Vapaus, August 18, 1926

              Siva6 Kesfdviikkoiia, elols. 18 p:nä—Wcd, Angnst 18
[ KOPIIMSTMEN NUORBOLinTO JA JfflUESTÖNnORET
Lastentarhat Neuvosto-
Venäjällä
maan, niin lapseUa fei ole sieUä
Neuvostoliitossa kirjotetaan j a p u -
bntaan paljon lastentarhoista j a toi-,
mitaan niiden hyväksi. Mikä mer­k
i t niillä katsotaan olevan sosia­listisen
valtion elämälle selviää J u -
listnksesta, jonka Neuvostoliiton
"Yhteiskunnallisen kasvatuksen pää»
haUiniö" « n naulauttanut julkisille
paikoille. Julistuksessa, joka on
kirjotettu hyvin kansantajuisesti,
sanotaan:
• "Työläis- j a talonpoikaisnaiset!
Onko Teille tuftti seuraava kuva:
On aamu. Tehtaan pilli puhal­taa.
TySläiset nopeasti kiirehtivät
työhön/ Heidän joukossaan on p a l ­j
o n työläisäitejä. . .
— Äiti, minä en^-jää kotiin, en
tahdo ykänäni istua, — j a viiri-vuotisen
pienokaisen silmät täytty­vät
kyynelillä.
— Ehkä jätetään Jussi kotiin
sanoo a i t i . ^ '
— A i t i , minä tahdon kouluun,
päästä minut, pyytää itkien van­hempi
poika. Mutta mitäpä tehää.
Jussi jää kotiin'nuoremman veljen
kanssa. .
J a toinen kuva. ' Talonpoikäis-äiti
kiirehtii peltotöihin j a ottaa van­hemmat
lapset apulai8ik8eenv^^^;B^
tplapsien luo jäävät pienokaiset,
j o i l l a on ikää 5 ^ 7 vuotta. Nämä
ovat heidän hoitajiaan. Pienokaiset
voivat syöttää ^Tinfalapsia t u t i l l a,
joka on kiedottu likaiseen riepuun,
' kannislcelevät käsillään, reväisten
silloin pienet mahansa,: ja, rutistele-vaf
lapsosia; J a k u n rintalapset k yK
lästyttävät ^pieniä hoitajia, n i i n he
jäflävit ne yksikseen j a itse kar­kaavat
leikkimään.
Toisinaan äiti jättää kaikki pie-nokaiset'
naapurin' luokse. Silloin^
saadaan vielä, surkeampi kuva. Naa­p
u r i l l a on paljon omia lapsia
vpipiko 'hän silloin hoivata vielä
vieraita? Niinpä pienokaiset usein
lyövät ^nenänsä .verille, loukkaavat
kätenisä, satuttavat päänsä y. in. s.
. semmoisia kuvia , kohtaamme
j o k a paikassa työläis- j a . talonpois-jperheissä.
Minkätähd^', semmoisissa per­heissä
vanhemmat lapset usein jää-
' vät vaille ''opetusta? Sentähden,
että he, ovat kodin apulaisia, k un
vanhemmat menevät töihin. Sem­moiset
'lapstijt ovat nuorempien v e i -
. jiensä j a sisariens;^ .hoitajia; .eteu-
' k i n nmäUa. ' ' '
Semmoisille lapsille on kouhi vält­tämätön.
,S •'
; Sen t a k i a vanhempain on vapau­tettava
vanhemmat lapset pienokais»
ten hoitamisesta.
Tässäpä nouseekin ,esiin kysymys:
minne sitten pistetään pienokaiset?
. Rintaläpsille j a 3 vuotta nuorem­mille
lapsille täytyy järjestää las-'
ten" seimi|i. LapsiMe 3—8 vuoden
välillä järjestetään lastentarhoja ja
kisapaikkoja. .
Varhaisiässä oleville .lapsille on
lastentarha yhtä välttämätön kuin
^ koulukino ennen kaik-
" k e a vapauttaa' äidin kädet. Hän
voi rauhallisesti mennä työhän, ole­matta
huolissaan jättämäinsä lasten
kohtalosta.
Tämän avulla työläisäiti parem­min
j a mieluummin työskentelee
tehtaassa, j a talonpoikaisäiti paran­taa
j a kohottaa talouttaan. Jokai­nen
nainen, tietäen, että hänen
'lapsensa ovat varmoissa käsissä, voi
omistaa > aikansa - yhteiskunnalliseen
työhön: esimerkiksi, käydä naisten
kokouksissa, työskennellä kyläneu-vo^
itossa j a osuuskunnassa y.m.
' V,Lastentarhassa on kaikki järjes­tetty
pientä lapsukaista varten. Siel­lä
häh hengittää raitista ilmaa, i s ­tuu
pöydän ääressä j a tivolilla, joka
on tehty hänen kasvunsa mukaan,
saa aikoinaan ruokaa j a käy aikoi­naan
kävelemässä. Hän on pesty
j a puhdas. Sitä paitsi lapset täällä
tottuvat voimiensa 'mukaan teke­mään
tarpeellista ja: hyödyllistä työ­tä:
esimerkiksi, pukemaan päälleen,
riisumaan vaatteet, siivoamaan huo­netta,
kattamaan pöydän, pesemään
astioita, — yleen^ huolehtimaan
pienen taloutensa puhtaudesta.
Suurimmalla osalla täysikasvanei-ta
on aivan väärä käsitys, etteivät
pienokaiset osaa mitään tehdä. Lap­set
oppivat tekemään'kaiken, mikä
on :i heidän voimiensa mukaista ja
nvlkä heistä on mielenkiintoista. K a t -
Eokaapd, miten he kesällä lasten­tarhassa
kaiveskelevat,, istuttavat ja
hoitavat pieniä penkkejään. Tar-
^kastakaapa, miten lapset osaavat
Iinolchtia kukista, kasveista j a eläi­mistä.
He eivät unhota niiden kas­telemista,
ravitsemista j a hoivaamis-
. Lastentarhassa lapsukaiset kehit-ty\-
at. He oppivat oikein puhu­maan.
Siellä lapset laulavat, pii­rustavat
ja leikkivät. Leikki opet­taa
heitä huomaavaisuuteen, terä­vä
järkisyyteen j a yhteiseen sopu-
: elämään.
Usein vanhemmat arvelevat että
' k u n lastentarhassa ei opeteta luke-mitään
tehtävää, j a riksi he eivät
järjestä lastentarhoja lapsiaan var­ten.
Tämä katsomus on aivan väärä.
Äiti, joka käy työssä, ei huomaa,
miten lapsi tahtoo kaiken tietää,;
miten hän pistää nenänsä joka paik­kaan,
häiritsee äitiä j a kaikkia a i ­kuisia
(tästä lapsi usein saa tukkaa
pöllyä), kun sen sijaan Jiän las­tentarhassa'
saa vastaukset kaik­k
i i n kyselyihinsä j a tiedusteluihinsa
Jos häntä haluttaa rakentaa — m in
rakentaa; leikkiä — niin leikkii;
tehdä jotain hyödyllistä niin t e ­kee.
Lapsukaisen koko elämässä
tottumuksilla on suurin merkitys.
Me aikuiset usein tunnemme, etr
temme me osaa tehda^ sitä t a i iätä
vain iTifsi, iettemme ole tottuneet
sitä tekemään. Senpätähden onkin
h i i n tärkeää istuttaa lapsiUi hyödyl­lisiä
tottumuksia j a tapoja.
Lastentarhassa lapset vanhempi­n
a oppivat helposti lukutaidon enöi
askeleet: lukemisen, kirjottamisen.ja
laskemisen. Tämän lapset suorit­tavat
leikkiessään. Piirtävät khrjai-niia
. ja kokonaisia sanoja,- leikkaa­vat
kirjaimia paperista,' kasaileyat
niiUi järjestelevät niitä j a muodfis-televat
Itee'sanoja. Tämän kaiken
he tekevät väsyttämättä itseään,
voimiensa mukaan..
Lastentarha on koulun tukipiste.
L a p s e t ; tulevat lastentarhasta
kouluun varustettuina tietojen ja
tottumuksien jonkunmoisella varas­tolla.
Koulun' k a i k k i opettajat sa­novatkin,
että pojat j a tytöt, jotka
ovat olleet lastentarhassa, ovat p a l ­j
o n kehittyneempiä kuin ne lapset,
jotka eivät'ole käyneet lastentar­hassa.
He pikemmin oppivat luku­taidon.^
He nopeammin -ymmärtä­vät
j a muistayat kaiken. Eivät u -
jostele opettajia, j a toisia lapsia.
Osaavat tulla ystäviksi toisten las­ten
kanssa j a järjestää yhteiset lei­k
i t . Siitä «i tarvitse puhuakaan,
e t i ä h e voivat: paljon .tehdä kou^
l u n talouden hyväksi.
Täiiiä kaikki ^ puhuu sen puoles­t
a , että' lastentarhoja on tarpeen
yhtä paljon kuin koulujakin.
Koko väestön; tulee auttaa tässä
valtakuntaa . j a itseään. Työläis-äidit
ja, talonpoikais-äidit! Juuri
tässä on teidän apunne ^tarpeen
Jokaisen tehtaan, jokaisen työpa­jan,
:talokommuunan, asuntaH>sttUS-kunnan^
on löydettävä varoja j a ' v a ­rattava
huoneust^' lastentarhaa var­ten.
S
Jokaisen kyläkunnan j a kylän
on etsittävä vjE^oja j a osotettava
tupa lastentarhaa varteui E i pidä
epäillä; Jos ensi aikoina viaroja tur
lee kerääntymään hitaasti. Tulee
oUa iarmokkaaiia j a suorittaa työ
loppuun saakka.. Pitää valita tätä
työtä ' varten luotettuja ja hyviä
järjestäjiä. Kun on hyvä järjes­täytyminen,
niin toiset yhteiskun­nalliset
järjestöt tulevat mukaan
j a auttavat varoillaan (esimerkiksi:
, osuuskunnat, eri; seurat, >j. n. e.).
Vähitellen yhteisponnistuksilla me
rakennamme niin paljon lastentar­hoja,
ettei lähitulevaisuudessa yk­sikään
lapsukainen jää lastentarhan
seinien ulkopuolelle."
Näin Neuvostoliitossa. Lasten­tarhoilla
^olisi epäilemättä suuri
merkitjrs myöskin tämän maan työ­tätekevien,
elämiin helpottajana, jos,
täällä saataisiin aikaan' lastentarho­j
a , j o i h i n , työläisäidit voisivat luot­tamuksella
lapsensa jättää, sillä a i ­kaa
kun ovat itse työssä.
this f o r a bare H v i n g r - a starvation
wage?" A f t e r that BIH Webb spent
his time leaming and teaching the
doctrine of equality of classes, of
workers' . control over the sources
of wealth,' o f production. For: want
of a hetter .name he called his
principles "advanced, socialism."
And with the trne idealisfs eourage,
kept at i t .
* * *
F r om down the long line o f s h l -
vering men came a twitch of u n -
easiness, a hint of something not
quite right. Fro<raing, the O.C.
glanced at his Sergeant. "What*8
vnrong there, Sergeant?"
/ The Sergeant glanced quickly
down the line. "It'a Company
Dr" sir. I don*t think they are
reliable, s i r . "
A n g r i l y tiie commander wad€d
down the trench, t o where Company
"Iir aliCäitcd orders. 'As he tumed
a^ angle of the trench he noticed
several men quickly seperate, and
go to their posts—one: man ^ lie
noticed in particular—a man who
hurriedly pushed something in the
pocket öf his tnnic as he turned
to his post.
Suddenly like a clap of thunder
the artillery, miles behind the
trenches, opened up their barrage.
A t the same. time a shrieking of
whisties gave the signal to go over
the top.
Between the two Iines of trenches
was a waste of shell holes and
barbedvfire. Company " D , " madly
charging, , reached .the centre first
and jumped peli mell into the
mighty craters, lining the sides
grimly . ^ . :
« • * -
In a dug-out behind the Iines, a
white-faced telephone operator
handed a f l i m s y sheet to a 8wearing
general. It wa8 a pointed message
that sprawled across the paper in
i t s i • queer - mOitary , pliraseplogy,
Company *D* mutinied aaa a re i n -
trendied vvnth an enemy corps be^
tween the Iines aaa they ref use to
shoot tiieir f€llow-workers message
ends."
W i t h äh the "general turned
to the operator. *'T€ll the. artiHery
to-wipe 'em o u t , " said he savagely.
In a - f ilthy shell 'hole between
Hie Iines a little band of men, fight-
• m g f o r their class, died slowly and
horribly^ one by one: died for a
litöe piece of cloth that one of
t h e ^ had placed on a stick in the
mud; A ' ' f e w hours later a patrol
came Upon-thöm,8prawled. i n the
mud in a circle of death.. I n the
oentrelay^a man, t om and diatter-ed,
in his hand a litUe square of
cloth of a' single colour——Bed.
W H I L E
B y -George Henry -Weis8
While tEey have laughing , and
' sbng,' hirothers.
A n d the wine running red,
A l i over-.the earth'are babies and
mothers
Dying for bread.
Iffhiiff they have beauty aud love,
bi^others,
: A n d r i o t - i n ease,.
In the cold and the r a i n and the
dark, brothers,
We starve^ and we freeze.
While they have plenty :and more,
bäbthers.
Of the things we have made,
Of the i streets of the World we
are building, brothers.
The barricade.
L e i them eat and he merry to-day^
brothers,
Unheeding our fate, • _
F o r the hour is n i gh when we
come, brothers
To glut, our hate! *
Vielä' »ngVgT^gOTnTinnTrrf j a ejStoi-voisemmaksi
muuttuu se s i l l o i n : k u n
sekin vähäinen tulo lakkaa joko
työttömyyden, tapaturman tai : s a i ­r
a i d e n sattuessa / t a i myösldn siitä
syystä, että perheen turva, isä, por­variston
luokkavainon uhrina . t e m ­mataan
omaistensa luota j a saate­taan
tyrmien taakse. Silloin, vasta
alkaä -^öläisäidin suurin' hätäiv,Yh­teiskunta
ei suinkaan ojennar^aut-tavaa
kättään ; sellaisissa .tilaisuuk­sissa.
: Tällaisia onnettomia.äitejä on täl­lä
erää olemassa suuri luku. K u i n ­ka
monet tuhannet, perheenisät mah'
tanevatkaan kulkea työttömänä päi­västä'
toiseen j a kuinka moni työr
läisisä eikö ole temmattu telkien
taakse?
Missä on syy kaikkeen tähän?
Työväenluokassa itsessäänkö? Eipä
väinkään, vaan olevassa yhteiskun­nassa
j a siinä vallitsevissa oloissa.
Ne on saatava muuttumaan. . M u u ­ten
e i tyäläisäidinkään asemaan saa­da
muutosta.
' ''Työläisäiti voi tehdä j)aljonkin
olojen muuttamiseksi oikeaan suun­taan.
Yksinään,: hän tietenkin on
heikko, pillä ei sortaja hänen - y k s i ­näisille
valituksilleen eikä vaatimuk-siUeen
korvaansa, kallista, v S e n s i ­jaan
voi hän, liittymällä -yhteen
toisten työläisäitien,: työläisnaisten
j a miesten ; kanssa, vahvistaa- sitä
taistelurintamaa: j a lisätä työväen
joukkovoimaa/ : j o k a on välttämä­tön
j a jonka edessä sorron on t a i ­vuttava.
W96~-1926
S.00
VOIOAAN TILATA.SEURAAVIA KIRJOJA:
Alanteen Sanakirja, suomalais-englantilainen, rid. ^•........^..„:.^;.
Am^fflcan Suonudaisia, satiirikeikomuksia, kirj.^^^K un
^ m e r i k a ^ s e n Työväenliikkeen varan^^ Poster na" "2
Autokirja, oppikirja atttoajureOle i a korjaajille, k i r j . Y . WeiBn
Kainnnki-Eansakoulun laskuoppi j a ' t u l o s k i r j a , eid *^ ~~ i oo
Aurihgon poikai.kiihkeästi kirjotettu: r o m a a n i k i r j . Jack"LÖndoir~ *
AMjMn, lasteni opettdnkirja,^^^^^ri "^r *5
Annnko; v K u n : j a Tähdet Maailmankaikkeuden tarirCa^ j " A -
Gibeme ' • — . . . . . . . . .«..
A t t i l a , historiallinen romaani, khrj. Dahn, sid '
Aavoilla TJlapoOla, miellyttävä romaani, k u j . Jack London,
Bakteeri^ Tietoaarre, k i r j . Osc. Streng, sid. . . . . . . „ . . . . . - . . , . . . „ . , . , ^
Elollisten olentojen lisääntyminen, k i r j . F . ^ K ^ .Eavn. dd. "?
Englaiininkielen A l k e i s k i r j a , k i r j . Hanna Andersin, sid. ......
EtdämerenAnrinmn A l l a , seikkailuromaani, kixj Loniöi'"^ t"S
EMaTaintilaifrSuomghinen Sanakirja - hyvä opettelukirja; kirj' ^
' Halonen ^.............~..........'.............................. _
Englanninkielen Oppikirja j a Kielioppi, k i r j , W. Änen/n*^' ' 12
Erämaa Sutsuu. fcirj. Jack London, siH :
Elsinoren Kapina, seikkailuromaani, k i r j . Jack Iiondon, sid. .'".Z""*
Halikon Hakoniskatjmurrekertomuksia, k i r j . Kallio, sid. ~^ i^
Herra Byronin ammatti, kurj. Bernhard Shaw, nid. ............,*"•"""•"•'
Hedelmien j a Marjanviljetys; kurj. B . W . Heikel, d d
Humoristinen laulnldrja, se iifiimeinen painos
Imperialismi;; agitaattoriknrsseilla pidetty esitelmä, nid. ....
Ihmisen Herra, synnistä, k i r j . H a U C a i n e , 2 /osaa, sid!.!]'.!
On kyllä totta, että työläisäidin
kaikenlaiset velvollisuudet - j a huolet
supistavat voimia j a ' aikaa tällai­seen
työhön^- E i ehdi parhaimmal-lakaan
tahdolla kokouksiin j a -jär­jestötehtäviin
: . siinä määrin , k u in
mies; Täniä kaikki asettaa työläis-äidille
melkein ylivoimaisen tehtä­vän;
mutta^ sittenkin hän vbi ja
täytyykin voida tehdä jotain asian­sa
eteen. Suunnattoman suuren
palveluksen voi hän tehdä luokal­leen
jo sillä, että kasvattaa 'lapsis­taan:
"hiokkatietoisia työläisiä, sen
työn jatkajia; jolle vanhemmat ovat
elämänsä pyhittäneet. Tämä työ
on niin tärkeä, että siitä riippuu
suuressa määrin luokkataistelun k u l -
- .«
l l u n i s e n H e n r a i tarina synnistä,^ kfej;HalUCaine.^
Ihminen ei elä ainoastaan leivästä, k i i j . K . BSssanen;........ '"'""^ *•«»
Ilmojen halki, kertomus Jennosta pohjoisnavalle, k i r j . AmundsenrSdL ijS
Järjestefanäni MiehiUe, hyvä voimistelukirja, k i r j . J . MueUer .... ,„
Jack London, elämänkertamuistelma^ k i r j / Helmi Krohn, nid. "75
Kaurasta N i i l i n hitvoille,' matkailijakertomus, k i r j . PekkiUa, nid. *««
Kadotuksen Kansaa,kuvaus Londöd Itäpäästä, k i r j . Jack London*sid.' i m
Kemia, Kirj. Hanna Seikku, sid ^Zi
Kymmenen sokeaa johtajaa, kurj. Arthur M . Levis .................... ""^ 'IJ
Kuun Laakso, romaani elämästä, kurj. Jack London, sid. " " V i.
Kimlbgatar^^anfaenjalan IUvintoIa,>kirj.^^^^.^^ Franze, sid. . " "~ 1 •>
Kodin lääkärikirja, etevästi tomiitettu, sid.. ^
Kansakoulun karttakirja, toim; Jotuni, sid. \.,.*....,... j S
Kansakoulun kartasto, uusi, toim. A . B ; Blomqvist jä E . E . K a i b ' " I M
Komnranfstuen Manifesti, k i r i . K a r l ' Marx. lod. ~" {m
Kristinufflron Alkuperä, tutidebna k i r j . K a r l Kautsky sid.
K l o n d ^ e n Kuningas; seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack tondon i . »
Kipinalbnnättimen toiminta, kuvitettu opas,' k i r j . Krigär ja Snbkis
Kinanpito-opas, t e h n ^ Juhana Toiviainen, n i d . , ^ "n
Kirjanpito, kauppappistoj varten, l a r j . L Koyero ...ZZ U»
Kanojen hoitp, k i r j : Matti Järvi
Keitt«&irja, k i r j . Mina Wall. sid. ZM
Kultamaan ^rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, k i r j . Jack Lon­don,
nid. ^ .
Kotipuutarhuri, kuvitettu puutJEotianhoitokirja, kirj. M . H3rvönen, sid 1 M
K i e l l e t t y Hedelmä, rakkausromani, k i r j . P. > O . Höeker, sid. "co
Kolme Muskettisoturia, jännitysromihani, kirj.- Alescander Dnmas, '
• • 8OSÄÖj - md* 1. «•»•••••»•••••••»•••••••••••••••»•••••••••»«••«•«•••••••••••••a*aaka**aaa>*»«»*aaa.a l a QQ Kyläraittien.kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa rakkautta,
: k i r j ; 'Kaarlo Halme, sid. ,
K r i s t i t t y , romani, k i r j . H a l l Caine. sid. 1.75
Työläisnaiset j a ^ ö -^
väenpuolueen oh­jelma
Liittöparlamejptiii vaalit tullaan
toimittamaan : syyskuun 14 pmä.
Siihen mennessä tulee jokainen ;po-l
i i t t i n e n puolue k a i k i l l a keinoin .va­kuuttamaan
äänestäjille,. että se on
kaikkein sopivin puolue saamaan
käsiinsä vallanohjakset ja edusta­maan
tämän maan kansaa.
Nyt on kuitenkin pidettävä mie­lessä
sitä seikkaa, että poliittiset
puolueet edustavat vain m i S r i t t y ja
etvijai eivätkä milloinkaan koko kan­san
etuja.: Konservatiivinen - puo­lue
edustaa ; pankkien, : suurtehtaili'
jäin, keinottelijain j a niitten etuja
jotka' tahtovat suojelustuUeja muita
maita vastaan.^ Liberaalinen puolue
taasen edustaa pienliikkeitä j a n i i ­tä,
jotka tahtovat vapaakauppaa.
Progressiivinen puolue edustaa f a r -
'mareiCTen etuja. - J a tyäväenpuo-lue
työläisten etuja..
Konservatiivinen j a liberaalinen
puolue pvat kaksi kaikkein voimak­kainta
puoluetta. Sensijaan, farma­rit
j a työläiset alkavat vasta nyt
käsittää, että heidänkin täytyy ot-parlamenttiin
isäntiään tai vheidän
lakimiehiään. Mutta työläisten on
Company D
A Story by A . Hall
Mud — mud --r- everyvvhere. The,
earth was mu(i; the mud that is
made of blood and water—brown!äh
red. Down in the long narrow
trenches the v/ater mixed with blood
nnd filth: was. knee deep, Avith a
stonch that sickened: one in its
vileness; it was the stench of flesh
that has been ilong dead, of human
f lesh that had been burnt and torn
and . c u t apart. , /
Cursing, soaked to the skin, a
long line of mud- and blood-bespat-tered
soldiers stood and waited for
the order to attack-r^to go over the
top in a blind, frenzied rush of
hate, to die like animals in the mud,
\o stain i t with their blood a little
redder.
B i l l Webb wasn't^an intellectual
by any means; he had never seen
the inside of a college,, rarcly had
the time to see the outside of one.
He was a miner, \vith a miner's
scanty education. But one thing Bil»
did possess, and that was a logical,
rcasoning niind. Bill could think
straight, and sometimes, deep i n the
black, sw€ltering hole they call a
"heading" he thought and puzzled.
Years before, Bill had reached
the conclusion that somehow things
wcren't just right.
"Why,» he would think bitterly,
"must I work i n a filthy plac^ like
taa osaa itsenäiseen poliittiseen toi­mintaan
eikä tj^ytyä olemaan van­hojen
puolueitten pelkkinä pelinap­puloina.
STe olemme j°o monena vuotena
katselleet konservatiivisen ja libe­raalisen
puolueen välistä vaalikamp-paTTua;
kumpikin niistä on pyrki­nyt
valtaan toistansa parjaamalla.
Nyt käsilläolevassa vaalikamppailus­sa
me tulemme näkemään saman
parjauksen uusiutuvan. Tällä em­me
tietenkään tahdo sanoa, että
meidän tulisi olla välinpitämättö­miä
hallituksessa olevain henkilöit-'
ten konnantekoihiÄ nähden, mutta
meidän tulee pyrkiä jmimärtämään
liberaalisen j a konservatiivisen puo­lueen
välisen taistelun luonteen, e i ­kä
missään tapauksessa ryhtyä tais­telemaan
niiden kummankaan puo­lesta.
Huolimatta näitten valtapuolueit-ten
selostulpista, edustavat ne vain
erinäisten kapitalistiryhmäin etuja,
jotka ovat varsin usein vastakkai­sia
työläisten j a farmarien eduflle.
Nyt on työläisten j a farmarien ryh­dyttävä
ajamaan etujaan aivan sa­malla
tavalla kuin porvarilliset puo­lueet
ajavat porvarien etuja; ja
vaikka työläisten j a farmarien puo­lueet
ovat rahattomuuden takia vie­lä
varsin pieniä, niin edustavat ne
kuitenkin tämän maan kansan suu­ren
enemmistön etuja, jotka niin­muodoin
ovat sangen suurmerkityk-sellisiä.
*
On varsin epäjohdonmukaista o-dottaa,
että palkkatyöläiset, jotka
saavat sangen niukan huomion puo­leensa
tehtaissa tai muissa työpai­koissa,
tulisivat saamaan enemmän
huomiota osakseen valitsemalla
joka 'tapaulcsessa saatava .suurempi
osuus tuottamastaan rikkaudesta, j a
sen saadakseen tulee heidän käyt­tää
painostusta. Siksi täytyy heillä
Olla työväenpuolue. ' Sen • ohjelma
on työläisille. varsin suurmerkityk-sellinen,
u. J p t e n heidän tulee sitä
kannattaa.
Työläiset eivät tule miltään muul­t
a puolueelta ' k u i n työväenpuolueel­t
a saamaan — painostusta: harjot-tamatta
— semmoisia : välttämättö­myyksiä
kuin ;.vanhuudeneläkesää-döstä,
työttömyys- j a terveysvakuu­tusta,
kansallista minimipalkkaa,
luonnonrikkauksien - - kansallistutta-mista
j a niiden käyttämistä kansan
kulttuuritason kehittämiseen eikä
keinotteluun, ja: työläisiä vastaan
kohdistettujen >-lak'ien ^ peruuttamis­ta.
,
Kokemuksesta on /^ultu huomaa­maan,
ettei tämän maan perustus­laki
salli yllämainittuja seikkoja
tyäläisille myönnettävän. Sen k u i ­tenkin
sanovat puolustuksekseen
niin konservatiivisen kiiin liberaali­senkin
puolueen: politikoitsijat. Sik­sipä
välttämättömästi tuleekin päi­väjärjestykseen
\. kysymys British
North Amerika-Ukin kumoamisesta
j a senaatin poistamisesta, jotka ovat
mainittujen : reformien toteuttami'
sen eesteenä.
Kun kaikki ne kysymykset, jotka
tulevat kansan eteen tämän vaali­taistelun
aikana, tarkoin siivilöi­dään,
jää niistä työläisten tehtäväkö
si • vain yksi asia : -— jos tahtovat
jotakin hyötyä nykyisestä hallitus-kuohusta
-— j a se on: äänestää
työväenpuolueen "ehdokkaita, kan­nattaa
työväen ohjelmaa, toimia sel­laisen
hallituksen aikaansaamiseksi,
joka tulee olemaan vapaa keinotte­lusta,
riistosta j a koonnamaisuuksista
— tyäläisten j a talonpoikam halli-tuleen.
Florence Gustance.
ku.
:Äidin tehtävä- tässä" suhteessa,
ollen luonteeltaan ratkaiagvaa laa­tua,
vaatii jo sinänsä äidinkin 0-
sanottoa järjestötyöhön ja lisäksi
syventymistä opettavaan j a • hyvään
kirjallisuuteen. Tärkeä osuutensa
on . myöskin sillä, millaisessa seu­rassa
lapsiv viettää aikaansa. Sii­nä
voi lapsi joutua : usein sangen
huonojen ; vaikuttimien alaiseksi.
Siitä syystä on äidin huolehdittava
myöskin siitä: että lapsetkin joutu­vat
mukaan * järjestönuorten rivei­h
i n j a siellä.oppivat tuntemaan työ­läisten
p^Idmykset, järjestäytymi­sen
sekä luokkasolidariteetin. ' : :
Siis työläisäidit! Toimikaa mukana
n i i n paljona kuin voimanne sallivat
j a lähettäkää pienokaisenne jär jes­tönuorten
kokouksiin.
Pohjan akka.
Työläisäiti ja työväen
luokkataistelu
Yhtä mahdotonta- kun nykyisessä
yhteiskunnassa on välttää luokka­taistelua,
on myösjdu työläisäidin
Italialle tehdyn lahjo­tuksen
jälkimai­ninkeja
Kuten muistetaan, antoi Yhdys­valtain
hallitus suurimman osan Ita­lian
tältä saamista sotalainoista an.
teeksi. Anteeksiannon perusteluiksi
esitettiin Italian kykenemättömjrys
velkojensa maksajana.Tämä Ita­lian
maksukyvyttömyys tiedettiin
varsin hyvin jo silloin, kun lainoja
annettiiq, mutta se ei oUiit minään
esteenä, sillä Yhdysvaltain hallitus-herrat
tiesivät hyvin, että ellei Itar
lia voi maksaa, lankeaa siitä va­hinko
vain Yhdysvaltain/ kansalle,
joka veroina joutuu maksamaan ne
summat hallituksen rahastoon, joita
ei kyetä Europan velallisilta val­l
o i l t a perimään. c
Italian velan anteeksiannon ai­kana'
näytti Yhdysvaltain rahamies­ten
keskuudessa vallinneen suloi­nen
yksimielisyys.. Oltiin sääliväi­siä
köyhää Italiaa kohtaan J a perin
onnellisia, kun saatiin läpiajetuksi
velkasopimus,.. jonka kautta Italia
saa suunnattoman suuren lahjan.
Mutta nyt muuttuu ääni^^kellossa,
sillä. Italia ei o l e k a a n n i i n köyhä
mikst sitä huudettiin. Uutiset ker-
•tovat, t että " I t a l i a lainaa Riimani-alle
200 milj. liiraa".
Köyhä Italia avustamassa köyhää
Laulu tulipunaisesta kukasta, k i r j . j Johannes Linnankoski, sid. ........ 1.40
Lenin j a Leninismi, kuuluu sarjakurjastoon, kurj. I. Stalin, sid .75
Lumikenttien lytär^ seikkailuromaani Alaskasta, k i r j . Jack London,
••••••••••••••••f•&•«••••••••••»••••%•*•••••••••••••••••>•••«•••«••«»•••••••«a****»*aa«**»a*«ft«»a**| 1*28 ' Luonnontieteiden voittokulku, Tietoaarre^ k i r j . Launhardt; sid
Luokkien sota, k i r j . Jack London,; nid.............;.............
Lisoletten: avioliitto, ylevä- rakkausromanij k i r j . . H . Courths-Mahler,
nidottuna * ..' .40
Lyhyt terveysoppi naisille, k i r j . t i i F r . Hovitz j|
Meren urhoja, merimiesromaani, k i f j . R. K i p l i n g , sid .75
fiezisuai, seiUcailuroinaani, k i r j . Jack London, sid. 1.SO
Maulmanrakenne. käsittelee maailmankaikkeutta, k i r j . E. Becher,
nid ^..^ „ 1.75
MaoSBaresiiTyttöy sotaromaani, k i r j ; H a l l Caine, nid. ,.
Ma»in Eden, seikkailuromaani, k i r j . Jack London, sid. ../1.S0
MaapaBon^kehi^shistoria, tietoaarre, kirj. Victor Madsen, nid .60
MaailmtfttluKe, netoaarre, kurj.; Albrecht Wirth, sid. JS»
Maailman avaruus, tietoaarre. k i r i . T a i J ; Scfareiner, sid „ .59
Maa j a Ihminen, tietoaaia-e, k i r j . A l f r e d Khrchhoff, ä d . . . ., .59
BlaanvUjelys Kemia jarIVri|IAa,ku^^ A r t h u r lUndell, sid 1.78
M a a n v l l i e ^ o p p i , k i r j . Suninen^ sid. la '
Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sotaaikana^ kirj.
F e l i x von Luckner, sid 1.2S
Merien takana, seikkailu rakkausromani,' kurj. H . Courths-Mahler,
. nidottuna .60
Murrosajan Cauluia, runokirja^ k i r j . A k u Päiviö, sid. .......................
Minua sanotaan' Puusepäksi, yhteiskunnallinen roinani, kirj. Upton
Sinclau?, sid i $1.25
Minua^ sanotaan^ Puusepäksi, yhteiskunnallinen romani, kurj. Upton
Naamioimiskoulu, hyvä näyttämöille; k i r j . Juurioja,': nid. .75
Nuoren Naisen Terveys, lääketieteellinen kirja, khrj. Kriatine
Skjerve, nid „ 1.01
Naisten Sukuelo, khrj. m k e t . ; T . n r i E . 1.00
tÖ|g^inisteIu; kuvitettu opas, kurj. E l l i Björksten, nid. 1.00
Nlaii&n j a A v i o l i i t t o , , hyvä terveysopillinen kirja, kirj. Margaret
Stephens, sid. 1.50
.Napoleon n i vallankaappaus, kurj. K a r l Marx, mdrr...,.i .70
PplHcajgö j a Pääoma, k i r j . K a r l M a r x . .„ .25
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankilaromaani, kirj. Jack
London, sid. . . . . . . . . . . . . . . . . ^ . . . . . . . . . j . . . . . . . . . ; ; , . . , . . . . ; . . . . . . . 1.75
Perheen, Yksityisomaisuuden j a Valtien Alkuperä, Mrj. F . Engels,
sid. ........................................................i„.I.........i............. 1.00
Punainen Vaara, kertomus nykyisestä Venäjän maasta, nid J8
Penikkjftauti, k i r j a ^ m o l a i ^ionin, nid. ^
Pieni. Tietosanakirja, sid 5.00
Perustuslain Olemus, kirj. O; Saari -30
Pieni MehUäiskhrja, k i r j . Mikko Hkka ^
Ranskan Kansalaissota, k i r j . K a r l Marx, nid. .33
Rannerengas, hieno rakkausromani, k i r j . David Potter, nid. .40
Rakentaja Solnes, k i r j , Henrik Ibsen 1»
Silkkilaiva, romani, k i r j . Elenius, nid.r .75
agiahstisen Filosofian Juuret, k i r j . Frietrich Engels, nid •«
Sairas Lansi, lasten terveyshoitokiria, k i r j . Ruotsalainen, sid. IJ»
Sotamuistelmani, k i r j . kenraali Ludendorff, sid. iS»
S O f l p ^ Kiehoppi, k i r i . B. N . Setälä, sid -7»
SoSTafiaemokratia j a Sosialismi, kirj'. K . VJ. Silverberg, nid 30
•Sata^kuusikymmentä ohjetta lasten taudeissa, kirj. T:ri Jules
Comhy, nid. 1,00
Sukupuolielämän Terveysoppi, k i r j . Max 'TOU" G'niber""nW -'8
Saarelaiskuvia, I j a I I osa yhdessä, k i r j . E m i l Elenius, sid; 1-00
buloisen järjettömyyden kaupunki, erittäin hieno rakkausromani, _^
k i r j . E. Temple Thurston, sid »-SO
S i I m u k o r y a n . n u p r i E p r a , satakuntalainen kert^ reimaa rak- . .
kautta,: kurj. Kaarlo Halme, sid; 1-25
pysyttäytyä sen ulkopuolella. Mik- Rumaniaa. Kukaan ei muuten kiin.
sika? Siitä yksinkertaisesta syyr/ai
että vallanpitäj ien taloud eilinen ja
poliittinen sorto kohtaa. myÖs työ-läisäitiäkin.
Kun perheenisä saa
kurjan pienen palkan työstänsä, s i l ­loin
on perheenäidin ensi sijassa
kannettava siitävdohtuvat katkeruu­det.
Sille palkalla pitäisi järjestää
kaikki, hankkia rakkaille ravintoa,
vaatetta ja huolehtia yleensä k a i ­kista
menoista, V Äitihän se^^ saa u -
sein jäädä vähästäkin vähemmälle,
ettei isän tarvitsisi lähteä työhön
j a lapset kouluun: nälkäisenä. Täl­lainen
on työläisäidin asema vkapir
talistisessa yhteiskunnassa äidin^on-nellisunpana
aikanakin. '
nittäisi huomiotaan näitten kahden
köyhän maan välisiin lainajutf u i -
hin, ellei siihen : yhdistyisi öljyä.
Mutta kun Italia saa lainojensa
vastapalkkioksi Rumanialta öljymäi-ta,
niin huolettaa juttu Yhdysval­tain
öljymiehiä; Italia on ostanut
paljo öljyä Yhdysvalloista. Nyt ot­taa
Italia itse öljymaita Rumanialta
vapautuakseen amerikalaisten riis­tosta.
Se suututtaa Standard öljy-yhtiön
pomoja, samalla Jrran Italian
puuhat paljastavat Yhdysvaltain ve­ronmaksajille,
että Italian velkoja
anteeksiannettaessa tiedettiin val­lan
hyvin, että puhe Italian köy-hjrydestä
o l i v a in sulaa pötyä.
Trafede j * V^lankumous, mainio teos, Idbrj. Ernest Uhte^^
TuhlaajapoUa, romani ku-j. H a l l Caine, sid 1^»
Työn Histonar k i r j . Tjumenew, sid .T
Työmiehen Talousoppia, kirj. O. W. Kuusinen, nid. -S»
lerronsmi j a Kommunismi, k i r j . Leon Trotsky, n i d ;
Viattoman voitto, kaunis rakkausromani, k i r j . H . Courths-Mahler
nidottuna . . . . . ^ . . . . . . . : ; , . . . ; , . . . ; . . . . . . : , . i . . t . . . . . . : / ^
Valaveljet, romani Islannin-Muttäiise^ ^
sori^ sid. •......;.........„,.„;.,•....,,....;.'.,;,. ' • IJO
Vaimo, jonkas minulle annoit; romänTelärtärtäi'^*K^^ sid, Z50
Vaimo jonkas minulle annoit, romani elämästä, k i r j . Hall Caine, nid. 1.7S
Cafne ^ d °' ^"B^- siirtomaapolitikasta, kirj. Hall ^
1.00
1.00
1.00
4.00
Vaaliheimolaiset, valitut teokset, k i r j ; J . W . v o n Goethe, nid
i^oimisteluohjelmia I, k i r j . Arvo Vartia, nid
Voimisteluohjelmia H , k i r j . Arvo Vartia, nid ;
Villiruusu, rakkausromaani, k i r j . VTisKm, sid
Valskarm kertomuksia, kh-j. Sakari Topelius
Varmlannm muiaaittktsa»,, Kkeerntoommuuss tSjccaannddiinnaavviiaann ssaalloossuuoommaallaaiissiissttaa,, kuKI-TjJ..
Erns Lampen,-nid. i:i.....^^..l[:.^:.,....„J,:.S.....^.:^^^
Yksin maailmalla, kaunis romani, k i r j . Mabell Barnes Graundy, sid. 1.50
Yleisen p n j e y s o p i n Alkeet, k i r j . Taav Laitinen, sid 3J»
Ylos Helvetista, knrj. Konrad Lehtimäki, nid
Yleinen johdatus luonnontieteisiin, tietoaarre. k i r j . Th. H . Huxley,
sid. .„ — . ^
r, Ylläolevan lisäksi voi Vapauden konttorista tilata WATEBMANS
F O U N T A I N KYNIÄ, joiden hinnat ovat ?4.00, 16.00 ja $7.(10.
Vapauden Kirjakauppa, Box 6^, Sudb^r, Ont