1929-08-10-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
l i -•1 •iMi H i Lauantaina, elokmm 10 pina—Sat, Aug. 10 No. 188 — l&2ft VAPAUS •kb 8. C. KEIU A. VAAR> T O I M I T T A J A T t B- TENHUNEN, U. POHJASSALO. A. PAnnö. TILACSHINNATt . _ „ 1 >k. SLS0. « tt. t3,S«. t kk. fl.7S I. 1 kk, « j » -jnjaj^nltoSki. !• S«»»«» « k £ « a . 1 1* ( • ^ j 1 «SÄ. « kk. «sja. » kk, «ijoo 1» I kk. «lao; ^ • • • • OMOTUSHINNAT VAFAC0ESSA; ^^-.k-, SOc • M M , U l i c t c t t i * ! nir.oniriiiirt» «takiUca. ' ^ • VAu^ .icui^ na»t»««i p i U l e n . koKncri- krUo 4 n»e«»y»i»pii'^-» rfelU^ «xHpilrtoi. to ttTbo* ««»»«fti»!»* medium «moof the rumlrf 'eopU l<r <Ua«U- . • The Vavat tm c (U «nioto u i « i « « . « « . o * . « « ; « i U e « . k«te«-«n».. kiri»tuk« Mudcbeen mkktmb^U» JlniiiiiTTTiiTIi iiTiiir^tT J . V. KANNASTO. liiUuieahfciu;*. • ' T.p«KS<a t o i « i t « : Hao»««te 307. K « k e , B»ndi«^ 4 Darfua St. ^_ T i « Z ko,mori. mm, B . l M i n ^ S7 I ^ . e . S.. P-i^U» 1038. Po-UKjotes B o . 69. S.ab«7. O t . •asudes peloo f- i . . . - . ^ . f i W . B« 1 M : B « . 87 U m x St. Puhella » 7 W . Pasifistiset naamiot hyljätään ja avoimesti hyökätään Neuvostoliittoa vastaan Britannian "tyoväen^'-hallitus, joka muutamia päiviä sitten oli ko-rotlaraassa ääntään kansainvälisessä pasifistisessa ulkokultaisuuden kuo- - rossa, yrittäen narrata työläiset toimettomuuteen kansainvälisenä punaisena päivänä imperialistista sotaa vastaan ja Neuvostoliiton puolustamiseksi, on luopunut pasifistisesta naamiostaan ja tavataan nyt mita ha-peämäUÖmämmällä tavalla panettelemassa työläisten jä talonpoikam hallitusta, kirjottaa Daily Worker toiÄituspalstallaan ja jatkaa: Työväenpettäjä MacDonaldin hallitus ei uskaltanut keskeyttää keskusteluja Neuvostoliiton edustajan kanssa diplomaattisten ja kaupallisten suhteiden palauttamiskysymyksessä ennen punaisen päivän mielenosoluk-sia, mutta heti elokuun toisena päivänä, kahdenkymmenenneljän tunnin sisällä maailmanlaajuisista mielenosotuksista, se esti keskustelujen jatkamisen tekemällä loukkaavia ja ärsyttäviä vaatimuksia siitä, että Neuvostoliitto lopettaa kommunistisen äatteenlevityksen Britanniassa ja suostuu suorittamaan tsaaristiset velat brittiläisille imperialisteille, ennenkuin keskusteluja jatketaan. » Välittömässä yhteydessä imperialismin macdonaldilaisten kätyrien Neuvostoliittoa vastaan tekemään hyökkäykseen on kiinalaisen rosvohal-lituksen kasvava julkeus, sen kieltäytyessä palauttamasta asemaa ennalleen Itä-Kiinan rautatiellä, siitä käytävien; neuvottelujen valmistelutoi-menpiteenä. Nämä kaksi tapahtumaa, suhteiden palauttamisesta käytyjen keskustelujen keskeyttäminen Britannian toimesta ja imperialismin tshang-kaishekiläisten palkkakätyrien hävyttömyys, otti ' Yhdysvaltain hallitus vastaan ei vain pelkällä hyväksymisellä, vaan öli näiden toimenpiteiden toimeliaana tukijana. Yksi MacDonaldin hallituksen ensimäisistä teoista virkaan astuttuaan oli viipymättömästä suhteiden. palauttamisesta Neuvostoliiton kanssa antamansa vaalilupauksen kiertäminen ja ryhtyminen keskusteluihin lähettiläs Dawesin kanssa yhteisestä toiminnasta Neuvostoliittoa vastaan. Ärsytykset Mantshurian rajalla ovat tahallisia yrityksiä yllyttää imperialistiseen hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan, yritys ve.tää Neuvostoliiton sotavoimat läntisiltä rajoilta Siperian rajoillej jotta Suomen, Puolan ja Rumänian rajoille kootut sota-armeijat voisivat hyökätä Neuvostoliiton alueelle talla rintamalla. Maailman, kommunistipuolueiäen. .jcjhtitn^ä. kahsainvälih^n piroletaa-rijoukkojen-^ mielenosotu» «lokuun -«nsimäisenä i päivänä oli, -kiiten Mos;' kovan Pravda lausui, 'Uulevai?uudeEj j ,^ koe", "todisti, eitä tärkeä osa työväenluokasta.'kääitti eodanvaaran" ja "merkitr see, että kommunistipuoluet sotajoukkojen- liikekannalle asettamisen hetkellä nousevat täysin aseistettuina vastaamaan kapitalistiseen sodanju-listukseen". .. Elokuun ensimäinen päivä ei ollut tämän liikkeen huippu|cohta, •'vaan tärkeä aste taistelussa imperialistista sotaa vastaan. Elokuun ensi-mäisestä päivästä täytyy meidän työntyä eteenpäin entisiä suurempiin taisteluihin imperialisteja ja niiden sosialidemokraattisia lakeijoita vastaan. " . GastmffiiD joton mmmma saa petUui Se seikka, että tuomari Bamhill on Joutunut kumou]cseIIisen työväenliikkeen voimakkaasta painostuksesta siir< tämään Gastonian luokkataistelun uhrien Jutun Gastoniasta Charlotteen Ja samalla siirtämään Jutun käsittelyn aliiavaks! elokuun 26 päivä sekä tekemään syyttäjäin tah<^ta sellaisia my&inytykslä, kuten muuttamaan naistoverien, Amy Schecterin, - Vera Buchin Ja Sophie Melvin ensiluokan murhasyjrtökset toisen luokan myrha-syytölaiksi. ei saa vähääkään pettää Amerikan työväenluokkaa. Nämä ovat pelkkiä manööverejä, JoDla yritetään uskottaa, että kapitalistit ovat taipuisia antamaan "puolueettoman" kuu-iiiftelim näille luokkataistelun uhreille- ; Niinpä asian oikean laidan selittä-n: Unen Amerikan työväenluokalle entistä painokkaammassa muodossa täytyy Jatkua. Ja International Labor Defence tuleekin sen tekemään. Mutta sen on saatava tSssä työssä kaik' klen todellisten työväenjärjestöjen kannatus, niin moraalisesti kuin a l - lausuntoja viranomaisten "puolueetto-muudesta" tuomaria siirtäessä Jutun käsittelyn toiseen fcauntiin.. Raivaaja menee niin pitkälle, että kieltää työläisiä lahjoittamasta "kommunisöen-keräämään avustukseen, lietsomalla siihen nähden ei^LIuuloa, tarkoittamalla "kommunisteilla" International L a bor Defence-Järjestöä, Joka lakkolaisten puolustusasiaa ajaa. Mutta suomalaiset työläiset tietävät jO ennestään että Raivaaja vastustaa luokkataistelua Ja että sen kanta työväen taistelukysymyksiin nähden on aina vastustava, varsinkin milloin se pelkää kommunistien, jotka ovat näissä taisteluissa etumaisina, saavan toiminnastaan työväenluokan hyväksi icrediittiä. Ja tietäen tämän, l o m a laiset työläiset tulevat edelleen antamaan kannatuksensa Gastonian luokkataistelun uhrien puolustukselle kuki myösldn avustamaian lakkolaisia. Gastonian oikeusjutun Ja lakkotais-l^ mm URHEILU { Kilpailuselostus Border Cities f.- ja a.-seura V i san kansainvälisissä urheilukilpailuissa eiok. 4 p. oli osanottajia kaikkiaan 29, nimittäin Ironwoodin Myrskystä 1, Brooklynin Kisatovereista 1, Detroitin Voimasta 10, Detroit, \2551:SS^^fM^ YisatBordei Cities, 2548.54^ pist. leOChrm; viesönJBoksn '^(800, 400, 200, 200): Yritys, -Toronto, aika 4 min.. 1 6 sek.. Visa, Border -Citiea, aika 4 min. :18.5^sek. '? Ylityksen joukkue f Penttilä, Maunu, Tarvainen j a Klemola. Visan joukkue: Rintamäki, Laakso, Hamlin ja Laaksonen. K I L P A I L U K U T SU Ainoastaan täten —kutsumme kaikkia G. TUX*:n kuuluvia seuro- Toronton Yrityksestä 4, Monessen ja jäsentensä kautta'osaaottamaan telim merkitys on tavattoman suuri Amerikan työväenliikkeelle. Gastonian taistelu on avain etelän miljoonien neellisestildn. Kyseessä on työläisten {alhaisesti palkattujen ja kurjissa olois-paclastasolkecs järjestysolkeuislcnsa sa elävien Järjestymiselle. Toista viik-puolesta pyssyhoUaln aseelllsfa hyökkäyksiä vastaan. Nämä syytetyt työA Iäiset puolustivat unionsa päämajaa ja avustuskeskustaa poliisien Ja pys-syhurttain asefellista hyökkäystä vastaan. Ja siksi heitä syytetään. Etelän kutomoparoonit Ja heitä palvelevat viranomaiset alkoivat asevoimin murskata työläisten järjestymisen Ja karkottaa väkivaltaisesti union orga-riseeraajat Ja aktiiviset union työläiset pois i»ikkakunnalta Ja valtiosta. Mutta Järjestyneet työläiset asettuivat puolustamaan järjestymisoikeut-taan, union päämajaa Ja avustuskes-' kustaa. Ja tämä on heidän "rikoksensa". Mutta työväenluokka puolustaa näitä oikeuksia. Ja siksi^ se puolustaa Gastonian luokkataistelun uhreja viimeiseen saakka, Porvarilehdet Ja 60Sialidemokraat-> tiset Johtajat ovat tehneet suuren Ju-koa sitten pidettiin Bessemer Cityssä etelän^ kutomotyöläisten ensimäinen Joukko-konferenssL Tässä konferens-^ sissa oli 250 edustajaa. Icaikista etelän kutomokeskuksista Ja mieliala oli mitä innostunein etelän kutojien järjestymiselle uuteen kutojain unioon. Tämä koniferenssi ryhtyi valmistelemaan Io!<akuun 12 päivä Charlottessa, North Carolinassa pidettävää monin verroin laajempaa kutojien konferenssia. Char-> lotte konferenssikutsu asiettaa kuto-i jien taloudelliset vaatimukset, se on, 8-tunnin työpäivävaatimuksen Ja elin-suhteita vastaavan, palkan puolesta, näihki luonnomsesti liittyen työläisten järjestyminen uuteen kutojain unioon. Gastonian Juttu ei siis ole luonteel-^ taan paikallinen, sUIä on koko etelän työväenliikkeelle tavattoman suuri merkitys, eikä ainoastaan etelän, vaan se tulee aniuiuian myöskin Uuden tun siitä, miten Gastonian uhreille | sysäyksen Uuden Englannin kutojien tullaan antamaan puolueeton kuulus-j Järjestymiselle, Jota on nyt Jo rinnah telu. Civil Liberties Union (liberaalls- Gastonian esimerkin Innostamana, a-soslalistinen puolust^järjestö) on an-ljettava entistä voJmaperäisemmin. tanut porvarilehtien tapaan ylistäviä' . SKT; i Gara Zetkin komoaa ' l ^ ^ Sosialidemokraattisen ja kommunistisen pml^een eroavaisuuksista ' Kommunistisen kansainvälisen kuudennelle maailmankongressille tehdyssä toimeenpanevan komitean toimintaselostuksessa esitetään sosialidemokraattisen ja kommunistisen puolueen tärkeimmistä eroavaisuuksista seuraavaa: Kaikkein tärkeimpiä sosialidemokraattisen menneisyyden jätteitä, joista kommunististen puolueiden on päästävä hinnalla millä tahansa, ovat seuraavat: 1)Sosialististen puolueiden perustustyö tapahtuu työpaikkojen ulkopuolella; kommunististen puolueiden taas on rakennuttava työpaikkojen perustalle (työpaikkasolut). 2) Sosialististen puolueiden työ seisahtuu kokonaan suurien kamppailujen väliaikoina ja tehdään sitä ennenkaikkea parlamenttiiraalien yhteydessä^ Kommunististen puolueiden täytyy rakentua jokapäiväisen sitkeän joukkotyön * pohjalle, joukkojen vetämiseen taisteluun osittaisvaatimusten ja proletariaatin diktatuurin puolesta. : 3) Sosialistisissa puolueissa on liikkeellepanevana voimana vain johtava huippu —- parlamenttiryhmä, sanomalehtien toimitukset, puoluetoimikunta, yksityiset johtajat; jäsenjoukko taas on passiivinen ja esiintyy ainoastaan erilaisissa juhlallisissa tapauksissa, näytellen statistin osaa, - (vaalit y.m.); kommunistisissa puolueissa sitävastoin perustuu koko työ puolueen jäsen joukkojen aktiivisuuteen ja . toimeliaisuuteen. 4) Sosialistisissa puolueissa ei ole: lujaa sisäistä kuria; sitävastoin on kommunistisissa puolueissa pidettävä yllä rautaista kuria. 5) Sosialistiset puolueet ovat erilaisten vapautta rakastavien katsantokantojen vapaaehtoisia yhtymiä; kommunististen puolueiden on taas oltava ehdottomasti yhtenäisiä järjestöjä, joissa ei säa sallia m i n käänlaisia epäkommunbtisia katsantotapoja. Tähän on lisättävä vielä kaksi sosialidemokraattien menettelytapaa, jotka hy\'in selvästi pantiin merkille kuudennen kongressin keskustelussa tp. k:n toimintaselotstuksen johdosta: 1) Sosialistiset puolueet eivät ole tehneet lyötä ammattiliitoissa, ollen sitä mieltä, että sos.-dem. puolueiden tehtävänä on Icäydä poliittista taistelua ja ammattiliittojen tehtävänä on taistelu työväenluokan jokapäiväisten taloudellisten etujen puolesta. Kommunistiset puolueet, pysyen uskollisina bolshevismin perinnölle, lähtevät siitä, että proletariaatin poliittis;ta ja taloudellista taistelua ei voi eikä saa erottaa toisistaan ja että taloudellisen taistelun edut on alistettava proletariaatin yleisen taistelun eduille kapitalismin kukistamiseksi. Tämän vUoksi kommunisUset puolueet harjottavat "tarmokasta työtä ammattiliittojen sisällä, ryhmien avulla. 2) Kaikilla sos.-dem. puolueilla on laillisen toi-minnan perintö, kymmeniä vuosia kestänyt tottumus toimimiseen esivallan säätämien lakien pohjalla. Sensijaan nykyisissä oloissa* jolloin pääoma ja valtio hyökkäävät kommunistisia puolueita ja muita vallah-kumouksellisia proletaarisia järjestöjä vastaan, ovat lailliset toiminta-njjiodol kommunistisille puolueille aivan riittämätlömäL (Sen. Johdosta, että Saksan sos.- dem. lehti "Vorw&rts" on Julkaissut vääristeltyjä Ja v^äellisia tietoja »v^ritar Zetkinih Ja Kominternin välisistä siihteista. Ja koska, samoja JutJiuJa on levittänyt mxa. Lovesto-nen ryhmä Amerikassa, on tov. Zetkin. antanut Kominternin .virallisessa jijUcaisiissa allaolevan Julistuksen. — Toim.) 'Heinäkuun 4 p:hä Julkaisi " V o r - wärts" etusivullaan minua • koskevan tiedon, yarustettima otsikolla. Joka ei jOllut .mikään uutuus, "Socialfas-* clst, C i ^ a Zetkin". Tarkoituksella saada,. Juttu näyttämään paremmin todenmukaiselta,-^ on se esitetty muka Jäljehxiöksenä Jostain, Saksan- Kom-! munisUpuolueen keskuskomitean salaiseksi - kh-Jeeksi väitetystä asiakirjasta, jokia olisi laadittu-,- tarkoituksella "antaa piirisihteereille erikoisia ohjeita Clara Zetklnta Jutussa". Aikomukseni oli Jättää vastaamatta tähän, yhtä vähän kuin muihhi-' kaan Vorwärtsin Ja sosialidemokraattisen uutistoimiston levittämiin Juttuihin, jotka toimivat ahkerasti käsi kädessä valkokaartilaisten R n l - lehden kanssa. Mutta tämä kysymys pakoittaa poikkeamaan tavanmukal-sesta vaikenemisesta. On itsestään selvää, että tuon kirjoituksen tarkoituksena on panetella-Kommunistista Internationalea, herättää epäluottamusta Neuvostoliiton poliittiseen tilanteeseen, synnyttää käsitteiden sekaannusta ja lietsoa keskenäi siä riitoja. NUn ollen minä annan seuraavan ' lausunnon, kumotakseni Vonvärtsin esittämän raportin: Meillä ei oUut "tulista väittelyä Kominternin nykyisten johtajain ja minun välilläni, Moskovasta lähtöni edellä tai menneiden kuukausien a-l^ lla." . ' Minua el ole kehoitettu "allekirjoittamaan julistusta," jossa lupautuisin "olemaan erossa puolueesta e-roitetun Brandlerin ryhmän kanssa Saksassa Ja alistxiisln* toimimaan toveri Thalmannin Johdon alaisena, suo-rittaessani pQlUttista työtä." Kaiken aikaa minkä olen ollut kykenevä csalllstumaan Kominternin johdon istiinnoihin ja päätöksien tekoon, ei kukaan ole antshut vihjautsakaan siitä, että en voisi vapaasti puheissa jf. äänestyksissä tuoda ilmi omia mielipiteitäni Saksfin puolueen asioissa Ja monissa muissa kysymyksissä. Nämä mielipiteitteni ilmaisut ovat olleet ehdottomasti itsenäisiä ajatuksia. M i - nim toimintaani Kominternin keskuskomiteassa on ollut rajoittamassa vain yksi tekijä, joka samalla rajoittaa minun poliittista aktiivisuutta ja se on: jninun terveyteni heikkeni-menen. On tarpeetonta ollenkaan selittää eitä en ole koskaan uneksinutkaan sellaista uhkausta, että "vaikeuksien sattuessa olisin hankkinut itselleni apua Saksan konsulilta Moskovassa." Minulla ei ole ollut pienempiäkään vaikeuksia Moskovasta lähdettyäni Päinvastoin minim matkani Saksaan oli, huomioon ottaen heikon terveydellisen tilani, avustettu kaikella veljellisellä huolenpidolla Ja avustuksella k a / ovat kahden viime'isen vuoden .ajan . seuranneet toimintaani, puhei^ deii'; Ja .kirjoituksien Icautta, sairau-. teni yhä pahentuessa: he voivat lausua, olenko minä vain "raihnainen vanhus, ilman omaa tahtoa:" Selitys, • että m "lyöttäytynyt Brandlerin kanssa soslaUfas-cistien Joukkoon", on ~ minä luotan että Brandler ei tätä kieUä — sel-väUä. kielellä lausuttuna, nihi kiro-^ tun järjetöntä, että se kumoaa itse itsensä. . • Puheet siitä, että olisin "paläutu-- nut . salaisesti sosialidemokraattiseen ideologiaan takaisin viimeisten vuosien aikana," voivat olla lähtöisin vain sellaisten Juorukellojen huulilta Joilla ei ole minkään vertaa kommunististen aatteiden tuntemusta, yhtä vähän kuin sosdem. _ aatteistakaan; juorukellojen, jotka eivät väUtä vähääkään minun suorittamastani elämäntyöstä ja toiminpsisto, joka on kaikkina aikoina ollut Ja on edelleen yksinkertaisesti ja horjumattomasti kohdistunut yhden ainoan päämää-ä rän: köyhälistön yhteiskimnallisen vallankumouksen hyväksi. Minut eroittaa sosialidemokraateista, ei ainoastaan se suuri ihmlsveren virta, jonka sotaakäyvien maiden työväenluokka .uhrasi , w^ 1914—18, se verivirta, joka edelleen paisui vallankumouksellisten työläisten verestä, jonka vuodattamisen aiheutti sosialidemokraattien petturuus, jotta I porvariston ' luokkavalta ,noitiin säilyttää ja yhdistää. SosiaUdemokra-tian ja minun välillä pn olemassa seinä. Joka kasvaa entistä korkeammaksi päivä päivältä; se on luokka-rauhan ja porvariston, kanssa muodostettavan liittoutumisen rikollinen politiikka. Joka edustaa häV3^män sanojen ja käsitteiden väärennyksen, sikäli kun vallankumouksellinen mar-xil^ uus on kysymyksessä. Minä lujasti luotan siihen, että se päivä on lähestymäissä, jolloin niiden työläisten ,suuri enemmjstö, jotka vielä kulkevat ^sosialidemokratian mukana, tiilee repimään alas tuon seinän Ja Tnftrs.«;tTqftan ynVlitnlniiTiniilrfipT-llsten' veljiensä Ja siskojensa rinnalla. Saksan Kommunistipuolueen riveissä. Kommunistisen Intemationa-len lipun jmurellaj luokkavihollistam-me Ja sen reformistisia suojelijoita vastaan. Berlin, heinäkuun 7 prhä, 1929. — Clara Zetkin. - Kiistosta 2 ja Visasta 11. Kilpailut alotettiih kuulantyönnöllä, josta muodosihi luja kilpailu visalaisten Ahon, Rintamäen ja Jokimäen välillä. Tuntui aivan uskomattomalta, että Jokimäki työntäisi saman matkan kuin tuollaiset voimamiehet kuten Aho, mutta siinä nähtiinkin, että tarvitaan vaan se "niksi" että saa kuulan lentämään. Muuten hyvin tasaväkinen kilpailu, siUä neljän ensimäisen työntöjen välillä ei ollut kuin 5 sm. eroa. Korkeushjrpyssä • oli samaten äärimmäisen tasaväkinen kilpailu ja oli valuilla tulla leivotuksi uusi l i i ton ennätys, mutta taisi se jäädä ponnistuspaikan tilille, ettei siitä tullut tällä kertaa mitään- Kiekonheitossa haittasi kova vastatuuli tuloksiin huomattavasti. Sii-iÖL huolimatta sai Aho tuloksen 34.- 48, jota on pidettävä olosuhteisiin verraten kohtalaisena. 100 m. juoksussa suoriutui M. Rintamäki voittajana ajalla 12.1/- joka sekään kovassa vastatuulessa j a hjuonolla radalla ei ole huono. A . Sotka Ironwoodin Myrskystä seuraava 12.3. Pituushypyssä isännöi myöskin Rintamäki ylivoimaisesti tuloksella 5.96, 9. Mack Voimasta ollen seuraava.'^ Keihäänheitossa haittasi vinha vastatuuli myöskin tuloksiin huomattavasti. Sqtka suoriutui voittajana, seuraavana ollen H. Mack, josta taasen', Visan Jokimäki jäi ainoastaan 1 sm. jälkeen. Kolmiloikassa oli Rintamäki ylivoimainen tuloksella 12.46. Seuraavana H. Mack ja L. Jokimäki. Mielenkiintoinen kilpailu, 'sillä odotettiin H. Mackin antavan Rintamäelle lujemmankin vastuksen kuten korkeushypyssäkin. Mack , pn vielä nuori nousukas ja todennäköisesti kehittyy huippuluokan moniottelijaksi, kunhan vaan pitää päälle harjoituksia kuten tähänkin asti. 800 m. juoksussa olivat Voiman pojat ^ ylivoimaisia, anastaen kaksi «nsi tilaa, joka ratkaisi Visan ja Voiman välisen pokaalin kohtalon ensi kevääsen saakka. Voima voittaen, sen 2551.88 pisteellä Visan 2548.54 pistettä vastaan. , 1600 ' m . viestin voitti Toronton Yrityksen joukkue ajalla 4 min. 19.08^ sek. Visan joukkue päättyen toisena ajalla 4' min. 22.04 sek. Toronton Yritys -voitti lopullisesti Visan j a Yrityksen välisen pokaalin omakseen. Palkintojen jako suoritettiin heti kilpailujen päätyttyä snomalaiselld haalilla, jonka ^'aikeen hajaannuttiin kukin "omalle maalleen". Sepeteus. ' j|eisurheilu3^ilpailuihiny .jotka . asianomaisella luvalla järjestämme elokuun 25 pnä 1929, Timminsissa, a l kaen kello 1 ip. Toivoen xunsas osanottoa, aina valmiina vastavierailuun vointimme mukaan, merkitsemme työläisurheilutervehdyksin Timminsin v.- ja u,-seura. Ilo. A. Lepistö, - .O.' Rönkkö," puheen j . sihteeri. Kilpailuohjelma:-/ Miehille pika-juoksusarja (60, 100 ja 200 m.). hyppysarja (pitnush-, koricensh. ja koImSoikkä), heittosarja (kunlanh. kiekonh- j a keihaänh.) raskasheitto^ sarja (moukari j a paino) sekä 1000 m. juoksu. Naisille '4-otteIu (60 ja 150 m. j . , p i t u u ^ , keihääni, ja kuulantyöntö), pojille alle Ift-v. 3- ottelu (60 j a 100 m. j . j a pituush.) tytöille alle 16 v. 2-ottelu (60 m. j ! j a pituush.). Viestinjuoksu sear&l jen välinen 800, 400, 200, 200. Alokassarja 3-ottelu (100 nu j . , kie^ konh. j a korkensh.). Ajokkaaksi kat-somine sellaisen jota e l ole palkittu 3 paremmalla palkinnolla (ikäraja-kilpailuja ei oteta huomioon). Määräyksiä: Voimassa olevia kilpailusääntöjä noudatetaan. Palkintoja jaetaan 3 kussakin lajissa paitsi 1000 m. j . 4. Osanottoilmoitukset on tehtävä elok. 22 p-.ään mennessä os.: Olavi Rönkkö, Box IO35 Timmins, Ont. Määräaikaan ilmoittautuneille vieraspaikkakuntalaisille varaamme vapaan asunnon. L Huom.! Ilmoituksissa on ehdottomasti mainittava missä lajissa kilpaillaan. - Osuustoimintaliike ja luokkataistelu Kulottajien^ osmist<ämiiitaliikJkeen tehtyä työväenlnokan : '^^taistdofssa Viiihieaikalset teollisuustalstelut kalkissa"' maJssa 'ovat osoittaneet, että -^n välti^jnätöntä mobiUsoida k^kki ty^ väestän ^oinrat taisteluuni Juokkamme viholi£äa vastaan. Kulnttiajien iusuus-kunnat tuleyat;;^^ilemättä, näyttelemään huomattavaa osaa työväestön taistelussa oikeuksiensa puidestai riis-täjlään ja sortajiaan vastaan. Jo .19 vuotta sitten Lenin osoitti Kööpenhaminassa pidetyssä kansainvälisessä so-sialistikongressissa mistä, merkitykes-t& ouustotmintaMike työtätekevän luokan- taistelussa on. Hän Mainitsi että osuustoimintaliike voi olla hyvin suuresta merkityksestä työläisten taloudellisissa Ja valtiollisissa taisteluissa avustamalla heitä lakkojen, työnsulkujen j a poliittisen vainon .'aikana. Sitten Kööpienhamihan kongressin kuluttajien osttuistolmihtaliike on laajentanut toimintaansa huomattavasti. Mainittakoon Iässä vain että Kansainväliseen Osuustoimihtaliittoon kuuluu nykyään noin 50 miljoonaa Jär^ sentä, joista suurin osa kuuluu köyhälistöön. Kuluttajien osuustoiminta* liikettä, johon kuuluu noin /paljon työläisiä, voidaan Ja täytyy käyttää tulevissa teollisuustaisteluissa työtätekevän luokan apuna. , Miltta saidalla., täytyy ipanna: merkille "sen seikan- että tähän asti on Vorwärtsin kirjöfcelman muut osat minä jätän niiden arvosteltavaksi Jot- MAAILMAN MAANTIET Kansainvälisen kauppakamsurin maantieliikennekomitean kertomus sisältää mielenkiintoisia tietoja maantieliikenteen kehityksestä^ Kertomuksessa mainitaan, että nykyisin on 31 miljoonaa autoa 62 maassa ja 9 % miljoonaa kilometriä moottoriteitä 61 maassa. Vuosittain käytetään 2,400 miljoonaa dollaria uusien maanteitten rakentamiseen ja vanhojen kunnossa pitämiseen. Autojen verotuksen vuotuinen tuloarvio 27 maassa nousee nykyisin yhteensä 1,135 miljoonaan dollariin. Erilaisista maantiehallintojärjestel. mistä on julkaisussa myöskin mielenkiintoinen selostus." * Tttloluet 100 m. juoksu: 1) M. Rintamäki, Visa, 12.1, 2) A. Sotka, Myrsky, 12.3, 3) R. Nevala, Voima, 12.4, 4) H. Mäki, -Voima, 12.5, 5) T. Koti, Voima, 12.5. iPituushyppy: 1) M. Rintamäki, Visa, 5.96, 2) H. ^ Mäki, .Voima, 5.48, 3) A. Sotka, Myrsky, 5.42, 4) O. Myllymäki, Voima, 5.39, 5) I. Aho, Visa, 5.30. Kuulantyöntö: 1) L. Jokimäki, Visa, 10.72, 2) L Aho, Visa, 10.72, 3) M. Rintamäki, Visa, 10.71, 4) H. Mäki, Voima, 10.67, 5) W. Kuosmanen,^ Kiisto, 10.18. Korkeushjrppy: 1) H. Mäki, Voima, 1.65,1) M. Rintamäki, Visa, I. 65, 3) L. Kuosmanen, Kiisto, I. 60, a) L, Jokimäki, Visa, 1.60, 3) V. Väisänen^ Voima, 1.60 3) H. Williams, Yoima, 1.60. Kiekonheitto:. ,1) L Aho, Visa, 34.48, 2) i l . Rintamäki, Visa, 30.- 83, 3) L. Jokimäki, Visa, 29.70, 4) W. Kuosmanen, Kiisto, 29.60, 5) E. Tuhkunen, Visa, 28.35. Kolmiloikka: 1) M. Rintamäki, Visa, 12.46, 2) H. Mäki, Voima, I I . 87, 3) L. Kuosmanen, Kiisto, 11.75, 4) A. Sotka, Myrsky, 11.68, 5) R. Nevala, Voima, 11.39. Keihäänheitto: 1) A. Sotka, Myrsky, 43.45, 2) H. Mäki, Voima, 42.64, 3) L. Jokimäki, Visa, 42.63, 4) L. Kuosmanen, Kiisto, 41.42, 5) M. Rintamäki, Visa, 40.79. 800 m. juoksu: 1) R. Nevala, Voima, 2.17.3, 2) A. Välimaa, Voima, 2.22.7, 3) M. Rintamäki, Visa, 2.24.3, 4) A. Sotka, Myrsky, 2.27.0, 5) A . Kuparinen, Vouna, 2.33.7. " 8-otteIu: 1) M Rintamäki, Visa, 566.45 pist., 2) H. Mäki, Voima, 538.49, 3) R. Nevala, Voima, 529.- 47,-4) A. Sotka, Myrsky, 527.01, 5) L Aho, Visa, 515.81, 6) L. Jokimäki, Visa, 499.18, 7) L. Kuosmanen, Kiisto, 485.28, 8) L Pihlaja, Visa, 452.13, 9) E. Tuhkunen, Visa, 447.78. Juoksusarja: 1) R. Neva, Vouna, 148.70 pist. Lähinnä M . Rintamäki, Visa, 144.70 pisL Hyppysarja: 1) M. Rintamäki, Visa, 234.88 pist. Lähinnä H . Mäki, Voima, 225.19 pist. Heittoshrja: l)^ L . Jokimäki, V i sa, 187.30 pist. Lähinnä M . Rintamäki, Visa, 186.57 pist. j a L Aho. Visa, 186.37 pist." tehty hyvin vähän osuustoimlnf»aliitc-keen vetämiseksi taisteluihin Ja sen tekemisekid osaksi ylelsestö työväenliikkeestä. Vaikka tästä kysymyksestä, on keskusteltu useissakin luokkar taistelun k i i n a l l a olevien työläisten kokouksissa, jopa on tehty tiukkoja päätöksiäkhi. ei tähiLn asti ole teht)' paljon mitään näiden päätöksien käy-täntöönsovelluttamiseksL Esim, am-mattiunioiden taholta ei ole tehty paljon mitään osuustoimintaliikkeen vetämiseksi käytännölliseen luokkataisteluun Ja yhteisen rintaman muodostamiseksi osuustoimintaväen ja muun työväestön osan kanssa yhteistä v i hollista vastaan. Mutta siitä huolimatta muodostaa osuustoimintaliike voiman Joka täytyy työväestön ottaa huomioon taistellessaan oikeuksiensa ja elinehtojensa puolesta, Monissa Europan maissa osuusfoimintaUike kontrolleeraa useita isuuria teollisiius-ja tuotantoaloja ja ennenkaikkea kuluttajien osuustoimintaliikkeellä on moiflssa maissa hyvin järjestetty koneisto tuotteiden Jakoa varten. Mutta tähän mennesisä ei luokkataistelun kannalla oleva työväki ole osuustoimintaliikkeeseen kiinnittänyt /suurtakaan huomiota.* Osuustoimintaliike on saanut miltei kalkissa maissa fcqhittyä omaa latuaan reformististen johtajien Johdolla.' Ltiokkatietölnen työväestö ei ole ymmärtänSrt käyttää sitä'hyväkseen, eikä osannut vetää osuustoi-mlntaväkeä lähemmäksi luokkataistelua. Missä ; hyvänsä työväestö n o i ^ taisteluun oikeuksiensa puolesta, tai joutuu sellaisen kuin työnsulun uh4 riksi, on osuustolmintaväki saatava näitä taisteluja. avusttunaan. Mikäli Jäsenistö on kysymyksessä niin se tavallisesti onkin aulis antamaan taistelevalle työväestölle avustustaan, mutta sen sijaan reformitsiset Johtajat sitä hyvinkin usein yrittävät estää. Joissaidn tapauksissa johtajatkin näennäisesti kannattavat lakosKi, olevien avustamista, muttia vississä tarkoituksessa. Niinpä kun Saksassa, Ruhrin alueella, olivat teoIUsuustyö-i Iäiset lakösia, osuuskunnat johtajiensa suostumuksella aviistivat lakkolaisia, inutta avustaminen supistettiin yksinomaan osuuskuntien' Jäseniin, mutta sitä käyttivät johtajaa valttinaan, väittäen olevansa lakkolaisten takana heidän taistelussaan. - ' Luokkataistelun kanaalia olevan työväestön ei kuitenkaan tule antaa pettää itseään isiihen nähden, että mitenkä reformistiset Johtajat suhtu-vat. luokkataisteluun. Aina ja kaIk-> kialla missä siihen on suinkin tilaisuus ovat edellämatoitut Johtajat valmiit muodostamaan yhteisen rintaman niiden l&nssa jotka talstäevat työväestön etuja vastaan. Luokkataistelun kannalla olevan osan osuus-^ kuntien jäsenistä tulee paljastaa tämän reformistisien johtajien . vehkeilyn ja osoittaa että^he eivät taistele työväen etujen pUolesta. Kasvatustyötä osuuskunnissa tulee tehdä luokkataisteluhengessä. Osuuskuntien jäsenistö on saatava Ymmärtämään että kuluttajien osuustoimintaliike on osa yleisestä .työväenliikkeestä ja että sillohi kun työväestö tai joku osa nousee taisteluun riistäjiä ja riistoj^rjestelmää vastaan, on Dsuustoimintaväen oltava .tässä taistelussa mukana Ja tuettava sitä kaikil-i la käytettävissään oleville keinoilla. M. S, Farmilaki ja vehnän hinta Maatalous ei muodosta-itsenäistä .>a määräysvaltaista teollisuuden haaraa kapitalistisen maailmantalouden sisälle, vaan maatalouteen,-maataloustuotteiden , markkinahintojen määräämiseen, siementen, ma^viljelyskoneit-ten ja tarvikkeid«?n Jne! hintasuhteiden teollisuustuotteisiin veriraten, määräävässä asemassa oh keskittynyt r a - hapääoma, Jota tavallisessa puheessa nimitetään finanssikapitalismiksi. Kun tulee kysymykseen paljon puhuttu "farmarien aYUstustpiminta" taikka sien sijainen, uusi maataloustuotteiden markkinoimislaki, ja sen käytäntöön p&neminen, niin, johtavaa roolia näissä esittää Wall-kad'un irahapääoma Katsotaampa vennän hintaan. Uuden lain mukaan tullaan perustamaan vH-janmyyntikorporatsioni, johon käyttövaroja kerätään myöskm farmareit-ten yhdistyksiltä, maatalousosuuskun-nilta jne-, mutta Jossa johtajana pysyy rahapääoma. Joko suoranaisesti, taikka sen kontrolloiman ludlituksen kautta Ja kumpaakin keinoa käyttä-^ en. k u n rahapääoma kontroUoi, niin se merkitsee sitä että farmarieii osuus farmituotteiden mj^tihinnasta pysyy verrattain pienenä «iihen osuuteen verraten minkä pankipkääoma tästä ka.hmaisee. lämä saavutetaan hinnoittelujen säännöstelemlseim, vaihteluilla Ja tullitariffien kautta, vaikuttaen niiden tarvikkeiden suhteellisiin hintoihin, joita farmari Jatkuvasti ostaa avoimilta markkinoilta. Rahapää-oman vaikutusta esim. vehnän hinnan kutus _farmarin osuuteen vehnänhin-noittelussa ei suinkaan tule työtätekevän farmarin hyväksi, vaan pooliin sijoitetun pääoman hyväksL Ca-nadalaisen vehnän hinta on pysytrflyt alhaisena tämän vuoden alusta lähtien ollen touko- Ja kesäkuun vaihteessa $1.05, sensijaan että edellisen vuoden vastaavana aikana se dli $1.40 —$1.55 bushelilta. Hinta pysyttelee yhtä alh^sena siksi kunnes farma-rieh vilja on kerätty poolin varastoihin. Vehnän' kylvöala Canadassa on lisääntynyt 168,000 eekerillä edelli-määrittelyyn voitaneen valaista esi-2 merkillä Canadasta, Näet Canadassa o -1- „ olemassa keskitetty viljanmyvntl- Seuranvaiinen 8-otteIu: Voima, kneisto, vehnäpooli, mutta J S ^ - seen vuoteen verraten, mutta kuivuuden. Vaikutuksesta'-''satoisuus arvioidaan vain 47 pros, normaalista^- — dysvalloissa myös arvioidaan vehnäsato pienemmäksi, hiinkä tulid vaikuttaa vehnän hinnan kohoami' seen, mutta näin ei ole asian laita. Pääoman etu vaatii alhaisen Unnan pysjrttämistä siksi kunnes vehnä on rahapääoman kontrollcdmien välittäjien ja kehiottelijolden haitassa Ja farmarille maksettu alhaisen hintatason mukaan. Katsoen sadon niukkuuteen niin tämän jälkeen korotetta< neen vehnän hintaa Ja suuriHäoma korjaa tul9kset sadosta. — Kuluttajat kylläkin saavat maksiui torkehnman taksan mukaan. —-Muuten ei keinottelijat, se oa'rahapääoma. voittoilelsl niin kuin se tapaa voittoillä. — Näemme siis että maatalous on kyOcetty enöstä lujenunin i^äoman otte^een. Työtätekevän farmarin vapautuminen pääoman ikeestä M y vasta työtätekevien vallan perusteihisen kautta. U i tossa taistelevan työväen kanssa^ ^ TSöm.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 10, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-08-10 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290810 |
Description
Title | 1929-08-10-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
l i
-•1
•iMi
H i
Lauantaina, elokmm 10 pina—Sat, Aug. 10 No. 188 — l&2ft
VAPAUS •kb
8. C. KEIU A. VAAR>
T O I M I T T A J A T t
B- TENHUNEN, U. POHJASSALO. A. PAnnö.
TILACSHINNATt . _ „
1 >k. SLS0. « tt. t3,S«. t kk. fl.7S I. 1 kk, « j » -jnjaj^nltoSki. !• S«»»«» « k £ « a . 1 1*
( • ^ j 1 «SÄ. « kk. «sja. » kk, «ijoo 1» I kk. «lao; ^ • • • •
OMOTUSHINNAT VAFAC0ESSA; ^^-.k-, SOc
• M M , U l i c t c t t i * ! nir.oniriiiirt» «takiUca. ' ^ •
VAu^ .icui^ na»t»««i p i U l e n . koKncri- krUo 4 n»e«»y»i»pii'^-» rfelU^ «xHpilrtoi.
to ttTbo* ««»»«fti»!»* medium «moof the rumlrf 'eopU l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-08-10-02