Vapaus, January 8, 1930

              Canadan Dollarista
LähetyshuliU:
VAPAUS,
^iä^ laäi jat^mitä jotka sv-säityvät
FxBtejta ^skeiseaa, T U E^
^ j ^ j E ^ ^ i i , . Joka tapauksessa
^ d i o t i t t n i t saäärä^kset ipostive i n -
3EcuctiaQ£^- ovait hanktrja myöoitei-'
nen jäätös. '
• .>^tefEfnst»/B^äcbt. „
Teissä, sähkösanomassa-^zoäärätäÄii
piuäitiejäsfnet eosbi feÄsttSmään va­kuutettuja
k e ^ i a Minorin vaatlr
xäa^xtL j a JttoäÄtm kirjeessä maini­o
i n , Pieselapdm :kpnventsioonil^o-tuksen
l ä j B a j a m i s e k s i johtokunnas­sa.
Sähköfajtnomsgi Japasst^ terraan-l
i u t a a n siihen-paJjP imbuttvmn ,me-kaanilliseen
kontrolliin. Siinä näet
määrätään -puoluej^saiet^ panemaan
päätökset lävitse.; huolimatta johto-
Aiuman, ei-pikaaifijaseaiten mielipi-
; Xpg]fiigAqi^Tg'n3T*^an yastiiifnalfaise^ia kien väärennj^yislstä ja sitten kun
Box 60. SUDBURY Ont.
iMitapilelleja myydään.
Tiedustakaa piUttiasioita
Vapaudelle ottavat rahaväHtyk-siä
vastaan myöskin:
VAPAVS
fORT ARTHUR BRANCH
216 Bay Street,
Port Arthur, Ontano
yAPAUS MONTREAL BRANCH
llOfi st. Antoine St.,
Montreal, Que.
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcnpine, On .
CHARLES HAAPANEN^
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
:c/riN {VIRTA,
557 Broaview Ave., Toronto, Ont.
DAVID HELIhf,
t r i nnikkakunnilla Keski-Ontaribssa
inisteeUa, ei Minor ottanut tätä
I huomioon, vaan sensijaan ehdotti
I keinoja, mitenkä tämä voitaisiin to­teuttaa.
Yhtenä esimerkkinä "kei­noista",
joilla. voitaisiin tämä sään­nöllinen
luovutus tehdä, esitti hän
j ciemattoman laiimiehen palkkaami-jicn
Ncv; Ycrkkiin!
Senlisäksi hän vaati* sitö,^ että W.
[Harju, joka silloin' oU Keskuspa
I icunnan myyntiasiamiehenä, _ on pan­tava
puolueorganiseeräajaksi, , m i i t -
I ta edelleenkin- on häntä pidettävä
I Keskusosuuskunnan palkkalistalla. ;
Näiden vaatimusten jälkeen M i -
i nor vaati heti vastausta, annetaan­ko
tuhannen dollaria Cleyelahdin
konyentsioonia varten. Siitä huoli-
J matta, että hänielle selitettiin, et-.
|tä tällaisista asioista iräättää vain
I johtokunta, hän painostamalla va,a-ti,
että hänen pitää heti saada vas­taus,
voidakseen lähettää New Y o r -
Ikiin sähkösanoman, että raha ta-
Kun Minorilta tiukattiin, että m i ­täs
jos jo yksistään tämän tuhan­nen
dollarin vaatimuksen johdosta
Johtokunnassa tulee erimielisyyttä ja
l^ttä siitä voi.olla seurauksena.-Kes­kusosuuskunnan,
hajaannus, n i i n k u ­ka
vastaa hajaannuksesta,, Minor
vastasi että se on hänestä yh^ente-
[ kevää, mikä on seurauksena^ kunhan
vain raha tulee.
teistä.
~ Tässä tuli nyt eteen kysymys, höu-
•dattaako fjuolueen -määräystä ja
puoluekuria ja senkautta aiheuttaa
varma hajaannus Keskusosi^uskim.-
nassa.. jä osUustoiiitotiaiilkkeessa.
VJä|kka n y t syjtistäfinkln O ^ E ^ kan-
^ ^ i ^ ^ i i s e s t i Hakv^a» - P i i n tosiasia
aa se, että Johtokunta tässä kysy-
»Orksessä ptll*jratkaiseyan askeleen
MAVmAS, KOK»N JA . H K I X -
. PORSSB^ JiirilJ.ON N¥T
FAÄTTYNYT
Syytetyt yhteensä 30 paidi vnoddksi
. > kinttDshaMucaeen
J K e r i e i n <»k«is-*m «atiuajt j^iMiät-^
^ensä'suurta huomiota herättäneessä
jutussa "liikemies". O n n i . Adolf Matr
tilaa, "johtaja" Smo K o ^ o a ja
konttoristi Edvard Hellforsia' vas-sitä.
jgjeispmmm ruvettiin
AitousemmaOa kdiitysasteölk olles­saan
ihmisen ei tuntenut n^lokäänr
laista metallia. K i v i oU hänen asee--
rxaap J a työkalunaan; j s en ayulla hä^
vaiinisti jiiyätädn iMiust^ j a luusta
; i.^ajiamaan sulatettua rautaa. SiUä
; # i n saatiin uutta rautalajia.' valu­i
t harkkorautaa, joka sopii erino­maisesti
valutöiiin. tuiitta. e.l;taotiä-
TOksi. syystä etiä se <m im»uasta se-tavallisessa
lämmössä että k u u -
nnettunJu
;Tätä uutta rautalajia ?iljettim pian
taan.
Juttu alkoi joulukuussa 1926 K o ­kon
vangitsemisella, mitä pian seu­rasi
HeUforsm pidättämhien, j a O n ­ni
Adolf Mattilan vangitseminen R i i - '
assa j a tuominen suomeen.
- SittOT^taun. syytettyjä oU yuonna
1927 Helsingin icaupungin raastu­vanoikeudessa
syytetty l e i o ^ m ^ k k i -
en väärentämisestä j a Mattilaa U-Sätel
«26 . e r i petoksestÄsefcä,^ jäX-k
m i .Viipmin, Lahden. .Ta,mpereen
Vaasafl,, jyyäskyiän j a T u n i n raas-tuvanoikeiöcsissa
useista. pahkklshek-elimenä.
J a mitä johtokunta päätti?
lahjotus tehdään
Heikkinen jar 1^ Wäck .puhuvat tun-teellisesti,
mitenkä Keskusosuuskui^
haita pyydettiin avustusta Minneso­t
a n , j a - M i c h i g a n i n kaivos- j a metsa,-
työläisteh järjestämiseksi ja heidän
edustajiensa " matkakustannu^ien
korva^ikseksi. Kumpikaan e i . p u hu
^elläesityistä -.muista, vaatimuksista.
Sensijaan »eikkinen valehtelee
mitenkä muka ^ s k u s o s u u s k u n t a te­k
i puolueelle vastavaatimuksia ja
',')aixi puQlue.ei noihin ehtoihin saos­tunut,
jläiietti Keskusosuuskuhi^ o-mJEit..?
dustaiaiisa, kauppamiehiä, .pie-veländln
^^kokoukseen. -Muttia phQlue
sai veiiotä toisiin työväenjärjestöihin
j a toisiin osuuskuntiin...".
Tosiasia on se, .että vaikka Johto­kunta
ei voinutkaan; suostua .Miiiorin
esittämiin yaatimuksihi, ehenipää
k u i n $5,C0O iainapyyntöönkään. n im
johtokunta katsoi _ vuosikokouksien
pfiÄtöksieh oikeuttavan sen anta­maan
avustusta sellaiseen järjestä-miskysymykseen'
'•"kuin Gtlfevelandin
konventsioonlin.
Johtokunta yksimielisesti päätti
laJijottaa Clevelandin järjestämis-konventsloonin
kustannuksiin, $250
Senlisäksi johtokunta päätti lähettää
oman edustajansa persoonakohtai-sesti
tutustumaan tähän siritykseen;
j o t ta johtokunta saisi väUttömiä tie­t
o j a , konventäioohista ja s e n ' m e r k i ­tyksestä.
Heikkihfen sanoo, että j o h ­tokunta
lähetti läauppamiefaiä. Joh­tokunta
lähetti yhäen edusiajfan, o l ­len
taina Vdustajä Mätti Tenhunen.
A u t t a a l ^ e n samalla konventsicxmUn
miehevien miiidenkin edustajien mat­kakustannuksia,
johtokunta yaltuuto
Tfenhusen menemään " ^tJIevelimdiiT)
autollaan. Tenhunen veikin memaes-
Wän viisi edus£äjaa ja,' t o i paluu­matkallaan
ttdjaisin neljä edustaja»-
Nämä eivät olleet Keskusosuuskun­nan
edustajia, vaan juuri jäiltä, j o i -
Öen matkakuluista Heikkinen__hai-kailee.
' Keäkusos^i^unta siis .lah­otti
Gleveländhi* konventäoonUle:
$250 j a lisäksi kustansi - edustajien
matkakuluja yhteensä $211.20 edestä.
Turun, Vaasan, j a V i i p u r i n hovioi­keudet
öUvat käsitelleet nämä j u ­tut
j a ^ T u r u n hovioikeus viime ke­väänä
oli julistanut asiassa päätök­sensä,
on nyt korkein oikeus lopul­lisesti
ratkaissut; jutim, tuomiten
vastaajat, osittaan alentamalla ran­gaistuksia
ja osittain vähentämällä
niitä pitkän tutkinfcovankeuden vuok­si.
Onni Aodlf M a t t i l a n pidettäväksi
kuritushuoneessa .8 vuotta 6 kuu­kautta,
Simo kokon 12 vuotta .ja
Edvard EfcUforsin. 10, .vuotta sekä
rangaistusajan päätyttyä oleman i l ­man
kansalaisluottamusta Mattilsun
10 vuotta sekä Kokko ja Hellfors
12 vuotte. .
"PUNAPAIlJAMÄÄRÄyKSELtS" EI
KIELLETtY , kMYTTÄ^HäSTÄ
JÄKJESTÖNUROTEN PUKUA
Sisämlnltätcr? tarkastanut puvun
mallia.
S? Puron ja Heikkisen erottaminen
Heikkmen kirjotukesssaan välttää
I että Halonen ja Rönn, "asettivat e h -
tOUalu» s i i s a p a j ä r j e s t ö ?*
.Keskusosuuskunnan Johtokunnalla
enempää kuin sen toimitsijoiliakaan
ei ole mitään sitä vastaan, etteikö
,cis.uu^imintäliike ja Keskusosuus-kunta.
avustaisi puoluetta, yjn. t a r -
kotuksia jos Keskusosuuskunnan jä­senistö
siten päättää ja valtuuttaa
jphtdciuman senmukaisesti toiml-ihäaäi..
T^häii mennessä tehdyt jä­senistön
{jätökset eivät edellytä s i -
-Ä, että KedcixBOsuuskuntä olisi puo­lueen
apujärjestö, joka rahallisesti
j a muissakin suhteissa olisi sen mää­r
ä t e n j a kflnxtrollin alaisena.
Keskusosuuskunnan Johtokunta ja
toimitsijat, jotka ovat toimineet
päätökden mukaisesti, ovat tämän
toja. Ja mitkä olivat nuo ehdot? He Judosta joutmieet likaryöpyn a l a i -
antnivaf ,-r„.^-- VT- , sdffiL. Tyomiehessä j a miussa puo-antoivat
ynunartaa, etta Keskuso- ,.T,^nÄ.^fa i , . , ,.
suuskunta olisi vahnis keskustele­maan
varojen myöntämisestä ehdol­la,
että Puro ja K. E . Heikkinen
erotetaan
johdosta."
alleviivaa oman' n i m ^ " k J r S T k ^ '
^nsa. niin tämä väite o n ^ f e ä .^^pt vaatimuksena, puolueen maä-valhetta.
Ainoa seikka, jöS *uU «^^^i? .«J? - » f ^ .
keskutselu OU se, että kokouksessa ^ ^ ' « ^ ^ " r i n rikkomisesta, maarählä
sanottiin f.Imorille että filkäjrta^« Keskusosuuskunnan tohnitsljoiden e-
_ -m rimoniie. etta sikäli Jaiin o t t a m i s i a j a sen tueksi keksiä k a i ­kenlaisia
ti^ a i s t u j a syytöksiä?
Turussa olivat poliisit estäneet jäc-jestönuorten
lUttopuvussa. olevien
järjestönuorten sisäänpääsyn erää­seen
iltamaan.
Tapahtuman johdosta tiedusteli
järjestönuorten liiton sihteeri N.
Kavenius i)uhelimitse sisäministeri
Lmturiita, onko. hänen antamansa
n.s. "punäpaitamääräys" uloitettava
siis myöskhi järjestönupriin. alaikäi-sihi
lapsiin j a heidän liittopukuun-sa,
joka sivumennen sainoen on sa­man
värinen kuin esim. läiisimais-ten
armeijan sotilaiden ja suojelus-kuntÄJäirten
kesätJUkuijen, : TäUöin
ViaiStäsi.ininisteri, "ettei määräys hä-nien
käsittääkseen lasten järjestöä
koskisi. •• Pyysi ••kuitenkin lahemmiii
nähd^6wi .ihihkkialnen p.o. järjes-töiiuorten
pUkif^ori.
Kun toV. Kavenius sitten lauan -
taina kävi sisamhiistciin .puheilla
esittäen maiiiittiri pu^äih, ! tiedusteli
hän uudelleen, phkp inlnisteri^ a n ­taessaan
tunnetun määräyksensä
tarkoittanut sillä myöskin työväen
44s1ieiöäiyestön. vitaalisesi iEdusta-jäkokouksessffii
hyväksjmiää ma!-
aittua : liitt6ptikua; :ci ? ministeri
liiyöntäiyrt sitä t^irkoittqtteBns^^ Kun;
K; sitten lausui toivomuksen, että
asianomaista . määräystä selvennet-i
| i s i i n ; sitenV cttdvät poliisivirano­maiset
;v pääsisi sitä* ymmärtänaään,
siten k u i n Turun .poliisimestari seh
on ymmärtänyt, "vastasi ministeri
asiaa tutkivansa ja*,harkitsevansa.
m i h i n •toimenpiteisiin asia mahdol­lisesti
anta aihfetta.
J O U L U L A H J A K S I , S U U K T U t O I -
siLLE vmkMssTEOsJ^äiiX io
MILJOOKÄA MK,
lueiehdissä joistakin yksilöistä Eni­t
en Halosesta j a Rönnistä, tehdään
"syntipukkeja", joita nyt syytetään
vaikka .mistä.'•
Tietenkään ei olisi ollut mitään
Heikkmen oikein pyytää latoaa ja avustusta.
Suomalaisen Toimiston |
Clevelandin kokous -on kysymyksessä
I t ä y t y y TUELrn sihteerhi Pos-
_tenn lähettää johtokunnalle •«iral-llinen
kirjelmä, jotta asia voidaan
mbn^hlaä^ tarvekaluja. Tosin hou­kutteli
metallin väUd:3rvä loiste jo
piiloinkin ihmistä koettelemaan muo­dostaa
^ t ä erilaisiksi esineiksi -iä.''
v e a ^ ralmistetun vasai^ui j a tiediah
avulla, j a . tälpuvaisuutensa vuoksi
metalli ^ i b e » soveltulkin erhmmai-aesti-
Etupäässä k u l t a _oU se metalli,
josta oivallisen värinsä vuoksi ja
sentähden. että sitä verrattain usein
tavattiin puhtaana. sekoittiunatto-J
u;an§, a l j e i t a ^ V-valmistaa JcoHstuk-sia.
Sen ohessa käytettiin josicus
myöädn JUopeaa j a kuparia, noita
kahta metaUia, joita silloin tällöin
myöskin löydettiin sekolttumattcrari-n^
Ja. jotka,samoin, herättivät huo­miota
hohtavalla virillään. :
Sattuman kautta havaittiin vuo-siti;
it^xisieh koluessa, että niaa sisäl­si
vielä rikkaita äarteitia sekä ennen
tuntemattomia että samanlaisia me-tay^
ja, joita j o . o l i käytetty, mutta
että tarvittiin tulta, jonka avulla
voitaisiin erottaa niitä erilaisista, u -
sein vähäpätöisiltä näyttävistä k i v i ­lajeista,
joihin happi, r i k k i tai joku
muu aine .oli ne kemiallisesti yhdis­tänyt.
Näin sai alkunsa metallien e-rottamlnen
malmeista.
.;j^^uutawlat. kansat, varstokln ne.
joiden s^umapaikoUla oh niukasti
.rautamalmia, . ovat tunteneet, kupa­r
i n aikaisemmin kuin raudan, .ja
kaarin j a t i n a n sekoituksen, proiis-sh^,
jos heillä on ollut saatavissa t l -
namaimia. IBmoopalalsten tullessa
Amerikaan oli siellä' useimmissa
maissa jo kauan käytetty kuparia
tai pronssia, kun ra ii ta sensijaan
oli aivan tmitematon. Useimmilla
mailla on kuitenkhi suurenemat rik­kaudet
rauta- kuin kupari- t a i t i n a -
malmeja. Puhtaantunasta rautamal­mista
erotetaan rauta verrattain hel­posti.
Erään kreikkalaisen sadun " m u ­kaan
m^iiodöstul keman suuressa
metsäpalossa Ida-vuorella i-autaa.
Blltä keksittiin raudanvalmistus, ja
jotensakin samalla tavalla lienee se
keksitty muuallakin. Tosin el sil­l
o in vielä tunnettu niitä i i y k y a j an a-puneuvoja,
joilla rautaa voidaan
sum-emmlssa määrissä erolttaa mal­mista.
Sentähden rauta oli vielä kau­an
alkaa useilla kansoilla vähemmin
käytännössä. Pronssi, joka oli ko­vempaa
kuin kupari j a jota voitiin
saada erilaiseksi lisäämällä siihen
enemmän tai vähemmän tinaa, o li
sen ajan tärkehi metalli, josta y a l -
mlstettltn astioita, työkaluja j a koris­tuksia.
N i i n o l i esim. I l l a d l n sanka­r
e i l la • pronssiset sotavarustukset ja
aseet/ j o t ka olivat xu-n^aastl koriste­tut
: tununalla teräksellä.
Metallien käyttötarve lisääntyi, a i
k a l n kuluessa. K u p a r i - j a tinamal-meja
saatiin n i i n vähän, että ne a-j
a n pitkään kävivät riittämättömik­s
i Kivilajien, jolta ennen oli p i ­detty,
aivan arvottomina, tiedettiin
nyt olevan arvc&asta rautamalmia
Kekseliäs ihmisäly hupmast yhä pa­rempia
raudanvalmlstuskeinoja. K u ­p
a r in j a t i t i an hiiman kohotessa o-p
i t t i in valmistamaan rautaa suures­sa
määrässä ja helpolla hinnalla
Huomattihi myöskin, että kestävänipi
rauta, teräs, vaikka .sitä o l i k i n val­keampi
valmistaa j a se sentähden
myöskin kalUiinpaa kuin tavallinen
pehmeämpi rauta; oli edullisempaa
k u i n pronssi useitten ja työkalujen
vahnlstuksessa. Näin alkoi varsinai­nen
rautakausi sivistyneillä kan-l
i y t t ä ä suuressa määrin selhdsten e-ilden
valmistuksessa, jolta ennen
tehty muista aineista, kuten eshn.
JÖmunankuuliin. keittoastioihin, ko-neenosUn
y.m.
^Kahdeksannentoista vufisisadan
ICBskivaiheilla. sattui merkkitapaus
jonka vaikutus el ollut tärkeä-aino-s^
taan sivistyneiden kansojen ylei­selle
taJoudelliselle" keliltykseUe; vaan
joka ensi sijassa sai rautat^cJlisuu-
0pn kehittymään niin huimaavaa
.Vjmhtia. ettei rohkeUikaan mielikuvi­tus
olisi voinut moista, uneksia. Tä­mä
tapaus oU höyrykoneen keksimi­nen
V. 1776.
y-Nyt oli saatu uusi. vohnakas kan-mistm
teollisuuden eri haaroille- eikä
pjtu enää, kuteri tähän. asti. «suurem-p
l a tehdaslaitoksia perustettaegsa
riippuvaisia vesivoimasta eikä slts
yksinomaan sidottu juoksevien vesien
läheisyyteen. Ensimäistä höyrykonet­ta,
seurasi pian. useampia. Mutta vain
raudan käyttäminen, tämän nietal-
Un, jota iiionto n i i n runsaalla kädel­lä
on ihmiselle lahjoittanut, sai a i ­kaan
sen, että tuon tärkeän keksin­nön
tuottama hyöty ulottui mahdol­lisimman
laajalle. Rakennettiin raur
talsia höyrykattiloita, jotta voitaisiin
kahlehtia höyry jo syntyessäiin, sa­moin
rakennettiin xautalsia koneita
joissa höyry pakpitettUn ilunlsen
(Palvelukseen. Monenlaisia koneita
keksittiin erilaisia hyödyllisiä töitä
varten, kuten esim. vedennosto- keh­ruu-
ja kutomakoneita, j a samoin
myöskin koneita metalli-, puu- ja
klvitöitä varten.
Rauta oli tullut välttämättömäksi
sanan täydessä merkityksessä. K u i ­tenkin
sen merkitys kasvoi yliä. kun
höyryvoimaa aljettlln käyttää Ih­misten
välisen likenteen helpottaml-sekiy..
Vuonna 18^ rakeunetusta rau­tatiestä
tuli ensimäineii silmukka
siihen rautaiseen verkkoon, joka pian
levisi kautta koko asutun manner­maan.
Tämän rautaverkon perusta­minen
ja ylläpito, samoinkuin teh-dasliikkeen
hopea kukoistukseen ke­hittyminen
kälkiclalla siellä, minne
T H E L
m: • \ laiomn
P o l v i in ulottuvaa, vjilkosesta kumista, jmustan sif;*"!?;
osan kanssa, sekä. raskaat laajennetut pohjat':
Gnemniun käytetyt sekä kuuluisuutta savuttanut
ropessit pohjoismaissa.
Alhalain Linta kaupttncinui, miksi sitten
maktu enemmän
Työsiikkia
Budjettikäsittelyn yhteydesjsä e-duskunman
istunnossa t u l i j ä l ^ n e-sille
kysymys suundrkaherroj^n
palkkojen korotuksista. Suurvlrka-herrojen
edustajat tahtoivat väittä-,
mättä puristaa budjettiin useiden
kymmenien., miljoonien '^tasoituksia"
virkaherrojen puolesta, sanioin* o i a a -
lalsliittblainen pääministeri Kallio
Sos. työväen, edustaja :iBosenherg
vastusti korotuksia j a osoitti, että
kallispalkkalset virkzAerrat eivät
tarvitse noita miljoonia joululah­jaksi,
erittäinkin, kiin m^an työtä­tekevä
väestö kaupungeissa j a maa­seudulla
kärsii suoranaista nälkää.
Pitkän keskustelun jälkeen b y - „ „ „ ^ « , i , „ j ^ e o „„^^ «^i,«,=a«s
runsaasti juoksevaa raudan kuonaa
spllia.' Myöskla siellä, missä rauta
-kyllä' tunnettiin' ennen pronssia, a l ­j
e t t l ln vasta nyt panna arvoa sille
tälouhelllsessa elämässä että so-idassa.
;Bäudasta j a teräksestä tuli
t ä ^ lähtien tarkehi tarveaine. Eri
asi^ab^arpjen vaatimusten mukaan
käytettiin jpkö heippohlntalsempaa
tavämsta rautaa tai kestävämpää
terästä. K u p a r i n j a pronssin käyttö
supis<;ul yhä vähäisemmäksi; pääa-sialUse^
sti käytettiin niitä vain koris­tuksien
valmistuksessa sellaisissa
tempauksissa, joissa rauta ruostumisen
tähden el ole osoittautunut sovell-äaksL
, yieiä keskiajan loppupuolella käy­t
e t t i in yksistään sellaista rautaa. Jo­t
a ei erotettu rautamalmista Juokse-reutatiet
ulpttuivat, sai aikaan sen;
että raiidankulutus yhtäkkiä koho­si
suunnattomiin.
VaUtettavastl el meillä ole min­käänlaisia
tietoja viime vuosisadalta
maaliman vuotuisesta raudantuotan­nosta.
Viime vuosisadan alkupuolel­l
a , jolloin raudankulutus oU .suures­s
a määrin kasvanut köyry voiman
.käytäntpän-o|t^is|mi ; jjohdosta,: oU
vuotuinen raudantuotanto noin 40O,-
Of)^ tonnia. Nykyään se o n y l i 2 0 ' m l l -
jppnaa tonnia. _ Vuosisadan kuluessa
se, on siis kasvanut vllsikymenkortai'
s e ^ i . Jos lasketaan rautatonuiu h i n ­ta,
»sellalseni^lrain.Sjä lähtee 'rauta­tehtaasta,
keskhnääiiii npin 20 dolla­r
i k s i — useammista valssir^utala-jeista,
valutavaroista y.m. makse­taan
epäsuotuislmpuiakin aikoina
paljon enemmän — n i i n nousee vuo­tuisen
raudantuotannon, yhteisarvo
satpihin miljooniin dollareihin.
Ifeutaa, Joka on monta vertaa hal­vempaa
kuin Jtnuut metallit, saadaan
vuosittain raha-arvoltaan V/j ker­taa
j a patooltaan lähes 20 kertaa
n i i n paljon kuin kaikkia multa me­talleja
yhteensä. Raudasta on to-dellakta
tullut maaliman tärkein
metalli. Jos ihmiseltä rilst^ttÄlsihi
kulta, hopea, vaski tai joku muu me­talli
k u i n rauta, n i m hänen et>älle-inättä
täytyisi kieltäytyä monfstae-läraän
viehätyksestä,, mutta hän .voi­si
korvata näriiä metallit jollakin
muulla eikä hänen sivistyksensä s i l ­tä
tarvitsisi alentua. Miitta mihin
tilaan jouduttaisiin, jos rauta i ' h t -
äkkiä häviäisi maan päältä, sitä on
valkea kuvitella mlele.ssään. Pukum­me,
valaistuksemme, taloustarpeem-me,
/kirjallisuutemme, kalkki valmis­tetaan
rautaisilla koneilla. Meidän
a ikariamme olisi aivan mahdotpn
tulla toimeen iinian rautaa, - T J . K .
Valmi-stettu raskaista, harmaiista täysj-villasista
lungoista.
4 paria $1.00
Sypaksia
f>0 j)aria ainoastaan, vodenpiiUviä sy-piik.
siu, 1 (>
yliispiiin.
t. varsilla. Tav. hinta $7..'iO
Erikoista $1.95 pari
Miesten pääliyskenkiä
Myymme kaikki julelUL o!ovat miesten
kolnii- ja nolisolkiset Cashmere sekä
v i i lu Jer.sey.stä tehdyt puullyskengät eri-koiKalonnukselhi.
Tuv. h i n t a ollut $2.95—
^ Nyt $1.95 pari
Pari $4,00
Overhaaleja |a
Raskaita overhaaleja, valmistettu kakai-sckä
kolmikertaisten neuloksien k a i m a,
neljä suurta taskua, myoslsm viivo­t
i n , kynä sekä kello tasku erilcs^en. Smock
takissa on myöskin 4 taskua. Tilavia ko­koja
36—44 asti.
$L49 kpL
iMusvaaUeita
P a i t o j a seka hou.nnja tehty 100% puh-,
laLsta vjllalangoista. Tav. myyty $1:50
kpl. Nyt myymme
98c kpL
Mackinaw taUceja
K a i k k i miesten mackinaw takit, joita
tavalli.sefiti on m y y t y ?4/J5—-$8.50 asti,
ovat alennettu nopeaa myyntiä, varten
tähän liintaan
$3.95 kpl.
•mm
ROPESSEJA NAHKAVARSIEN KANSSA
taasen lähety.s American Gold Seal tekoa ropesseju 7 t. jnahkavarren kanssa, j o l t a tavaHlsesiir
on myyty $3.95. Nyt myydään p^|.| $1,95
Ostamalla eniten octamme hBlvenunalla
iMyymiiUl eniten —myjmme balvenunalla
ELM STREET A. SILVERMAN, Omittajs
WILFRED SALO, «uomalainen myyjä
SUDBtlKYiÖljnS
m l i
Miten syntyi nitiiitys
"hevosvdima"?
Khran; ehdötusken; ' l ö roi^pohan
markan, myöntämiseiBtä virkaherro­jen
palkankorotuksiin. Ehdotus hy­väksyttiin
94 äänellä J87 vastaan
jotka annettun toveri ^Rosenbergin
Hyväksyykö osuustohmntajoukkom-; pojsloehdotuksen piiples^^^^
me tällaisen menettelyn? Jos hy-ottaä
käsiteltäväksi Pelkästään P U - ^ odotettuiin , yupsiko-
> a kirje ei ole siihen tarkotukjJen Keskusosuus^tä v i -
«>Piva ja Jos vaan S t e S S m ^ ^ ' ^ ^ mahiitunlalseksl
kirjeellä pyyntö nUn sillä «4^ i ^PUJärjestöksl j a jos senjälkeen j o h -
äohtckunna^a sitä merkitystä kS'*?£!?^ toimitsijat eivät toimi
nata iTJELrn vu-aJlisella idrjehnällä 1 ^ * ° ^ * * ° määräysten mukaisesti
^ lupasi tämän ottaa huomiooii f*^ splvaista-
^ m myös johtokmmalle 3 ^ ^ puohietohnitsi-
^ tulikin Wm. Posterin allekirjoW ^ovat x,lkeutettuja ^ s ^ o m ^ ;
^ iärje, joka sisälsi edellämafei-i f * ^ ^ ovat jolssakhi ko-
^ t u h a n h e n dollarin lahjotuspa- ""^
~**»«äys saapan sähkäteitse
vaatimuksiin vastat-Ä
i f ^ Jf^ov^.feJsym^kslä, jolÄ
^ e n , eika Ronn. voi läättäa
^ ° t k a o^afc aimostaan Johto-paatettävi&
ä ja että johto-valtuudet
rijottuvat ^
, pa«a Mmorm poistumisen jäi-
SÄHKÖSANOMA
Oscar ^Suomennos)
koukslssa sahoheet, että "sitä mltk
me emme voi kontrolleerata, sen me
tuhcammel"
SAHAT EDEIJLjEXiNKIN IVJJSS-ABKOJA
V.k. 19 p . syttyi Muolaaa fiota-kassa
sijaitseva,Veljekset tfschanofr
f i n saha tuleen. Kyyr^än yifc:n
sammutusyrit^^sistä huolimatta t u -
Suurin osa maalaisliiton edustä"*-
jlsta petti valitsijansa äänestäen kö-rotussumman
myöntämisen puolesta.
Tämä ei estäne herroja kuitenkaan
vastaisuudessakaan selittämästä, et­tä
he ajavat hätääkärsivän maa-laisväestön
etuja.
Tarkastelkaa' maaseudun köyhät
maanviljelijät, eri puolueiden edus­ta
j l en tekoja,; älkääkä ;Uskoko, m i ­tä-
ne sanovat vaaliefi aikana. .
tAPUAN TOJNANTÄIÄT »ROlif-
TAVAT KAIKKI. KOMMUNISTIT
TtflSTii
K^mianta^n yhdistys perostetaan
Uusi Suomi kertoo:
Eiliseksi oU Lapuallp kutstd;tu
työnantajien. neuvotteluKotopus har­kitsemaan
toimenpiteitä kommunis-i
n i n kitkemiseksi työmailta. Koko-
^ikseen PU ^ l a p u n u t hiipmattava
^ , jouldto paikkakunnan lyönantajia.
i^)htui saha perustuksiaan myöten sen avasi tehtailija F- Niskala..
Ktmefauoiie saatiin kuitenkin p e l a s -
tetukSL — Saha oU v a k u u t e t t u e-räässä
ulkolaistesa yhtiössä 100 t d -
hannesfa markasta. Se rakennet­t
u vasta kbhnisien vuotta skten. m u t -
tia eiH>llUt käyimiiEBä kirtar t ä nä
syksynä.
JDk% l y h y e s s ä puheessa; huomautti^,
e t t ä k o m m u n i s t i s e n l i i k k e e n tarkoi­tusperiin
k u u l u u oleellisena puolena
kaiken y k s i t y i s e n liketoiminiian t u ­hoaminen.
Vakava vaara ' . e d [ e s s ä än
olisi työnantajien ; S e n v u p k s i ^ y t ä yä
sitä vastaan. SamaJla M n ioriten-j
^ jota oli helppo takoa. Tämä. kuo­na
täsrtyi sitten hyvin perinpohjaisel­l
a takomisella erottaa raudasta. M i ­tä-
enemmän: sulatusuuneja suuren­k
i n torjui mahdollisesti esitettävän
käsityksen, että työnantajien toimin­t
a oUsl kohdistettu työväestöä vas-taan.(!)
Tarkoituksena on yrittäjä­toiminnan
j a " l a i l l i s en yhteiskunta-
Järjestyksen" suojaaminen, raulian
j a sovun palauttaminen työmaille
K : e s k i i ^ l u n jälkeen hyväksy ttlfa
seuraava Julkilausuma:
"lapuMi työnantajien kokous ke-hoittaa
kommunlsinin poistamiesksi
j a laillisen yhteiskuntajärjestyksen
j a yrittäjätoiihixman turvaamiseksi
tydnaQtajia eroittamäan ne kommu-ni?
Öset työntekijät, jotka työnanta­j
i e n kehoit^ksista; huolimatta eivät
luovu kotiimunistisesta puolueesta
j a yhteiskunnan vastaisesta toimin­nasta
sekä vastaLeuuiIessa ottamaan
p^velukseehsa aiiioästaan laillista
yhteiskuntajärjestystä suosivia hen-klKItä."
Eedlleen päätti kokous ryhtyä toi­menpiteisiin
työnantajien yhdistyk­sen
perustamiseksi Lapualle. Yhdis­tyksen
enslmäisenä tehtävänä' tulee
olemaan niiden henkilöiden luette-lofaninen
'<siis musta lista), jotfca
kehoituksista huolimatta eivät luovu
ojmmunistisesta puolueesta -ja sen
' <^minnä.^a. > -
Puhuttaessa höyrykoneista, vesi-moottoreista
y.m. käytetään yoiman
mittayksikkönä "hevosvoimaa"; se
on se voimamäär|i, Jpka : tarvitaan
nostettaessa 75 yhdessä sekun-ni-
ssa 1 metrin korkeuteen, tahi 25
kg 3 metrin tahi 1 k g 75 metrin kor­ko
ufceen. "Hevo.woima" {=, 75 idlo-
Pääkonsulivirdsto
koko Canadaa varten suorittua
ikaikkia maan viralliselle edustuk­selle
Icuuluvia tehtäviä, antaa^ pas­seja
matkustusta varten kotimaa­han
t a i muualle, vahvistaa asiakir­j
o j a , käännöksiä y,m., selvittää pe-r
i n t k - j a muita Suomen kansalai
s i in kohdistuvia asioita.
Osoite:
Consulate General oi Finland,
Room a i8
1410 Stanley Street, Montreal.
(Corner St. Catharine and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli.
Lisälwi on Suomella- edustajina
Canadassa: Konsuli E r i c k J . Kor­te.
Port Arthur, Ont. — Adiel
Saarimäki, 319 Bay St,, Toronto,.
Ont. — H, P. A l b e r t Hcrmanson,
479 M a i n St., Winnipeg, Man. —
Thomas Franssi^ Box h, Copper
C l i f f , Ont. — Charles E . Magnus­son,
54 Uock St., Saint John, N .B
— G. W. Törnroos, 551 Howe St»
Vancouver. B . C
••••
CANADAN KOMMUNISTIPUOLUEEN
KIN OSOTE
SIIITEE
KatnmunUtlpuolueello IHIiDtettarS Itirjeradito
on puilrttiva otbolevalla oiniUetla: Mr. Tim
DMCL, Koum V>, l<>3'/i OiurcU St., Torouto 2,
Out.
NKMÄNNKN nilllN AI.UKTOIMIKUNNAN . i l i
lirerlu « » o l « ! Uiix 69, Suilbury, Out.
t. W. I. i;. of CANADAN. Polijoin-Oniarlon
<lu«komite«lIa tiileni kirjemraibtö, ynaU utaul
liib«?tykn*t <»nlru»v«j K. S«Jo, Boi 519, So,
TurcupiuR, Out.
flEAVKR hAKKS -n. oiu»ton kokoobiet ioU knon
«nai f i i n n u a u i kello I piiiviillii onatUiD U l u l l a.
O M i i l im Irtotej Box tl7. VvrlbiogKut, Ont. —
Voimitteluiieura Jeliun otols on
CANADAN SUOMALAISEN JÄRJESTÖN, liillit
t«lun, •ibtirrrin atott ani Jobo Virta, 9S7
firouilvietr A*e., TotoBto, Ojrt.
CANADAN SUOMALAISTEN TYÖLÄISTEN UH-HKILULIITTO.
UittotaimikunaiD kotipaikka
on Sudburjr, Ont. {.iilon «ibleeri on P. Uuo*
boDcn, o». Box 69, Suclbory, Ont.
o M i t o n oiote on: Box 610,
Halutaan kirjevaihtoa
Täällä oli«i 7 iloista nuorta poj-
_ kaa v a i l l a talviheilaa, j o t k a haluai-ta
pitävä meidän .parhaittenkaan he­vostemme
voiman kanssa. Nimitys
on yhtä vanha kuin Jaines Wattin
keksimä höyrykone. Mistä se sitten
sai alkunsa?
Jaines Wattu3 höyrykone' o l i en-siVM
käytännössä eräässä olutteh­taassa,
jossa sillä pumputtlin vettä.
Oluttehtaillja tahtoi, että böyrj^o-ncen
tuU nostaa hänen määräämän­sä
yesipaljous. BS-h, ehdotti, että
v e l l o t t a i s i in höyrykoneen vohnaa
harien vähviinpain. hevostensa vpi-maan.
James Watt suostui eh-dolÄlkseen.
ÖlUttehtailijä otti pacz
<jon ratoK.si. Kirjeet
min valokuvan kanssa j a ilmankin
L«rvetulleita. Ikä ja oKottccmm*'
on näin:
0. Vuolle, ikä 22 v.,
1. Lahti, ika 21 v,,
T. Helle, iica 20 v.,
K. Ruohonen, ikä 20 v.,
A. Hendrickson, ika 23 v.,
J . V«lli, ika 23 V . ,
Y. Värttö, ikä 22 V.,
' Glacier, B. C.
haan lievosensa ja valjasti sen vipu-laitoksen
eteen, joka i>ani pumpun
hikkeeseen- Hevonen ponnisti kai­ken,
voimansa, kunnes se 4 tunnin
kuluttua valpiii uupiineeiia maahan.
Oluttehtaflija vaati sinöln, että Wat-tin
Aöyrtkoneeh tuh saniiassa ajassa
nosfea sama määrä vettä kuin tuo
ylenmäärih ponnistanut hevonen,
Joka loimksi ph nääntyneenä heit­tänyt
henkensä.
O l i nostettava 108 m (3) vettä 10
metsin syvyfeestä kaivosta. K a k si
kuutiometri/vettä pahiaa 1,000 kg,
jote|i nostettavan veden koko paLoo
oU 108x1,000 = 1C8.000 kg ja koska
nostokorkcus oli 10 m, n i i n oli suo­ritettu
työ 1.080,000 kilogrammamet-riä
4 tuonissa eli 14,400 sekunnis­sa.
Työ yhdessä sekunnissa oli siis
imÖOO k gm
14,400
=75 kem= l hevosv.
Useiden kokeilujen perusteella ha­vaittiin,
myöhenunln, että hyvän he­vosen
todellinen työvoima normaa­lioloissa
on vain noin 35 kgm. V i -
puaisan edessä suorittaa hevonen *3
kgm:n Ja ajoneuvojen • edessä 50
k^rmrn työn, KonehevosVolma on
siis noin If^ tai 2 kertaa hiin.suuri
k u i n hyvän hevosen voima.
COBALTIN «.
Cobalt, Ont.
S. J . CREICHTON MINEN OSASTON lokoukMi
ovat ioka kuukandeo toiaen tunnanlal. Itello 2
lp. Klrjeraiblo-oaote on: S. S. Oaaato, Box
92, Creiebton Mine, Oot.
S. J . COLEMANIN «uaton kokoiikaet pldetäao
Joka tolocn Ja vilmelneo taoouatal keila 1 ip.
KirjeioiTalhLa.oiiote: S. J. Oaaato, Box Hl,
Colcinan, AJta.
S. S. FINLANDIN oaaaton kokonkiet plJetian
Joka rnaiDuiiucn auaDiuilal kuutta, kello II
piiiviillä. 0«ot«: Fiolatid. via Banrick, Oat.
S. J. rORT WJLI.tAMIN Maiton tyCkakoukart
ovat Jökaiva kuun eoaimäiceo Ja iobaat, «uo-nutitai
kello £ illalla. JobtokUMUn kokoukvi
r<Ji?lliM-nä tiitlaiua, •onulU itBOoeaitolU 211
Kol,crl«on St.. Fort .Villiäni, Oot.
CANADAN KOAIMUNfSTIPUOLUEEN NUSIMO-I-
A.N oiailun tjrökvkouks» pidetiiän kerran
kuuma; \VtmiuMa tuanaola!, - kellu 1 j.p.p.
0<(>i«: Bux 2% Sbtunavon, Saik., Cao.
S, J. NIPICON oaatton i7Ökokou1cut pidetSiin
joka kuun 2»i ia 4 » aunnnnui. Kirlevaibto*
HMIUS oa: S. J. OttMo. J. Netala, Box 51,
Nipigon, Ont.
S. J . LAKE COTEAU OMHoh No. « kokoukaet
pidetöiin oaaaton tuulilla Joka luinn toinen
«unnnotaJ kello 1 piivXllä. Foftioaote: Box
fST Duablaoe. Saak.
S. J . LADYSUITillN «aattoa kokoskaet pideaäo
Joka kuun neljää mnnonUi, alkaen kello 7
»UalU. ICirjeraibto.oaot«: Box 1S3, tadrtmltb,
c.
S. I, LONC LAKEN MHIOO Urjeenraibto-oaote:
Victor Uäonioen. Bbeault, via—Sndbnrr, .Ont.
Kokoukaet on Jokaisen laien lonnontal Icsoau
kello 1 ip.
LUMBEB TBORKEBS INDUSTRIAL UNION OF
CANADAN Häinen piiri. Kirjenibto-oaota on
Alf. Ilautaniqki, 316 Secord St.. Port Arthur
Ont. Babalibetrkset on ti^tiirä ylliolenlta
oaotieelU.
S. J . KIRKLAND LAKEN «taaton 0«>t« on:
Box 2«0. KirkUud Uke, Oot.
S. J . LEVACKIN otattoa No. 33 kokoakaet ^i-deiiää
joka koukaudea toinen cnnountai Sib-teeHir
otote: Box 41. Levaek. On).
S. J . NOLALUN oioatoa .1u>kanfctet « i Jghiltaiuivi
kuukauden 2:fien aunountai kello 2 Jj>. JOH«» ;*
.•v»Ibio.oaoi«: Frank Nurmi, ; N ( ^ , J ^ A 4 ^ , . - i i;
Ont,
s, J. MONTREALIN PSASTON jifCtölfflttk^if v i i
pidntUäu uMiai»n buineiittolla I*^ IioM.p»mm^:'^:j'_-X
Hl. \Vr»t, Jokaliwn kuun. rnitniäin^ '«ttimttntjil::,
k r l l a 3 lliapäirrilla. Jobtokunnon kako«k««e ' -
tamana päivinä kello 2 tlupiiiratli. Kbje«ii.
traibto-oAote: S. J. iloiureälio Otaato, .14^^'-V^^^^^^^
Notre Damo St. Welt, Montreal, Qoabee
.S. J. phnT AnTHUniN OSASTON kofamli^i^
Joka Luakauden cDumiiinen .«Muanntai, jobto^
knoijltt Irnkniikift J"1M' lr.ri,ffft'f'**n tHf'rii' Jt
»liiiieinen nuunantal, nlrtelmlteitnai" kottoäktM
Joko toinen , ke«klWIkko, nattjaouo kokoontoji-^,^^^^^^
ftka entlmSinen Ja :koIraaa MM • 3wikmilie^r,y-:'fi^
Kaikllfcn kokouiten aika oa Jkello 8 lUoUl. Kir-' '~
Jecn«aIbto.o«oie 310 Bay St., Pott Ariliitr, Oat.
S. J. P6TT.9VIIXEN oiaKo No. 14, .VMcopiae,
Ont. • ' , . . • > ' ^
S. /. KOSK CROVEN voaation kokotiktet .pidc' ' '
tään Jok» kuukaudeii toinen «Bnontol J w I l * V i - • :^
J.p.p. — Kirjecnvaibta-otota: T. KoIXimeii^r-^'';'!
Ko«e Croire,'F.O. -Ontario • ;^VJ>'':'!:v.J:y
}. SAULT ST£. MARIEN OSASTON NO. S \ '
lyukukouktet pidetääa Joka. toinen irffTVnt^I;'
alkaen krllo il J.p.p. omalU baaliUt. Otote:
120 Thoropton St., Sault Ste.-totie,.Ojtt;;;, )
S, J. SOUTH POflCUPJNEN OMrttni treaokiuk.
a«t pidetään Joka kuukanden kolaunteaa «tiii*^ ^ •
nuntoina, kello 2 Ip. Otote: B«s \ :: ' v
SOINTULAN OSASTO (Canadan .SnmMhitej»'
Jdrjenoa Otatio 56) kokoontntt oinoUa liaalil-'
laon Joka kuukauden entiaSiaenä attnasstatnii.,
kello I puivailJi. Otote: SointuU, B. C.
• KV*"
SUDBURYN OSASTON ;NO. 16 iirJ««afaäto. *
otote on: S. Otatta, Bös 26, Sudbnrr, Oör^l. ,
S. ;. TIMMINSIN otjtJSm koköoltiet/^jrfaetSjB
Joka toisen (annvntai. Oioaton ' kirjeraibtdi'' '
o.otc: S. Ontto, Box J090, TItaiaJiia, <)ol. ';
Paikkakunnalla on «di»trin3«aä J«rJe«äftrmJn™ V^^^^^^^^^-S
kaivanto-. Ja laettjtyCUiitten järjettöSo. 'V
S. J, TOP.ONTON oaatton^fySkal^onkaet pidetään .7.'
Tfltouton iJiiooiaUiaen- Senraii' fanottetittoUa.'MT;v . b?^:^
Dcoadvicvr Ave., Jukaitefl itm)|.^i.it>i« fp.fti^vjs^fff ^ \'
ja kolnut aunnunui-illa, aUcae» IteUo 84». •'
Objelma- Ja ketknttelukolunikaet tidetMiUli;f<i^::l'.''^^
kaiten kuukanden loinen ja selJS» tiutaiiiital. ' '^^^^^^^^
JlM, alkaen keUo 8.00. Otote: K. S. Oiait»,
•9J7 Broadfietr Are. ''y-:'.-y
S. J. WEBSTER'S CORKJERIN: oaaaton kokonktet
pidetään estitnäinea t™''nnt«} /'^imita.;'JJh-' i- ••'/i'''''^.
Jeenv4ibtp.oiote: O. Salmi,.JBT^tter-a X^iniets^ S""'
B. C. .-• /
S. J. WANUPIN otaaium jktttijuaiadtoidcse^ tHi».
tään Joka knulunden 3u mimanui\:lai&-:'^,i'^s:i\:^.
j.p.p. Pottlotote: . Qsaxtz,' Oau^ .v'y?.^^ii(i
S. J . VANCOUVERIN O S A S T O » VO. SS Ukau» ^]
oa Jokaiten knnkaodea töiaena ke^UTOytoök -V^^-^i^^^^
kello 7J0 illalla Cbnton kaalilla, Z6I6 Peade*
Street Eaaf 'i-V,/.:
V.. Ja U,.SEURA JYMYN
Kirkland Lake. Ont.
AMERIKAN »ORKERSPUOLDEEN SnoinalaiMiiS^tS;!
ToimiMon, Suomolaiaten Ty5»iÄybail»jr«tei» -5'^^^^
:Xetknkteo |a "Näyttiteiöliitoa 0»otteeti:;^^«riil'::j'?Ä^|i:"
Finni.ih Federation. 35 Eatl 12SiÄ St^ 1fe»v^^.:=^^^^
York. N. y. Kaikki kirjeeiiTaikt* Ja loi^i^-"''^^^
iäbetrktet on labetettäTä • yUämtil^uMä'^«*M!^^-y