Vapaus, January 1, 1925

              y AlTOIRiy MAIUEgf TTONBAATAJAT THfCISMNTAMAAN! TmJUBTEN JA TALONPOIKAIN KASIIN HALUTUSVALTA!
Työväen vapa&tus tapahtuu
v^n sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä joukkona
voi työväenluokka voittaa!
iiTnT* k. ly.--Thm^ Jan, Ist, 1925 IX VUOS&.—VoL IX
P«ri8. —- Bahaministeri Clemäo-tel
vaatii tuntuvaa vähennyrtä
Baiudcen' velasta 'en«innäkin setvtäh-
<ko e t ^ n<e varat käytettiin sdta-varu8tei({
en vabnistamiseen Cnglan-i^
lThayavalloissa, mutta |)ää-asialKjaesti
sjilS. »yystä, että Bans-i
a •'•vaUttiin" liittoutuneitten, tais-telukentäik<
n, .jona se joutui olettiaan
neljä piticää. vuotta ja sellalBena
i&nittäSfi arvaamattomia vaiirioita.
Bänfljcait irahalHhen asema olisi
hänen aeknsiultsensa mytkkari: iiauu-tep
beryp^ pohjalla — tuloi; 796
b i l j . p»iperifrana^aj menot 660 b|Ij,
— Jos * t Eiiglannjn j a Yhdysvaltaii?
«aa^tam ö i ^ ^ Intoon. Niini>ä olisi
^bwiSd«i. että näitä saa-
IfariÄ suuröäti alennettaisiin, sillä
'Vääikalaistten käsitys <>n, iettä B r i ­tannia
jfa; Yhdysvallat riensivät kö^
koi voioiajittah .'puolustamaan oiikeut-iä,
i^d: 0 ja Banskan
iaahmofm uhattuna, ||eka samalla
.estäinäin voitokkaan Saksan alista­masta
, tyrannivaltanaa alaiseksi ^ ko-ko
mailmaf.".
Si^äatt- iärkeilty, kieltämättä.
K u i t ^ ^ a a h ei, tule unhottaa, et^
tä BBHfOui samalla on kaikkein a r -
mottcmiiit. vaatimaan enemmän taik­ka
vähemmän; oikeutettuja tsaarin-aikaiäis
^ataviaan Neuvosto-Venä­j
i l t ä |a kiristämään sotakorvauksia
Canadalaiiien militaris­ti
uhkailee lyöväkeä
Calgary, Alta.' Badikaalisia
hallinnollisia in^iutoksia, sa^taköo^
pa ne parlamenttaarisia, perustus­laillisia
t a i . muita rauhallisia - me-»
netelmiä käyttäen, on vastustetta­va
asevoimalla yhtä ankarasti 3cuin
väkivaltaisiakin muutoksia, . julisti
kenraali Giiesbach, puhuessaan Cal­garyn
militaari-instituutille täällä.
B.än lausui: "Minä olen sitä mieltä,
että sotilaina j a kansalaisina; j a lo^
Jaatisina; oleville laitoksille, te ette
voi valmistua hyväksymään venä-läismallista
proletariaatin diktatuu­r
i a , saavutettakoonpa se perusti? f '
laillisia tai väkivaltaisia menetellyt»
käyttäen. Me voimme säily
rauhan parhaiten, julistanäall'^ ™ ^
raan, että kommunistinen prOP^^""
da johdettuna päämääräär'sa. mer-
•kitsee sotaa." , .
Ankaroita irfaanjaris-
W a s h i n g t o n / ' D . C. — Seismo-graafi
on o/^"?"'^* "inelkoisen an-karoita"
maanjäristyksiä, jotka kes­tivät
eny"""äri; kuin tunnin , ajan,
noin eJjToO maUin päässä ^ a s h i n g -
t ^ ^ i s J ^ Maanjäristyksen keskuksen
äryfiillaan olleen Japanin tienoilla.
Liittoutuneet ^vät liel-litä
kynsiää^ Köl­nistä
Paris. — Liittoutuneitten valto­j
e n . läh^ttUäitten n f r'*^,^^
ten saattoi odottdpskm, päättänyt
pitää valtausjou/konsa edeUeen
Kölnissä j a Böini/' vasemmalla ran­nalla,
vaikka V^^aiUesm sopimuk-sen
mukaan ny^ä alueet ohsi luo­vutettava
tak^^^° SaksaUe tammi­kuun
10 p. /Syyksi ilmo>tetaan,-et:
tä Saksa noudattanut
niitä määr 'äyksiä aseista^riisumises-ta,
joihin ^ sitoutunut.
Läjjgj^tiläitten neuvoston ilmote-yj,.
Tsin hyvin oivaltaneen, min­i
ä pettymyksen ja vastenmielisyy-
!tämä päätös tulee «ynnyttä-
^g^in kautta Saksa'n, mutta- aseista-
^•^umiskysymyksessä aiotaan kerta-vcaikkiaan
näyttää Saksalle, ettei
pienintäkään -vikuroimista suvaita.
Bboma. — Vielä ei olla sel^Uä
siitä, eroaako Mussolini enneny
väällä pidettäviä vaaleja. / E n t.
pääministeri; Giolitti vastust»^»?"^;
. lueitten johtajana on sitä/mieltä,
että eduskunnan hajottua g,m muo­dostettava
väliaikainen hallf»*"»»
loin Mussolini ei kykene j p t a m a an
miniaterfatSään Fascistie'*»
maiset vastustajat eivä* - hyväksy
•Mussolinin usein ilmaisemaa aiet-t
a , että hän Italian e;öun vuoksi
luopuu vaUasta — kui/>ka vilpitto-mäseä
mielessä hän sitlf lienee tuo­t
a aiettaan julistanut/ Farinaccm
johtama fascistiryhi^ä kuitenkin
avoimesti selittää, ettf '^»scismi voi­daan
uudesta järjest/ää jonkun toi­sen
johdolla ja jäipämällä Musso-
^y lini kulkemaan omiA teitään.
Valjon mjielivikaisia
joutunut liekkien
litaksi
Tokio. — ffiräässä mielivikaisten
hpitpiaäsa tä»"ä myöhään yöllä o l ­lut
tulipalo / saaliikseen ehkä
toista sataa,;! hoidokkiu. Laitos oli
yksityinen, |J* samotaan siinä olleen
343 hoidol^ia» joista 108 on k a ­teissa.
Top^a kymmentä ruumista
on vasta 1 >ydetty. Hoitolan lähei­syydestä
pAloi Sö muuta rakennus­ta
ennenkpn tulipalo saatiin sam-inutetukst.
Yaiizettiii epäillään me­nettäneen
järkensä
Kras iiniii Hengen ta­voittelija
linnaan
Pariisi — Marie Dickson, nuori
venälälr.i Tiainen, jolta vangittiin
jouluk. 11 n:nä; lähellä neuvösto-hallitTifc^"!
lähetystöä ja joka uhka­si
amnu t Leonid Krassinin revolve-riUaan.
f «omittiin kolmeksi viikoksi
vank<;ut<kielletyn aseen kanta­misesta.
* Vankeusajan loputtua tul­laan
här^e- karicottamaan maa>ta.
Ne.uvcrä^^^^allituksen lähetystö ko­e
t t i ' n ^ t ä osalliseksi oikeuden
käyntiin» "i^tta oikeus ei siihen
«uostunijt. siitä huolimatta, että se
een asiakirkoja. jotka
Boston, Mass. — Bartolomeo
Vanzettin j a Nicola Saccon puolus-tuslakimiehet
ovat vasta yleisten
uutistoimistojen välilyksellä saaneet
tietää ;ett^ Vanzetti on siirretty
valtion vankilasairaalaan, Charles-tovniiin,
epäiltynä mielivikaiseksL
Saccon j a Vanzettin lakipuolustuk-sen
johtaja William| G. Thompson,
jbka 'äskettäin valittiin toimeensa
Fred H. Mooresin tilalle, on ilmoit­tanut
aikomukisensa ryhtyä pikaises­ti
tutkimaan asiaa. Puolustuslaki-miesten:
ensimäieehä toimenpiteenä
tulee olemaan käynti vankilassa,
jonka jälkeen Thompson tulee kai­kesta
päättäen vaatimaan, yettä
puolustuksen taholta sallitaan n i ­mittää
oman mielivikaisuuden tutki­jan
komissioniri tutkimaan' 'Vanzet­tin
tilaa ja • tuomaan lausuntonsa
oikeudelle.
Vankilaviranomaiset kieltäytyivät
puhumasta asiasta, mutta sen h e r ­ran
Oli saatu tietoon, että Vanzetti
ön olliit .tarkastuksen alaisena jo p i -
i temmän aikaa. Mielensä harhaiUes-sa
kerrotaan hänen kuvittelevan
itsensä viranomaisten vainoamana.
Siinä suhteessa ei heikentynyt järfci
ole tosin väärässä, mutta miespoloi-sen
• sanotaan kuvittelevan joutu-neensa
vakoojien ja hurttien käsiin
j a olemansa heidän kiduttamana,
unohtaen, että hän on j o ' v a n k i l a si
sa. Sanotaan myöskin, ettei hanta
ole iumminkaan kohdannut vielä,
mitään rajumpia raivokohtanköia.
Vanzetti j a Sacco, joitten^ jutut
ovat herättäneet kansainvälistä huo­miota,
tuomittiin y. 1921 syytetty­nä
erään Braintreen palkanmaksa-ja.
i murhasta.^ Sen jälkeen, on puo­lustuksen
taholta tuotu mitä ; v a -
uttavimpia. todistuksia siitä, että
niiehet ovat'syyttömiä. Ontodiss-te^
tu m. m. että syyttäjäpuolen; to-
^ii^tajat valehtelivat • kuulusteluissa.
Eksperttien tekemien mittauksien
iautta on näytetty, että murhaluo^
otti « » J f , - " : -^>—• j". j u L o ^ tt.iiaa Ceil ooluissii vvooiittuu- aaum. !p»u» *a*. ^ S- - a'cc-Q'n.i,p^ys .
osotÖva^ ^ttä syytteeseen asetetta jsystä. Silminnäkijät o%-at myoston
henidlö ^" sangen vaarallinen nai- todistaneet, Sacco Ja Y ^ * " **
'nen.;.-^-'',:J"-; •, ' .
yÄ««itt*®^ ^»t®^ nainen ni-
5nek»eeii ' mutta
nimen Dickson
erään newkor-la
».
v v v i i o i a n e e t , että ../——-- .
eivät oUeet. paikalla, 1™"
Jnurha tapahtuL Siitä huolutiatta
Heisi tuomari Webster 15iaye
kettäin anomuksen'»ndesta ^
telusta j a on jptta nyt vcdotvi
san valtion^ >yUoÄ€0*e«°* ' 'V
ilus-
Kerenski ei pyri Venä­jälle
Berlin. — "Se ori 'katala valhe
ja, herjaus," sanoi' Kerenski kuul
tuaan jutun siitä 'että hän oli teh­nyt
sovinnon bolshevikien kanssa.
Kerenski on viime aikoina asunut
Berlinissä j a toimittanut yhtä v a l -
koryssien bolshevikivastaisista leh-dist.
["Voitte julistaa uutisen min-käänlaBesta
sovinnosta minun ja
Neuvoaohallituksen välillä ehdotto­masti
lerättömäksi mahdollisimman
jyrtkalla tavalla. Mailmassa on kaik­k
i ittuu mahdollista, mutta ei se.
J l i s s ä ^ oloissa en nykyisin enkä
vasfedel en tässä , enkä tulevassa
elämäs8ä| tule ikinä ajatteleinaan
sellsis|a l o ^
män häiffi bolshevikit kaivannevat
kuin hänibolshevikeja.
Ibanez^in t^kset polte­taan
roviollaJtfadri-dissa
m^emwh
ien a^^ttbna
Hadrid. Kirjailija ftanezin
vallankumottksellisen' kiihotuksen
vastapainoksi poltistaan Madridissa
uudenvuoden aätttrna julkisesti
kaikki hänen tp^jgHJtSä mitä s m ^
mennessä käsiiii ^ 3 a a n ; Tämä on
paras todistus sUtd;'^vältAvajBt8 val^
kutuksesta mikä Ibaiiezin levittä-millä
miljoonilla • leotokirjaisilla on
ollut Espanjan potviarillisiin piirei­hin,
l;j;"
Kuningas Alfvtsdii ilmilijat ovat
myös julkaisseet lenfo^rjasia, joista
yhdellä on^ nimenä ::!''Kiihinkaah v i -
hiamiehet", : t^iseli» :i^Mäan8a myy­nyt
k i r j a i l i j a . " N^ssä imartelijain
Idrjasissa väitetään^; IBanezln ole­van
venäläisten -soviettien palkka­listalla.
Kuinkas muuten!
'-ti-r<r^
Työttömäih jtoiminta
Eldmontohisisa
Rauhanaatteen hyväksi
^öiy, juotu ja soi­tettu
suuta
Tuhoi|i dynamiittirä-jähdys
Tokiot —lotärun satamassa, Hok-kaido-
saarelik Japanin koillisosassa
sattui kauh» dynamiittiräjähdys,
joka surmasSso henkeä j a haavotti
noin 300. Bijähdys tapahtui, k un
600 laatikko! dynamiittia o l i siir­rettävänä
eK«!tä proomusta. Muu­an
iso laiva Inqttui, useita pieniä
aluksia tnhou|ii j a satamalaitteet
vahingoittuivat
Edmonton, A l t a / T ä m ä n kau­pungin
työttömäin ^Mestäytymlsti-lanne
on ollut hyvine sekasotkqineit.
Useita viikkoja i o n työttömäin
komitea etsinyt "sateenkaaren alla
olevia kultavarastdjai" ; Kaikkein
ensimäiseksi ikääntjii .komitea kau­punginvaltuuston
puoleen, joka a i ­noastaan
ilriiotti heille,: että työt­tömäin
täytyy reto"steerata itsensä
maakunnan työnvälitystoimistossa.
Sitten lähetti komitea ' edustajis­ton
niin kutsutun j^armarihallituk-sen
yleisten töiden ministerin. Alex
liossin puheille. Bo,'^»: taasen heille
sanoi suoraan, e t t e i ; maakuntahalli­tus
tiennjrt^ mitään Mt». että jaaa-fcunnkö.^
ja olisi itö jfi
kurjuTudessa. — Melko julmaa p i -
lanteikoa "työläisten" edustajalta,
puutteessa ja kurjuudessa olevain
kustannuksella.
Senjälkeen ovat kaupunginisät
ilmottaneet, .että he ovat'halukkaita
maksamaan osuutensa hätäaputöis­tä,
jos myöskin ibaakunta j a liitto­hallituksen
-viranomaiset tulevat
suorittamaan osuutensa. Edelleen
kaupungin isät vaativat, että työt-,
tömäin .tulee rekisteerautua fanna-'
rihallitniksen tyjönvälitystoimistossa,
koettaen täten vaan siirtää asian
ratkaisua yhdestä paikasta toiseen.
Vilidoinkin todelHsU toimintaa.
Toveri Bartholomew puhui työt-
" New York. — Viarakreivi Cecil
of QiehroodOle annettiin Astor-hotellin
suuressa salissa 1,500 juh­lavieraan
läsnäollessa Woodrow
Wilsonin mitali ja $25,000 miHa
palldtaan ee henkilö, joka "kuna­kin
vuotena on tehnyt ansioikkaim-man
julkisen palvelulisen' rauhan­aatteen
toteuttamiseksi oikeudella.^'
Syötiin' paljon j a pitkään, tyh­jennettiin
maljoja j a säestettiin nii­tä
imelillä puheilla presidentti W l l -
son-vainigan "suuruudesta" sekä
l o r d i . Cecilin erinomaisista ansioista
"rauhan vakaannut^miseksi." Niis­tä
.ansioista tosin me tavalliset kuo­levaiset
emme mitään tiedä, yhtä
vähän kpin voimme missään nähdä
merkkejä rauhan ^vakaantumisesta.
Mutta $25,000 — se kyllä kelpaisi
kelle tahansa.
Makibllia moatoya
A. F. of l:n
tömille voimakkain lausein. Hän
sanoi m. m.: Te olette tällä, ket-taa
järjestymättömiä, teillä ei sen-tähden
ole voimaa. Voiman kieli
on ainoa kieli, jota viranomaiset
ymmärtävät Teidän ensimäisenä
toimenpiteenänne on järjestyä ja
siten saada koko maan työväenliik­keen
kannatuksen. Ilman voimaa
te olette avuttomia."
Työväen j a palanneitten sotilas­ten
järjestöjen yhteinen konvent;
sioni on ImtsuttU pidettäväksi tam­mikuun
neljäntenä päivänä. Barth-
Iomew selitti, että sellainen kon-ventsioni
on tarpeellinen jos mieli-,
tään saada työttömät j a työssä ole­vat
taistelemaan yhteisin voimin.
Vakaumuksella toivotaan konvent-sionista
niuodostuvan yksi laatuaan
suuninpia..;.-tässä.; .kaunun^sea.^^-
.kaan pidetj^stä ikonventsioheista.
Järjestäytyminen on ainoa tie. '
Kpnventsioniin mennessä koetaan
työttömät saada '\ järjestymään.
Joukkokokouksia pidetään j a työt-mät.
rekisteeraavat itse itsensä.
Eräässä kokouksessa selitti, Bartho-lomew,
että kaupungin -virikailijat
haluavat maakuntahallituksen työn­välitystoimiston
toimittamaan rekis-teerauksen
sentähden, että siten
saataisiin vastuunalaisuus siirretyksi
maakuntaviränomaist^n niskoille.
Y l i 800 työtöntä on jo rekistee-rannut'itsensä
j a näyttää siltä, et­tä
• työttömäin järjestäytjmainen on
vihdoinkin päässyt hy\'ään alkuun.
lan
Washington. — Uudestaan jär­jestely
A . F . of L . päämajassa on
käynnissä benicilökuntaan nähden,
William Greenin ottaessa vastaan
toimen liiton presidenttinä.-
Kuinka pitkälle pääsee Green, jär-jestellessään
koneistoa vastaan, uutta
kontrollia, riippuu niiden henkilöi­den
taipuvaisuudesta, jotka vuosia
ovat toimineet -Samuel Gompersin
j a Matthew Wollin johdon alaisina.
New Yorkissa pidetyssä toimeenpa­nevan
komitean Jcokouksessa Jcävi
ilmi, etteivät toimeenpanevan ko­mitean
-jäsenet antaneet tunnustus­ta
Wol]iIle," huolimatta aiftä, että
hänet on tunnetta Gompersin pää-luutnanttina.
Mieluummin kuin et­tä
olisiyat valinneet hänet presi­dentiksi,
olisivat he valinneet iäk­kään
James Duncanin, ensimäisön
varapresidentin, joka ei ottanut
Greenin: valintaan osaa., pidättyesn
äänestämästä j a protesteeraten ero­ten
varapresidentin toimesta, sen
johdosta että toimeenpaneva komi­tea
valitsi hiilenlcaivajain järjestön
miehen. Siinä valossa minkä asiat
nyt ovat saaneet, monet arvioivat,
ettei Wöll kykene muodostamaan
mitään merkitsevämpää oppositsio-nia
Greeniä vastsan 1'925 konvent-sionissa.
Uusi kontrolli perustuu
suurten unioiden allianssille, joka
katsoo olevansa oikeutettu hyväksy­mään^
uuden .politiikan niin koti­maisiini
kuin ulkomaisiinkin suhtei­siin
nähden! ~
Greenin iesipierkiksi sanotaan ole-
.van taipuvainen .kannattamaan A.
Kansainväliseen. Myöskin hänen
arvellaan olevan halukkaan hellit­tämään
venäläisvastaista j a radika-lismivastaista
propagandaa, pitäen
sitä ajan j a rahan, tuhlauksena. J o -
pa muutamat ovat näkevinään
Greenillä niinkin hyviä harrastuk­sia,
kuin että hän haluaisi painok­kaampaa
taistelua teräatrustin ja
hiiliparoonien diktatuuria ja . l a p s i ­työläisten
orjuuttajia "vastaan. Wil­liam
English Wallingin räävittömän
propagandan American "Federatio-nistissa
Moskovaa^ vastaan uskotaan
saavan väistyä syrjään. Sen s i ­jaan
tullaan panemaan enempi pai­noa
Yhdysvaltain taloutiellisten « l o -
suhteiden selostamiselle, ja paljaste­t
a ^ erinäiset tyÖnantau'ain terrori-menetelmät
useilla teollisaasaloilla.
Puncanin ero tu Itänee hyväksy­mään
Miamissa helmikaullB pidettä­vässä
kokouksessa. Tullaanko vara­presidentiksi
tyhjäksi jääneelle s i ­jalle
valitsemaan Johnston, masinis-tien
järjestöstä, tai Flaherty posti-työläisten
järjestöstä, riippuu siitä
minkä kannan Greenin laanatt^jat,
joihin luetaan karpenterien edusta­j
a Dufy, r^utatievaunumiesten edus­taja
Byan, ajurien edustaja Tobin,
sähkötyöläisten edustaja Noonan,
kirjaltajain edustaja Morrison ' ja
mallinikkarien edustaja WiIaon, ot­tavat.
Wollin ' ryhmään kuuluvat
kuvankaivertajain .edustaja Woll,
parturien edustaja Fisiher ja puku-työläisten'
edustaja B i d e r t.
Aseman väitetään muuttuneen
Gompersin j a Duncanin hallinnosta
siinä suhteessa, että militanttinen
kieltölalcivastainen j a yleisön omis­tusoikeutta
vastustava ryhmä A . F .
of L. toimeenpanevassa .Icomtteassa
on jäänyt ^j^hemmistMfflL
kiilliinäUisen ^lä^mlaaä^inn» titrkeyttä
tullaan, voimakkaammin painosta­maan
j a oppositsiöni Labor Partyii
muodostamista vastaan heikkenee,
joskin hallinto pysyy edelleen van­hoillisena.
Porvaristo rähmästel-lyt
Pariisissa jou­luna
Helsingissä oleya Neuvosto-Vienä-.'
jän tietotoimisto tiedottaa Venäjän
puhutusta kadosta seuraavaa;
Kun kuluvan vuoden sato Euro-passa
on tullut keskinkertaista huo­nommaksi,
on tämä seikka melkein
•kaikissa Eurppan maissa aiheutta­nut
huomattavia vaikeuksia j a pa­kottanut
kiireellisesti ostamaan
piiiuttuvat; viljamäärät merentakai­silta
markkinoilta. '
Viime kuukausien kuluessa ovat
Euroopan amerikalaiSet viljanostot
olleet paljon Suuremkat kuin vii­me
vuonna, vaikkiakid vehnän hin­nat
ovat kohonneet noin. 50 pros^
Tällainen konjunktm
tietystikin' kapitalistia
\
vaikuttaa
julkaisee kuviteltuja numeroita, joi­den
mukaan Neuvostp-Venäjän k u ­luvan
vuoden sato j a viime vuodel­t
a jääneet yiljavarastet plisiyat 1
miljaardin puutaa pienemmät kuin
mitä ne todellisuudessa ovat.
Suomen sanomalehdistö käsittelee
kysymystä niin innpjla. j a kiireellä,,
että se ilmoitta^ Neuvosto-Venäjän
vuoden 1924 sadon 1,824 miljoo­naksi
puudaksi : e l i tasan miljardi
puutaa pienemmiksi kuin mitä se
todellisuudessa ori.
j o s Neuvosto-Venäjän sato olisi
oUttt väin yllämainitun suuruinen,
;niiri: ei voitaisi luärinollisestikaaa
vieldä viljaa meihin maihin; vaan
maiden ' ' V i t s i s i maassa mitä suurin nä-tepllisuuden
tUanteeseÄ sekä nu^ ^^'^f^^v
den kapppatasoon. T. ' ole kuollut naHtaan j a sina aikana.
Koko Europan sanoilalehdistö ja
etenkin kauppalehdistö | käsittelee
•kysytiiystä venäläisen r u p n j a veh­nän
puutteesta jnaarkki:|oiIla,; sillä
veriäläinen . viljahan vii^e ynoii^a
määräsi hinnat ostajien eduksL Y l ­lämainittu
sanomalehdistöl ei keskitä
huomiota oman maansa huonoon sa­toon,
vaan'' ainoastaan \ Venäjän,
niinkuinV.tämä viimemainittu olisi
pääsyynä * näiden maiden \ vaikeaan
tilante^een. \ »
^ e t e n k i n lähimpien naa^rimait.
temme. Suomen j a Lätin, sanoma­lehdistö
pohtii tilannettamme, gixu.
r e l l a innolla j a o n kovin, '^evoton*'^^
Neuvosto-Venäjän uhkaavasta nä-länhädä^
tä. '
maiden ;sanom^«lidisto
Joria viljanvientiä' harjoitettiin, on
^ k ä kaupiunkilais-' että riiaalaisväesi-
W*stietääksemme,; voinut ;6arigen hyr
viri" j a käyttänyt ,elatufesekseen hy­vää
j a jotakuinkin halpaa'leipää.
Sato on kylläkin tänä vuorina o l ­lut
pienempi, mutta sensijaan on jär
lellä viime vuodelta viljaa; siksi
on uusi kulutuskausi - alettu sellai­sella'
vilja määrällä, . j o k a v tekee
mahdolliseksi elättää koko Venäjän
väestön, siihen> luettuna ne 7 ?'nul-joonaa,
- j p t k a . asuvat rkatoa :kärst<
seissä kuvemementeiBsa.
, £1 ole epäJIemistäkaäti» että A ä i » i
sa; joissa i n d l v i d a ^ n e n l a p i t s l i s -
mijärjestelma « D T&UaBa; tiöriS o ä
väestöä, luimttain 'iiudmtut 7 a d l -
ehkäpä kuolisivatkin nälkään. Mut­t
a Neuvostohallitus, joka on järjes­tän]^
taloutensa kolIektiivip€>naat-tpen
mukaan, on helposti voittaiiut
nämä vaikeudet j a tulee aina löytä­mään
sppivat' keinot -väestön autta-riiiseksi.
.
Vaikka /ensi silmäyksellä näyttää
UskPmattonnaJta, on tuo osittainen
Neuvosto-Venäjää kohdannut kato
aikaansaanut tilanteen, joka on vai­keampi
Suomelle j a Lätille, kuin
ipeille. Heidän rahallinen asemansa
ei ole niin loistava, elAä he vaikeuk­sitta
voisivat hankkia väestölleen
tuontiviljaa, kun hinnat viime vuo­desta
«vat kohorinetet 50—60 pros.
Suomen tuontiviljan tarve noii-see
noin 325-—350 j a 1 lätin noin
60—90 tuhanteen tonniin, mitkä
määrät, KnomioPn 4)ttaen hintojen
nousun, vaativat tänä vuonna SuP-melta
8,5T^,5 j a Lätiltä 2—2,4
iriiljooniaa dollaria enemmän kuin_
viime vuonna; riämä summat tale-vat
tietysti melkoisesti' vaikutta­maan
näiden maideri kauppatasoon.
Neuvosto-Venäjän tänaänvuotinen
sato sekä: viime vuoden säästöt a n ­tavat
täyden, varmuuden siitä, että
se VO* hankMa väestölleen verrat­tain
halpaa v i l j a a ji tarkoituksen-sn&
aiseii jätjestelmän avulla
voimme "TrielS; saada ' ylijäämänkin
naapurimaihin vietäväksi Mutta
luonnollisesti tämä tapahtua vasta
ätten, knn meillä on täysi vazmmis
siitä, että oma taxye on täysin; tyy«
dytetty ja • ylijäämä
Pariisi. — Kaupungin rahayli-msrstö
on ; viettänyt joufua tavan-mukaisine
jupminkeineen ja räh-mästelyineen.
Pariisin J lehdet ovat
kaikki sitä mieltä, että tämän vuo­den
jouluaatto oli iloisin jouluaatte
sitte maailmansodan. Leiito sää oli
vielä yöllisten mässäilijäin apuna.
Kieltolaki oli kokonaan tuntematon.
K a i k k i paikat, joissa myydään juo»
mia j a ruokaa olivat auki koko yön.
Bikkaat miehet istuskelivat loistera-vinteloissa
j a joivat shamppanjaa,
joka maksoi 300 frangia pullo. Sa-teja
ihmisiä liikuskeli bulevardeilla
j a viinikauppojen edustoilla. Lois-töravintoloissa
ei säästetty rahoja
j a helppsti kohosi kahden hengen
illallislasku 1,000 frangiin.
Amerikalaiset rähmästelijät olivat
hyvin edustettuina kallishintaisissa
ilonpitopaikoissa. Useimmissa pai­koissa
oli järjestetty erikoisnäytän-töjä.
Jotkut kabaretit olivat avoin­na
kello 7—8 saakka aamulla ja
vielä -kello 9 aikaan aamulla saattoi
nähdä joidenkin- "myöhästynieden"
ilonpitäjien syövän "illallistaan."
Tiedot, että kommunistit tulisivat
järjestämään jotain yöllisten juo-minkieri
vastapainoksi, olivat hiukan
huolestuttanee^ joitakin. Poliisit
olivat . kuitenkin kaikkien huoma-tuimpieri
porsastelupaikkojen suor
jaajina. • UBcopuolelia oli virkapu­kuisia
ja sisäpuolella siviilipukuisia
poliiseja. Samaan aikaan, kuin por-varilehdet
iloitsivat siitä, .että P a ­riisi
vihdoinkin on elpymässä sota-ajan
lamaannuksesta, esittivät työ­väenlehdet
sen tesiasian, että sa-maan^^
aikaan, kun tuhannet rikkaat*
Sodan jälkeinen raa-kiintuminen
Sak­sassa.
mässäileväty k>'mmenet j a sadattu­hannet
köyhät värjöttävät'vilussa ja
nälässä.
Berlin. — Joissakin suhteissa vie­lä
Haarmannin juttuakin ilettä-vämpi
rikossarja on paljastunut
Mynsterbergin kaupjingissa, Schle-siassa.
Eiäs sikäläinen Uikemies
K a r l Denke, joka murhasta syyt­teeseen
jouduttuaan hirtti itsensä,
on tappanut; vähintään kahdeksan
miestä j a syönyt, niiden lihan. Hä­nen
asunnostaan löydettiin suolat­t
u j a lihoja, joita erikoistuntijat
väittävät ihmislihaksi. Hän näkyy
myös käyttäneen ihmisliha-viipa­leista
tehtyjä henkseleitä, jollaisia
löytyy useampia pareja ia . jbmmoi-set
hänellä oli hirttäyfyessäänkin.
Tuskin olivat Hannovörih lehdet
lopettaneet Haarmannin törkeyksi­en
kertomisen, Haarmannin' saatua
kuoleniantupmionsa, - kun nämä uu­det
paljastukset alkoivat. Haar­mannin
uhrit olivat riudrukaisii.^
Denken uhrit taas ieski-xkäisiä
miehiä. Hänen sanotaan houkutel­leen
miehet asuntoonsa, hipaainal-l
a h a n l d c i a heille työtä, mutta elel­lä
hän iski heidät kuoliaaksi ja
palotteli ruumiit. Kun naapurit v a ­littivat
Denken asunnosta tulevan
pahan löyhkän torjui hän epäluu­lot
selittämällä itsellään olevan
taudin, jonka parantamiseksi« hä­nen
täytyi tappaa koiria, sulattaak.
seien niistä rasvaa voiteeksL
Denke oli kaupungin arvohenki-löitä,
ahkera kirkossakävijä ja
esiintyi ristiinkantajana kirkollisten
juldakulkueiden j a hautaussaatto­jen,
etunenässä.
tehdä hyvin : lyhyessä ajassa, niin
[saivat kuvat melkosen katsojaknn-
Työväenluokan itsenäi­nen
taide *
Toronto. ~ "PoUkushkan" esit­tämisellä
Pohjois-Ontarion Scaivos-^
a n e i l l a on otetta ensimäiset aske­leet
työväenluokan omatakeisten
liitikavain kuviin esittäonsessä.
^aofimäfta «iit% että kaScki iO-
"1, •''^ V::^
nan jokaisessa kaupungissa. "Po-likushka
esitettiin Timminsissa, So.
Porcupinessa, Kirkland Lakella, A n -
sonvillessa, Cobaltissa, North Bays-sä
j a Sudburyssa.
"Polikushka" on Moskovan Tai-^
deteatterin toimesta filmoitu Leo
Tolstoin samannimisestä kertomuk­sesta.
Vaikkakaan kuvassa ei kä­sitellä
nykyaikaisia työväen kysy-ioykBiä
niin- se « a siltä lioolimatta
työläisten asiaa käsittelevä ^tys»
silla siinä kuvataan maaocisn elä»
S
i
I
1
A*. I
i l
•Sf
[f
•: ••.7 •
M •
•;'f
->,( •,
M.