1926-02-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
TJistaiiia. Jiefanik. 9 p:nä — Tue&yFeb. 9, lft26 VAPAUS K^ : W a Ä S r ^ ^ o k » tat»». tonrtai>^lai««itaL /Toimittajat: / . - - . VAPAUS (IJberty) ^ 1^1 i VThe önly d*«an of Firinish TVorkers fn Canada. Pub- I K i i d « SndbSry, Out, every Tueaday^ Thowday an^ Äii "^^S^&red at the Pbst Office Department, Ottawa. iiii:'^ , TILAUSHINNAT: . ^ p l Canadaan ykrf »k. $4.00. puoB vk.%2.25, kolme kk. ^ ^ ' ^ ^ ' ^ » S Ä i h i i j^aaomeen. ykri 16.60. puoli vk pifÄII 13.00 ja kolme kk. $1,76. , - , , « «i.-»*a«aa„ vwi$?^m iTMankda, joita ei jvuna jnha, ei tofla lähettämä^ ä^iSifeS paitsi asiamiesten jpilla.on takaokaet. ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimaflmotnkset $:.00 kerta, »2.00 kaksi körtäa: Avioluttoonmenoilmotukset 50c pa|»*»Jauma.^ K-Nimenmuntosflmotukset 60c kerta, $1.00v3 kertaa, Syntymäilmotukset ?1.00 kerta, fZ.OO . 3 . 1 c ^ ; AVioiroilmotukset $2.00 kerta. $3.Öp kaksi Jcertoa Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c «samakso «Btoslanseelta tai malfltovärssylti. J''-i^iiii Halataantiedot Ja osoteilmotukset 60e kerta, f l.OP V UlapSisilmottajien ja flmotosakenttnnrien on, vaa- •i.sr-ii.,ki:._fi, ajttagssa, iähetettävä Umotoshinta etukäteen. , Tiiiitafn lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont- U - TiiJrtafn aijot•u t lehteen tiistaina ja lauantain b-t!.\.;> torissa lauantaina, torstain lehteen torstaina kello 8. iHiiiS. : Genera" advertising rates 76e per eoljinch. M^ nlmumcfaarge for alnsrle insertion 75c. The Vapauf la the best advertisinir medium aroonsr the Finntsl) People in Canada. , Jos ette mir*fn tahansa saa va'8tausta ensimäiseev i l g i i S «^jeeseenne, kirjoittakaa- uudelleen liikkeenhoitaja t'?f,lä'-> •:;a6r*ooo»l>l8eIla/.nin>«Ilä. teiii ^ . ^ j. V. KXA NfT^STO. Liikkeenhoitaja. Johtajaimme hengessä Kaksi, -vtiotta^nkulimu työväenluokan jpkuljpatya '\ 7-vuolispäivä, kahden persoonallisuuden, jotka ei aino- ^ ^ ^ f asiaan taksani vaan.koko niaailman tyihraenluokka on " säilyttävä kiitollisessa muistossaan. Nämä kolme edus-mutta myös valistuksen ja tie> ;lämäntekonsä oli kamppailua Toisessa m^ir^ Iniernatioiialessa jo ennen i?olaa ilmennyttä poliittisä^ g^^jj^ lonnelusla vastaan, Icdnottetua vastaan työväenluokan M^^iiÄ^linltysyniyfaiUäi^: fel ' Itanssa. Nuo kolme omistivat koko elämänsä osot- SSiÄ^felM^^ proletariaaUlle, että vallanku SBSIÄ Saksassa'on vielä.ratkaiseva taistelu suorittamatta. ^ valtava työväenluokan cdelläkäyjjä ja kasval- 'tejia'tenin oli ajatelkaa vain minkälaisissa «losuh-tei$ sa hän johti Venäjän veljespuoluetta monivuotisessa maanpaossaalti ja pt&olaiselämän kuvaamattomissa vaikeuksissa — selviää ehkä parhaiten siitä tosiasiasta, että 'einäjäo 1 veljespuolue:on'selviytynyt ja ratkaissut.kaikki e jältipulmat, mitä sillä oli edessään vallan valtauk- MkT «o» aikana ja sen jälkeeif. Kuink;i monta kertaa meistä " ' ^ ' ' ^ toivottiin' johtavan hajaantumisen kurimoon. taa ovatkaan sosialidemokraattiset johtajat ja porvarit parin perästä tapahtuvan IKI-Kuinka suurta:nautintoa tuottir äjän kommunistikongressi, minkä Ja kui^ tenkin. mbrldtsi rtämä kongressi Vain^ että Venäjän veljespuolue lähti; uusista ^kokemuksista rikkaampana; ja atkaisemaan edessä olevia tehtäviään, ueväittely likvidoitiin 'Leninin henges-taipuneet ylivoimaisen enennniston te- . :kenuin;päätoksiin ja T^tävät yksimielisinä toteuttamaan kiihkeydessa lausuttiin kentiesi kovia »ngressivähemmistön eturivin nueh^ sumissa sanoissa, että me tarvitsemme kaikki voimat , , ^ puolueen tehtävien vratkaisemiseksij helkähtänyt sama I I^inin hengen ymmärtämys! Venäjän, Kommunisti- Ili^^V; - puolue on k(^o-, teo.ssaan, eikä vähimmän-sisäisine ja IVi ^ 5 ulkonaisine murroskailsineenf paras todistus Lenin teon vertaamattomasta suuruudesta. Sosialidemc^raattiset s johtajat ja porvarit kiikukoot vain äänensä käheiksi siitä, että kehitys Venäjällä kulkee kapitalismia kohti gj}^>" — tyoväenjoukoille sanoo pelkkä vaist9kin, että tämä ( f l i f ' " ole mitään muuta kuin yritys kääntää joukkojen huo- HHll' mio heidän omista petoksistaan. Työläiset toteavat '^=^;>V' puolestaan, että Neuvosto-Venäjää vastaan taistellaan ' juuri sillä taholla, missä oltaisiin erittäin tyytyväisiä, Pl^tS';; jos kehi^s siellä kulWsi kapitalismin suuntaan, ja lop, M„ ' ^ pupäätosta tästä ei suinkaan ole vaikea vetää. ^Jl]i: Saksassa taas on kehitys myös tehnyt Liebknechtille • ja Rosa Luxemburgille oikeutta. Mitä on jälellä mää-räysvallasta, min^ taistelivat siellä itselleen vuoden 1918 lopussa?. Missä on nykypäiväin Saksan r - ' ; demokr^ istuivat seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit ja va-semmistososialistit, mutta ketkä nyt? Taantumus on vahvistumistaan vahvistunut vuodesta 1919 lähtien. So- "sialidemokraatit eivät ainoastaan ole olleet estämättä tätä kdbitystä, vaan, sen pahempi, tehneet kaildcensa ifej^;;%?'i;//-ry-^8en:-.joaduttamiseksi.:: Tämä alkoi sillä, että eräät sos.- demu^ johtajat olivat mukana Liebknechtin ja Rosa Lu- Jp|i0;;; järjestämisessä ja jatkui työväen- ^^Ipv; muriiissa Keski-Saksassa keväällä 1919, Baierin neu-maan tuhansien, saksalaisten työläisten elämän ja; rai-vaamaan tien taantumuksen voitolle., Sen vuoksi paistelivat he soisialideniokraattisia johtajia vastaan ja hoitivat työläisiä kestävyyteen ja vallankumouksen no-peiddidiveniskujen aikana täydellisesti toteuttamaan työväenvallan ja puolustamaan sitä. He'saivat hengellään maksaa tämän rohkeuden. Konnat saattoivat riistää heidän elämänsä, mutta ;ei hddäh edustamaansa henkeä^^^^T^ j^ialdcaampana kuin koskaan ennen Saksan Kommunistipuolueessa. Tällä on tosin ollut voitettavanaan tuhansia vaikeuksia, jotka ovat «Ileet 8 ^ sisäistä että ulkoista luonnetta, tosin on sen tarvinnut vallottaa jokainen tuuman ala maata herkeämättömällä taistelulla^mitäal-habinta ja sosialidemdcraattisten johtajien ilmianto-vimmaa vastaan; Ja tosin on sillä vielä monia vaikeuksia voitettavanaan, mutta tosiasiaksi jää yhtäkaikki, että Saksan veljespuolue on tällä hetkellä tekijä Saksan, ellemme sanoisi, keski-curopalaisessa politiikassa, mitä tosiasiaa eivät enempää sosdenut kuin muut)(aan voi tehdovtyhjäksi. Tämä on viimeksi ilmennyt siinä, että Saksan sosialidemokratian nytr; kauan käytyään raivoisaa taistelua sitä kommunistien vaatimusta vastaan, että kysymys ent. ruhtinasten omaisuudesta jätettäisiin kansan äänestyksen varaan, on täytynyt itse omaksua tämä kanta. Yleiseen asemaan katsoen on tälläkin kysymyksellä suuri merkityksensä. Taistelun, vallanku mottksellisen tahdon henki elää saksalaisessa veljespuolueessamme. Leninin, Liebknechtin ja Rosa Luxem' burgin henki. - Mutta muidenkin maiden kommunistien on teossa osotettava, että ovat suurten opettajiensa ja edelläkävi 'öidensä aito seuraajia. Paljastakaamme säälimättä petokset työväenluokkaa' vastaan, tutustukaamme koko nielullamme leniniläis]jryteen, hanlddaksemme siten aseita ^tulevien taistelujen varalta.^; Mutta mei^ ikään ymmärrettävä, ettei työväenluokan vallanvaltaus-ta' suoriteta huudolla taruilla ja kujilla taildca omahyväisellä eristymisellä työväenluokasta, vaan että se vaa-ii vuosikausien pitkällistä, vaivalloista ja ennenkaikkea järjtötelmällistä työtä taistelun onnellisen ratkaisun ensiedellytyksenl proletariaatin johtaja-aseman luomi- ^ksi. Oletame tosin kapitalismin sdbteellisessa lujittu-miskaudessa, mutta vain kesken uupuneet ja ncf jotka, työväenluokan vapaustaistelussa näkevät vain keinon omien ietujensa ajamiseksi, saattavat pitää tätä todistuk-lena'. sosialismin mahdottomuudesta^. Toimiessamme Leninin hengessä, näemme me siinä todistuksen siitä, »;ttä meidän ön entistä paremmin varustauduttava vastaisiin taistelujen varalta, ettäcimeidän on kok liitaiiduttavakonmiunistisen liikkeen iCTittänrise^ velukseen^r' Täyttäkäämme velvollisuutemme! **Veriorgia" ja «ankara hallinta" ^candinaviaimsen toVerilehden pddnoitsijan silmään <on pistänyt eräässä porvarislehdessä ollut Ikirjotus Unkarin häväistysjutusta.; «Ei voida saada oik siitä, mitä >tap<dituu Unkarissa», kirjottaa mainittu lehti, «palauttamatta mieleen, miten maa on typistelty rauhanteossa- Sitten vyöryii yli maan - Bela Kunin ja hänen hengenheimölaistensa mielettömät veriorgiat Tämän jälkeen on m£^ata painanut Horthyn ankara hallinta; Ankara rangaistus, mikä kohtasi levottomuuksien ja kumousyrityksen' todellisia taikka- väitettyjä alkuunpanijoita^ on uskottavasti ollut välttämätön paha. Katsoen villiintymiseni joka seurasi-sodan, ja mullistusten jäljissä, ei ollut mitään tilaa maltille» ei aikaa esiintyä varoen.» Pankaapa merkille^ sanoo lainaamme pakinoitsija vuorostaan; miten porvarislehden kirjottaja puhuu Bela Kunin «veriorgioista» ja Horthyn «ankarasta hallinnasta »; Ei ollut mitään aikaa esiintyä varoen. Mutta, nuo nyljetyt, sorretutj petetyt, he eivät saa rangaista kiusanhenkiään. ^ He harj ottaisivat tällöin veriorgioita. Onnettomuadeksi ovat monet työläiset vielä tämän por-värillisen käsityksen lumoissa- .Orjan kehnous on juuttunut heidän veriinsä. Muutoinhan heidän pitäisi ymmärtää, että juuri heidän \ oikeutenaan ja velvollisuute-' :naan on harjottaa mitä ankarinta kurinpitoa, että heillä on maksettavanaan vuosbatojen väkivalta korkoineen korolle^ lausuu toveripakinoitsija.' ^ • li Keltasien uusin vaalivärkaus * Amalgamated Clothing" Workers* Union jäsenet Torontossa ovat sotajalalla. Paikallisen oikean siiven koneistoon on ilmaantunut halkeama^ Eräs «pojista» on vuotanut ja selittänyt, että viime heinäkuussa toimite^ tuissa union toimitsijan (business manager) vaaleissa, joissa Rosenbloom näennäisesti voitti vasemman siiven ehdokkaan Blugermanin, harjotettiin häpeällistä varkautta. Hän on itse tunnustanut järjestön pääkortteeris-sa. olevalle Schlossbei^gille, että hän väärensi satoja ää-ncsllyslippuja Rosenbloomin hyväksi. Rosenbloomin väiteltiin saaneen yli kuusisataa ääntä ja Blugermanin ainoastaan 175.. - Osuutensa varkauteen tunu^utaneen Jaffen mukaan, oli asian laita todella siten, et^ä Blugerman todella voitti vaaleissa 18 äänellä- Tämä on yksi häpeällisimmistä' tämänlaatuisista mä-dännäisyyttä osottavista tapauksista, mitä koskaan on sattunut huomiomme kohteeksi. , RnofsidaiiieD koiBiDiiffisfi rao#^^ ValkosaoBiaI«st«n b»rba«r«eii auuraoimi^eit ja laittein. tySvaenvaltaä ^ ' - vastaan Tukholma, 19/1. — Eilisessä lähe-tekeskuHteluasa Bnojtsin valtiopäivillä kosketteli- kommunistiedustaja Viktor Herou ankarasti arvostellen sosdemien politiikkaa ylipäänsä ja heidäp hallituspolitiikkaansa erito-ten; Hän «ta aluksi, että sosialidemokraatit ovat itsekin myöntäneet, että: heidän (ja porvarillis-^ ten paolueiden)rintama kulkee "Lunt-mäkarekadun'^ vartta ("Politikenin" toimitalo). Kommunistit eivät odotakaan^, että hallitus voisi toteuttaa ihanteita^: joiden puolesta sen jäsenet vielä '10-4l5' vuotta sitten, taisr telivat. Mutta; sen olisi kuitenkin tehtävä yhteiskunnan sorrettujen hyväksi edes sen'verran, minkä muo-todemokratia; sallii, joskohta hiesty-tettyjen asema voi huomattavammassa määrin parantua vasta taloudelli. sen '; valtabalanssin mullistuksen kautta. Puhuja'^ kosketteli sitten Locamor sopimusta; ; 'Kapitalistinen tuotento-aifarkia ja yhteiskunnklliset refor-mit eivät enää menesty yhdellä ja ^malla 'tiellä. 'Samaan - aikaan, kun' Locamoa henkeä kutsutaani rauhan-opiksi, x)sottavat kaikki merkit tehostettua luokkataistelua. Jos rakastetaan järjestystä j a sopua, niin ei riitä ajojahti "levottomuusainek-: sia" vastaan, ei-kanteet, vankilat ja terrori, vaan .lähtee .apu järjellisestä yhteistoiminnan- j a keskinäisyy-den yhteiskunnasta. Jo Saksan ta-! lonpoikaissodan uskonnollinen - joh^ taja Msmzer 'lausui olevan suurin häpeä maan' päällä, ettei kukaan' tahtonut- ottaakseen ajaa köyhien asiaa, j a että jkoyhien herrat olivat koronkiskureja, varkaita ja ryovär rejä, jotka, nyt kiusaavat kaikkia ihmisiä : köyhää talonpoikaa, käsityöläistä Ja kaikkia, jotka elävät ja hengittävät. .Edustaja Herou osotti <Mynzerin«anatVkaikille niille/jotka puhuvat rauhasta ja sovituksesta. Ja hän viittasi tilanteeseen työmarkkinoilla, mikä sekin osottaa luoldca-taistelun kärjistyneisyyttä. Kalmarin ;työtaistelu - oli tässä suhteessa' valaiseva esimerkki. . '"Tyoväenhalli-i tus" e i puoltanu;^ hiestytet^jä työ^ Iäisiä, vaan päinvastoin:, salli, että rikkurit saivat iBseenkanto-oikeudeny mitä ei edes^ mikään porvarillinen hallitus ole aikaisemmin , sallinut. Hallitus ei myöskään taipunut myön-; tämään : amnestiaa raskaita luokka, tuomioita saaneille kalmarilaisille tyoläisiUe. Oliko'tämä sovituksen henkeä luoldcain -kesken* • 'Kaaaeraivo Sama henki ihneneiksen muillakin aloilla, jatkoi puhuja.. Kaikki demokraatit j a sosdemit ovat' aikaisemmin 4 olleet kiven kovaan sitä mieltä, että painovapaus oli yksi demokratian kulmakivistä. Mutta nyttemmin ovat he luopuneet tästä käsityskannastaan, minkä saattaa hyvin havaita painokanneäjojahdista "Po-litikeniä" ja muita koinmunistileh-tiä vastaan "tervehdyksen" johdos-: te sen järjestelmän edustajille, joka työläisiin nähden' Pohjanlahden mo^ lemmin puolin merkitsi barbariaa ja mitä työläiset eivät halunneet Ruotsin pääministerin tavoin ihannoida; Ehraässä- sosialidemokraattisessa leh. dessä sanottiin, että kommunistien'' -ktelenkäyttö oli tässä tapauksessa ollut siivotonta jä hampnusimaista ("Konna on konna"), mutta tod-asiassa on Ruotsin työväenlehdissS^ kuten muissakin lehdissä, aikaisemmin käytetty aivan samanlaisia H-maisutepoja joistakin henkilöistä. Itse eräät sosialidemokraattiset hai-litusherratkin ovat tehneet itaensä syypääksi samaan "sjmtiin" kuin kommunistilehdisto Relander-jutussa. Sosialiministeri esim. käjirtti joitakin vuosia sitten sellaista puhetapaa var naamielisistä, että valtiopäiväin puheenjohtajan oli häntä muistutettava, minkä johdosta nykyinen sosia-tä suuttumusta^ silla se johtaa aja« tukset hänen hallintaansa". Kirjottaja kutsuu tsaaria pyöveliksi j a n i mittää hänen saapumistaan Ruotsiin häpeäksi, mitä vastaan sosialidemokraatit protesteerasivat. ——Mutta silloinen taantnmushallitus ei. nosta^ nnt mitään kannetta tämän kirjotuk-sen johdosta, kun sen sijaan hallitus, missä mainitun kirjotnksen r laatija nyt itse istun, nostattaa kan teen "Politikeniä" vastaan, kun tämä hänen nnorukaisajän tapaansa tervehtii sellaisen valtion edustajaa, missä pyöveli järjestelmä on murliaiurat 40,000 työlaista vähemmässä kuin kolmen vaoden aji • Nyt paukahti puhemiehen .naija, j a hän .varotti puhujaa puuttumasta vieraiden maiden olosuhteihin. Puhuja huomautti,^: että hänellä oli omat käsityksensä sallitan rajoista, minkä; vuoksi puhemiehen nuijan oli suoritettava rajapyykin virkaa- j Mutta hän katsoi kuitenkin itsellään ole van oikeuden huomauttaa, että nykyinen sotaministeri, sosialidemor kraattl Hansson -oli. v. 1925 lausu massa tervetulleeksi sellaista henkilöä, minkälaisen vastaanottamista hän v. 190& piti polttavana häpeänä. vNiin, onpa tämä samainen sote-ministeri — jatkoi puhuja — jopa selittänyt olevan «valmis Valko-Suomen'ja muiden terrori, maiden puolella, Icay maan sotaa valtiota vastaan, missa työläiset ovat halliUevana luokkana. ^ Mutta rohkenen sanoa, etteivät Ruotsin työläiset j a talonpojat tahdo seurata' häntä^ tällä tiellä edes Kansainliiton käskystä. Sillä mikä on oikeastaan Kansainliitto, mikä Locamon;henki? Lo-camo merkitsee; :että voimakkain liiton imperialistinen voima; ; Englanti, von yhteisymmärryksessä; Amerikan kanssa saanut aikaan yhteistoiminnan keskinäisen sodan käymiseksi Neuvosto-Venäjää ' vastaan, minkä pelldcä olemassaolo on maa-ilmankapitalismin uhkana. Tämän yhteistoiminnan tuloksena pitäisi myöskin olla Europan ja siirtemai-den proletariaatin elintason polkeminen entisestään.,' Ruotein sosialidemokraatit ja Englannin taantumuk-selliset lyövät rumpua ]Locamon sopimuksen rauhanhengestä, kun sen sijaan Englannin sosialidemokraatit kutsuvat sitä kuolinsopimukseksi! Englannin sanomalehdet kirjottivat taannoin avoimesti, ^että ^ . Salcsa satsi Eng^lannista lainan, kunhan vain suostuisi Englannin; sota-snnnnitehnaen Neuvosto-Venajäa: vastaan. Mutta ajankohta ei > ollut - sopiva;; Imperialistisilla : valtioilla on ;yielä kylliksi omissa .huolissaan, ne' e i vät voineet vielä valmistaa itselleen sellaista hengenvaaraa, että olisivat ryhtyneet sotaan taikka edes saartoon. Imperialistien on täjrtynyt lykätä sotasuunnitelmiaan/ mutta ne eivät saata liioin odottaa kovin kauan, sillä ne tietä-vät,vettä vallankumoukselliset voimat/ Europassa kasvavat niin nopeasti, 'että näistä muodostuu haitta, niiden sotasuunnitelmille^ "Times" esim. kirjotti ^ viime kesänä, että "sota taikka sotavaara oli lähempänä kuin yleensä uskottiin, niin, itsepä Kansainliitto on yhtymä sodan käsrmiseksi; -kun on kysymyksessä eräiden kansainvälisten oikeussääntöjen pysj^täminen»" Nämä oikeussäännöt ei'Vät taas olleet mitään . muuta kuin imperialistien oikeutta järjestää rosvosotia. siirtp^ maissa: taikka puolisiirtomaissa,;kuten Marokossa, Mesopotamiassa, -Kiinassa y.m. Sosialidemokraatit - kannattavat, joitakin poikkeuksia lukuunottamat, ta, tätä imperialistista mellastusta .Iäistenjatalonpoikain . vjatkuvan tuen. Valkoinen terrori on porväris-vallan 'viimeinen : epätoivonkeino; Näennäinen 'demokratia oli aikaisempi väline. Kun v a l l a ^ o l i j a t ei-; vät nyt, kuten eivät koskaan aikm-semminkaan,' ole halukkaita IuopU'r tnaan>;' nylkemiserikoisoikenksistaan^ käy vielä tänäkin päivänä täydesK, nutäMynzerailonnaan'lausui: "Teidän on-oltava kapinallisiar* / K o m munisteja voidaan vainota j a :teilata, mtitto heidän ihannettaan ei-voida tehdä -^hjäbn. -On sanotto,. että kommunisteja vastaan voidaan toi&f täiseksi taistells reformeiHa. Tnr-vaudutaankonyttenroriin sen vuoksi; että reformit on unohdettu? kysyi puhuja^ Naistemme tämänpäiväisistä pyrldmyk-sistä Lokakuun 15 päivän 1925, Vapaudessa :olleessa -naisille omister tussa u knrjotuksessa sanottiin, .että Canadan; Kommunistipuolueen neljäs konferenssi teteäl sen seikan; siirtomaissa, j a miUöin johtajat ovat joukkojen .painostuksesta pakotetut-tuomitsemaan ne, turvautavat h^ liministeri huomautti/että oli aina f^'*i^a"teen, ja selittävät siirtomaa-pitänyt tapanaan kutsua kissaa kissaksi ja lurjusta j a luigukseksi. Ja mitä kirjotti nykyinen sos..dem. sotaministeri 1909? "Tsaari saapuu. 'levottomuudet" neuvostovallan a i heuttamiseksi. Puhuja taomitsi niin ankarasti i m perialististen valtain,; siirtomaapiel- Japaliinte asiassa on se, että järjestön pääkortteeri mielisen vallan edustajaa ja kunin-yrittää pamaa asian Villasella. Me väitämme, että oi-j kaanlinna Tukholmassa eristetään. Ruotsin pääkaupunki somistautau i^^*'*'^*"» «ttä valtiopäiväin sos.- otteakseen juhlallisesti vastaan Ve-' ^f"^^ Puhemies katsoi asiakseen näjän veri- ja väkivaltäjärjestelmän käyttää nuijaansa j a kehottaa puhu-pääedustajan. Ruotsin porvarit _ Ja» "Py^raaään asäassa'\ taantamukseUiset, konservatiivit ja Maailman kaksi sn,;,». valtaryhmSa hberaaht — tervehtivät ystävällis- Pnhuja lisäsij että kuten nähdään. että vallankumous.:ei- ole yksinään miesten tehtävä; Moni voi sanoa; että^.onhan niitä naisi^ aina ohut mukana osas-; toissa,' ainakin 'suomalaisissa. Onhan niitä ollut, vmutte niiden toi- .-•! -jf^ f>n kestetty: enimmäkseen sellaiseksi aputyöksL Ovathan olleet hyviä rahan hankinnassa, nimittäin hnvitoimikunnissa . ja näytelmäsen-* roissa y.m. Mutta sellaisissa tehtävissä, mitkä kysyvät tietoisuutta, aimkuin edustajakokouksissa j a toi meenpanevassa komiteassa ei ole naisia montakaan ollut. Eikä tämä seikka: ole herättänyt suurtakaan huolta, että olisi tarmokkaammin alettu toimimaan naisten tietomäärän laajentamiseksi. : On ehkä ajateltu^ ettei se vaikuta suuriakaan puoleen eikä toiseen^ mitä ne naiset ajattelevat, kunhan^vaan miehet äaadaan tietoiseksi. Mutta viimeinen maailman: sota vaikutti siten, että tänäpäivänä nähdään tämä kysymys aivan uudessa 'valossa.' Sodan aikana, miesten jouduttua rmtamalle, naiset astuivat useilla aloilla- miestentilalle, ja--kun koneteollisuudessa ei .kysytä 'niinkään suurta voimaa kuin sukkeluutta, niin menestyivät. naiset teollisuudessa; erittäin hyvin; ja nainen huonommin palkattuna oli erittäin tervetallut. kapitalistiselle tuotanto'^ järjestelmälle.. Siis naiset ovat val-lottaneet pysyväisen sijan teoUisuU'^ aessa normaalioloihin ;pailattua; .Toverittaressa :. mainitaan^ että Yhdysvalloissa on nyt kahdeksan ja puolimiljoonaa naista' teollisuudes^ sa;: Ennen sotaa oli 'Vielä tietoistenkin työläisten mielipide; että kyllä tästä maailmasta tulee hyvää, kunhan sitä vähän korjailee j a paikkailee; Parlamenttien^, kautta , lain-iaadinnallista tietä saavuttaa kair kezilaisia parannuksia. Mutta -maailman sodanv ajalla sattuneet luokkasodat ääyttivät^ sen, että aseet 0'vat vastassa, jos työläiset todella pääsevät ^enemmistöksi..^ Se opetti seui ebei tämän järjestelmän: sisälle voi rakentaa mitään, 'vaan tämä järjestelmä on kumottava- j a taistelu tulee olemaan , elämästä jai kuolemasta ja. tässä taistelussa ei voi köyhälistö suoriutua Uman naisen apua. 'Naisen on; oltava , tietoisena mukana ja on löydettävä . keinoja, kuinka parhaiten voi naisen saada tietoiseksi. * ' Tätä varten on perustetu naisjaostoja j a naisten lehtiä. Taaskin olen kuullut usealta taholta: Miksi ei ne voi yhdessä miesten kanssa mennä eteenpäin? Mutta kun naiselle on 'vuosisatoja saarnattu että nainen vaietkoon seurakunnassa", eikä naisella .ole 'vielä tähän asti ollut paljoakaan sanomista yhteiskunnallisiin 'asioihin, vaan on työläisnainen ollut orjan • asemassa. Kaikki lait ja asetukset ovat nai-kean siiven sihteeri Ström ja Rosenbloom, jbka purjeh- jotta tyranni tuntisi itsensä levol-' tamaa. tii petoksen lipun alla, ovat kumpikin sdcaantuneet j H^®'*^':'' Ruotsin sosisdidemokraat-iyhmittyy on maailmassa kohoamassa kaksi rin Imperialismin rintamaan Kansainliitto, Amerika; II ^||ö«|; I semme nyt vai^ tunn^uinnnat tapahtu^t- Liebknecht P-j,,^. j jo ennakolta ^p;j,^^^:p^ selvillä.:; varsin; selvillä sosialidemokratian että huijaus työväenluokan edutl-it::. , la, mika oH aikaisemmin käynnissä, tulisi ms^-sz-asiaan Jaffen tunnustuksen perusteella. Työläiset vaa-' ^^P»»sin myötätunto on Ve- Internationalen pamJtaC kaikkien »^11- . . 4 1 - . o. • T» 1 , . i najän vapausliikkeen v puolella, näi< :maiden porvaristo. Toisen rintaman : » a t perusteellista tutkimusta Stromm, Rosenbloomin | de„ Sankarillisten, urheiden ja itae- muodostavat Neuvostoliitto, Komin-ja muiden viipymätöntä eroamista tehtävistään, samoin ohraavain kansanvapauden esitaiste- tem ja ne työläiset, jotka eivät seu-k u i n uujiien vaalien pitämistä. • „ . .. Ujain puolella, joiden uroteot ovat Taa n Intemationalen johtajia. Kun Se Augiaan talli, jollaiseksi Amalgamäted-järjestö täyttäneet meidän ilo^a ja ihailulla,; otetaan tämä lukuun, ymmärretää on muodostunut näiden häikäilemättömien keltasten voi-1 ^ vainot heitä kohtaan ovat • vanan hyvin, fnuksi porvaristo on yniä^n ^,»Uiw^w,^^ «CV...... •4— uj- . — • .~ 'herättäneet rinnoissamme snuttu. niin - halukas - nujertamaan eri mai. ^uTasella "uu^^^^^^^^ puhdistettaman jäsenistön ^^^j^, .u^3p^^y„ vierana Tukhol-. den kommunistipuolutet. jotka uh massa 1» vain omiaan BsäämäSnta-jScaavat riistää ^'imperia]i5feilta'tyo-selle epäedulliset, j a .nainen on , i t sekin kas'vattanut iteelleen sen luulon, että hän olisi henkisesti ala-mitta^ empi miestä. . Nämä seikat tekevät naisen niin araksi, että- eivät uskalla miesten keskuudessa tuoda ajatuksiaan julki;: vaan on vällttämätöntä, että he bmas^ j-keskuudessään voiyat: har-jotella ja silloin, kuin ei toinen ole paljon tietoisempi toistaan, täytyy turvaantua tiedonlähteisiin. ' On a-lettava opiskelemaan j a • silloin naiset huomaavat, että ole <'ollut muussa vika kuin siinä, ettei ole ttillut otettua selvää asioista. , Naiset tarviteevat myös^oman lehtensä siksi, että he ensiksi eivät v o i s i . päästä alkuun tavallisia pno-luelehtiä lukemalla._Ne ehkä osalle olisi 'vaikeatajuisia, 'vaan naisten omassa lehdessä voi asiat tuo^ da helpommassa muodossa esille, j a kosketella- juuri n i i ^ puolia, jotka parhaimmin liikuttavat, ja'siten herättää mielenkiintoa todelliseen luokkataisteluun. . .: „ ; Suomalaisten naisten lietoisuuden kasvattamisessa' on Toverittarella ollut suuremmoinen tehtävä, j a on se siinä onnistunut. ' Kun ' vertailee Tovoittairen enfrnnSisjä. vnoajkerto-j a nykyisiin' niin, huomaa kuinka' •. se on vähitellen kasv^tannt lukijakuntansa:: ymmärtämään 'asioita $el-^ ~ vassä luokkataistelun > hengessä.' Puolueen kokot^eUdö ovat jo monena -vuotena antaneet dDe" täyden, tunnustuksen. .'Toveritar on ' kasvattanut monesta ' päikkalauman kirjeenvaihtajasta,' joka enan hy- -vin .arasti pis^ lehteen paikkakuntansa jokapäiväisiä asioita, hyvän kynäu/.käyttäjän,> jokatnaai- kiijot-' taa asiasta: > selvässä -kommnnistiBes-sa -hengessä,''ja täten on Toverit- ' taresta' muodostunut 1am^''mante^^'^^^ reen tiefeisten työläisnaisten sydän. ' Sillä on kirjeenvaihtajansa y l i maan, ja^ sen palstoilla kuvastuu r ee kova kohtalo, mikä painaa^ ty51äisnai&. ta, niin: perheen;äitiä kuin palveli- : \ jatarta. j a muuta : työntekijää. Ajatuksen aiheen tähän- sepustukseeni sain siitä, kun näin, r että !: Canadaanldn : on^ perustettu englan-- . ninkielinen v^öläisnaisten: ,lehti ni-. 5 meitä "The Working Wbman", ja n halnsin'tässä: niinkuin tervehtiä tä^^^ tä ttiiokasta. - Mikäli olen lehdistä päässjrt selville, niin ..englanninkielisiä:: naisia on .vähemmän työläisten .riveissä ja ; suurin osa heistä siis : on vielä por-värillisten' lehtien vaikutuksen alai-sena ja delta siis ammentavat elä- ' män ohjeensa;: -jotka •ei'vät sisällä työläisnaiselle: paljoakaani - varteen otettavaa. Turhaa 'muotimaailman' matkimista, joka on työläisnaiselle turmioksi, uskontoa. visänmaalli--'v suutta ja kaikkea m'ikä on kapitalisteille " edullista. : Siispä ei muuta kun: ilolla^ ^ ter'vehtiä tätä uutta ta-lokasta ja ryhtyä meidän: suomalaistenkin naisten sitä tukemaan ja' turvaamaan, että se- vaan ei kuo- Iisi; vaan vaurastuisi ja väh'vistuisi niinkuin meidän: - omakin lehtemme, joka ei meiltä, muuta vaadi kuia vaan sitä, että tilaamme ja muistamme. kirjotuksellmame. Sitten, kun englanninkieliset naiset pääsevät "alkuun j a : tutustuvat siihen, niin kyllä:: ne sitte siitä huolen: pitävät.: Mutta jos emme saa heitä mukaan ja tietoiseksi yhteisestä asiastamme, .niin turhat ovat meidän siirtolaisten pyrkunykset. Kapitalistinen maailman 'kehitys kulkee joutuin .eteenpäin. Työläisten olot yhä; 'vaan kiristyvät; työt-töinyys lisääntyy, suuressa määrässä niin miehille kuin naisillekin. . Naiset: joutuvat suuremmassa määrässä pois kodeistaan samaan leipä- . taisteluun ^ ; m i e s t e n kanssa; Siksipä oh "myös kiire saada, järkeä, j a tietoa naisenkin pää- M n , että eivät olisi esteenä miesten '. järjestymiselle, vaan alkaisivat " järjestäytymään yhdessä^ yh- • teistä vihollista: vastaan. Kommunistipuolueen riveihin;'?— KANSAIN VÄLISjBTv URHEILUKISAT - •Punasen Urheilu-Internationalen ja-^ Aserbeidshanin. neuvosto-tasavallan ruumiillisen kasvatoksen korkeimman neuvoston päätöksien mu. kaisesti tullaan Bakuun järjestämään suuret itämaisten kansojen urheilukisat huhtikuun 28 ja toukokuun 2 päivän välisenä aikana. Näitä kisoja kutsutaan nimellä: ensi-mäisetspartakuskisat —' spartakiaa-di. , - Osanottajia tulee Turkista, Afganistanista, Persiasta, Palestiinasta, Marokosta, Kiinasta, Aserbeidshanis-ta y-m. Kilpailujen älknsattan yhteen Aserbeishanin'neuvosto-tasavallan kuudennen vuosipäivän;.kera, mutta loistokohtana näille kilpailuil-le tulee olemaan vyapunpäi'vä, kansainvälisen proletariaatin juhla. C. S. TYÖLÄISTEN URHEILULIITON SEUROILllE Lxittoveron sporittaminen- Seuraavat liittoon kuulu'vat seurat eivät vielä - ole maksaneet liitto-veroa viime: vuodelta: Creighton Yritys, Soon Vesa, Port Arthurin Isku ja Toronton Yritys.: Sanottu vero ön 25 senttiä jokaista 18 v. jäsentä kohti. Kehotamme.' viipymättä suorittamaan .^anotun veron liiton'sihteerille. • - ' Tilaston keruu Näinä päivinä on kaikille seuroille lähetetty , tilastolomakkeet, jotka pyydämme täyttämään ja palauttamaan sihteeriUe. Jos joku seura ei ole, lomaketta saanut.' niin ilmottan koon siitä' sihteerille. : .^^onkkuehiihtoldertopalldnto . Sudburylainen kelloseppä A^ ,Heis-kanen on lahjottanut liitollemme kil"; ven kiertopalkinnoksi: liittomme vuotuisiin mestaruuskilpailuihin joukkue-hiihdossa (S/miestä,' 10 km. .Smkin)» Kiertopalkinnon säännöt jdlkasemme myöhemmin. ' Sanotut kilpaUut .pidetään ön» talvena Beaver Lakella Bikaläisen ''Jehun" toimeenpanemina 21 P^i' vä helmikuata.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 9, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-02-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260209 |
Description
Title | 1926-02-09-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
TJistaiiia. Jiefanik. 9 p:nä — Tue&yFeb. 9, lft26
VAPAUS
K^ : W a Ä S r ^ ^ o k » tat»». tonrtai>^lai««itaL
/Toimittajat:
/ . - - . VAPAUS (IJberty) ^
1^1 i VThe önly d*«an of Firinish TVorkers fn Canada. Pub-
I K i i d « SndbSry, Out, every Tueaday^ Thowday an^
Äii "^^S^&red at the Pbst Office Department, Ottawa.
iiii:'^ , TILAUSHINNAT:
. ^ p l Canadaan ykrf »k. $4.00. puoB vk.%2.25, kolme kk.
^ ^ ' ^ ^ ' ^ » S Ä i h i i j^aaomeen. ykri 16.60. puoli vk
pifÄII 13.00 ja kolme kk. $1,76. , - , , « «i.-»*a«aa„ vwi$?^m iTMankda, joita ei jvuna jnha, ei tofla lähettämä^
ä^iSifeS paitsi asiamiesten jpilla.on takaokaet.
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimaflmotnkset $:.00 kerta, »2.00 kaksi körtäa:
Avioluttoonmenoilmotukset 50c pa|»*»Jauma.^ K-Nimenmuntosflmotukset
60c kerta, $1.00v3 kertaa,
Syntymäilmotukset ?1.00 kerta, fZ.OO . 3 . 1 c ^ ;
AVioiroilmotukset $2.00 kerta. $3.Öp kaksi Jcertoa
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c «samakso
«Btoslanseelta tai malfltovärssylti. J''-i^iiii
Halataantiedot Ja osoteilmotukset 60e kerta, f l.OP
V UlapSisilmottajien ja flmotosakenttnnrien on, vaa-
•i.sr-ii.,ki:._fi, ajttagssa, iähetettävä Umotoshinta etukäteen.
,
Tiiiitafn lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla kont-
U - TiiJrtafn aijot•u t lehteen tiistaina ja lauantain
b-t!.\.;> torissa lauantaina, torstain
lehteen torstaina kello 8.
iHiiiS. : Genera" advertising rates 76e per eoljinch. M^
nlmumcfaarge for alnsrle insertion 75c. The Vapauf
la the best advertisinir medium aroonsr the Finntsl)
People in Canada. ,
Jos ette mir*fn tahansa saa va'8tausta ensimäiseev
i l g i i S «^jeeseenne, kirjoittakaa- uudelleen liikkeenhoitaja
t'?f,lä'-> •:;a6r*ooo»l>l8eIla/.nin>«Ilä.
teiii ^ . ^ j. V. KXA NfT^STO. Liikkeenhoitaja.
Johtajaimme hengessä
Kaksi, -vtiotta^nkulimu työväenluokan
jpkuljpatya
'\ 7-vuolispäivä, kahden persoonallisuuden, jotka ei aino-
^ ^ ^ f asiaan taksani vaan.koko niaailman tyihraenluokka on
" säilyttävä kiitollisessa muistossaan. Nämä kolme edus-mutta
myös valistuksen ja tie>
;lämäntekonsä oli kamppailua Toisessa
m^ir^ Iniernatioiialessa jo ennen i?olaa ilmennyttä poliittisä^
g^^jj^ lonnelusla vastaan, Icdnottetua vastaan työväenluokan
M^^iiÄ^linltysyniyfaiUäi^:
fel ' Itanssa. Nuo kolme omistivat koko elämänsä osot-
SSiÄ^felM^^ proletariaaUlle, että vallanku
SBSIÄ Saksassa'on vielä.ratkaiseva taistelu suorittamatta.
^ valtava työväenluokan cdelläkäyjjä ja kasval-
'tejia'tenin oli ajatelkaa vain minkälaisissa «losuh-tei$
sa hän johti Venäjän veljespuoluetta monivuotisessa
maanpaossaalti ja pt&olaiselämän kuvaamattomissa vaikeuksissa
— selviää ehkä parhaiten siitä tosiasiasta, että
'einäjäo 1 veljespuolue:on'selviytynyt ja ratkaissut.kaikki
e jältipulmat, mitä sillä oli edessään vallan valtauk-
MkT «o» aikana ja sen jälkeeif. Kuink;i monta kertaa meistä
" ' ^ ' ' ^ toivottiin' johtavan hajaantumisen kurimoon.
taa ovatkaan sosialidemokraattiset johtajat ja porvarit
parin perästä tapahtuvan IKI-Kuinka
suurta:nautintoa tuottir
äjän kommunistikongressi, minkä
Ja kui^
tenkin. mbrldtsi rtämä kongressi Vain^ että Venäjän veljespuolue
lähti; uusista ^kokemuksista rikkaampana; ja
atkaisemaan edessä olevia tehtäviään,
ueväittely likvidoitiin 'Leninin henges-taipuneet
ylivoimaisen enennniston te-
. :kenuin;päätoksiin ja T^tävät yksimielisinä toteuttamaan
kiihkeydessa lausuttiin kentiesi kovia
»ngressivähemmistön eturivin nueh^
sumissa sanoissa, että me tarvitsemme kaikki voimat
, , ^ puolueen tehtävien vratkaisemiseksij helkähtänyt sama
I I^inin hengen ymmärtämys! Venäjän, Kommunisti-
Ili^^V; - puolue on k(^o-, teo.ssaan, eikä vähimmän-sisäisine ja
IVi ^ 5 ulkonaisine murroskailsineenf paras todistus Lenin teon
vertaamattomasta suuruudesta. Sosialidemc^raattiset
s johtajat ja porvarit kiikukoot vain äänensä käheiksi
siitä, että kehitys Venäjällä kulkee kapitalismia kohti
gj}^>" — tyoväenjoukoille sanoo pelkkä vaist9kin, että tämä
( f l i f ' " ole mitään muuta kuin yritys kääntää joukkojen huo- HHll' mio heidän omista petoksistaan. Työläiset toteavat
'^=^;>V' puolestaan, että Neuvosto-Venäjää vastaan taistellaan
' juuri sillä taholla, missä oltaisiin erittäin tyytyväisiä,
Pl^tS';; jos kehi^s siellä kulWsi kapitalismin suuntaan, ja lop,
M„ ' ^ pupäätosta tästä ei suinkaan ole vaikea vetää.
^Jl]i: Saksassa taas on kehitys myös tehnyt Liebknechtille
• ja Rosa Luxemburgille oikeutta. Mitä on jälellä mää-räysvallasta,
min^ taistelivat siellä itselleen
vuoden 1918 lopussa?. Missä on nykypäiväin Saksan
r - ' ; demokr^
istuivat seitsemän vuotta sitten sosialidemokraatit ja va-semmistososialistit,
mutta ketkä nyt? Taantumus on
vahvistumistaan vahvistunut vuodesta 1919 lähtien. So-
"sialidemokraatit eivät ainoastaan ole olleet estämättä
tätä kdbitystä, vaan, sen pahempi, tehneet kaildcensa
ifej^;;%?'i;//-ry-^8en:-.joaduttamiseksi.:: Tämä alkoi sillä, että eräät sos.-
demu^ johtajat olivat mukana Liebknechtin ja Rosa Lu-
Jp|i0;;; järjestämisessä ja jatkui työväen-
^^Ipv; muriiissa Keski-Saksassa keväällä 1919, Baierin neu-maan
tuhansien, saksalaisten työläisten elämän ja; rai-vaamaan
tien taantumuksen voitolle., Sen vuoksi paistelivat
he soisialideniokraattisia johtajia vastaan ja
hoitivat työläisiä kestävyyteen ja vallankumouksen no-peiddidiveniskujen
aikana täydellisesti toteuttamaan
työväenvallan ja puolustamaan sitä. He'saivat hengellään
maksaa tämän rohkeuden.
Konnat saattoivat riistää heidän elämänsä, mutta ;ei
hddäh edustamaansa henkeä^^^^T^
j^ialdcaampana kuin koskaan ennen Saksan Kommunistipuolueessa.
Tällä on tosin ollut voitettavanaan tuhansia
vaikeuksia, jotka ovat «Ileet 8 ^ sisäistä että ulkoista
luonnetta, tosin on sen tarvinnut vallottaa jokainen
tuuman ala maata herkeämättömällä taistelulla^mitäal-habinta
ja sosialidemdcraattisten johtajien ilmianto-vimmaa
vastaan; Ja tosin on sillä vielä monia vaikeuksia
voitettavanaan, mutta tosiasiaksi jää yhtäkaikki, että
Saksan veljespuolue on tällä hetkellä tekijä Saksan,
ellemme sanoisi, keski-curopalaisessa politiikassa, mitä
tosiasiaa eivät enempää sosdenut kuin muut)(aan voi
tehdovtyhjäksi. Tämä on viimeksi ilmennyt siinä, että
Saksan sosialidemokratian nytr; kauan käytyään raivoisaa
taistelua sitä kommunistien vaatimusta vastaan,
että kysymys ent. ruhtinasten omaisuudesta jätettäisiin
kansan äänestyksen varaan, on täytynyt itse omaksua
tämä kanta. Yleiseen asemaan katsoen on tälläkin kysymyksellä
suuri merkityksensä. Taistelun, vallanku
mottksellisen tahdon henki elää saksalaisessa veljespuolueessamme.
Leninin, Liebknechtin ja Rosa Luxem'
burgin henki.
- Mutta muidenkin maiden kommunistien on teossa
osotettava, että ovat suurten opettajiensa ja edelläkävi
'öidensä aito seuraajia. Paljastakaamme säälimättä petokset
työväenluokkaa' vastaan, tutustukaamme koko
nielullamme leniniläis]jryteen, hanlddaksemme siten aseita
^tulevien taistelujen varalta.^; Mutta mei^
ikään ymmärrettävä, ettei työväenluokan vallanvaltaus-ta'
suoriteta huudolla taruilla ja kujilla taildca omahyväisellä
eristymisellä työväenluokasta, vaan että se vaa-ii
vuosikausien pitkällistä, vaivalloista ja ennenkaikkea
järjtötelmällistä työtä taistelun onnellisen ratkaisun
ensiedellytyksenl proletariaatin johtaja-aseman luomi-
^ksi. Oletame tosin kapitalismin sdbteellisessa lujittu-miskaudessa,
mutta vain kesken uupuneet ja ncf jotka,
työväenluokan vapaustaistelussa näkevät vain keinon
omien ietujensa ajamiseksi, saattavat pitää tätä todistuk-lena'.
sosialismin mahdottomuudesta^. Toimiessamme
Leninin hengessä, näemme me siinä todistuksen siitä,
»;ttä meidän ön entistä paremmin varustauduttava vastaisiin
taistelujen varalta, ettäcimeidän on kok
liitaiiduttavakonmiunistisen liikkeen iCTittänrise^
velukseen^r'
Täyttäkäämme velvollisuutemme!
**Veriorgia" ja «ankara hallinta"
^candinaviaimsen toVerilehden pddnoitsijan silmään
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-02-09-02