Vapaus, December 15, 1923

              I^i®Eiai§|i, jseli&iia 15 m—^i^flte 15
Ciansidsa esoroslsUes työvässtoa äänenkan&ttAJa, ilmes'
Sadbttrysaa. Ont. joka tilEtaS. torstai ia laoantau
VAPAUS
(I/iberty)
. The only organ of Fipnisb Worken in Canada. Pob.
ulshed in Sudb.ury, -OaU ever/ Toesday. Tfaureday and
gaturday.
Advertisinff rates 40c per coL incb. Minimum cbarse
for sin^e insertion 75c. Discount on standinsr adyertise»
ment. The Vapans is the best advertldng medium among
the Finnish People in Canada.
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Boildimr
Lorne St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69. Sodbury,
TILAUSHINNAT; /
eanadaan yksi TL $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk.
$L60 ja yksi kk. 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 35.50. puoli vk.
J3.00 ja kolme kk.$1.75;
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paUg» pgiamjpsten 'oilla on takaukset.
lä tmiie\t&e6sa ko}haii£ton oskopiiri eelvenee, ta^to
terästyy ja kä)lannollis€t avut voimistuvat. ^leidln
luokkatdisteluliikkeemme nousua ei ole y^arrettsvä
ivain jonkunlaisena periaatteellisena kisakenttänä, vaan
pohjaltaan käytännöllisenä taisteluna, joka merkitsee
työväen joukkoliikkeen voimien areenalle astumista
jokaisessa mahdollisessa tilaisuudessa. Ilman koyhälis'
iton voimien nousemista ja vaikutusvaltaa kunnallisessa
elämässä ei voida odottaa myöskään meidän voimiem'
jme laajempaa j^teiskunnallista vaikutusvaltaa» Tyo*
iväenliikkeen on välttämättä elettävä theräämis-ja lap»
8UUS- ja nuoruuskautensa. Ja mitä monipuolisemmin
me liikkeemme alkuasteet käytämme hyväksemme, sitä
'voimaUcaimpia jahorjumattomampia me olemme suo»
rittamaan vallankumouksellisia tditäviämme.
. Jos ette mUloin tahansa saa vastausta ensimälseea
• kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-^
..aoonallisella nimellä. . ,, .
. .1. V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja. '
Ilmotushints kerran julaistuista ^Imotuksista 40c
palstatuumatta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista;
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilriiotukcet $2.00 kerta ja 50c lisää jokai,
«elta mnistoTärsyltä. Nimenmnutosilmotukset 50c kerta,
$1.00 kolnie' kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3.00 kaksi kertaa. Syittymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantietO'
ja osoteilmotuxKet 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. Tilapä^silniptukiista pitääjraha seuratajnukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
laufintiin3. ton'^r!T lehteen tiistaina ja Jauan-
T{or''''^" •? 3t '^ha Post Office Department, Ottawa,
Työväki ja paikalliset vaalitaistelut
Vancouverin järjestyneet työläiset ovat" paraikaa
kaikella voimallaan vaalitaistelussa työväen omien eh­dokkaiden
vaalilsemiseksi kaupungin virkoihin.' Työ­läisillä
ovat omat edustajansa-pormestarin ehdokkaasta
aina pienempiin virkailijoihin saakka.
, Työläisten keskuudessa nostetaan aina silloin täl­löin
esille kysymys mistä merkityksestä varsinkin val­lankumoukselliselle
työväenliikkeelle saallaVat olla sel­laiset
näköjään pienessä' mittakaavassa tapahtuvat as-
V karlelut kuin kaupunkien ja kuntien vaalitaistelut. Ja
joidenkin mieslestä kunnallisvaaleihin osanotto par­haimmassakin
tapauksessa on muka vain turhaa työ­väen
energian haaskausta ja työläisten harfiaan johta­mista.
] Työväen taisteluissa pitemmän aikaa kouluuntuneet
ainel^et ja luokkataistelun käytännöllisistä tehfävistä
selvillä olevat työläiset ovat kuitenkm tulket' toisen­laiseen
tulokseen. Kaupungin ja yleensä kunnallisväa'-.
leihin 08ano^tto'on meidän tärkeimpiä velvolljsuuksiam-
,me. Työläisille ei ole saman tekevä kutka kunnallis^
liallinnoft tehtäviä hoitavat. Kunnallisvaalit ovat työ­läisille
kokonaisuuden kannalta'katsoen yhtä tärkeä
, taisteluareena' kuin mikä tahansa järjestyneen työväes­tön
eteen' lankeavista tditävislä. Vaikka kaupunki lai-toksineen^
onkin suurin' piirtein sidottu koko yhteiskun­tamme
olemukseen, muodostaa se kuitenkjn monessa
^«uhteessa ikäänkuin onjan maailmansa. Kaupunki on
pienoi^koossaab porvarillinen yhteiskunta, jossa löytyy
työläisensä ja Tiistäjänsa ja jonka valtiollisen elämän
piirissä^: ilmenevät kaikki yhteiskunnallisen politiikan
piirteet. Yhtenä yhteiskunnallisten kysymysten pohti-mispaikkpa
on kaupungin hallinto ja muut kunnalli­set
laitokset ja luottamustoimet, joiden ympärille kier­tyvässä
porvariston ja työläisten ristiriidassa työläisil­le
tarjoutuu kouraantuntuva käytännöllinen tilaisuus
ei ainoastaan agitatsionin tekoon, vaan myöskjn omien
voimaimme käytännÖlliseen rakentamiseen. Kun por-
' varipuolueet pyrkivät kunnallisilla säädöksillä Järjes­tämää^
kaupungin laitokset ja virkailijat nimenomaan
heidän etujensa palvelijoiksi, on työläisten oman oh-:
.jelmansa pohjalla ryhdyttävä ajamaan omia vaatimuk­siaan.
Kaupungin tärkeimmät viraton saatava äänes­täjäin
valittavaksi. Nykypäivinä, jolloin mitä moni-naisimmista
syistä puhkeavat • työtaistelujt käyvä yhä
^uurilukuisemmiksi, jolloin työläis!^ on esiinnyttävä
: joukkovoimallaan, on työläisiin mitä suurriromaksi
kiroukseksi se, että porvarit saavat käyttää kaupungin
laitoksia työläisiä vastaan. Kaikkien räikeimmin as­tuvat
porvarillisen kaupungin hallituksen pahat puo­let
esille lakkotaisteluissa. Kuinka montaa ker^aa^ on­kaan
Ikkolaisilta kielletty kokousten pito^ Kuinka
mon\a kertaa katukulkueet estetty ja lakkovahdinpito
Julistettu laittomaksi. JVI^lkeimpä jokaisessa lakkotais-telussa
me näemme kaupungin poliisivoiman komen­nettuna
lakkolaisien jahtiin. Ja kuinka monta kertaa
eikö lakkolaisten riveistä ole noussut kärsimätön ki-jQT^,
että näideni kieltojen takana olevat laitokset ja
virkailijat eivät ole vielä työläisien käsissä, niin etlä
voisi käyttää niitä kaikissa muodoissa, lakkolaisten puo­lesta
työnantajia vastaan. ^
Täliaiset asianhaarat osottavat, että työläi^tennkun-nallispoIitiikalU
on mitä tärkeimmät tehtävät.
Me. emme ole tässä vielä kajonneet kunnallistaiste-
, lujen agitatooriseen puoleen-
• Tarkastaessamme nykyisina murrosaikoina elämää
kaikkialla me huomaamme, että kehityksen pyörä käy
njrJtyään tavallista nopeampaa vauhtia, yhä suurem­pia
tapahtumia ennustaen; Ne vallanpitäjät, jotka ta-i|
»ään ovat ylinnä, voivat ennen pitkää olla alinna. Mei­dän
tulee aina olla valmiina sitä hetkeä varten, jol<
loinka tulee vuoro työtätekevän luokan tarttua öhjak-
Se^uoro on varmasti koittava jokaisessa maas-
Työväeidehtien sana pitää
paikkansa
Työväenlehtien sana Englannista Canadaan haalit­tujen
elonkorjuutyöläisten kohtalosta on osottautunut
paikkansa pitäväksi. Nämä työläiset' viekotefltiin läh»
Itemään Ganadaan loistavilla lupaidcsilla suurista pal­koista
ja hyvistä työoloista. Mutta-perille päästyä hei­tä
kohtasi pettymys toisensa jälkeen. Työväenlehdet
katsoivat velvollisuudekseen puhua ~ avoimesti näiden
työläisten säälittävästä kohtalosta. Porvarillisista pii­reistä
ja ennen kaikkea porvarilliset lehdet ryhtyivät
tekemään tyhjäksi tätä työväenlehtien «vääristelyä» ja
muka aiheetonta kiihotusta, väittäen kuink^ vain muka
jotkut punaisten' agitaattorit ovat syypäitä elonkorjuu-työläisten
asemaa koskevieuy valituksien levittämiseen;
Nyt me saamme porvarilehdisfäkin lukea, kuinka
englantilaisia elonkorjaajia viruu kaupungeissa työttö-
!mänä, ilman asuntoa ja leipää. Heidän asemansa on
käynyt niin huutavaksi, että yksinpä Torontossa on
kaupungin puolessa täytynyt ryhtyä hankkimaan heille
suojaa ja ruokaa. Jaisaftiaan aikaan me Saamme por-varJlehdistä
lukea itsjielonkorjaaljain lehdille lähettä­miä
tällaisia selostuksia: *;
«Minä saavuin Quebeciin sunnuntaina elokuun 12
päivänä höynylaiva Doricilla ja sain seuraavana päi­vänä
junan Quebecista Winnipegiin. Winnipegiin saa­puessamme
meitä oli vastaanottamassa farmareita tailiei
dän edustajiaan, jotka tarjosivat meille 3 dollaria päi­vältä
ja ruuan,- eli dollari vähemmän kuin Diitä Eng­lannissa
luvattiin!' Monet kieltäytyivät lähtemästä ail-lä
työhön ja noin 500 otti> junan Regina'an, Sask.,\^jos­sa
vain 50 pääsi työhön.»'
Tämän lisäksi tämä elonkorjaaja kertoo loppumat­tomista
pettymyksistään ja kärsimyksistään työtä ha­kiessaan,
gosta lopputuloksena nyt on se, että hän on jou­tunut
ajelehtimaan pennitönnä ilman minkäänlaista
ansiomahdollisuutta. .
V Englantilaisten elonkorjaajien pettymys ei ollut mi­kään
sattuma, vaan on se pohjaltaan yhteiskunnallinen
kysymys, joka omalla tavallaan kuvastaa työläisten nu-'
rinkurisia kohtaloita kapitalistisessa yhteiskunnassa.'
Venäjän suuttumus Sveitsinä
rikoksesta
Venäjän neuvostohallituksen suhdetta Lausannen
tuomioon koskevassa kysymyks[essä on ulkoasiainko-misaari
Tsl^itsherln' lausunut, että Sveitsi on soUdari-soinut
Worovskin murhan kanssa. Conradin rikos on;
Sveitsin hallituksen rikos ja viimemainitun täytyy sii­tä
kalliisti maksaa. Päästäessään murhaajat vapauteen
ojtti Sveitsin hallitus päälleen edesvastuun vastaisuu­dessa
valkokaartilaisten ilkitöistä. Neuvosto-Venäjällä
ei tule olemaan minkäänlaisia .välittömiä eikä välilli­siä:
suhteita Sveitsin kanssa, jonka olemassaolosta Neu­vosto-
Venäjä ei tahdo tietää mitään. Neuvostokansa­laisen
jalka ei astu Sveitsin alueelle. Neuvostotasaval­lassa
ei tiiile olemaan minkäänlaista sveitsiläistä liike­yritystä.
Porvarilljnen Sveitsi. on sovittamattomasti
loukannut neuvostotasavaltaa ja sitä ei sille anneta an­teeksi,
r..'', '•,.:..">•,,;.•• • : ,
/ Bim.
sa joko ennemmin taikka myöhemmin. Silloin meillä
täytyy olla ei ainoastaan teoreettista halua jä luokka­taistelun
intoa, vaan myöskin siveellistä jä käytännöl­listä
voimaa tarttuaksemme kiinni ajan pyörään var­moin
ja tottunein kourin.
Näihin tditayiin me valmistaudumme ja kouluun
Sotalaitos ,
Sotalaitos yieehsä on-suurpääoman tuki ja turva
kaikissa kapitalistisissa maissa. Kun katsejemme sota­laitosten
kehitystä viime vuosisadan kuluessa, niin ha­vaitsemme,
että kaikissa maissa sotalaitos on kehitty­nyt
sitä miesltikuisammaksi kuta pitemmälle teollisuus
on kehittynyt. " •
< Kuta pitemhiälle konetekniikka on kehittynyt sitä
suuremmat työläiälaumat ovat joutuneet työttöminä näl-kätaipaleelle..
Kapitalistisen liikatuotannon yhä lisään­tyessä
on\ syntynyt ääretön /kilpailu kauppamarkkinois-ta.
Tämän vuoksi ovat kaikissa maissa olleet kapita­listit
pakoitettuja kehittämään sotavoimiansa mahdol­lisimman
suureksi. Syyttömiä työläisiä on sitten aj^-ij^ymästa . edustajainsa ' perustamaa
tu sotarintamille ampunfean toisiaan kapitalististen riis;
topyyteiden yhteina. ,
Päivä koittaa
On ilahduttavaa nähdä seuratessa kansainvälisen
työväenliikkeen kehitystä, ^ttä yhä suurempi ja suu­rempi
osa kansainvälisestä ammattiyhdistysväestä osot-taa
nopeata pyrkimystä vallankumouksellisia päämää­riä,
kohti. Tama kaikki osoittaa paivänselvästi, vää­jäämättömästi,
että Icapitalismin rosvouskausi on lopul­laan
ja jsyntyy viimeinen voimain ponnistus, jolloin
kansainvälinen proletariaatti lyö vallankumouksen te­rävällä
miekalla kapitalismin ja pääsee viimein lopul­liseen
voittoon.
— Mitä hvötya ön sotalaitoksena kedellekään muiU
le k"Jn snuroSäoman omistajille. Suunnattomia vero-uunjime
muun muassa' paikallisten vaalitaisteluj nälkää ia kuriuulta se suunnattomasti lisää työtate-
ItUmiallisten tehtävieiii kautta. Pienimmästäkin vallas- jkevän väestön keskuudessa.
aisuja
te^jä käyttää teoUisiiusunionismin
jo'nknnlaiseksi departementti-tiniO'
msmiksi, vaikka päinvastoin juuri
teöllisuusunionismi on kaikkein kor­keinta
luokkaunioniEmia. Työläisen
tietokirjassa pitäisi tällaisista boko
meidän vallankumousliikkeelle tär­keistä
kysymyksistä olla pätevämpi
määrittely.
Voisifian 'eitä tietysti vielä huo­mauttaa
monista muista epäjohdon­mukaisuuksista,
kuten siitäkin, että
Yhdysvaltain IVdrkers puolueen oh-je/
lman {julkaiseminen olisi ollut ka­lenterissa
paljon tärkeämpi kuin
vielä kaaostilassa olevan Federated
Fanner^CaboripuoIueen,' varsinkin
yleensä olekaan viime aikoina ollutvjjjun syndikalistisille pyrkimyksille
A. 1. - ' A . . t l . • - . l t _ _ i - . . . . . . . I -
Muutamia reimamuis-^
tutuksia '^öläisen
Taskukalenteriin''
Vaikka ei meikäläisissä piireissä
tapana katsella julkaisujamme ar^
vostelevalla silmällä, tehtäköön täs­sä
nyt erinäisten asianhaarain vel­voituksesta
pikku poikkeus juuri
kirjamarkkinoillamme olleen *Ty5-
läis^n Taskokalenterin»' suhteen.
Sitä toimitettaessa näkyy nimittäin
tapahtuneen muutamia pifcku^ nyr­jähdyksiä,
jotka kaipaavat korjaiB-mista.
• ;•
Niinpä Kalenterissa ,olevalll Yh­dysvaltain
itsenäisten' työväen unioi-den
listalle on pistetV fTyonrita-rit>
niminen 150,000 jäsentä käsit­tävä
järjestö, vaikka tuota j^raea-töä
vei .ole AmeriksTssa ollut enään
vuosikymmeniin. £i myöskään voi
olla hämmästymättä 'lukiessaan Ka-
]enteris,ta, että «TeoUisuusunioisi^a
huomattavin on 1. W. W. liitto»,
jolla vuonna 1917 on ollut sata­kunta
tuhatta jäsentä, joskin viime
vuosina craelkoisesti». laskenut. Tä­män
tukinnan perusteella voi olet­taa,
että «melfcoisen» jäsenalennuk-sen
jälkeen liiton jäsenmäärä nyt
näissä suhteissa voisi 'olla siinä vä­hintäin
^ 75,000 korvilla. Mutta il­man
tätä on suorastaan houdittQ-/
muutta mennä selittämään .1. W. W.
liitto Amerikan huomattavimmaksi
teoUisuusjärjestöksi.. Sitä. se ei ol­lenkaan
meinaakaan olla. Pitäisi-hän
nyt jv yksinkertaisimmankin
käsittää,-, että' teollisuusunionismi
niin periaatteessa kuin käytännössä­kin
on heti alun:pitäen ollut, ja ^rii-me
vuosina yhä enemmän muodtostu-nut
marxilaiseksi liikkeeksi, johon
ei ollenkaan sovi sekottaa L W. W.
liiton syndikalismia. 'Mitä taas käy­tännölliseen
^ järjestämjstyöhön tu^-
lee, nUn siinä suhteessa ovat mo­net
Yhdysvaltain yanhat uniot jo
niin pitkällä, että L W. W. liiton
fteo}lisuu8>-unionismi joutuu häpe­ään
"niiden rinnalla. Yksistään vaa-tetyöläisten
järjestön teollisuusunio­nismi
on L W.- W. liittoon verraten
niinkuin tiike» rääppäsilmäiseen.1
kissanpoikaan verraten. ,Ja siinä
itsenäisten unioiden listalla viimei­senä
mainittu kutbmotyöläisten jär­jestö
periaatteiltaan kelpaa nuoruu­destaan
huolimatta opettajaksi kai­kelle
sille teoUisuusunionismiile, mi­tä
L W. W* liitosta on viimeisen
kymmenen -vuoden., ajalta löydettä­vissä.
TeoUisuusunioista esimerk­kiä
haettaessa olisi myöskin hiilen-kaivajain
järjestö ollut''monta ver­taa
sopivan^i kuin L W.W. liitto.
Ja olisihan niitä monia muita jär­jestöjä,
joita on lapsellista yrittää­kään
jättää; yarjoori: L W. liiton
teolHsuusunionismilla, v
'Tällaisten Kalenterien asiatietoja
pidetään tavallisesti luotettavina ja
siksi olisi pitänyi noudattaa suurem­paa
tarkkuutta asioiden käsittelys­sä.
Myöskin, Fedterated Farmer-La-bor
puolueesta tehty selostus on hy-^
vin ontuva. Kalenterissa, sanotaan,
että tämän puolueen perifstavaan
konventioniin saapuneet ' edustajat
edustivat 600,000 työläistä. Selos­tuksesta
saa sellaisen'1täsityksen,, et­tä
Federated Farmer-iLahor puolu­eessa
nyt olisi tuo jäsenmäärä. Pe­rustavassa
konventipnissa kuitenkin
kävi niin, että monien suurimpien
järjestöjen edustajat lähtivät pois
konventionista ja monet niistäkin
järjestöistä, joiden edustajjat jäivät
konventioniin, kieltäytyivät hyväk-on\
annettu niinkin /paljon krediit­tiä,
että on pidetty heidän kansain-väliseei
» gärjestöönsäkin puolitoista
miljoonaa jäsentä, jo(ka on mita
päättöminta lorua.
Enempi huolta ja enempi, edes­vastuuta
'työläisille tarkotettujen
tietojen käsittelyssä.
Ka^oo.
puoluetta. Federated Farmer^Labor
p\iölueen mukaan jSänj^t jäsenistö
Ijäi valitettavan vahaiseksi. Olid siis
ikäätikuin meidän oman liikkeemme
tasapainbllekm edullisempaa, että
saisimme ainalkin .omien järjestö-jerame
ulkopuolella olevista liikkeis­tä'
niin tosiasiallisen kuvan kuin
mahdollista. -Ei meillä ole minkään­laista
syytä olemattomien harhaku­vien
rakentelemiseen.
Canadan O.B.U:n erittely >teölli-suusunionismista
on myöskin tapah­tunut
omituisella tavalla. Kalente­rissa
sanotaan, että O.BJ(J. ei ole
teollisuusunionism^, koska tse pyr­kii
järjestämään mieluummin luok-;
kana kuin teollisuuBittain.> Tällai­nen
analysointi pikemmin sekottaa
kuin selventää. Josv^mika, niin juu­ri
teollisausunionismi pyrkii ^jes-tämaSn;
työläiset luokkana. Ylläole­vasta
'laMSunnosta selviää, että sen |
Kysymyksiä ja vasta­uksia^
Ensimäinen sanomalehti. Ame­rikassa
ilmeltyiv, vuonna 1690 ia
painettiin 8^ Bostonissa, Mass.
Maailman vuotuinen tupakka-tuotanto
nousee keskimäärin 4,500;-
000^000 paunaan. ;
—-Tärpättiä saadaan etupäässä
männystä ja. eräänlaisesta kuusesta.
Tärpätjtiä saadaan tavallisesti siten,
että puusta irrotetaan kuori ke­väällä
pitkinä liuskoina <ja alle ase­tetaan
peltiastioita, joihin tärpätin-sekainen
aine valuu. Tästä aineesta
tärpätti sitten liuotetaan alkohooliU
la ^tai eetterillä, josta se edelleen
tislausten ja puhdistusten kautta
valmistetaan; ' Tärpätti^ on saanut
nimensä «termentin» nimisestä per-sialaisest^
t sanasta,^ jolka' merkitsee
erään iVälimeren maissa kasvavai^
«Pistacia ^erebinthuks^n»' juoksevaa
hartsia.
— Ensimäinen, l|skukone valmis­tettiin
vuonna;, 1888, mutta on se
tullut yleisemmin käiytäntöön radni-^
en parannuksien kautta paljon myö­hemmin.
• ^ \ »
—: Tiedfemiehet ovat laskeneet
auringon läpimitan olevan 860,900
mailia.
— Keltaiseksi sanomalehdistöksi
kutsutaan sellaisia lehtiä, jotka kai­kenlaisista
pikkuasioista sepittävät
häikäiseviä sensatsionijuttuja ta^
keksivät niitä itse saadakseen leh­delleen
huomiota ja siten suuren-taakseeh
lehden levikkiä; Keltainen
sanomalehdistö on saanut nimensä
siitä, että; New Yorkissa ' ilmesty­vät
New York World ja New'Yorfc
Journal alkoivat humoristiosastos-saan
jatl^uvasti esittää sitruunan­keltaista
kapalola>psen kuvaa^ jonka
suuhun pantiin kaikenlaisia julkeita
juftuja ja hävyttömyyksiä yksityi­sistä
ihmisistä ^ ja erinäisistä asiois­ta.
Tämä nimitys on peräisin vuo-alelta
1896. >
sa osastomme järjes^a^sE agitst»
Eioonitilaisuaksissa ja yka seBainen
on juuri keskus^Iorenkaan < koko»
us. Siellä keskustellaan ja poimi­taan
sisäisiä, yleismaailmallisia po­liittisia
ja taloudellisia jokaiselle
työläiselle tärkeitä asioita. Ja siksi-juuri
ne muodostuvat opettavaisik­si,
ainebistoa on enempi kuip kyl­liksi,
vaikka yksin omaan käsitellään
vallatikumoussäteiden yhä laajene­vaa
präiskettä halki kapitalistisen
maailman; Europa täUa heitkeUä on
yksi suuri kytevä tulivuori. Liekit
hakevat rakoilua, ulospääsytietä,
millä hetkellä tahansa hautaavat
allensa vanhan mailman, jonka rau­nioista
uusi nousee. Tapahtumien
monivaiheinen sarja, joita- Europan
ituulet. kiidättävät toinen toistaan
taajemmassa tahdisäa takaa,' toinen
ei vielä kerkiä näköpiiristä häviä­mään
kun jo tapahtuu toinen aina
merkillisempi, hämmästyttäen' ny/
kyistä, vallassa olevaa .rösvolaumaa,
jonka rääkyntä käy yhä korvia vih-r
lovammaksi . vaistomaibesti nähdies-sään
loppunsa lähestyvän. Historial­linen!
kehityskulku näyttää saavut­taneen
lapselliseii ^ prosessinsa. Tä­män
pitäisi Mla^meille tämän maan
työläisille kannustimena,^ Nykyhet­ken
tapahitumat ei saisi, jäädä yh­deltäkään
meistä huomaamatta.
Kokousasioita. Työkokouksessa t
k. 9' p. päätettiin seuraavista asi­oista:
uusia jäseniä hyväksyttiin
Elias Äho ja Johan Rautiainen^
Aholle ehdonalainen jäsenyys. Kes­kusviraston-
lähettämä kiertokirje
luettiin, koskien nuoriso-osaston ja
lasten toimintaa, kiigelmässä esiter
tyt kohdat päätettiin otteä' huomi­oon
ja sovellutetaan .käytäntöön
mikäli ei niitä ennestään, 'ole. Ver
näjän YstäVien yhdistyksen' lähet­tämä
kirjelmä .luettiin. Ei antanut
aihettä\ toimenpiteisiin.: Sanomaleh-tiasiamiehen
raportti marraskuun
ajalta luettiin. Puolueen laajenne­tun
toimeenpanevan komitean kp-ikouksen
raportista': luettiin kohtia
ja päätettiin säilyttää toiminnan
ohjeena arEisto'33a. Kokoukselle il-moteittiin
agitatsionitoimikunnan pi­täneen
ijtamat piirirahaston kartut-r
tamiseksil;.Valittiin 14' virkailija-
I^dokasta seuraavalle; vuosipuolis­kolle,
joiden valinte suoritetaan seui!
rasvassa' kokouksessa,' jolloin jokai-:
sen jäsenen on, saavuttava- kokouk­seen.
Kahdessa viimeisessä kokouk­sessa'
on olluit ihmeen, vähän jäse­niä
saapuvilla, 'jota . olisi ' tulevai­suuteen
nähden paljon korjattava.
Miksikä jäsenkorttia kannetaan tas­kussa?
Ei ole sillä hyvä, että oh
sen saanut, mutta se velvottaa ak-tiivisesti.
toimimaan kaikissa osas­ton
toiminnoissa, ja varsinkin koko­uksissa
käymään*' säännöllisesti;
Meillä on noin 75 jäsentä ja kor­keintaan
kymm^önen saapuu kokouk­siin,
jos muistavat. Muistiin 1, 'i, S
seuraavalla kertaa jokainen jäsen
kokoukseen. Piiritoimikunnalta pää­tettiin
kysyä jos voivat meitä aut^
taa unionistisen organiseeraajah
tänne saamiseksi. Näyttää että yli
orgaaniemrae toiminta on enemmän
tai vähemmän ymmärrettävää. Mai­nitun
organiseerajan keSKi-öntari-oon
tulosta on puhuttu' jo pitem­män
aikaa, mutta eihän sitä vaan
kuulu.
( HuvUoimikunta <0n viime kuun
ajalla näytellyt useampia pieniä
kappaleita, joille yleisöori kiitet-
/ Uusia kysymyksiä ^
' — Kuinka monta mailia C. _P; It.
(Canadian Pacific) rautatieyhtiönä
oh rautatietä Canadassa?
— OnQco Anatole jPrance tämän
kuulun ranskalaisen - kirjailijan öit
kea nimi? ^
— Kuinka pitkä on Kiinan muu-ri?.
. .: , ' \
— Minkä takia Ottawa tuli Ca-nadan
>pääkaupaingiksi?
— Kuinka leveä on \ Panaman
kanava? -
— Millä kielellä' tieteellisen: sosia­lismin
«isä» K^rl Marx on teok­sensa
kirjjoftanut?,
— Kuinka kauan ; paloruiskut
ovat olleet käytännössä?
KcdnniebriBDsas on ollut toimin­nassa
taas ' säännöllisesti siitä läh­tien
kun kesän kiireet löjypuiyat Ti­laisuudet
ovat olleet jatkuvasti
kuukauden ensimäinen ja ~ kolmas
sunnuntai-Hta ja edelleenkii^ tulee
toiminta kulkemsfan samaa lataa il­man
mitään keskeytiymistä (työko-koukseit
joka toinen ja neljäs sun­nuntai
kuussa klo 2 pMvällä). Muu­ten
tässä., täytyi ihmetellä erästä
seikkaa mikä aina tuppaa olemaan
tovin silmään pistävä. Be on se,
että me työläfeet emme tahdo jakr
saa "käsitrtaa pedon tärkeyttä, yh­distettynä
se joukkovoimaan. Onko
mitään tärkeämpää? Vastaamme^ ei
tävästi kannatuksensa antanut,Josta. Jvafi-luomwHiÄt8-,-että- seoli rake:
minua anti;,
rapottte.;;
Sudbaryn oikeudessa, jo»» ?
rialistitt' raportteri teM « j f ^
toksesta niin armeliaan etu5^l
minut, allekirjottaneen, «bä.nf^ ?
vapauteen, nähdessään oia-T^^'
dellisen tilani, varoituksella, ^ '
enäan kalastele verkolla. JUia *^
mhiulle oUut äärettömän ^
oikeuslmtos olisi niin tehnjt I
raportteri suvaitsee «uureUölS '
jakunnalleen toitottaa, mutta
terin armollinen oikeuslaitoä
että riisi dollaria sakkoa ja iuij!*
yhteensä 125.00, tabi varojen p^^,
teessä linnaan. Tuomari kjUi
armelias kun hän armahti jä^'
eikä antanut sitä suurinta saöoa,
jonka hän sanoi olevan jtsellääj
valta tällaisissa asioissa nostaa
?300.00 ja näinollen minu
ti 'tuomari ?2T5.00 ja sillä
rin väärin ilmoittamisella ei cTlft
muuta tarkotusta kuin aiaoastasi
koettaa minut tehdä valehtelijani
tovfereiUeni, Joille käkille sm^'
miten asiat siellä meni. Enkä r^j
sitä ihmettelisi jos minä olisin eda
sellairten orgaani vorskerspuolaeevS
sa kuin enriehaikaan E. Jouppi, c.;,
C. Societyn suur-orgaani, muttj
kun olen ainoastaan, jäamiiä K
P. niin en ojiisi luullut suu&oTgis.
nin viitsfvän niin vähäpätöisestä ia-.
asia väänistelevän. Sitä minä
ollenkaan ihmettele jos se „
parjaa ja valehtelee Neuvo5ti>-V
näjän asiat olevan aivan toisa,:;
lyiin ne todellisuudessa orvat ja •
yleensä niiden järjestöjen toiais-v
nan parjaaminen, jotka tdiatvat;
[Kolmannen Kansainvälisen lipun ai--;
la, sillä tämä kaikki kuuluu heikä^i
Iäisten elinehtoihin. Mutta aärÄ;,:,
varmaan tiedän, että minun kalas-;;
tusjuttuni vääTistelemisellä ette .mk;,
tääh l^yödy, syystä että minä ea::
usko Industrialistin valheisiin eplä :^
tule koskaan liittymään siihen isua^;
reen» lukijakuntaan, mikä teillä :oii.'
Mira pysyn vaan tässä pienessä
liikkeessä, W. P-, joka vaeltaa äea;;
tipun alla, jonka juurelle on ie-;
rääntynyt koko maailman vallaEia-.
mouksellinen työväenluokka. v>
3dim Tammi, North Star. •
LONG U K E , ONT.
Muutama sana osastomme ji;
paikkakuntamme tonhqista. Joulii':
on taas lähellä, tuhansine homni-neen
ja kiireineen, tuoden toisHle
iloja ja huveja, toisille nälkää ja
kurjuutta, aina sen mukaan kuin­ka
sen on «jumala'sallinut».
'Osastommekin on vanhaan totot- i
tuun tapaan täa^ päättänot joula-:
juhlan, järjestää jouluaattona, pun-:
roineen ja huveineen. Ohjetoan:
suorittavat lapset ja onkin sitä kuo­lojen
mukaan koko paljon. Tulkai
siis vanhat; ja nuoret haalille sa­nottuna
iltana, katsomaan ja kau-;'
lemaan mitä lapset voivat .teille tai-iota.
v
Näytelmäteuralla on myös ka^
pale harjotuksen alla, joka pitäisi
joulun aikana näyteltämän. PäJTäei
ole vielä määrätty, vaan siitä lä­hemmin
tuonnempanj^. Kappaleen
nimi on, «Mustalaisen kosto».
Tulihan te uusi koulu lopultakiii'
tänne ..meidän vuoriseen kyläämme.
1'Paljon se kyllä riitoja toikin eri
ryhmien välille, vaikka ei siinä oli­si
JuuUut kellään olevan mitään
riidan aihetta, että kun vanha kä\i
liian ahtaaksi 'ja uusi oli niininud-doin
rakennettava, niin oUhan ai-.
huomaa, että näytösiltamia, ylöspa-nemalla
on kannatusta,^sik8ipä näyt­telijämme;
innostuivat ja nyt jyuri
paraikpa harjotellaan V. Jokiruo-hon
kirjottamaa «Veljesvihaai». Kap­pale
ön neljässä näytöksessä ja ku­vaa,
se ilmi elävästi Suomen 'luok­kasotaa
räikeissä väreissä ja tul­laan
se näyttämään jouluna 25 p.
t.k. Myöhemmin ilmotuksessa tar­kemmin.
s^Seuraava kappale heti
joulun jälkeen on suuri uutuus clt-,
sevaltiasta 'väkevähipi» viidessä näy­töksessä.
Sabkon' kayttoa' koskevia julis-uskirjeitä'jakoi
Ä. N. Co.; joissa
kielletään säihköhiiterien poltto, säh­köuunien
ja silitysrautain käyttö ja
yleensä kehotetaan huoneissa yön
aikana polttamaan' niin vähän kuin
suinlcin; mahdollisfta' ja vedotaan, et­tä
. komppaiiia tarvitsee sähköä kai­vannon
käynnissä pitamiseeriw Myös
pelätään^ s^kön vakavaa puutetta,
johon syynä on että tänä syksynä ei
ole satanut juuri ensinkään. Niin,
aaltakaamme . komppaniaa suurem­man
liikevofton saamiseksi.-
Kakki.
Eri
NORTH STAR, ONT. /
Hieman ceiTityatfi . Indnttaialistin
raportterin vSamtelyyn. Niin vähä-^
arvoähen kuin asia itsestään onkin,
etta ei oikein kannattaisi lehden
palstoja tuhrata; mutta katson yel-vollisundeksehi
lausua totundeh sii-nett^
va seltoiselle'paikalle, ioh,ä
lähinnä" kylän keskustaa. Vaan sij-häpä
se solmu; piikin, sitä ei olla
niin saanut tehdä. Mutta tuli'se
kun tulikin lopulta valmiiksi, vaii-ka
ei vieläkään aivan keskelle ky­lää,
ja nyt ehkä ensi kesänä tie:-:
tekoaikanakin saavat syyttönmt ili':
miset olla rauhassa ja ehkä aaD^:
taan niillekin, heille kuuluva iiunLv
oikeus, vaikkapa he eivät olisikaan
niin kädestään tekeviä, vaan,'"kd3'
see senkin ajan omaa akkaansa JJ
a:ntaa muitten olla rauhassa.
Täällä uudella koululla pidetääa
nyt ensimäiset joulujuhJat t k. ^'
p. illaUa. Lasten ope ttaja on a!)-:
keraan harjotuttanut oppilaillaan i"-
ko syksyn ajan mitä monipuolisinta
ohjelmaa. Sitten naisia on pyydetty:
tuomaan bäskettejä mukanaan, jo^j
ka myydään huutokaupalla. iCe-hiltä
peritään vartti sisäänpääsyä j»
niiltä, naisilta, jotka eivät tuo iiä-"
kettiä. Toivottavaa olisi että ympä"
ristöläiset ottaisivat tämän haoa:-
oonsa saapumalla runsaslniuEin*
tähän tilaisuuteen. Kahvi tarjotsia
ilmaiseksi. — T, H.
CÖBALT, ONT. '
Vanha maa muMtni makettamiU»'
Tovöri: 'John Pihlainen Iäksi Sfl»;
meeh tfc;' 3 p.: illalla. PaetJäJ?»
hän osti Vapauden konttorista,
lä olevan asiamiehen välityksW-Matka
seuraa Canadian Pacific lil­jaa.;
•
Toveri
iii» ole ja nyt huoinaamme kuinka
aaretfoman 'ÖÄeSä 'on käydä näis-Jtä minun kalasti/sjutustani,» joka'oli
Pihlainen ehti ote'^
nadassa ainoastaan noro j.
oli osaston jäsenenä, seka -
kaatopia että etevimpiä »»^^