Vapaus, July 14, 1926

              m.
mm KOimmSII^ JA JMJESTJINUOREr
VAUSTUSTYö, KOULUJEN OPET-TAJAT
JA TYÖViLENLUOKKA
Xansan pobjakerrosten-valistuslySjjoko lain tai lörkon palvelukseen,
on seurannut koneitten kehitystä ja'Naisille taasen on opettajaura mie*
kaytantoönottoa.^ 'Ennen, koneitten'luinen siinä suhteessa, että se voi
ajanjaksoa ei ' näet ^"kirvesmiesten,
vedenkantajain /eikä maanviljelijäin
tarvinnut "tietää mitään. Heille.tulon eliniäl^L
:riitt>~se^ että. olivat vankkarakentei­sia,
..vaikenevia; kuuliaisia orjia, vaU
miina nuolemaan rankaisijainsa - kät­tä,
halukkaita: kuormittamaan itsen'
päättyä 'onnelliseen avioliittoon : tai
kuitenkin taata varman toimeen-Öpetta
j ä in - palkat; j« .verottu
* 'Opettajat eiyät kuulu tuottavaan
luokkaan.; Mutta siitä huolimatta
8ä mitä raskaimmilla kuormilla j a täytyy .heidän elää. Heille voidaan
liehakoimaan herrainsaiedeEsaii opetustyöstään maksaa palkkaa vain
Valistuksesta osallistuminen on sillä edellytyksellä, Tettä tuottavas-aina':
kuulunut- 'hallitsevan laoltansa-^työssä ;^olevat työläiset tekevät
eutoikeuksiin. Se on ollut tyhjän-]sen mahdolliseksi. Heille .maksetta-toimittajain
etuoikeutena. - j~va palkka täten siis itse asiassa
Ennen koneiden aikakautta oli on osa siitä yliarvosta, mikä on
papistollayksinoikeus ^koulujen'riistetty tuottavain työläisten työa-käyntiin
j a myöhemmin iäijestynyt tä.
kirkkO' käytti^valistu^: omaksi hy­väkseen.
' < "-.^
Kunnallisia ja liittohallitusta pi­detään
yllä verojen avnlla. -Näi­den.
laitosten rahastonhoitajat poik-
' Edelläoleva toteaa, että, opettajat
eivät ole meidän ylettyväimme^-u^^
kopnolella. J a koäca he ovat. mei­dän
lastemme valistajia,: täytyy mei­dän
lähestyä heitä. Opettajat ,täy-tyy;
saada-lähenunäksi -työväenliiket­t
ä . Hekin -^ovat vain palkkaorjia.
Heidän aivostonsa energiaa ei ai­noastaan
riistetä, mutta se on^ myös
suunnitelmallisesti .kytketty edistä­mään
kapitalistilaokan etuja. :Am-mattijärjestön'
i pitäisi avata ovensa
opettajille. Ja Jos opettajat tah­tovat
ymmärtää työläisten lasten e-lämää,
täytyy heidän myös ymmär­t
ä ä työväenUikettä. — F. C.
How About the Boy aiid
^ Girl Scouts
; Nc;ii jotka |>oikkesivat -»ikeauskoi-een
^k^istnstyönnietodelsia;^ leimat-!k^ noudattavat mitä snurin-tiin
drmotta vääräuskoisiksi.' Ne,'ta. säästäväisyyttä, jonka, uhriksi, o-jotka,
harkitsirät uusia mieUpiteitäjIptettaja
pukivat unelmansa ja -midikuvituk-l lienee^.^^^^^:^a^
sensa: sanoiksi,-- tuomittiin sumina- ettei teollisuuden palveluksessa ole-
' matikassa. , Sir Thomas More, joka
.eli : kuudennentoista > vuosisad. alku­puolella,
menetti päänsä siksi, että
vaici :.;työläisteri'e^m
palkkain : ; V alennuksissa ; suostunut
»iin nöyryyttäviin > ehtoihin- kuin To-kirjotti
kirjan ' -'^Utopia". Hänen' ronton opettajat ^alistuivat: muuta-rikoksensa
oli siinä, - e t t ä ^hän oli! »ia kuukausi sitten. ' He pyysivät
kyUiksi kaukonäköinen knvitellak-| j a pokkuroivat' koulujen'Johtokun-sensa
minkälaisissa oloissa kansa—jtia, ettei heidän palkkojaan alen-etupäässä
juuri köyhä -kansa -— tu- «cttaisi; mtitta he plivat vliian yl-lee
tulevaisuudessa olemaön; 'hänfpeitä ryhtymään lakkoon, kuten ta-ennusti
ajanjaksosta, Jolloin ihmi- valliset työläiset tekevät,
set tule.vdt olemaan ^yhdenvertaisia
j a jolloin valtio,tulee olemaan'vas­tuunalainen
v.: kaikkien ihmisten -Ta-list^
ksesta.. järjestymään. , ^Canadassa on hei-
Kone, joka antoi kapitalistiselle \* 1s-,-»^a„t,^;„»„»a
Mutta siitä huolimatta on juuri
tämä palkkakysj^ys;' enemmän kuin
mikään inuu, saattanut . opettajat
järjestelmälle aimo sysäyksen eteen­päin,
saattoi kansanjoukot, kauhun
valtaani' He' ajattelivat] elftä ee'
tulee ryöstämään heiltä heidän lei-
-pänsä Ja • pyrkivät'sillä perusteella
V hävittämään sen, < Mutta ; kapitalis-^
tit, joille kone/oli' hyödyksi, pian
tulivat'huomaamaan, että heidän tu-dän
: > järjestäytymisensä : kuitenkin
vielä ;;,niin alkuperäisellä .asteella,
'Jetteivät he nimitä järjestöjään uni-oiksi/
vaan paljaastaan :yhdi8tyksik-si.
,Viime aikoina on. heidän kes­kuudessaan
V kuitenkin ;yhä: useimmin
alettU; mainitsemaan: V ''yhieenliitty-misestä"
Ja "uniosta". Taannoin
'lklolnJeätta?, "!eli*kä^ '!vSain^ \k.o^neit^ta,^ ^va an' poipdeetttyasjasäin OnvtuaUriuoins esmSaaa kuknonkoanu ksneasissa-m}'
ös tuotantojärjestelmSnsä - monia
muita mekaanisia prosesseja. Mut­ta
tätä päämäärää, ei voitu totent-
' taa,' ellei työläisjoukkoja opetettu
lukemaan,. kirjottamaan ja harkitse­maan.
" • ' ^
, Vielä sata vuotta sitten pelkäsi-
; Vät hallitsijat kuitenkin näitten QU- Sno»ion: aailyktaminear-TOpettajat
oli huomattavissa, että he pyrkivät
kontrolloimaan ammt^ialanaa työ­suhteita
Siinä- suhteessa; ovat. he
jo r jon£un : veiran^onnistuneetkin,
vaikka 14,000^a43opettajasta kuulun
ainoastaan 3,700 opettajain . maa­kunnalliseen,
järjestöön.
distuksien toteuttamista. H? ar­velivat,
että valistunutta työväen­luokkaa
on vaikea kontrolloida.
Mutta Apobjajoukkojen^ laajempikan-toisen
valistustyön .tekeminen edel­lytti
uuden valista jäin armeian ke­hittämistä.
Tällä perusteella juuri
hallitseva luokka^ vapautui varsin
helposti : v > hei­dän
ei; tarvinnut muuta kuin saada
kontrollinsa alle valistajain ajatus?
koneisto, niin se seikka semmoi­senaan
takasi heille kontrollin poh-jajoukkojen
ylitse. '
) Nykyaikainen opettaja
.Tokkopa työväenluokan lasten o<>
pettäjät tietövat, että he ovat ko­neen
esille loihtimia oliolta; • aivan
samoin kuin nykyaikaiset ^palkka-
; orjatkin.. Asian laita on kuitenkin
sillä tavalla; Opettajain keskuu­dessa
näjrttää. yleensä olevan val­lalla
"käsitys, että he ovat tiedon-levittämisvälikappaleita,
erikoisen
; lähetystyön tekijöitä, hengen ravit-eijoita.
Luonnollisesti he: olettavat,. että
ovat,.vain ibomia '
• i .i - . '
. Jos ' me tahdomme V voittaa opet­tajat?>
yöväenliikkeen Ja työläisten
:va'llankumouks'^lisen: päämäärän
puolelle, . j a se on varsin tärkeä
seikka, tul^e meidän käsittää opet­tajia
yppärpivät olosuhteet,- j a sen
puhtaasti : mekaanisen. harjotusme-todin,
Jonka heidän täytyy läpäis­tä.
- . ^
Heidän työnsä^ lasten opettami-neUj
ei ole suinkaan .helppoa Hom­maa.
50 tai '60 lasta käsittävän
luokan ohjaaminen vaatii paljo har­kintaa;
huolellista järjestystä ja oh­jausta;
että työ: tuottaisi hyviä tu<-
lolcsia, joita aina ja kaikkialla vaa­ditaan.
Kuri on myös ehdottomas­ti
tarpeellista^ Mutta on olemassa
kuria ja kuria. Vanhaiaikuiset ran-gaistusmetodit
häviävät näyttämöl­tä.
Nykyään kuullaan . lasten var­sin
usein*^ sanovan: "Minä pidän
opettajastani."
Miten olisi edullisinta ryhtyä te-,
kemään tyhjäksi kapitalista valistus­työtä,
joka on ehdottomasti vastak-heidän
.toimintansa on kaikista kaista työväenluokan vapautuspyr-syrjävaikuttiraista
riippumaton. Va-[kimyksille? Miten olisi ehkäistävä
listustyö- on valistustyötä. .Sangen
harvoin, tuskin milloinkaan, ottavat
he harkittavakseen mitä' he opetta­vat.
Heidän tärkeimpänä tehtävä-se-
väärä opetus, jota opettajat ah-
.tavat, työväenluokan -, lasten . päihin
j a joka tahallisesti tulkitsee työ­väenluokalle
epäedullisesti niitä tais-nään
on saada tuloksia työstään, jo-|teluita, joua työläiset käyvät sorta-tcn
opettajain huomio rajottuu etu-; jiäan vastaan?
päässä tuloksia' tuottaviin metodei­hin.
Opettaja on: vain ylui hammas
kapitallttUen järjestelmän
.:•:•;••.,.•••:•:•-rattaasssa' •
, Yhdestä seikasta saamme olla
varmoja: minkäänlaisia - tuloksia, ei
saavuteta sillä; jos kehotamme;, lap­semme
uhmaamaan opettajain ku-
'ria, jos pakotamme lapsemme nl-
Opettajalla ei ole mitään sanot- mittamaan opettajia kapitalistien
tcvaa suhen, mitä tulisi opettaa työ-' ^"^sn-eiksi ^ j a leimaainme kaiken
väenluokan lapsille. Opettajan on'«»'tä opetetaan, pödyksi. Tämmöis-opetettava
määrättyjen- sääntöjen,
reseptien mukaan. .Aineet, niiden
t ä metodia käyt^tävät vain ajattele­mattomat.
Siitä Joutifii lapsi kär-luokittelu
ja esitystapa on opetta- äimään ja opettaja vihamieliseksi.
y jia varten huolellisesti valmistettu.
Käin ollen ei opettajille Jää alote-
Mutta työläisten lapset voivat opet­tajilleen
opettaa monta hyvää seik-olkeutta
mihinkään muuhun seik- ^'«a» -i^s työläiset itse vaivautuvat
kasn nähden kuin siihen, puhuttele-! »"^"»»aan älykkäästi lapsilleen. Tä-vatko
he lapsia lempein vaiko ty- Ȋn artikkelin, kirjottaja. esim. sai
lyin sanoin; siis, miten he suhtau- Suurbritannian riippumatto-tuvat
lapsiin. man työväenpuolueen olemassaolos-
Onko niinmuodoin mikään ihme, «"^«^n oppilaansa välityksellä, ja
ettii opettajisto kokonaisuudessaan »«»»^«stä uteliaisuudesta meni työ-muodostaa
vanhoillisen, taantumuk-' ^««"P"oJ"««o erääseen kokoukseen.
ECiilson mahdin; että opettajat ovat'My^^^^™"»" luettavakseni
ylcvähenkisiä röyhkeilijoitä, ja' et-' "Kommunistinen manifesti" ja
tä ke eristäytyvät tavallisista työ- "Palkkatyö ja pääoma»-nimiset te-läislstä,
säilyttääkseen ylhäisyyten- häitten kirjain kautta ynnä
tlk. Muuan huomattava piirre o- «'»^ lisääntyvän halun avulla tu­potta
jäin ammattikunnan k e s k u u d e s - o p e t e t t a v i n a n i olevain lasten
sa Canadassa on se, että suuri osa elämään, avautuivat sUmäni. Mi-opettajiksi:
aikovista pitää opetta-
Javirkaa vain astinlautana, jonka
QVnlla voivat kiivetä muille urille.
nun henkinen kehitykseni: vanhoilli­sesta
vallankumoukselliseksi tapah­tui
reaalisten seikkain avulla. '.
The Boy and Girl Scouts are or-ganized
and - snpported by rich bus.
iness m«n, eoldiers and politicians.
The rich: bosses of ihis; country haye
given millions to build - np the Boy
Scouts.' Everyvhere yotf look you
see adviertisements, : articles and
stateroents o f support «f' these rich
men for the Boy and Girl Scouts.
Why do you suppose; th© rich^bosses;
pour millions into the Boy ScöUts?i
-There is ;only one .reason: Bccanse
the Boy Scouts are a srcnt help to
the hossesi
The Pärpose of the Boy Scouts
What are the j^rposes JM ibe
Boy Scouts? First, to mafce the
children: of the workers patriotic,
to be "loyal to country," as the
Boy Scout oath reads. That means
to support' the govemment and !to
fight for it in war. But vrhat is
the government? Is it a^govem-ment
of-the people;: as the Boy
Scouts teach? No! Everybody
knows that the government is really
the government of the bosses and
helps the bosses :whene'ver there is
any fight' betw:€en;the'workers and
the bosses;^^^ know how
soldiers and courts are used ^to
smash strikes? Who doesn't know
of; the brutalities of the Passaic
police against the strikers and thelr
children? ^That shovs .whose gov-erment
it-is-^it is a government of
the : bosses.: And the - Boy Scouts
want us to be loyal to this govern­ment—:
that: is, they want us to be
loyal. :to the rich men, who are: our
worst ^nemies.
tl
Boy Scouts Train Soldiers for ;
Bosses
The Boy Scouts. also teach «oi-k-
•ers* children to be. traitors to their
own clasa, the working class. In
case of a strike the Boy Scouts are
always strike>breakers > and scabs.
In the great general, strike in Eng­land
the:. Boy Scouts served as scabs.
In Passaic' now the Boy Scouts are :
trying-to scab on the strike andjwin
the workers^' children away from
the strike. But/they will fail, be-cause
the children see the little
scheme of the scabby Boy Scouts.
What Are the Scouts?
What, then, is the Boy Scouts?
It is a strike-breaking; scabby; anti-labororganization.
Its aim is to get
the : workers' children away from
their own: class and turn them into
servants of the bosses. It is a tool
of the bosses. Are the Boy and
Girl Scouts the place for working-class
children? ,No!
Young Comrade.
To the Rulinsr Class of
Engrland
By Henry George -Weiss
O you have need to plot and pian.
My lords. and ladies gay,
Against the common vrorking man
Who dares to speak today,
Against the common working man
Who has a thing to say.
No loriger heedfui of his place,
Respectful of his lord, : •
He stands and looks you in the face
And damns you vrith a vrord,
He stands and looks you in the face
And buckles on a sword.
Such insolence must not be borne.
My lords and ladies gay;
Come blow the trumpet, 'wind the
hornr-
And loose the pack away.
The pack of; cringing: hounds you
scorn
Yet urge upon your prey.
For you must kili and kili and kili,
Wipe out the red vrith red.
Of blood and slaughter have your fill.
And tramplp on the dead,
And drive backtp the mine and mili
The slave who raised his head-
O you have need to plot and pian,
Who boast your blood is blue,
Against the common working man
Who dares to challenge you, .
Yet Hearken, as you plot and pian
Yet hearken! las you plot.and plan.~
*'OH,j BAREFOOT BOYT'
^ Boot mannfactnrer to smaU boy
v n t h o n t . s h o e » : " W h y havett't you
any Bhoes?" '
Small "Boy:, "My father ha8n't
äny money.",,- - _
'Mannfactnrer: / ^'Wfiy ha£n't he
any meney?" -
• Small Boyt , *He*s out of work."
Manufactnrer: "What*s his Job?"
SmsOI boy:' "H«'s a'bootmaker."
WALPR KUOPAN
pidetään avoinna Joka lauantai kel-'
lolv.päivällä,keUo.'12: yöllä sekä
kello 3—7 Eunnudtai-aaxi-nna. ,
WÄLFB. KUCMPPA
Kirfclanl Lake/ OnU
jAPADDEN HBJAKJUIFPA
~ VOIDAAN TIIATA-SEURAAVIA-KIRJOJA:
Alanteen Sanakirja,^snomalais-engIantiIäinen, sid.
Am€ifikän Räs*anen""l,"'""'^
Aiiräigonpoik8,i' kiihkeästi kiiQotettorx^ 1-W
A&giiien, lasten opettelnkiria, ad, r. . -85
o. Kuu Ja Tähdet juden- to -55
Gibeme.
NAISTEN aSASTO
/ J Uusi moraali
K a t k e l m a ! ^ suomeksi* i l ­mestyvästä
Kollantayn kirjasta : -
^ " U n s i moraali".
Niiden ^monimutkaisten kysymys^
.ten joukossa,- jotka kuohuttavat.ny;^
kyisen rihmieknnnan mieltä Ja. : ^ -
dämiä,' ~on sukupuoliky^nnyksellä
-epäilräiättä : huonmttava ^ ffl^
ole olemassa, maata eikä kansaa
. tamäaarelaida lukuunottamatta;.
JonkaV (keskuudessa ei - kysymys su­kupuolisuhteista
olisi ' saanut. yhä
kärjisi^eeinpää, äkillisempää: luon­netta.-
Nykjrinen ihmiskunta-ei koe
sukupuolipulmaa vain muodoltaan;
kärjistyneempänä, vaan ^-r-^ mikä on
paljon < huomattavampaa < . rr^ myös
monimutkaiBempana Ja sekavampa­na
kuin ennen.
Tuskin on koko vanhuudenhnr-maan
ihmiskunnan historian - tieltä
löydettävissä^.: aikakautta, jolloin;
"sukupaolikysymys" olisi anastanut,
yhteiskunnan 'elämässä idin Jseske^,
sen paikan; jolloin sukupuolisuhteet
kuin taikavoimalla olisivat .kiinnite
täneet ja: itseensä kohdistaneet-niin:
monien miljoonien kärsivät katseet,,
jolloin sukupuoliset draamat f olirir
vat,olleet, niin tyhjeniyjnättöjnänä;
innoituksen' lähteenä^Jtaiteeii:kaik­kien
suuntien Ja haarojen >edustar
jille.
: Mitä pitemmälle pulma 'kehittyy;
sitä enemmän «aa se kestävän' luon­teen,
' sitä . selittämättömämmäksi
dsottantuu kanssaeläjien: asema. Ja
sitä suuremmalla. mielikarvaudella
syöksyy:' ihmisikunta ratkaisemaan
kirottua'kysymystä. Mutta joka?-
sen uuden yrityksen jälkeen suku.
puolikysymyksen sotkuisen = vyyhdin
selvittämiseksi tulevat sukupuolien
suhteet-toisiinsa yhä sekavammaksi;
Ja tuntuu, iknin eivät he voisi löytää
sitä ainoata tietä, jota pitkin vii­meinkin
.>:önnlstuttaisiin.."pääsemään
vastaanhangottelevän:' vyyhdin her­raksi;
SäiklöitynyV ihmiskunta ryn­tää
ä ä r i m ä i ^ d « s t ä -toiseen, mutta'
sukupuolikysyimyksenr.^: ;t
jää yhä edelleenkin kiinni.
"Täytyy palata takaisin vanhaan
hyvään aikaan; täytyy uudelleen
ottaa käytäntöön vanhat perhesi­teet,
täytyy määritellä koetellut su­kupuolimoraaliset
k a a v a t " j p ä ä t t e^
lee ihmiskunnan vanhöillismielinen
osa. "Täytyy-hävittää ^kaikki van­hentuneen
sukupiioiitapoj^n lakikir­jan
tekopyhät kiellot, on vihdoinkin
aika jättää tämä;-1»rpeeton .ahdista­va
rihkama arkistojen k ä t k ö ^ . ..
Jokaisen yksilön yl^löllinen tietoi­suus,
yksilöllinen tahttf, ne .ovat ai­noat
lainlaatijat tässä arkaluontöi.
sessa kysymyksessä", kaikuu porva­rillisen
individualismin leiristä. "Su-kupuolikysymylcsen.
ratkaisu toteu­tuu
vasta uuden, perinpohjaisesti
muutetun yhteiskunnallisen ja ta­loudellisen
järjestyksen ,voimaanas-tuessa",
väittävät sosialistit; mutta
iämä viittaus tulevaisuuteen, ""eikö
se nä3rtä osottavan, 'ettemme me­kään
vielä pidä käsissääime johto­lankaa?
• •
Onko yleensä mahdollista jo nyt
löytää tai ainakin huomata tätä sa­laperäistä
lankaa; joka takaa meille
vyyhdin selviämisen?
Tien tämän 'langan r.löytämiseen
osottaa meille erilaisten, harrastuk­siltaan
ja pyrinnöiltään vastakkais­ten
yhteiskunnallisten ryhmien ja
luokkien keskeymättömien Ctaistelu-ka
olivat .jyrkästi vastakkaiset- feo-^
daaliajan - oleellisille \ siveyskäisitteil-le'::
heimoperiäatteen tilalle:: - astui
tiukka ^yksilöllistyminen,^ .{nenten
suljettujen perheiden eristäytynu-nen,
"yhteistyön" tilalle, 'Joka oli
luonteenomaista niin yleiselle kuin
maakuntataloudellekin,; astui kilpai­lu;
Kommunististen käsitteiden, jot^
ktr eri ^.asteissa ;olivat.^ominaisia kai­kille
: heimotalouden' toisintomuo^:
doille, vSmeisetkin Jätteet syövytti
pois: yksilöllii^^ ' eristetsm eri.^^
koisomaisuuden • voittoisa - periaate.
Hoiperteleva - ihmiskunta ön silloin
vuodadan ajan heilunut sinne tän­ne'
k^den hengeltään erilaisen sn-
^kupuolilakikirJanväliHä; koettanut
sovittautua Ja' mukautua niihin,
kunnes elämän- inonimutkainen - la­boratorio
-on uudestaan .sulattanut
vanhat - -kaavat; .mutta- ei kuiten­kaan
ole saanut aikaan edes niiden
puhtaasti ulkonaisen muodollista.so­pusointua.
Mutta, «tämän ::m
sä ei' sukupuolipulmalla: ollut niin
katkeraavJuonnetta; kuin miiikä se
meidän - päivinämme ron saanut. E r i ­koisesti
Johtui r se> siität että suurina
renesaiissin :. päivinä, kun uuden
hengenkulttuurin loistava sädeldmpr
pu:: huikaisevine 'väreineetf valui
keskiaikaisen,. kuolevan maaliman -
yksitoikkoisen, köyhän elämänsisäl­lön
yli, koki sukupuolimoraalisen
pulman .vain .suhteellisesti pieni
-väestönosa., - Silloisen ~ väestön lu-.
kumäärältään merMtsevintä, kerros­ta,
talonpoikia,' .koski -tämä; ^pulma
vain mitättömässä määrässä, t.s.
.ainoastaanrsiinä määrin kuin Tuosi.
satojen ; aikana vaikeasti- - Ja -pitkä-:
veteisesti : • lävitse : kiertäytjrvässä
edistyksessä tapahtui talousperus­toiden
ja taloudellisten suhteiden^
muutosta. •-• Yhteiskunnallisen por­taikon
yläosissa sitävastoin kävi
ankara kamppailu kahden pyrki­myksissään
vastakkaisen : yhteiskun­nallisen
;maailman ^välillä,; sieltä
.etsi " vaUitsevär sukupuolipulma "O^^
rinsakin.r*^ Pohjakerroksen talonpoi­ka
pysyttäsrtyi kiinni koetelluissa
sukuperintätapainv pylväissä; ^ jotka
tavat hän esirisiltään ' oli perinjM^ ja
. . ' L ' . Halonen . . . . ~ . . . . . . . . . . . . . . . ~ . . . Y * * «
EnglannfaMelen Oppikirja Ja KieUeppi, kirj. W; Oksaneiirriä
Erämaa Entenn, larf. Jack London, sid ^.ob
Elsinoren Kapina; ?seikkailuroma£mi;:kirj.-' Jack-^^^^I^ sid! " " " "*
Halikon iOaakoniskal,murrekertomliksia,kirJ:^^^^^l^^ "
Herra Byroninlammatti, kirj. Bernhard Shaw, nid
Hedelmien Ja Marjanvgjelys, kirj. B . W: HÖkel. sid ,^
Humoristinen: lanhikirja, se riimeinen -painos
Imperialismi, agitaattorilnirsseilia pidetty ^ e ^ "
Ihmisen Hena,taxina:rsjrnnistä; Idrj. Hall :Caine;r2 osaa, s i d " » ' 1 *
IhniMsen Herra; tariimsynnistä^ kirii- H a U ^ C ^ fSj
Ihmineii ei elä ainoastaan leivästä, KrJ. K IGssanen.. *I*
Umojen halki, >kertoinus lennosta pohjoisnavalle; kirj. Amundsen, "nid rlS
Järjestelnräii MieUne, hyvä.voimistelukirja, khrj;^^^ ' '
/aek London^ elämänkertamuistelma,knrj;;Helmiv^^^ nid. "... *S
Kairosta' Niilin :latvoiUe,matkailijakeri»m Pekkala, l i i d . A
K a d o t u l l a Kansaa, kuvana London Itäpäästä, kärj. Jack London 'sM ^ ' M
Keinia,-:ErJ. Hanna Seikku, sid. ' »SJ
Kymmenen sokeaa Johtajaa, kfrj^TArthur M; Leyis ,r
Kuun laakso, romaani elämästä; Idrj.^ Jack ^ndon^^ri^ «"na
EufimgätarHanhenJalan-Bavintola, k^ äd. tii
Kodin' Lääkärikirja, etevästi tounitettn, sid.
Kansakoulun karttakirja, toim. "Jotuni, sid. ]
KEmsakiHdun.kartasto. uusi, toim; A . IL Blomgvist^^^j EaUä'
Konttnuiiist&en Manifesti, kin.. Karl .Marx, sid."...
&i8ti&n&on:'Alknpc^, tutkielma;: k i r i . ^ ^ K^
KIdnd^ettKimingas,seikkaOnToznaam Alaskasta, kirj. Jack LÖiidon r s
Kipinalennättimen toiminta,^ Inmtettn; opas/£U ja Subki»
sid. r
pakosta sovellutti hän kangistunut^
ta sukupuolimoraalilakiaan ' talous­elämän
::- muuttuneisiin ehtoihin.
Huolimatta ^^i^^^^^^^:..&
myrskyistä, jotka raivodvat heidän
päidensä yläpuolella, onnistui talon,
poikain, : j a . erittäinkin meidän ve­näläisten
talonpoikaimme, säilyttää
sukupuolimoraalise.n lakikokoelman­sa
^ perusteetr koskemattomassa Ja
järkähtämättömässä tilassaan.
Toinen 'on nyt näkemämme kuva.
Nyt ei sukupulipulma ole säästänyt
talonpoikiakaan..-Tarttuvan taudin
tavoin, : joka ei tunne arvoa eikit
säätyä, heittäytyy se linnoista ja
huviloista työläisten autioihin asun­toihin,
:: kurkistaa rauhallisiin kotei­hin,'
syöksyy raukeaan venäläiseen
kyläänkin ja etsii uhrinsa niin. eu-
Topalaisen .porvariston .huviloista
kuin työläisperheiden ummehtuneis­ta
kellareista ja talonpoikain -sa­vuisista
tuvistakim • Sukupuolipul­maa
vastaan ei ole lukkoa eikä sal­paa.
> Olisi suunnaton, erehdys luul­la,
että tässä verkossa sätkyttelevät
vain: turvattujen kansankerrosten
edusiajat. Sukupuolipulman sameat
aallot , tunkeutuvat yhä useammin
ja useammin myöskin työläisasuntor
jen kysymysten yli j a supvai craa.
AttSa; .historiallinen rom^am^: kirj. Dahn,^^^
AavoiIlatIJIapoil]a,mie!ryttävä romaani; I d r J ; - J aÄ Londo^^^^
BakteeriV Tietoaarre, kirj. Osc. Streng, dd. '
EloBisten olentojen .lisääntyminen, Idzj./F^^ Ravn, sid
Englanninldelen iAIkeiddbrja, k i i j -50
Etdäm«C-9r A«Tn—n*n ^?» Alla, seiMaauromaam, MrJ. Jack Undön"';^ \^
llmtilaiB-SuomaliBmen- Sanakirja.: h ^ '-«S
6.80
1.00
i.«r
1.00
2.10
Kmanpito-opa^ tehnyt Juhana : Toiviainenj ^nid.
Kirjanpito, kauppaopistoja varten, kirj. I. Kovero ...
Kanojen hoito, kirj. Matti J&vi
••• .50
-r «75
• •
Keittokirja, kirj. Mina Wau. sid —
Kultamaan rakkautta,: hienoja räkkausseikkailuja, kirj. Jack Loii" -
don,. nid. ...
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutamanhoitokirja; kirj. M. HyvönenTsid i'nft
KieHetty Hedelmä, rakkausromani, kirj. P.- O. Höcker, sid S
Kolme Muskettisoturia; . jännitysromaani; kirj. Alescan Dumas"
3 osaa, n i d ..
Kyläraittien kuningas; satakuntalainen kertomus; rentoa rakkautta!
• k&j. Kaarlo Halme, sid „ i ro
Kristitty; romani, kirj. Hall Gaine, sid. !!!!!!,
Laulu tuUpunaisesta kukasta, kirj. Johannes Linnankoski, sid. 140
Lenin Ja Leninismi; kuuluu sarjakirjastoön; kirj. L Stalin, sid '75
Lumikenttien lytär, seikkailuromaani: Alaskasta, kirj. Jack London,'
'. ..aid..................b........•.....«..•....««•...•.«.•.,..«.•.,,,«-,., 1,25
Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre, kirj:' Lannhardt, sid. .50
Luokkien sota, UrJ. Jack London, nid. — !!!!!!!! ^
Lisolettenaviolutto, ylevä rakkausromani, kirj. H. Courths-Mahler,
nidottuna .
I^hyt terveysoppi naisUle, kirj. tari Pr. Hovitz !!' ,'35
Meren urhoja, merimiesroinaani, khrj.R; Kipling, sid. 75
BeräusiV: seikkailuromaani, kirj. Jack London, dd. 1.50
Maailmanrakenne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirjv E. Becher,
• • :,.^?^* . .«..........>......«.....•....................«. 1.78
MaMaarMi Tyttö, sotaromaani, kirj. HaU Caine, md , i.oo
MardinEden> seikkailuromaani, Mrj. Jack London, sid;^^.. 1.50
Maapalloirkehife^shistoria; tietoaarre; kirj. Victor Madsen, nid jin
Maailmanfiike^ fietoaarre, kiij. Albrecht Wurth; sid. ^0
Tacijr. Schreiner, sid. 50
.50
1.79
1.25
ted Kirchhoff, ,
Arthur Rinde
sid........
Maanviljelysoppi; kfrj.' Suninen. - sid; en, sid.
Merikotka;- kertomus Saksan kaapparilaivastosta^^ kirj.
A Felix Ijs
Mene^ takana,.seikkailu rakkausroma]d, Icirj.v
vain ulkonaisen välttämättömyyden ' J ! ? » " O ^ J a n Lauluja, runokirja, kirj. Aku Päiviö, sid. 1.28
vaiu uiauuaiaeu vjui,Htiiiai,wuiyyuvii MmuasanotaMPuusepaksi, yhteiskunnallinen romani, kirj. Upton
Minua samotaan Puusepäksi^ yhteläkunnalUneh: Upton
Sinclair,.- nid.: ......i.;...;i;.;..v..;....).i:.i.V;;V.;^....;.;,;^^^ .90
Naamioimiskoulu, - hyvä : näyttämöillej^SloSj .76
Nuoren Naisen Terveys; lääketieteelUiien kirja,^ k^^ Kristine
....•...,,.,..;..............< 1.00 .
Naisten Sukuelo,^ kirj. Lääket. Taa E . :W. Wrestlind, nid. 1.00
N|i$^n!^jstefa,^kuyitettu op^^ 1.00
NaTn^n ja Avioliitto, hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Stephens,. sid. ........ • • • « « • • • • • • • • • • • • « • • « • • • « • • • • • • • « • • » • • • • • » • » • • • 4 , 1.50
Napoleon ra vallankaappaus, kirj, Karl Marx, nld^^v^^^ M
Palldca|yö Ja Pääoma, kirj. Karl Marx : .23
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
London, sid. „ 1.7S
Perheen; Yksityisomaisuuäen ja Valtien Alkuperä, kirj. F. Engels,
sid 1,00
Pnnainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid. .28
Parisin Notre Dame, romaani, kirj. Victor Hugo, nid. .71
Penikkatauti; kiri- Nikolai Lenin, nid; .60
Pieni Tistosanakirja, sid. : - 5.00
Perustuslain Olemus, kirj. O. Saari JO
Pieni Mehiläiskirja, kirj. Mikko Ilkka .28
Ranskan Kansalaissota^ kirj. Karl Marx, nid. 35
Rannerengas,-hieno rakkausromani, kirj. David; Potter, nid. .40
Rakentaja Sohies; kirj. Henrik Ibsen 1.25
Silkkilaiva, romani, kirj. Elenius, nid 75
SQ^plalistisen PUosofian Juuret, kirj. Frietrich Engels, nid. 40
Sairas ;Lapsi; lasten terveyshoitokirja; kirj. Ruotsaläinen.jsid. 1.25
Sotamuistelmani, kirj; kenraali Ludendorff, sid. 2.50
SUÄmen Kielioppi, kirj. E. N . Setälä, sid 75
SofSälidemokratia ja Sosialismi, kirj. K. W. Silverberg, nid. JO:
.^tff^kuusikymmentä ohjetta -lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
Comby, nid 1.00
Sukupuolielämän Terveysoppi, Mrj; Max von Gruber, nid. 7S
Saarelaiskuvia, I ja II osa yhdessä; kirj. EmU Elenius, sid. 1.00
Suloisen, järjettömyyden kaupunki, erittäin - hieno rakkausromani,
kirj. E. Temple .Thurston, sid; ....-:...„....:....;.........; 1.80
Silmpkoryan nuori Epra, satakuntalainen kertomus, reimaa rak­jen
historia. - E i ole: ensi kertaa, ^ kautta,^ kirj. „Kva.a^r.lo„ H««a^lm.ue^, sid 1.25
kun ihmiskunta-kokee ankaraa su- moja, jotka eivät terävyydessä Ja jTarttuvirf^%uki'il^lit^udei^rkirr T ^ ^ ".75
kupuolipulmaa, ei ole ensi kertaa, katkeruudessa jaa jälkeen hienos-, Telinevoimistelu L kuvitettu, kirj. Väinö Laherma 1.00
kun sukupuolisten y h t y m i ä alalla .tuneemman .porvarillisen maailman;. Telinevjbfimistelu H, kuvitettu, kirj. Väinö Laherma IM
tavaksitulleideh moraalisten sään->sielullisista ristiriidoista.^ |Tfede,|aVallankumpus,. mainio teos; kirj; Ernest: Untermann, nid. .60
e « » i ^ « MrVVftiKi lijiviää iTiAlaajapoika, romani, kirj. Hall Caine, sid 1-30
tojen selvyys ja kirkKÄUS haviaa ^utta,Juuri siksi, että sukupuoli-.Työn Historia,-kirj. Tjumenew, sid.,... 85
eteenpainryntaavan uusien moraa- ^. ^^^^^ yksinomaan omis-' Työmiehen Talousoppia, kirj O. W. Kuusinen, nid .50
hsten arvojen ja ihanteiden virran [ ^^^^^ harrastr.ks*ia, että sukupuoli-'^f^orismi ja Kommunismi, farj, Leon Trotsky. nid. ^ ... ... JO
painosta. R«nesansan ja^ndconpuh- - ^ kaunis raldcausromani, kurj: H . Courths-Mahler c^S^r v o t T k a ä s u J ^ Ä - « « t s e v ä n yhteiskunnaUisen ker-j Valaveljet rom^r"f;^^^^^
erikoisen voimakkaan M^^^ kuin nykyaikaisen proletari-I son sid._. ^ !*. IJO
man, jolloin täydellistyi suunnaton , ^^^.^^ anteeksiantkmattor ViSmo,'jonk^ minulle annoit, romani elämästä, kirj. HaU Cäine, sid. 2.50
yhteiskunnalhnen luke, jonka avul- j - • käsittämättömämpää se V»™*», jonkas minulle annoit, romani elämästä, kirj. Hall Caine, nid. 1.75
la a a t e l i s y I p e ä , ^ r a j o t t ä m a t t o m a r - f ^ - »-^^^ TT_II
jakamattomaan ivaltaan
feodalismi työnnettiin
tehtiin tilaa nousevalle:
tuvalle uudelle • • yhteidcunnalliselle
voimalle - kohoavafle porvanstol-- ^^^^^ epäilemättä myöskin Vaiiniusu, rakkausromani. kirj. WjSnr8id: !..!...!....!"....:: «
le. Feodaahraaaflman sukupuohmo- -^^^ - j ^ iiahduttavampien Välskärin kertomuksia, kirj. Sakari Topelius ::.
raalin lakikirja, joka oli kasvanut ^ ^ ^ ^ j ^ ^ ^ luominen sukupuolien vä- ? ?f'^^^^^^ Scandinavian salosuomalaisista, k;rj.
esiin suvun, heimon aatemaailmas- - iSms Lampen, md ^ i.""
ta, sen yhteistaloudesta,,sen suku-,
sen auktoritatiirisista-periaatteista,
joka ehkäisi y^ityisten'Jäsentensä
yksilöllisen tahdon, - se .törmäsi ,,niir
teen, vieraaseen; sille vastakkaiseen
muodostumassa ' olevan > poryariluo-kan
sukupuolitapojen i lakiko]^ocl-maan.
Porvariston -sukupuolimo­raali
sai alkunsa periaatteista, jotr
F. A. RICARD
Tt.tikn- ja Vahiltäiskanppa.
RAUTATAVARAKAUPPA
Elm St. Sudbury, Ont.
Yksin maailmalla,: kaunis romani, kirj. MaUfell- Barnes Graundy, sid.
Yleisen Terveysopin Alkeet, kirj. TaaV Laitinen, sid.
Ylös Helvetistä, kirj. Konrad Lehtimäki, nid..
Yleinen' Johdatus luonnontieteisiin; tietoaarre». kirj. Th. H. Huxley,
;;:'::;:^-V8id.
IJO
3.00
1.75
SO
Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATERMANS
POUNTAIN K Y N U , Joiden hinnat ovat $2.75, ?4.00, ?6.00 ja $7.00.
Vapauden Kirjakauppa, Box 69, Sudbury, Ont