Vapaus, July 9, 1930

              Keskiviiklcona, hdnäk. 9 p:nä r — WeA, Jnly 9
0 » ^ b i U te
TAPAUS OOMrl
ia Cmda. r«l.liAc4 4tSit at fcA«7,
MOkl «4i«rtiaiaB nua. 7W M cW. Uek. K s i M S ckMf* te itad*
tha n a a i * »««»Ja is OaaAi
Ka. Tka
iMaaaMi V^^av^ »ai C». SaAafr, Oat.
<<mMi l a a . — TtiUutaa S36V. — Ki^iknrpa » T V .
f. W. AU«»M.
J > TILAUSIUNNATi f-ikmm * Vk. »S». »<tk.'M.n ja 1 U . «1;». — tUrnaMUa >
-vlttf^ tt-mlmuim »ai ffiaidup: V*f«a» BaiMiag, £Ia Suaat.
«B M i i 1^ tilmt4: Vtfam, f JO. Bot Vi, S«4bMT. OM.
tt<" •ailb.ia « k a n a «MMaiU « « « « a i M C a luija
««a4*a |4nM«rftli*<tl< ataKlUi J. « . Akbiriai. liikkaaakeiuK
UUätäfiähtim nykyisik iklkoikessa
Suomessa?
Valkoisesta Suomesta on saapu-
HVt viimeaikoina varsin niukal^ti
'tietoja, joka johtunee siitä, ellfi
VMUMU pitivät fascistit ovat pan­neet
toimeen sensuurin, estääkseen
'pääsemästä uikomaitle tietoja hei-
'^an verisistä hommistaan Suomen
työväienliikkeen kukistamisekfii.
Toinuituksdlemme saapuneissa
Neuvostoliiton lehdissä kerrotaan
jonkun verran tapahtumista, sa-xooio
kuin Tukholmasta, Ruotsis­ta,
saapuneissa sähkösanomissalun,
nmtta «ivat ne ole läheskään tyh-jeotiiviiL
On syytä olettaa, että
maassa on tapahtunut paljon enem­män
kuin mitä näissä myöhästy-neifisä
tiedoissa kerrotaan. Niinpä
ikenrotaan jo varmuudella, «ttä
olisi pitiinyt tapahtua taisteluja­kin
eri osissa maata. Missä iriää-
Tin niissä huhuissa on perää, sitä
tmme voi sanoa. Suomen työ­väenluokka
on aseeton J a vailla
Icaikkea turvaa, joten, jos avonai­sia
4ai8teluja on tapahtunut, olisi
'niiden pitänyt tapahtua fascisticn
ja nykyistä "kansanvaltaista" jär-
.jestelmää puolustavien kesken. Se
ei kuitenkaan liene luultavaa, sillä
^''kansanvallan" ihannoijat, osa
maalaisliittoa, ruotsalaiset, edis­tysmieliset
ja »osialidemokraatit
ovat tähän, saaldca osoittautuneet
tfiyain pelluureiksi fascismin vas-iostamjsessa.
Ainoat, jotka olisi­vat
voineet miehekkäästi nousta
^ascismia vastaan, ovat työläiset,
mutta heille se pn kasitykeemme
jtiukaiin ollut mahdotonta täydel­lisesti
aseettomana.
N^vostoliitossa viime Icuqn 20
^ivunä painetut lehdet kertovat,
''eiltä Suoneen Ammattijärjestön pu-lieeujohtaja
Isak Ileikka ja edus-ta/
cF^ralit ovat fascistien toimesta
iuotu Neuvosto-Karjalan rajalle
' jft lähetetty yli rajan. Molemmat
Saapuivat veniiiaise^ rajavartios­toon
pahoinpideltyinä jo sairaina,
sillä heidät oli ennen ^karkoitta-misla
pieksetty fascistihunnicn toi­melta.;
He ovat kertoneet, että
olo(:silloin olivat jo menneet Suo­messa
niin sdkäisin, että mitään
».s. laillisuutta ei ollut lainkaan
olemassa, vaan kukin fascistikopla
soi lelidä mitä vain niiden päähän
pälkähti^ pelkäumättä siitä seuraa­van,
mitään rangaistuksia. Edcl-'
Jeen Icertoivat nöHä toverit, eitä
on hyvin luultavaa, etlci kaikki
työväenliikkeessä johtavassa ase­massa
mukana olleet toverit tule
snviytymäon ulkomaille, mcnettä-jln^
lia henkeään, niin raivopäisinä
rJeHuvät foscistit icaikkialln maas-
4MU Ohranat olivat fascistien
iuuissa olleet näitä tovereita ra­j
a l l e Raahaamassa ja pieksämässä,
kert(^n, että. sannalla tavalla tul­laan
Karjalaan karkoittamaan vie­lä
Niemistö, Tannpr, Turunen,
Kulinaia y.ra. eduskunnan jäse­niä,
ja kaupantekijäisiksi vielä hoi
peitelija VällärL
Tukholmasta, Ruotsista, toissa­päivänä
lähetetty sähkösanoma
kertoo, «tta Pohjanmaalta oli v i i -
defläsadalla autolla saapunut Hei
sidkiin 2000 fascistia mielenosoi­tukselle
Vihtori Kosolan jolidol-la,
jota sähkösanomassa kutsutaan
"Suomen Mussoliniksi". Sähkösa­nomassa
kerrotaan, että uusi, Svin­hufvudin
johtama hallitus, joka
astui "valtaan" perjantaina Kal­lion
hallituksen jälkeen, osoitti
täydellisen kykenemättömyytensä
selviytyä tilanteesta, ollen samalla
tavalla avuton lapualaisten edessit
kuin oli Giolitti ja Facia Italias­sa
VV.' 1921 ja 1922 fascistien
ledessä. Edelleen kertoo sähkösano­ma,
että Kosola oli hallituksen jä­senille
näytellyt mahtiaan täysin
Mussolinin tapaan, ilmoittaen, et­tä
uusi pääministeri ci tar\'itse
odottaa hänen tukeaan. Samana
päivänä, kun lapualaiset tulivat
J i ^ s i n k i i n , kertoo sälikösanoma,
'näytti uusi hallitus kuitenkin vä­rinsä
silloin kun kaksi parlamen­tin
kommunistista jäsentä, Eino
VdäoAa j a Jalmari Rotko, o l i sie­pattu
kahdeksan roislon kautta pe­rustuslakivaliokunnan
istunnosta
ja viety lapualaisten loimesta jo­honkin
piiloon. Sensijaan, että
hallitus olisi ryhtynyt toimenpitei­siin
rangaistakseen laittomuudesta
ja vapauttaakseen parlamentin jä­senet,
antoi se määräyksen siepata
toi84[:tkin 21 kommunistista parta-menlin
jösi^ritä "kuulusteltavaksi".
Edellämainittu porvarillisen tie-lotoimiHlon
lähettämä sähkösano­ma
»ii» ilmaisee, vaikkakin peite­tysti,
että .Suomessa ovat asiat ke­hittyneet
täydellisen fascistidikta-tuurin,
tielle. Siitä, mitkä voimat
ovat Suomessa johtaneet fascisli-
.Hcen diktatuuriin, antaa Moskovan
"Pravdassa" muutamia päiviä en­nen
edeilumainittuja tapahtumia
julkaistu artikkeli täyden kuvauk­sen.
Lainaamme siitä seuraavan
kohdan osoitukseksi, että f aseisti-nen
liike Suomessa neuvostoliitto­laistenkin
silmillä katsottuna on
osa sotavalmisteluista Neuvosto­liittoa
vastaan. Lehti kirjoittaa
asiasta seuraavasti:
"Suomen- fascistijärjestöjen en
ncnkuulumaton aktiivisuus ja hei­dän
julkiset valmistelunsa avoi­mesti
fascistiscn hallituksen muo-
<loslam)seksi ovat, ei ainoastaan
porvariston taantumusta vallanku­mouksellisten
. työväenjärjestöjen
kasvun ja voimistumisen johdos­ta,
mutta myös ne ovat cpäilyttä-västi
samallaiset tapahtuma-ai­kaansa
ja merkitykscensä nähden
kuin palalsivallankaappaus Ru-maniassa,
JEIpiiilemättä on meillä
täss» i^nähtävähä' tapauksia,' jotka
eivät ole puhtaast^ kansallista laa­tua.
Neuvostoliittoon rajoittuvien
tai imperialistisiin neuvostovastai­siin
juonitteluihin vedettyjen val­tioitten
fosclstisoituminen on vis­si
vaihckausi niiden valmistami­sessa
sotaan Neuvostovaltaa vas­taan.
.
Suomen porvaristo on enemmän
kuin muut "kypsynyt" fascistiscen
diktatuuriin, koska Suomen "de­mokratia"
ei ole koskadli ollut mi­tään
muuta kuin valkoisen terro­rin
haliintojärjcstelmä, joka on
voin kevyesti maalattu parlament-tarismin
värillä. Pystytettynä
kymmenien tuhansien työläisten
luitten päälle, jotka Suomen P u ­naisen
armeijan tultua s^aksalais-ten
pistinten avulla tuhotuksi, mur­hattiin
roistomaisella tavalla, va­pisee
Suomen kulakkitasavalta ole­massaoloaan
iicläten, kuristaen työ­väen
itsetietoisuuden jokaisen i l ­mauksen,
vainoten hillittömästi
kommunisteja ja vallankumouksel­lisia
työläisiä ja katsoen mitä suu­rimmalla
epäilyksellä jokaista työ­väenjärjestöä,
jos ei siinä vain ole
sosialidemokratian hyväätarkotta-vaa
leimasinta. Sillä sosialifascis-tien
suoma)aincn laatu on täysin
luotettava Suomen porvaristolle,
jonka kanssa se lojaalisesti työs­kentelee
yhdessä.
Suomen proletariaatti on viime
vuosina osoltanut herkeämättä ja
selvästi esiintymisillään, että so-sialidemokratisella
petoksella ei
ole siihen enää mitään valtaa, ja
että sen luottamus^on täydellises­ti
vasemmistolablcq^ työväenjärjes­töjen
puolella. Juuri tämän vaa­ran
tahtoo nyt torjua Suomen por­varisto,
jolla on realisia aseellisia
voimia suojeluskunnissa ja moni­lukuisissa
kulakkifascistisissa jär­jestöissä.
Vasemmistolaisten työväenleh-ticn
hävittäminen, vasemmistolais­ten
ammattiliittotoimitsijain pa­hoinpitelyt,
uhkavaatimus 'S-altion
lurvallisuus"-lain julkaisemisesta,
•— kaikki nämä johdonmukaisesti
laajenevat fascistiset hyökkäilyt
päättyvät nykyisin avoimeen val-tiokaappaukseen.
joka niuuten suo­ritetaan
kaikkien parlamenttaaris-ten
puolueitten täydellä suostu­muksella,
myöskin sosialidemok­raattien
sekä Suomen imperialis­tisten
holhoojain täydellä hyväk­symisellä."
-
Vaikka Montrealiftsa r a o ^ l a i s -
canadalaiden järjestämisessä on­nistuneesti
toiminut lov. Geo, Du-
Lois, joka noin kuukausi sitteiv
kävi Sudburyn työläisten puolus-tustiiaisuuksissa
puhumassa rans­kalaisille
työläisille, onkin nyt
vangittuna ja uhataan karkoittaa
Ranskaan, niin siitä huolimatta
kiihtyy kahden toisilleen vihamie­lisen
luokan yhteenotto ja kärjis­tyy
ranskalais-canadalaisten työ­läisten
taisfeln, riistäjäluokkaa ja
sen kirkon kaapuun puettua edus­tajistoa
vastaan.
Tov. Geo. Duboisia vastaan koh­distettu
hyökkäys johtuu siitä, « I -
«ä nykyisen kärjistyvän kriisin ja
työttömyyden aikana ovat ranska­laiset
työläiset ryhtyneet järjestäy­tymään
ja liikehtimään elämäneh-tojensa
puolesta. Quebecin rans­kalaiset
ovat olleet yleensä hal­vemmin
palkattuja ja armottomim-min
riistettjrjä työläisiä. Heitä
riistää Canadan porvaristo samoin
kuin muitakin kansallisuuksia ja
tähän Cariadan porvaristoon kuu­luu
myöskin ranskalainen työnos-tajaluokaii
aines, jotka «ivat iiäi-käi
le yhtään enempää kuin suo­malaiset
metsäjapparit j.n.e. riis-täessään
suomalaisia. Olkoon ka­pitalisti
kuka tahansa, sen pyrki­myksenä
on Bääda mahdoliisim-man
paljon voitto-osii^oja työ
läisteosä raadjmnasta ja hiestä. E i
tule siis kysymykseen kansallisuus
ja heimoveri. Porvari on porvari
ja löytää veljellisen yhteistunteen
vain riistettyjensä vastustajana, or­juuttajana.
Ranskalais-canadalaisiin työläi­siin
näliden on työnantajaluokka
syvimmälle juurruttanut katooli-sen
kirkon vaikutuksen, joka «siin­tyy
kaikkien toimintojen johtaja­na
ranskalaisten keskuudessa, niin­pä
unioissakin. Tärkeimmät uniot
ranskalaisten keskuudessa tunne­taan
nimellä katooliset unioliitot,
joissa kirkko määrää suunnan ja
ohjaa niiden toimintaa. Nämä sei­kat,
sekä yleinen vihamielisyys
vanhanmaan ranskalaishallitusta ja
yleensä vanhanmaan traditsioneja
vastaan, tbkee mahdottomaksi min-käänlaisen:
^ ^ yallankumoulräellisai
yailTutuksen kasvun sidtä päin tu­levien
välineiden avnlla ennen
kuin voidaan murtaa ennakkoluu­lot.
Näiden ennakkoluulojen mur­taminen
merkitsee samaoaikaises-ti
katoolisen kirkon vaikutuksen.'
murtainista.
Nykyisen tilanteen ja eritoten
työttömyyden vaikutuksesta ovat
ranskalais-canadalaiset työläisetkin
alkaneet radikalisoitumaan. Maa­liskuun
6 päivän työttömäin mie­lenosoitukset
safvat noin parikym­mentä
tuhatta ratu^laista kaduil­le
seuraamaan korhmunistipuolu-een
taistelutunnuksia. Vapunpäi­vän
mielenosoitukset yhä lähensi
heitä kommunistista puoluetta koh­ti.
Tov. Dubois "vangittiin vapun­päivänä
huolimatta siitä että oli
ranskalainen. Tuomio lopullisesti
muodostui kylläkin nimellisek^,
mutta siitä huolimatta suuret rans­kalaiset
joukot tunsivat hänessä
ranskalais-canadalaisen, joka oli
kommunisti ja taistelija. ..Siihen
saakka olivat he kuulleet konunu-nismia
edustettavan .vain. teoreetti­sena
utopiana, joka rakennetaan
kapitalistisen järjestelmän sisälle
alueet mahtavdKsT voimaksi, hävit­tää
niidoi eristäytyneisyy^ toisis­taan,
jottsi ifem-ostoali^den ta-lonpojat
tuntisivat, että l i i k e käsit-
' tää laajat jonkoL Toiseksi oli
osuusliikkeitten y.m. . laitpl^ien edustajakokouksen laadittava oh-kautta,
j a mikä on piditaaapaa i jelma neuvostoalueitten yhtenäistä
kuin Neuvostoliiton sosialistinen! politiikkaa varten, osoitettava toi-rakennustyö^
Tämä kommunistinen ; menpiteet kulakkien syrjäyttämi-
«dustus «i ollul koleaan riälmyt seksi neuvostoista j a lockkataisle-mitään
syvtä työläisten kokoami-. 1 un syventämi.seksi ja tehostamisek-seksi
taisteluun vaatimuksiensa si maaseudulla. Kolmas ja kaik-puolesta.
Tällainen oli Sun Mar-: kein tärkein tehtävä oli neuvosto­tin
itseoikeutettu "kommunistinen'alueiden edustajakokouksella yh-yhteiskunta"
Montrealissa- Rans-jdislää talonpoikien taistelu työ-kalaisten
työläisten suuret joukot j Iäisten taisteluun, saattaa työväen-eivät
nähneet siinä mitään, hyvää; luokka ja sen kommunistinen puö-nykyisen
kärjistyvän lnokkataiste-| lue koko vallankumouksellisen
lun kaudessa, jolloin vaadittiin' liikkeen johtoon. Ainoastaan iä-järjestöä,
joka yhdistää siteenpä! mä takaa lujan vallan neuvosto-koko
maan työväenluokan taiste- alueilla, turvaa Kiinan vallanku-levaan
kokonaisuuteen, joka jär- mouksen viemisen loppuun, maan
jestää ranskalaisiakin työläisiä täydellisen riippumattomuuden ja
taisteluun kapitalistista rationali- työtätekevien vapauttamisen.
sointia, työkiihkoa, palkkain alen­nusta,
työttömyyttä ja kurjistu­mista
vastaan, sekä mikä kykenee
astumaan imperialistista sbdan-
, vaaraa vastaan todelliseen tai.^lc-iuun,
eikä tarvitse valita Quebe­cin
korpien lymypaikkoja, kuten
viimeisen maailman sodan aikana
tuhannet rantalaiset tekivät kiel­täytyessään
imperialistisen sodan
armeijoista.
Tov. Duboissa näkivät he todel­lisen
taistelevan kommunistin, jo­ka
edusti Canadan kommunistipuo­luetta
Kommunistisen Intematio-nalen
jaostona, jonka taistelutun­nuksia
ja vaatimuksia tulkittiin
kansanomaisella, työpajojen .olo­suhteitten
ja työttömäin elämän
«htojen kielellä Canadan kommu­nistipuolueen
äänenkannattajassa
"L'Ouvrier Canadien". Montrea­lissa
ranskalainen kommunistipuo­lueen
solu proleta^isoitui ja al­koi
vetämään yhä ''uusia proletaa­reja
riveihinsä.
Ranskalaisten keskuudessa ase­tettiin
nyt kommunistinen ehdokas
ja ensikerran osoittautuu .vaalitais­telu
saavan luokkaluonteen kom­munistisen
puolueen ohjelman ja
vaatimuksien pohjalla kapitalisti­sen
riistäjäluokan ja sen puolueit­ten
paljastamiseksi.
On siis selvää miksi tov. Du­bois
vangittiin ja miksi hänet pi­täisi
saada pois- maasta. Se seu­rasi
"L'Ouvrier Canadien" viras-tooti
tunkeutumista. Eikä vä>ira ole
vain Montrealissa, mutta ulottuu
ranskalaisten työläisteri herSSmi-iifen
jo paljon pitemmälle, vieläpä
Sudburyn ympäristön ranskalai­siin
piireihinkin. Sitä osoittaa
ranskalais-canadalaisten työläis­joukkojen
rientäminen kommunis­tipuolueen
vaalikokouksiin Nipis-singin
vaalipiirissä.
Sallitaanko tov. Duboisin kar-koittamiiien?
Ei! Vaalitaistelu
täytyy muodostua puolustustaiste­luksi;
prote^iliikkeeksi, kaikkien
kansallisuu'ksien yhtyessä siihen
Se on käsitettävä työtätekevien yh­teiseksi
asiaksi. Senvuoksi on tä­män,
työtätekevien yhteisen asian
puolelle kerättävä kaikkien mili-tanttisten
ainesten yhteiset voimat.
Puolustusliiton taholta tullaan
järjestämään protesti- ja puolus­tustaistelu.
Kommunistipuolueen
taholta tullaan johtamaan tämä
tai^Selu Osaksi työväenluokan ylei­sistä
taisteluista. Jutun herättämä
mielenkiinto on kohdistettava ja
kytkettävä järjestymättömien jär-jestämiskamppailuun
ranskalaisten
ja kaikkien työläisten keskuudes­sa.
— Keskus.
Kiinan kommunistisessa sano­ma
lehdistössäjulai^ edustajako-kouksen
päätöslauselmat j a julis­tukset
osoittavat, eUä edustajako­kous
on ky«myt ratkaisemaan nä­mä
kysymykset. Edustajakokous
^ t s o i välttämättömäksi yksityis­omistuksen
hävittämisen maasta,
kahdeksantuntisen työpäivän to:
teuUomisen ja julisti kaikki suu­rimmat
teollisuuslaitokset sosialis­tisen
rakennustyön pemstaksi.
Päätöslauselmassa, joka koskee
taistelua kansainvälistä imperialis-njia
vastaan, puhutaan entistä
mahtavamman vallankumoukselli­sen
voiman luomisesta yhteyden
aikaansaamisen kautta Kiinan ja
mniden maiden työläisten välillä.
Kiinan neuvostoalueiden ensi-mäisellä
edustajakokouksella on
ollut tavattoman suuri merkitys —
ef ainoastaan Kiinan työläisten ja
talonpoikain vallankumouksellisen
liikkeen kehittymiselle, vaan myös­k
i n toisten siirto- ja puolisiirto-maiden
vallankumouksellisen liik­keen
kehitykselle..
synnän noin joka kymmenes voosi,
sfllä kapitalistit pidättävät voitot
työtätekevältä väestöltä ja tämän
voittojen määrän Tfasa antaminen
tulee asteettain 'jäätyneeksi' jokai­sen
aikajakson lopussa — k u n
taasen sosialistisen järjestelmäij
aikana jjookkaaimneenn '•vvooiittoonn'' sseennttttii ppaa -
lauletaan takaisin työläisille ei ai­noastaan
palkan, mutta aineelli­sen
ja kulttuurisen rakentamisen
muodossa. Niippä ei Xeuvostotasa-vallassa
ole mitään jäätjTiyttä ra-
P- Pirsl
Kivinen
Vana
sarjassa
kii ykk
toinen
edeltäpi
kään s
Stalimn raportti Neuvostoliit9ii kon
jmoliieeä XVI fcoi^s^
lunisti-
Siirtomaiden monimiljoonaisten
kansanjoukkojen yaliätikumouksel-lisen
taistelun johdossa kulkee
tällä hetkellä Kiina. Syvä talou­dellinen
ja poliittinen kriisi on
saanut siellä niin suuren laajuu­den,
että hallitse\'at luokat eivät
kykene enää lutUitseniaan. Poliit­tinen
kriisi on saanut avoimen
kansalaissodan muodon, neuvosto­lippu
liehuu yhä laajenevan alu­een
yllä.
Jo yksistään se seikka, että K i i ­nassa
on ollut koolla neuvosto-alueitten
edustajakokous, todistaa
työläisten ja talonpoikien vallan-kumoukselliseu
liikkeen voitokas­ta
kehittymistä ja Kiinan neuvos­tojen
yleismaailmallista merkitys­tä.
Neuvostovallan laajeneminen ja
kehittyminen Kiinassa kohtaa suu­ria
vaikeuksia. Neuvostoja vas­taan
ovat yhtyneet imperialistit ja
Kiinan vastavallankumoukselliset.
Punaisten joukko-osastojen täytvy
käydä kiivaita taisteluja hallituk­sen
järjestämiä rankaisuretkikun-tia
vastaan. Myöskään ei voi olla
epäilystä siitä, etteikö imperialb-
Imprekorrin langattomalla säh­kösanomalla
lähettämä tiedotus to­veri
Stalinin raportista* Neuvosto­tasavallan
Kommunistipuolueen
X V I Kongressille kertoo seuraa-vaaz
X V Kongressin jälkeinen aika
on joutunut monien tapausten to­distajaksi,
jotka Neuvostotasaval­lalle
ovat tuottaneet edistystä ja
kapitalistisille maille rappiota.
Maailman taloudellinen kriisi on
sulkenut sisäänsä kaikki teollisuu­den
haarat, kaupan, maanviljelyk­sen,
paitsi sotatarvetuotannon.
Kapitalismin osittainen stabili-satsio
lähenee loppuaan kehittyväs­sä
taloudellisessa j a poliittisessa
kriisissä. Fascismi etenee kapita­listisissa
maissa ja porvaristo mo­bilisoi
taantumukselliset voimat,
niihin luettuina "sosialistit", työ­läisiä
vastaan.
Porvaristo etsii kriisille ratkai­sua
sodasta, kun taasen proletari­aatti
etsii sitä vallankumouksesta.
Stalin analysoi kapitalistisen maa­ilman
ja Neuvosto-tasavallan väli­siä
suhteita. Yhteen vedettynä tä­mä
analyysi on seuraava: Neu­vostotasavalta
on seurannut rau­han
politiikkaa, tulee seuraamaan
rauhan politiikkaa valtaamatta tuu­maakaan,
ulkomaista maa-alaa, sa­malla
kun se on valmistautunut
olemaan luovuttamatta tuumaa­kaan
Neuvostotasavallan aluetta^
Neuvostotasavalta on kehitty­mässä
maanviljelysmaasta teolli­suusmaaksi.
Soviettitalouden so­sialistinen
sektori kasvaa kapita­listisien
elementtien kustannuksel­la.
Voitto on sosialismille taattu
teollisuusalalla. Raskaan teollisuu­den
nopea kehittyminen sallii V i i ­sivuotissuunnitelman
neljässä vuo­dessa
toteuttamisen. Saavutetaan
teollistetut kapitalistiset maat,
mutta Neuvostotasavalta oii vielä
kaukana jäljessä. /
Viitatessaan inaanviljelyksen
kolmeen pääprobleemiin, vilja,
karjan siittäminen ja teknillinen
kulttuuri, S t ^ i n selitti, että ensi-mäinen
on kirjaimellisesti ratkais­t
u ; toinen juuri ratkeamassa;' kol­mas
rekisteröi hyvää edistymistä.
Ainoa perusta Jiäitten probleemien
ratkaisemiselle on laaja-asteikkoi-nen
maanviljelys.
Puolue omaksui itselleen sosia­listisen
ratkaisun ja on jö nyt
saavuttanut suurta menestystä.
Stalin antoi numeroita, jotka osot-tavat,
että kollektiivit ovat viimei­sen
kolmen vuoden kuluessa kas­vaneet
nelikymmenkertaisesti V i i ­sivuotissuunnitelman
määrittele­mien
päämäärien ollessa jo ylitet­tyinä.
Kollektiivit ovat viljelleet
36,000,000 hehtaaria, joka' varaa
valtiolle puolet tarvittavasta kaup-patavaraviljasta.
.Stalin osotti raportissaan paran­tumisen
työläisten aineellisessa ja
kiilttuuritilanteessa ja painosti pi­kaisen
yleisen koulupakon käytän­töön
ottamista. Hän analysoi kas­tien
ja Kiinan vastavallankunionk-sellisten
voimien taistelu neuvosto­valtaa
vastaan tylisi voimistumaan
j a ^ v a s t i eitä mukaan, kun neu­vostovalta
lujittuu.
Mutta liikkeen pääheikkous on
siinä, että työväenliikkeen kehitty­misen
vauhti ei tapahdu yhlä no­peasti
kuin talonpoikain vallan-i
kumouksellisen liikkeen kehittymi­nen.
Kiinan proletariaatista ei ole
vielä tullut neuvostoliikkeeji aktii­vinen
johtaja ja osanottaja K i i ­nassa.
Jollain paikoin on kula­keilla
ja pikkukauppiailla vielä
vaikutusvaltifa ,neuvostoihin, ja nä­mä
tietenkin yrittävät jarruttaa ag-raarivallankumouksen
kehitlv mis­tä.
Kiinassa valtaapitävät kuo-mingtanglaiset
ymmärtävät tavat­toman
hyvin, mikä vaara heitä
uhkaa, jos työväenliike ja talon-poikaiston
vallankumouksellinen
liike pääsevät yhtymään. Siksi te­kevät
he kaikkensa teollisuuskes­kuksien
pkämiseksi käsissään.
Tällaisten olosuhteiden vallites­sa
oli Kiinan neuvostoalueiden
edustajakokoi^ksen tehtävänä: en­sinnäkin,
yhdistää kaikki neuvosto-vun
vaikeudet selittäen, että ne
voidaan voittaa vain taistelemalla
luökkavihollista ja sen agentteja,
oikeistolaisia, vastaan.
Välittömiksi tehtäviksi hän mää­r
i t t e l i : Oikea alueittainen teolli­suuksien
jakaminen, uusien kivi­h
i i l i - ja rautarikkauksien avaami­nen
Uralissa ja Siperiassa, nopea
uusien teollisuuskaadereitten ke­hittäminen,
byrokraattivastainen
taistelu, työn tuottavaisuuden li­sääminen;
-ruokatarvevarastojen
parantaminen; luotto ja finanssire-fprAeja;
reservien kasaaminen;
metallurgian ja tehdastuotannon
kehittäminen; tuotantokustannus­ten
alentaminen ja tuotteitten laa­dun
parantaminen; sosialistinen
ratsionalisointi; lisätyssä määrässä
yksilökohtaisen vastuunalaisuuden
periaatteen toteuttaminen; noppa
karjan siittämisprobleemin ja tek­nillisten
kulttuuriprobleemien rat­kaiseminen;
jatkuva sovietti-valtio-farmien
- j a maanviljelyskollektii-vien
kehittäminen; kulakkien luok­kana
likvidoiminen tiiviin kollekti-visoimisen
peuustalla; likeisempi
hallituksen ja talonpoikaisjoukko­jen
välinen yhteys, ja kuljetus-probleemin
ratkaiseminen.
Stalin kuvasi raportissaan Kom­munistipuolueen
Keskuskomitean
työtä. Se^ johtaa rakentavaa työtä
kaikilla aloilla, erittäinkin maan­viljelyksessä
ja teollisuudessa ja
on saattanut leninlläisvastaiset syr-jäpyrkimykset
häviölle. Kongressin
on tehtävä viimeinen tilinpäätös
trotskilaisten kanssa ja selviydyt­tävä
oikeistosiivestä. Jatkuva tais-'
telu kahdella rintamalla on välttä­mätön.
Oikeistovaara on ylin vaa­r
a . Hän analysoi kansalHsuiisky-symyksien
virheet, suurvenäläisyy-den
tendenssit, shovinismin ja pai-
Icallisen natsionalismin.
Tämä kongressi on laatuaan en-simäihen
ilman organisoitua oppo­sitiota
Puolueen politiikkaa vas­taan.
.Suuria saavutuksia on teh-sitten
viimeisen kongressin. T u ­leva
menestys riippuu leniniläisen
politiikan jatkuvasta seuraamises­ta.
(Raporttia tervehdittiin valta­villa
suosio nosotuksilla.)
KapitalUtilehtien tiedotukset
Kapitalistilehtien kirjeenvaihta­jat
antavat pitkältä julkisuutta
toveri Stalinin puheesta. Niissä
kerrotaan joitakin mielenkiintoisia
yksityiskohtia, joitten ne väittävät
olevan Pravdasta otettuja. Julkai­semme
näistä kohtia samalla kun
odotamme toveri Stalinin puheen
tekstiä, jotta voidaan verrata, pi­tävätkö
kapitalistisien lehtien ra­portit
paikkansa. Ne kertovat Sta­linin
laskuun hänen sanoneen pu­heessaan
m.m. seuraavaa:
"Maailman taloudellinen kriisi
on ainoastaan viimeisin ja pahin
aika-ajoittaisista kriiseistä, jotka
ovat kiertämättömiä kapitalistisen
järjestelmän alaisuudessa, jonka
tuotanto poikkeuksetta ylittää ky-sattua
3
jokainei
tajat j:
pajkanp;
kein tai
haa, joten tarjonta j a kysyntä tu- j mieleen
!evat automaattisesti tasotetuiksi. Pirskas-
"Meidän teollisuustuotantomme
edustaa tänä vuonna 180 prosent­tia
verrattuna ennen, sodan aikui­seen
tasoon. Yhteiskunnallistute-tun
tuotannon arvo oli tänä vuon­na
25,000,a00,€00 ruplaa, mikä j nen He]
osottaa 200 prosentin lisäystä s i t - j p i k i n h;
ten viimeisen puoluekonventsionin. I neet. O
Yksityisen tuotannon arvo oli 3,- tä ja t
250,000,000 ruplaa; mikä edustaa | liika pii
kalan r
lindenlt
ovat K.
Jan Sm
Lapuan
20 prosentin la.skua sitten viimei­sen
könventsionin.
"Kapitalistinen järjestelmä mer­kitsee
paniikkeja, laskettuja palk-
Icoja ja työttömyyden lisääntyräis-tä.
Sosialistinen järjestelmä sul­kee
paniikit pois, luo työpaikkoja
ja lisää palkkoja.
, "Neuvostotasavalla nja Ameri­kan
Yhdysvaltain te<^isuustuotan-non
vertailu osottaa seuraavaa:
Merkiten 1928 tuotannon määrän
lukumäärällä 100, osottaa Yhdys­valtain
tuotanto lukumäärä 95.5
v. 1927, lukumäärää 106.3 v.
•1.^29 j a 95.5 vuoden 1930 «nsimäi-sellä
vuosineljänneksellä. Neuvos-tatasavallan
teollisuustuotanto
osottaa V. 1927 lukumäärää 82.4,
V. 1929 lukumäärää 123.5 ja luku­määrää
155.5 tänä Vuonna.
Ammattiunioittcn opportunisti­nen
johto on syrjäytetty ja seu­rauksena
siitii tehdastyö lisääntyy.
Kaupunkisoviettien ,on parannet­tava
teollisuustyötä. Kaksisataa
viisikymmentä tulptta Puolueen
jäsentä lähetettiin äskettäin kyliin
auttamaan maanviljelyksen yhteis-kunnallistnttamista.
Joukkojen poliittinen j a kulttuu­rinen
toiminta lisääntyy. Vaalei­hin
osallistuminen on äärimäisen
korkea. Sanomalehtien kokonais­levikki
oli V . 1925 7,000,000, jota-vastoin
se tänään on 22,000,000.
Lukutaidottomuus laskee säännöl­lisesti.
. .
Teollisuuden hallintokaadereit-ten
probleemi vaatii erikoista huo­miota.
Keskuskomitean yhteyksiä
maakuntien kanssa on parannettu.
Puolueaparaatin yhteiskunnallinen
kokoonpano on korjautunut. 43
prosenttia piirien sihteereistä on
yleisöä
ajoissa (
Ennak
naita jz
Jos vielii
luja kos
tiedon -
S
Vastau
lukijoihin
seen alKj
eilen B
kasta Qu
tilaajalta
den tilai;
laaja mi
vetoomuk
velvolli.su
kohtaan.
Mainitt
nut voida
kaista til
kehoitämr
ten hank:
hettäcssäi:
maan josl
Tämä lu
hankinta
pailu, jot
haluka.^
i niiden to
tehneet
omaa leh
vain, kute
ti mainiti
julkaistuk:
Seuratk
cilaisen t
proletaareja ja 69 prosenttia van- j!f„\^f,^'^""
han kaartin bolshevikeja. ' ""^
Puolueen jä.senmäärä on 1,852,-
000. Neljännessätoista Puoluekon-gressi.
ssa oli ,25 prosenttia jäsen­määrästä
työläisiä; Viidennessä­toista
Puoluekongressissa 40 pro­senttia;
- Kuudennestoista (nykyi­sessä)
48 prosenttia. Puolueen si­säinen
demokratia on suunnatto­masti
kasvanut j a ideoloogista ta­soa
oh kohotettu. — SKT.
Timmmsm
m lan ia-
Tällaisena aikana, jolloin "isän­maassamme".
Suomessa, riehuu
valkosuömalaisuns taasen täydessä
terässään,' ja jolloin täällä Cana-dassakin
valkoiset veljet perustele­vat
lahtariseurojaan, on hyvä luo­da
pieni silmäys näitten elävien
hommiin.
Aikaisemmin olemme jo tulleet
maininneeksi, että m.m. Sudburyyn
on perustettu lapualaisseura, jon­ka
tarkoituksena on kuulema vas­tustaa
punaisuutta kaikilla mah­dollisilla
keinoilla. Tämä seura,
jota johtaa kai paikallinen pappis-mies
ja jota suomalaiseksi kan-sallisseuraksi
kutsutaan, näyttää
oIe\^n erikoisesti nikkeliyhtiön ja
kaupunkimme virkakunnan suosi­ossa,
sillä viimeisessä illanvietos­saan
seuralla oli vieraana m.m.
kaupungin majuri, kuten aikaisem­min
olemme asiasta maininneet.
Emme tuime minkälaista väkeä
maintttnan lapnalaisseuraan kuu-
Inn, mutta siitä päättäen, että
eräs sen johtavimmista "hengenjät­tiläisistä"
oli joku aika sitten pois­tunut
paikkakunnalta hissup kis­sun,
jättäen ruokataloonsa kym­menen
päivän ruokavelkansa mak­samatta,
osoittaa että kovin hääp-pöisellä
henkisellä tasolla nämä
kaupunkimme majurin erikoisessa
suosiossa olevat valkosuomalaisct
eivät ole. Vaikka ei suinkaan yllä­olevan
kaltainen menettely valko-suomalaiscn
tekemäksi mikään eri­koisen
ihmeteltävä ole. Sellaisia­han
ne teotkin ovat minkälaisen
kasvatuksen on saanut. Yllämai­nittu
ruokavelkansa maksamatta
jättänjt; " s a n k a r i " kuuluu puheit­ten
mukaan saaneen lahtari-Suo-messa
jonkinlaista valkoisen hen­gen
mukaista koulukasvatusta, j o n ­ka
kasvatuksen seurauksia osaltaan
nyt joutui " p o o r t i t a l o n " pitäjä
kärsimään kupeessaan.
Jotta tjrvin se valkosuomalaisuns
Sndbtnrssa eteenpäin runnaa. Toi­vomme,
että jatkaisi samaan sonn-
Sadbiuyn kisan
painikilpailut
Ensi perjantaina ja lauantaina
Sudburyssa Liberty-haalilla Kisan
järjestämiin painikilpailuihin on e i ­lisiltaan
mennessä ilmoittautunut
kaikkiaan 33 painijaa, joista sar­jaan
alle 140 IbS. 11, alle 155
Ibs. 14 ja alle 170 ibs. 3 sekä ras­kaaseen
sarjaan 5. Luettelemme
tässä kaikkien nimet: alle 140 E.
Sankala, M, Kokko,' A . Laamanen,
J . Lehtelä, I. Hytönen, K. Mikkilä,
V . Hyvärinen, V. Sundelin, E . E r -
ving, J . Kitinoja ja A . Lindberg.
Tässä sarjassa on kaksi tämän
vuoden mestaria, nimittäin Sankala
j a Hyvärinen. Sarjaan, alle 155
Ibs.: K. Hiironen, U . Leppänen,- T.
Peltomäki, Mikkonen, O. Kokko,
V . Oinonen, Y . Sundelin, Y . Rei-nola,
L . Lehtonen, E . Forcier, I.
Lammi, L. Lehtelä, E . Toivokai-'
nen ja T. Lind. Sarjaan alle 170
Ibs. on kolme koyaa poikaa: T.
Ponsen, P. Forsell j a Y. Haapanen.
Y l i 170 Ibs. sarjassa on mestari
näinä lap
hetkinä, j
alla hyök
taan.
Tör
s. J . osa!
kesäkuuta,
kommunisti
avustamine:
osaston var
kilöä keri
Ja edelleei;
kokouksessa
mään komi
ferenssiin I
1 Sanoma
/tiin tuomai
sikokouksell
senen on
uusien tila
saataisiin £
taan edelleenkin, vaikkakaan em­me
toivo, eitä syyttömät ihmiset
joutuisivat niistä kärsimään, kuten
edellämainitussa tapiaoksessa ruo­katalon
pitäjä. Tupllainen "mai­nostaminen"
on mitä parhainta
antamaan kaikille ihmisille käsi­tyksen,
minkälaisen hengen lapsia
nämä "sivistyneet" lapualaiset poh­jaltaan
ovat, Mesikielellä he pu­huvat,
"suuresta kansallishenges-t
ä " , "lähimmäisen rakkaudesta" ja
muusta sellaisesta, mutta sisällä
asuu itse vanha Erkki, joka ^ pis­tää
karvaisen kuononsa näkyviin
tämän tästä.
Meillä olisi muuten paljonkin
juttelemista näitten tässä •maassa
olevien valkoisten "sivistyksen ri­t
a r i e n " arkipäiväisistä touhuista,
mutta suoraan sanoen emme us­kalla.
He kun ovat erikoisesti nik-delle.
(Leht
asiakkaita ;
can st.) Päi
ka monta
katkennut
Canadan
den avusta
dollaria otj
tosta. Uudel
henkinen h:
ton valvonn
Päätettiin
ta makseta
osaston jäse
loille joilla
den tähden.
Alustuskon
etelä-Ontari(
koukselle. H
A. Vaara
li£äyk.siä.
Ensimäinei
dettävistä 1
keliyhtiöiden, kirkkojen j a kaupun­kien
ma jureiden hellässä turvas­sa,
niin voisi sattua, että nämä yh­teiskunnalliset
voimat yhteisrinta­massa.-
ollen - raahasivat, meidät Bur-
-Krashiin halkotöihin. Emme tosin
balkotöitä pelkää, sillä olemme eri­näisiä
" p i i r o n k e j a " tehneet ennen­kin,
mutta valkoisten veljien epäil-lyttävän
" k u n n i a n " vuoksi olisi ko­vin
noloa vankilaan mennä. Olem­me
nim. siinä käsityksessä, että
kuka kerran on asetetta ulkopuo­lelle
nikko
virkakunn.-.r
mekin tietä
hänet katso
mihin, vaikk
puolella asii
Valkoisist
me jatkaa,
näitten sam;
mesta nyt
sa. Porvari!
kenevat tosi
muksesta sii
mutta mikäl
punut kirjei
notaan niissL
dellisen anäi
tä oHsi jo c
telojakin käj
le huhuille .e
ta. Minään
kyllä voi piti
laisten veren
taa heiltä m
Canadan '
sanoa, että i
sa täkäläist
hommista, si
nen määrä k
ten on raken
ta ma niin. so
kuin myöskii
sellisnntta VJ