Vapaus, September 23, 1922

              Lauantaina, syyskuun 23 p. — Saturday, Sep. 23.
Jälleen näkeneo
' (J2tk.)
cvisv on käsissä, miliin nyt po-
"* 'joudumrae? sai Aatu sano-
•akii osatoverilleen. Missä on oike-ioka
ei suo turvaa köyhälle!
«ffl oikeus! Se on herrain käsis-
,j =anoi yksi tovereista. Se puhuja
jlj aivan oikeassa kun hän kuvasi
me. i
' ONT. 5
. «i
m
'IllUiijJill
'^äa antaa
f^^n selvä.
'iäisillä r a ,
^ ra(Jalia.
siioilta, ja
». ne saa-
Pjarlioi.
^•aivoin ej^
^ ' a r s i n tu-
( i a l e n , a s e -
•ioo.Tiiliijjeg,
a s e n i a p ä ä l -
iiaili e r ä ä ! )'
selle vaih-l^
opista an-i
v e t u r i s s a:
väärin pi-
Ja niin'
5 a a v u t o i i'
Janlopissa,
s e u r a a v a ] .
äHikkö sai
Mutta iä-n
takia olt
tuntia il-
3 taas te-
"it elämää
kuin fflat-
, pitäisi oi-
•apua», i u -
•1 lahjomat;
t o t t a v a t !
lU.
kkuu, .
m.
tkkoon,
i
tdun.
m,
•ovat,
WP"' •
uian,
'lian.
\im. •
nat
at,
en, '
ien
inuhan!
;in,
JOS
aa.
•aa,
hahms,
as,
uit.
'äii.
m
suo'nut.
ave
OOt
•e
•as:
to,
ito,
kaikessa kataluudessaan,
^llaifia ne juuri ovatkin. Herrat
'•ylt halua kuunnella totuuksia jot-f/"(,
va: heidän etujansa vastaan.
Sertähaen juuri meidät häädetään
5lo5 torpasta kun suosimme sitä
- T j u h u j a a . sanoi Aatu. Se on vaan
tekosyy, sanoi yksi tovereista. Her­man
mieli on tehnyt jo kauan niitä
j^äatilkkuja jotka olemme pelloik-
,j peranneet. Hän näet voi yhdistää
kolme peltoa, joten siihen tulee
iaur.is aukea' nähtäväksi. Ehkäpä
taasen löv-tyy semmoisia jotka ovat
halukkaita menemään korpea kuok-ymaan
niinkuin mekin teimme, ia
onhan niitä jotka köyhyys pakoittaa
turvautumaan kuokkaan ja lapioon,
saadakseen pienen peltotilkun itsel­leen,
huokasee Aatu.
Tyhjäksi riistettyjen torpparien
n e n t v ä , syntyi herran ja voudin
Talilla l.vhyt keskustelu: Nyt se on
vihdoinkin tapahtunut jota olen
jauan sitte aikonut, sanoo herra
inielessään.. Olen saanut torpparit
ijloskäsketfksi torpista kun sain sen
E v y n että suosivat sitä puhujaa,
geillä ei^hiin muodoin ole syytä
valittamiseen kun se ulossanomirten
tapahtui näin sievällä tavalla. Mai-
D f o f a , viirkkoi vouti, silmäinsä pirul-lisesti
välähdellen.- Hän näet toivoi
' caavansa pienellä ' ' vuokralla ne
torpparien viijeleraät maat, ja olla
edelleenkin työnjohtajana kartan os-ja.
Hän ei' lausunut toivomustaan
terransa kuultavaksi, mutta arveli
asian niin käyvä'n, ainahan se her­ra
oli ioikein» ymmärtänyt hänen
ajatuksensa., ' Hän kysäsi herralta
kuin sivumennen että mitä niiden
maiden kanssa nyt aikoo h^änen yl­häisyytensä
tehdä? Aikooko yhdis­tää
tuohon suureen viljelysaluee
seen ne pellot eli kuinka?
Sitä en ole vielä suunnitellut,
mutta ennen kaikkea ovat ne pel­l
o t suuresta merkityksestä minulle,
sanoo herra. Olen joskus ajatellut
sitäkin että jos jakaisin nämä maa­ni
palstoiksi ja myisin ne hyvästä
hinnasta, niin en luule olevan sen­kään
ajatuksen hullumman, vaan
aikapa sen näyttää, lopetti herra
puheensa...
Kun Aatu jakanen onnettomat
osatoverinsa saapuivat sinä iltana
kotiin, niin jääköön'lukijan arvat­tavaksi
ne tunteet, • jotka täyttivät
kotiväen mielet. Kyyneleitä ja ras­kaita
huolia. Syysyön taivas oli yh­tä
synkkä kuin oli noiden onnetto­mien
mielet, eivätkä he voineet toi­siaan
lohduttaa. Tuntui siltä kuin
ikivanhat hongatkin olisi huokail-tinsä
kaltainen, joten Lyyli ei pi-tänjt
hänestäkään, mutta oli toki
hjTä ettei tarvinnut olla hänen huo­netoverinsa,
että sai olla joskus
yksin, kun työltä sattui joutumaan.
Kaikki tämän talon poortarit kuu­luivat
raittiussseuraan ja kirkolli­seen
seurakuntaan. Talossa pidet­tiin
usein jumalanpalvelusta, joten
se oli tuttua koko paikkakunnan
suomalaisten kesken. Tässä jumali­sessa
talossa ei säästetty synnin­tekoa,
kun oltiin varmat, että ne
saa anteeksi silloin kun haluaa.
Niinpä, vaikka kaikki kuuluivat
raittiusseuraan tässä talossa, niin
oli jokainen vähintäin «kaappijuop-po>.
Sitä todistivat tyhjät viinapul­lot
joita Lyyli sai aina korjata pois
huoneita siivotessaan. Lyyli, kuten
sanottu, oli kaunis ja siveä tyttö.
Hänelle tarjoutui useoita nuoria mie­hiä
seuraksi tässä talossa, mutta
Lyyli hdomatessaan sen silmiinpis­tävän
ulkokullaisuuden joka val­litsi
koko talon asukkaissa, väisti
heidän lähenteljTisä, joka saattoi
heidät katkeraksi ilkeine pistopu
heineen. Tästä ei tyttö suurestikaan
välittänyt, vaan toimitteli tunnolli­sesti
hänelle määrättyjä tehtäviä,
joita pakkasi olemaan enempi kuin
olisi voinut tehdä. Aika kului. Palk­ka
oli mitättömän pieni ja työpäi­vä
tavattoman pitkä. Palkka ollen
kuusi dollaria kuukaudelta, joka oli
kyllin pieni haihdaittaakseen ne csu-loiset
kuvat» mielestään joita ^ l i
ajatuksissaan - kuvaillut; ennen. Ame-rikaan
lähtöään. Lyyli tunsi petty­mystä,
mutta mikäjpä ^uttoi muu
kuin olla miten oletetaan; .jHä^ al­koi
i tuntea ^aipuuta jonnekin, jos­sa
saisi kuulla ja nähdä muuta­kin
kuin poortitalon elämää. Hän­tä
ei huvittanut mennä kirickoon
jonne emäntä kehoittamalla kehoi.-
ti. Eikä hän'tykännyt kulkea rait­tiustalollakaan,
kun joskus tansseis­sa.
Hän kaipasi parempaa seurat
joka sopi hänen ajatuspiiriinsä.
Niinpä niin, kun hän tutustui paik­kakunnalla
ja sai tietää että siellä
on myös työväen talo, halusi hän
päästä sinne. Siellä tunsi hän it­sensä
ihmiseksi toisten rinnalla ja
toverin käsi ojennettiin hänelle ys­tävällisesti.
Lyyli tunsi sanomaton­ta
iloa, saadessaan olla tovereiden
seurassa, jotka antoivat hänelle sen
arvon mikä hänelle kuului. Hänyft-tyi
jäseneksi työväen, yhdistykseen
ja ammensi tietoisuutta, työväen
kirjallisuudeista.. Kävi • kuunteieniao-sa
puhujia ja kätki tiedon kultajy7
väset tarkasti nuorefeh''jä puhtaa­seen
sieluunsa. Emäntä Saastamoir
nen suvaitsi aina haukkua ja nimi­tellä
Lyyliä kaikeksi muuksi, paitsi
ei ihmiseksi; Mutta tyttö ei siitä
vähääkään välittänyt. Hän aikoi
muuttaa paikkaa, mutta eniäntä
halunnut häntä pääfetää pois — oli­han
Lyyli hyvä työihminen ja mj
Iättömän halpa' palkka, niin" kovasta
ja raskaasta työstä. Lyyli oli oppi­nut
useita työväert lauluja Ulkoa ja
aina joskus niitä hj^räili työtä teh-
Nipigon
Bruce Mine
Bisgotasing .....
Fort Francess
Fort William .
Intola
Griff .,
Kaministiqvia
Kivikoski
rain loppuunmyj-nti on kovassa
käynnissä. «Halvennusmyyntejäj i l ­mettävät
vaate ja kenkäkaupat suu­rilla
ilmoituksilla. Ihmiset rientä­vät
kilvan «seiliin>. Kaupat ovat
väkeä tungokseen asti täynnä, kai­killa
on kiire. Puotipalvelijat saa­vat
maistaa väsymyksestä iltasin.
Heidänkin energiansa on myyty hal-vennuksella;
he eivät *olfe saaneet
senttiäkään siitä kovasta ylimääräi­sestä
työstään jonka ovat suoritta­neet
liikevoittoa luomalla isännil­leen,
he ovat vain kuin koneita' Timmins
joita mielin määrin saa käyttää, j Vermillion Bay
' Emäntä Saastamoinen lähettää j Ardeberg
tyttärensä Hilman ostamaan «hai- Niagara Falls
paa» tavaraa. Hän myös ehdottaa St Catharines
Lyyliä tyttärensä seuraan, joka So River
muutoin oli vastoin tavallisuutta. Samia
Emäntä näet ei halunnut että hä- Finland
nen «siivo» tyttärensä seurustelisi
«tiskarin» kanssa, joka vielä kai­ken
lisäksi on sosialisti, ei! kau- Mabella
kana siitä. Mutta nyt" saa Lyyli sen
«kunnian», että seuraa talon tytär­tä
ostoksille.
Lyyli näkee kaikenlaista vaate-tustavaraa
joka sopisi hänellekin,
mutta kun ei auta menettää rahoja
ennenkuin on saanut velan makse­tuksi.
Niin täytyy tyytyä yaan nii­hin
yksinkertaisiin vaatteisiin jot­ka
hänellä on. Hänert huomionsa
kohdistuu kauppapalvelijoihin, jotka
palvelevat ostajia kaikella huolella.
Hän ajattelee työväen puhujan sa­hoja,
jotka kohdistuivat ja soveltui­vat
kaikenlaisen työn tekijöihin,
hiin noihinkin kauppapalvelijoihin.
Kuinka saavatkin he juosta nöyrinä
isäntänsä ja ostajainsa käsket,
tavina. Kummallista tämä elämä.
Näin ajattelee Lyyli. Hän ei edes
huomannut koska Hilma oli pois­tunut
hänen viereltään katselemaan
tavaroita. Kun jälleen Hilma ilmes­tyi
Lyylin luokse, niin oli hänellä
kaikenlaista tavaraa päällysnutun
alla. Lyyli ihmetteli itsekseen, että
miksi Hilma niin on piilottanut ta­varat
palttoonsa alle. Hilmalla ja
Lyylillä oli melkein samanväriset
palttoot, joten ne kauemmaksi näyt­tivät
samannäköisiltä. He lähtivät
kotiin ja Hilma piti kiirettä jota ei
Lyyli käsittänyt. Hän ei ostanut
yhtään mitään, joten hänellä ei ol­lut
mitään kannettavanaan.
(Jatk.) .
Schumacher ^ • 2
Porcupine -
Rosegrove 3
So. Porcupine 5
Levack Mine 5
Nemegos .' 2
rt
4
i 2
3
kunnalta niitä muutamia tilauksia
mitä ylläolevaan on merkitty.
Tov. Vapauden levitysosaslo.
fmn s^siaileiekra-tien
i Korppia ei voida •liata valtcoisekti.
Millar -. ,
Nolalu ...
Quibell
Rowan
Suitan
Silver Mountain
Schreiber
Sioux Lookaut 3
Port Arthur^.... 10
Wolf Siding 2
English. River 2
Bankfield 2
10
2
1
2
2
2
o
a
5
4
2
2
3
3
1
1
1
o.
pieni
Toitamme
Burritt
Kipling
Espanola
Spanola Station
Nair Centre
Turbine
Torren Torrus 2
Victorian Mine 2
Whitefish 3
Worthington ja ympär 5
Webbwood L........ 1
Copper Cliff 5
Creighton Mine 5
Garson , 2
Long Branch 1
Mond 3
Parry Sound 1
Quartz 2
Sudbury
Stobie
10
leet metsän reunassa sitä, että hei- .. . , ,. , .
dän uskolliset ystävänsä tulevat hei- Vessaan. Emäntä kuuli kerran ty-r
Kaatra.
dät jättämään ainiaaksi.
Olli ja Lyyli Ventola koettivat
lohduttaa vanhempiaan kun suurin
suru, johon täytyi, tottua oli hiu
k^n ohi. Olli sanoi ei koskaan jät­tävänsä
vanhempiaan oman onnen­sa
nojaan. Hän lupasi olla van­hempiensa
vanhuuden turva niin
kauan kuin elävät. Se lohdutti. Hy­vältä
. tuntui kuunnella tuon kun-
DOn pojan lupauksia. Ilonkyynel vie
rahti äidin rypistyneille poskille,
kun hän puristi poikansa kättä,
kiittäen . kauniista lupauksesta. Lyy­li
lupasi myös tehdä parhaan.sa
vanhempainsa hyväksi. Hän " aikoi
lähteä tienaamaan. Lyylin täti oli
vanha, varakas leski. Hänen puo­leensa
aikoi Lyyli käänt.vä pyyn­nöllä
saada rahaa matkapiletin os­toon,-
päästäkseen Amerikaan, län­nen
«kultalaan». Sinne paloi tytön
mieli. Siellä sanotaan rikastuvan
nopeasti, niin tahtoo hänkin. Täti
aprikoi kauan, ennenkuin luovutti
tytölle matkarahat. Hän oli aika sai­turi
ja pelkäsi että jos ei tyttö
suorittaisikaan rahoja mistä sitten
ottaa. Mutta kun tyttö monet ker­rat
vakuutteli tädille, että maksaa
rahat takaisin niin pian kuin voi,
niin suostui hän' lopulta ja antoi
rahat. Meren aallot keinuttivat lai-
T^aa, jossa Lyyli matkusti kohti
tuntematonta kohtaloa. Sitä ikäväm­pi
tuntui tulevan mitä kauemmaksi
jäi synnyinmaa. Mutta itkukaan ei
I.Vt auta, täytyy koettaa kestää,
huokaili tyttö. Hänet täytti tääl­läkin
se kolkko yksinäisyyden tun­ne,
joka oli aina häntä pain^aisen
tavoin seurannut kaikkialla,,, Ei
suinkaan se haihdu kuin haudassa,
ajatteli hän, suurten kyynelten taa
sen täyttäessä silmän nurkan,
Lyyli saapui erääseen tehdaskäu
punkiin tätinsä antamalla osotteel-la,-
joka oli ollut tädin hyvän tut­tavan
olopaikka. Täti vakuutti, että
Lyyli pääsee oikeiden ihmisten jouk-
Itoon, ne kun o ^ t jumalisia.' Hän
.Saapui määrättyyn paikkaan. Se oli
Suuri ruokatalo, johon Lyyli pää­see
työhön. Hänelle osotettiin pie-
'''' puolipimeä huone asuttavaksi.
Emäntä Saastamoinen (se oli talon
emännän nimi) oli hyvin lipevä ja
Mielevä akka. Se ei miellyttänyt
Lyyliä lainkaan, mutta täytyy tot­tua
siihen; Talossa oli tytär nimel­tä
Hilma. Hän näytti olevan äi-tön
laulavan: Ei muuta johtajaa
ei luojaa... Lopeta jo ajoissa sem­moinen
laulu, huudahti emäntä
suuttuneena. Minä en anna talos­sani
semmoisia jumalattomia laulu
ja laulaa! Näyttää siltä että ovat
sinut «vieneet jo pahasti> synnin
teille ne kirotut jumalan kieltäjät,
sosialistit. Siellä niitten talolla on
«oikea synnin pesä». Kaikki riet­taat
sinne menevät jumalaa pilkkaa­maan.
Siellä ovat portot ja var­kaat
saa.neet suojansa, eikä yhtään
kunnon ihmistä löydy niitten paka­nain
joukossa.' Lyyli kuunteli tuota
sanahelinää tyynenä ja ajatteli
vain pelkkää hyvää sosialismista;
Lyyliä vieroivat koko- talon väki,
kun ei hän heihin yhtynyt, ollak­seen
yhtä ulkokullattu kuiri hekin.
Vaan se ei häntä lainkaan harmit­tanut.
Hän oli alkanut oikeasta
päästä, siitä' hän oli' varmäl '
Talvi kului, eikä mitään erikoi­sempaa
ollut tapahtunut. Lyyli kul­ki
ahkerasti fyöväen talolla ja otti
osaa toimintaan sen kuin taisi. Hän
voitti tovereiden suosion ja luotta­muksen
puolelleen. Hänellä oli
monta ihailijaa, mutta hän ei ollut
antautunut «yksityisseurusteluun»
kenenkään kanssa, vaan sitä enem­pi
nautti vapaasta toveripiirin seu­rasta.
Osa hänen sielustaan kuului
syvään rakkauteen vanhempiaan
kohtaan synnyinmaassa, jotka oli
tehty onnettomaksi ristämällä hei­dän
pitkäaikaisen työnsä tulokset.
Sinn?, sinne paloi mieli. Hän olisi
tahtonut puristaa onnettomia van­hempiaan
vasten rintaansa ja loh­duttaa,
mutta he ovat pitkän mat­kan
takana. Yksin ollessaan hin
tunsi sanomatonta kaipuuta nähdä
omaisiaan, mutta se on mahdotonta.
Täytyy saada suorittaa matkapi-letti
tädille, joka siellä jo epäilee,
ettei tule sitä saamaankaan, mut­ta
kun palkka on niin pieni ja huono
aika kaikilla työläisillä, niin mitäpä
voi. Mutta kun saan suoritettua vel­kani,
niin alan «säästää» rahaa pääs­täkseni
takaisin Suomeen nähdäk­seni,
rakkaat omaiseni. Usein päät­tyivät
ajatukset katkeriin tyynelei-hin
jotka sanomaton koti-ikävä oli
tuonut silmiin. Lämmin huhtikuun
aurinko on sulattanut lumen mel­kein
joka paikasta. Saduilla on vet­tä
ja likaa, mutta siitä huolimatta
Nyt on .aika ottaa sen takasin
mitä alkupuolella vuotta olemme
hävinneet. .
Vapauden liike on alkanut huo-mattavastj,'
^pjrm^än. Liikevaihto; on
kasvarrtit^^ja työvbrnaff^Vähferinyö on
vaikuttanut sen että menot ovat
huomattavasti pienentyneet. Tilaäjä-määrä
on ainoa mikä on itsepintaii
sella- sitkeydellä pysynyt entises­sään,'
vieläpä muutamalla kymme­nellä
alentunutkin. Nyt olisi aika
ottaa ote ja nostaa niuutamalla sa­dalla
tilaajamäärä. Kolmensadan l i ­säys
tilaajien luetteloomme olisi
varmasti käänteen tekevä asia Va­pauden
liikkeelle. Ja eikö tuota
määrää sitten voida saavuttaa. Luu­lisi
toki meissä olevan senverran
kuntoa että saamme kolmesataa
uutta tilaajaa! Samalla aikaa on
tietysti katsottava että vanhat tila­ukset
tulevat uudistetuksi
Osastojen on pantava toimeen
jonkunlaista agitatsionia Vapauden
hyväksi. Piiritoimikuntien, jotka
oikeastaan perustettiinkin yhtenä
tärkeänä seikkana silmälläpitäen sir
tä ,että ne levittävät puoluelehtiä,
on nyt jo tehtävä jotakin, sillä tä­hän
asti eivät ne ole sanottavia
saaneet aikaan. Piiritoimikuntien pi­tää
hommata tarmokkaat asiamiehet
itse kunkin piiriinsä. Vapaus aut­taa
asiamiesten lähettämistä anta­malla
vissin prosentin myydystä
kirjalisuudesta ja sanomalehdistä,.
Kuten sanottu, on taloudellisen
kriisin aika jo huomattavalla tavalla
sivuutettuna. Kykenemmekö me nyt
muuttuneena" aikana saamaan va:!-
taavia tuloksia? Tietysti kykenem­me
jos vain emme ole saamattomia.
Vapauden tilaajamäärän kohottami­nen
on tärkieintä mitä voidaan teh­dä.
Jos jokaisella paikkakunnalla,
jotka alempana luetellaan otetaan
ne muutamat tilaukset mitä itse
kunkin paikkakunnan nimen koh­dalle
on merkitty, niin silloin on
saatu aikaan se mikä on omalle
yhteiselle liikkeellemme tärkeätä.
Julkaisemme seuraavassa luettelon
siitä kuinka monella tilaajalla ha­luamme
Vapauden tilaajamäärän i ; -
sekullakin noilla paikkakunnilla
nousevan: ^
Toronto
Bellevue
Benalto
Bingley
Blairmore
Canmore
Coleman
Eckville .'
Enchänd „
Edmoiiton ...„,„
Leafland*
Le.slicville
Manyberries
Sylvan Lake .„ ft.! 2
Brucefield
Trochu
Thorhild ,
Three Hills
Radway Centre
Rocky Montain House
Port. Honey
Canoe
Ca.ssidy
Bovie 2
Cariin ..2
Elk Bay 1
Gibsons Landing 2
Headquarders 2
Ladysmith ,2
Lund 3
Mara 1
Nanaimo 3
Prince George , 1
Port Moody 2
Salmon Arm 2
Shusway i
Sicamous 2
Solsqua 2
Victoria , 2
Sointula 3
Tappen .....„.., 1
WebsteT Comers 2
Vancouver '. 3
Rossland 2
Rock Bay 1
Janow J
Lac du Bonnett 1
Meadow Portage 2
Point du Bois
Rorketon
Oscar ....
Argon ...
Raith
Abbey ...
Birscay , 2
Dunblane , 2
Forest Farm 2
Luckey Lake : 3
Macrorie , 2
Savvyer ,. 1
Shaunovan .i 2
Steeledale 2
Mabella I
Kahden viikon kuluttua teemme
katsauksen siitä mihin milläkin paik­kakunnalla
on päästy. Sitten taas
odotamme pari viikkoa ja teemme
uuden katsauksen. Nyt on kysymys
Maanpakolaisuudessa elävä viro
lainen puoluetoveri H. Pögelmonn
kirjoittaa:
K o m munistisen Internationalen
toimeenpanevan komitean Viktor
Kingiseppin murhan johdosta anta­man
julistuksen johdosta on Viron
Sosialidemokratinen Puolue julkais-
^ sut protestiselityksen kaikille maail­man
työväenpuolueille, missä'se ko­ettaa
selittää ,että on herjau.sta so-sialidemokratista
puoluetta vastaan,
kun toimeenpaneva keskuskomitea
julistuksessaan väittää, että «Viron
«demokraattinen» hallitus seurasi
edeltäjänsä sosialidemokratison hal­lituksen
esimerkkiä, joka vuonna
1920 (oikeammin 1919) ammutti
26 kommunistia.» Puolue selittää
herjaukseksi' sen ,että se asetetaan
mihinkään yhteyteen Isborskissa
suoritetun salamurhan kanssa (kan­sainvälisen
ammatillisen kongressin
26 valtuutetun ampuminen.) Kom­munistit
eivät olleet esittäneet -mi­tään
todistusta perustellakseen tätä
syytöstään Viron sosialidemokratista
puoluetta vastaan,
Tämjln johdosta mielimme tuoda
esiin seuraavat tosiasiat:
1. Viron sosialidemokratinen puo­lue
oli sillä kertaa suhteellisesti
suurin puolue kansalliskokouksessa.
Sillä oli 41 paikkaa 120;stfi ja yh­dessä
Sosialistisen T.vöväenpuolueen
kanssa (30 paikkaa) ehdoton enem­mistö
sekä kansalliskokouksessa et­tä
hallituksessa. ,
2. Ammatillisen kongressin 102
valtuutetun vangitseminen ja hei­dän
viipymätön karkoituksiensa (suo­raan
kongressista rintamalle) ta
pahtui sosialidemokratisen sisäm
nisterin, A. Hellatin, suoranaisesta
määräyksestä ja hänen persoonalli
se.ssa johdossaan syyskuussa 1919.
3. Syyskuun 3 pnä antoi tover
Sinovjev neuvostohallituksen nimes
sä enemmistöltään tMialiituell
(tätä tosiasiaa ei voida kieltää
Viron hallitukselle radiotietä va
roitukscn, että rintamalla^ «demo
kraattisten» pyövelien käsiin' anne
tun 26 valtuutetun henki oli kuolfe
manvaarassa (76 oli rintamalta kar-koitettu
Venäjälle).
4. Tästä huoliipatta ei enemmis­töltään
sosiali-stirien Viron hallitus
ryhtynyt mihinicäSn, toimenpifeiiiin
pelastaakseen ., ämijfiattiyhdistysmie-het,
vaikka tämä otisi käynyt vär
sin hyvin laatuun, 's'illä'i^ej'enhimoi
nen upseerikopla »uöritti-veritekon
sa vasta syyskuun 6 päivää vaataan
yöljä. . • i
5. Syyskuun 6—7 päjvinä t?ki
sosialidemokratinen ministeri Hei
lat omassa korkeassa persoonassaan
«tarka3tu8»-matkan rintamlle.
6. Syyskuun 11 pnä julkaistiin
sosialidemokratian virallisessa ää­nenkannattajassa
«Sosialidemokra
tissa» vakuuttava, ellei puoliviralli­nen
uutinen, että kaikki huhut näi
den 26 murhasta Isborskissa olivat
perusteettomat.' Syyskuun 10 pnä
oli vangitut karkoitetut Venäjälle.
7. Viron sosialidemokratinen puo­lue
ei sillä kertaa lainkaan prote.?-
teerannut tätä ennenkuulumatonta
murhatekoa vastaan vaan sen si­jaan
julkaisemalla väärän peruu
tuksen otti' äänenkannattajassaan
puolustaakseen hallitusta sinänsä ja
puolusti täten samalla murhaa.
Puolue ei ollut ainoastaan suoraan
ottantit osaa murhaan (luovutta­malla
nämä 26 upseerikopialie)
vaan myös otti siitä vastuun.
8. Tätä Viron sosialidemokrati­sen
puolueen menettelyä vastaan
nousi raivon myr.sky murhaajain
omassa puolueessakin: Tallinnan
sosialidemokratinen valtuusmiesryh-mä
erosi puolueetta protestiksi sitä
va.staan, että puolue hyväksyi 26
ammattiyhdistytyaltuutetu^ sala­murhan,
joiden valtuutettujen jou­kossa
oli jopa muudan tunnettu
sofialidemokratiien puolueen johta-
Miksi nyt on tärkeää jokaisen tilata Vapaus -
itselleen
Uusi inailnianisota on parhaillaan syUymäisillään, voipa sen sanoa
jo asiallisesti syttyneen. Jokaisfclle aikaansa seuraavalle ihmiselle on
tärkeää seurata sen yliteydessä ilmeneviä inielenkiinloisia tapahtumia/
Vapaus seuraa tarkoin sotalapalituniia. Tilatkaa siis se itselleiine!
Samalla kertaa alkaa Vapaus julaista meikäläisen novellikirjailijan >''
.•\nnie Ruissalon uulla mielenkiintoista novellia «Jälleen näkeminen».
Kaikki jotka ovat lukeneet mainitun kirjoittajan Vapaudessa ennen j u -
laislut «Kadun kasvatteja» ja «Kainin jälkeläinen», voivat osapuilleen
päättää minkä arvoinen tämä novelli on. Ja on oteltava vielä huomioon,
'ttä rämä novelli on kirjoitettu kirjana julkaisemista varten, mutta
nyt kirjoittajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti julaistaan Vapäu-des.^
a jatkuvana sarjana. ^.
Kelioitamnie asiami>hiämme ilmoittamaan näistä seikoista tilauksia
lankkiessaan ja keräämään lehdellemme mahdollisimman paljon uusia
tilauksia. . , i . .
Jouluilmotuksia Karjalan Kommuniin.
Vapaus välittää joulu- ja uudenvuoden onnentoivotuksia Karjalan
tovereitten julkaisuun, Karjalan Kommuni.
Sentähden että tämänkin mantereen suomalaisista^on jo huomattava
joukko siirtynyt Karjalaan on toivottavaa että täkäläiset toverit joukolla
lähettävät onnentoivotuksiann. '
Onnentoivotuksien hinta on 25c nimeltä. Jos lähettää nimensä ja
osotteensa, 'f)erilään siitä Sl.OO ja julaistaan ilmotus raamien sisässä.
Vapaus välittää niimä toivotukset vapaasti sillä ehdolla että ne
saapuvat konttoriimme ennen lokakuun 15 p., siis aikana jona ei meillä
ole vielä lavallinen joulukiire alkanut
Asiamichiämme kelibtamme tiäitä toivotuksia myöskin keräamaäi^
vaikkakaan emme niistä anna miliiän asfamiespaHikiota. Uhrautukaamme
jokainen'asian eteen ilman palkkiota. • '"^-L^.t • •• ^ ^:^
v ^ - ^ - ^ - M ' ^ ^ ^ . VAPAUS, Box 69, Sudbury,/Ont. ' f
T T ^ ' tästen kirja
Nyt on poistunut lasten lukukirjan tarve, sillä painosta on juuri i l ­mestynyt
huomattava kirja tätä tarvetta poistamaan. Kirjan nimi on
«Lasten kirja». Tarkempi ja yksityiskohtaisempi selostus on jo ennem­min
julaislu lehdessämme. Kirjan hinta Canadassa on 81.15. Lähettäkää
Mlauksia nopeasti että voitte alkaa tuota kirjaa käyttämään sekä kouluissa
ritlä kotona. ' .
Toveruudella VAPAUS, Box 69, Sudbury, Ont,
ainoastaan kolmen sadan lisätila-
Azilda 2] uksen hankkimisesta ja t2'?Rä työ.s.sä
V
ei tule kuin joku itse kunkin paik­kakunnan
osaksi. Jos ei tätä tehtä
vää viitsitä täyttää on parasta la­kata
pitämästä itseämme taisteleva-
2jna työväenluokan osana,
Ciraux Lake „ 2| Kaiken muun lisäksi on Vapau
Hearst .,. 2|den levitys nyt helpompaa kuin en-
Sault Ste Marie 5
Cobalt
Cochrane ....
Gregoirs Mills ".
Connaught Station
Jacksonboro
Iroquois Falls ....
Kirkland Lake ~
Larden Lake . . . ..
Metagama . i ^ . .,
Monteith
2 nen .sentähden että maailman ta-
2 pahtumat ovat entistään suurem-
3 moisempia ja sentähden että Va-j
paus seuraa noita tapahtumia san­gen
tarkasti. Emme siis jaksa us­koa
olevamme niin saamattomia et
9. Tämän salamurhan» johdosta
ei hallituksessa syntynyt mitään
ajatuseroavaisuukfiia, vaan sen si­jaan
selittivät molemmat pääminis­terit,
Strandmann ja Tönnison, jul­kisesti,
että hallituksessa vallitsi
täydellinen yksimielisyys porvaril­listen
ja sosialidemokratien välillä.
Eikä kukaan sosialidemokraatti ole
protesteerannut tätä vastaan.
Näiden tosiain valossa voimme me
rauhas.sa jättää proletariaatin rat­kaistavaksi,
missä määrin Viron so­sialidemokratia
on kanssasyyllinen
noiden 26 murhaan ja oliko Kom-muniijtisen
Internationalen toimeen­paneva
komitea oikeutettu esittä­mään
syytöksen puoluetta vastaan
Mitä Viktor Kingiseppin murhaan
tuli lausutaan prote.-iti.selitykse.ssä
seuraavaa: «Viron gasialidemokra-tinen
puolue on jo kaksi vuotta sit­ten
pariamentissa selittänyt, että
se pitää sotaoikeuksien jatkuvan
olemassaolon rauhan aikana laitto-
» Itä, länoi ja Cana(;la myöhästyneet, ^
sikdi on aikaa jatkettava.
• .\.
Jostain sjrystS elvAt Idfin, Iflnnen Ja Oonadan lehdet Julaisseet Punikin
lovttyailmotuota alboinaan, Jot«n kilpailua on pakko Jatkaa yhdollA vlltiolla.
Joten eo pMUiry vaata lokab. 8 p., kolto 12 yOllflu
LISÄÄ PALKINNOITAI
Aputoimittaja Tossu persoonallisesti lahjottaa
luistimet kenkineen parhaalle iaavuttajalle!
Yhteensä 63 palkintoa Punikin levittäjille!
Aputoimittaja TOMU on. Ihastunut euureoti polkien J& tyttdjen fcil*
pfilNion jatf^ntitaheoon heidän Jalkojaan tulovip kllpallujo jvercsn lohj09* '.
Am lulettmet: konblnoon oollaisollo, Joka aaa kblkkeln korkoinflinen ees*
vutuheofl. Voittaja iähettflA voin kenkänsä numaron Ja komlat luiailmt^
eaepuvot h&nelti heti. Olemme lisänneet myOskIn viidennen palkinnoei
JukumfiSrflä, niin otta annanime VkmmmmmtJk VMOETTA PALKIN.
tOA eli Laeten Lukukirjaa korukansieeo, omistuekirjotukaella muatot*
tuno. Kymmenen onfalmälstA palkintoa on valokuvauakone, kymmiaflefi
toista taskue&hkOlamppUt kymmenen kolmatta kynSntorotoakono Jo ka^aft'
toista nelJfittA Jalkapallo eekii elia 20 Uaten kirjaa Ja yllmUrfileenll pai-'
kintone luistimet.
Paikkakunnalla, Jossa el ote vielä potkia Ja tyttAJA aalamleblnS, voi­daan
ottaa llmottautumisia vastaan vieläkin. Muutamana pfiivlnl voi kutia
lahanaa aaada kymmeniä uuala tilaajia. Aslomiesehdot ovet: 20% palkkio
tiiaukalsta, mutta vähintäin keksi puolen vuoden tllauetd on UUietettlvg.
Pyydettäessä lähetetään kulttikirjat auoraan. Tilaukset Id&stA on UUiotot-tävä
Eteenpäin, Ifinnesaä Toverin Jo Canadassa Vapaudoa beutt^k
Täyttäkää ellaoleva lapput
TYÖMIES, CIRCULATION DEPART^gHT,
Boi 553, 6uperlor, Wle. '
mmi.
080TB.
kökannalta on Viron sosialidemo­kratinen
puolue tuominnut sotaoi­keuden
julistaman Kingiseppin mur-han,>
Vain «tältä näkökanrtältat!? Ei
sen vuoksi, että kommuniiteja lape­taan
sen vuobii, että ovat kommu­nisteja,
.sotaoikeuden eikä valtakun­nan
oikeuden nojalla. Sillä «se ei
voi kaikkine voimineen protesteera-ta
väkivaltai.sten keinojen käyttä.
, mistä vastaan> kommunisteihin näh­den,
koska nämä eivät ainoastaan
vaikuta luokkataistelun vaan myös
Venäjän neuvostotasav'allan hyväk­si
«ja valmistelevat Viron itsenäi*
syyden kukistamista».
On siis selvää: Viron »osialide-munistien
joukkomurhia vastaan,
sillä virolainen porvarisdiktatuuri
on sille paljon läheisempi ja rak­kaampi
kuin virolaisten proletaari»
en edut, sts. se on unohtanut ja
kavaltanut sosialismin yksinkertai­simmat
vaatimukset, eikä ainoas­taan
pää-äänenkannattajansa otsi­kosta
vaan koko politiikastaan pyyh­kinyt
pois Kommunistisen Manifes­tin
tunnuksen, henkeen ja vereen
käytävän luokkataistelun käskyn:
Kaikkien maiden työläiset, liittykää
yhteen!
77*
la j a Iinaa, Uiuim s i i t a UUUJiUiana J H O n i e i l f l i KOJ» uicvauuiic l i " " Doouiai,i«iii<a V» w.v _ , .. 1 • nrniaatoorata Ttnm
on kaduilla svilkas liike. Talvitava- Mclntosh Spring „ 2 temme saisi itse kaitakin paikka- mana ja sopimattomana. Tältä na- mokratia ei voi protesteerata KOip- mmmmi