelee pulman ratkaisuksi «jakamista
». Yhteiskuntakysymystä ei siten kuitenkaan ratkaista.
Työväenluokan o^hjelma ei ole sellainen, se on
lyhteiskunnan rikkauksien keskittämistä yhteiskunnalle,
työtätekevien yhteiskunnalle, pois riistäjiltä ja loisilta.
kalainen romaanikirjailija, ^ jonka
useita teoksia on ilmestynyt rayos.
kin suomenkielellä, kuten Ansa, Sota,
Ihmispeto', Naisten Aaarreaitta
sekä joitain muitakin, Zolan teoksissa
ajetaan takaa yhteiskunnallisia
aatteita. Hänen kirjallisuudessaan
vallitsee n.k. naturalistinen
suunta, koska hänen mielestään to-sieläinä,
yinpäröivät olosuhteet, perinnölliset
tail>umukset, luonteenominaisuudet
ja muut jokapäiväisen
elämän seikat määräävät mate.
maattisella järkähtämättomyydellä
ihmiselämän. Hänen teoksissaan astuu
esiin kaikkialla olosuhteiden ja
ihmisluonteen • pakottava* voima.
Hän hakee aiheensa suurkaupunki-elämän,
sanomalehtiuutisten, oikeussalin,
eduskuntakamarin ja yhteiskuntatieteen
piiristä, joista saamiaan
aiheita hän voimakkaalla kur
vaamiskyvyllään suurentaa ja värittää.
Zola syntyi vuonna 1840
ja kuoli V. 1902 Pariisissja, jossa
/hän oli syntynytfkin.
—' Ameriikka' on saanut ni/iaensä
eräästä Antejcigo •. Vespucci nimisesta
»retkeilijästä ja kauppiaasta,
Joka samoihin äikoihin< kuin Colum.
hus löysi Amerikan, julkaisi selostuksen
löytöretkistään, väittäen
löytäneensä uuden maailman jo ennenkuin
Golumb^s oli Amerikaa
öytänytkään. Vaikka onkin todennäköistä,
että Vespuccin väitteet eivät
olekaan paikkansa pitävät, sai
kuitenkin uusi .maailma hänestä niinensä;••'^.^-.
r.'^.
— Canadan kansallishymnin nimi
on «O Canada» ja on se C. liU-vallee
nimisen canadan.ranskalaisen
sepittäma. .
- .Matkustaja-autoille annettu
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-10-02-02