Vapaus, November 17, 1926

              No. 134 1«26 Keskiviikkona, marrask, 17 p;nä—WeA, Nov. 17
IMKEENHOITiUiyS OSASTO
jonloliortti Nol 1,3, (, 7 | i 11 bppmiit
Kaildda otsikossa, mainittuja^^^k^ gjltä
huolimatta ne on nyt lopussa.. Asiamiehiä kehotetaan poistamaan mallit
No. 1, 3, 6, 7 ja 11.
VAPAUDEN KONTTORI.
AHAA J O U L U K S I
KfJRSSI
SUOMAN
MARKKAA
CANADAN DOLLARISTA
VAPAUS turvaa niitä jotka Vapau- -
den kautta rahaa välittävät m.m. sillä
että kaikki rahat kulkevat sunoastaan
suurieii pankkien välityksellä, luo­mesta
ovat useat pienet pankit teh­neet
edullisiakin tarjou/ksia jakaa Va­pauden
kautta välitettyjä rahoja Suo­messa,
mutta tarjoukset on aina hy­lätty
sentähden, että rahpjen lähettä­jien
rahoja ei ole tahdottu asettaa
mahdollisten pankkivararikkojen a-laisiksL
LähetVSkillut; 40c lähetyksistä alle $20.00, .60c
u a i i V I ^ J T S H U I U V lähetyksistä ?20.00—549.99, 80c
lähetyksistä $50.00—$79.99 ja $1.00 lähetyksistä $80.00
>—$100.00 sekä 25c jokaiselta seuraavalta alkavalta sa­dalta
.dollarilta.
I^ähkösanomalähetyksille on kulut $3.50.
, ' S u d b m y s s a j a ympäristöllä asuvat voivat käydä V a ­pauden:
konttorissa tiedustamassa erikoiskurssia.
- K a i k k i sähkölähetykset tehdään .suoraan Sudburysta
Helsinkiin.
LaivapilettejS myydSan. Tiedostakaa pilettiaaioita
Tehkää lähetykset osotteella ^
VAPAUS, Box 69, Sudhury, Ontario
; v , - v - . . .iVapaudelle ottavat rahavälityksiä vastaan myöskin:
VAPAUS BRANCH OFFICE 316 Bay St, Port Arthur.
DAVID HELIN, eri paikkakunnilla Pohjois-Ontariossa.
TA. T. HILL, Toronto, Ont. — Tavattavissa iltasin 967
Broadview Ave., tai päivisin Room 304, 95 King St. E .
Me emme kiihota ketään lähettämään rahaa Suomeen,
mutta jos sitä kerran lähetetään niin miksi ei lähettäisi
iman liikkeen kautta.
' Takauksena rahojen perille menosta on Vapauden
suuret rahastot ja velattomat omaisuudet sekä liikkeenhoi­tajalla
olevat takausyhtiöitten takaukset.
Välitetyn rahan summa nousee jo tänä vuotena yli
$200,000.00, lähetyksiä ollen yli kolme ja puoli tuhatta.
Keneltäkään välittäjältä ei ole yhtään rahoja hukkunut.
>S. T. Y. näyttämÖliiton Valppaat vallankurno^i^talsteiijat
1 # - ovat aina myoskm .tulilinjalla ja
tiedonantoja
Seuraavat uutuudet ovat valmis­tuneet
jälkeen viime ilmotykfeen.
Uhrit. 3 näyt. _työväennäytelmä.
K i r j , E. Parras. 9 miestä, 4 naista.
Avustajina joitakin työläisiä. K u ­lissit:,
1,ja 3 näytös tavallinen asun-tohuone,
tehdaskaupungin työläis­korttelissa;
2 :nen näytös, tehtaili­jan
yksityishuone kirjotuspöytineen
ja kirjahyllyin een. Perällä alko-si,
jonka seinä on yhtenä suurena
ikkunana. Sivuja näytelmässä 85.
Vuokra $8.00.
Uhrit on saksalaisen työväestön
kärsimyksiä ja taisteluita kuvaava
näytelmä. Nuori "spartakisti", j o n ­ka
veljen j a isän on jo työläisten
vapaustaistelu vaatinut uhrikseen,
työskentelee eräässä sähköteknilli­sessä
laitoksessa j a on siellä keksi­nyt
monta yhteiskuntaa hyödyttä­vää
laitetta. Nyt viimeisin j a mul­listavin
'hänepkeksinnöistfen, käyt­tövoiman
ottaminen suoraan atmos-;
fääristä, uhkaa; hiilen j a öljyn val­lasta
Inhistumista; Kajpitalismi, jo­ka
aina on riistänyt hänen aivo-olemmehan
lukeneet j a kuulleet m i ­tä
Saksanmaan työväenluokka ult­raa
ja kärsii, mutta sittenkään ei
taitu, vaan varmana kulkee kohti
aikaa,.- jolloin työmies kohottaa va­pautensa,
viirin j a jolloin työmie­hen
käsi kirjottsa valtamahtien por­tille
^lauseen: " Joka ei tybtä tee,
ei hänen syömänkään pidä." Kul­tainen
vapauden kaipuu elähyt^ää,
innostaa työn muurahaisia. Vaik­kakin
Suurgermannien aseet pauk-
.kuvat työläiskorttelien nurkJssK,
niin sittenkin pelkäämättä taiste­luun.
Syvää kauhua j a inhoa valtamah-din
käskyläisiin, renkeihin j a sydän-täkirvelevää
sääliä onnetonta uhria
kohtaan herättää tapaus, jossa työ-läisäiti,
jäätyään yksin kotiin^, sai­raana,
avuttomana toisten ollessa
tulilinjalla, joutuu ennenkuulumat­toman
rääkkäykseri uhriksi. - Onne­ton
vaimo parka menettää muistin­sa,
kaikki' himmenee hänen mieles­sään,
tuska oli liian suuri ja sy­dän
pakahtui murheessa. : Samana
yönä menettää Vpoika taistelussa nä­könsä
, j a kotiin tullessaan hänen
ainoa lohtunsa, äidin lohdutus ja
jensa tulokset j a rikastuttanut ;^it- j^^j ^^jj^ huolenpito, riistetään
seaan, ^ikoo ottaa haltuunsa tämän- - - '
kin. Keksijä on kuitenkin vakavasti
päättänyt antaa sen hyödyttämään
työväenluokkaa, helpottaakseen sen
laadantaa. j]a koskahan tietää maa­ilmassa
olevan jo yhden maan, jos­sa
työläiset ovat vallassa, on ' a i n oa
keino, että keksintö annetaan sinne.'
• _Riistäjai^^1iätääiiiy<^ öljyn ja
t i i l e n mah'tr ei saa luhistua. Siksi
«n tämä uusi keksintö hävitettävä,
'ai sitten saatava niin varmaan tal­teen,
ettei se pääse esille ennen­kuin
yaitamahti on niin päättänyt.
Kaikenlaiset keinot keksitään. Ylä­luokka
on aina pakottanut riaisensa-
Itin taistelemaan mitä likaisimmilla
aseilla, j a niihiiä tässäkin. Ntio ros­voamiseen
tottuneet loiseläjät äikor
vat vielä rosvota työläiseltä sydä­menkin
rinnasta.
näin kaamealla tavalla.
Sittenkin, emmekö kaikki, koko
maailman kärsivä köyhälistö kuulo
siihen luokkaan, jonka voima 'kas­vaa;
jäntereet jännittyvät, jokaisen
saamamme iskun johdosta. Pää pys­tyyn,,
taistelun torvet soivat taas!
Uhrit ei ole vaikea asettaa näyt-täniöile
pienömmi^äkaän yhdistyk­sissä.
Toisen näjrtöksen lasitanstan,
jos sitä ei ole, voi jättää pois, t a i
olettaa sivusta 'näkyväksi j a silloin
se ei ; ole niin vaikea saada ylös.
i Joukkokohtaukset,,, jotka aina ovat
tällaisten näytejmien J kompastuski­viä,
on jätetty^ ;näjrt&mön ulkopuo­lella
tapahtuviksi, joilorii"'ulk0a Icuu-liivaa'ääntä
voi pitna pienempi
joukko. Puvusto on aivan tavallinen
nykyaikainen, ainoastaan sairaan­hoitajattaren
puku tarvitaan, mut­ta
senhän - saa helposti jokaisella
paikkakunnalla. V
: Parraksen entisistä näytelmistä
j o olemme päässeet huomaamaan,
että hän kykenee luomaan : uutta,
kunnollista. Voisimme sanoa, että
hän on tässä nSytelnrässään pääs­syt
vielä lähemmäksi -meikäläistä
näytelmän, ymmärtämistasoa. ' Y k ­sinkertaisesti
j a reheDiseäti sano­taan
asioista, lämpimällä, - m i e l i in
painuvalla tavalla: 'Sitä on helppo
seurata j a ymmärtää. Se koskee
läheltä meitä. Näytelmän suuri ope^
tus on: Vallankumous vaatii uhreja
ja oikean vallankumouksellisen täy­tyy
se / ymmärtää myöskin toimin­nassa^:
eikä vaan teoriassa, heidän
puolestamme ei ckukaan taistele eikä
uhraa ellemme me itse sitä tee.
Avustakaamme toisiamme taistelusi
sa, yksilöinä, joukkoina, kansainvä­lisesti.
' , '
Jenssentn periie. 4 näyt. näytel­mä.
. K i r j . Edvard Hoger. Suom.
A . Orjatsalo. l l miestä, B.naista,
1 pieni neekeripoika, A%'usta j i na
herroja j a naisia. Kulissit: l:ncn
ja 2:nen näytös Jenssenillä, per­heen
ta\'allinen asuinhuone; 3:8.
näytös hotelliravintola kylpypaikas­sa;
4 :s huvilahuone samassa paikas­sa.
Sivuja 138. Vuokra $7.00.
Jenssenin perhe on kuuluisan k i r ­j
a i l i j an kirjottama näytelmä. Voi­makkaasti
vaikuttava yhteiskunnal­linen
draama. Sisällön j a t e k n i l l i ­sen
kokoonpanon puolesta eheä.
Näytelmän juoni keskittyy erään
viralta pois potkitun luutnantin per­heessä.
Perheen isä. häikäilemätön
kersku ja, ei valitse keinoja, voidak­seen
elää helposti j a antaa tyttä­rensä
taistella puolestaan, maksaa
laskut omalla alennustilallaan.
.Elämän kovassa koulussa, monen
haaksirikon kestettyään, saapuu tä­mä
"musta lammas" takaisin "ko­t
i i n " todistaakseen / perheelleen,
kuinka katkeran vääryyden, he te­kivät
antaessaan hänen purjehtia
yksin elämänmerellä. Hän on «jon­kinlainen
tanssija j a laulaja, mutta
yksin tämä palkka ei riitä j a niinpä
hän, voidakseen huolentia perhees­tä,
ottaa vastaan lahjuksia, joista
kuitenkin :on maksettava "korkea
h i n t a " . Perhe pitää tämän salassa
uskotellen, että vain yksin taiteel­laan
hän ansaitsee. Mutta kun
eräässä traagillisessa tilanteessa ei
isä eikä äiti tunne häntä "langren-nutta",
murtuu hän. J a viimeisessä
näytöksessä kun hänen nuorempi s i ­sarensa
aiotaan naittaa samalle elos­telijalle,
"säädyllisen" perheen po­j
a l l e , joka on syyllinen . hänen
omaan, ensimaiseen lankeemukseen^
sa, paljastaa hän salaisuuden ja
näyttää minkälaisten "peruspila­r
i e n " varassa koko' talo lepää.
Näytelmä on voimakkaasti vaikut­tava
elämänkuvaus, jossa mielen­kiinto
kasvaa j a aihe jännittyy ko­hoten
viimeisessä näytöksessä var­sin
korkealle. Näytelmä on hyvä
opetus kaikille. Vanhemmille s6
erikoisesti varottaa: katspkaa, val.^
vokaa, miten poikanne j a tyttären­ne
kasvavat. Varjelkaa heitä jou­tumasta
harhapoluille. ,Se on huuto-syvyyksistä,
mihin niin moni miedän
luokkamme lapsi painuu. ,.
Kun näytelmässä kuitenkin on
paljon henkilöitä ja puvusto sekä
kulissilaitteet vähän erikoisemmat
kuin tavallisissa näytelmissä, . niin
suosittelemme sitä vain suurimmille
näytelmäseuroille. Mitään vaikeuk
sia ei kuitenkaan ole esittää tätä
näytelmää paikkakunnilla, joissa on
tavallinen näyttämövarasto, sillä
"Jenssenin perhe" on nykyaikainen
näytelmä.
Bensraalia (colored fire) saatava­na.
Paljon kysyttyä j a käytännöl­listä
näytelmissä ja kuvaelmissa.
Punaista, keltaista sinistä ja vih­reää
väriä. Tilatessa; ilmotettava
mitä väriä haluaa. Purkki 25c.
Uusia näytelmiä j a kuvaelmia on
työn alla j a valmistuu pian. Näyt­tämÖliiton
varasto j a ^ .liikevaihto
kasvaa joka päivä. Vtfokrahinnat
näytelmillämme o v a t ; j o halvemmat
kuin kenelläkään toisella vuokraa-jal}
a. Siitä huolimatta voidaan hin­toja
aina halventaa -«en mukaan
kuin liitto voimistuu.
K a i k k i tilaukset j a lähetykset teh­tävä
osotteella:
F I N N I S H F E D E R A T I O N,
1113 W. WashingTon St..
Chicago, 111.
Tov. S. T. Y . Näyttämöliitto,
Maiju Huttunen, kirjastonh.
VALISTUKSEN TÄRKEYS
.Kiertävän teiltä
Käynti Jokilaaluon . neuvottotalolla
Joku aika sitte pistäydyin Joki­laakson
_ii'9läiäten jä talonpoikain
neuvostotalolla kokotiksen • ailcana.
Korvat "hörölläan"" seurasin neu­vottelujen,
j a kokoukseen osanqtta-jain
tarkkaa harkintaa.
Kaikesta siitä fulin "hoksaamaan"
että kysymj-ksessä on juttu, jonka
voisin tulkita seuraavanlaisesti:
"Kukahan okastomme jäcenutä on
sellainen toveri, joka täysin it«e-tietoisesti,
henkisesti heilana ja
e4esyastaattomana, tahallisesti tai
epiitahsJIisesti, matta akkamaisessa
kevytmielisyydessään: kanniallisen
proletaaria kortilla vamstettan». .«ie-
3Ie työläiset, jotka joudamme elä­mään
melkeinpä _poikkeuksettd. a r r
kista elämää^ sellaista elämää, mis­sä
meit»'. painavat jatkuvat huolet;
ja ahdistavat ainaiset puutteet —^
jotka tunnemme yain loppumatto­man
raatamisten melkeinpä hehdosta
hautaan saakka -e- ja jotka näem­me
vain perin. harvoin elämän kirk­kaita
päiviä me Kuitenkin siitä
kaikesta huolimatti^ olemme onnis­tuneet
säilyttämään sieluissamme
jatkuvan kaipauksen parempaan |a,
onnellisempaan elämään. .
Tuo kaipaus,: josta mainitsimme,
ei ole' puhumalla, j a kirjottamalla
koteutunut suurien työläisjoukkojen
sieluihin. Ei, ei yksin sillä, vaikka
toisella; taholla inssinkin siten väite­tään.
Sen kaipauksen ja pytkimyk-een.
ovat sjmnyttäneet olevat olot.
Ja olevat olot kuljettavat sitä kai­puuta
sukupolvesta toiseen.: Olevien
olojen synnyttämään kaipaukseen
liittyy myös ihmisen, sisäinen pyrki-mys__
päästä- parempaan ja arvok­kaampaan
olotilaam'
Me työläiset, jotka teemme' maar
ilmassa hyödyllistä työtä ja jotka
puhumme ^ myös aina hyödyllisen
työn puolesta, me tiedämme, että
meillä on myös'; oikeus päästä pa­rempaan^
j a arvokkaampaan oloti­laan.,
Olisi luonnotonta ajatella, et­tä
maailman työväenluokka, kaiken
hyödyllinen työn suorittavana luok­kana,
olisi ikuiBesti\ tuomittu puut­teeseen
ja kiftrjuuteen. Sellainen
ajatus olisi todellakin kovin luour
noton ja virheellinen. '
Mutta parempaan olotilaan pääse­minen
vaatii myöskin paljon, hyvin
paljon -työtä, j a sen työn suoritta­minen
kuuluu myös yksinomaan työ­väenluokalle.
Se /kunluu työväenluo­kan
kaikille - jäsenille. Se kuuluu
miehille j a naisille, > nuorille ja van­hoille.
Näihin saakka on siinä työssä ol­lut
mukana kaikissa maissa työ-väenTuokan
valistunein osa. Suuret
ja vähemmin 'ralistuneet joukot
ovat olleet kokonaan, syrjässä. Suu­rien
joukkojen Syrjässä pysyminen
tietää siis sitä, että valistuneisuus,
ja ennen kaikkea yhteiskunnallisten
kysymysten lähempi tunteminen, on
ollut suurien joukkojen keskuudes­sa
liian heikkoa^s;, Meidän on siis
kaikkialla paUojt|£.1ihrauduttava ja
paljon työtä' telifevilVValistuksen le­vittämisessä
suurien -työläi^oukko-jen
keskuuteen. ' 7 * .
. Työlgjsnaiset, jotka hyv^n useih
juuri kipeimmin, ovat joutuneet kor
kamaan puutteen ' k o v u u t t a , ovat
myöä. kaikkialla olleet vähehimässä
määrässä mukana yhteiskunnallises­sa
toiminnassa. Sitä heikkoutta työ­läisnaisiin
nähden . on kyllä ymmär-dottaa
kaikki osaston kokouksitm
vakavimnuitktn paiitokset ja tar-keimmat
asiat,^ osastoa, ja sen toi­mivampaa
jäsenistöä,- selui yleensit
työväenliikettä vasttutavalle ainek­selle,
aiheutuen yleistä häiriötä o-saston
toiminnalle.*'
Ainahan ^e koira ärähtää,' johon
kalikka sattuu, sanoo sananlasku.
rettävS, TOUttaisitä el ole hyväksyt-:
tävfi. Siihen heildcoutcen ovat ole­massa
historialliset syyt, mutta nii­tä
syitä täytyy pyrkiä kaikkialla
poistamaan.
Työläisnainen ei ole yksinomaan
olemassa vain kotia vartettu ^e mie­lipide
on vanhanaikainen. -Ne kau­niit
puheet, .kirjotukset ja runof,.
joissa. on tahdotta^ määritellä 'nais­ten
toiminta vain kodin - piiriin ra-jottuvaksi,
. ovat. jo tänä ajankohta­na
henkevyytensä menettäneet,
Puutteet ja epävarmuus toimeentu­losta,
lapsipuolen aseipa myös hen­kisiin
arvoihin: nähden, ne ovat ky­symyksiä,
jotka koskevat koko työ­väenluokkaa,
ja sikd myös kaikkien:
työväenluokan jäsenten on' ryhdyt­tävä
työskentelemään naiden . suu­rien
epäkohtien poistamiseksi.
Siis työläisnaisen toiminta' myös­kin,.
vaikkapa ; sen olojen pakosta
täytyy suuressa määrin keskittyä
vielä edelleenkin kodin piiriin, täy­tyy
enemmän kuin milloinkaan en-,
nen suuntautua myös yhteiskunnal­liseen
toimintaan. '
Valistuneisuusj ja ennen kaikkea
yhteiskunnallisten kysymysten tuij-temus,
on luonnollisesti ja ymmär*.
Irettävien: syiden johdosta korkeam-,
maila työläisnaisten keskuudessa
kaupunki- ja tehdasseuduilla. Maa­seudulla
olevat työläisnaiset ."»».i
hyvin suuressa määrässä : jääneet
osattomaksi siitä valistuksesta, rjota
työväen omalta taholta on tehty ja
jolla on tarkotettu sosiaalisten ky­symysten
ja luokkatietoisuuden tun-i
netuksi tekemistä. ' •
Olosuhteet ovat entiseen nähden
paljon maailmassa muuttuneet. Tuo-:
tantotapa on alkuperäisestä aiv^n
toiseksi muuttunut. Talous- ja koko
yhteiskunnallinen elämät kantaa ny-^
kyisin itsessään aivan: toisenlaista
leimaa, kuin mikä sillä oli ennen^ r '
Työläisnaiset ovat myös kaikissa
maissa joutuneet - suurin' joukoin
tuotannon palvelukseen. Talousjär­jestelmä
ja^ituotantotapa - ovat siis
särkeneet työläisnaista kodin piiriin
eristäneen raja-aidan.
Kun työläisnaiset ovat suurin
joukoin melkeinpä kaikkialla joutu­neet.
tuotannon' palvelukseen, kos­kee
heihin myös «suoranaisemm^n
kapitalistinen riisto. MllläL tasolla
voi työläisnaisen taloudellinen ja
henkinen »elämä pysyä, riippuu 'hy­vin
paljon siitä, mil^ä hinnalla tyÖM
läisnainen .saa työvoimansa myy­dyksi.
Työläisnaisten asema on. siis a ir
van sama kuin työläismiestenkin.
Ja työläislasten kohtalo^ on sama
kuin heidän vanhempainsa kohtalo.
Työläisnaista ei. pelasta sekään
unelma, joka tosin vielä :nykyisinkin
nfin kauniina välkkyy monen työ-läistytön
mielessä, että . kun i minä
pääsen naimisiin, niin silloin minä
myös pääsen vapautumaan toimeen­tulon
huolista. Se ajatus- on erheel­linen.
Toimeentulon huolet seuraa-'
vat työläisnaista työväen maailmas­sa
myös avioliittoon. Ja onhan ny­kyaikaisessa
ihmiselämässä — ' ja
ennenkaikkea' työläisten piireissä r—
sellainen ajatus peräti väärä, ettS
Hyvin äänekkäänä joukosta koho- ty. ömiehen naimisiin jouduttuaan pi-si
eräs Votperän farmariukko, joka i täisi muuttua entistä enemmän työ­juhdaksi.
olojen pakosta jakautuvat velvol­lisuudet
siis tiasan työläisniiesten ja
työläisnaisten kesken. Ne jäkautur
vat siten sekä avioliitossa että myös­kin
sert ulkopuolella. Ja tuo vel­vollisuuksien
tasan jakautuminen
kutsuu myös tinkimättömästi työ­läisnaista
yhteiskunnalliseen toimin-
\t8an; • . '
Mutta toiminnassa takaa suu­rempia
saavutuksia . suurempi valis-tuneJEuus
j a tfetoisuus. Ja sen kas­vattaminen
köyhälistön piireissä ei
ole suinkaan helppoa. Mehän jou-'
dumme kaiken hankkimaan korkeal­la
hinnalla;
Suureen päämäärään pääseminen
siis, vaikkapa siihen ovatkin ole­massa
taloudelliset edellytykset, vaa­tii
sittenkin suurta uhrauiumista ja
suurta työtä. J a siiiiä iyössä lisää
"Kolmannön kansainvälisen teesien
ja sääntöjen perusteella" katsoi i t ­sellään
olevan oikeuden menetellä
työväenliikkeen sisällä yllämainitul­la
tavalla;
Huoneessa vallitsi erittäin raskas
ilma, jonka synnytti huoneentäytei-sen
joukon terävä asiankäsittely ja
harkinta. Kuului itkunsekainen
ääni sanovan: "tässä minä nyt olen
toverit; tehkää nyt niinkuin halu­atte,
mutta älkää merkitkö pöytä­k
i r j a a n . "
Ehdotettiin kuusi kuukautta an­nettavaksi
'Heioffia" osaston jäse­nyydestä.
Ottaen huomioon kysy­myksessä
olevan "toverin" henki­nen
heikkous ja ruumiillinen sai­raus,
sekä niistä johtuva edesvas­tuuttomuus
lieventävänä asianhaa­rana,
päätettiin antaa vakava muis-
THE "FISH & HOOK" T K A L A J A KOUKKU»») " t Ä J I SAHOJA
TEHNYT SANDVIKEN STEEL WOBKS BUOTSISSAj OVAT/
JOHTAVIA MAAILMASSA
Voittamattomia ohuessa leikkauksessa,^ ^tötäkseti hy^dea^:
ja tekotavan siroudessa. Suurin notkeus-silti vaplsematttt oaha-tessö.
V: Kaikki sahamme ovat suippo-hampaUlaga «rikois?»
selkäisiä. , : /. ' ? v
VIILATTUJA JA SETATTUJA. VALMIITA. KÄYTETTXVIKSL'
Nykyään
tavan
ollen _ .
niitä, ei mitään muuta. ' Parhain-tuleo^ nina-l^lMlHa'ludvimmalcsi;^^
Alempana on > kuvia muutamista tunnetuimmista' , \,..„ <
PAPERIFiUU ÄÄflAllO^LpTEföT^
Meidän No. 132, 13/8 tuumaa leveä'
Meidän No. 129, 1 t ^ a a . leveä
Meidän No, 970, 1 tuumaa leveS
Bleidän,, N q . , 399 1 3/8, tuumaa leveg-; , .
Meidän Mo. 136, 1 tuumaa leveä " - ^ \
MYYDÄÄN 36 AINA 48 TUUMAN MITTAISIA.* /
Sandvi;^ Charcoal Teräs Viiloja
Hienoin sahan viila mitä milloinkaan on valmistpttn.Va*'
.rastossa kaikkia standard malleja. , ' ' • ' ^
. UUSI SANDVIKIN SAHASETTI NO. 22a (t>at«at««»tla)
^' ' • •"''^'••'•^"'Hiiiiiiiii^'" '---^'•^"^^^^•-^"--^""^-^
.>'wr:i.^-^ -
Tehty Buotsissa parhaasta , Sandvikin teräksestä. .'Lutettayui.'
Helppoja'käyttää. Taataan. / '.^ '.r
Sandvikin Teräs SahaA Freimi No. 25
(Patenteerattu) mm
Tehtyjä eheästä teräsputkesta. Keveitä Ja sUtI lujia Jä tai
nakoita. Ei nauloja ekiä pinnoja, jotka voisivat hukkua lumessa'
Varastossa 36 tuumasta 48 tuumaan ^ t i . . ^ , •
Kysykää myöskin " B A N C O " kirveitä. ' '
Me nykyään lähetämme näitä tuottelto kaikille johtavttle xän*
takaupoille Ontariossa, Quebecisso, Manltobasfea ja toisissa maa­kunnissa.
' Tilatkaa lähimmältä myyjältä ja saatte vllpyinättä tar^
vitsemanne tavaran. r ' . " /
YKSINOIKEUTETUT, ASIAMIEHET \ ' :-siiiiiiiiiiiiii ST NICHOLAS ,«r MONTRCAL ^ l ^ ' ^ r
mmm
mii mmm m
i:
mm
ii
m: m>
' '</4k
m
i l
tutus varotuksella, jos tällaista tu- perusvoimia ennenkaikkea tietoisuus.
Kolia
Koksia
Puita
PARHAINTA LAJIA
Anthracitea, Pocahantäs Pehmeää Kolia,
Koksia, Vaahtera (Maple), Jack Pine pin-
HORIflEKN COAL £ WO(ID CO. ^
lee tulevaisuudessa tapahtumaan, o-tctaan
käytäntöön -' töverikuri- - vah­vemmalta
kannalta. Merkittiin pöy­täkirjoihin.
Se sieltä löytyy.
N:o 1.
VAIKEIN
— Nyt k^n olemme Kallen kans-ea
naimisissa, elämme oikein oyi'
nclljsina. '
— Sanohan, oliko kylläkin vaikea
E&ada isäsi suostumus avioliittoom­me?
— E i , vaikeinta oli saada Kallen
suostumus.
LEIKKAUKSEN JÄLKISEURAUS
Pääsikö John onnellisesti leik­kauksen
.läpi?
— Ei päässyt. Hän joutui naimi#
sim sairaanhoitajattaren kanssa.
Tietoisuus luo valoa pimeään msa-ilmaan
j a se kasvattaa suurta kuo­lematonta
Uskoa asiansa puolesta
kamppailevan köyhälistön mieleen.
Tietoisuus avartaa suurien elämän*
kysymysten perusteellisempaa ym­märtämistä
j a ' opettaa ihmisen myö:^
oikealla tavalla omaa itseään arvos;-
telcmaan ja ihmisarvonsa tunte­maan.
Tietoisuus terästää myös i h ­misen
katseen sellaiseksi,- joka', nä­kee
tämän historiallisen murros­kauden
monien • myrskyjen läpi,
tuonne uuteen yhteiskuntaan, niissä
luokkarajojen olemattomuus j a ih­misen
suorittama hyödyllinen työ
takaavat suuremman ja korkeam­man
onnen. ' ' • ^
Tietoisuuden hankkimisessa e?
siis mikään uhrautuminen ole liian
suuri, sillä se uhrautuminen on uh­rautumista
uuden yhteiskunnan luo­misen
hyväksi. >
' Kaarlo Iivonen.'
KONTTORI REGENT TEATJERI RAKENNUKSESSA^
, — Phone 744 —
,r y^??.^H^?,^^^K;^ <^*'PP«'' C l i f f i n tien varrella. , i Vastapäätä Si^dbury Construction Companiaa. Phone 8&^^^^^^^
i i ii
iSil
11'
Olemme jiiuri saaneet sisälle käunäiti J
varaston joululahjoja ' • '
Valitkaa nyt kun varastomme on taydellineii':
SILMÄLASIA tarvitessanne, tulkaa puhuttelemaan meidän'sil- •
maspesialiBtiamme. * . ,,'..>.- •
DAVIS Bi5^^^
Sudbury-, Jewelers 5!S