1926-07-14-07 |
Previous | 7 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nUIKSIi WOTiBPIIDlUE " VÄITTÄÄ.-^— A^iamiesteinine <A: torvitfts afäamieliia kaikille erikieli^e * ^ s o 5 p n lehdille; vaan voivat laeidanasiainiesvaltuuk^^ ot- {SriiUie makkinamUd Usee uarIalat«o»Hlev» iHe työväen lehdille ja lahettSa kont- ViUtinune vtaaufai» <eaga»vUlB^ :t^^ Salehdillo: ; THE WORKEIt viikkolehtL^Torpntp/:Ont^ vi^^ $1.00 THE YOUNG WORKER, Toronto, Ont, vnooierta nAn Y wORICEIW IVSväenpnoluecn pai Tilanshmta -vuosikerta .^..-..$«.00, % vnosik. ».SO. 3 tarit $2.00 irARMER-LABOR VOICE. 2 kertaa kanssa ilmestyvä. Ti- *^^SShiDte!\....-..~ .,.J....,-.*...Vuosikerta $IJ55/Ä kuufc. .65 THE YOUNG WORKER, Knorten Työläisten taiton kan-kauä jolkaian; CSiicagössa.^^ M vnosikerralta«;.$1.00 THE YOUNG C01fI^J!>^Tyov|enpnol^^ lastenlehti, Cln-cagossa.' :Tilanshinta' •yuonkerralta .50 WORiCERS MONTHLY, CUeoKo; yaoäkcnrta $2.00, \ vao^k. |1.25 FOHJAN VOIMA^ Oala^ l^vlfehtirv^ vaotta $6.00 Ttroi &XNI, Vaöisa, 8 kertaa viikossa; vnosik. f 6.00, % v.. $3.50: SAVON TYÖ, EuojfiOjirS^kertrViikoasa; vnosik. $6.00, % v.n.50: TIEDONANTAJA, JHelainy, päivälehti, vuosik.$10; % v. LIEKKI, HelanB, aäikkolehtirvnosOu................$3.00; %^ .00 . . , 41.75 TYÖMIEHEN VI KKQIiEHTI, Helsinki, vuosik. $2.S0j % .v $1.S0 UUS ILM, virolainen'^ TySväenpuolneen lehtii ilmestyy: New^ " . Yorkisisa.;: lHanshihta vuosikerralta $6.00 NY TID, Työväenpuolueen ruotsalainen lehti. Ilmestyy v C h i r cagossa. Tilaudinta : vuosikerralta .......v.^^ IYÖVJCEN U R H E I L U U S H T I ; Helsinld. TilauiAinnat vuodk. $3.00, puoli vuoftä $1.75 ' NORRSKENSFLABIMAN, radlsalainen lehti, Lulea, Ruotsi, vk. $12.0Ö, puoli vuotta : ; $6.00 "ITÄ JA IJINSL 2 kertaa kuukaudessa ilmestyvä HelsinlfL-^Tilaushinta r;;;..v..........^..^.» vk. $4.00; % vk. $2.00 TUISKU, Suomen" vasemmistolaisten pilalehti, ilmestyy kerta kuussa lO^sivuiBen&VJ Tilaushinta vuosit $2.50, ^ vk. $1.50 '- KOMMUNISTI, Leningrad; ^ . vk. $4.00. Vi vk. $2.00 TYÖLÄISNAISTEN URHEILlULEHTt. Helsinki Kerta kuussa Vuosikerran hinta $1.75: pnolivaosikertaa $1.00 NAISTYdLXINEN. Rdsinki. Kerta kuussa 1 vk $1.75 NOUSEVA VOIfllA, Ty&v. nrheilpoikain lehti, Helsinki, 1 vk. $1.25 TYÖLÄISNAISTEN URHEILULEHTI, Helsinki, 1 vk $1.50 puolivnosikertaa $1.00- PUNAINEN K A R J A L A , Petrozovodsk, Russia; 3 kertaa vii- " kossa; vuosikerran hinta $7^00; puolivnosik. $3.50 ' TYÖMIES, päivälehti, Superior, Wi3., 1 vfc $6.00, % vk. $3.25 TOVERL päivälehti, Astoria, örö., 1 vk. $6.00, % vk.-.^^ $3.50: ETEENPÄIN, päivälehti, Woreester, Mass., 1 vk. ^7.00, ^vuosjlc» .-«'••«•••••••••••••••••••«•••«•••••••••^••••••••••«••••••••••••«»•••«••••»•••••- ^3*75 PUNIKKI, pilalehti, Superior, Wis., 1 vk. $1.76, % vk. $1.05 TOVERITAR, naistenlehti, AstoriajOre., 1 vk. $2 00^ % vlc |l.l5 Ylläolevista lehdistä myönnetään asiamiehille palkkiota vis- - sin taksan mukaan. VAPAUS, X Box 69. SUDBURY. O N T . Eeskiaikaineii pimeys ja henkiiieii sorto Tam* misaaren pakko^olaitokseUa "SilVlSTYSVALTIOSSA" OVAT TILOSOFISET TEOKSET ««KlEl^ LETTYX KIRJALUSUUTTA**! • KirUanil Lake^ Ont., ikoUsia KAPLAN BROS. I RUOKATAVARAA, — MAATUOTTEITA SAAPPAITA JA KENKIÄ SEKÄ KAIKENLAISTA KANGASTAVARAA T U K K U K A U P P A • I • r JAUHOILLE, REHUILLE ja HEINILLE, j ! PERKUS & CO., LIMITED KIRKLAND LAKE, ONT. .Naisten ja lasten vaatetustavaraa, kangasta-varaa ja hyviä kenkiä. Kauppa, mU»a tavaran arvo on etntijalla.; PERKUS & CO., LIMITED KIRKLAND LAKE, ONT. . Täydelliset miesten vaatettajat. Kenkiä ja saappaita. Miesten valmiita ; ja tilauksen mukaisesti valmistettuja vaatteita. . Kaikki -ehdottomasti taattua.v Antakaa meille koteus. \ A R V O PALVELUS REAMSBOnOM & EDWARDS KIRKLAND COi, LIMITED SEKATAVARAKAUPPIAAT, KIRKLAND LAKE, ONT. RUOKATAVARAA; LIHAA, -RAUTATAVARAA, VAATETUS-TAVARAA, -SAAPPAITA JA KENKIÄ Mefllä ' on suomalainen liikeapulainen palvelemaan teitä. P U H E L I N 69 — P. O. B O X 128 SUOMALAINEN LEIPURILHKE • AVATTU,KIRKLAND LAKELLA Valmistamme useampaa lajia ruokaleipää sekä korppuja ja nisua. - A. Tamtninen ja M. Raitaxien omistajat Box 229, Klrkland Lake, Ont. Älkää unohtako oikeaa alennuksien kauppaa S. DABOUS MIESTEN VAATETTAJA Seuraava postikonttorista KIRKLAND LAKE, ONT. Meillä on suomea puhuva kauppa-apulainen palvelemaan teitä. • ^ TiaBiniBS ja yiB^bwC^SiMt hvonatlcuil . , Uusi Suom9laui«a Foppisappa' OR ANGE SMASH BOTTLING WORKS Alottanot :liikk««nsä jia ttirjoaa ehdottomasti iruhtaat ja paihaimmat yir-votuQuftnmt ^Poluois-Ontsriossa; S a ^ ^ hsoteila.^ . , , • ' . - " ORANCE 3MASH BOTTUNG WOW^^ eiBirtfa St, N. Timmins, Oat.,T8ox 1749^Tclef. 046 X — K A. Merikallio. Työläinen! Oletko tilannut jo Vapauden? Oivan kuvan siitä henkisestä sorl.- Tosta ja keskiaikaisesta pimeydesäi; mikä valtiollisten vankien "kasTOiiti tajien" keskuudessa Suomessa val:^ litsee, antaa erään valtiollisen vangin oikeusministerille lähettäniS seuraava valitus: ' H«rn Oikensminiateri' Että valtiollisten vankien köhtelot meidän maassanune on ollut kaikT> kea muuta kuin tuon vapaamieU-syydeltä kuulostavan "poliittisen eristämiseni mukaista, sen me poliittiset vangit', itse; viifioe vuosien kokemuksista, parhaiten tiedämme^' Tuntuukin siltä, että mefdät las^ ketaan samaan luokkaan lcriminaall| rikollisten,'': kaikennäköisten ' pirtur trokarien, kavaltajien ija keinotte?v lijoiden kanssa —-jotka lisäksi ovat voineet olla meitäkin linnaan ttiOH' mitsemassa. Ainaldn ou tämän periaatteen mukaan, äskettäin annet, tujen uusien tyosääntöjen avulla; rinnastettu poliittiset vangit yksi' tyisrikoUisiin^ eräihin oikeuksiin^ kuten esim. tuplaan ja erinäisten ruokatarpeiden ostoon .nähden. " - . Ja että tuon saman periaatteen mukaan on' myös valtiollisten van-; kien kirjaste- ja koko kasvatuspuoli; jäljestetty, näyttää minusta ilmeiseltä. Puuttumatta asiaan laajemmin, tahtoisin Herra Oikeusminis-. terin -huomiota tällä kerralla kiinnittää vaan siihen seikkaan, että minulta on, käsittääkseni enemmän kriminaali- kuin- valtiollisille vangeille taiikotettaihin sääntöihin -no<>' jaten evätty oikeus eräiden kirjor jen vastaanottamiseen. : Jotta se ahdasmielisyys ja kammo kaikkea sitä kirjallisuutta kohtaan, joka vähän, kään poikkeaa meidän kasvatus- ja kirjastopuolta hoitavien papillisten piirien omaksumista -katsomuksista, tulisi edes osapuilleen kuvatuksi, ja toivoen :• Herra Cpkeusministerin puuttumista asiaan' pyydän, asian selostamiseksi, esiintuoda seuraa-: vaa: Jo aikaisemmin kiellettiin minua vastaanottamasta omasta kirjastosr, tani tänne tilaamaani ruhtinas Krapotkinin tunnettua töbsta "Leivän vallotus". Tarketukseni oli kirjan avulla lähemmin tutustua anari, kismin teorioihin en suinkaan kirjassa esitettyjä oppeja omaksu-akseni, vaan pikemminkin päinvastoin, kerätäkseni aseita tuota oppia vastaan. Luulen kiellon Johtuneen kieltäjän omaksumasta, aivan väärästä katsomuksesta anarkismin op-, piin nähden. Luullaan sen olevan jotain pommi- ja tikariliikettä sosialismin puolesta, vaikka se todeK": lisuudessa perustuu -kokonaan yksilöllisyyden "pohjalle, kuten por-- varillinenkin yhteiskuntakatsomus, ja on siten eosialismille aivan vastakkainen ja sen vihollinen. En siis tahtoisi myöntää olevan mitään järjellistä syytä tällaisen teoksen "pannaan julistamiselle". Toinen kielletty kirja on Bogdanoff in kirjottama • ^ "Taloustieteen oppikirja". Kuvaavana seikkana Idellon perusteille mainittakoon, et>: tä mainittu teos, jonka olin tavannut jo aikaisemmin eräässä läänin-vankilagsammer. ja joka myös oli useita vuosia täälläkin saatavissa^ yht^äkkiä julistettiin vaaralliseksi ja kielletyksi, koska siihen aikaan sanomalehdet tiesivät kertoa kirjan tekijän kanssa samannimisen hen-^ kilon tulleen Venäjällä valituksi johonkin korkeaan virkaan! Ja kuitenkaan—- henkilöillä ei ole mitään yhteistä — paitsi nimi. ' Ei liene liian rohkeata väittää, että tämäkin kirja kiellettiin vain määrättyihin ennakkoluuloihin nojaten. - Sillä miksi eisitten myöskin kielletä Marxin "Päaoma".teosta. ^Onlian edellinen' vain jälkimäisen selostusta — tosin kansantajuisessa muodossa!- Mainittakoon, vielä kysees-säolevan -kieUetyn Idrjan olevan aivan puhtaasti-tieteellisen teokee^, kuten jokainen kirjaa lukenut tietää, ja on teos ollut kjrmmeniä vuosia, kymmeninä painoksina^. saatavissa ja luettuna kaikissa sivistysmaissa. Edelleen kiellettiin minulta aiv^n äskettäin Ingersollin "Kootut teokset". Kiellon perusteena. mainit-' tiin, ei kirjan sisältö sellaisenaan, vaan siinä. käytetty "räikeä" kieli ja kitjotustapa! Mitenkähän tuon kanssa lienee, mutta jos; « i kerta kirjan sisältö ja sen edustama asia. ole minua vahingoittavaa ja va»^ rantavaa, niin tokkopa siinä.käytetty tyyli ja kirjotnstapakaan sitä ovat? Ja sitäpaitsi, kun ajattelee kaikkea «tä todellista "räikeyttä", jota vahkeuJEajaiUanl olen valtiolli»' ten vastustajieni taholta saanut-Ico, kea, tuntua tällaiselta ''rätkeydel-tä" suojeleminen tällaisessa V .asiassa-naurettavalta. Eikä se tämSn tar lonkaan kohtdu ja sanasto niin hiigttua ole!^'Hinna.esim. «räs ta| lon vartijoiden Nl^nta inkoinaan lUtr^^^ mitti noin vaan^rsqorjidta kädeltä rr-^' siaksi! Niin^et^' toivoisin^ Hexra Dikenaministerin,.'tulleen* vakuute-; tuka, kokenntkseioi hnbmlddnottaen;, kestävyydestäni kyseessäolevan kirjan 'raikeää" tyyliä vastaan. ; Ja initä sitten sisältää tämä pik-kn kirjanen?:'Kuten ehkä Herra Oikeusministeri ^.tietää, . puolustaa' kirja - ^uskontoa:: ja ^erittäinkin kriS': ^tlnuskoaj todistaen.:^ sen joutuneen sorronalaisek^ Ja; tulleen alkuperäisen henkensä^ irastaiseksi valtiokirkon ja 'papistsn^oiminnan johdosta. Ja tässä luulenkin - löytyvän todellisen' syyn kieltMU^^^^T^ olisiko kitr!, Jan esittämä' ajatos vaara? Jokai, nen ennakkoluulottomasti ajatteleva iluninen kuitenkin;tietää, ja jonka myös Jokainen :Tehellinen ihminen myöntää, nykyisen .valtiokitkon oler van kaikkea' mvuta kuin Kristuksen rakkaudenopin mukaisen laitoksen. En siis luulit tämänkään kielto^ perusteen-olevan'kestävän. Mainittakoon tämänkin .kirjan yleismaail-mallisuudeste, -Ja . sen olleen meidänkin ' maassamme tunnettu ja luettu Jo useita vuosikymmeniä; Kielletyksi kirjaksi julistettiin myös > saksaL ; tprofessori Ludvig BQchnerin . maailmankuulu luonnontieteellinen teos i VVoima ja Aine". Aikaisemmin oU sekin täällä lu-vallinen,.: mutta kun eräs toverini Amerikassa lähetti 'Sen minulle, niin en sitä saanutkaan vvastaanottea. Ja minkätakia?' Laitoksen pastori, joka sen epäsi, ei-pyynnöstäni huolimatto .perustellut: ki,eltoaan- kuin että: "se -on- niin: yksipuolinen, materialismia^listävä ja henkisyyttä vierova". No, /Jos joku teos kerta on Jotoin oppia esittävä, niin tietysti se «n -"yksipuolista", s.o. selostaa siinä käsiteltyjä asioita edustamansa opin valossa. Ja onko "materialismin:ylistäminen" sit. ten mitään, pahaa Ja vankia fäildca yhteiskuntaa' vahingoittavaa? Myön>. teistä vastausta pitäisin- vähintäin; liian roUteana — • yksinpä teloogi.^ soitekin taholte.: Mutta tuo rohkea vastaus «n nyt kumminkin annettu — •varmasti,~'vakaumukseni mukaan "liian yksipuolisesti". Sillä eikö ole henkistä ahdasmielisyyttä tekisi mieli sanoa — sortoa Julistaa^ pannaan joku tieteellinen teos, joka uskaltea vastustaa kirkon dogm'ioppia, ja joka asettaa sen julistamat ihme-mahdöttomuudev epäilyn alaiseksi? Olisikohan liian rohkeata olettea mahdottomaksi Hra Oikeusministerin siunausta tälle epäämiselle? Mitähän'siihen sanoisikaan, jos voisi, kirjan ^tekijä; tuo -jo; viime vuosisadalla kuollut mainehikas tiedemies, ja: mitä koko tiedemiesmaailman loistavimmat, materialisteiksi lukeutuvat, nimet; ja mitä yleensä,, jos tietäisi asiaste n.s. yleinen mielipide! Mitä sitten sisältää tämä kirja? Siltä varalte, että ; Hra Oik.-ministeri ei sattuisi sitä lähemmin muistamaan, tulkoon kirjan sisällysluettelo tässä mainituksi; se jakaantuu seuraaviin osiin: "Voima ja aine". — ^'Aineen kuolemattomuus". — "Voiman kuolemattomuus". — "Aineen rajattomuus". — "Aineen arvo". — "Liikunto". — "Muoto". - 7 - "Luonnonlakien mu ut t u m a t tomuus". — "Luonnonlakien yleispätevyys". — "Taivas".— "Maan ludmiskaudetV; — "Alkusynty". — "Jatkuva syn. t y " . — "Tarkotusperä luonnos- JTa 'ettei tuon pidjon parjatun ^ Jos ylistetynkin — materiialisttsen katsomuksen tarvitse olla ehdottomasti "kaikkea.^henkisyyttä vierova^', dita mainitsee^ Höffding mai-nitnsäsr teoksessaan:* "Saksan ma-terialbtit yhdeksännellätoista vuosi-! sadalla ottivat osaa myös aatteellisin humanisuus- Ja edis^sharras-tukdin.- Aatteellinen mieliala voi varsin hyvin yhdistyä teoreettiseen materialisitdin:-'materildisti voitun^ nostaa ' henkisten ilmiöiden Ja .py-rinnöiden 'korkean arvon, vaiUca-kin hän pitää nUtä peUddnS atoo^ nuvareilyinä, ~JF^d^^ lesdiatt-ja ih&Den oppilaansa Ludvig Budiner (182(2^-09) . esittää ajatustansa Ja selitti^, .«ttä hänen oppiaxtsa hengen, "^roiinan ja «ineen vaUlla; vallitsevan yhteyden perusteista vovd yhtShy^n kutsua idea^ lismiksi'kuin materialismiksi. - Myöskin ajattelee lääkäri Ludvig Bfich-ner tähän suuntaan.' Hänen kirjansa «»Kraft and Stoff" (1855) on helppotajuista Ja se ön saavuttanut suuren Inkijapiirin." . Näin selittelee yksv matuimmista fisolofi^kirjailijoiste .tätä i seitsemänkymmentä "'v]^tta il. mestymisensä Jälkeen pannaan julistettua teosta. Olen selostanut näin laajasti tätä, aäimoinkuin yllämainittuja toisiakin teoksia. Jotta Hra . Oik.-mini8terin ei suinkann tarvitsisi epäillä perusteiden puuttumista v vapauttaessaan, kuten . toivon, nämä teokset "pannasta". BaakaMsuuden.jrene^ sanssi,' dessä huomauttamatta -; tpoliit^^ vankien t kirjasto- ja' 'k)a^vatu^^^^ yleensä; koska ne toielestäni ovat eipätyydyttävällä tä>^^ .: Järjestyissäähtöjemnie 5!^ py^^ sä-: hotaan:. "Vanki ön oikeutettu vani Idlaviranomaisten Välityksellä ulkoa loLsih ottant tietokirjallisuutta Johtajain^^^^^^a^^^ mien 'lähemplen^^^^ kun".^^^ M Iäisenään ön tarkotettii etujipfääs^ inuille kuin poliittisiil^^^ mutta j<^ 7 sitä koMaaviem taan;: poUittinen yan^^^^^ siten kuin täällä yleeinsä o tu;niin^ olisi se : mielestäni misen tarpeessa. Sillä tulkitanyt ösim. yllämiainittu 'Ludvig Bilchn^^ rin teos muuksi kuin "arvokkaaksi tietokirjaksi'! oh inielestäh tontä jo itseään tuota kirjaakin kohtaan. • iv-vV^^; Asiaa harkittuani luulen huomah-neeni syyn epäkohtaan jsiinä papit-alisessa linjassa, jotfi ^^niyöten > ylin kirjasto- ja kasvatushbitomme kulkee; ja jota Iin jaa "hiippaansa" asti ajatellen tulee mieleen. -kirkkomme?; päämiehen äskettäin singahutr tamaj V nähtävästi papistolle tarkö-tetSi iskulause: "kansansivistys on anarkiaa!" Jos tietoni on oikea; önLmeidän ylin kasvatuspäällikkönii mekin vankeinhoi myös; papillinen henkil.ö, ja vaikka nämä henkilöt-yksilöinä olisivatkin kuinka "ymmärtäväisiä' ja vapaamielisiä", —-kuten uskon, kunnon pastörim-mekin olevan — uiin sittenkin luulen höidän enemmän taikka vähemmän olevan' tuon teoloogisen hengen kahleissa; —-. ja siirtävän ne myös meihin p^^ Kun ottaa huomioon, mitenkä ah-dasmieHsesti n<f!ta : sääntöjä meihin nähden tulkitaan, ei voi muuta kuin vaatia poislkirkon kahleet poliittisten vähkien-i kirjasto- ja kas-vatusoloista; Sillä en luule ymmärtäväni poliitti^n vankien mielipiteitä väärin, jos huomautan; että me emme tyydy tiedolliseen pimeyteen, vaan että me pjrrimme valoa kohti!; Ja eiköhän kirjasto, ja kas-vatuspuolen hoitoa poliittisiin vankeihin nähden voitaisikin jättää jonkun, myös yhteiskunhalUsesti sivistyneen, laitoksen opettajan huo-, lekei. , Koska en myöskään; tahteisi myöntää_ olevan; mitään syytä enemmän taikka vähemmän yhtelskun-sa". — "Ihminen". — "Aivot ja I nallisesti sivistyneiltä poliittisilta mieli". — "Ajatus". — "Tajunta". .— '^Sielun asunto". — "Synnynnäiset aatteet". "Aate jumalasta". ~ ^'Henkilöllisen elämän jatkuminen". — "Elinvoima". — "Elukkain sielu". — '<Vapaa tahto". — "Siveellisyys". — "Loppu-huomautuk8ia'C Kas siinä tuon hirveän vaaralliseksi julistetun, kirjan sisältö! Vaikka voisinkin esittää useita arvosteluja kirjasta, jotka arvostelijat tulevat aivan päinvastaiseen käsitykseen kirjan "vaarallisuudesta", •niin rajotnn kuitenkin ainoastaan yhden arvostelun esittämiseen. Tämä arvostelija; viimeaikojen muo-tifilosoofi Höffding, mainitsee teoksessaan ^'Uudemman ajan -filosofian historia*' siv. 113 m,nL: **Sak8an kirjallisuuteen liitti - luonnontieteen nousu Joukon materialistina kirjo-tuksia, joiden ansiona on,'', «ttä hion- DontleteelUsiä tietoja Ja aatteita levisi laajempiin piireihin.? Tämä on käsittääkseni kokonaan Jotain toista kuin kirjan vaaralliseksi Ja' listamista. Taikka Jos,. ti^on le-yittämistä laaJoiUe JookoiUe, sqnvAlistusts, pidetään, Icaten «riisr. sä piireissä tehdäänkin, «etettävänä pahana, niin siUoinlum tämänkin teoksen vaanlltsnuden.-: jmmäztää! vangeilta kieltää yleensä teoksia Ja sanomalehtiä, jotka vapaudessa ovat luvallisia, niin toivon Hra Oik.-m(- nisterin ryhtyvän sen suuntaisiin toimenpiteisiin, että oikeus näiden saantiin tulisi meille annetuksi. Että olen »uskaltanut .näin laajasti selostaa valitustani. Johtuu halustani avustaa Hra Oikensministe-: riä minua kohdanneiden epäkohtien tutkimisessa, Ja koska rohkenin luulla Hra Oikeusministerin ilomielin tutkivan laajempaakin valitusta saattaakseen, kuten oletan, vääryjrt-tä kärsinee/i vangin oikeuksiinsa. Toivoen siis Hra Oikeusministerin ottavan ^.huomioonsa yllämainitut toivomukseni,..varsinkin kirjojen suhteen^ uskallan odottaa Hra Oikeneminlsterin myönteistä-päätöstä' asiassa. Tammisaaren pakkotyölaitoksella 6 p:nä tottkok. 1926. Oskari Lamminen 17.23. ;-'.Rseluuija Kafm»'. C A N A D I A N C A F E . 210 Minto St., Sodbury, Ont. Lähellä C. F. B."^ Asemaa- Tilaa yövieraille Plkoso f 8S2 — nummX Ldhtfam ' Asiat näkyvät kelut^fvän ^bs^} länsimaisen iinmanistisessa^:^^ valtiossa nopeasti sille tolalle, että znuutaxTiia ^ioja pyövelin toimia 'Julistetaan vhaljilUsten.:^^ - J a mikäli me" iätä" kansakuntaa tunnemme, .niin V toimiin el tule. punttnmaanrT^ .Keskustelu V ^ kuolemanrangaistuksista. Joka aika-ajoin on oliot vl^^ reillä isänmaallisten lehtien' pala-toilla, on näinä viime päivinä tai^l] i^rinnyt erittäin kiivaaksi; siirtyei^ Jo isänmaallisten pappien lehtienkin ^ o U l e . " Viimeksi ilmestyneessä "Herilttä-jässä'\ Joka o n äoomalä^ Pietaite sijaisen härkäpään; monar^ kistin larkkipiiEqim: Jolianssonin ääni torn,^ oiu; caipparangaistuksen ^Ja'piii luamisen epistola; Jossa>^m.m.san6: taan: ^ "Pantakoon nykyinenkin laki-kai'^ kessa' ankaruudessaan .täytäntöön. MäärättäköÖxi^ murhista |a tapoista kaikkein ankarimmat mahdolliset rangaistakset" ; (nykyinen ankarin rangaistus. - on: kuolemanrangaistus Ja oh. se pantava täytäntöön piilua-maila ensin toinen' käsi Ja sitten-pää pois.) " J a ruumiillinenkin kuritus uudelleen käytäntöön ainakin nuoriin rikollisiin nähden. Raipparangais-tus. on kyllä Julmaa. Mutta monet nykypäivien murhamiehet ' ovat luonteeltaan Jo niin Julmia Ja paa-: tuneita, että heihin ei vähempi tehoa." - Toinen kirjottuja; Jota Suomen kirkon miehistä kaiken enimmän voisi nijpjttää Siimon Kiivastelijak-si, Antti I. Pietilä, ehdottaa seuraavaa: "Mitä taas varsinaisten rikollisr ten käsittelyyn tulee; niin käytännöllisesti kateoen on pääkysymys tämä: miten tehdä heidät varmimmin yhteiskunnalle vaarattomiksi." -r- Sentähden rangaistuksen täytyy^ tuottaa rikolliselle kipua. Hänen täytyy rangaistuksestaan oppia kun. nioittamaan lakia Ja 'Järjestystä Jä arvovaltaa. Rangaistuksessa on toisin sanoin — oltava niin paljon kovuutta, että se tehoaa." •— "Sellaisten rangaistusten käyttämiseen yhteiskunnalla on .kieltämätön oir keus, sillä esivalta ei miekkaa hukkaan kanna. Käydä tällaisessa yh-!, teydesää ihmisyyden Ja sivistyksen ja muiden hyWen asiain nimessä heikentämään yhteiskunnan rankaisevaa kättä se on hyvin huonon palveluksen tekemistä ihmisyydelle Jd sivistykselle. Tosiasiahan onkin, että kaikki inhimillisen sivistyksen johtavat maat käyttävät yhä edelleen esim. kuolemanrangaistusta.'^ Ja tämän Anttia pjetiJän kirjo-tuksen sävy on sellainen> että-nuni-kit, jotka hän väittää kaiken pahan alkuunpanijoitsi, on pantava anka-rimpiin, rangaistuksiin — tietysti piiluttäva päätä lyhemmiksi—-aina Sasu Punasta myöten — jossa tapauksessa .kyllä tulisi jälkeä, sillä Sasu^i ole enää edes mikään pu. nikkir* vaan puolsuomettarelainon porvari ja näin ollen kävisi, jos näin tarkkaa tehtäisiin, enemmälle kuin puolelle Suomen kansasta verrattain ohraisesti. - Suomettaressa kirjottaa myöskin, käsialasta päättäen joku pappismies, seuraavaa: "Kuolemanrangaistus kuuluu valtion alaan ja sentähden kun valtion velvollisuus on vain valvoa oikeutta, ei siitä Uudessa Testamentissa niin paljon puhuta, mutta selvästi, Kristus ja apostolit tämän rangaistuksen vahvistavat ja kristillinen kirkko on 'aina tunnustanut, kuolemanrangaistuksen oikeutetuksi: 'ei esivalta miekkaa turhaan kanna, koska se on Jumalan palvelija, kostaja sen rankaisemiseksi, joka pahaa''te-kee', Sentähden on esivallalla valta ja velvollisuus tuomita tahallinen murhaaja kuolemaan: 'joka miekalla tappaa, se miekalla tape-tan'." Vaikutusvaltaisin suomettarelal-nen prelaatti Lauri Johannes Ingman on myös useaan otteeseen painostanut, että Jumala ei ole esivallalle suinkaan antanut käteen ketunhäntää, vaan 8ai>elin — ter* kottaen hän kyllä tällä enemmän itäisen . naapurimaan työläisten, bolshevikkien piiluamista. Näin kirjottelevat Ja ehdottelevat suomettarelaiset papit. Me kyllä voisimme heille mätkiä esiin raamatunpaikkoja sellaisia kuin:"ei sinun pidä tappaman'^ ja "irfstä miekkas tuppeen" j.n.e., mutta näihin raamatunpaikkoihin vetoaminen euomettarelaislin pap' peihfa./ nähden on yhtä outoa kui.i Jos menisi virtahevoselle puhumaan Ibsuneushieronnasta. Nämä papit seuraavat sitä Lutheruksen viisautta, että antaa' lain puskea edellä Ja; puhun vasta myöhemmin evankeliumista, eli t A seuraavat Mooseksen lakia, että "silmä silmästä, iianunaa hampaasta', J.nJe.", Ja "m?- ne Ja myy haipees Ja osta sapeli'. Kun nyt snomettarelaiset papit ovat jääUimmäisiä keikkujia politiikassa Ja ovat aina näinä viime aikoina saaneet tässä hTvinJäiJeate-niin tässä saatetaan piankin olla dinä;Sttä p y Ä T ;*koi«-JoUst4 " ' taan^> avoimiksi, perttstetaan ^yS^MP Jin plUti. ja raippatehtaita ^ Ä se . ainalän . tuptmt^ xaakäalsij^:^^ 7., tereii. taltatpalaamiselta.. \ Mutttts > „,>r % siitä.nämä herran Z^BaotintsakeliV'' - "'^ snomettärelati^t papit ^vät'idiy^^'' littävän/ tietysttkib; uslEoen^ «ttä. ouA naUka ja känla.'^myy«. . ; ' lSieItä~'pappien pUreistäkitt' nälcyy': knitettkitt notÄ^van^lcaikeiiläi^ pastori Keijaloita, taoiäoroyasi(^H«rt-, xenejä y.n. Ja heikkoja ne ovat herran edessä nl^ä^^Siimon Kiivasteli-^ Jätkin, heikkoja Ja lankeeviai: Vanha' Ae^mi on kBii^irisä Jaldlvas. Ja entäs Joa^ asioiden, näin 'o|len idivisi' niin, «ttä piUuaihlseii ehdottajatkin Jonakin kaunfina pSiyänä päivänä tai yönä kellettelfc». vät pää, mestauspölkyllä ~ kaiken , kslnsan katsellessa Ja kaamean näl kölnen pnnapaitainen, pyöveli ^ o i s i piiluleuhkaansa vieressä •:. alkaaksee» •:. lisiUinisen? Mitäs silloin Siimon' KiivasteU-JoUIa olisi sanomista?. — ,' \ Piiluamisehdotukda ojisl sHs'ini&> Iestämme ehdottelijoi^en .'vipu kerran tarkistettava. Ei pidä oUa omasta fcohdastaankaan niin' varma; vaikka onldn rauhotetta suo-mettarelainen pappi. -'^ . Inkvisiittori. Tarvitseh aina 40 mie&lä nimisessä talossa, jossa ,on ""puhdasta Ja kunnollista ruokaa'sekä siistiä Ja puhtaita huoneita.saatavana. Pilettiä myös välitän Buotsin-Ame-rican linjan laivolUa matkttstaJUle Suomeen Ja Suomesta Canadaan. Kirjoittakaa ajoissa osofltteella:' , Hjalmar Pajii^. 21 Overdale Ave. ' Teleph. Up 6538 W. Mohtre»!, Que. Robert Lindforsin S A U N A .Vvoinna: lauantaisin 1-—12 'yöllä. Sunnuntai aamusin puoli 4-~-7.' . R. LINDFORS Kirkland Lake. Ontario. L. Kunnas ja Alf. QjaJ EntUuokan nabten ja miesten RA^iTXLILIIKE Tef^mme omista Ja teettäjän kaakeista kohtuullisilla hinnoilla. Työ ja «opivaiaaas taataan - Vanhat korjataan, puhdistetaan Ja silitetään huolellisesti 187 South Algoma St.,' Port Arthur. Fanni myytäväi» Voi Valita kahdesta. Lähempiä tieteja ehdoista ynnä muista saa omistajalta. ^ ^ Antti Lampainen, Box 13,. Kaministikflria; Ont.v: Kylpylaitos Nausrhtonissa Soon tie, I ]. mailia Sndbarysta Sauna lämpiää Joka päivä. Hyvä virkistyspaikka. Hierontaa ja hoitoa annetaan kaikkina aikoina. Tervetuloa! Ida ja btto Ylönen MLONGCIUNP CartiQfe Cä, U i Sudbury, Ont Olemme; avanneet antoknmien korjausliikkeen Joten otamme nyt vaataan kaikenlalito autolnunien Ja sf* säknmleh korjausta. TrrdyttSvSicjys »aafaa». Dn P R. WILSON, L; D. s.. D. D. S.' Krunnnja, siltoja Ja tokoluikfjipäi|: ta.—Hampaita vedetään 0iaafi' kipua. * - Blar»lUii|.EcdMti>M. >* mmmmmA TILAUKSENNE! "f
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 14, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260714 |
Description
Title | 1926-07-14-07 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
nUIKSIi WOTiBPIIDlUE
" VÄITTÄÄ.-^—
A^iamiesteinine |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-14-07