1925-03-19-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
^fiorssi .39.30 Dollarista LÄHETYSKULUTt jflc lähetyksistä aHe |30.00. tZ Sietyksistä $30-?59.99 % 75c läbetykdsät ?60.0Ö 3k99 ia ?1.00 kaikilta 1100.00 taikka sitä SBurem- Jrilta lähetyksiltä. SäUcö^mo. auOähetyksiUe on kulut ?3._50. Torontossa ottaa rahavali-tyksiä vastaan S. G. NEIL, S57 Broadview Ave. _ Sndburyssa ja ympanstöUa gsovat voivat käydä Vapauden konttorissa tiedustamassa erikoiskurssia. UiTOpiletteJI myydään. TiediMtxkaa pilettlMioiU-VAPAUS p„x ^9. _ — — Sudbury» Ont • sanomalehtifin asiamiehenä, aikana tavi alusta loppaua, sekä samalla kaanis j a opettavainen. Jokaa^en on pidettävä tämä mielessään, että on alltnn - katsomassa taas muutteesta vakavampaakin, dllä onhan nyt pari viimeistä kappaletta ollutkin, «nempi huvinäytdmiä. ^imistdhi««ira •'Moi*' joka viime syksynä alkoi innokkaasti toimintansa oh nyt talven-ajan pitänyt t e r ä s t i harjoitnksiaan, etenkin naiset ovat ^ikerasti ottaneet osaa harjoituksiin, sekä jo mnuta-mian kerran esiintyneetkin. Painia on myös'harjoiteltu, vaikka ei ole itsellä ollutkaan vielä painimattoa, vaan on käytetä Williamin osaston inattoa. Nyt-aletaan siitäkin päästä sillä uuä painimattomme valmistuu juuri näinä .j)äivinä, jota painijamme orat kovalla kiireellä tehneet. Matosta töleeldn heti en siluokkainen ainakin 3zätä painija-mestarimme ^tä aarvostelevat, joten pian näkdääh pojat omalla hyvällä matolla voimia mlttelemassä. Ainoana Icysymyksenä taasen herää haalimme pieni koko, sillä ei t a i Voi siHoiii punipera- Uufflä jonoin vielä suuret joukot eivät ym^ märtäneet työväen . sanomalehden tarkoitusta. Kuitenkin vaivojaan säästämättä oli hän innokkaasti toi-niinut työnsä lomassa suuressa teh-tärässään ttyöväen valistamisen hy-väki Tähän maahan muuttaessaan tali hän Arthuriin, missä toisten innokkaiden toverien karissa perustivat nykyisen Arthurin osaston v. 19^3. Pieni oli ensin osanotto, jnntta^iitä kuitenkin alkoi järjestyneiden työläisten toiminta Arthurissa. Vastustuksia tietenkin' oli, nrotta käilnsta huolimatta; alkoi ^ e i - ^än TJerustamänsa oSastp. menemään eteenpäin, monivaiheisen toimin^ tansa kautta saavuttaen nykyisen asemansa. Töistä vuotta aikaa a- «tettiin 'hän ja hänen vaimonsa Arthurin osaston kunniajäsenikBi. Hautaus toimitettiin vainajan kotoa t k. 11 päivä, toveri- ja tuttavapiirin ollessa tilaisuudessa. Tov. StaUhergin lausuttua 'muutaman sanan -.vainajan elämäntyöstä, sen jälkeen lauloi Mrs. Aarnio ja Mrs. Oxman sekä viimeisekd osa sekakuoron jäseniä lauloivat hautaus-hynmin. Ben jälkeen siirryttiin lamdalle,: jossa vielä lausuttiin muutama sana sekä laulettiin laulut -^overin •haudaUÄ'\ j a / "Tyffväen tiarffli". ^Kukkalaitteita^ laskettiin onuiistcn ja tuttaväin puolesta; sanoin osaston \ puolesta laskettiin kukkalaite varustöttuna, punaisella Eilkiönauhäna j a lauseelÄ; "Viimeinen tervehdys Toverille F. Ä. K . P. .S. 0.?' • • l^mnsöa ;3at«i gälkeensä^^^^ ja kolme poikaa, .TDarvin, Vilhoni j sVäinön, j o i ^ 'kafcsi.jälkimäistä sie^ kä lesld asuvat Pori :Axthiurissa: ja David Torontossa, selcä suuren toveri- ja tuttevapnrfn. Xeveät mullat haudallesi Irannon toveri. Arilnimsa «1e>i« Irallitnks^ välitystomoÖ!^ tm «nläätä enempi ja enempi aJkairat i)itäm'ään eroa työläisen ja työlasen '^^aliliä, ni-mittain kansaJHsnusperasteella. Snomaliusen on melkein tnahdotoin nykyään, jolloin on 'välnt^ lyötä tarjolla, saada ntuakptnlaista työtä; etenkään^.d ym,4a»ätL •m^^ työtä. Ei - tule kysymylseen • .0- saatko puhua englannii£kidlt3 tai. et, nllä monelta exuglanninldälä jmbu-' valtakih suomalaiselta . on evätty työ, samaan aikaan kun englantilaisia on houkuteltu lähtemään-iyS-höa. Myöskin on yleistä, että nykyään jolloin on vähän työtä,' toimiston hoitaja aseta oIlenl^aaB ilmotuksia taululle, vaan antaa niitä dnoastaan muutamille tnttavil-: leen ja omille heimolaisilleen, joten t ^ tavalla tulee muut kansal-' hsuudet syrjäytettyä näistä työpaikoista. Se että asia on "tällä t a valla voidaan todistaa, jos nimittäin joku haluaisi ruveta väittämään asian toisin olevan. --;, Kaupungin ammattiunidideri^ kes-k- nskomitean olisi olettava tämä do olla IcaBalle vaimeille tarpeekä tilaa, ei etenkään luin että niitä olisi aina helppo ottaa^ käytettäväk-si.< ^Butta kyBakau iästä pärjätään, kun sovitellaan. Lisää VMU- i n nostusta vielä miesten joukkoon, että alkavat suuremmassa määrässä myös ottamaan osaa mjiihinTdn -vöi-mistelulajeilun eikä ainoastaan painiin, nuhin TiäSTttaä nykyään lile-van/ rajaton innostus. — J . Avoin lysyinyt. OnVo rekisteri-tonni tilavuus- vaiko paimraiitta'?— Arthurin juttutupa._ Vastaus-: "ReTdsteritbnrii on yleinen alusten tilavuusmittB j a sisältyy siihen IDD engl 'fcutitiojälkaai Eri paikkakimiulto^^^ CREtGHTON' "MINE, /DNT. huomioon ja toimittiava riioä suhteessa, €ttä> ei valtion ^vinMtojen hoitajat omavaltaisesti saisi "ruveta asettamaan rajoja työläisen Ja työläisen väliUä, vaikka ne sattuisivat eri kansnlHflnntta n1pnr^Bftf|1fiT>, Tämän on myöskin helppo lopettaa sOlä uskon että tällaisia määräyksiä ei ole hänelle annettu, vain hoitaja omassa i mielivaltaisuudessaan on alkanut ^läitä asettaimöm-' Jps me työläiset olisimme nytkin- järjestyneet paremmin, vniin meillä o- Ksi helppo tällaiset koijata j a sa- »»Da saada henkiloiS niiMn, jotka- katsovat työläisiä «yoiajrin^, »f-kä kansallisnnksittain. •flÄ-B pmhmt teot" jännittävä y l i - ^«^«^nnallinen kappaIe\ntetSan o-stttoB talolla k, 28. päivänä. ^^mik es l(»laSoMlnen ja,jinmtr Jo' pilkin talvea 'siitä on puhuttu ja Tiöpisty, 'että kyllä "kai se "Yritys'*' on "väUan ^kuollut, kun ei se^ toiminnastakaan niin -suuria ole kuulunut. "Mutta: nyt tulee tiie-to kuin salama kirkkaalta taivaalta, että suuret -pairiimestaruuskil-paihtt tjvat -pojjat 'hommanneet lauantaiksi t. k. ^•päiväSsi.'"."Ne muodostuvat "'-mefkityksellisilcBi siinä suhteessa kun 'Creij^ton yleisö ei ole aimikaan -pitkiiri aiköihii^ ollbt tOaismidessa sdllaista > riäkemääil. Kenelle siis tsröväeiiurheilti on vallankaan läheinen "hari varmaan rien iää haaline lauantai-iltana, sillä rimodostuuhän IcUpailuista urheilu-propagandalHsessäkin suhteessa u-ranuurtaja kevään ja kesän urheilu-kautta alkaessa. \ Otteluita tulee neljässä eri aaxr jassa, joukossa mielenkiintoisiakin sinä ssiissa on muutaniia "hakamies hieäkin, oikeita liiskanVääritäjiä. • • Jlimet sellaiset kuin "yesan" Sainio, "Yrityksen^ Ssflo, oikea tyypillinen raskaan sarjan painija Tampere^ri Veikoista;: "Kisan" pojista Lehtelä y.m., kaikista ei meillä ole niin laajempaa''-tuntemusta, nämä ovat huomatuimmat. Yleisöä; varten tulee olemaan' väliajoilla tanssia hyvällä soitoDa. Tikirtit maksavat .."St) senttiä miehiltä ja 35 senttiä nai-sUta.. . ••••-J' Palkiritoja jaettmn 3 kussakin Harjassa sekä "sen lisäksi joka sarjan mestarille -kunniakirja. Tilaisuudesta kaikesta päättäen -mriodostuu kevään huomatuin tapaus ^ urheilualalla ja toivomme yleisön taholta myös runsasta kannatusta ja osoitusta siitä että työväen urheilulla meidäri keskuudessamme on jalan-sijaris^ Jokainen siis joka kynnelle kykenee ensi lauantaina Creighton haaliUe katsomaan kuka se "haka" on. —- Teppo. Puruperän Aukustin nno^. yaime, Iita, jonka kanssa Aukusti oB mennyt Amerikassa yhteen, oli. itkenyt jo monet itkut minä parina viikkona, joina hän oli ollut miehensä kotona Puruperässa. Selvästi huomasi että häneen suhtauduttiin juuri niinkuin oli peKnnytkin: ei jaksettu sulattaa sitä, että Aukusti oli nainut Puruperän entisen torpparin tyttären —- piian! Olihan se Utan koto nyt talo selkin Mutaranta muka, mutta purnperäläisten mielestä ei lalripykäläHä sentään oikeata talolBsta tehdä. Torppa se viun 'on, Mutaranta. Aukustin naimis-kauppa oli häpiäksi koko Puruperän sukukunnalle. Nai-vathan ne kyitä nykymailman aikana jot^t talollisetkin omari piikansa, mutta sellaista ei ollut sattunxft vielä Puruperän suvussa. Eikä sitä Aukustia kyllä . yksin syyllisenä pidetty: Iitahan, se oiGi kuulemma vanhastaan Aukustia mieloillut. Kuka sen tietää millaisilla Amerii-kan hajuvoiteilla ja hemjuseviHa hepenillä se on saanut Aukustin ai-; kuuri siuopumaani Ja Aukusti kun pakkaa olla niin peräänantonen asioissaan niin ei oUat tietysti keli-, dannut heittää tyttöä ajelulle. Nyt sitten oli tultu komeaaiti Pu-' ruperään muka miniäksi; Kentiesi emännäksikin/ kun , vanhalta Bmän-, nästä aika jättää. Mutta Puruperän tejrskBat_1;yttä-' ret ja Aukustista nuorempi poika olivat tehneet a^sta Tankan päätöksen: Puruperln nitan avaimet eivät tule koskaan lieliBepäaän piikojen kupeilla. Jo silloin Icun Aukusti oli kirjoittanut "köfiin 'tulostaan, oli Puruperän -peräkarrfarissa ollut tärkeä perbenei^ttelu, jbssa vanha isäntäkin -oli es^ttänjrt sellaj-! sen tuuman', et& Adkusti "saisi 'kat-soa talonsa sijan ~K%nnarikaurun perällä, jonne Puruperän maat loppuivat. , Nuorempi -veli j a tyttäret jäisivät emätaloa asumaan. Au-kustillehai^ se tietysti vanhimpana poikana knulnisi, mtitta hänen toivottiin antavan periksi talle järjestelylle, kun oli "kerran piian nainut. . : Mutta Aukustin kotiuduttua olivat nuo tuumadkset-pokanneet petäjään. Aukusti oli sanonut suo-rdHin, että hän -ei tiile T)eräyty-mään tuumaakaan laillisista oikeuksistaan eikä suostumaan kennan-käurun sydänmaille häätöön. E i kä hävennyt olkrikaan sitäkään että oli Mutarannan litan ottanut. Kehui sen vielä :muka "rakkaudesta" tapahtuneen. "Mutta mikä pahiten purnperäläisten sisulle kävi oli se, että Aukustista oli tullut Ameriikassa •— punikki. Oli haukkunut veljensäkin/ suut ja silmät täyteen kun tämä 'kulki suojelusr kunnan harjöitiksissa.. Siskojensa kanssakaan ^ i konnori 8anW vaih tanut, kun kuuli että hpkin olivat •"lottia"; . Niinpä olivat näinä parina viikkona -vihan ja katkeruuden myrkyt saastuttaneet purnperäläisten sydämiä ja sappea. Pähimmiii pH siitä kumminkin käränyt Iita, nuorikko, joka tunsi olevansa kaikkien hyljek-simä ja liikalainen Furupefän per-hemaailmassa.. Eihän he sitä kyllä suoraan sanoneet,' mutta sölväst iän sen näki ja .tuna. Kukaan pait- Ai Aukusti ei yrittänytkään suopua läneen. Jos 'hän yritin auttaa jossakin askereessa xärtin puolella,' huomautettiin tylysti että Puruj»-; rän piiaf ehtivät kyllä askereensaj toimittaa. Ja. niin sai Iita Mdutta-, •assa joutilaisuudessa miettiä %oh-, taloaan kup : A^kustildn «dli Tmn* lOYSl SISKONSA, 16 VUOTTA ETSnTY:SXN •VVinnipeg. — Montrealissa asuva Willja» McGillivray löysi siskonsa Sarahn^ jota oli 16 vuotta "etsinyt, ^Jäästä täkäläisestä PelMtusarmei-jan kodista. ^ V. ,1908 lähti >Sarah erään tuttavan mukana kotoaan^ Mordenista, Man., Winnipegiin, katsomaan kaupunkia. Tuttava jätti lapsen johonkin maj^loon, eikä sen koom. min käypjt siellä. Tyttö vihdoin sijotettiin lastenkotiin, jonka johtajat eivät saianeet selkoa hänen vanhemmistani Perheen .taholta toimeenpannut tiedustelut.olivat turhat. Sitte kuolivat äiti ja isä, ja periie hajaantui; mutta veli WilliÄi ei menettänyt toivoaan. Hän senrasi kaikkia mah dollisia jälkiä, j a vihdoin «ai tietää, että sisarensa oK otettu Pelastusarmeijan turvakotiin sen tuttavan n i mellä, joka tytön oli jättänyt Win-nipe^ in niin monta vuotta rftten. Tavattuaan veljensä kertoi neiti McGillivray kärsimyksistään k o 4 ^ joihin hänet' oli otetto ottolap. seksi, sekä ponnistuksistaan ssAds nUcpji vanhemmistaan. paljon poissa. Useammari herran oB Ita pyytäriyt pyytämälläkin Aukus." tia; (Ottamaan asuntonsa Pririiperäs-| tS ja lähtemään vaikka Kennonkau-i riian- Taikka kuinka pahasen -töl- Iin «männäksi," lupasi Iita ryhtyä kunhan vain pääsee Puruperästä erilleen. Mntta- Aukusti oli taipu-maton. iHän oli vannonut teräksisen valan; nnjerta-vansa perinpohjin kordceat «dkulstisensa ja ottavansa herran Puruperän hallitus-ohjat kouriinsa. Ja < silloin muuttuisi uusi henki Puruperän . uhkuir siin snojiin! Näit lohdutteli A u - kusti nnorikkoaan. Oli loppukesän leppoisa, raukean tuntuinen snnnuntai-ilta. Puruperän pirtin p ä ä t y i k k u n o i s s a leiskuivat silm|ä huikaisevina laskevan auringon punertavat aädekimput. Aukusti oli nukahtanut peräkamarin sänkyyn,: mutta Iita öfi puikahtanut jDlos ja mennyt istumaan ran-tatöyrääUe vanhan mustuneen saunan 'luo.. Siitä näki kauaa Peili-järvelle, jossa tuhannet pikku laineet kimmelsivät kuin' kultaiset lastut. Autereisessa, sinertävässä etäi- ^dessä kangastelivat vastaisen rannan suippenevat niemekkeet ja kaislikon kiertämät pikku saaret. Tuossa -vasemmalla, juuri. kallioisen Eitvasniemen takana» lahden perukassa oli Iitan koto, tuollainen pahanen, harmaa mökkL ^ta oli pisf täytynyt' siellä tämäo' tästä pahaa oloaan itkemässä. Kovin mnrheel^ « ^ « t vanhuksetkin «Heet Po-ruperän tniniän kohtalosta. Ei heitä pumpfrlJTKtf^ soknlaisQus ylpe^ äksi tehnyL - . V Muistui siinä '^tan mieleen Ameriikassa'oloaikakin.^ Rasittavaa raadantaa aamovazhaliesta iltamyöhäiseen ^rnkMlö^ ruo- Icatalossa oli. W e^Int. Soti-ikäyä oli oQut j ^ ä .;^'1ui^fc^ mielikuvitus oU luonut; i«ä?inpaluust8 suloistakin suloisemina kuvia. Saa-dappa vielä kerraa oHa kotona: niÄkua aamudn pitirään ja herätä vihdoin riihen -että äitivanha tuo kahvia oriiatekoisen vehnäsen karinsa. Jutella siitä »Lngystä käiin äidin kanssa j a teitbä kuinka polttava koti-ikärö j a pahaolo vaivaa ai-na siellä Amernbussa ja kuinka hän näki joänis '^Santakin, että oli näin kotona. Isä vaarikin, tulisi siihen kamaztnky^nykselle päivittelemään että; "'arvaahan sen lapsi-rukka! » Nyt «ifi kmnminkin käynyt näin kun^ tuon Aukustin' akaksi kiertyi Eihän Aukusti, mikään paha mies oBut ja liat»kÖs~^olisi jos sen kanssa saisi ksibden elellä. Mutta tuo korskea Puruperän sukukunta: se myrkytti kaikin onnen. Siinä rantätöyräällä istua kyhjöt-iiäessään tunsi Iita taas niin idpeäs-ti rujan ja ylenanrietun asemansa. TBTitä pahaa hän oli sitten tehnjrt? Tlaskasta ja rehellistä työtä koko ikänsä ja pitänyt itsensä kunnialli-sena naisena. , Senkö vuoksi, raa-äaritansa tähdenko häntä halveksit, ^iin ja hävettiin j a -vieläkö siitäkin syystä että hänen isänsä oli -vain 'kouklraselkäinen torppari joka kaiken elämänsä oU.;puskenut laihalla konnullaan ja Puruperän raskaissa päivätöissä? Ja eikö koko hänen sukunsa ollut rehellisiä ja ahkeria työläisiä joiden .hiukset olivat harmaantuneet ja varret koukistuneet kunniallisessa raadannassa? Mitä heiltä muuta voitaisiin vaatia en-ntenkuin he isaavuttaisivat puruperä- Iäisten arvonannon? , — Iitan kädet puristuivat nyrkkiin ja silmissä leimahtelivat suuren, pyhän -vihan lieskat. V'-..'' Mitä' olivat puruperäläiset itse? Millä tavoin esiytyi heidän paremmuutensa mutarantalaisten rinnalla? Puruperäläisiliahän oli jo syn-tymästään saakka kaikki valmista: maat ja riiannut talot j a karjatl Hätäkös siitä oli alkaa renkien, pii-kojen ja monien päiväläisten avulla' viljelemään valmista» sarkaa. Toista oli sentään mutarantalaisten epä toivoinen olemassaolon kamppailu Iske kuokkasi hedelinättömän kivik-kömäen kupuseeii,ime siitä elä-riiänmehut perheellesi ja pahaselle karjallesi, raad.a ^^a^aita paivätöi-tä ja ole vielä kiitollinen korskealle isännällesi että hän sallii smun pi tää edelleen poloa kontutilkkuetasi Ja mitäy -vielä puruperäläiset o^pt tehneet: peltojen tavoin siirmi(sivat ja raatelivat vainovuotena tuhanria känsäkouraisia ; päiväiäisiään. Ja vain siksi että nuo raatajat tahtoi vat joskus hekin —- selkäänsä oikaista!'/ Iita hiljainen,. Iita-nuorikko rai vöstui / mietteistään niin että koko ruuriiis vapisi j a silmiin kohosi kir-peitä kyyneliä. Ei saattanut' enää latuakaan. Mieltään tasaannuttaak-seen päätti Iita lähteä soutelemaan meni j a työnsi veneen vesille ja ro-pesi kaikin voimin vetämään selälle käsin. Pian oikein kolisi veneen kokassa ja Iita vain kiihtyi tahdissaan. Puruperä etääntyi joka jo: ka vedolla, ja se tuntui niin ihmeen Ihuoijentavalle. Sinne jääköön ko- •ko korskea Puruperäi;-sen tyrannimainen haltijaväki. ihmisarvoa alen-tavine ennakkoluuloineen. Joku i l - .msstjd nyt pirtinnurkan taitse ran-ttstöyiSSlle ja nipesi viittilöimään järv£lie jpäin, Aukustihan se oli. 3» jjoiu Dtunne rupesi- koukuttele-maan Iitaa 'takai»in: Aukusti muka jfcoj^i Mtääntyy kun hän näin hrilhm ito/cah kiskoo. Pelkää tie- SCHUBERT f Franz Schubert oli tuotteliidn laulujen sepittäjä ja säveltäjä, mitä mailma on koskaan tantennt Hän oli syntyisin Wienist8. tysti että hän tekee jotain pahaa itseUeen anon •« on sellaista ollut. Mutta -Iita lä kääntynyt venhettään vaikka jgrdän tuntuikin huopaavan; Tulkoon Ankufiti perässä jos ra-kastaa häntä eoienimän kuin tulevaa isSnigryttSän. Vasta kaukana järven selällä käänsi hän Teneen • kokan harmaana häämöttävää Bitvasnletä kohden. Siellä niemen kainalocsa/ -vähäisen lahden pohjnkassa kyhjötti Muta rannan hannaa tdOiy jonne 'Iita-nuorikko nyt mieli tyyntyneenä ja sydän sulana, oli matkalla.^ Siellä asui hänen omaa sukuaan/ oman henkensä heimoa, nöyriä, harras-mielisiä raatajia,- jotka tyly kohtalo oli viskannut syrjäisiin kivikkomäen kupeelle. Ja jos he rieltä, yrittivät nousta ihmisten ilmoille olivat' pn-ruperäläiset vastassa Eitvasniemen loulukoiden takana. '.Blnttajosl^s vielä, aavisti Iita, tulevat mntaran-talaiset'kokoamaan koko sorretun Sakunsa ja ryntäämään vastustamattomalla voimalla y l i Eitvasniemen louhikon ja voi silloin pumpe-räläiiriä.- 'U T—la. KOIRA PELASTI 5-H£NKlSEN PERHEEN WJnnipeg. Bobeft Bmnirin be-xäfj^ ^dänyöllä kiiirsn baukontaari Hänellä oli paljon sisaria ja veljiä, jotka kaikki lauloivat kuorossa ja herättivät suurta ihmettelyä taidollaan. Nuoren Franzin taito pianon soitossa sai hänen opettajansa huudahtamaan: "Pojalla on taikavoima sormiensa päissä." Poika halua säveltää, mutta oli niin köyhä, että ei voinut ostaa tarvittavaa'nuottipaperia. Häri oli jäsenenä koulun orkes-terissä ja yksi hänen toverinsa, .tie-t »ra iilbien k ö y h } ^ hänelle paperia ja muita välineitä-. Hyvin a i k ^ n mieltyi Schubert Mozartin sävellyksiin, j a tästä tuli hänen ihanteensa. . Hän kirjoitti: "Mozart, oi kaolematon Mozart, mi* tä lohduttaria'kuvia oletkaan hionut valoisasta, paremmasta ' mail-masta ^ meidän sieluihimme", ^a on luonnollista, että tällä aikakaudella hänen tuotteensa muistuttivat Saljon tuon ihailemansa mestarin' tuotteita. Myöhemmin välttääkseen joutumasta sotapalvelukseen, hän ryhtyi opettajaksi isänsä kouluun, ollen alimman luokan opettajana kolme vuotta, ja voimm4 kuvitella; miten raskaalta se mahtoi tuntua herliäl-le, taiteelliselle luonteelle, mutta hän löysi ystäviä, joiden kanss^ hän soitteli kouluturitien jälkeen. Vuoden .1815 kuluessa valmisti hän lukemattomia lauluja, operetteja, simfonioita. Yksistään lauluja valmistui 114. ^ Nopeus, jolla musiikkia virtasi hänen kynästään, on ihmeteltävää. Hän oli ainoastaan kahdeksantoista vuotixtö, mutta useat hänen siihen aikaan valmistamistaan sävellyksis^ tä ovat hänen pysyväisimpiä tuotteitaan. Hänellä oli Vastustamaton halu latiTaa, samalla kun ehtyriiä-tön määrä säveleitä oli aina.hänen käytettävänään. Ei ole ihmeteltävää. Jos hän. käytti kaikenlaisia sanoja mitä sai käsiinsä, toiset niistä ollen." arvottomia niin suuren säveltäjän sävellettäväksi. \ Hän oli nero, joka oli heitetty mailmaan tutkimaan kaikkia teitä, löytääkseeö väsyneenä seri mikä oli parhain, ja kuollakseen nuorena. Hänen ei onnistimut saada mitään tointa, josta olisi ollut hänelle sdnrtalcBan taloudellista-, etna, j a häntä painosti aina köyhyys ja puute. Hän eleli opettamäUa, ja orinlstui pääseinään .maaseudulle ke san ajoiksi, joka oli hänen huonolle terveydelleen tarpeellisra. A - jan yieräessä hänen terveytensä yhä huononi, mutta hän e i . siitä l^uplimatta jättänyt säveltämistään. Kun tiedämme, että sellainen mies oli kerrankin pakoitettu myymään yhden lauluistaan kahdellakymmenellä sentillä,' saamme käsityksen siitä mitä hänen täytyi kokea. Siinä iässä, kun Beethoven oli säveltänyt yhden slmfonian, oli Schubert säveltänyt kjrmmerien. Hänen tuotteensa olivat runsaat, verraten Mendelssohnin ja Mozartin tuotteisiin, jotka molemmat olivat tuotteliaita säveltäjiä. Simfonioittensa, pperettiensa ja muiden /musikaalisten/tuottelttensa lisäksi jäi Schubertilta hänen kuoltuaan yli kuusisataa laulua, ja juuri näiden laulujen kautta ovat vih-miset oppineet häntä ihailemaan; niiden kautta on ' hänen nimensä tullut tunnetuksi kautta sivistyneen mailman. • . Epäilemättä Schubert tunsi syvää rakkautta oppilastaan Caroline Es-terhazya, lareivi, Esterhazyn tytär tä kohtaan, mutta tuskin olisi siitä voinut kehittyä muuta kuin etäinen tuttavuus, sillä Schubert oli siinä asemassa, että hän tupsi olevansa paremmin kotonaan palvelijoiden kuhi isäntäväen kanssa. Historia kertoo,' että Caroline oli kerran sanonut ihmettelevänsä sitä, ettei ^chubert ollut omistanut yhtä^ sävellystään hänelle. "Minkä tähden pitäisi . minun niin tehdä?" vastasi hän. "Kaikki mitä olen koskaan kirjoittanut, on omistettu teille." Kaikki kertomukset Schubertin kiintymyksestä tuohon tyttöön ovat hyrin hämäriä, mutta tuskinpa voi otaksua, että musikaalinen näytelmä "Kukkas-aika" kuvaisi heidän suhdettaan. JBpäil tävää on sekin taru, että Schubert kuoli siksi, kun hänen sydämensä särkyi, nähdessään mahdottomaksi saavuttaa urielmiensa. päämäärän. Uskonnolle ei Schubert, enemmän kuin Beethovenkaan, antanut erikoisen sunrta merkitystä. Hänellä oli siitä omat käsitteensä, ja hän oli niiden snhtcert .jvaiteliasi Sydämen BoruUa ja katkeralla kaipaaksäla ilmoitan että hellä puoliso JtL rakastettu. isä HERMim ANDERSON joutui . tipatnrmaisen kuole^ znan u^uräcsi .4 p. maaliskuuta 1925, tydskennellessään Co-mox Iiogin Co. Courdneyn a-lujBeBa Camp No. 2, B. C , o l len ammatiltaan R!g Rifser. Vainaja .oli syntynyt äup-messa. Saarijärvellä, Vaasan^ läänissä, 6 p. tammik. 1890. Oli siis kuollessaan S5 v. ja 2 kuukauden ikäinen. Häntä lähinnä suremaan jäi paitsi mi-jiä, hänen itaimonsB ja poiki^ vanha äiti ja kolme sis- 'koa Suomessa, yksi veli ja yksi siako perheineen tässä maassa sekä laaja sukulais- ja- ; tuttavapiiri sekä tässä että vanhassa maassa, joka täten sukulaisille ja tuttaville tiedoksi annetaan. Ladysmith, B. C. 11 päivä maaliskuuta, 1925. Rachel Ja Herman Andenon. / Haluamme lausua vilpittömät kiitokset sille suurilukuiselle sukulais- ja ystäväjoukol-le, kun olitte niin lukuisina / saapuneet läsnäolollanne kunnioittamaan vainajan' hautaus-tilaisuutta. - Osanottonne suruumme säilyy mielessämme kauniina' muistona. On särkynyt sydämeni kantele, On särkynyt kielistä parhain. Sen katkaisi lemmetön kohtalo ja se katkesi liian varhain. Oli onni liian/ suuri, tuskriksi muuttui se. Sen pirstoi kevään tuulet ja unelmat kauniit vei. On sieluni pyhätössä kuvas kultainen ainiaan. V Rachel. Sammunut on isän-silmä, kääi h^Uä kylmennyt. Loppunut on isän voimat, sydän kun . on jäähtynyt. Muiston hellän jälkehensä meille jätti elä-mään. , Hermafi. Musta on multa, harmaa on hauta runneltua ruumistasi peittää nyt. Et .vanhuutta ehtinyt saavuttamaan kun kat-^ kei^ fun elosi tie. Kuolema <kun ei sääli nuoruuttakaan monet, toverit surmaan se vie. - Veljesi Onni Halme. (Hyytiäinen.) RT" ISA LÖYTYI — NIITÄ LÖYTVI L I I K A A K IN Kesäkuussa v. 1920 syntyi Cher hourgissa, Eanskassa, pikku tyttö, joka sai nimekseen Stefania. Äiti kupli pia^ eenjälkeen, eikä kuka&n tiennyt lapsen- Isästä. Mutta/lapsen äidinisä, joika oli -ajanut luotaan tyttärensä, otti nyt Vikku Stefanien kotiinsa kasvatettavaksi. Ukon nuorempi tytär hoiti pienokaista kuin omaa lastaan. Sitte kuoli äidinisä, jättäen jälkeensä niilioonan frangin omaisuadep josta tyttärentytär perii puolen; Ja tuo pienji perijätär^ jolla iiihen saakka ei ollut isää ollenkaan, on niitä nyt saanut kolme yhdellä kertaa. Kokonatfta Icolme herrasmiestä on~ ilmottautunut perintöoikeudelle, .väittäen itsekukin olevanta pikku Stefanien isä. Mutta^ tuomari ajoi heidät tiehetAiä, sanoen että heidän isäntunteensa olivat «iinä tapauksessa heränneet myöhänlai-seen.^ Ja pi&ku Stefanie jäS tätinsä hoitoon. Ulkoliielysliike KUMMITAVAROlTAt > Lasten perämiBkeita .......,....„JWc Korvarniskeita 35« Rintapumppnja ..7Se Kummilankeja ET tuum. pitkiä S8e Kummisia vesipussia $1, $2, $2.60 Kummiletkuja sekä päitä eri r Illjia, setti . 11.00 Pumppuja l^uuhtelu(un $1.30—$2.00 Lasten tuttia ...................lOe Narri tuttia .....2«o Varmuusesineitä miehille $2>-$4.00 tntlaa. Varmuusesineitä naisille i' 25c, $1.80, $2.80 lasina. Yliopisto Apteekkiyhtiö JA ULKOLXHETYSLIIKE 194 North CambMrland >8tr«et • / PORT ARTHUR, ONT. Huutokauppa pidetään Beaver Lakella: Jphn Loo« pan talolla (haalin vieressä) tämän kuun 28 päiväriä kello 10 aamulla. Tilaisuudessa myydään Penage Laken työosuuskunnan "kommuu* nin" irtain omaisuus: 8 hevosta^ 3 tj^övaljaat, tackle Itnes Ja muita metsätyössä tarvittavia työkaluja. Luottoa myönnetään»10 päivän ajaksi luotettavia takauksia vastaan. . HuoltoKomitean puolesta / OSCAR LUOMA. Talo lyytäväDä s huonelnen talo ja kanala 120^ FIbdwood Ave., varustettuina sähkövaloilla, myytävänä heti. Hinnoista saa sopia myyjin kanssa. { AlM Vatnikka. 120'FIodvrood Ave., Port Arthur,^ Ontario. " i mm:: , a vinkumiseen, huomasi makuuhuoneen olevan tolen ja savun vallassa ja hädin t u ^ n sai perheensä pelastetuksi joutamasta tulen uhriksL Ihnan koiraa ^iolisi tuskin yksikään tästä Tiisibenkisestii perheestä jäS-nyt «looti. ' / N E L J Ä LENTAJAX NÄÄNTYNYT E R Ä M A A H AN 'Kairo. — Nyt ori saapunut tietoja niistä neljästä italialaisesta Ien täjästä, jotka Jättiläislentokoneella äskettäin lensivät: Egyptin puolelle TrijJoUsta. Kun c i heistä kuulunut tietoja, lähetettiin etsijäretkikantia. Näiden onnistuikin löytää heidän koneensa läntisestä erämaasta,^ monen mailin päässä karavaaniteistä. Kaikesta päättäen on lentäjäin täytynyt jonkun kone vian takia Jas-keutua maahan. Sitte he kaiketikin ovat lähteneet Jalkapatikassa yrittämään karavaaniteitlf' kohden, mutta heidän jälkensä katoavat hiekkaan Arvellaan heiiläii joko nääntyneen nälkään taf janoori, tahi «itte ovat näillä tienoin retkeilevät "^vihamieliset arhbialaiset heidät surmanneet.' LentäjiMä yksi oU Italian ilmailo-voimien ylimpiä päälliköitä. MAAPAIXON MITAT CHiicsgossa on näinä päivinä kaol-lut professori J . F . Hayf^rd, jonka laskelmat maapallon mitoista on tiedemiesten keskuudessa hyväksytty päteviksi. Niiden mukaan <m maan iäpbnitta päiväntasaajan Icob-dalta 7,926,678 mailia ja n i ^ j en kohdilta* (s. o. "ffiaan "akselin" p i tuus) 7,899,964 mailifc Erotu» näiden läphnittojen välillä, on 26,71t4 mailia.^ Maa ei siis ole varsin pallo, vaan navoiltaan Utistynyt, ollen litteys 1 malli 29j; mailia kohden. Hänen laskemissaan läpimitoissa (jotka tietysti ovat tarkexnmat'^knifl edellämalnitat likimääräiset hmit) ef' pitäisi olla sadan jalan virhettä kommannekaan pain. kantokone, hyvä ja täydessä kun* nossa. i Olen pakotettu myymään:; yelan takia halvalla. Tulkaa katsomaan tai kirjoittakaa KONSTA RISTIMÄKI Nain Contre, Boit 99, OnU % Suuri liike-elämän vilkastuminen Canadkssa KoattoriaiHia tallaan tarvItMnaaii;4 ' Nlckcl City Business CollBge'a johtaja Juuri sai kirjeen Miss Doris Molinenxilta, Jossa hän kertoo että viime maanantaina Torontoon; päästyään, kun hän meni käymään T. Eaton Co:lta kysymässä työtä riiin pääsi hän heti pikakirjottajeksl. Miss Möliqeux on yksi niistä monista tutkinnon suorittaneista Sud-bnryn isossa Business Collegessa olleista oppilaista/jotka ovat päässeet töihin yhteen Toronton suurimpaan! ka;ippaan. Oppilaita Sudburyn Business Clol-legesta Jotka ovat ylennetty Speed Shorthand luokalle helmikuun ajalla, ovat Lena Rashid, Sudbjary,iOnt. Annabelle Guse, Larchwood; Chris-' tina Brown, Sudbury, Alfred God-dard, Copper Clift BerthaTui>pin, Sudbury, Wiine Gregg, Garson M i - ne, Edvfard Ranger, Sudbury, 8e» nia Siren, Hearst, Ont. Uusia oppilaita jotka tulivat kouluumme viime kuukauden aikana on: Elsie Willoughby, Coniston» Bose Gustiana, Sudbniry, Ida G. Frawley,; Hills Dale. Ont, Bearice White, Sudbury, Alice Evans, Sudbury, jGordöif McCool, ^ Sudbury, < Mrs. A. Douglas, Sudbury, Arthur Brnnet, Sudbury, Joseph Sickery, DanoASCUs, Syria, W. T. Hood, Co-, niston. Oppilaita meillä on nykyään vif- .teenkymmeneen. Meillä on vielä tif. 4aa mnutfuitiile. Nyt on .aika valmistautua' sille suurelle liike-elämän vilkastumiselle Joka tulee varmaan olemaan Canadassa. Ottakaa kauppa- tai pikakirjoituskurssi Nickel; City Business CoIIegissa» Sudbury,' P. O. Box 609. Puhelin 606 . t ai käykää itse katsomassa meidän konttorissa, AcmeBIdg, Durham Ja Cftdar katnjen kulmsasa, Sndbur^, Ont. Tri HL KOLJONEN Phonet tobttori 1688...Ki^i 1765 Osote; Box 1192,.Sudbury, Ont. Pitkämatkaisille—sina tilaa sai-tashnOneessa leikkauksia vaaten. liha- ja Ruokatavarakauppa 71 Codar St. ~ — SQAIHT. Oat, T*bpfcMe 8 4 4 . ^ Box 824. NIEMI A VALKEAPÄÄ lm mi 'mi •M m m l i •M i i 'Sm tmi im 'im 5# Mi 'im. m mmm «m mm mm m
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 19, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-03-19 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250319 |
Description
Title | 1925-03-19-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
^fiorssi .39.30
Dollarista
LÄHETYSKULUTt
jflc lähetyksistä aHe |30.00.
tZ Sietyksistä $30-?59.99
% 75c läbetykdsät ?60.0Ö
3k99 ia ?1.00 kaikilta
1100.00 taikka sitä SBurem-
Jrilta lähetyksiltä. SäUcö^mo.
auOähetyksiUe on kulut ?3._50.
Torontossa ottaa rahavali-tyksiä
vastaan S. G. NEIL,
S57 Broadview Ave. _
Sndburyssa ja ympanstöUa
gsovat voivat käydä Vapauden
konttorissa tiedustamassa erikoiskurssia.
UiTOpiletteJI myydään.
TiediMtxkaa pilettlMioiU-VAPAUS
p„x ^9. _ — — Sudbury» Ont
• sanomalehtifin asiamiehenä, aikana
tavi alusta loppaua, sekä samalla
kaanis j a opettavainen. Jokaa^en
on pidettävä tämä mielessään, että
on alltnn - katsomassa taas muutteesta
vakavampaakin, dllä onhan
nyt pari viimeistä kappaletta ollutkin,
«nempi huvinäytdmiä.
^imistdhi««ira •'Moi*' joka viime
syksynä alkoi innokkaasti toimintansa
oh nyt talven-ajan pitänyt
t e r ä s t i harjoitnksiaan, etenkin
naiset ovat ^ikerasti ottaneet
osaa harjoituksiin, sekä jo mnuta-mian
kerran esiintyneetkin. Painia
on myös'harjoiteltu, vaikka ei ole
itsellä ollutkaan vielä painimattoa,
vaan on käytetä Williamin osaston
inattoa. Nyt-aletaan siitäkin
päästä sillä uuä painimattomme
valmistuu juuri näinä .j)äivinä, jota
painijamme orat kovalla kiireellä
tehneet. Matosta töleeldn heti en
siluokkainen ainakin 3zätä painija-mestarimme
^tä aarvostelevat, joten
pian näkdääh pojat omalla hyvällä
matolla voimia mlttelemassä.
Ainoana Icysymyksenä taasen herää
haalimme pieni koko, sillä ei t a i
Voi siHoiii punipera-
Uufflä
jonoin vielä suuret joukot eivät ym^
märtäneet työväen . sanomalehden
tarkoitusta. Kuitenkin vaivojaan
säästämättä oli hän innokkaasti toi-niinut
työnsä lomassa suuressa teh-tärässään
ttyöväen valistamisen hy-väki
Tähän maahan muuttaessaan
tali hän Arthuriin, missä toisten
innokkaiden toverien karissa perustivat
nykyisen Arthurin osaston v.
19^3. Pieni oli ensin osanotto,
jnntta^iitä kuitenkin alkoi järjestyneiden
työläisten toiminta Arthurissa.
Vastustuksia tietenkin' oli,
nrotta käilnsta huolimatta; alkoi ^ e i -
^än TJerustamänsa oSastp. menemään
eteenpäin, monivaiheisen toimin^
tansa kautta saavuttaen nykyisen
asemansa. Töistä vuotta aikaa a-
«tettiin 'hän ja hänen vaimonsa
Arthurin osaston kunniajäsenikBi.
Hautaus toimitettiin vainajan kotoa
t k. 11 päivä, toveri- ja tuttavapiirin
ollessa tilaisuudessa. Tov.
StaUhergin lausuttua 'muutaman
sanan -.vainajan elämäntyöstä, sen
jälkeen lauloi Mrs. Aarnio ja Mrs.
Oxman sekä viimeisekd osa sekakuoron
jäseniä lauloivat hautaus-hynmin.
Ben jälkeen siirryttiin
lamdalle,: jossa vielä lausuttiin muutama
sana sekä laulettiin laulut
-^overin •haudaUÄ'\ j a / "Tyffväen
tiarffli". ^Kukkalaitteita^ laskettiin
onuiistcn ja tuttaväin puolesta; sanoin
osaston \ puolesta laskettiin
kukkalaite varustöttuna, punaisella
Eilkiönauhäna j a lauseelÄ; "Viimeinen
tervehdys Toverille F. Ä. K . P.
.S. 0.?' • •
l^mnsöa ;3at«i gälkeensä^^^^
ja kolme poikaa, .TDarvin, Vilhoni j
sVäinön, j o i ^ 'kafcsi.jälkimäistä sie^
kä lesld asuvat Pori :Axthiurissa: ja
David Torontossa, selcä suuren toveri-
ja tuttevapnrfn. Xeveät mullat
haudallesi Irannon toveri.
Arilnimsa «1e>i« Irallitnks^
välitystomoÖ!^ tm «nläätä enempi
ja enempi aJkairat i)itäm'ään eroa
työläisen ja työlasen '^^aliliä, ni-mittain
kansaJHsnusperasteella.
Snomaliusen on melkein tnahdotoin
nykyään, jolloin on 'välnt^ lyötä
tarjolla, saada ntuakptnlaista työtä;
etenkään^.d ym,4a»ätL •m^^
työtä. Ei - tule kysymylseen • .0-
saatko puhua englannii£kidlt3 tai. et,
nllä monelta exuglanninldälä jmbu-'
valtakih suomalaiselta . on evätty
työ, samaan aikaan kun englantilaisia
on houkuteltu lähtemään-iyS-höa.
Myöskin on yleistä, että nykyään
jolloin on vähän työtä,'
toimiston hoitaja aseta oIlenl^aaB
ilmotuksia taululle, vaan antaa niitä
dnoastaan muutamille tnttavil-:
leen ja omille heimolaisilleen, joten
t ^ tavalla tulee muut kansal-'
hsuudet syrjäytettyä näistä työpaikoista.
Se että asia on "tällä t a valla
voidaan todistaa, jos nimittäin
joku haluaisi ruveta väittämään
asian toisin olevan. --;,
Kaupungin ammattiunidideri^ kes-k-
nskomitean olisi olettava tämä
do olla IcaBalle vaimeille tarpeekä
tilaa, ei etenkään luin että niitä
olisi aina helppo ottaa^ käytettäväk-si.<
^Butta kyBakau iästä pärjätään,
kun sovitellaan. Lisää VMU- i n nostusta
vielä miesten joukkoon, että
alkavat suuremmassa määrässä
myös ottamaan osaa mjiihinTdn -vöi-mistelulajeilun
eikä ainoastaan painiin,
nuhin TiäSTttaä nykyään lile-van/
rajaton innostus. — J .
Avoin lysyinyt. OnVo rekisteri-tonni
tilavuus- vaiko paimraiitta'?—
Arthurin juttutupa._
Vastaus-: "ReTdsteritbnrii on yleinen
alusten tilavuusmittB j a sisältyy
siihen IDD engl 'fcutitiojälkaai
Eri paikkakimiulto^^^
CREtGHTON' "MINE, /DNT.
huomioon ja toimittiava riioä suhteessa,
€ttä> ei valtion ^vinMtojen
hoitajat omavaltaisesti saisi "ruveta
asettamaan rajoja työläisen Ja työläisen
väliUä, vaikka ne sattuisivat
eri kansnlHflnntta n1pnr^Bftf|1fiT>, Tämän
on myöskin helppo lopettaa
sOlä uskon että tällaisia määräyksiä
ei ole hänelle annettu, vain hoitaja
omassa i mielivaltaisuudessaan
on alkanut ^läitä asettaimöm-' Jps
me työläiset olisimme nytkin- järjestyneet
paremmin, vniin meillä o-
Ksi helppo tällaiset koijata j a sa-
»»Da saada henkiloiS niiMn, jotka-
katsovat työläisiä «yoiajrin^, »f-kä
kansallisnnksittain.
•flÄ-B pmhmt teot" jännittävä y l i -
^«^«^nnallinen kappaIe\ntetSan o-stttoB
talolla k, 28. päivänä.
^^mik es l(»laSoMlnen ja,jinmtr
Jo' pilkin talvea 'siitä on puhuttu
ja Tiöpisty, 'että kyllä "kai se
"Yritys'*' on "väUan ^kuollut, kun
ei se^ toiminnastakaan niin -suuria
ole kuulunut. "Mutta: nyt tulee tiie-to
kuin salama kirkkaalta taivaalta,
että suuret -pairiimestaruuskil-paihtt
tjvat -pojjat 'hommanneet lauantaiksi
t. k. ^•päiväSsi.'"."Ne muodostuvat
"'-mefkityksellisilcBi siinä
suhteessa kun 'Creij^ton yleisö ei
ole aimikaan -pitkiiri aiköihii^ ollbt
tOaismidessa sdllaista > riäkemääil.
Kenelle siis tsröväeiiurheilti on vallankaan
läheinen "hari varmaan rien
iää haaline lauantai-iltana, sillä
rimodostuuhän IcUpailuista urheilu-propagandalHsessäkin
suhteessa u-ranuurtaja
kevään ja kesän urheilu-kautta
alkaessa. \
Otteluita tulee neljässä eri aaxr
jassa, joukossa mielenkiintoisiakin
sinä ssiissa on muutaniia "hakamies
hieäkin, oikeita liiskanVääritäjiä. • •
Jlimet sellaiset kuin "yesan" Sainio,
"Yrityksen^ Ssflo, oikea tyypillinen
raskaan sarjan painija Tampere^ri
Veikoista;: "Kisan" pojista Lehtelä
y.m., kaikista ei meillä ole niin
laajempaa''-tuntemusta, nämä ovat
huomatuimmat. Yleisöä; varten tulee
olemaan' väliajoilla tanssia hyvällä
soitoDa. Tikirtit maksavat .."St)
senttiä miehiltä ja 35 senttiä nai-sUta..
. ••••-J'
Palkiritoja jaettmn 3 kussakin Harjassa
sekä "sen lisäksi joka sarjan
mestarille -kunniakirja. Tilaisuudesta
kaikesta päättäen -mriodostuu
kevään huomatuin tapaus ^ urheilualalla
ja toivomme yleisön taholta
myös runsasta kannatusta ja osoitusta
siitä että työväen urheilulla
meidäri keskuudessamme on jalan-sijaris^
Jokainen siis joka kynnelle kykenee
ensi lauantaina Creighton
haaliUe katsomaan kuka se "haka"
on. —- Teppo.
Puruperän Aukustin nno^. yaime,
Iita, jonka kanssa Aukusti oB mennyt
Amerikassa yhteen, oli. itkenyt
jo monet itkut minä parina viikkona,
joina hän oli ollut miehensä kotona
Puruperässa. Selvästi huomasi
että häneen suhtauduttiin juuri
niinkuin oli peKnnytkin: ei jaksettu
sulattaa sitä, että Aukusti oli
nainut Puruperän entisen torpparin
tyttären —- piian! Olihan se Utan
koto nyt talo selkin Mutaranta
muka, mutta purnperäläisten mielestä
ei lalripykäläHä sentään oikeata
talolBsta tehdä. Torppa se viun
'on, Mutaranta. Aukustin naimis-kauppa
oli häpiäksi koko Puruperän
sukukunnalle. Nai-vathan ne
kyitä nykymailman aikana jot^t
talollisetkin omari piikansa, mutta
sellaista ei ollut sattunxft vielä Puruperän
suvussa. Eikä sitä Aukustia
kyllä . yksin syyllisenä
pidetty: Iitahan, se oiGi kuulemma
vanhastaan Aukustia mieloillut.
Kuka sen tietää millaisilla Amerii-kan
hajuvoiteilla ja hemjuseviHa
hepenillä se on saanut Aukustin ai-;
kuuri siuopumaani Ja Aukusti kun
pakkaa olla niin peräänantonen
asioissaan niin ei oUat tietysti keli-,
dannut heittää tyttöä ajelulle.
Nyt sitten oli tultu komeaaiti Pu-'
ruperään muka miniäksi; Kentiesi
emännäksikin/ kun , vanhalta Bmän-,
nästä aika jättää.
Mutta Puruperän tejrskBat_1;yttä-'
ret ja Aukustista nuorempi poika
olivat tehneet a^sta Tankan päätöksen:
Puruperln nitan avaimet
eivät tule koskaan lieliBepäaän piikojen
kupeilla. Jo silloin Icun Aukusti
oli kirjoittanut "köfiin 'tulostaan,
oli Puruperän -peräkarrfarissa
ollut tärkeä perbenei^ttelu, jbssa
vanha isäntäkin -oli es^ttänjrt sellaj-!
sen tuuman', et& Adkusti "saisi 'kat-soa
talonsa sijan ~K%nnarikaurun
perällä, jonne Puruperän maat loppuivat.
, Nuorempi -veli j a tyttäret
jäisivät emätaloa asumaan. Au-kustillehai^
se tietysti vanhimpana
poikana knulnisi, mtitta hänen toivottiin
antavan periksi talle järjestelylle,
kun oli "kerran piian nainut.
. :
Mutta Aukustin kotiuduttua olivat
nuo tuumadkset-pokanneet petäjään.
Aukusti oli sanonut suo-rdHin,
että hän -ei tiile T)eräyty-mään
tuumaakaan laillisista oikeuksistaan
eikä suostumaan kennan-käurun
sydänmaille häätöön. E i kä
hävennyt olkrikaan sitäkään että
oli Mutarannan litan ottanut.
Kehui sen vielä :muka "rakkaudesta"
tapahtuneen. "Mutta mikä pahiten
purnperäläisten sisulle kävi
oli se, että Aukustista oli tullut
Ameriikassa •— punikki. Oli haukkunut
veljensäkin/ suut ja silmät
täyteen kun tämä 'kulki suojelusr
kunnan harjöitiksissa.. Siskojensa
kanssakaan ^ i konnori 8anW vaih
tanut, kun kuuli että hpkin olivat
•"lottia"; .
Niinpä olivat näinä parina viikkona
-vihan ja katkeruuden myrkyt
saastuttaneet purnperäläisten sydämiä
ja sappea. Pähimmiii pH siitä
kumminkin käränyt Iita, nuorikko,
joka tunsi olevansa kaikkien hyljek-simä
ja liikalainen Furupefän per-hemaailmassa..
Eihän he sitä kyllä
suoraan sanoneet,' mutta sölväst
iän sen näki ja .tuna. Kukaan pait-
Ai Aukusti ei yrittänytkään suopua
läneen. Jos 'hän yritin auttaa jossakin
askereessa xärtin puolella,'
huomautettiin tylysti että Puruj»-;
rän piiaf ehtivät kyllä askereensaj
toimittaa. Ja. niin sai Iita Mdutta-,
•assa joutilaisuudessa miettiä %oh-,
taloaan kup : A^kustildn «dli Tmn*
lOYSl SISKONSA, 16 VUOTTA
ETSnTY:SXN
•VVinnipeg. — Montrealissa asuva
Willja» McGillivray löysi siskonsa
Sarahn^ jota oli 16 vuotta "etsinyt,
^Jäästä täkäläisestä PelMtusarmei-jan
kodista. ^
V. ,1908 lähti >Sarah erään tuttavan
mukana kotoaan^ Mordenista,
Man., Winnipegiin, katsomaan kaupunkia.
Tuttava jätti lapsen johonkin
maj^loon, eikä sen koom.
min käypjt siellä. Tyttö vihdoin
sijotettiin lastenkotiin, jonka johtajat
eivät saianeet selkoa hänen
vanhemmistani
Perheen .taholta toimeenpannut
tiedustelut.olivat turhat. Sitte kuolivat
äiti ja isä, ja periie hajaantui;
mutta veli WilliÄi ei menettänyt
toivoaan. Hän senrasi kaikkia mah
dollisia jälkiä, j a vihdoin «ai tietää,
että sisarensa oK otettu Pelastusarmeijan
turvakotiin sen tuttavan n i mellä,
joka tytön oli jättänyt Win-nipe^
in niin monta vuotta rftten.
Tavattuaan veljensä kertoi neiti
McGillivray kärsimyksistään k o 4 ^
joihin hänet' oli otetto ottolap.
seksi, sekä ponnistuksistaan ssAds
nUcpji vanhemmistaan.
paljon poissa. Useammari herran oB
Ita pyytäriyt pyytämälläkin Aukus."
tia; (Ottamaan asuntonsa Pririiperäs-|
tS ja lähtemään vaikka Kennonkau-i
riian- Taikka kuinka pahasen -töl-
Iin «männäksi," lupasi Iita ryhtyä
kunhan vain pääsee Puruperästä
erilleen. Mntta- Aukusti oli taipu-maton.
iHän oli vannonut teräksisen
valan; nnjerta-vansa perinpohjin
kordceat «dkulstisensa ja ottavansa
herran Puruperän hallitus-ohjat
kouriinsa. Ja < silloin muuttuisi
uusi henki Puruperän . uhkuir
siin snojiin! Näit lohdutteli A u -
kusti nnorikkoaan.
Oli loppukesän leppoisa, raukean
tuntuinen snnnuntai-ilta. Puruperän
pirtin p ä ä t y i k k u n o i s s a leiskuivat
silm|ä huikaisevina laskevan
auringon punertavat aädekimput.
Aukusti oli nukahtanut peräkamarin
sänkyyn,: mutta Iita öfi puikahtanut
jDlos ja mennyt istumaan ran-tatöyrääUe
vanhan mustuneen saunan
'luo.. Siitä näki kauaa Peili-järvelle,
jossa tuhannet pikku laineet
kimmelsivät kuin' kultaiset lastut.
Autereisessa, sinertävässä etäi-
^dessä kangastelivat vastaisen
rannan suippenevat niemekkeet ja
kaislikon kiertämät pikku saaret.
Tuossa -vasemmalla, juuri. kallioisen
Eitvasniemen takana» lahden perukassa
oli Iitan koto, tuollainen pahanen,
harmaa mökkL ^ta oli pisf
täytynyt' siellä tämäo' tästä pahaa
oloaan itkemässä. Kovin mnrheel^
« ^ « t vanhuksetkin «Heet Po-ruperän
tniniän kohtalosta. Ei heitä
pumpfrlJTKtf^ soknlaisQus ylpe^
äksi tehnyL - . V
Muistui siinä '^tan mieleen Ameriikassa'oloaikakin.^
Rasittavaa raadantaa
aamovazhaliesta iltamyöhäiseen
^rnkMlö^ ruo-
Icatalossa oli. W e^Int. Soti-ikäyä
oli oQut j ^ ä .;^'1ui^fc^ mielikuvitus
oU luonut; i«ä?inpaluust8 suloistakin
suloisemina kuvia. Saa-dappa
vielä kerraa oHa kotona:
niÄkua aamudn pitirään ja herätä
vihdoin riihen -että äitivanha tuo
kahvia oriiatekoisen vehnäsen karinsa.
Jutella siitä »Lngystä käiin äidin
kanssa j a teitbä kuinka polttava
koti-ikärö j a pahaolo vaivaa ai-na
siellä Amernbussa ja kuinka
hän näki joänis '^Santakin, että oli
näin kotona. Isä vaarikin, tulisi
siihen kamaztnky^nykselle päivittelemään
että; "'arvaahan sen lapsi-rukka!
»
Nyt «ifi kmnminkin käynyt näin
kun^ tuon Aukustin' akaksi kiertyi
Eihän Aukusti, mikään paha mies
oBut ja liat»kÖs~^olisi jos sen kanssa
saisi ksibden elellä. Mutta tuo
korskea Puruperän sukukunta: se
myrkytti kaikin onnen.
Siinä rantätöyräällä istua kyhjöt-iiäessään
tunsi Iita taas niin idpeäs-ti
rujan ja ylenanrietun asemansa.
TBTitä pahaa hän oli sitten tehnjrt?
Tlaskasta ja rehellistä työtä koko
ikänsä ja pitänyt itsensä kunnialli-sena
naisena. , Senkö vuoksi, raa-äaritansa
tähdenko häntä halveksit,
^iin ja hävettiin j a -vieläkö siitäkin
syystä että hänen isänsä oli -vain
'kouklraselkäinen torppari joka kaiken
elämänsä oU.;puskenut laihalla
konnullaan ja Puruperän raskaissa
päivätöissä? Ja eikö koko hänen
sukunsa ollut rehellisiä ja ahkeria
työläisiä joiden .hiukset olivat harmaantuneet
ja varret koukistuneet
kunniallisessa raadannassa? Mitä
heiltä muuta voitaisiin vaatia en-ntenkuin
he isaavuttaisivat puruperä-
Iäisten arvonannon? , — Iitan kädet
puristuivat nyrkkiin ja silmissä
leimahtelivat suuren, pyhän -vihan
lieskat. V'-..''
Mitä' olivat puruperäläiset itse?
Millä tavoin esiytyi heidän paremmuutensa
mutarantalaisten rinnalla?
Puruperäläisiliahän oli jo syn-tymästään
saakka kaikki valmista:
maat ja riiannut talot j a karjatl
Hätäkös siitä oli alkaa renkien, pii-kojen
ja monien päiväläisten avulla'
viljelemään valmista» sarkaa. Toista
oli sentään mutarantalaisten epä
toivoinen olemassaolon kamppailu
Iske kuokkasi hedelinättömän kivik-kömäen
kupuseeii,ime siitä elä-riiänmehut
perheellesi ja pahaselle
karjallesi, raad.a ^^a^aita paivätöi-tä
ja ole vielä kiitollinen korskealle
isännällesi että hän sallii smun pi
tää edelleen poloa kontutilkkuetasi
Ja mitäy -vielä puruperäläiset o^pt
tehneet: peltojen tavoin siirmi(sivat
ja raatelivat vainovuotena tuhanria
känsäkouraisia ; päiväiäisiään. Ja
vain siksi että nuo raatajat tahtoi
vat joskus hekin —- selkäänsä oikaista!'/
Iita hiljainen,. Iita-nuorikko rai
vöstui / mietteistään niin että koko
ruuriiis vapisi j a silmiin kohosi kir-peitä
kyyneliä. Ei saattanut' enää
latuakaan. Mieltään tasaannuttaak-seen
päätti Iita lähteä soutelemaan
meni j a työnsi veneen vesille ja ro-pesi
kaikin voimin vetämään selälle
käsin. Pian oikein kolisi veneen
kokassa ja Iita vain kiihtyi tahdissaan.
Puruperä etääntyi joka jo:
ka vedolla, ja se tuntui niin ihmeen
Ihuoijentavalle. Sinne jääköön ko-
•ko korskea Puruperäi;-sen tyrannimainen
haltijaväki. ihmisarvoa alen-tavine
ennakkoluuloineen. Joku i l -
.msstjd nyt pirtinnurkan taitse ran-ttstöyiSSlle
ja nipesi viittilöimään
järv£lie jpäin, Aukustihan se oli.
3» jjoiu Dtunne rupesi- koukuttele-maan
Iitaa 'takai»in: Aukusti muka
jfcoj^i Mtääntyy kun hän näin
hrilhm ito/cah kiskoo. Pelkää tie-
SCHUBERT f
Franz Schubert oli tuotteliidn
laulujen sepittäjä ja säveltäjä, mitä
mailma on koskaan tantennt
Hän oli syntyisin Wienist8.
tysti että hän tekee jotain pahaa
itseUeen anon •« on sellaista ollut.
Mutta -Iita lä kääntynyt venhettään
vaikka jgrdän tuntuikin huopaavan;
Tulkoon Ankufiti perässä jos ra-kastaa
häntä eoienimän kuin tulevaa
isSnigryttSän.
Vasta kaukana järven selällä
käänsi hän Teneen • kokan harmaana
häämöttävää Bitvasnletä kohden.
Siellä niemen kainalocsa/ -vähäisen
lahden pohjnkassa kyhjötti Muta
rannan hannaa tdOiy jonne 'Iita-nuorikko
nyt mieli tyyntyneenä ja
sydän sulana, oli matkalla.^ Siellä
asui hänen omaa sukuaan/ oman
henkensä heimoa, nöyriä, harras-mielisiä
raatajia,- jotka tyly kohtalo
oli viskannut syrjäisiin kivikkomäen
kupeelle. Ja jos he rieltä, yrittivät
nousta ihmisten ilmoille olivat' pn-ruperäläiset
vastassa Eitvasniemen
loulukoiden takana. '.Blnttajosl^s
vielä, aavisti Iita, tulevat mntaran-talaiset'kokoamaan
koko sorretun
Sakunsa ja ryntäämään vastustamattomalla
voimalla y l i Eitvasniemen
louhikon ja voi silloin pumpe-räläiiriä.-
'U T—la.
KOIRA PELASTI 5-H£NKlSEN
PERHEEN
WJnnipeg. Bobeft Bmnirin be-xäfj^
^dänyöllä kiiirsn baukontaari
Hänellä oli paljon sisaria ja veljiä,
jotka kaikki lauloivat kuorossa
ja herättivät suurta ihmettelyä
taidollaan. Nuoren Franzin taito
pianon soitossa sai hänen opettajansa
huudahtamaan: "Pojalla on
taikavoima sormiensa päissä." Poika
halua säveltää, mutta oli niin
köyhä, että ei voinut ostaa tarvittavaa'nuottipaperia.
Häri oli jäsenenä koulun orkes-terissä
ja yksi hänen toverinsa, .tie-t
»ra iilbien k ö y h } ^ hänelle
paperia ja muita välineitä-.
Hyvin a i k ^ n mieltyi Schubert
Mozartin sävellyksiin, j a tästä tuli
hänen ihanteensa. . Hän kirjoitti:
"Mozart, oi kaolematon Mozart, mi*
tä lohduttaria'kuvia oletkaan hionut
valoisasta, paremmasta ' mail-masta
^ meidän sieluihimme", ^a on
luonnollista, että tällä aikakaudella
hänen tuotteensa muistuttivat
Saljon tuon ihailemansa mestarin'
tuotteita.
Myöhemmin välttääkseen joutumasta
sotapalvelukseen, hän ryhtyi
opettajaksi isänsä kouluun, ollen
alimman luokan opettajana kolme
vuotta, ja voimm4 kuvitella; miten
raskaalta se mahtoi tuntua herliäl-le,
taiteelliselle luonteelle, mutta
hän löysi ystäviä, joiden kanss^ hän
soitteli kouluturitien jälkeen.
Vuoden .1815 kuluessa valmisti
hän lukemattomia lauluja, operetteja,
simfonioita. Yksistään lauluja
valmistui 114. ^
Nopeus, jolla musiikkia virtasi hänen
kynästään, on ihmeteltävää.
Hän oli ainoastaan kahdeksantoista
vuotixtö, mutta useat hänen siihen
aikaan valmistamistaan sävellyksis^
tä ovat hänen pysyväisimpiä tuotteitaan.
Hänellä oli Vastustamaton
halu latiTaa, samalla kun ehtyriiä-tön
määrä säveleitä oli aina.hänen
käytettävänään. Ei ole ihmeteltävää.
Jos hän. käytti kaikenlaisia sanoja
mitä sai käsiinsä, toiset niistä
ollen." arvottomia niin suuren säveltäjän
sävellettäväksi. \ Hän oli nero,
joka oli heitetty mailmaan tutkimaan
kaikkia teitä, löytääkseeö
väsyneenä seri mikä oli parhain,
ja kuollakseen nuorena.
Hänen ei onnistimut saada mitään
tointa, josta olisi ollut hänelle
sdnrtalcBan taloudellista-, etna,
j a häntä painosti aina köyhyys ja
puute. Hän eleli opettamäUa, ja
orinlstui pääseinään .maaseudulle ke
san ajoiksi, joka oli hänen huonolle
terveydelleen tarpeellisra. A -
jan yieräessä hänen terveytensä
yhä huononi, mutta hän e i . siitä
l^uplimatta jättänyt säveltämistään.
Kun tiedämme, että sellainen mies
oli kerrankin pakoitettu myymään
yhden lauluistaan kahdellakymmenellä
sentillä,' saamme käsityksen
siitä mitä hänen täytyi kokea.
Siinä iässä, kun Beethoven oli
säveltänyt yhden slmfonian, oli
Schubert säveltänyt kjrmmerien.
Hänen tuotteensa olivat runsaat,
verraten Mendelssohnin ja Mozartin
tuotteisiin, jotka molemmat olivat
tuotteliaita säveltäjiä.
Simfonioittensa, pperettiensa ja
muiden /musikaalisten/tuottelttensa
lisäksi jäi Schubertilta hänen kuoltuaan
yli kuusisataa laulua, ja juuri
näiden laulujen kautta ovat vih-miset
oppineet häntä ihailemaan;
niiden kautta on ' hänen nimensä
tullut tunnetuksi kautta sivistyneen
mailman. • .
Epäilemättä Schubert tunsi syvää
rakkautta oppilastaan Caroline Es-terhazya,
lareivi, Esterhazyn tytär
tä kohtaan, mutta tuskin olisi siitä
voinut kehittyä muuta kuin etäinen
tuttavuus, sillä Schubert oli siinä
asemassa, että hän tupsi olevansa
paremmin kotonaan palvelijoiden
kuhi isäntäväen kanssa.
Historia kertoo,' että Caroline
oli kerran sanonut ihmettelevänsä
sitä, ettei ^chubert ollut omistanut
yhtä^ sävellystään hänelle.
"Minkä tähden pitäisi . minun niin
tehdä?" vastasi hän. "Kaikki mitä
olen koskaan kirjoittanut, on omistettu
teille." Kaikki kertomukset
Schubertin kiintymyksestä tuohon
tyttöön ovat hyrin hämäriä, mutta
tuskinpa voi otaksua, että musikaalinen
näytelmä "Kukkas-aika"
kuvaisi heidän suhdettaan. JBpäil
tävää on sekin taru, että Schubert
kuoli siksi, kun hänen sydämensä
särkyi, nähdessään mahdottomaksi
saavuttaa urielmiensa. päämäärän.
Uskonnolle ei Schubert, enemmän
kuin Beethovenkaan, antanut
erikoisen sunrta merkitystä. Hänellä
oli siitä omat käsitteensä, ja
hän oli niiden snhtcert .jvaiteliasi
Sydämen BoruUa ja katkeralla
kaipaaksäla ilmoitan että hellä
puoliso JtL rakastettu. isä
HERMim ANDERSON
joutui . tipatnrmaisen kuole^
znan u^uräcsi .4 p. maaliskuuta
1925, tydskennellessään Co-mox
Iiogin Co. Courdneyn a-lujBeBa
Camp No. 2, B. C , o l len
ammatiltaan R!g Rifser.
Vainaja .oli syntynyt äup-messa.
Saarijärvellä, Vaasan^
läänissä, 6 p. tammik. 1890.
Oli siis kuollessaan S5 v. ja 2
kuukauden ikäinen. Häntä lähinnä
suremaan jäi paitsi mi-jiä,
hänen itaimonsB ja poiki^
vanha äiti ja kolme sis-
'koa Suomessa, yksi veli ja
yksi siako perheineen tässä
maassa sekä laaja sukulais- ja-
; tuttavapiiri sekä tässä että
vanhassa maassa, joka täten
sukulaisille ja tuttaville tiedoksi
annetaan.
Ladysmith, B. C. 11 päivä
maaliskuuta, 1925.
Rachel Ja Herman Andenon.
/ Haluamme lausua vilpittömät
kiitokset sille suurilukuiselle
sukulais- ja ystäväjoukol-le,
kun olitte niin lukuisina /
saapuneet läsnäolollanne kunnioittamaan
vainajan' hautaus-tilaisuutta.
- Osanottonne suruumme
säilyy mielessämme
kauniina' muistona.
On särkynyt sydämeni kantele,
On särkynyt kielistä parhain.
Sen katkaisi lemmetön
kohtalo ja se katkesi liian
varhain. Oli onni liian/ suuri,
tuskriksi muuttui se. Sen pirstoi
kevään tuulet ja unelmat
kauniit vei. On sieluni pyhätössä
kuvas kultainen ainiaan.
V Rachel.
Sammunut on isän-silmä,
kääi h^Uä kylmennyt. Loppunut
on isän voimat, sydän kun .
on jäähtynyt. Muiston hellän
jälkehensä meille jätti elä-mään.
, Hermafi.
Musta on multa, harmaa on
hauta runneltua ruumistasi
peittää nyt. Et .vanhuutta
ehtinyt saavuttamaan kun kat-^
kei^ fun elosi tie. Kuolema
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-03-19-05