Vapaus, March 12, 1929

              No. 60— 1929
Tiistaina^ maalisk, 12 prnä—Tues.. March 12
osoite on ]1% St Antoine St
I Maaliskuun 15 päivän jälkeen
^ l i i k k ^ ^ ^ on saanut itselleen paremman ja k ä y - jäsenistön kovin iyhytaikainen(?)
kerran (?) koolla puhtaasti kommu-
^ ! nisflsin periaattein j a kommxmlstisia
i toimintatapoja harkiten. Vaikka tuos- HIIQI i sa harkinnassa koetettiinkin tehdä
I voitavamme, suunnitellessamme tule-
^ : v a a toimintaamme, niin on kulunut
^ I toiminta-aika kiiitenkin selvästi osot-
^1 tanut, että toimintamme ei ole vielä'
'pystsmyt, uusien muotojen ilmetessä,
suhtautumaan puolueemme etujen
täysin tarkotustaan vastaavalla taval­la.
Niinpä nyt k u n alamme tarkkaUe-maan
mennyttä toimintaamme onkin
^ tännöllisemmän liikepaikan, ainoastaan puolen minuu­tin
matka C. P. R :n asemalta, voidakseen sillä tavalla
^ entistä paremmin palvella aina lisääntyvää kannattaja-
I
I Laivapilelti-, rahanvälUys-, gramofoonilevy-, kirja- ja
joukkoamme
paperikaupallaan.
VAPAUS MONTREAL BRANCH
Kommunistipuolue
otettava huomioon piirimme puolue-kovin
] kommunistisen puolueen periaatteihin
• j a toimintamuotoihin tutustimiinen ja
siksi emme saakkaan epätoivoisesti,
tulevaisuuden toimintasuunnitelmia
tehdessämme, menneitä heikkouksiam­me
arvostella." (Sulktunerkkien sisäl­tö
meidän). Piirisihteerin (ja mahdol.
lisesti piiritoimikunnan) toimintaker­tomuksessa
viitattiin joihinkin men­neen
toiminnan heikkouksiin sivxmlfen-nen.
mutta mitään yhteenvetoa niistä
ei tehty, eikä luonnollisestikaan koko­ukselle
esitetty mitään päätöslausel­maa
niiden johdosta.
Menneen Ja nykyisen tilanteen joh­dosta
käydyn erittäin perusteellisen
keskustelun jälkeen hj^äksyttiin »
siasta myöhemmin valiokimnan ehdo­tus
lausimnoksi. minkä oleellisin k o h -
Puolueen bolsheyisoiitiinen ja taistelu trotski­laisuutta
jäoikeistovaaraa vastaan
P U O L U E K E S K U S T E L U A K E S K I - ON
T A B I O N PIIRIKONVENTSIGONIN
JOHDOSTA
Taisteluitta j a kivuitta siirtyminen
sosialidemokratiasta bolsheviikkipuolu-eeseen
on vaikeuttanut sumesti C a ­nadan
kommimistipuolueen suomalai­sen
jäsenistön aatteellisen maaperän
voimistiunista. K u n tuossa siirtymises­sä
ei tapahtunut minkäänlaista "leik.
kausta", niin oli siitä luonnollisena
seurauksena, että piiolueeinme sai sen
mukana suiuren joukon aatteellisessa
.^i;hteessa melkoisen epävakaata jouk-
; kpa r-r aatteellista "painolastia". Vuo­sien
varrella on puolueen suomalaiseen
jäsenistöön virrannut luonnollisesti l i ­sää
joukkoja ja sen mukana lisää
"painolastia". Vaikkakin samaan a i ­kaan
on käyty hiljaista aatteellista
taisteluia puolueen jäsenistön bolshevl-scämiseksi,
n i i n ei "painolasti" ole s i i -
: tä huolimatta suhteellisesti vähenty­nyt,
sillä sitä on vuosi vuodelta lisät­ty
samassa suhteessa, ellei runsaam­minkin.
Pääasiana näkyy olleen jäsen­luvun
lisääminen - j a vasta toisella s i ­j
a l l a j a perin vähän korostettuna k y ­symyksenä
pn ollut jäsenistön bolshe-visoiminen
— sen saattaminen van­kalle
aatteelliselle pohjalle tietoisuu.
.dessa.sekä käsittämään ne. velvollisuu­det
j a tehtävät, mitkä kommunisti­puolue
jäsenilleen asettaa.
Lähtiessämme täten puoluekeskus­telun
aikana itsekritiikin avulla luö-
•maan todellista tilannekuvaa puolueen
suomalaisesta jäsenistöstä teemme sen
siinä mielessä, että ss antaisi aihetta
tehostettuun bolshevisointiin, selven­täisi
tilanteen trotskilaisuuden j a o i -
keistovaaran suhteen ja johtaisi tiu­kempiin
vaatimuksiin puolueen jäse­nyyteen
tullessa.
Puolueen viidennen piirin äskettäin
pidetyssä konventsionissa suoritettiin
tilanteen tarkastus, rnjkä osotti, että
puolueen jäsenistön keskuudessa on
' ollut perin kevyttä joukkoa. Suorite-
•tiissa keskustelussa selvisi, että
1. E i edes alkeellinen luokkavaisto
ole ehkäissyt puolueen jäseniä useilla
eri paikkakunnilla äänestämästä por-variUisia
puolueita maakunnan j a l i i t -
'twa^^^ vaaleissa. Sama ilmiö saat-
" täii biljj, mahdollinen kunnallisiin v a a -
• l e i h in nähden. Härkäpäisimmät, jotka
eivät ole myöntäneet; tehneensä puo­luerikosta,
lienee erotettu, toisia on
muistutettu, j a on mahdollista, että
Jotkut ovat saattaneet päästä pälkä­hästä
" e h j i n nahoin".
2.
seuroihin liittyneitä jäseniä on ero­teltu
puolueesta tai ovat asianomaiset
itse, jääneet sivuim,
3. Suomalaisten työläisten joukko-järjestön
luomista ehkäistään kun ei
ymmärretä £en tarkoitusta j a merki­tystä,
vaan arvellaan siitä muodostu­van
haitallisen järjestön.
4. Puolueen uudelleenjärjestämisen
yhteydessä ovat jäsenet kieltäytyneet
muodostamasta työmaaryhmiä^' t a i o-vat
saboteeranneet niiden toimiimas-sa.
5. Ammattiyhdistyksiin liittymistä
koskevassa puolueen sääntöjen velvoi­tuksen
toteuttamisessa ovat jäsenet
eri paikkakunnilla saboteeranneet
Joitakin on erotettu, jotkut ovat itsJ
jääneet eroon, mutta osa saboteeraa
edelleen. Kun ammattiyhdistykseen
liittyminen on näin vaikeata, n i i n , ei
saata edelljrttää, että niissä toimimi­nen
olisi sen mieluisempaa. Ja liit­tyminen
on ainoastaan vasta edellytys
itse asialle — todelliselle toiminnalls
ammattiyhdistyksissä.
6. Trotskilaisuuskysymyksen käsit­telyn
yhteydessä on ilmennyt, että u -
seat jäsenet eivät ole olleet tietoisia
siitä, mistä on |:pdella kysymys. Ja
.tästä huolimatta^' tahtovat huomatta­vat
puoluetoverit sanoa, että "piirin
puoluejäsenistö on kauttaaltaan aset­tunut-
puolueen eheyden säilyttämisen
I kannalle kaikkia trotskilais-spectori-ryhtymäUä,
n i i n « n puolueen kautta
joutunut kulkemaan suuret määrät
moista joukkoa, jipitakin lienee jää­nyt
jäseneksikin. He ovat joutuneet
kommunistipuolueen jäsenyyteen siksi,
että ei ole ollut muuta järjestöä, m i ­hin
liittyä, kuin kommunistipuolue.
Eikä voida kieltää, etteikö .olisi ollut
havaittavissa pikkuliikemiesten j a y r i t ­täjien
pyrkimystä hakea jäseneksi
ryhtj-misen kautta eräänlaista puo­lueen
— työläisten edustajien hy\^äk-symisen
ja kannatuksen leimaa heidän
elinkeinonsa harjottamista varten.
Eräskin on tullut erotettua lausuttu-aan
asiasta totuuden. Mutta kaikki
eivät liene yhtä varomattomia. Puo­lueeseen
kuulumattomien työläisten ja
vastustajien joukosta kuulee hyvin u-sein
mainiiman siitS;- että monet o%-at
jäsenenä ainoastaan 'pisneksen ta­kia".
Ja siinä lienee siteeksi totuu­den
tynkää, f
S U O M A L A I S T E N TYÖLÄISTEN
J O U K K O J A R J E S T O N MUO­DOSTAMINEN
Puolueen bolshevisoinnin kiertämät-tömässä
yhteydessä on kysymys suo­malaisten
työläisten joukkojärjestön
muodostamisesta. Kun on itsestään
selvää, että puolueeseen ei voida ot­taa
kalkkia tulokkaita, niin on työ.
boteeraaminen sekä haluttomuus ja
vastenmielisyys liittyä ammatillisiin
ta on seuraavanlainen: "Piirikonvent- jäisten^ järjestämisen kannalta tarke-slooni
toteaa, että alueella on oUut ja f.f^; „^^^, varten on olemassa
on edeUeen paljon poliittista epäsel. | ^^^^^^^to. Varsinkin kun lukuisien Jä-vyyttä
j a pintapuolista ymmärtämystä seny>-den moti veina on epämääräinen
yksityisten jäsenten j a jäsenjoukkojen ^ työläisten järjestöön kuu-laisia
hajotuspyyteitä vastaan". Alle­viivaus
meidän. Trotskilaisuus pyri­tään
näkemään ainoastaan "hajotus-pyyteinä."
Vaikkakin edellämainitut ilmiöt e-siintyivät
viidennen piirin alueella,
n i i n voidaan melkoisella varmuudella
sanoa, että niitä ilmenee puolueen
suomalaisen jäsenistön keskuudessa
muissakin piireissä. Joten niistä v o i.
daan puhua koko maata käsittävässä
merkityksessä.
P U O L U E E N JÄSENTEN BOLSHEVI-SOIMINEN
ON O L L U T 3IELKO
TULOKSETONTA
K a i k k i edellämainituissa kuudessa
kohdassa mainitut Umiöt todistavat;
että puolueen jäsenten bolshevisoimi-sessa
ei ole edistytty juuri lainkaan
Eikä ainoastaan allekirjoittanut ole
kommunistisista velvollisuuksista. Eräi­tä
tapauksia on sattunut vuosien yar-rella,
joita pitäisi syvästlkln vaUttaa,
ellei voisi toivoa tehtyjen erehdysten
olevan opiksi j a varoitukseksi tulevai­suudessa."
Tämän jälkeen todetaan
lausuimossa, että puolueen jäsenet
ovat osottautuneet heikoiksi vaaliky­symyksissä,
työmaaryhmien perusta­misessa,
suhtautumisessa saläseurol.
hin ja väkljuomakysymyksessä. Mai­nitsematta
on jäänyt kurja suhtautu^
minen ammattiyhdistysliikettä koske*
vien päätösten mukaiseen toimintaan
j a oikean käsityksen puute joukkojär-jestöaslolssa.
Vaikka siltä kokoukses­sa
nimenomaan lausuttiin- tolvomuS:
n i i n ei valiokunta nähnyt, "(eikä edus­tajakokous)
tarpeelliseksi valmistaa
suoritetun itsearvostelun johdosta vält­tämätöntä
erikoista päätöslauselmaa,
missä tehostettaisiin puolueen jäsenten
bolshevisoinnin tärkejrttä j a vedettäi­siin
johtopäätökset tulevaan toimin­taan
nähden esitykseksi puolueen
kansalliselle konventsloonille. -
K t m on selvää, että puolueen jä­senistössä
on huomattava joukko aat­teellisessa
suhteessa perin heikkoa a i ­nesta,
niin on sen johdosta otettava
selvä määritelty kanta, eikä ole tyy­dyttävä
lausuntoon: "ellei voisi toi­voa."
Heikkoudet on pyrittävä voit­tamaan
selvästi määritellyllä työllä,
eikä toivomuksilla. Vaadimme, että
kansallinen konventsioonl kiinnittää
asiaan huomiota. Puolueen jäsenistön
bolshevisolmlsefssa on se kultainei\
avain, millä selvlydjrtään oikeille u -
rllle suhtautumisessa ammattiyhdis­tysliikkeeseen;
joukkojärjestölhln; työ.
maaryhmien perustamiseen; porvari­en
järjestöihin j a vaaleihin y.m. k y ­symyksiin.
k u n puolueella on nyt jo tarpeeksi
"painolastia", n i i n pitäisi se llkvldee-rata
onnistuneen bolshevisolmlsohjel-man
j a tarkastuksen avulla. Edelleen
Voidaan se aines, joka el ole vielä
kypsynyt puolueen jäsenyyteen, sijot-taa
vasfedes joukkojärjestölhln. Täs­sä,
suhteessa olisi välttämätöntä luo­pua
tavasta, että puolueeseen otetaan
järjestöihin ovat suiuimmalta osaltaan
ilmiöltä puolueen jäsenistöä aatteel­lisen
tason heikkoudesta, niin emme
saata olla kuitenkaan yksimielisiä e-räiden
toverien kanssa siltä. eUä se
olisi ainoana sj-j-nä mainittuihin I l ­miöihin,
sillä olemme havainneet sel­viä
merkkejä siitä, että puolueen jä­senyys
heitetään ojaan, kun jäsenet
pakoitetasui valitsemaan puolueen an.
tamien tehtävien edes muodollisen
täyttämisen j a puolueen jäsenyydessä
pysymisen välillä. Ja toisaalta voi­daan
todeta, että oikelstolaistendens-sit
yhtähj-vin kuin sosialidemokrati-set
taipumuksetkin voidaan väittää
olevan seurauksena aatteellisen tason
heikkoudesta, joten selvää rajaa n i i ­den
välillä on vaikea vetää. Olisim­me
taipuvaiset yhdistämään olkeisto-lalstendensslt
yhdessä trotskilaisuuden
kera siten, että niitä pjTltään jossain
määrin peittelemään tietämättömyy­dellä
ja ymmärtämättömyydellä, o l i.
vatpa ne sitten minkälaatuisia t a ­hansa.
Oikeata kommunistista suuntaa e i ­vät
myöskään edusta ne toverit, jot.
ka pyrkivät jättämään toteamatta
paljastuneet heikkoudet ja välttävät
niiden johdosta tarpeellisten johto­päätösten
vetämistä tulevien tehtä­vien
määrittelemistä varten. Niinpä
havaituin 5:nnen piirin konventsloo-nlssa,
että trotskilaisuudesta eivät mo-
NenYostoliitosta
Teollisuuden rakennus­työt
kuluvana talous-vuonna
Korkein kansantalousneuvosto on
jättänyt Neuvostoliiton kansankomi-sarien
neuvoston tarkastettavaksi
teollis-uuden perusrakennustyösuun-nitelman
kuluvaa talousvuotta var­ten.
Perustavia rakennustöitä var­ten
vaaditaan 2 milj'aardi 649 mil­joonaa
ruplaa. Edelliseen vuoteen
verraten teoUisiiuden perusrakennus-työt
suurenevat 25 pros. Ras­kaaseen
teollisuuteen esitetään mai­nitusta
summasta käytettäväksi
76,5 pros. j a loput 23,5 pros. käy­tetään
kevyen teollisuuden perusta­v
i i n rakennustöihin. Kansankomi.
saarien nsuvosto on vahvistanut r a -
kenriussurniitehiian ja määrännyt
teollisuuden rakennustöihin käytet­tävän
summan yhdeksi miljaardiksi
C59 miljoonaksi ruplaksi. Tästä on
määrätty käytettäväksi uusien teol­lisuuslaitoksien
rakentamiseen 471
miljoonaa 940 tuhatta ruplaa, teol­lisuuslaitosten
uudelleen järjestämi-
A H A A
S U O M E E N
Kurssi Suomen Harl[I»a
seen j a laajentamiseen 789 miljoo-net
puolueen jäsenet olleet voineet naa 290 tuhatta ruplaa, korjnustöi-lumlnen.
kaipuu seuraelämään, osan­otto
kulturelUseen toimintaan tai pel­kän
työläisten hyväksymisen hankki­minen
vanhasta maasta tulon jäl­keen.
Toistaiseksi el ole ollut lukul«
silla paikkakunnilla muuta mahdoin,
suutta kuin liittyä kommunistipuolu­eeseen
tai i.w.w:lälsiln järjestöihin.
Tämän kysymyksen käsittelemisessä
on ilmennyt visslnlaatuinen vasemmis-tolaistendenssl,
että kommunistipuolua
olisi ainoa työläisten järjestö Ja ellei
siihen kelpaa, n i i n ei mihinkään, sillä
multa Järjestöjä ei muka tarvittaisi.
N i i n onnellisessa asemassa emme a i ­nakaan
vielä ole. Toisaalta taasen
pyritään panemaan kommunistipuolu­een
jäsenet Joukkojärjestöissä etuoi­keutettuun
luokkaan vaatimalla heille
halvempaa jäserunaksua kuin muille
Joukkojärjestön jäsenille. Eikä tällä
vaatimuksella ole mitään asiallista
pohjaa, sillä puolueen Jäsenten maksut
eivät siitä huojentuisi vaikka jäsen­maksut
olisivat Joukkojärjestöissä y h ­täläiset
kalkille. Kysymyksessä on
määritellä kantaansa tietämättömyy­tensä
Ja ymmärtämättömyytensä täh­den.
Mutta siltä huolimatta esitti
ponsivaliokunta, että: "pilrlkokous
ty5'dytyksellä toteaa, että tämän p i i ­rin
puoluejäsenistö on kauttaaltaan
asettunut puolueen eheyden säilyttä­misen
kannalle kaikkia trotskilais-spectorilaisia
hajotuspyyteitä vastaan".
K u n eräältä" taholta tehtiin päätöslau­selmaan
lisäysehdotus, mikä olisi sel­ventänyt
tilannetta, asettamalla
"kauttaaltaan" sanan jälkeen "tois­taiseksi",
n i i n ei sitä voitu hyväksyä,
vaikka se selvästi ilmaisi todellisen t i ­lanteen.
Asiassa täytyi äkkiä keksiä
teinen muoto ja n i i n kokous tyytyi s i i ­hen,
että: "puolueläsenistön keskuu­dessa
el ole Ilmennyt kannatusta puo­lueen
eheyttä uhkaaville trotskllais-spectorilaisten
haJotuspyj'teille". E m ­me
tahdo ymmärtää miksi el voitaisi
todeta todellista tilannetta. Lieneekö
syy siinä, että trotskllalsuuskysymys-tä
käsiteltiin kokouksessa pääasiassa
eheyden kannalta ja hajotuspyytcen
vaan vahlngoUlnen kateus siltä, että ™!f,^f ? ! = ^.^^^^^ k&ikkea Ja
millä hinnalla tahansa.
sitä mieltä, vaan sanotaan se toisella
tavalla muidenkin toverien taholta.
Niinpä viidennen piirin sihteeri s a ­noo
hyväksytyksi tulleessa toiminta­kertomuksessa:
" K u n viimeksi pldet-tiin
(toukokuussa 1927) tämän pUrin
porvarillisiin s ä l a l ^ avustus-' edustajatofeöusta. olimme siUoln. ensi-
'^Unohdettujen maailmasta"
AJmeilkan siiomalaisten metsätyöläl-teö
elamäritapoja: heidän Uojaan ja
sunijaäti kuvaavaa teosta ei ole vielä
ennenrsaomenkielellä ilmestyhyt. Nyt
dn kiiiiieiikln tulossa klrJaiharkkinoU-l
e • Äiiierik. suom. Sosialistisen K u s -
tannuslilldceiden Liiton kustantama
kirja; joka kuvaa metsämiesten elä-
^rä&:"'^iik on siis uutuus alallaan ja
tulee '-vannaankin saamaan laajan l u *
kijakunnan metsäty^i^istä. joiUe te-
• ös onVaijottukin. Mutta työskennel-
,k$ön työläinen millä alalla tahansa,
^iD«=iiäii„:yksi jäsen maailman suuresta
:vp«^etäriaatista, Jolla on samat rasi­tukset,
samat viholliset j a timtee i t ­sensä
kuuluvaksi' sorrettuun luokkaan
Seni& vuoksi ttilee teos saamaan laa­j
a n menekin, varsinkin kun teoksen
kirjoittaja o n meidän rakastetuin r u ­noilisimme
tov. MTKAFTi R U T A N EN
Rutanen oh itse met^työläinen, elä­nyt
metsätyöläisten parissa, oUut yksi
tuosl^^" iKnretninunAsta työläiskerrok-
•sesta-^ia tUJQtee^sils^kaik^ ia
'pahäi-puolet "metsänpoikien" elämäs­tä.
'
S a r j a n päähenkilöinä voisimme p i ­tää
kahta metsämiestä, Jotfai- kohnc
vuotta sitten ovat tutustuneet toisiinsa
ja tulevat toisilleen rakkaiksi tovereik­si^
Yhdtösä työskentelevät he kämpil­lä,
tekevät kaupunkimatkoja, juovat
-rafaansaJ±apakoissa, parantelevat k o h .
meloaan da taas ottavat " s i p i n " - käm­pälle.
. ^ ,
Kaksikymmentä vuotta taaksejäin
elää Jakki, vanhempi toveruksista.
saattaa hänet lähtemään Amerikaan,
kuten tuhannet muutklri ovat lähte­neet,
turvatakseen paremmhi perheen­sä.
Mutta Amerikaan saavuttiiaan
kohtaa hän pettymyksiä, kuten tuhan­net
muutkin. Aika on huono j a hä­nen
t ä y ^ työtä saadakseen turvau­tua
metsätöihin. Palkka on pieni ja
olot kurjat. Mutta: Jakki on ahkera
mies ja haluaa turvata perhettään
Suomessa. Hän ei kuitenkaan saa
muualta työtä j a siksi o n pakko jat­kaa
työtä metsässä. Ja k im vielä
muistaa vaimoaan ja lapsiaan. Suo­messa,
mukautuu Jakki metsätyöläis-ten
elämään, voidakseen Joskus edes
pienen summan lähettää rahaa rak­kailleen-
Ja niinpä hSn kaupungissa
käydessään aina - lähettääkin rahaa
kalkki sitä haluavat uudet tulokkaat
kunhan heidän tilillään .ei ole " v a l k o i ­sia
merkkejä." Tämän kirjottaja tietää
persoonallisesta kokemuksestaan, että
entinen sos.dem. puolueen Jäsen saa­tetaan
ottaa puolueeseen ilman, että
häneltä tiedustettaisiin sanallakaan
miten hän edelleen suhtautuu sos.
dem. aatteisiin. Pääasia on ollut, että
saadaan uusi Jäsen.
K u n vasta maahan tulleet tuntevat
erikoista halua saada Jonkun työläis­ten
järjestön hyväksymisen j a . kun
ät& ei «aa muuten kuin jäseneksi
tä (Dlosufateet -Ja metsämiesten seura­elämä
ovat voimakkaampia vaikutel­mia
Ja n i i n nämä kodin kuvat unoh­tuvat.
Ja k u n näin pitkäUe on elä­män
Inilku johtanut perheensä u n -
hottamisessa — n i i n on k a i sUtä mah­doton
enää nousta Ja hän tmohtaa
kaikkL,
Nyt näyttää kaikki olevan hyvin.
Elämä on sellaista kuin sen pitkääkin
kun me maksamme kahteen paikkaan
jäsenmaksuja, n i i n niiden joukkojär­jestön
jäsenten, jotka eivät kuulu m i .
hlnkään muuhun Järjestöön, olisi mak­settava
jäsenyydestään yhteen järjes­töön
edes suunnilleen saman verran
kuin me kahteen tai useampaan. Lie­nee
selvää, että kommunistit eivät saa
missään järjestössä pyrkiä moiseen
etuoikeutettuun aseniaan, vaikkakin
esim. 5 :ssä piirissä ovat £ltä puol­taneet
monet huomatut toverit. Juuri
samojen toverien taholta ön viime
päiviin saakka Vastustettu joukkojär-jestöasiaa.
Joko passiivisuudella tai
selvällä vastustuksella.
Mutta puolueen bolshevisolntl edel­lyttää
nyt vihdoin viimein selvän as­keleen
ottamista asiassa. Puolueen
kansallisen konventslonin on tehtävä
asiasta selvä päätös.
On kerrassaan väärin, että täytyisi
olla kommunistipuolueen Jäsen ennen­kuin
kelpaisi tanssittamaan, näjrttele-mään,
Järjestysmleheksl tai muihin
vastaaviin tehtäviin, sillä arvelem­me
näihin toimiin kelpaavan vähem-mllläkln
kelpaavaisuusehdollla. Kom­munistipuolueen
jäsenillä on velvolli­suus
olla jäseninä Joukkojärjestöissä
Ja ohjata niiden toimintaa oikeaan
suuntaan. Kommunistien o n luotetta­va
aatteelliseen voimaansa ja käytet­tävä
£itä jotta joukkojärjestöt pysy­vät
h^dän kontrollissaan.
T R O T S K I L A I S U U S J A OIKEIS-TOLAISTENDENSSIT
Vaikkakin työma^ybmien muodos­tamisessa
Ja toimitmassa ilmennyt s a -
Puolueen suomalaiselle jäsenistölle
tulee trotskilaisuus päivä päivältä yhu
tärkeämmäksi selvitettäväksi, sillä ho
saavat tämän Jälkeen lukea suomen­kielisistä
noskelaisista ja syndikallstl-sista
lehdistä asiaa koskevia kirjotuk-sla
ja vääristelyjä. Lisäksi tullaan
tämän kysymyksen varjossa hyökkää,
mään puoluetta vastaan j ä kun puo­lueen
jäsenet ovat kysymykseen näh­den
epäselvillä vesillä ja heikolla poh­jalla,
niin ori välttämätöntä, että asi­an
käsittely pidetään. päiväjärjestyk­sessä.
Samalla voidaan järjestelmälli­sesti
taistella myöskin kaikkia oikeis-tolalsilmiöltä
vastaan. Kun Yhdys­valloissa
on muodostunut puolueesta
erotettujen suomalaisten joukko, niin
saattaa olla mahdollLsta, että he pyr.
kivat vaikuttamaan myöskin Canadas-sa
puolueen suomalaisten jäsenten kes­kuudessa.
— Hannes Sula.
hin 138 miljoonaa 700 tuhatta rup­laa,
tieteellisiin tutkimustöihin 63
miljoonaa 300 tuhatta ruplaa ja
asiintorakennustöihin 135 miljoonaa
380 tuhatta ruplaa. Perusrakennus-työsuunnitelmassa
on edellytetty va­rattavaksi
25 miljoonan vararahas­to,
johon vielä on myönnettävä l i ­sää
11 miljoonaa ruplan jo toimi,
vien mu.stametallitcollisuu8tehtaiden
korjaustöitä varten.
Canadan Dollarista I
Lähetyskulut:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60c l ä ­hetyksistä
$20.00~$49.99, 80c lä­hetyksistä
$50.00—$79.99 j a Jl.OO
lähetyksistä $80.00—$100.00 seka
25e jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dollarilta.
SihkoaanomalähetjrktittS ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osottcella:
$2.4:>
VAPAUS,
Box 69. SUDBURY. Ont.
LaivapilcUejä myydään.
Tiedustakaa pileltiasioita.
1
Uusi laki taistelusta al­koholismia
vastaan
Neuvosto-Venäjän Karisankomiaa-r
i e n neuvosto on käsitellyt useita l a k i ­ehdotuksia
taistelusta alkoholismia
vastaan. Kansnnkomisarien neuvosto
valtuutti valtion suunnitelmakomi­tean
ottamaan huomioon kansanta­louden
viisivuotissuunnitclmasaa a l -
koholismiva.staisen taistelun tehtä­vät
viinan valmistuksen j a myynnin
supistamiseksi.
Kaupunkineuvostoilla on oikeus
sulkea kaikki viinan myyntipaikat.
Kaupunkineuvostojen päätökset vii­nakauppojen
sulkemisesta on oteu-tettava
heti. Kaikkina juhlapäivinä
j a juhlien aattoina, kuin myöskin
lepopäivinä ja niiden aattoina seku
tehdasalueilla palkkapäivinä k i e l lc
tään uuden lain mukaan viinan-myynti.
Kaikkien yhtciHkunnallis-ten
järjestöjen, valtion, oauuskun-nallisissji
ja yk.sityisissä kaupoissa
kielletään kaikenlainen väkijuomien
myynti. Neuvosto-^Venäjän Kan-r.
ankomi.sari<?n neuvo.sto katsoo vält­tämättömäksi
kieltää kaikenlaiHen
väkijuomien reklameorauksen. Va-litusasiain
kan.sankomisariuutillc on
annettu tehtäväksi voimistuttaa va-ljstu.
stoimintaa tällä alalla.
''Tapnudello ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
PORT ARTHUR BRA\CH
31G Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BR4.\CH
1387 St. Antoine S t . ,
Montreal, Quc.
A.ITJTILL,
057 Broadview Avc., Toronto, Ont.
/. OKSANEN,
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEX,
Osuuskauppa, Timmins, O n t .
DAVID HELIN,
eri paikkakunnilla Pohj.-OntarioBsa
15S UUTTA TEHDASTA
PIENET ANSIOTULOT. , K O B K EA
VEROTUS JA JÄRJESTÖJEN
VIERONTA
KÖNSESSIONINiEUVOTTELUJA A-M
E R I K A L A I S T E N L I I K K E I D EN
KANSSA
Suom^sa "onnellisena- isänä j a puoli-perheelleen
Ja itselleen Jättää vain
muutamia dollareita. Mutta Xksitöik-kouien
kämppäelämä taottaa Jäkillo
ikävää j a surua Ja se painaa hänen
mieltään alituisestL Jakki on saanut
metsämiehistä itselleen hyviä tove­reita,
mutta ne menevät kapakoihin.
J a sinne menee Jakkikin, ei alussa j u o -
I)otellakseen; vaan seuraa pitämään.
Mutta elämäntie on viekas Jä niin
Jakkikin oppu vähiteUen nauttimaan kielet väräjävät.
väkijuomia kuin toisetkin. MihinkäiM.5
siitä pakenet kun parhaömnat ystävät
sitä tarjoavat. Ja sillähän sitä voi
stirunsa haihduttaa.
Rahalätetykset Suomeen harvenevat
j a viimein ne luoppuvat kokonaan.
Jakista tulee tyypillinen metsätyöt
olla.
Toivo, nuori alotteleva metsämies^
tutustuu tähän hyvänluontolseen Jäk-k
l i i i . vaikkakin hän on Jo karkea met-sätyöläinen.
Ja n i i n he yhdessä k u l .
kevät ^ u i n hyvä isä j a poika metsien
j a kaupunkien väliä. Toivo on h i l j a i ­nen,
hyvä poika, ei ole kova juoppo­kaan.
Mutta sitten tapahtuu jotain odot­tamatonta,
ioka, vaikutta Jakkiin ja
Toivoon omituisesti j a rikkoo heidän
sielun rauhansa.
VUpurin-yvnnin taloon, jossa toveruk­set
majailevat metsästä tultuaan. I l ­mestyy
nuori, Ester niminen tyttö.
Jäkin^sihnät osuvat tyttöön. J o ensi­näkemältä
tuntee hän ankaran pis.
töksen povessaan. Tytön silmät Ja
hymy kulettavat Jakin Jälleen kaksi­kymmentä
vuotta sitten elettyyn elä­mään,
kotiinsa Suomessa. Muistojen
N i i h i n oli koskettu
Ne loistivat hänen ajatuksiinsa rak­kaan
vaimonsa, pienen pojan j a Ester:
nimisen, vuoden ikäisen tsrtön.
Jakki ei ole enää entinox Jakki, j o ­ka
jo oli kaikki unohtanut- m i e l e n ­rauha
o n kadonnut Ja muuttunut k a t -
ker^csL Toivo havaitsee toverissaan
metsästä V i i p u r i n - A i m i n taloon, seu­ra
Jakki salaa Esterin liikkeitä ja
katsetta. Esteri ei ole paha, tyttö,
kuten tällaisissa taloissa tytöt t a -
paavai; olla. Oli v a in Jostakhi syystä
Joutunut elämään sellaista elämää
joka ei hänelle soveltunut. Tyttö on
pelastettava^ mutta miten?
Onneksi Esterille oli pelastus lä­hempänä
kuhi Jakki aavlstlkaaa
Tyttö oU kUntynyt Toivoon. Nai­selliset
vaistot j a voimat nousivat nyt
vastaan sitä mitä Esteri aikoi olla.
Jakki havaitsee, että Toivo olisi E s ­terin
tuki. jota tyttö kaipaa, mutta
Toivon omakin elämä on Jo kaltevalla
pinnalla. Esterin etua silmällä pitäen
ryhöy Jakki valkuttamaair toveriin
sa Toivoon herättävästi- H a n toivoo
noiden kahden nousevatt'^hilessä, t o i -
£iaan tukien. ö ^an^^
Työnvälittäjän peto^se.)^ kautta Jou­tuvat
toverukset viettämään yönsä
nuotiolla metsässä. ^.iSilä yöllisellä
nuotiolla asettaa Jäk^ 'Pffl% arvotto­man,
rai^rfolle joutiinfiöi Telämänsä-
Toivon katseltaviesi, paljastaa hänelle
todellisen itsensä. Nyt vasta timtee
Toivo toverinsa. Uskottu salaisuus
vahvistaa toveruutta j a tuo heidät vie.
läkin lähemmäksi toisiaan.
Neuvostoliiton pääkonsessionlkomi-tean
puheenjohtaja tov. Ksandrov on
lehtien edustajille ilmoittanut, että
pääkonsefesionlkomltea ikäy parhail­laan
neuvotteluja joittenkin suiulm-plen
amerlkalaisten liikkeiden kanssa,
jotka ovat tehneet konsessiOniehdo-tuksla
kunnallistalouden alalla.
Tov. Ksandrov mainitsi, että kysy­myksessä
on huomattavia pääomasi­joituksia,
jotka ylittävät 20 miljoo­naa
dollaria. .
Toverukset työskentelevät edelleen­kin
kämpillä. Sitten saapuu metsä­miesten
kertomana tieto kämpälle:
V i i p u r i n Anni on sulkenut talonsa. Ja
poistunut kaupungista. E^eri samoin
on kadonnut. Jäkki tietää sjryn E s ­terin
katoamiseen j a katsoo moitti­vasti
Toivoon. Toivokin tietää syyn
Ja katuu.
J a k i n metsässä j a näin Toivo on me­nettänyt
parhaimman työkumppanin­sa
Ja elämän matkailijan. Se oli a n ­kara
isku Toivolle.
Mutta Jäkii) antamat esimerkilliset
opetukset kantavat hedelmiä. Toivos­sa
tapahtuu muutos parempaan elä.
män suuntaan.
Jonkun vuoden kuluttua tapaavat
Toivo Ja Esteri toisensa, mutta koko-naan
toisenlaisissa oloissa. He alka^
vat seurustelemaan. Ja k u n he puhe­levat
kumpikin elämästään, paljastuu­kin
että Esteri oli J a k i n tyttö. Sa^
moln sekin, että Jäkki ei ollutkaan
kulkenut omalla nimellään, vaan oli
elämänsä katketimpana hetkenä muut­tanut
nimensä unholttaakseen kaiken
menneisyyden.
Teoksessa esiintyy lukuisasti tyy­pillisiä
metsämiehiä, kuten Lalhian-
Hemppa, Kuortaneen Iso-Nestori, M u l ­t
i a n Plkku-Kassu, Suupoika, Metsän-
Ukko, A iU Ja VUpurin Anni, sekä V i r ­t
a i n Kusti, Joka on menettänyt Jal­kansa
metsässä Ja viettää nyt aikansa
kapakassa Ja tienaa ryj-ppyjä muka­villa
laulunpätkillä-
K a l k i tyypit ovat piirretyt mitä
sattuvimmin Ja luovat ne teokseen
elävyyttä Ja vilkkautta.
Kukaan muu e i olisi n i i n sattuvasti
voimit kuvata metsätyöläisten elämys­tä
kuin Juuri toveri M I K A E L R U ­T
A N E N , yittln Jo nimikin; "Unoh­dettujen
maailmasta" kuvaa k i r j an
sältöä. Me uskomme että tämä teos
tulee enhnmän luetiiksi mitä on vielä
julaistu, lukuunottaanatta "Homan-sucn
Vaarin Testamenttia". Teoksessa
o n 163 sivua, ^ s t i k k a a l l a kansikuvalla
Joka vuosi pannaan Neuvostollito.s.sa
käynthn suuri joukko uusia tehtaita,
jotka ovat rakennetut neuvostovallan
aikana. Niinpä kuluvana talousvuon.
na lasketaan ensi kerran käyntiin 155
uutta tehdasta, Joitten joukossa on
.suuri määrä jättiläismäisiä tuotanto­laitoksia.
Näitten uusien tehtaitten
lasketaan kuluvana talousvuonna (1928
—29) tuottavan tuotteita 478 miljoo­nan
ruplan . arvosta, mikä muodostaa
4 prosenttia" kioko teollisuutemme tuo->
tannosta. Uusia tehdastyöläisiä tulee
tämän kautta noin 100,000. Vuosi vuo­delta
tämä suiuteollisuuden rakennus­työ
paisuu, niin että Neuvostoliiton
teollisuus on lyhyen ajan kuluttua
kasvanut valtavassa määräissä. — K a s
gellalnen Jättiläismäinen sosialistinen
rakennustyö on käynnissä neuvonto­jen
maassa', vaikkei ulkomaisia pääo­mia
olekaan käytettävissä,
45 UUTTA TEHDASTA
7-tuntisen työpäivän toteuttamista
valmistava- halUtuskomitea on Julais.
sut: luetteton 45 tehtaasta. Jotka t u l ­laan
panemaan käyntiin vuoden 1928
—29 kuluessa. Nämä tehtaat tulevat
työskentelemään heti alusta alkaen
Väin 7 tuntia päivässä.
Metsä- Ja puunjalostusteollisuus a-loittaa
7-tuntisen työpäivän O tuotan­tolaitoksessa,
Joiden Joukossa m.m,
Leningradin rullatehdas.
NAISTEN AKTIIVISUUS KASVAA
USBEKISTANISSA
Usbeklstanlssa ovat neuvostojen
vaalit sujuneet hyvin menestyksellir
sestL Varsinkin naisten osanotto on
ollut Ilahduttavan vilkasta. Naisten
vaalikokouksissa on tehty lukuisia
päätöslauselmia. Joissa vaaditaan a n ­nettavaksi
l^iasetus, joUa naiset vel­voitetaan
heittämään pois huntunsa,
sillä se o n entisiltä ajoilta periytynyt
naisten orjuutuksen merkki.
sona. Mtitta elämän ei»varmuus
% tyy j / l IIII ' XUJ^t^oovj V * - I J * ^ * Jr* —. — —; "—••—
ioka tuntee ainoastaan metsäkämpänI tapahtuneen äkkinäisen muutoksen,' Vaikka Jäkki toivol.,welä näkevänsä, «.*«^,««x
iTLnakan. SiBoih tällöin kyllä palaa J m u t t a ei tiedä s y y ^ | Esterin, ei hän kuitenkaan häntä näe. j varustettu. Teos tulee markkinoille
S r f ^ ^ h e j a koti Suraiessa, mut-j Aina kun JäXiä Ja Toivo saapuvat SiHä tapaturmainen kuolema kohtaa j näinä päivinä. — S. K .
K I R K K O V A L I S T U 8 T A R K O I -
T U K S H N
Kuten olemme jo aikaisemmin ker­toneet,
on hallituksen toimesta ase­tettu
n.s. taloudellinen neuvottelukun­ta
kääntynyt viime vuoden Jouhjkuu»
14 p:nä klrjeelllsellä ctledugteluUa A m ­mattijärjestön
puoleen kysyen malnlr-tun
järjestön mleUpldettä mistä syis­tä,
joihin olisi erikoisesti kUnnitettä-vä
huomiota arvioitaessa syltä n y k y i ­seen
raliatllanteen kireyteen sekä^
koettaessa sen vaikutusta lieventää.
Samalla pyydetään malnitsenuian m i ­hin
seikkoihin olisi huomiota k i i n n n l -
tettävä maan vastaista laiuaspoUtiik-kaa
suunniteltaessa.
Saamamme tiedon mukaan sisältää
ammattijärjestön vastaus mainittuihin
kysymyksiin erikoiset perustelut, Jois­sa
viitataan palkkatyöväen heikkoon
varallisuuteen, korkeaan verotukseen,
työnantajain pitkittämään satamalak­koon,
ammatillisten järjestöjen vieron-taan
itse valtiovallan taholtakin, i ^ t -
tyen vastaus seuraaviin kohtiin:
Meidän mielestämme ovat siis l y ­hyesti
sanottuna syynä rahaolojen k i ­reyteen:
1) työläisten alhaiset realipalkat Ja
alhainen elintaso sekä siitä johtuva
ostokyvyttömyys;
2) työnantajain jyrkkä vastustus
suhteisiin asettumisesta työväen a m ­matillisten
Järjestöjen kanssa j a t y ö -
ehtosopimuksen vastustaminen. Josta
Johtuu laajoja Ja plticäaikalsta työ­riitoja.
Näitä epäkohtia olisi pyrittävä pois-tainaan:
1) korottamalla työläisten alhaista
elintasoa Ja parantamalla heidän os-t<
Aykyään:
2) työnantajat saatava luopumaan
työväen ammatillisia Järjestöjä vie­rovasta
kannastaan Ja hyväkqnnSän
työehtosopimukset käytäntöön kuten
on asianlaita sivistysmaissa, ettei näis­tä
syistä työlakkoja Ja sulkuja alheu-tuisi;
Nämäkään toimenpiteet eivät l u o n -
nollfeesti poista kuin vaan osao v a i -
litseviista epäkohdista kyseellisessä
suhteessa, eivätkä vapauta kajpdtiilis-tista
järjestelmää sUle ominaisista Ja
vähän väliä uusiutuvista kriiseistä,
mutta ovat t^koitetut Ikäänkuin o-saltaan
lieventämään niiden nykyistä
vaikutusta Ja hefpolttamaan vähävä­kisten
kansanaineksien elämismabdol-llsuuksla.
.
PANKKIEN HIRMUVOrrOT TALOU­K
a r j a l a n toimeenpanevan keskusko, DELLISENA PULA-AIKANrA
mitean , puhemiehistö on hyväksynyt
Repolan piirin TsaJkkiJärven kylän Tampereen osakepankin vardnainer»
kansalaisten anomuksen käyttämättä yMiökokou» pidettiin Tampereella,
olevan kirkon luovuttamisesta valls- Vihne vuoden voitto oU Smk. ip>749,-
tustarkoltuksiln, K^^torlaills-taiteelli- 286:25, Hallintoneuvoston ehdbtiftsen
sen arvon omaava khrkon omaisuus mukaan päätettiin osakkaille J a i a a 17 '
annetaan K a r j a l a n museoon, "pyhä"-j % eU 34 markkaa osaketta ktäili, en
kalusto uskovaisille j a muu kalusto yhteensä 6,800.000 mk. — Vezrsten
myydään valtion hyväksi. "vaatimaton" voitto siis-silläktopan-
K i r k k o a on aikomus käyttää kou- kUla t ä l l i n ä taloudellisemc p c l ^ n *
iuna. tena saavutetuksi.