Vapaus, July 24, 1930

              ^ivu 2 Torstaina, heinäk. 24 p:nä — Thui\, July 24
o A P A T T S
VAPAVS Ujl>«n»l
I V «rm «f R s n i A VMke» i s C«muU. Pmbiukei d>nr ct Sa<[b«r7. Oaiul*,
tfl»U»am «Isaa
fcosaori. kixi«i*op^« i* p^itM oiautu ttlomm Eli» Scr»etiia.
' famitmtiis Vtpau», Box O , 5«<tb»Ty. Ost.
^kkcnaet: Koatturi 1032. — Tousiia* S36T. — JCiriabappa 2387W.
yi,t-*^....tt.}., n«^ayy g«<-j Ifiiiij.-i - o t - i M i i i r j n i l f l / i i i a Iriafiii.inn. faaltav.it vanhan tsaarivallankiu
Jii-Iii ^vv-tä P u o l a n animtikctf-}!- varjoon, ni voi sietää Ukrainan,
la.it t>o-k.iitf l ' ' . ä t h ä i r i ö i l l ä ai- V a l k o - \ e n ä j ä n . Georgian y.m. työ-kana.
j ' / J | o i n - i j u r i ( - ( K - n i m i - i i i tffi" : l ä i - t * n j a talonpoikain "onneton-
' l ; . i l a - u i j c t a a n o\at kävntii^.-ä , ta a-finaa.
a i n o a - t a a n {:ak-i fai k o l r i u ; p ä i v ä ä i , - •• i - » - i j i •
' .. \crinfrn pvoveli Pilsudski viet-
V i i K o - - a la t a - t a .-atna-la :-vv~ta i .... : . . . . . - . n
, , . . . . ... .. . . ! l a a i i i i e M o m i a oita ajatellessaan
K o k o .-i-aiii'-ri r l u n i a jtyrjlaan rni-l
i l a r i - o i n i a a / i .
näittt-n kan^iojen "synkkää kohta
l o a " . Tämän vuoksi hän onkii
tt»IOTtSHJS.NAT VAPAUDESSA.
SOc k<ft*, %IM i terXMM. — SrnirmiilmotBkMt
'•.ia UM k«rt«, %iM k«k*J fctru». — Kiiuwiiiaot
»k»« i K v n j j i j c n i ä tiih in:-ia työläisiä ja, liitiyinäs::ä ukrainalaisen ja valko-
; laloiipoikia ol^^taan vfioäittäin' vr-näläiien porvariston kanssa "jt
'• " " i l x ö - t ä ä j i ja a - c i f t a a n - ^ o t i l a - k o u l i i i i - jnu<i<]o-ta-j Mokin "näjtten veriköi
>oto» ; - . • - i . I/-- ••.'•••'.'''••.•.i.
IJ)^ t«Tlir^'*KBÖJeS«i^t»ti«t^iz.O^ M Ii»iiiMk«i tiito«!*s»e«ta Ui »aJto»ilr»rIti. _ _ . ^ .
-•litf»»» t^^rtt; 1», vfc*'»»'!'»'**" i O c k f f U . i niia kolme kuua. — Til«p»J»axo*tuJi«« Ja Umot o» • - ' • • i • i f- •'.--:':!!?:;."
I I - ' . . . . - u i 'vLd. - . r ^ . uh^i.ts;*'jiSll.i^/^^ . , . - hit^f-f-n. NuoriM, i n i l i l a i i - o j f j a a n : ri«.-n kanssa . R i e v u n marssin,.UUSJ-.
: k o k o liallitii'^kon<-i-to on i n i l i t a - : jni.-frksi. Tämän perusteella h än
£ e n e t J . K a h i l a j a H e l m i M a l m -
stedt.
1) V a l i t t i i n A l u e t o i m i k u n n a n pu­heen
j t A t a J a k s i J . K a h i l a j a sthtee-rfksi
E . B ö J m u l a i n e n.
2> P ä ä t e t t i i n p i t ä ä A l u e t o i m i k i m.
nan kokoiikset kuukauden joka k o L
.T.as s u n n u n t a i k l o 10 a.p. Kokous­p
a i k a n i l m o i t t a m i n e n j ä t e t t i i n tois­taiseksi
sihteerin t e h t ä v ä k s L S a -
l i a a l U l e , etta kAkki lapset saavat
2 v i i k o n koulun.
Naisten lehteä Keski-Ontarioon
a v u s t a m a a n v a l i t t i i n kirjeenvaihtaja
j a Tummu, j a m u i l l a k i n naisjaos­t
o n j ä s e n i l l e a n n e t t i i n kehoitus a-vtjstaa
k i r j o i t u k s i l l a omaa l e h t e äm
me.
H e i n ä k i i r e i d e n takia emme ehd-k
a p j j a l e t t a saamaan näyttämölle
•ncln tarpeeUisten y l i m ä ä r ä i s t e n ko- e n n e n k u i n elok. 9 p. tulee " T y ö js
kousten koollekutsuminen j ä t e t t i i n i r a k k a u s " .
s i h t e e r i n t e h t ä v ä k s L j . , O h j e l m a i l t a m a on 26 p. h e i n ä k .
3i L a a d i t t i i n kiertokirje k<Kkev*i*Jcten- sinne voi v a n h e m p a a k i n vä-
1 ^\JUM.'^ kk. $2J
TiLAUSHmNAT
%U.€m^.\U\r.t .k. kir. *>i^ ja; i. kk. »li».
>$r. r ••" ''" ^—:
.Jutauua.^ i . MT,' AlilqViat.
*" t: J , W. Afclqrijt.
'VapaudeÄ"''.Btelä.Ontarton alnezntc
meroa. : -IGrje-'' p ä ä t e t t t i n lähdtta»;
alueen kaiki8<e=^oeästöHlb.
4) Päätettati-^mhfettaä l i e h o i t u s S t.
k e S ^ - t u l l a - l t o u n t e l e m a a n j a suoritta
i ö ä a h ftse:«hjelmaa:^.-Teb66la tietysti
iu:.'! i ) B j * v ä l Q l ä f ! ^ l c q j o l E S t i x i i jU
-J**qgk«, BooUtara asd Pfli>uk«pi Vapaaa BaiMinc C I M Suaat.
l U « U to b* addteaaed: Vi f ta*. P.O. Bo» W, Sedbo/y. Oat.
(aa Billila takanH aaa TutauMa eaaimijaeca kirjMMcoaa. kii}*llataa aa^aUaaa lilHaaa-a
^ t a peAxmaniaelta a i S M l U - . }. W. Abt^rlat. Uifcfcaaakoitaja.
Työläiset kuolevat kuin koirat — muffa
yhtiöiden voitot kasvaa
1 ri-'»!»,'!. ' :^<yt jo -on • «»lfnia.-.'--a la- onkin jo allekirjoittanut sopimuk-
- j kf ja.' /''»ika rniilai-in j)ih«Jcin .--ilo- sen IV-tluran seuraajan Salskyn
•vat koko väe-löri sodan aikana kanssa .\cuvosto-Ukrainan iakämi-
• , ., .... . , , i . . . . A T D I . . - 1— 5* A l u e t o i m i k u n n a n rahastonhoito
kat-onialla ikaan tai -tikirpiiojfcn. i scen natiden. M u t t a r u o l a n t y o i a i -
' I'no»]iaann f a s r i - t i r i c i i < l i k l a l i i u r i v a l l a | set ovat tarmokkaasti taisteiemas-
Catherfrien o s a s t o l l e - V a l i t a y k s l ^ f v a r i i l l u d i t t P i i f ö f p . i ^ t e k . «.-JA-^faL-i-^tii i ii^cr.
k i n a i n e n j a yksi varaedustaja a l u e . ? i • : ' ' J i r t ^;>_-,xy.-»>. t^^itnttastm'^^'*'
t o i m i k u n t a a n . ... ' - .—-•• —w r " - t n^^iij utt
N A T I T » T A I DE
Canadan työväen
näyttämöt
o t s i k k o n a oleva e d e l l y t t ä i s i koko.
naisuudessaan Canadan työväen
n ä y t t ä m ö i d e n tuntemusta j a n i i s tä
•3uhumista. K u i t e n k a a n alleki^-joitta-neella
ei se ole m a h d o l l i s t a . Tuon
:;tsikon asetin v a i n siksi, e t t ä e r i n äL
5et n ä y t t ä m ö t k i i n n i t t ä i g i y ä t ^ ^^^y.
mykseen h u o m i o t a j a s a J ^ v ä t J e n e i i^
i n ä n . i i m p s t u r t a luetti^aan rovutäu'
-No
? n a » ' a n ' o s t e l e v a n sanan.
ä t e t t i l n sihteerin t e h t ä v ä k s i.
6) P ö y t ä k h - j a n t a r k a s t a j i k s i valit-
Bruce Mines, Ont.^
(Pioneerien kämppäys on s i t ä m i ­t
ä sen o n t o i v o t t u aina olevan, n i .
Toi.s.<;aj)äivänä tapahtui täkäiäi- kun kär-iväl. jo.- uliraltai^iin lyö-sessä
Frood-kaivaiinossa jälleen ta­paturmia,
jf>i«len ><.'urauk.sena koi
me'lyöläi.stä menetti henken.sä ja
kaksi loukkaantui. Kilen kerroim­me
, lapahtunii.sla seikkaperäi.sem
min etusivun uuli.'*<-na.
Näihinkin kaivo.styöläislcn nuir-hiin,
kuten lukeniatloniiin edeli;»
siinkin, on <^uuritupana syynä ol-hit
.se järjetön liicsfylysjärjeslel-mä.
mikä täkäläi-si-S-säkin kaivan-nuif<
ea, kuten kaikkialla muualla­kin,
on Otettu kävtäntöön mahdril-lä
lyöläi->len lu-nfien turvak-i.;
Pääoman omistajille on .-enttikin
fa-eislinen diktatuuri, jonka kä-rirt
ovat liotetut ukrainalaisten ja
\alko-\cnäläis;en työläisten ja la-kalliimpi
kuin tvöläisten l,,„ki. veressä, joka on omak-
Orjia kyllä .riiilää Canada.^a r^liiiij^ '"^•^ sorlopolilnkat. mitkä
vaikka kuinka palj<»n, sillä laiva­yhtiöt
niitä kuljettavat laumoliain
joka päivä, joten yhtiöille ei siitä
ole mitään vahinkoa, vaikka heitä
[urkii .-alaaniaan Inlevaii sorlan 1 sa faseislisla d i k t a t u u r i a v a s t a a n j a ' - i i p K . S t o l t j a A . E h r l u n d .
iiiii>eriali-ti-rn Iiionlrrn. ^eika^. p u o l a l a i n e n p o r v a r i s t o vastaa t ä - i ^' K o m u l o i n e n , (sihteeri). • -
. ' . . • I - ,- . 11 . . 1 . •• • I I - . - I I Olemme tarkastaneet ylläolevan m i t t am m e i l l ä on n y t opettaja, j o n -
ct a i n i p e r i a l i - l i s e t va at lulevat lian v e r i s e l l ä t e r r o r i l l a . i .. *••-,,,_,„ ,„ , / , • ^..-^^^
' , , . . . I , - ,. i . . r • . . . . . p ö y t ä k i r j a n J ä h a v ä m n e e t sen k o -
a - e l l a n i a a n sen r - l u a l a l l e l i y o k K a - : r i i o i a l a i n e n tascismi p y r k i i ko-! i^ouksen mentm mukaiseksL
yk-es-ä Nriivo-tuliilfoa vastaan. • k o n a a n tuhoamaan Puolan v a l l a n - Antti E h r l u n d . K. S t o l t.
Puola on pyrkivinään ''vapautta- k u m o u k s e l l i s e n p r o l e t a r i a a t i n t ä i s ­i
n ä ä n " Neuvosto-Ukrainan "Vorre-; t e l u k u n t o i s u u d e n valmistaakseen
tul" kaii-ailisiiudet. ".Sivistynyt"; pohjaa i m p e r i a l i s t i s e l l e h y ö k k ä y k -l Vastalauseita
sei le .Neuvostoliittoa vastaan. Työ
väeni nokka kautta maailman tulee
taisfelemaan jiuolillaista fascismla
vastaan ja urhokkaasti puolusta­maan
Neuvosloliiltoa.
i Suomessa
murskautuukin teollisuuden grot-•
lemyllyissä. .Multa dollarit, ne; T a p a h t u m a t Suomes.sa ovat kehit-nierkit.
sevät jotain kapitalisteille.' tyneet h ä m m ä . s t y t t ä v ä l l ä nopeudella.
.Miden^ vuoksi kannattaa jauhaa ^ A i " o « s t a a n muutama vii.kko on k u -
. . . . . ... .. ., . , . , iunut .siitä, kun fa.sci.stinen lapua-kapitalislien
myllyissä ' » ' " " ' • ' ' ' ' ' " J , i^j^-jii^e ilmoitti r ö y h k e ä s t i vaati-liVnman
.suuren voiton purista- tuhota nuorta Hämää, j van.^-a valtaa j a m e l k e i n onnenkuu.
. , . ...... .. . . ' „, .. i kuten imperialistisi.ssa sodissakin.; iL-mattomaila, vallankumoukselhsia
mi.seksi työläisten tyosla. 1 yo- '
Suomen hallituksen
herra sisäminis­terille
vaatiinuk.set jokaista työläistä koh
\i;n on asetettu äärimmäisen kor­keaksi
ja varokeinojen hyväkseen
kuvttäminen työläisten tur\'aami-scksi
lyöty suurimmalta osaltaan
laimin.
Työläiset kuolevat kuin koirat
kaivosloukknihin, mutta Incon riis-tovoilot
osoittavat aina vain yhtä­mittaista
nousuai Turvallisuuslait­teiden
kuntoonlaittaminen maksaa
nikkcliyhtiölle päivää kohden
muutamia senttejä cneniiiiän ja
siksi ne lyödään laimin. Kupon­kien
leikkaajien vuoteiset voitot
Canadassa vallitsee työläisille edelleenkin
"vaalivapaus'^ • I t u '
• i ; .
Canadan virkavallan ;suhtaulumi-scilp
työläisten vaaliloiinintaan
ofcmme olleet pakoitetiit jo aikai-
.semminkin inainitseinaaiit' koska
kapitalistien laholta paljon pu­huttu
vaalivapaus näyttää käylän-nos.
«^ä merkitsevän työläisille vain
pelkkää paperilla olevaa fraasiai
Kuri' liilloparlamcntin vaaleja alet­tiin
valmistella, häirittiin ja hajoi-telliin
heti alussa monissa pai­koin
maata työläisten vaalikoko'-
uHflJfl j'« samaa on jatkunut aivan
näihin saakka. Työläisien vaali­kokousten
hajoittaminen ei suin­kaan
ole sitäpaitsi tapahtunut jon­kin
kiihkoporvarilliscn virkanyr-kin
virkaiutoisuuden vuoksi, vaan
päinvastoin näyllää olevan tarkoi­tuksellisesti
jäjjesteltyä. Häiritse­misistä
ja hajoituksiötä on nini.
suurin osa tapahtunut maan suu'
rim^iissa kaupnngeis.sa, kuten
MoiRrealissa ja To»'oQtt>ssa. Pie­nenpien
paikkakuntien yiraiiomai-set
i.>vat päinvastoin , monessa ta­pauksessa
olleet enemmän lailli­sia
kuin näiden suurien kaupun­kien,
itsevaltiaat poliisiherral, sal­lien
työläisien rauhassa pitää
vaaljkokouksiaan.
Työläisten tulee muistaa, mitä
merkitsee kapitalistisessa valtiossa
Työläisille nuo melkein joka- työliiro.ä va.sla.in £uunn.auilla terro-
. . . . . . . . . . . . , , .. , -. :i'itri!minnallaan antoi i.1ainostu.sta
paivaisiLsi k ä y n e e t , t y ö n a n t a j i e n , ^ , , i , „ „ j , s l l l e e n , j a n y t se on p ä ä s -
h u i d i m a l l o m u u d e s l a johtuneet ta-; ^yt v a l t a a n edustajansa, Svinhufvu-p
a l u r m a t pitäisi olla mitä suu-1 d i n kautta. Fascistien marssi H2I-rinipaiia
k a n n u s t i m e n a v o i m a k k a a - ' s>inkiin h e i n ä k u u n 7 p ä i v ä merkitsi
seen j ä r j e . s t ä v t y n . i s e e n . Jokaisen! ^ " o m e n fasci.sti.soitumisen enslmäl.
. . . . . . , ;. . , . ; sen a.st€en tilapai?ta paatekohtaa.
työläisen luulisi naista raskaista j j^j^j..ssi H e l s i n k i i n paljasti joitain
k o k e m u k s i s t a k ä s i t t ä v ä n , e t t ä heitä erikoisia ilmiöitä, m i t k ä loistavast;
c i turvaa m i k ä ä n muu kuin v o i - kuvaavat Suomen fascistiliikkeen
makas j ä r j e s t ä y t y m i n e n . A i „ „ a s - Inontcen j a t a r k o i t u s p e r ä t . Mielen-
. . . . . , . . o s o i t u s oli t ä h d ä t t y yksinomaan
taan . ty«lai.s(en v' t e i s r i n t a n i a l l a | j ^ ^ ^ ^ ^ ^ j ^ ^ . ^ ^ ^ ^ ^ ^ P a p i t esiin-voidaan
luoda jyrkkä m u u n sita tyivät p ä ä p u h u j i n a j a k a i k e l l a näille
h e r r a s m i e h i l l e lominalsella kauno­puheisuudella
vaativat bolshevismin
h ä v i t t ä m i s t ä , minkä ohella heillä ei
ollut mieles,sään ainoastaan "kotoi.
n s n vihollinen", mutta viittasivat
k y y n i l l i s e l l ä a v o m i e l i s y y d e l l ä naapu­r
i n a olevaan Neuvostovaltaan. H a i - ,
l i t u ^ , p ä ä m i n i s t e r i Svinhufvudin
j o h d o l l a , osallistuin täjysipamoisesti
mielenosoitukseen. T a s a v a l l a n presi­d
e n t t i RelandRr ei m y ö s k ä ä n sivuut­tanut
tilaisuutta lausuakseen pu­heessaan
tervetulleeksi sinimustat
fasclstrjoukot.
Samanaikaisesti fascistien Helsin-t
k i i n marssimisen kanssa oli h a l l i -
häikäileniättöniyyttä vastaan, jolla
nykyisin kaikilla teollisuuden
aloilla Canadassakiii työläisiä riis­tetään.
tajat lainsuojattomiksi j a m ä ä r ä t e n
h e i d ä t heti v a n g i t t a v i k s i . Eduskun,
nassa oli t ä l l ä v ä l i n toisessa luke­misessa
"tasavallan suojcluslakl".
lait, s i l l o i n kun on k y s y m y k s e s sä
työläi.sel. Nyi p a r h a i l l a a n käyn­n
i s s ä oleva v a a l i t a i s t e l u on s i i n ä | tuk.sen virallisessa l e h d e s s ä määräy:^,
siihtces.sa paljastanut e r i t t ä i n hy- .lulistaen konmiunLstiset kansanedus-v
i n porvarillisella •^''kansanvaltaisuu­den",
n ä y l l ä e n , ellä puheet kaik­kien
k a n s a l a i s t e n yhdenvertaisiiu-d
c s l a lain j a o i k e u d e n ede.-^.sä uvat ' m i k ä h y v ä k s y t t i i n suurella cnem-niilä
s u u r i n t a pelosta, j o i l l a tali- niistöllä.
d o t a a n v a i n h ä m ä t ä t y ö l ä i s i ä qiy- Sucmen tapauksilla on k a n s a i n v ä -
s y i n ä ä n n ö v r i n ä k a p i l a l i s l i e n or- i Unen m e r k i t y k s e n s ä . " V e r e t ö n " fas-j
i n a . Vaikka I v ö v ä e n l i i k c tässä "^tinousu, mikä juuri toteutettiin.
merkitsee maalle uutta pysyväisen
si-sällissodan aikakautta. Uusi hal­l
i t u s on n i m e l l i s e s t i p o r v a r i l l i n e n ko­koomushallitus,
missä kaikki porva-l
i i s i i t ä k u i t e n k i n suuren vaaran • " H i s e t oikeistopuolueet, vadikaalises..
j ä r j e s t e l m ä l l e e n . Siksi sen t o i m i n - lapualaisliikkeestä oikeLstolaisesn
maassa vielä onkin verrattain heik­koa
ja sen toiminta inoni'.ssa suli-te
«-.ssa hajanaista, näkee kapitalis-laa
koetetaan, kaikella mahdolli­sella
tavalla terrorisoida, [liittaa-matla
lakipykälistä mitään.
Kn.^^i maanantaina tapahtuvat
edistysmielisten puolueeseen, ovat
edustettuina. Fascistlnen diktatuuri
ilmenee t ä ä l l ä kokoomuksena, mikä
kaiki.«sa ratkaisevissa kysymyksissä
saattaa luottaa talonpoikaisporvaris.
. . . , . ,. ,. ton. keskuspuolueiden j a s o s i a l i d e.
l i i l t o p a r l a m e n t i n vaalit ovatkin mokraattien kannatukseen. Sen j o h -
s i i l ä merkityk.selli.^.et t ä m ä n maan | dossa on verinen h i r t t ä j ä Svinhuf-l
y ö v ä e n l i i k k e e n historiassa, että' vud, joka v. 1918 Suonion valko-ne
paljastavat p o r v a r i l l i s e n -^kati- ^-^^^'^'^^ taksan i m p e r i a l i s m i n v a.
' .. 1 , T . rustamicn apujoukkojen kan.ssa u -
s a n v a l l a n olemuksen. I yolai.srf | p^j^. ^^^^^^^ g^^^^^^^^ t y ö v ä e n l u o k an
ovat huomanneet n ä i t t e n v a a l i e n vallankumouksellisen nousun. P a ä -
a i k a n a . e l l ä " k a n s a n v a l l a n " hieno- m i n i s t e r i n nimi y k s i s t ä ä n riittäi»
k a r v a i s e e n j a h y v ä n n ä k ö i s e e n kä-! kuvaamaan nykyisen hallituksen o h .
p ä l ä ä n s i s ä l t y y k i n kis-^^än kynnet, j J^'"^'^"
j o t k a raapaisevat armolta t v ö l ä i - i Hullitnk.sen virallinen julistus p;
s i ä , s i l l o i n k u n he vaativat i t s e l - ! J^^^'"» . » " ^ " ä n epäselväksi kielellisen
leen ihmisoikeuksia-
Puolan valkoterrorin poliittinen luonne
Kansainvälisen proletariaatin
on voimakkaimmalla tavalla tais­teltava
Puolan kasvavaa valkoter-roria
vastaan. Jalku\-issa. sotaval­misteluissa
Neuvoisioliiltoä vastaan
Puf>la omaa pe'xitt;t;äj^cäu. as
Soi 1 (aal 1 isel S^eiseslkunhal jä Iml-litus^
irihilit';;^ Vaikki ,iniperialjs|-
tislen; il^^^XJ^ii^^ffe^isKit:: ja
KansaihLioliri^^^ istunnot /;'pelkääv*ät
NeuyostoliiH:rn^,.yiisiviiQtts|^^
raan' loistavaa ofiui{?himista. Kuin­ka
murskata tämä viisivuotissuun­nitelma:
kuinka tuhota proletariaa­tin
„valta; kuinka paikata impe­rialistisien
rvöväreiden kasvava!
sisäiset ristiriitaisuudet yhdistääk­seen,
näitten voimat yhteistä vihol-
Istaan vastaan — tämä tuottaa
päänvaivaa maailman porvaristol­le.
aVntä enemmän kapitali.stisen
talouden kriisi on kärjistymässä,
mitä voimakkaammak*i proletariaa­tin
vaha on kehiltvmässä. sit5
i y m m ä n - c t t ä v y y t e n s ä suhteen. Oh.
j e l m a k ä s i t t ä ä kaksi varsinaisesti
t ä r k e ä t ä kohtaa: kommunismin h ä -
I v i f ä m i n e n ja kansallLsen puolustuk-j
sen voimakas k e h i t t ä m i n e n . Nämä
i kak.si t e h t ä v ä ä , m i t k ä Svinhutvudin
h a l l i t u s on asettanut itselleen, ovat
m i t ä l ä h e i s e m m i n yhdistyneet. N i
' e i v ä t ole m i t ä ä n muuta kuin kak-si
! e r i puolta y h d e s t ä j a samasta po-suuremmat
ovat raivostuiieitteii
i m p e r i a l i s t i e n s o t a v a l m i s t e l u t.
P u o l a on k u u m e i s e l l a t a v a l l a 1 l i i t t i s e s t a lin.iasta.
a v o i m e s t i valmistelemassa uulla i T ä m ä n politiikan vallitseva p ä ä -
s..taa N e u v o s t o l i i t t o a vastaan, . j l . I n^ä.ärä j n sota N r a v o s t o l i i t t o a vas-
... , . . . . . , , , , . „( toirim . K u u m e i s e t sotavarustelut ene.
l a l u o l a n s i s ä i n e n taU>udel lingon imp^ria-j
a . , p u l i i l l i i u - i i k r i i s i cin ..ääiviauv^ avoullV3^Ha; k a j i n a t u k s e l l a —
s v \ Min- k ä r j i s t ^ i v t j a . s i l l ä i ; ^ ^ politiikan yksi puoli,
l a s c a ^ n I v Ö t ä t e k c v i e n - j o u k k o j a . ' ! Yaliankumouksellisen t y ö v ä e n l u o k an
. - .^r I • . . . . , - raakoinainon murskaaminen, koni.
l a i s e T u k o m m u n i s l i p u u l u e e n J«»li-j munisUpuolueon hajoittaminen, v a i k . j ^"^-"f
d o l l a nopeasti kelnttvmassa sa-; k a puolue kaikista masentavista 1
tä ja vanha, vuoden 19.18 s i s ä l l i s.
sodan alkuinen kaarti. Se luottaa
y h d e l t ä puolen fascistlseen lapuä-laL^
liikkeeseen, mikä terrorltoimr.
l a a n p i t ä ä maan kurissa, j a toiseltr.
puolen so;-,ialidomokratiaan. miltfä
.-re toivoo, e i a i n o a s t a a n sitä, etta
Sf? p i t ä ä suitsis.sa Suomen voimakas­ta
t y ö v ä e n l u o k k a a j a p i d ä t t ä ä sen
taistelusta, mutta myöskin ja^ kaik­k
e i n c n s i m ä i s e k s i masentaa, hajoit.
taa j a r e p i i sen t a i s t e l u k y v y t t ö -
m ä k s i .
Suomalau;et sosdemit ovat anta­neet
j o s e l v ä n todisteen s i i t ä ; että
ho aikovat mitä suurimmalla In­n
o l l a toteuttaa heille uskotun t e h t ä ­vän.
" K a n s a n v a l l a n " j a " r a u h a l l i ­sen
v a k i i n n u t t a m i s e n " n i m e s s ä ' he
ovat, vallankumouksen j a v a s t a v a l ­lankumouksen
välisessä ankart^s^^
kamppailussa, mikä nyt asti4U:<iV.Ur.
teen vaihteeseen Suomessa^: asetta-,,
Keet i t s e n s ä avoimesti vastavallan^
kumouksen puolelle. Sosialldemoljre..
t i a n vara.5toi3ta ovat fascistit qt-taneet
\ t u n n u k s e n s a : '.'hävittäkää
k o m m u n i s m i ! " " K a n s a n v a l l a n n i ­m
e s s ä " he t y y n e s t i s i e t ä v ä t fascisys-t
e n terrori j o u k k o j e n r i e h u m i s e n , tyji-l
ä i s t e n - j a vallankiimpwk§^lli§tj^
p i e n v i l j e l i j ä i n keskuudessa. "Kafv-s
a n y a l l a n " n i m e s s ä he hyväksyyäj-taantumuksellisen
tasavallan supje-l
u s l a i n , m i n k ä tarkoituksena on h a -
v i t t ä ä kommunistien vaikutusvalta.
" K a n s a n v a l l a n " n i m e s s ä he tervej^,
t i v ä t S v i n h u f v u d i n fascistista dikjip-l
u u r i a " j ä r j e s t y k s e n " j a "vakijnni^j-,
tamisen" hallituksena. Tasay^aJlÄQ
j a kansanvallan kannattamisen^.'K^
k o s y y l l ä he saarnaavat ty6iäi^i|K!
p a s s i i v i s t a alistuvaisuutta, eivätSfk
edes kammoa antamasta avonaista
palvelustaan fascismUle.
Suomalaiset työläiset, jotka ovat
u r h o o l l i s e l l a j a itseuhrautuvaisella
r o h k e u d e l l a ryhtyneet taistelemaan
fasclsmia vastaan, l ä h e n e v ä t anka­r
a n vainon aikakautta. Vieläkiti
t ä r k e ä m m ä s t ä m e r k i t y k s e s t ä oviat
Suomen tapahtumat k a n s a i n v ä l i s e l ­tä'
k a n n a l t a katsottuna. Suomi on
p o r t t i Neuvostoliittoon j a .sellaise­na
suuresta m e r k i t y k s e s t ä maali,
man imperialismin fiotasuunnitel-m
i l l e . Se muodostaa pääkohdan
p o h j o i s . i d ä n sotarintamalla Neuvos­t
o l i i t t o a vastaan. Imperialistisissa
sotasuunnitelmissa Suomen—Neuvos.
V e n ä j ä n rintama näiyttelee osaa,
m i k ä tuskin on v ä h e m p l m e r k i t y k s e j i.
l i n e n kuin Puolan, Rumanian ja
Bessarabian rintama.
L i i k e h t i m i n e n —Suonjessa ei ole
m i k ä ä n e r i n ä i n e n tapahtuma. Se ö n
l ä h e i s e s s ä yhteydessä Rumaniän
fascismln liikehtimisen ja nousun
kanssa, joukkojen p o h j o i s - l ä n t i s e en
I n t i a a n k e s k i t t ä m i s e n kanssa, eng­l
a n t i l a i s t e n kuumeisten sotavalmis­telujen
kanssa länsi-Aasiassa., Neu­vostoliittoa
vastaan kehitetjm vai.
h e t u l v a n kanssa, m i t k ä valheet j ä i .
Icen k i e r t ä v ä t kaikissa kapitallstisis.
sa maissa.
E n g l a n t i l a i s t e n vanha suunnitel.
ma Puolan johdolla voimakkaan ja.
eston muodostaminen kaikista neu­vostovastaisista
rajavaltioista, m i n.
k ä suunnitelman toteuttaminen on
t ä h ä n asti e p ä o n n i s t u n u t , johtuen
B a l k a n i n maiden k e s k i n ä i s i s t ä r i i .
taisuukslsta; saa kerran vielä kon.
kreettisen muodon Suomen fascis­t
i en l i i k e h t i m i s e n yhteydessä. Kalk^
k i n ä m ä tapahtumat ja n i i d e n seu­raukset
m e r k i t s e v ä t suurta sodan-v
a a r a n l i s ä ä n t y m i s t ä ]
F a s c i s t i s e n . diktatuurin valtaan
asettaminen Suomeissa t ä y d e n t ää
i t ä - e u r o p a l a | s e n ' o s a n . i m p e r i a l i s ti
Me Webster's C o r n e r s i n B . C . t y ö ­l
ä i s e t kokobntimeina osto- j a j a k o -
r e n k a a n s ä ä n t ö m ä ä r ä i s e e n puoli-vuosikokoukseen,
kuultuamme niis­t
ä t e r r o r i s t i s i s t a j a l a i t t o m i s t a tcois.
ta, johon Suomen h a l l i t u s on r y h -
t3myt, p o i s t a m a l l a j a v a n g i t e n kaik­k
i - t y ö l ä i s t e n valitsemat kansanedus­tajat
• eduskunnasta, t ä t e n t ö r k e ä s ti
l o u k a t e n perustuslain kansalle t a ­k
a a m i a oikeuksia j a v a p a u k s i a , j a
t ä m ä n , lisäksi suosinut j a s a l l i n ut
l a i t t o m i e n terrortjoukkojen toimeen,
p a n n a t y ö l ä i s t e n r ä ä k k ä y k s i ä , r y ö s t ö ­j
ä jp. h i r m t i t e k o j a s e k ä k i e l t ä n y t k o ­koontumis-,
paino, j a lausuntova-payden
t y ö t ä t e k e v ä l t ä kansan osal-t
ä ! i i i i i i
" M e jirotesteeraamme m i t ä j y r k l m -
m i h sellaista l a i t o n t a hullkaanime-n
e t t e l y ä vastaan, m i k ä on kohdis­t
e t t u Suomen j ä r j e s t y n e i s i i n työläi­s
i i n ' j a h e i d ä n painotuotteisiin.
tellei hallitus pikaisesti palauta
t y ö l ä i s i l l e h e i l t ä r i i s t ä m i ä ä n alkeel-l
i s i ä oikeuksia, me til|eri^ijie teke-ttiaän
kaiken v o l t a v a m m e / S u o m en
i r l f e m ä a k ä u p a n j a seft t a l l ä ' m a n.
i t e r e e l l ä blpvan kauppatavaran b o i -
i c o t t l t i l a a n asettamiseksi.
Websters' C o r n e r i s s ä , 8 p. h e i n ä k.
1930, B . C . C a n a d a.
K o k o u k s e n valitsema protesti-kotnltea
k a k a n n a t t a a t e h d ä s i t ä t y ö t ä , opet.
t a a lapsia, sillä h ä n e l l ä on siihen
taipumusta. E i h ä n l i i k o j a komenna
m u t t a ei ole s i l t i huolimaton, js
h y v i n h ä n n ä k y y saavan lapset ym­m
ä r t ä m ä ä n .
Ensi lauantaina on kämpp&ylcsen
lopettajaisjuhlat. Ohjelmassa on l au
l u j a , runoja, puheita j a n ä y t . kap
pale. T ä m ä ohjelma on k a i k k i pio­neereilta,
j a S u d b u r y s t a tulee L y y li
I T o i v o n e n j a p u h u u myöskin tässä
j u h l a s s a , n i m . t.k. 26 p. Bruce M i -
nen haalilla.
T ä m ä on n y t e n s i m ä i n e n k ä m p p ä -
ys, joka on n ä i n hyvin onnistunut
lapsien sekä Ilmojen puolesta. Ilmat
ovat olleet m i t ä k a u n i i m m a t . T u l k a a,
p a nyt Soosta i l t a m i i n oikein jou­k
o l l a , n i i n n ä e t t e m i t ä lapsenne ovat
oppineet. Haastan vain soolaisla.
s i l l ä bruselaiset tulevat varmaan
k a i k k i j o t k a eivät ole vuoteenoma­n
a sairaana. Tervetuloa. — E r ä s.
Cobalt, Ont.
preigj^tpn Mine, Ont.
: Muistakaahan, h y v ä t ihmiset t ä ä l -
lä. • j a y m p ä r i s t ö l l ä , että meidän
I c r e l g h t o l ä l s t e n k e s ä j u h l a t on 27 p n ä ,
jslfe e n s i s u n n u n t a i n a . X ä h e m m ln
dliiioituksessa huomenna.;t,
'. Huomauttajä.
S. J. osaston vanhan j a uuden
j o h t o k u n n a n kokouksessa t.k. 20 p.
osaston • i r k o l h l n tälle vuosipuolis­k
o l l e t u l i v a t ennen v a l i t u i s t a johto­k
u n n a n j ä s e n i s t ä seuraavat h e n k i l ö t:
organl?eeraajaksi Gust L u n d , j ä s e n -
k i r j u r l k s l V l k k l M i e t t i n e n , rahaston,
h o i t a j a k s i Pekka Nikkilä, pöytäktr-j
u r i k s i H i l d a Lund, kirjeenvaihta­j
a k s i S i g n e L u n d , taloudenhoitajak­si
Gust L u n d . Seuraavat johtokun­n
a n j ä s e n e t j ä i v ä t ravmtolakomlte-a
a n : ' . M a t t i Saari, E r k k i Piirainen,
J o h n K a r v o n e n j a L a u r i Hakola.
Kävi vieraita. — T o i s t a k y m m e n tä
v u o t t a sitten' poismuuttahut vanha
osastomme jäsen. L a h j a Tanner
s a a p u i tänne-17 p. t.k. T i m m i n s i s tä
t u s i n a n verran t y t t ö j ä mukanaan.,
j o t k a e s i t t i v ä t ohjelman voimistelus­sa,
laulussa j a tansseissa, j o t k a o n ­n
i s t u i v a t kerrassaan hyvin, Väinö
I . V a l o n soittaessa p i a n o l l a . O l i k i n s a a -
• • punut kohtalaisen paljon ihmisiä
h a a l i l l e n ä i h i n o l o i h i n verraten kiin
m e l k e i p k a i k k i miesväki on , t ä l lä
k e r t a a metsissä. Lopuksi tans.
s i t t l l n , k u n j ä i i l t a a jälelle, joten
k a l k k i olivat fayvhi h i l p e ä l l ä tuulel.
Ia kotia palatessaan. Siis toivon
L a h j a l l e j a k a l k i l l e voimistelijoille
e d e l l e e n k i n innostusta voimistelussa
j a y l e e n s ä taiteessa sekä kaikessa
j ä r j e s t ö t o i m i n n a s s a . — K y n ä.
a r i n t a m a l l a . JNpuvpstoUitto^'
maan aikaan kun l ä h e l l ä P u o l a n . l a i t t o m u u d e l t a a n huolimatta jatku- I n p r c c o r r i s s a " Paul Braun.
r a j a a l " k r a i n a n j a V a l k o - V e n ä j ä n 1 ' " ^ ^ t i s y v e n t ä ä j a l a a j - n t ^ i a vaiku-
• ne.u. \o^tota, .<aval1l1a, l i ova,!1 .k 1e-h,i l.t v m"a•s•.- ' i; tt.oi.-n f v,ka ol st a.,- acnusuad. essas uoj•am - amlai.lll=,e*, na n.ttavröav ä,te as.- l I .
-SI valtavassa t a h i l i - s a j a -'vat osk-j iQ.^,(^nii;j,en lamaantuminen avaa |
m e r k k e i n ä n i i l l e k i n ' u k t a i i i a l . i i s i l i e j :n:i,> s-uotui^ammat kas\''umahdoili-1
j a v a l k o v e i i ä l ä i - i i l e l v i l L i i s i l i e . . — se on toinen suunta, mis- ^
j o t k a vielä ovat l u i o l a l a i s e n fas-^ f fasoismi tunkeutuu e t e e n p ä in
, . .. . . . r luoQ.ik.^epii valmistavaa m a a p e r ä ä t
e i s m i n ala..<ena. ^ u n p a p u o l a l a i - j j
sot k e n r a a l i t j a dipli>matitit « v a t i Tii.niän polit!ikkan.sa t o t e u t t a m i -j
k i e r t e l e m ä s s ä k a p i t a l i s t i s i - s a mai--p'''?-'^"''* c n S v i n h e f v u d i n hallituksel. ,
.<a. etenkin B a l t i a n mais-a. k u l e n : ^ ^ • ^ • ' " ^ vaUirkonpistoon kuuluvat!
r; X- T . , , . I va::akfinr!t k ä y t e t t ä v i n ä ä n —- h v . I
t u o m e s s a . \ i r o . s a . L i e t u tssa j a , järjestetty armeija. suojeluV- vakinaiset jäsenet: K . S t o l t . A. E h r
K u n i a n i a s s a . joissa tarkoin har-^ kunnat, j o i h i n kuuluu 150.000 mies-_ l u n d j a E . K o m u l a i n e n ja v a r a i ä .
JÄRJESTÖN ASIAT
Pöytäkirja
tehty C. S. J . E t e l ä - O n t a r i on
A l u e t o i m i k u n n a n kokoukse.-^ia'
13 p. h e i n ä k . 1930.
S a a p u v i l l a oUvat Aluetoimikunnan
Burritt, Ont.
H e i n ä k . 13 p ä i v ä o l i y l ä t u v a n uk­ko
' n i i i i p a h a l l a tuuleUa e t t ä teki
sateen, ettei voitu p l t ä ä k ä ä n nais.
j a o s t o n kokousta. Pidimme " s i i s 2(1
p. j a o l i k i n s i e l l ä p o h d i t t a v a n a u-iseita
asioita.
' L a s t e n k e s ä k o n i u a p ä ä t i m m e o t .
t ä ä t ä n n e 2 v i i k o n ajaksi. 1 v i i k o k .
s i ' V . Mäen farmille j a toiseksi v i i ­k
o k s i haaliln. Naisjaosto on s i t ä
v a r t e n koonnut rahaston, m i s t ä se
maksaa opettajan palkan, joten k e l -
l e k ä ä n yfcsilöUe el s i i t ä koidu mak­suja,
ainoastaan että l ä h e t t ä v ät
k a i k k i 6—17 v. v ä U l l ä olevat lap.
sensa kouluun. Koulussa tullaan
l ä p s i h e opettamaan ohjelman suo-r
J t i i s t ä . t y ö v ä e n ' aakkosia, j a sub-m^
enjdeltä, joten siis vanhemmat
tekfevät rikoksen Itse omia' lapsi,
a a n j a k d k b t y ö v ä e n l u o k k a a koh­taan'
E l l e i v ä t l ä h e t ä lapsiaan kou.
i i i u n . Itesälcoulu tulee sen verran
k a l l i i k s i e t t ä sitä emme saa joka
kesS tälle paikkakunnalle kustan-l
i e t t u a , joten siis k a i k k i kouluun.
BÄitään lalriä emme laita, vaan
Joku ttmtl p ä i v ä s s ä koulua. S a .
m ä t - l a p s e t tulee M ä e n farmille j a
Wariup, Ont.
K e s ä j u h l a t t ä ä U ä oh 6 p . h e i n ä k.
o i k e i n rennot n ä i n f a r m i k y l ä n j u h -
h k s l . Sade teki v ä h ä n h a i t t a a Ilta­p
ä i v ä l l ä . Sudburyn osaston soitto­k
u n t a o l i soittamassa, joten se puo­l
i oli t y y d y t t ä v ä.
U r h e i l u a o l i m o n t a e r i l a j i a . I k ä vä
k y l l ä e t t ä p a i k k a k i m n a n urheiluseu­r
a o l i h e i k o s t i edustettuna. E h k ä o li
nuoruutensa s i i h e n syynä. Toivomme
vastedes parempaa.
Y k s i ikävä puoli o l i k u n Sudbu-r
y n n a i s . s i h t e e r i s t ö lupasi n ä y t t ää
t ä ä l l ä i l l a l l a kappaleen " K a d u l l a ",
j o t a f a r m i k y l ä n asukkaat c l i s i kovin,
m i e l e l l ä ä n katsoneet, näet joskus
p a r e m p a a k i n e s i t y s t ä , mutta vaikka
o l i v a t kaikki saapuneet, n i i n j ä t t i,
v ä t sen e s i t t ä m ä t t ä j a l ä h t i v ä t pois.
T ä y t y i siihen . v a r m a a n olla paina­v
a syy. m u u t e n s i t ä p i t ä i s i moittia.
M u u t e n t ä ä l l ä on kova mustikka-kuume,
k a i k i l l a vaan n ä y t t ä ä olevan
enempi p o i m i j o i t a k u n o n mustikoi­ta.
Naisosaston kokous o n ensi kerral­la
Tilda L a a k s o n f a r m i l l a . Koetta­k
a a saapua oikein j o u k o l l a kokouk­seen
j a tuokaa uusia j ä s e n i ä tulles­sanne.
— Itse p ä t s ä r l.
-iii; • [an omistakin nurkista
T ä s s ä on t u l l u t o l t u a ä ä n e t t ö m ä nä
p i t k ä n aikaa. E i ole joutanut m i ­t
ä ä n puhumaan. Sitä k u n o n o i ­k
e i n k i i r e , n i i n s i l l o i n ei jouda teke­m
ä ä n m i t ä ä n . N i i n h ä n ne vanhat
i h m i s e t ennenvanhaan, s i l l o i n k \m
t ä m ä n k i n kirjoittaja vielä puukui
p i s t ä i s ä n kanssa samalla lusiköais"
s ö i , " s a n o i v a t . J*-<^paikka«isapa t u ^ - s ö : ' -
n a n l a s k u . : - t a i - ' tiibifcähSii ^ t i e ^ k l i ^'
n ä k y y - pttSVSflftiÄ •/ su-
• . l i i t D , ' t ä s s * n p * t l t ä l l ä k e r t a a päUil-ta"'
ihlenitto n u i i n i n i i n omista '
k a v a l t a kannalta. Hyvin ainakin
a l l e k i r j o i t t a n e e n m i e l e s t ä a l k u l ä h ti
j a , m i k ä l i TKaaproa timnemme, osas­to
aina vain pietraantuu.
T o i s e l l a pifolen crii nt^tÖg>»-'kttii'''
£öb3tli£J^<feitä.t.^Sv kiiySi^&feiä-^m^
höipft^Bl a l ö s s a - l r a i f e ^ ^ i ä - k i i f ^ - t t ä ^'
mtMW'- sftfen^-söiBraa « - M p V s ä y ä.
EfttlsfelÖ' urheilijäilä'-- rfTeli allekir-j
o i t t a n t i t . e t t ä syjTiä v a u h d i n hil­jenemiseen
Oli v a n n a a n k i n se, e t tä
( .Vain,.;.. k a k s o i s k a u p u n k i e n n ä y t tä
• n o i d e n « s e u r a a m i s e e n on o l l u t t ä -
n ä n k i r j o i t t a j a l l a tilaisuus vimeisen
n e l j ä n kuukauden aikana. Olisi o l ­lut
suotavaa, e t t ä n ä i n k i n vilkkaasti
"cimivat n ä y t t ä m ö t olisi voineet aset­t
a a julkisen arvostelijan, sillä e p ä i ­l
e m ä t t ä sellaisesta olisi oppimista.
E l l e i s i l t ä a i n a o l i s i k a l k i s s a suhteis­saan
o p p i m i s t a n ä y t t ä m ö l l e itselleen,
•)lisi s i i t ä k u i t e n k i n oppimista näjrt-t
ä m ö t a i t e e n harrastajille, suurelle
yleisölle.
E n n e n k u i n kajoamme t ä k ä l ä i s t en
n ä y t t ä m ö i d e n esityksiin, mainitta­koon
muutama sana n ä y t t ä m ö t y ön
tehosta yleisöön kasvatuksellisena
t e k i j ä n ä , jota n ä y t t ä m ö m m e voivat
•jila vain s i i l o i n , jos o n n ä y t t ä m ö i l le
asetettavaksi h y v i ä n ä y t e l m i ä . T ä mä
on k i i s t ä m ä t ö n tosi, josta ei tarvitse
k i r j o i t t a a - e n e m p ä ä.
K a i k e l l a " t a i t e e l l a j a erikoisesti
j u u r i n ä y t t ä m ö t a i t e e l l a on se omi-naisuuSj
e t t ä se s u o r i t e t a a n alkupe.
r ä i s y y d e n j ä l j i t t e l y n ä . Runoudessa
ei siten m e n n ä ohjeiden e i k ä kaa­vojen
mukaan, vaan ilmenee se a i na
uutena luomuksena, sllis a l k u p e r ä i ­s
e n ä .
M u t t a jäljiteltjTiäkin, jos se s i s ä l ­t
ä ä p u o l e e n s a v e t ä v ä ä proletaarista
oppimista, tuottaa se o p p i m i s e n i
"oa. T ä m ä n m i e l i h y v ä n h e n k i n e n ai
t u p e r ä onkin joka ratkaisee, mUloin
t y ö v ä e n n ä y t t ä m ö t palvelee t y ö v ä en
' u c k a n etuja oikeana kasvattajana
l u ö k k a t o i m l i m a n a l a l l a . O n siis m i
t ä k i i n t e ä m m i n p y r i t t ä v ä siihen, et
tel se a l k u p e r ä ole o l l u t m l t ä ä - a l a.
arvoista, j o k a s i t t e n n ä y t t ä m ö l l t äm
me ostatetaan Ihmisillä pysyvälsei
t o s i h y v ä n kustannuksella. Huomat
tava on se, e t t ä n ä y t t ä m ö t a i t e e m me
t ä t ä t e h t ä v ä ä t ä y t ä ä k s e e n täytyy
v a l i t a sellaisia aiheita, jotka luon
nostaan k y k e n e v ä t h e r ä t t ä m ä i ^ i v o i
m a k k a i t a • i r i S e l e n l i i k u t u k s i a , sillä
t a i t e e n e s i t t ä m ä eläm.".n'.c--vä ei v o i
m e i t ä Uikuttaa ellei" se tapahtuma
t a i ilmiö, jonka j ä l j i t e l m ä n ä taide
esitys on, todellisena v o i s a a d a ai
k a a n voimakasta liikutusta.
T a i d e - e s i t y k s e n vaikuttavaisuus on
siis suorastaan r i i p p u v a i n e n aiheen
a l k u p e r ä i s y y d e s t ä . K u n todellisen
e l ä m ä n ilmiöt j a t a p a h t u m a t kadot
•tewM7 riielkdlsen osan- lunnsbehoisuu
destaan, tullessaan taiteessa j ä l j i t el
l y k s i , ö n siis e r i k o i n e n syy v a l i ta
t t m n e t e h o i s l a aiheita, jotta niillä
Vielä j ä l j i t e l t y n ä k l n olisi riittävä
v a i k u t t a v a i s u u s kasvatuksen tekljöi.
n ä yleisöllemme.
L ä n s i - O n t a r i o n kaksoiskaupun
k i e n alueen k e s ä j u h l i e n yhteydessä
s u o r i t e t u i l l a n ä y t e l m ä k i l p a i l u i l l a olj
t i l a i s u u s titilteä" e s i t e t t y i h i n kappa­l
e i s i i n s i s ä l t y v i e n aiheiden tuotta­ma
tunnevalkutus s e l v ä n ä t e k i j ä nä
j o k a ahtaa arvostelevalle sanalle
p a l j o n oikeui)ta puhua t ä h ä n suun­taan.
K i l p a i l u i h i n otti osaa kolme' n ä y t ­t
ä m ö ä , Fort V V i l l i a m i n . Port A r t h u.
r l n j a C o i m i e e n n ä y t t ä m ö t . Nämä
n ä y t t ä m ö t olivat valinneet kappa-
'eikseen: Fort W l l l i a m l n n ä y t t ä mö
" H e l v e t t i " , Port A r t h u r i n n ä y t t ä mö
" K a i v o s t y ö l ä i s i ä " , j a Conmeen n ä y t.
t ä m ö "Setä".'
K u n aikaisempi sopimus oli a n t a ­nut
vapauden v a l i t a m i n k ä kappa
l e e n tahansa, j ä ettei kappaleen s i ­s
ä l t ö tule v a i k u t t a m a a n s i j a l u k u j ä r ­jestykseen
k i l p a i l u i s s a , vaan ainoas­t
a a n esitys, siksi lienee Conmeen
n ä y ' t t ä m ö v a l i n n u t k i n tuollaisen van­h
a n j a mellosin s i s ä l l y k s e t t ö m än
kappaleen e s i t e t t ä v ä k s e e n.
S e n sijaan, e t t ä " S e t ä " e l s u i n .
k a a n ansaitseisl tuollaisiin t i l a i ­s
u u k s i i n tuoda e s i t e t t ä v ä k s i , o n " H e i :
v e t t i " j a " K a i v o s t y ö l ä i s i ä " m i t ä k a i -
vatulmmat j a h y ö d y l l i s i m m ä t sisäl­t
ö n s ä puolesta.
" K a i v o s t y ö l ä i s i ä " kokonaisuudes­saan
on raskas e s i t e t t ä v ä k s i , sillä
s h n ä j a k a u t u u e s i t e t t ä v i e n osien pai­no
useille h e n k i l ö i l l e . S e n t ä h d e n se
v a a t i i huomattavaa j o u k k o a sen psy­k
o l o g i a n y m m ä r t ä j i ä , joka kappalee­seen
on sisällrt
•joukko2iikie2i:ä
K u i t e n k i n , h-j-i
tusta, jaksoi Po
mö luoda eheän
e r ä i t ä ' v l r e h i t ä c
t3 olisi vo;n-j: tc
t ä e s s ä hluka.i s-suudella
vä::tää
salia, -ei huc-na'
e s i t e t t ä v i e n ikää
r u u m i i n liikunta
•Imenevä alkuper
l ä u k s e n nuorfkk;
k e i c ^ - v u o k s i ' ki
huolimattomasta
I Kappaleen.kok,
'rustaa...it-eiiin .(
j o ' n i i n läh&jjä,~^e
v i i k o n kuluuiia'
m e r k i t s e v ä : mitä;
nee mitä michek
l a esiintymään j
ulcs vauhdiKa ikj
v c i m i a raja-.jn r
huomioon. m
k u i t e n k i n m
tuettamasta vai
syöksyn, tuli t:«d
lee, niin n-n.iiaa
tetun •alhpen ja
heen liikehtimise
muuten... otti i.=ää
rukcuksissaan ja
-teen-,kyllin syväli
i l m e n i en-jmir.än
k u i n ' , lau.surut san
d e s t ä ä n clisi edi
k i n täytyy sanoa
h u r i n näyttämölle
s i i n t y v i l l e hyvästä
ta kilpakappaleeks
Uin kuin S. J . a l i
h i l j a a ja kyynele:
mossa ihmisten ]
k i s t a . N i i n k u i n lukijat ovat höo. -J
manneet. on lehteemme ilmestynyt j m o n i lähti matkaan Ulan kovalla
nyt uusi j a j y k e v ä osasto: osuustoi-; a l k u v a u h d i l l a , joten s i t ä oli h i l j e n -
m i n t a . j a maatalousosasto. -Sitä t o i - n e t t ä v ä hvvin pian Väsymys k ai
m i t t a » v a k i n a i s e s t i k a i k k i e n t ä m ä n | p a k k a s i p ä ä l l e . Toiset ovat s e n t ä än
mantereen t y ö l ä i s t e n tuntema m a n . t y ö s k e n n e U e e t uskollisesti osaston­u
u r t a j a A m e r i k a n suomalaisten sa- s a ylläpitämisessä ._ k i r j o i t u k s i l l a.
c o m a l e h t i m i e s t e n historiassa, toveri j m u t t a e i v ä t h ä n he hat^aTukuisina
MSkölS: e l i K a a p r o . Sointulasta. T o . ole voineet i h m e i t ä saada aikaan
veifi i l ä k e l ä kyllä v ä i t t i e n s i m ä i - | E r i k o i s e n kiitoksen ansaitsee k u i '
s e s s ä - tervehdyskirjoituksessaan m a i -
tiit-lissa osastossa, ettei h ä n muka
ole k u u s a l l a ^oko m.iatalou.<u enem­p
ä ä k u i n o s u u s f o i m i n t a m e i n i n g i s t ä -
k ä ä n . m u t t a ainakaan allekirjoitta­nut
ei s e l l a i s t a p u h e t t a .ottanut rä-t
e n k i n K i r k l a n d L a k e n toverittaret.
n i s t e l u i s t a h u o l i m a t t a o n k u i t e n k in
lehtemme naisten osasto potenut
melkoisen vaikeaa n ä i v e t y s t a u t iä
T ä m ä n v i i k o n t i i s t a i n a s a a t i i n sen
t ä ä n p i t k ä n paussin p e r ä s t ä oikein
oma sivu naisille, v i e l ä p ä j ä i m u u .
t a m a kirjoitus tilanpuutteen vuoks"
s e u r a a v i i n numeroihinkin.
K e s k i - O n t a r i o n naiset hommaavat
nyt_ erikoista aluenumeroa, mutta
^ l e i ' ' v a u h t i ala s i i n ä k i n p a r a n ö -
rläkn." h i i n • k i r j o t u s t e n • s l i h t e e n • Se
ä ä ' - k o v m köyhäksi. EiJeh;'• joSföih-ä
t ä episfolaamme naputtelftfliäfe^kai:
kasaan.' tarkastimme ktiinkä^^palfdh'
m a t e r i a a m a i n i t t u a n u i h e r o ä vBrl^h
o n saapimut j a huomiomme ei suin­k
a a n ollut erikoisen l o h d u l l i n e n . A i .
n o a s t a a n kaksi k i r j o i t u s t a on vasta
t o i m i t u k s e e n saapunut! N y t o l i s i a L
k a parantaa v a u h t i a j a pian. E t tä
o t t a k a a p a huomioon.
M u u t e n , t ä s s ä y h t e y d e s s ä sopinee
"Helvcti.s5ä" kuv
sen perheen vilpitö
koa, joka on val.-ni
kansa Ecdan moolol
luuteen saakka rit
u r o t ö i s t ä ylpeilless;
englantilainen luut
l a t t u a a n kotiinsa :
pienoiskuvan Ham
Väinö Kääriäine
ainoa, joka saatto:
sen, jota kirjailija
nut.' Joutui tuntem
k u p e r ä i n e n aihe 01
jaksetaan kopioitui
p e r ä l s y y d e n , luon:
kaan, cn sillä .syvä
kutus seuraajiinsa
k i n . Vaikka kokons
l i a m l n näyttelijät
leensa. osansa hyvii
mainittakoon PirV
maallisena ratsutyt
tenkln kuin joskus
jatteiemaan ja tunt
nö K ä ä r i ä i n e n p(
n ä y t t ä m ö l l e ensltll;
Samoin kuin Por
t ä m ö . ansaitsee Wi;
kiitoksen ja onnitta
levalinnasta, että n
fceimplen osien korli
t y k s e s t ä a n . Tyyppi
myöskin onnistuneen
t i n " henkilökunnass:
vät isänä V. Tuoi
K ö r h o i i e n . sotaisena
A n t t i l a sekä palv<
Maine kuin myösklr
K ä ä r i ä i n e n ja Plr::k
Conmeen näyttäm
p i e n e n ä näyttämönä
leen jälessä edellis
k i i t ä m m e . Conmeen
tuksestaan ja rohk
he osallistuivat kilpi
Siis kilpailuissa tu
sijaluku seuraavasti:
Fort W i l l l a m l n nä;
nen, Port Arthurin i
j a Conmeen n.^yttä
Faikltclautakunni
si jäseritä. jotka kals
k l n t ä n s ä ennakolta
vakk'eille. sen mukaa)
k e i s i i n oli merkitty
rustana p i d e t t ä v ä t se
Tulosmerkinnat. oli
aislukuun .nähden s:
l ä erosi 'willia,min ja
välillä, mutta kolm
olivat kaikki saaneet
sen._ K u n lautakunta
v a r r e l l a merkinnät J
s i j a i s l u k u saav^itcttu
laskemalla vair tauli
Lopuksi- oikoo;, maii
l i a m l n j a Arthurin n
ollut t ä m ä n kcvaan
h y v i ä k i n esityksiä,
otettuna huomieon.
m i t ä t ä r k e ä m m i n Uin
mio esltyksc:! ^
sievien ilmojen tultu
meikein.-kokonaan, ni
taminenkin.
N i i n . ; . t ä s s ä 0:1 nyt
r o h i s t u a aikaiaii::i M
sa. mutta toi->o"-Han 1
kaikiät.a naista
huolima.ti.-v sentään Ie
j a k u n n a n ' välit p>"yis:
simman . lähei-rLnä ja
a i n a vain lisääntyisi-
Valkoiset vglje.'-, t^^
s a n o t t u j a : . i.liP'^^?^-.:.;^
m e i j i ä n ^an-ip^n^, tf9^
c i e y ä n . ^ärioc.;^gn».^'i
S i ^ " ' v a J i J e . e-,;e:-.:a|.. «
k s t ö r v e e n käv k::npL
k f s . - j o s . o l i ^ i taalla '
sairr- meininki
Suomessa, .n^i-' ^ ^ ^ " 'i
det on nä--tt-3n lant-FOj
irJ:kautetvJ 2'^-
, t f Ifetty; v a i - c l c l h i r . j3
m a m i t a m a i n i t t u u n nmneroon n ä h -j
den. että ilmoituksia siihen olisi 'xällai:it:-i lali'^'---
h a n k i t t a v a n i i n p a l j o n k u i n mahdol­l
i s t a jokaiselta p a i k k a k u n n a l t a . N u ­merosta
pitäisi t u l l a oikein laaja,
m u t t a se laajuus e i o i k e i n suureksi
j o t k a oUvat perustaneet keskuudes- paisu. eUel siihen saa huomatta-s
a a n oikein komitean, joka valvoo,
e t t ä viikottain tulee naisten osas.
teon l ä h e t e t y k s i tarpeellinen m ä ä rä
"topeskaa". Näiden toverien pon.
v a a m ä ä r ä ä i l m o i t t a j i a . Tunnustam­me
kyllä, e t t ä naiset ovat puhimeet
n i i d e n h a n k i n n a s t a , m u t t a p e l k ä ä m -
me pahoin, e t t ä ne puheet ovat n y t
T ä l l a l
n f . a lehrjemme os::^.
p?.u.=: on iyöl::?'.'^^
S3I. kyllä hclnosti nu--
k i n . esim. ler-den ^
S e u r a a v a l l a kerr3li>
h i e m a n tilausasior-^a J-laisesta-
Terve ni-t va-^