1930-07-14-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Maanantafeav Heinlk. 14 p:nä — Mon., July 14 mtamallaei flntään natta t « 5 Vapauden kirjakaup- ' Asiamiehet ja yksityiset l_a- ^täi tilauksianne talle maail-fSmmän levinneelle kirjalle. postnapaastj kaikkxal- Cansdassa. Hinta $1-^5. tua sala» maasta, mutta Salmin r a . j a vartiosto pidätti hänet rajalla Masssilassa. 1 Polstuttuaan Uuksulta ryhtyi O i nonen kommunistisen nuorisotoiminnan johtajaksi, perusteli ympäri maata nuorisojärjestöjä, oli Neuvos-kylässä- ennallaan järjestystä v a l vomassa. . Lokakuun vallankumouksen puhjettua alkoi taistelu myös" p i i r i m - me alueella. Se oli niin">sanottua sissitaistelua, ja vasta v. 1920,' muodostuivat piirimme alueella mättävän suuren vauhdin. Hznao mitään patoostustoimeniÄteltä. op to-Venäjän konsulaatin palvelukses- ensi kerran neuvostot, vallanku-sa Viipurissa, toimi Helsingissä «Työ- mouskomiteat. Tällöin oli piirim-väenjärjestöjen Tiedonantajan" toi- me väestöstä suuri osa mennyt y l i mittajana sekä antairtui sitten va- rajan Suomeen, Karjalan kauppi-paaksi kirjailijaksL Hän on julkals-käsittelee asiakirjain perus- 1 »Länsirintamalta ei r i i t a an *„ jjirjassa ki^vatun verileikin Lähetetään postivapaasti aUe. Hinta ?l-25. fpden Kirjakanppa 69. Sudbury, Ont. AHAA S U O M E EN si Suomen M:kka? 3925 Canadan Dollarist» Lähetyskulut: |«e lähetyksistä -»Ve $20 00. 60. Ilhetrksistä $20.DO—?49.99, 80* I l l h E t ä ?50.00—$79.99 ja KSetyksistä ? 8 0 . 0 0 - $ 1 0 0 . 0 li EekSSQc jokaiselta seuraavalta ai- Ikivalta sadalta dollarilta. I LihelrkMl $500.00 ja »utä ylol |JJ.pO, huolimatta «ummao »uuruu-liaStaii. b k5••«« noinaliihetyk»i«"l a ova»t . lÄi a istyskulut $3.50 lähetykseltä. Sipinen rahaa o«tetMn. Kurs» |(2.4& sadasta Smksta. Tehkää lähetykset osotteells: VAPAUS, Boi 69. SUDBURY; Ont LaivapileUejä myydään. Tiedustakaa pileUiaaioUa V«p«udelle ottavat rabavälitya |«i vastaat! myöskin: \rmVS MONTREAL BRANCB 1196 St Antoine St., Montreal, Que. VAPAVS ¥ORT ARTHUR BRANCB 316 Kay Street, Vart Arthur, OntarK, sut kommunistisessa lehdistössä kau-nokirjalljisia tuotteitaan ja suomennoksia Venäjän bolshevikikirjailijain tuotteista. Huomattava oli hänen viime joulun edellä painosta ilmesty, nyt romaaninsa "Tienhaarassa", jonka johdosta kommunistinen arvostelu antoi hänelle mainesanan "Suomen ensimäinen proletaarikirjadlija". Nykyisin on Oinosella ollut työn a l la mm. kommunistien illegaalista toimintaa käsittelevä näytelmäkap-pale ja erään venäläisen bolshevi-kinäjrtelmän suomennos. Otto Oinosen poistuttua edellä-mainittuna aikana rajaseudulta on hänen järjestämänsä etappireitti ollut edelleen käytännössä, joskin toiminta on välillä ollut pitempiä a i koja seisauksissa. Saatuaan nyttemmin jiitun tut-kim ukset loppuunsuoritetuiksi, on etsivä keskuspoliisi lähettänyt laajat kuulustelupöytäkirjat Viipurin hovioikeuden kanneviskaalinviras toUe. aitten ja Suomen lahtarien y l l y t tämänä. Suomen verenhimoinen kapitalisti yhdessä hännytt^jiensä, K a r j a l a n kauppiaitten kanssa teki jatkuvaa provokatsioonia rajan tällä paolella j a heitti julistuksiaan: "Suomi suureksi, Vien§ vapaaksi", tarkoitujcsella saada haltuunsa K a r j a l a n luonnonrikkaudet j a ^ r i i s - tettäväkseen Karjalan työtätekevän väestön. Lahtari-Suomi ei tietysti tj-yty-nyt pelkkiin 'aikomuksiin, provo-katsioniin. Suur-Suomen saavuttamisessa, Vienan "vapauttamisessa", vaan se ryhtyi tosi toimiin. Aseisti rajan taakse viekottelemansa K a r j a l a n väestön. Asetti niiden komentajaksi parhaimmat suojelus-kuntaupseerit ja uskollisimmat |)alvelijansa. Karjalan kauppiaat ja V . 1921 hyökkäsi rauhallisen Karjalan työtätekevän väestön kimppuun. Antoi Karjalan rajaseutu-rahvaalle "lisä-avustuksen", jonka tsaarin hallitus oli jättänyt anta- 1 P I E N I O I K A I SU Sudburyn naisosaston kokousse-lostuksessa on "painovirhepaholainen" muuttanut yhden sanan sellaiseksi, että se pilaa ajatuksen. Siellä on lause: Etkö näe, kuinka | matta. Nimittäin hävitti kaiken karjan, poltti poroksi kodit j a kon.- nut, mobilisoi riveihinsä kaikki Saatavissa olevat talonpojat, raa-kamaisella tavalla murhasi kylän opettajia, talonpoikia, jotka uskalsivat julkilausua ajatuksensa työväenluokan vapauttamisesta. Raakamaisella tavalla kidutti eloon jääneitä murhattujen perheitä, teki kaiken raakamaisuutensa, kuten verenhimoinen nälkäinen peto. Näin tuli riistettyä ja raunioiksi hävitettiin piirimme rajaseutu. — . . j mMuuitctaa ttyy öoliisiiissiissttaä jj aa ?r«s<lopnnppoojjiissttaa miehiämme ajetaan kuin koneita I järjestetty mahtava Punainen A r - kaikenlaisiin surmanloukkoihin, pe loitellen, että Venäjällä on paljo miehiä, jo4:ka menevät, jos et sinä mene. Tämä tietysti pitäisi olla, että — veräjällä (portilla) on paljo miehiä j.n.e. Myöskin S i i r i W i r - ran osotteessa on kadun numero väärin. Se pitäisi o l l a : 450 Melvin Ave. AARO KIVINEN Eirldand Lake. Ont. JOHN VUORI Sontii Porcupine, On . :GHN fFIRTA, 157 BToavicw Ave., Toronto, Pnt CHARLES HAAPANEN, OtouBkauppa, Timmins. Ont. DAVID HELIN, Itn paikkakunnilla Keski-OntarioBfc UIMAMATKALLA HUKKUNEITA Juhannuspäivänä hukkui Paimi- |0D Sukselassa nuorukainen Eino JMiettinen ollessaan uimassa Paimi- [onjoessa. I Samana päivänä hukkui Naanta-jjaa lähellä Luonnonmaan laut- Itaa Hyvinkäältä kotoisin oleva Ot-jto Irmari Sandberg uimassa olles-j^ Vi.-; Hän oli Naantalissa vain jöymassä erään seurueen ipuka-na. ItUSU "VALTIOPETOS"JUTTU3A MääU Suomen fäscistinen uutis- ItoMsta ilmoittaa, on touko- . ja ke- IZ^"" ajan etsivän keskuspoliisin ISf'^'^" alaosasto toimittanut iS""^'^ Neuvosto-Venäjältä lu^ Pitkärannan kautta k u l - l i E f e i kommunistien salaisen etap- Ifol" "-'^"lisäämiseksi. Nämä tut-johtaneet useiden |WöWok3-lLseen toimintaan se-l ^ e i d e n henkilöiden jäljille. IS johdosta on pidätetty 7 hen- Ifert"'"- P'^"alcirjailija j a tuomit- P punaupseeri otto Oinonen, joka 1^ ""^^ Piensjärveltä ja asunut 2 r^"^"' Helsingissä sekä v i i - I S i -'^''^ä sähkötyömies ffil pinjan IKtkä ^yomie.s Mikko Tikka USS"''-'' puuseppä Ivan ? S ä n •^'^'"-^^'^ jälkeen VUpu-l ^ ^ f ; ^ ' ' " ' ' ^ ^ ^ odottamaan a- ItirmT^i-^ iiovioikeudessa. Toi- 0.^ -'^P^^^e jalaUe. I&ti mr''''^^' saapunut Venäjä tSn^"'"" 1 ^ o - kankaasta va-h& t~S ^•"'"""e. jossa oles- Is^Un H^'.'^"^^ Järjestäen etap- Venäjältä suo- |*3Kiä^ 7 , ' ' ^ vanännyt useita hen- N i a " ^ ' ' * ' ' toiminuan. johta- [ ^ t a l v ' - ' ^ ° " * toimintaa Oihosen apa. [«eajt ^°Ii^t ja toisia ^^^öskin sähkS-I Ah^^i Orjatsalo yritti pjrfs- Mitä antoi maaseudulle Neiivostö-Ka^- jalan kymmenvuo-tiheh bkma^säolo V. Nikitin Punaisessa Karjalassa. Kiestingin p i i r i on yksi K a r j a l an tasavallan pohj'oisemroista piireistä. Se -on Suomen rajan lähellä vaikeasti kuljettavien, tiettömien taivalten takana. Tsaarivallan a i kana tätä syrjäseutua ei tiedetty eikä tunnettu muulloin, kuin kapitalistien riistosotien aikana, j o l l o in kapitalistit tarvitsivat pääomiensa saamiseksi ja riistoalueitten valtaamiseksi aseellisia ~ voimia. Tällöin ne löysivät maaseudun syr-jäisemmätkin kolkat, joista mobilisoivat kaiken työtätekevän väestön ase kädessä taistelemaan^kapi-talistisen järjestelmän puolesta. Myöskin muistettiin talonpoikia sUloin kun piti koota veroa ja riistää työtätekevältä väestöltä v i i meiset kopeekat j a ruplat j a jos ei r u p l i a riittänyt, niin ottaa lehmät j a lampaat. Mutta kun työtätekevä väestö lausui toivomuksensa koulujen perustamisesta tai liikenneolojen- parantamisesta ei sitä otettu huomioon, aivan kuin ei o l i si tiedetty väestöä asuvankaan näillä seuduilla. Koulujen asemasta kylläkin rakensivat Icirkkoja, ja' niiss^ pappien avulla yhä voimakkaammin verhosivat pimeyteen työtätekevää väestöä. Piirimme väestön elinkeinona oli pääasiassa metsästys, kala-stus ja pienessä määrin metsätyöt. Suurin osa väestöstä failki kalastuksessa Vienanmerellä ja Norjassa. Sieltä ansaitsivat niukan toimeentulonsa, perheensä elältämisejtsi. Naisväki taasen raatoi kotiseutunsa ympärillä, kynti j a kylvi omistamaansa pientä maatilkkua, hoiti karjaansa, n i i t t i heinää - 20—30 km. päässä asuinpaikalta olevista luonnon n i i - tyiatä (soista) ja samanaikaisesti se kalasteli. Ne elintarpeet, jau-hohituinen, — minkä työtätekevä väestö kykeni ostamaan, oli kuljetettava Vienanmeren rannältia 100—150 kiloinetrin päästä, kantamalla selkrepussa, käyttäen .tällä välimatkalla olevissa järvissä soutuveneitä. Tällaisissa kurjissa oloissa asui Karjalan työtätekevä väestö tsaarinvallan aikana. Huolimatta siitä, piirimme raa-tajarahvas oli kasvanut saloilla l u kutaidottomana, niin aina sen r i n nassa sykki vapauden henki, hyviq tunsi riistäjänsä, poliisin, santarmin, kylän kauppiaan, jölla se orj a n a raatoi yötä j a päivää saamatta hetkenkään levähdystä. Saapui tietoja helmikuun vallan-kumöusliikkeiestä. Hman mitään a ^ t a a i t o r e i t a työtätekevä väestö osallistui vallankumousliikkeeseen, riisuen aseista santarmit j a poliisit, y r i t t i myös lypdä alas kylän kaiup-piaat, mutta nämä olivatkin ovelia, astuivat maaseudulle vallankmno-nsliikettä johtamaan, asettuivat n i i n sanottuihin väiiaikaisHn nen* vostoihib. Muodostui Kerenskin hallitus. H e t i olivat entiset poliisit',' meija helmikuussa v. 1922, lopullisesti vapautti piirimme työtätekevän väestön lahtarien kynsistä ja antoi lopullisen iskun rajan takaa hyökänneille lahtarihurtille. Nyt viettäessämme Karjalan 10- vuotisjuhlaa luomme katsauksen mitä olemme saaneet aikaan piirimme alueella kulttuurisessa ja taloudellisessa rakennustyössä. T a r - kistamme saavutuksia j a puutteellisuuksia työläisten, talonpoikain j a työläis-talonpoikaisnaisten yhteisissä joukkokokouksissa. Maatalouden nousu Joskin piirimme talonpoikain t a loudellinen asema oli sortunut äärettömän kurjaan tilaan, viimeisten Suomen lahtarirosvojen hyökkäyksien tuloksesta, niin kommunistisen, puolueen oikealla-johdol-j a j a Karjalan hallituksen toimenpiteiden avulla on nyt jo sivuutettu maatalouden alalla sodan edellinen taso, saatu parannettua ne haavat, jotka lahtari-Suomi iski piirimme työtätekevään väestöön. Niin"" lypsykarjan kuin työkarjan-kin lukumäärässä on sivuutettu sodan edellinen taso. Viljelysmaan pinta-ala myös vuosi vuodelta laajenee. Viljelysalan laajeneminen tapahtuu etupäässä maänparannus-osuuskunnissa ja kollektiivisissa talouksissa. Piirimme alueella oli kylvö pinta-ala v. 1929 507 hehtaaria, siitä yksityistalouksilla 436 hehtaaria eli 87.8 pros., maanpa-rannusosuuskunnilla 61 hehtaaria eli 12.2 pros. Kylvöala edelliseen vyoteen verraten lisääntyi 13.8 pros., josta lisääntymisestä tulee suoviljelykselle 12,5 pros. j a kuivan maan viljelykselle 1.3 pros. Kuluvana keväänä (v.l930) osoittaa kylvöalan laajeneminen seuraavaa: yhteinen pinta-ala 590 hehtaaria, siitä kollektiivisilla t a louksilla 322.4 ha eli 56.2 pros., maanparannusosuuskunnilla 16.5 hehtaaria eli 2.8 pros. ja yksityistalouksilla 241.25 ha eli 41 pros. Numerot selvästi todistavat, että piirimme maataloudessa on kollektiivinen sektori saanut huomattavan suuren saavutuksen viime* a i koina. Tämä todistaa, että piirimme köyhät ja keskivarakkaat talonpojat ovat tulleet näkemään, mikä hyöty on kollektiivisesta työstä maati^loudessa. Piirimme maatalous ei kohdistu viljatalouteen, yaan pääasiallisesti karja- ja maitotalouteen. Senpä vuoksi onkin viime aikoina huomio kohdistunut vihannesrehun, heinän j a juurikasvien viljelykseen. Talonpoika iston varustaminen maanviljelysköneilla ja kalustolla on vuosi vuodelta voimakkaasti parantunut piirimme alueella. K u n otamme sodan edellisen tason <v. 1912— 1914>, niin- silloin talonpoikaistalou-dessa, ei nähty edes rautavälttiä ja karhia paitsi muutamilla kauppiailla. Jotka omasivat jousikarhin ja puhdiFtuskoneen, joitten avulla alistivat köyhän talonpojan riistonsa a-laiseksi. Sitävastoin tällä hetkellä maata-louskaluston virtaus piirimme -alueelle osoittaa huoihattavaa hotmia. Raskaampien maanviljelyskoneiden ohella V . 1929 piirimme luottt>-ostius-kassan kautta levitettiin talonpojille maanvilejyskalustoa; treeseriau-iröja 322 kappaletta, erilaisia äkeitä 38, lajittelijoita 2 kpL V. 1930 kevätkylvöä varten jaxrt«ltlin viskuukoneita 10, lajittelukoneita 13, äkeitä 188, rivikylyökcmelta 5, heinän talonpoikaisto omasta tahdostaan muodostanut 6 ktdlektiivlsta taloutta, joissa on talonpoikaistalouksia 161, jäseniä 864. NämS. kollektiiviset taloudet jakaantuvat seuraavasti: yhteisviljelysyhdistyksiä 1, maatalo-usartteieita 4. maatalouskcHnmuu-neita 1. Kaikkiaan on piirimme ta-lonpoikaistalouksista kollektivisoitu Kutep ylläesitetyt numerot osoit-ta^- at. on maatalouden kollektiyJsol-misessa huomattavia saavutuksi^ Sen edelleen kehittyminen j a Jo olevien kollektiivisten talouksien vpl- 'nllstuminen riippuu siitä, miten kyetään liikettä ohjaamai=. järjestä-jriiään . köllekUivisten talouksien sisäinen työn jako, luomaan hjrvä; e-heä sisäinen järjestj-s, että jokainen talouden jäsen, tietää oikeutensa ja velvollisiiutensa. Puutteellisuutena on se, että el ole riittävästi agronoomisia voimia. Piirimme alueella on ainoastaan 1 agronoomi. Tämä puute on suurena vaikeutena käytännöllisessä työssä; Mutta ei tämä saa tulla esteeksi kollektiivisten talouksien työssä. Me emme voi jäädä /odottamaan sitä, milloin tulee riittävästi agronoomi-voimia. Meillä on jo nyt huomattavan paljon suomenkielistä maatalo-uskirjalllsuutta. Jokaisen talonpojan, kollektiivisen talouden jäsenen*- on hankittava itselleen näitä kisjeja jja niiden avulla kasvatettava itsestään, oman taloutensa agronoome^a. PaikalUstalcndellinen rakennus- I tohn^ta HaUinnollLsen piiriljaon ! suoritettua, alkoi piirimme alueella kehittyä* myös taloudellinen rakennustoiminta. Viime vuotena rakennettiin kaksi I asteen koulurakennusta j a ssdraa-lan ambulatorio, sekä uusi neuvosto-tala. Kuluvana vuotena on parhaillaan rakenteilla kaksi uutta koulua, yksi kylän valistustalo, lukutupa, ja-myös aletaan valistustalon rakennustyöt piirin keskuksessa. E l K a r jalan hallitus ole myöskään imohta-nut Vladimir Iljintshin neuvoja maaseudun sähkölstäm![3estä. Parhaillaan on rakenteilla 80 hevosvoimainen sähköasema, joka saadaan valmiiksi lokakuuhun mennessä. Sen yhteydessä rakeniietsian metalli- ja puusepän verstas, yksiraamlnen saha, sekä katkaisusirkkeli j a mylly. Tämä kombinaatti tulee olemaan e-rittän suuresta merkityksestä piirimme rakennustyön edelleen kehittämisessä. Myös on rakennettu paikallista tarvetta varten tiilitehdas. Joka kuluvan kesän aikana valmistaa 250 tuhatta tUltä. Toinen tiilitehdas tullaan rakentamaan Pääjärven rannalle. Samoin on parhaillaan rakenteilla metsätyöläisten uusi asutusky-, lä, jonka rakentamiseen kuluvan kesän aikana tullaan käyttämään,yli 200 tuhatta ruplaa. Metsätyöläisten asutuskylän lähelle on perustettu neuvosbotila. Neuvostoillan maanmuokkaukseen Ja rakennustyöhön' kuluvan kesSn aikana tullaan käyttämään varoja lähes Vi miljoonaa ruplaa. Nämä kaikki edellämainitut toimenpiteet todistavat, että Neuvosto- K a r j a l a n hallitus on kiinnittänyt e-rikoista huomiota piirimme taloudellisen rakennustyön nostattamiseen. Myös vuosi vuodelta on noussut huimaavaa vauhtia metsänhakkuu-työt, joka on saanut . talonpoikais-väestölle riittävät ansiomahdollisuudet ja nostanut talonpojan hyvinvointia. liSkenne I Liikenneolojen parantamisessa ei tosin vielä ole saatu suuria aikaan, mutta on todettava, että tälläkin a-lalla saadaan parannuksia aikaan joka vuosi. Erikoisemmin vesiliikenteessä. Piirimme suurimpina sisäisinä vesistöinä on nimittäin Tuoppa- ja Pääjärvi. Tuoppajärvi on 90 kilometriä pitkä Ja 40 kilometriä leveä. Näitä järviä viime vuoteen saakka kuljettiin ainoastaan . soutuveneillä, ei ollut minkäänlaista koneellista kulkuvälinettä. Pääjärvellä oli tukkilauttojen "hinausta varten laiva. Viime vuotena rakennettiin kummallekin järvelle - moottorialukset, jotka välittävät postiyhteyttä ja matkustajaliikennettä. Kuluvana kesänä tulee lilkennetlÄ ylläpitämään kahdella mainitulla järvellä kolme moottorivenettä, jotka palvelevat viirsinaisesti postiyhteyttä ja mat-kiistuslikenhettä. Puutavaran kuljetuksessa tulee toimimaan kaksi hinaajaa, ja yksi varppaLsraoottori, jotenka liikenneolojen pärantamises-sa on myös saatu huomattavia saavutuksia; Karjalan Neuvostovallan 10-vuoti-sena oloaikana sosialistinen rakennustyö ei ole kohdistunut ja voimistunut ainoastaan keskuspaikoissa, vaan se on ylettynj^ maaseudun syrjäisemmillekin kolkille. siementen kylvökoneita 10. peltojy-riä 5, valtteja 8a. y.m. maataloiiska-lustoa. Maatalouden kollektivisoimisliike on viime kuukausina saanut piirimme talonpoikälTton keskuudessa huo- Taikatemppujen historiaa K i r j . Robert Nelson. Taikatemppuja tunnettiin ennen nimellä salainen tiede- Kun tutkimme t a & alaa niin näemme miten toi-sessa osag.sa maapalloa taikatemppuja pidettiin uskonnon y h teydessä, kun. taas toisissa maissa ne olivat aivan jokapäiväisiä ih-mLselämäs.; ä. Tolsissa. mäis<5a näemme sen perhe- ja huvitilaisuuksissa näyttelevän ihmeellistä osaa. ' R a j a t u s s a kerrotaan monesta i h meellisestä tempusta.. Egyptiläiset olivat ^nsimäisiä, jotka osa.si%'at ja tie<nvät ihmetempuLsta ja samalla kertaa olivat *'taitavia" tähdistä ennustajia. Enin osa vanhan ajan taikureista ovat kotoisin Egyptistä. Babyloniasta, Persiasta ja In-ti: i>ta. Vanhan ajan kansalla oli ajatus, että henkilö joka näitä temppuja esitti, oli noita. Tänä piavänäkin on henkilöitä jotka lijattelevat että se oli silmänkään-t Jtcnippu. Historia kertoo Krei-k.- n kansasta, miten he palvelivat epäjumalia, j o i l l a piti olla jotakin yliiuonnollista tekemistä ihmisten kanssa. Sadoista eri kertomuksista kerron yhden: Cirge oli kaunis nai-r< n. joka osasi lumota miehet taikuudellaan. Kuka hyvänsä häntii k;itsoli joutui lumouksen alle. H.innaaval!a lumoudellaan hän vei ••raaliinsa linnoitukseen ja siellä nuiutti saaliinsa sioiksi. Tätä naista silloinen Kreikan kansa palveli jumalanaan. Tämä on ainoastaan yksi monista kertomuksista taikuudesta. Siirrymme uuden ajan taikatemppuihin, noin v. 300. "Epä-jumalisuus" poistui vähän kerras- .^aan ja kristityt saivat enemmän jalansijaa Roomassa. Kirkkoja «ilettiin rakentamaan ja niissä r u koiltiin pahojen honkien poistumiseksi. Tästä ajasta lähtien ihmiset oppivat tuntemaan taikutemp-puja. ei minkäänlaisina pahoina-henkinä, vaan yksinomaan temppuina. Taikatemppuja ei moni silloin osannut tehdä ja ne, jotka taisivat, eivät niitä salaisuuksia ulo.s antaneet. Jokaisessa maas.sa ja kaikkina aikoina on ollut " n o i t i a" ja taikureita. Sieltä ja täältä löydämme kirjoituksia siitä ja siitä maasta silloin j a sinä vuonna eläneestä kuuluisasta "noidasta". Kerrotaan kuningas Machelhas-ta, joka oli siihen aikaan Skotlannin kuningas, että hänen ylhäisyytensä harjoitteli taikatemppuja sekä kaukonäköisyyttä. Meillä Suomen kansalla on tuhansia eri- kertomuksia noidista. Suomen kansalla on ollut hyvin paljon kaikenlaisia poppamiehiä. Hyvin kuuluisa tietäjä oli Suomessa Samuli Posti, joka asui Keuruulla, Ruoveden puolella. Samuli Posti oli tunnettu taitavaksi taiitien parantajaksi. Samalla paikkakunnalla asui myös toinenkin kuuluisa poppamies Nuijan Taipaleen isäntä. Hun ei ainoastaan osannut parantaa kaikkia lajeja tauteja, vaaTi sen lisäksi vielä selittää paljon muitakin salaperäisiä asioita. Jos esimerkiksi sattui niin, että joltakin varastettiin, osasi hän noitua varkaan sillä tavalla, että tämä toi vara.stamansa tavaran takaisin, t ai jollei varsin näin tarkoin tietänyt, niin ainakin osasi .selittää kuka tuo varas oli. Näin kertovat meidän suomalaiset tarut. Onhan meille jokaiselle myös tunnetut "1001 yötä" (itämaalaiset sadut), joissa läerrotaan Aladinin ihmeellisestä lampusta. Tämä on vain satu v i i denneltätoista vuosisadalta, mutta tästä huomaa miten silloin jo puh u t t i i n ja kirjoitettiin ihmetem-pöista. Nykyaikainen "magia" on pitkä hyppäys vanhan ajan "magiasta". Me emme enää katsele sitä mustana ja yliluonnollisena alana, vaan eräänlaisena taiteena, joka on kulkenut ajan mukana, huvittavana taiteena, ja kutsumme njitä tässä kertomuksesisa "Tieteellisinä ihmetemppuina". Kuka oli ensimäinen tieteellinen ihmetemppujen tekijä? Roger B a con oli ensimäinen. Hän ei ko.s-kaan uskottanut kellekään, että temput olivat yliluonnollisia. Hän oli taikatemppuilija, mutta tieteellinen. Hän opetteli ja luki tiedettä j a samalla rakasti taikatemppuj a tieteelliseltä näkökannalta katsottuna. Vieläpä vanhaan aikaan oli kaksi eroavaa o.sastoa taika-tempuis. sa, ja ne olivat: ennustaminen ja velhoustaito. Vieläpä i h miset seurustelivat henkimaailmassa. Jotkut uskoivat, että oli silmänkääntäjiä. Ne henkilöt, jotka uskoivat silifiänkääntäjiin, luulivat että näillä taikureilla oli yliluonnollisia temppuja. Nykyajan ihmiset eivät enää usko volhotai-toon, silmänkääntäjiin tai yliluonnollisiin temppuihin. Otan it.se.s-täni esimerkin. / Mui.stah noin 19 vuotta taaksepäin kun kuljin Amerika.s.sa näyttelemässä. .Satuin kerran suurelle suomalaiselle maanviljely.salueelle Minnesotan valtio.ssa. Pidin iltamat suomalaisella haalilla noin kaksikymmentä mailia rautatiestä. Näyttelin kaikenlaisia taikatemp-p^ uja noin tunnin ajan. .Sitten seurasi kahdenkymmenen minuutin väliaika. Menin nauttimaan raiti.s-ita ilmaa ja kun pääsin haalin u i - ^kopuölelle, jo8.sa oli suuri väenpal- JQU-s, joku huomautti minulle: "Kuuleppas nuori mie.s, ne temput mitä sinä teit eivät voineet olla muuta kuin silmänkääntötemppu-j a . " Kysyin miten niin ja että enhän minä voi kenenkään silmiä kääntää. "Jaa, jaa, mutta muuten sinä et olisi voinut ;syödä tuninaa silmäneuloja ja kappaletta lankaa, j o k a oli viisitoista jalkaa pitkä, ja öitten vetää ne suusta UIOK kaikki neulat jä lanka neulan .silmiltä lapj,' Se täytyi olla ÄilmänkäUntö-temppii", huomautti puhuttelija. K o n väliaika oli ohi ja minun taas täytyi jatkaa ohjelmaa, huomautin yleisölle, että ei ole ole-Äiassa mitään yliluonnolli.sta eikä niitään silmänkääntäjiä, v^an temppu on temppu oli «e mikä hy- Jiyvänsä. Temppu on hyvin yk-sin- Icertainen kun sen taitaa ja tietää, - j o k a i n e n meistä voi oppia yhtä hyvin kuin minä jos henkilö vaan haluaa. Riippuu siltä miten itinostunut on a.siaan j a onko hen- Icildllä tarpeek.ei tahdon lujuutta. •^^^Toisfct temput ottavat pitemmän a i k a a harjoitella kuin toiset ja siinä tarvitaan käsivällisyyttä, tahdon lujuutta, harjoittelemista ja ennen kaikkia näyttcleiniskykyä. Henkilö, joka ajattelee, että en minä sitä opi j a siinä s a a koko elä- I mänsu harjoitella, ei myös koskaan opi, j a ilman harjoittelemista ei myös työ näytä tuloksia. Mitä tulee silmänkääntäjiin, niin sellaisia ei ole, eikä myöskään s i l - mänkääntötemppuja. Myös mitään yliluonnollista ei ole olemassa. K a i k i l l a täytyy olla alkunsa ja syntynsä. On ihmisiä, jotka mielikuvituksissaan luulevat näkeviinsä toista mitä he luonnollisesti näkevät. JIuistan tapauk.sen kerran eräässä toisessa paikassa, Pohjois- Canadassa. Minut pantiin suureen maitokannuun ja kansi suljettiin kuudella eri patenttilukolla j a jonkun minuutin kuluttua o l i n vapaa. ' J u u r i silloin kun menin kannuun, eräs .vanha mummo yleisön puo-i lelta sanoi: ".\lkää ihmiset uskok o , että S O poika on kannus.sa, vaan se on kannun vieressä. Se vain kääntiiii meidän silmämme." Vaikka niinä tosiaan olin jo kannun sisällä. Näillii mummon sanoilla jotkut nauroivat. Tällainen 011 mielikuvitusta, joka voi ihmisen ..saada uukemäiin asian toisessa valossa kuin initii se todellisuudessa on. Minulla olisi tällaisia hau.^kuja kertomuksia vaikka kuinka paljon, mutta jätivr ne toiseen kertaan. Taikatempjnija vanhaan aikaan pidettiin hyvin salas.sa.' Niitä kutsuttiin "Musta taika". Suomalaisille on ehkä tuttu ".Musta raanml-t u " . Musta taika ja Musta raamattu ovat jo aikoja sitten kadottaneet ja'ansijan. Kuuluisimmat "Mustan raamatun" tutkijat olivat italialaiset Jonas Amlroletti j a -Antonio Carlotti. He osasivat ihmeellisiä temppuja. Kukaan ei ole piiiissyt tietämäiin miten niimä kaksi italialaista tekivät temjipun-sa, sillä he pitivät kaikki hyvin salassa ja vartioivat aarteitaan. Vuodelta 1793 on ensiniäisel painetut sanat tästä "salaisesta tieteestä" ja taidosta. Kirjan, joka ilmestyi Pariisis.sa, kirjoittaja oli ])rofessc)ri M. Decremp. Hän kirj o i t t i vielä toisenkin kirjan samalta alalta. V. 1 8 4 0 saksalainen lääketieteen professori Dabler näytteli sukkeluustenippuja, joiksi hiin niitä nimitti, ja tästä lähtien taikatemput safvat uuden käänteen ja siitä asti ovat ihmiset saaneet toisenlaisen käsityksen kuin mitä oli "Mustan taian" aikana. Kahdeksannentoista vuosisadan alkuajoilla kuuluisimmat taikatemppujen tekijät olivat Viljalba, Frikell, Herman Bautier de Rolta j a J . E. Robert Houdin. Keskiajalla .spiri.stismiä kutsuttiin Necromancy. Silloin ihmiset olettivat, että oli haamu tai joku näkymätön^ olento, j o k a meni henkilön .sisään ja tämä henkilö .siten pää.v kosketuksiin kuolleitten kanssa. Nykyään meillä on toi.senlaineTi käsit.vs spiritismistä. Nykyajan spiriti.stit käyttiivät Mediumia eli henkien välittäjää. Nykyäänkin au.straalialalsten alkuasukkaiden keskuudeK.su on luulo, että on olemassa tällaisia haamuja ja noitia, jotka voivat tehdä mitä tahtovat, j)ahaa tai hyvää. He uskovat että noidat kulkevat varu.stottuina suurella ihmeellisellä voimalla jota kutsutaan heidän kielelliiän Boyl-ya. He uskovat, että tämä kulkee j a ajaa läpi ilman näkymättömänä. Boyl-ya menee mie.sten sekä naisten ruumiiseen ja alkuasukas tuntee kipua kun se tulee ruumii- .secn ja .silloin on hänen kuolemansa lähellä, Ile, samoin kuin muutkin alkuasukkaat, eivät usko että ihminen kuolee luonnollisesti ilman murhaa tai näkymätöntä l u mousta. Jos alkuasukas kuolee luonnollisesti, niin toiset .seuraj] jäsenet uskovat, ettJl kuolema tuli jonku.n noidan kautta. Taikatemppujen hi.storiassa on monta kehil.vsa.stetta, aina Van-i hasta Testamentista meidiin j)äi- ! viimmo asti. Taikatemj)pujen his-j toria.^-la voisi kirjoittaa monta pak- I sua kirjaa. Taikau.sko vielä tänä- 1 k in päivänä näyttelee .suurta osaa ihmisten ke.skuudcKsa. Jokainen mei.stä on vähän taikauskoinen j o l lakin tavalla. Sanotaan, että cn-nustu. s ])olveutuu taikauskoon. Taikau:-koa on monenlaiKta, eri kajsalli.suuk.silla erilaista. Van-haa; i aikaan jo:s jotain tapahtui, pantiin se taikurin niskoille, On joitakin kansaitivällsiä taikauskoja: e.^im. ulvova koira jonkun talon edustalla tietää kuolemaa .siinä t a - 3o,v;a, .selitetään eriiässäkin taika- ; usko.s.sa. Meillii suomalaiiiilia on I yk.':i hyvin tunnettu taikausko, joka ; pannaan käytäntöön aina uudenvuoden yönä, jä Ka on tinan valaminen. IhmiskunTiaila on rnyös o l la t joitakin yhteisiä taikau.skoja, joita on vieläkin tänä päivänä. K s i - merkik.si .suolan kaatajninen ruokapöydässä, jonka muka pitäisi ennustaman riitaa. Kansainvälinen taikausko on myös numero i^i ja i etenkin jos se sattuu tulemaan per- • jantaipäivän päälle. U,-;east^Ke tie- ' t;iä huonoa onnea, sanotaan. Näir-j lä oli,«i lukematon määrä. • Ihmetemput ovat näytelleet osaansa kaikissa olo.suhtei.ssa ja kaikis.sa kohdi.-^sa, .semminkin uskonnossa aivan meidän päiviimme asti- Ennen aikaan; kun pakanat palvelivat taivaankappaleita, kuuta, tähtiä ja anrinkoa, he u.skoivat s a - 1 laperäisiin tietäjiin xekä taikurei-j h i n , noitiin j.n.e. ViHikansoilla on I ornat uskontonsa ja jokaisella h e i - 1 molla oma poppamiehensä, joka j noituu j a parantaa omaa heimoan- .sa. samalla näytellen temppuja, joista toiset heimolaiHCt eivät tiedä mitään* Muinainen Rooma palveli epäjumalia ja . heidän ylimmäiset pap-pinsa harjoittivat kaikenlaisia taikuuksia j a siis olivat ensimäisiä t a i - kakonstiii tekijöitä, jotka sitä harjoittivat uskonnon kannalta katsoen. Silloin syntyi valkoinen ja hiusta taikuus, joka onnistui ker-ras- «aan ihmeellisellä tavalla. Valkoista taikuutta käyttivät tohtorit, joka onnistuikin lääketieteessä erittäin hyvin. Muistamme, miten Samuli Rosti Suomessaparanteli sairaita ihme-lääkkeillä. Kiinalaisilla oli kftsvi, joka oli hyvä sairaille, yläosa kasvista paransi yläosan ruumiista, keskiosa keskiosan ja kasvin juuret paransivat jalat. Kiinalaiset kutsuivat näitä kasveja taikakasveiksi. Taikatemput eli sukkeluuskonstit ovat niiytelleet osaan.sa siis myös luiiketieteessä, kaupassa ja kaikkialla. Se ci ole sivuuttanut mitään, missä ihni||^ea on ollut mukana. . ^; Se on kulkenut maailman muka-' na tähän päivään astL Sen ma* kaan kuin kehitys kulkee eteenpäin, kehittyy myös sukkeluustem*- v>ut.- - Halutaan Ostaa P O O R T I T A L O , TÄI A N N O S -! R U O K A L A hyvältä liikepaikalta. Selostus j4 hinta osote: ~ - K. TÖRMXLX. Turbine, Ont. Erinäisten työväenjärjestöjen o^ottc^a c.\NAn.\.N KOMMiiMsrii'roi.ui;i;N stiiTEe. ms OSOTE 'Ki>nitiiuni.i;|.ii.>hirrlle Iili<-trtlä»)i iiir)eTiihto •11 i»s»ii<-inua uUa^tlrvall.! i»>i»tirrlla: Mr. Tini Uu.V. Hoiim 13, lO.C.i Cbui.h Sl., Toronto 2, Onl. M r j \ N M : \ IMUUN . M . I U I O I M I K U N N . ^ N «Ih. i r t - m i o K i i c : lii.i CV, .Siuiljuty, Out. c. rs. LuroN .siDnntvN O S A S T O N K O K O - 1 ! K S I ; T I . M . I . M . . kertaa kuuf-a. J..ka At<iint:ii koko iikkuitta 7.;iU. T«iinci) Ivökukoui, t<tittin nlij.-Iiir.)ki'k(tii4. Kirj(;i'nvaililu-ofute: B>>v - V I , i^uill-ijry, Oul. L. \V. I. II. ..f CANADAN. Polijoii-Ootarlon n l u r k o i i i i t c i l l c luina kirjcrnvaihtn, y D f t ä muut U l u : ) k . , t <iu\a: K. Salo, lloi 519. So. UKAVr.It 1 . A K I ; N « . t.^.T«li.ii k..k<iuk«ct J n k » kuun ciiFii K u i i m i r i t j i kf-IIit 1 pliivulla oiiavloii talolla. 0»a»tiin iimii;: 1)..» U7, XVorlliitielon, On». — Vuiiuikicluhcura Jcliuti otote. va aatuft. CANADAN StJOMAt.AlSI.N JAHJI-.STON, laUli». tnun, »iliici-rin ii».ii<i oii: John Wirla, 957 HrndiUit:vf .\\c., Toronto, Out. CANADAN St'(»MAI AISTI-N TYOI.AISTKN UH-JIKILLT. IITK). Liiiioioiiiiikutinari kotipaikka on SudJmiy, Ont. Liiton ailttrcrJ oa i*. IfuU' honrn, os. Uot bO, SuJliury, Ont. COUAI.TI.N •. a. oaattnu uaole oni Box 810, i:oli,ill, Ont. S. J. Clti:i(;irn)N M I M N O S A S T O N kokoukael ov;it Jnku kuuk.iutlen tt<hu*ii Runiiutila), kcUo 3 ip. Kirji-vailitii.o.iiic on: ti. S. U*alti>, Ooi 92, Crcii;liton Mitir, Out. S. J. KOUr WII.I.IA.MIN o.a.l«n lyökofcoukaft oMU jirkaiVrn kuun cnatiiiltiiirn ja kotni.ia atjfi* Dunlat kt-lto It illalla, i..liloktinnnn kokoukart nlcllittiiä lii.l.iioii, oiiiall.1 liuoncuituIU 211 Itolictliou Sl„ loit Williiiui, Ont, CANADAN KO.\IMIJNI.STII-tIOU)r.i:N NUMMO-l. AN oi.iitoit tyokokoMkff''t |ii<lctaij(i knrran kuu.rtj, vjiiiifinrti aiitinuiital. k<:llc* 1 i.p^p. Oaolc: tlox bliauiiavu», Saak., Can. .S. J. NIi'I(;ON ota>ton lyökokoukael plilctfiän Joka kuun :::u Ja 4:i aunnunlai. ],'!rjcyaibl»- oiiole on: ii. J . Ouato, 1. Netala, Uux 51, Nililfnn, Ont. .S. J. l.AKK COrCAU OM.Ion No, 11 kokoiiktet liidftlian o..intoi) b a a l i l l n ^ Joka kuun loinen | aunnutilal k<'Ilo I |:i.'ii\'allä, r o i l l o B o l t i I I, Ijukkaufi}, Ilo% Jv, DntiManc. Su»k. i. S. LARYSMrnilN oM«ion kukuukarl piHtfiiD joka kuui ncl).i« aunnunlai, alkaen kello 7 litfllo. Kirjovaihto-niotoi Sox 153, L.a(lyaia!tb, B. C. !j. J. I.ONC I.AKKN uanalun kIrJeenVaihto-oante! Victor lliioninrn, Ithcuult, "via äudhury, Ont. Koktiukurt uu Jokaine» 1 :uen auiinuntal kuuata kello 1 I ; .. M J . M D I K W' 0 I : K I ; I I S INnU.Srit/AL UNION OF CANADA.N i t ä i n e n |rifri. Kirjevaililo-oa/tte no AU. Iloulainllki, :iUi .S.;<orJ .St., I'ort Arthui Ont. HaliaUliclykaet on tebtavii ylliiulcvalU uiullccIM. S . ;. KIHKLANI) r-AKEN «taatuD oiota oo: Iloa 240. Kitkland /jikc. Onl. 9-, J. LKVACKIN aasiloQ No. 33 kokoukaet pl- (ifiuin Joka Lunkauileo toinen auDnuald Siti-li- rrid o«ot«) Jloi 41. I.evDrk. Obt. ! l . J. NOt.ALI)N oaaiioti knkimkaet on JokslMa kntikiuilcn :.':nrn auoaantai kello 2 i p . Klr(«' vaibio-oaole: Frank Nurmi. NUUIB. P , A . U .. Ont. S. J. MO.NTnrAMN OSASTON työkokookMt |nMi't:ian ( i K i i l o n buonruntnlla KIS Notre Datat ^^1. VVcat, jokalurn kuun rntimäineo •unnBotat kiito 3 illa|>äitä1Iä. Jobinkunnan kokoukMt •aniaiia [läitanä kcllo 2 illapaiviillii, KIrJeca* v,iilito-osfie: S. J. Montrealia Ouito. lUi Noiro Daiiie Sl. Wcat, Monlrcal, QueLM I-OIIJOISONr.VIIION NAIS.SIIITKEIUSTÖN «M». Ir on: Hilma 1'ii'tila, i(ux 817. KllkUoi] VA*. Ont. S. J. I-OUT A R T I U i n i N OSASTON koVoakMl Joka kuukauden cn»imiiinen aunuuBtal.' Jobto« kunnan kokoukset Jok* kuukauJrn. lolDen ]• «iioicinin iiuianantai, njytelinitcuraa kokoukMt Ji-ka toinrn keikiviikko, nalajaotto kukoonloa Joka rnalniäincn Ja kolinaa tiUtaj kuukaadctta. Kaikkien kokounlcn aika on kello 8 ilUtJt. Klf. jci-ntailttooaotc 316 Btf St., Port Arthur. Oat. S. 1. rOTTSVlLLKN oaaato No. 14, P o r c a p l M. Ont. S. }. ItOSK GIUIVCN oaaaloD kakoukiel plda< titun Joka kuukauden tolnrn (unnaotal kclio 9 ).p.|>. — Kirjccn»aihl«-o»oio: T. K o U o a o i. Ilosn Grove, V.O. Ontario S. SAUr.T STK. MAUIF.N O S A S T O N K O . S tyi^kokituknei piilelilHn Jok* toineo oiUMBUli nikarn krlln li J.p.p. omalla h a a l l l l * . Oaolai l:'0 'lliuuit'i,un St., Sauli Sle. Uarle, Oat. .S. J . SOLTJI J'Or,CUI'lNEN ouatoa lyfikokook-ii't pideiUäii Jok* kuukauden kolmantena tua» uunialoa. kellu 2 lp Oaolei Uux K»> ' SOI.NTIJI.VN O.-jASTO (CanadaB Suomalait»» • Ji<rjr«iiiii Otanio 5(i) kokuuntii^. onujla batUt» jaan Joka kuukauden cuiimiilttMii tnfloaBlaiU kello 1 paivjllit. Oaute: SoIoluU, B. t.. JSUDIUIltYN OSASTON NO. 16 kIr)eeDralhl«. oaolo on: S, Oaaato, Uox 2fi. SuiU>urr« Oat. S. }. TIMMINSIN oaanlon kokouktel p i d f t f la Jiika toinen aunnunlai. Osaiton klrleraÄltv - » o l e : S. O.a»to, IJox 1090, Tjmmln», OaU rnikkakunnalli un «di>lyroäi>ä ) 3 t J n l i l } ( J t i ( a ta kaivanto. Ju mctiiltyiiliililco JärjcattMio, S. S. TOItONTON maaton lyiikokouktet pIdetlXa Toronton Suomalaliicn Seuran buoneuatnllt. K 7 IIfoadvicw Ave, Jokaiacn kuukauden enaltuSInea Ja kolinaa aunnunlat-ilt*, alkaen k«tlo ~ 6.00, Ulijrinia- Ja kcakuitelukukoMkact plJetkio JO' kaiirn kuukauden toinen Ja neljiii auDnunu<* lila, alkaen kello 0.00, Oaulei K. S. O t a t : ., 957 Ilrnadvicir Ave. S. J , VDIJSTCIfS COnNKIUN o u i l o a kokooktat pldeläiin enaimUinen «unitutitil kuntaa. Ktr« jcenvuilitu-otate I O. Salmi. W a i x X r ' a Corumt, D, C. S. J . WANU1'|N oaanton kuukoi»lkokoaktet ptda> tään Joka kuukauden 3:i aunnunlai kalli» } J.p.p. 1'oatluaotes <juarti, Out. ' S. J. VANC.OtlVKKIN OSASTON NO. 5S kokoni oti Jokniten • kuukauden • loiaena k e t k l T l i k k o Bl kello 7..-IU Ula!!* Ciinlno boallllt, 2605 Patidar Street Kaal V.- ja U . . S i : r i t A JYMYN ototei Bdt 240, Kiikland Lake, Ual. AMi;t?IKAN WOnKEnSI'UOLUEKN SunnuUt*«a 'loiniiiiton, Suomalainlen T)^uviirnrbdl(t7ileii Kciikukacii Ja NilyltäniSHIIon oaolleet orat; KInn/ib Federation, 35 Ka«« ISStli St« New York, N. Y. Kalkki klfJeenTaibio Ja nba» labeiykact un Ubetelliivä rlliimalnitaUa re«.ll*. niAUKSU TYÖVÄENLEHDIUI V A L I T T A A - VAPAUDEN KONTTORI Afiiamiestemme ei tarvitse olla aeiamichiä k a i k i l l e eriklellaill», työväen lehdille, vaan voivat meidän asiamieBvaltuukBillanune oi* t a a tilauksia kaikille allaoleville työväen lehdille Ja lähettää kont-' toriimme maksun seurateBsa mukan»». VäHtnmme tilaukaia seuraaville tyoväenlehdUIei T H E WORKER, viikkolehti, Toronto, Ont,, vk, $2.00, U v. $1.00 T H E YOUNG W O R K E R , Toronto, Ont,, vuosikerta ............ BO • T H E YOUNG C O M R A D E , Toronto, Ont., vk. M D . « L I L Y W 0 R K E R , Työväenpuolueen päivälehti. TllauBhints vuosikerta $6.00< Vo vuosik; $3.50, 3 kk. 2.00 Y O U N G W 0 R K E R , Nuorten Työl. L i i t o n 2 kertaa kuussa Cftljca-gosHä ilmestyvä julkaisu, vuosikerta 1.00 > T H E YOUNG COMRADE, Työväenpuolueen lastenlehti, C b i - cajjossa, TilauRhinta vuosikerralta „. 4S0 T H E C A N A D I A N L A B O R M O N T H L Y , kuukausijulkaisu, To-r o n t o , Ont., ., 25 s. kpL, 1 vk. 2.S0 ' L A B O R D E F J < : N D E R , kuukausijuIkaiHU ...,„. 1.00 I N T E R N . P R E . S S C O R R E S P O N D E N C E , 1 vk. $6.00, »k. 3.B0 P O H J A N VOIMA, Oulu, päivälehti; vuosik. $10.00, i / ^ vk. 0.00 TYÖN JiÄNJ, Vaasa, 3 kertaa viikossa; vuosik. $6.00, 1/4 v. 3JB0 »AVON TYÖ, Kuopio, 3 kert. viikossa; vuosik. $6.00, i4 y.. • T I E D O N A N T A J A , Helsinki, päivälehti, vuosik. $10.00; 1/^ r . 0.0» L I E K K I , Helsinki, viikkolehti, vuosik. $3.00; l/n V. I.7S TYÖVÄEN L E H T L Tampere, S k. viikossa, 1 vk. $6.00; i ^ ' v; $3.Stt UUS ILM, virolainen työväenpuolueen lehti, ilmestyy New ' YorkiJisa. Tilaushinta vuosikerralta ,„.. 6.00^ N Y T I D , Työväenpuolueen ruotsalainen lehti, ilmestyy C h i - Baronpa. Tilaushinta vuoF-ikerralta ..„..,. 2^0 TYÖVÄEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Tilaushinnat vuosik. $2.00, puoli vuotta • 1.25 N O R R S K E N . S F L A M M A N , ruotsalainen lehti, Lulea, Ruotsi, vk. $ 1 2 . 0 0 , puoli vuotta «.00 ITÄ J A L Ä N . S I , 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä kuvalehti ' ' Helsinki. Tilaushinta vk. $4.00, l ^ v . : $2.00' TULSKU, Suomen vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta kuussa 16-sivuiscna. Tilaushinta vuosik. $2.50, 1/^ v« IJNI' K O M M U N I S T I , L e n i n ^ a d .vuosik. $4.00, li, vk. 2.0O ^ TYÖLÄISNAISTEN U R H E I L U L E H T I , Helsinki. Kerta, kUM- • Ha. Vuosikerran hinta $1.75, puolivuosikertaa 1.00 N O U . S i : V A V O I M A , Työv. urheilupoikain lehti, H e l s i n k i , 1 vk. t.2S TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖTAIDE, Tampere, 1 vk. 2.00 P U . N A N E N K A P . J A L A , Pctrozovodsh, Russia; G kertaa vii- ' kossa; vuosikerran hinta $9.00,.puolivuosik 4.50 VAPAU.S, Leningrad, C kertaa viiko.ssa Ivk. $6.00, vk. R E V O N T U L E T , Oulu vuosik 34)0 P U N A L I P P U , Helsinki, vuosik -2. 00 TYölHES, päivälehti, Superior, Wis., 1 Vk. $6.00, 1^ vk. 3.25 TOVERI^ päivälehti, A8tor«3, Ore„ 1 vk. $6.00, % 3.25 ETEENPÄIN, päivälehti, vVorcester, Mass., 1 vk. $7.00 puoli vuosikertaa '3.75 P U N I K K I , pilalehti, Superior/ Wis., 1 vk. $1.75, 1^ v i . 1.0S V I E S T I , teoreettistieteellinen kuukausilehti, 1 vk. $2.5C, vk, i , ;i .'. J.40 METSÄTYÖLÄINEN, kuukausijnikai'su,'"'i^^^^ Arthur, O n t • yksityJBnumerot 15 senttiä, l ^ vk. 75c., 1 vk. ................ I4fl> " C O M M U N I S T I N T E R N A T I O N A L " , Koniinterpin englanninkjeK-nen virallinen lehti, ilmestyy kuukauBiliain, vk. $2.50 puoli vuosikertaa iTYÖLÄIS- J A T A L O N P O I K A I S N A I S T E N LEHTI, keiran , kiaukaudessa, 1 vuosik- 2.<|0 Ylläolevista lehdistä myönnetään asiami«uuue palkkiota, yxnfik iakaan mutaan. ^ VAPAUS, Box 60, Sudliniy, Päti
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 14, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-07-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300714 |
Description
Title | 1930-07-14-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Maanantafeav Heinlk. 14 p:nä — Mon., July 14
mtamallaei
flntään natta t « 5 Vapauden kirjakaup-
' Asiamiehet ja yksityiset l_a-
^täi tilauksianne talle maail-fSmmän
levinneelle kirjalle.
postnapaastj kaikkxal-
Cansdassa. Hinta $1-^5.
tua sala» maasta, mutta Salmin r a .
j a vartiosto pidätti hänet rajalla
Masssilassa.
1 Polstuttuaan Uuksulta ryhtyi O i nonen
kommunistisen nuorisotoiminnan
johtajaksi, perusteli ympäri
maata nuorisojärjestöjä, oli Neuvos-kylässä-
ennallaan järjestystä v a l vomassa.
.
Lokakuun vallankumouksen puhjettua
alkoi taistelu myös" p i i r i m -
me alueella. Se oli niin">sanottua
sissitaistelua, ja vasta v. 1920,'
muodostuivat piirimme alueella
mättävän suuren vauhdin. Hznao
mitään patoostustoimeniÄteltä. op
to-Venäjän konsulaatin palvelukses- ensi kerran neuvostot, vallanku-sa
Viipurissa, toimi Helsingissä «Työ- mouskomiteat. Tällöin oli piirim-väenjärjestöjen
Tiedonantajan" toi- me väestöstä suuri osa mennyt y l i
mittajana sekä antairtui sitten va- rajan Suomeen, Karjalan kauppi-paaksi
kirjailijaksL Hän on julkals-käsittelee
asiakirjain perus-
1 »Länsirintamalta ei r i i t a an
*„ jjirjassa ki^vatun verileikin
Lähetetään postivapaasti
aUe. Hinta ?l-25.
fpden Kirjakanppa
69.
Sudbury, Ont.
AHAA
S U O M E EN
si Suomen M:kka?
3925
Canadan Dollarist»
Lähetyskulut:
|«e lähetyksistä -»Ve $20 00. 60.
Ilhetrksistä $20.DO—?49.99, 80*
I l l h E t ä ?50.00—$79.99 ja
KSetyksistä ? 8 0 . 0 0 - $ 1 0 0 . 0 li
EekSSQc jokaiselta seuraavalta ai-
Ikivalta sadalta dollarilta.
I LihelrkMl $500.00 ja »utä ylol
|JJ.pO, huolimatta «ummao »uuruu-liaStaii.
b k5••«« noinaliihetyk»i«"l a ova»t . lÄi a
istyskulut $3.50 lähetykseltä.
Sipinen rahaa o«tetMn. Kurs»
|(2.4& sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteells:
VAPAUS,
Boi 69. SUDBURY; Ont
LaivapileUejä myydään.
Tiedustakaa pileUiaaioUa
V«p«udelle ottavat rabavälitya
|«i vastaat! myöskin:
\rmVS MONTREAL BRANCB
1196 St Antoine St.,
Montreal, Que.
VAPAVS
¥ORT ARTHUR BRANCB
316 Kay Street,
Vart Arthur, OntarK,
sut kommunistisessa lehdistössä kau-nokirjalljisia
tuotteitaan ja suomennoksia
Venäjän bolshevikikirjailijain
tuotteista. Huomattava oli hänen
viime joulun edellä painosta ilmesty,
nyt romaaninsa "Tienhaarassa", jonka
johdosta kommunistinen arvostelu
antoi hänelle mainesanan "Suomen
ensimäinen proletaarikirjadlija".
Nykyisin on Oinosella ollut työn a l la
mm. kommunistien illegaalista
toimintaa käsittelevä näytelmäkap-pale
ja erään venäläisen bolshevi-kinäjrtelmän
suomennos.
Otto Oinosen poistuttua edellä-mainittuna
aikana rajaseudulta on
hänen järjestämänsä etappireitti ollut
edelleen käytännössä, joskin toiminta
on välillä ollut pitempiä a i koja
seisauksissa.
Saatuaan nyttemmin jiitun tut-kim
ukset loppuunsuoritetuiksi, on
etsivä keskuspoliisi lähettänyt laajat
kuulustelupöytäkirjat Viipurin
hovioikeuden kanneviskaalinviras
toUe.
aitten ja Suomen lahtarien y l l y t tämänä.
Suomen verenhimoinen
kapitalisti yhdessä hännytt^jiensä,
K a r j a l a n kauppiaitten kanssa teki
jatkuvaa provokatsioonia rajan tällä
paolella j a heitti julistuksiaan:
"Suomi suureksi, Vien§ vapaaksi",
tarkoitujcsella saada haltuunsa
K a r j a l a n luonnonrikkaudet j a ^ r i i s -
tettäväkseen Karjalan työtätekevän
väestön.
Lahtari-Suomi ei tietysti tj-yty-nyt
pelkkiin 'aikomuksiin, provo-katsioniin.
Suur-Suomen saavuttamisessa,
Vienan "vapauttamisessa",
vaan se ryhtyi tosi toimiin. Aseisti
rajan taakse viekottelemansa
K a r j a l a n väestön. Asetti niiden
komentajaksi parhaimmat suojelus-kuntaupseerit
ja uskollisimmat
|)alvelijansa. Karjalan kauppiaat ja
V . 1921 hyökkäsi rauhallisen Karjalan
työtätekevän väestön kimppuun.
Antoi Karjalan rajaseutu-rahvaalle
"lisä-avustuksen", jonka
tsaarin hallitus oli jättänyt anta-
1
P I E N I O I K A I SU
Sudburyn naisosaston kokousse-lostuksessa
on "painovirhepaholainen"
muuttanut yhden sanan sellaiseksi,
että se pilaa ajatuksen.
Siellä on lause: Etkö näe, kuinka |
matta. Nimittäin hävitti kaiken
karjan, poltti poroksi kodit j a kon.-
nut, mobilisoi riveihinsä kaikki
Saatavissa olevat talonpojat, raa-kamaisella
tavalla murhasi kylän
opettajia, talonpoikia, jotka uskalsivat
julkilausua ajatuksensa
työväenluokan vapauttamisesta.
Raakamaisella tavalla kidutti
eloon jääneitä murhattujen perheitä,
teki kaiken raakamaisuutensa,
kuten verenhimoinen nälkäinen
peto. Näin tuli riistettyä ja raunioiksi
hävitettiin piirimme rajaseutu.
— . . j mMuuitctaa ttyy öoliisiiissiissttaä jj aa ?r«s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-07-14-03