Vapaus, September 21, 1922

              V A P A U S
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudfauryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
Se mielii käyttää hyväkseen Saban kansan hätää pu-j
rislaakgeen ]äpi ehdot, jotka jopa Lloyd Georgekin;
hylkäsi.
' Katselemme asioita työväen kaasainväliseltä näkö-
==.ikohdalta. Venäjän rinnalla, m i s . ä nälänhätä on vaa- ^^^^^^^ isänmaaUi-lymen
taisteliinDtaialta eri laista
UHiniHHIIIIIiiiH
(Liberty) , „ ^
The only organ of Finnish Worker8 In Canada. Pub-
&bed in Sudbury, Ont., every Taesday, Tliursday and
Sainrdayj '
Advertising rates 40c per col. inch, Minimum cnarge
for single insertlon 75c. biscount on standmg advertis^
ment. The Vapaus is the best advertising medium among
tiie Finnish People in Canada. .
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
ralstatuumalta. Suurista ilmotuksista aekä^dmotuksista,
joiden teSkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
ilennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. li^a
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuiitosilmotukset 50c,
lerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroiimotukset $2.00 kerta,
$3 00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 506. kerta, $1.00 kolme-
Ijertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
-T
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk, $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk, 75c, , r/> i- .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5,50, puoli n.
|J,00 ja kolme kk, $1.75,
"TilaukMa, joita ei spuraa raha, ei tulla lähettämään
lyaitsi asianojesten joillg on takaukset.
. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per­soonallisella
nimel'ä.
J. V . KANNASTO, Liikkenhoitaja,
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
LomeSt,, Puhelin 1038,Poatiosote; ^.
B^m.' Sudbury, Ont.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as
flecond class matter. •
Havren veriuhrit
Kuten tunnettua, julistivat Ranskan vallankumo
uksellinen ammattiyhdistysjohto, Havren lakkokomi-tea
j a kommunistipuolue 24-tunnin vastalauseyleislakon
kapitalistien toimeenpaneman teurastliksen johdosta
Havressa. Yleislakkoa jarrutti luonnollisesti' refor­mistinen
ammattiyhdistysjohto asettuen täten verisen
hallituksen puolelle, mutta siitä huolimatta otti lak­koon
osaa sadattuhannet työläiset kautta maan. Julis­tuksessa,
jossa kommunistipuolue kehoitti vastalause­lakkoon,
lausuttiin m.m.:
«Työläisveri on virrannut Havressa, Jälleen ker­ran
on porvaristo vastannut työläisten laillisiin vaati­muksiin
yhteislaukauksilla. Kapitalistinen veriin tuka-huttamisperintälapa
on jälleen vironnut jhenkiin kivää­rien
paukkuessa.
Havren lakkolaiset eivät puolusta ainoastaan omia
palkkojaan. He taistelevat puolustaakseen koko työ­väenluokan
pitkällisillä taisteluilla hankkimia riittä­mättömiä
saavutuksia. ^
Isännistö on ryhtynyt häikäilemättömään hyökkä­ykseen
työläisten palkkoja vastaan. Kaikissa maissa
taistelevat proletaarit paraikaa kapitalistien vaatimuk­sia
vastaan. Nämä, luullen, että työläiset ovat alistu­neet
ja valmiit ottamaan vastaan uusia kärsimyksiä ja
koettelemuksia, eivät salaa sitä, että mielivät mak-sauttaa
t y ö l ä i s i u ä sodan kustannukset, sodan, jolla he
itse ovat hyötyneet,
Havren työläiset ovat pelkäämättä nousseet työn­antajain
komitean uhittelua vastaan. He ovat horju­matta
seisoneet seitsemänkymmentä päivää halli­tuksen
ja kapitaalin käskystä ammuttamat yhteislauka­ukset
eivät ole kyenneet peloittamaan heitä.
Hallituksen rikoksella ei ole muuta vaikutusta kuin
että se nostattaa koko työväenluokan vihan ja antaa
vsstustamaUönian vauhdin v«9<alau9elijkekelle ja so-lldarisuudello.
.: " .; -
-Qp Tänfiäa valattakoon yleislakolla valtiovallan ve­riseen
provokationiin. Kaikki palkkatyöläiset, jotka
ovat tietoisia «haluista oikeuksistaan, yhtykööt kapi­taalin
yleishyökkäystä v a s t a a n ! » ^
Olkoon muuten mainittu, että koko Havren pfole-tariaalli
oli saattamassa hautaan kapitalistien veren-himon
uhreina kaatuneita esitaistelijoitaan, jotka kaik­ki
lapettiin nuoruutensa parhaassa kukkeudessaan. Tä­mä
suuremmoinen surujuhlallisuus oli niin liikuttava,
ettei yksikään työläissilmä pysynyt kuivana. «Kuinka
ei tällä hetkellä olisi itketty», lausuu pariisilaisen to
verilehden kirjottaja. «Koko tuo ääretön, hiljainen,
suruun vaipunut joukko itki. Pitkä, pitkä nyyhke h a i
koi ilmaa».
Ranskalaiset kommunistit Saksan
kuristamisesta
Toveri Frossard kirjoittaa pariisilaisessa toveri
l e h d e s s ä :
«Ranskan kommunistien tehtävänä on mitä päättä
väisemmin selittää, että konnamainen Versailles'n rau­hansopimus
kantaa suurimman vastuun ja raskaimman
syyn' nykyisestä maailmankriisista. Emme ole tähän
asti kiinnittäneet tarpeeksi huomiota sen aikaansaa­maan
seuraukseen Saksan proletariaatin elintasoon.
Omistaville säädetyt takeet on asetettu Saksan työväen
. luokan kanneltaviksi, kunnes se niiden alla murskaan­tuu.
Rinnan markanarvon alenemisen kanssa kasvaa
saksalaisten työläisperheiden kurjuus. Tämä kurjuus
taas on kapinanhengen synnyttäjä. Mutta ranskalais­ten
pistimien uhka estää ja hidastuttaa työväen mahdin
menestyksellistä nousua. Solidarisuutemme osoittami­seksi
saksalaisille veljillemme vaaditaan tekoa. Het­ken
pakottava käsky on: Versaillesin rauhansopimus
on tehtävä t y h j ä k s i !»
Toveri RenoulL_taas kirjoittaa ranskalaisessa «In-t
e r n a t i o n a l e s s a » :
«Yksinpä porvarillisen «Tempsinkin» on myön­nettävä,
ettei saksalainen työläinen voi raskaimmalla-
" kaan t y ö l l ä turvata olemassaoloaan, koska palkat ovat
jääneet kauaksi satumaisten hintain alapuolelle. Saksa­lainen
t y ö l ä i n e n kuolee nälkään, vaikka hän tekee työ­tä.
Ranskan porvaristo mielii hyötyä tästä kurjuu­desta
ja toteuttaa suunnitelmansa, jota se kutsuu Ber­linin
ja Pariisin väliseksi suoranaiseksi sopimukseksi.
'tinut miljoonia ihmisuhreja, ja Itävallan rinnalla, joka
on alistettu raita suurimpaan kurjuuteen, on nyt myös
Saksakin, jonka työläiset, jättäessään illalla raskaan
päivätyön jälkeen työpajansa, eivät voi tyydyttää näl­käänsä.
Porvaristo väittää, että nälänhätä Venäjällä on
holshevikkien työtä. Mutta mikä on sen aiheuttanut
Itävallassa ja Saksassa? Syy siihen on etsittävissä
Versailles'n rauhansopimuksesta, sotaprobleemin ja
itse sodan imperialistisesta ratkaisusta,»
E d e l l ä olevien lausuntojen johdosta huomauttaa
berliniläinen «Rote Fahnen» sijaislehti, että samaan
aikaan kun ranskalaiset toverilehdet mitä ankarimmin
hyökkäävät Poincaren reparationipolitiikkaa vastaan,
ei Ranskan sosialidemokratialla ole mitään muistutta­mista
sitä vastaan, vaan päinvastoin ovat suoraan se­littäneet
ymmärtävänsä Poincaren esiintymisen viime
Lontoon konferenssissa, tämän Lloyd Georgea vastaan
«puolustaessa Ranskan etuja».
Mutta mitä nyt rhmetelläkään ranskalaista sosia­lidemokratiaa,
kun saksalainenkin sosialidemokratia ei
tiedä miten ryömisi voittajaraaiden väkivaltarauhan sa­neli
jäin edessä!
voida 5
suuden kukkasia
Sairaihuoneisiin ei liioin
hankkia sokeria, ei varsinkaan mai­tosokeria,
eipä edes tuoreita kas-j
viksia, minkä vuoksi on tun'audut-
., i tava kuivattuihin. Näiden ja vas
Uuden mailmaiisodan kuohuissa
Uusi mailmansodan uhkaava myrsky on jälleen
noussut Europan taivaalle, lyöden jo salamaa, Turk-kilais-
kreikkalaisen konfliktin muuttuminen tiukkilais-ten
musertavaksi voitoksi on synnyttänyt taistelun
Konstantinopolista, Adrianapolista, Traakiasta, Bosp-horus-
ja Dardanellein salmien kontrollista, mikä uh­kaa
kietoa ei ainoastaan kaikki Balkanin vallat, vaan
koko Europan uuteen sotaan.
Ensi kädessä ilmenee tämä uusi ristiriita turkki­laisten
pyrkimyksenä vallata entinen pääkaupunkinsa
Konstantinopoli haltuunsa. Ison Britannian asettuessa
sitä jyrkästi vastustamaan. Mutta toiselta puolen Eng­lannilla
ei ole vastassaan ainoastaan Turkki. Neuvosto-
Venäjä on Turkin liittolainen ja on antanut kaiken
aikaa avustusta turkkilaisille niiden kansallisessa va­pautustaistelussa.
Nyttemmin on neuvostohallitus lä­hettänyt
vakavan varoituksen, missä Englantia varo­tetaan
sen itsekkäisistä pyrkimyksistä läheisessä idässä
ja lausutaan avoimesti Venäjän kannattavan Turkin
pyrkimyksiä saada takaisin siltä anastetut alueet. Ru-mania
ja Jugoslavia ovat ryhtyneet mobiliseeraamaan
Botajoukkojaan Kreikan ja Englannin puolelle. Bul­garia
taas asettuen Turkin puolelle, toivossa saada
osan siltä riistetyistä alueista takaisin.
Siinä tapauksessa, että Rumanla liittyy Turkkia
vastaan, peläten Neuvosto-Venäjän hyökkäävän Bes-sarabiaan,
joka toimenpide kääntäisi Rumanian kai­ken
huomion puoleensa Unkarin, joka on ollut Ru­manian
ja Jugoslavian s i l m ä l l ä p i d o n alaisena, usko­aan
käyttävän myöskin tilaisuutta hyvälcseen, valla­takseen
takaisin näille menettänfänsä alueet.
Minkä kannan Ranska ja Italia tulevat ottamaan,
on vaikea sanoa. Tähän asti on Ranska ollut ystäväl-isissä
suhteissa Turkin nationalistien kanssa, myyden
aseita ja muita tarpeita Turkille, samaa voidaan sanoa
Italiasta, joskin sen suhteet Turkin kanssa eivät ole
kehittyneet varsin yhtä pitkälle kuin Ranskan. Näin
ollen, asettuessaan Turkkia ja mahdollisesti Venäjää
vastaan, ei Iso Britannia ole l ä i e s k ä ä n varma liitto-aisistaan.
Niinpä Italia Ranskan kannattamana vaatii
pikaista konferensfsiri kutsua, jossa uhkaava mailman-sota
pysäytettäisiin, saapuneitten tietojen mukaan Eng­lanti
viivytlelee tällaisen konferenssin kutsua.
Paitsi näitä tekijöitä, ilmaistaan Englannissa avoi­mesti
vältettävän muhamettilaisen mailman kiihottamis­ta
Britanniaa vastaan. Muhamettilainen mailma, ollen
suuresti riemastunut turkkilaisten voittojen johdosta,
saattaisi helposti nousta kapinaan Britannian herruut­ta
vastaan, siinä tapauksessa että Englanti julistaa
sodan Turkkia vastaan. Sanotaanpa Englannissa julki
se tosiasia, ettei Englanti olisi milloinkaan' sallinut
Kreikan armeijan tuhoamista, ellei muhamettilainen
India, Egypti ja Palestiina olisi ehkäissyt sitä käy­mästä
käsiksi Turkkiin.
Mutta mikä on oleva Saksan kanta kysymyksessä?
Jotkut näkevät venäläis-saksalais-turkkilais-bulgirialai-sen
liiton mahdollisuuden. Ja Englanti toivoo, että
e{)äröivä Ranska tämän liiton peloittamana, kääntyy
varmaksi liittolaiseksi Englannille,
Asema on niin kriitillinen, että aivan nämä hetket
saattavat sytyttää uuden kauhean mailmansodan ilmi
tuleen. Me elämme semallaista aikaa ja aivan yhtä
uhkaavissa merkeissä kuin elokuun 4 päivän, 1914,
aattopäivinä.
Viimetietojen mukaan on Neuvosto-Venäjän pu­naisen
armeijan ylipäällikkö Kameneff matkustanut
Trans-Kaukaasiaan, ollakseen valmis lähettämään siellä
olevat punaisen armeijan divisionat turkkilaisten avuk­si.
Samalla aikaa varustautuu Englanti ehkäisemään
Mustapha Kemal Pashan joukkoja, jotka ovat aivan
Konstantinopolin kupeilla, valtaamaan tätä kaupunkia.
Niinikään on Englanti kehottanut alusmaitaan, niiden
mukana Canadan, lähettämään sotajoukkoja Brittiläi­seen
armeijaan, joka tulee lähetettäväksi läheiseen
itään.
Olemme siis sangen syvällä uuden mailmansodan
kuohuissa. Ja on olemassa ainoastaan pieniä toiveita
uuden verenvuodatuksen ehkäisemisestä.
Tosin Neuvosto-Venäjän ilmoitetaan tarjoutuneen
sovittelemaan Turkin ja Englannin välillä ja toiselta
puolen Italia painostaa pikaisen konferenssin koolle
kutsua. Mutta jos uusi mailmansota syyttyy, on se
rangaistuksena Europan sosialistipetturien politiikasta,
jotka ovat pitäneet työväenluokan voimat hajalla ja
ehkäisseet sen yhteisen rintaman muodostamisen, joka
yksin voisi estää uuden sodan syttymisen.
Työväenluokalla ei ravintoa eikä! ^.j^^^^.käyttö puolestaan selittää f
«airashoiioa. keripukin, tämän tyypillisen nälkä-15
Berlini 22/8. — Porvarislehdissä
on täällä kierrellyt «mainio> sensa-tioni-
uutinen. Jossakin pikkukau- n,ai«et väärentävät tautien nimet,
pungissa on vanha vaimo tullut nä- jjuten tehtiin sodan aikana, jol­lasta
hulluksi, juossut poliisikama- Join nälälle annettiin valheellinen,
riin ja pyytänyt, että hänet ammut- vaaraton latinalainen nimi!
täisiin. Tapaus ei ole herättänyt Riittämättömän ravinnon ja sai-sen
suurempaa huomiota kuin jo-1 jajhoidon puutteen vuoksi on myös
kin valkoista roistoutta kuvaava Ro-1 ojj^tettavissa uusi keuhkotauti-aal-vaniemen
juttu. Laatunsa vuoksi Vuonna 1921 päästivät tilastoi-kutkuttaa
se tietysti porvarisluki-^ lig^j. toimistot riemuhuudon: kuole- 5
joita, joille tavanmukaiset heittäy- vaisuus keuhkotautiin oli laskenut
tymiset kivimuurien ikkunoista ja jiutta jättivät sanomatta, että kaik-kuolleena
nääkähtyminen kadulle i l - y keuhkotautipotilaat olivat «iha-
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
S view Ave.
lähetyksille $3.50 lisämaksu, ^^°--;o5ar.oi
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T P,i' r . -
Ave. • -^^i Bro
5 Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetut va=ta.nr-
= meroon 1378 asti viimeiset niistä elok. 12 p '^'^^^"^^'ajille
man muuta ovat jo vanhoja asioita.
Mutta tässä vanhaa vaimoa koske­vassa
tapauksessa on yksi tunnus­merkillinen
puoli: hullunnakin tie­si
tämä nälkäinen eukko parka, et­tä
ainoa minkä Saksan demokraat­tiset
viranomaiset voisivat hänelle
tehdä, oli' hengiltä päfistämmen.
Ja se ei ole paljon se, kun ajatte­lee,
että Saksanmaassa on demo­kratia
jalojen ja viisaiden porvari­en
ja ihmiskunnan, joskaan ei juu­ri
työväenluokan etua valvovain
sosialidemokratian avulla voittanut,
ja siis pitäisi siellä yhtä paljon iun-nioitettaman
jokaista kansalaista
ja vaalittaman, hänen henkeään ja
hyvinvointiaan.
Mutta demokratia ei ole siellä
enempää kuin muuallakaan jaksa­nut
pitää kutiaan: demokratiasta
on tullut stinnesläisten suojeluspy­himys
mutta työväenluokan pyöve­li.
Demokratia valtuutti Nosken
niittämään työväenluokkaa. Kun
Noske väsyi, lähetti se toisen vit­sauksen.
Nälän, rääkkäämään raa­tajia
ei ainoastaan ruoskilla vaan
myös skorpioneilla. Ja sosialide­mokratia
näyttelee syljettävän teko­pyhän
sielun/paimenen osaa. Se
neuvoo työväenluokkaia jäähdyttä­mään
kuumentunutta päätään ja.as­tumaan
hautaan arvokkaasti, kos­ka
kansakunnan, Stinneksen &
kumppanien, etu sitä vaatii,
•'^Ja kun sadat maan porvarilliset
ja sosialidemokratiset lehdet vetä­vät
yhtä köyttä ja sopivat siitä,
ettei kansan mätäneviä haavoja saa
caivella päivänvaloon ja että kom­munistien
äänenkannattajat on lak-cautettava,
jos ne liiaksi soittavat
suutaan nk. tosiasioilla, niin ar­vaa,
kuinka vähän oikeastaan saa­daan
tietää sen hirveän nälkäkouris-tuksen
yksityiskohdista, mitä Sak­san
työtätekevä kansaluokka par­aikaa
kokee.
Kuvaavana seikkana porvarillis­en
ja sosialidemokratisten sanoma-ehtien
yhteistoiminnasta sietää mai­nita,
että samaan aikaan kun <Vor-wärts>
päivitteli «Rote Fahnen» lak­kautusta,
lähetettiin berliniläisestä
sosialidemokratisesta päämaj^ta so-sialidemokratisille
maaseutulehdille
yhteinen uutinen asiasta, missä uu­tisessa
osoitettiin, että «Rote Pah-nens
kuristus oH vallan oikeuden­mukainen!
•
•Mutta puhuimme siitä Saksan työ
tätekevän kansan kärsimyksestä, jo­ta
ei nähdä. Täkäläinen tohtori
Klauber kohottaa hiukan sitä ras^
kasta huntua, minkä maan porva­rilliset,
sosialidemokratiset johtajat
ja, näiden hallitus ovat vetäneet
köyhälistön äänettömän kuolintais-telun
eteen. Berliniläinen tohtori
huomauttaa, että «harvoin on käy­nyt
niin ilmeiseksi Marxin sanojen
totuus siitä, että löytyy vain jo­ko
kommunismiin taikka raakalai •
suuden perikatoon johtava tie, kuin
nyt, jolloin työläiset reaalipalkan
äärettömän laskun takia eivät enään
ole tilaisuudessa hankkimaan kaik­kein
välttäraättÖmimpiäkään elin­tarpeitaan
ja tyydyttämään olemas­saolonsa
vaatimuksia. Kuten ta­loudellisella
alalla, vallitsee terveys-hoidossakin
mitä täydellisiin kaaos,
kun nykyinen yhteiskunta järjestys
ei enään voi taata jäsentensä al­keellista
elämän ja terveydenhoidon
oikeutta, ei varsinkaan mitä työ­läisiin
tulee. Huolimatta sairaiden
lu-un äärettömästä kasvamisesta,
rajoitetaan rajoittamistaan sairas­huoneiden
ja m\iiden vastaavain lai­tosten
toimintaa varojen puutteen
vuoksi, samaan aikaan kun suun-nattomia
»uramia tuhlataan kilpa-ajoihin,
juopotteluun ja valtakun­nan
«puolustukseen.» Vaivoin pys-tyssäpidetyissä
(kansan) sairashuo­neissa
puuttuu melkein kaikki, te-hokkaimmat
lääkeaineet ovat Ikiel-letyt
(kaikkiaan luvultaan 90!);
lapsipotilaille hankitaan maitoa yhä
harvemmin, koska maito valmiste­taan
«ulkomaan» voiksi taikka ker­maksi.*
Kirkuvana esimerkkinä mainitsee
tohtori Klauber, että vaikka lasten­kin
terveyshoito yksistään riittävän
ravinnonkin tähden on kerrassaan
hunningolla, voi silti sattua sellais­takin,
että jossakin loistokylpylässä
järjestetään kerman kilpajuonti, pai
nan sota-ajan» aikana kuolleet! Ja
jo seuraavan, tämän vuoden ensi
puolisko osoitti enemmän kuolevai­suutta
kuin koko edellinen vuosi
yhteensä.
Ja hyvin oikeutetun vihan vim­massa
huudahtaa tohtori Klauber:
«Täten siis tapahtuu «isänmaam­me
» demokraattiseksi garanteerattu
«jälleenrakentaminen»! Ylen ylistet­tyä
demokratiaa ja tasa-arvoisuutta
ei ole lainkaan olemassa terveyteen
ja kuolemaan nähden! Kellä «tässä
kaikkein edistyneemmässä» tasaval­lassa
on kylliksi varoja, voi hankkia
itselleen terveyttä ja elämänvar-muutta,
mutta proletariaatin on,
«sairaskassain! yhteiskunnallisesta
siunauksesta» huolimatta kurjasti
menehdyttävä ilman apua.»
Ja tohtori huomauttaa, kuinka
työläinen päästetään sairashuonee­seen
vasta sitten, kun kuolema on
hänet jo leimannut; jos hän taas
sairastaa kotonaan, saa hän 30 sak­sanmarkkaa
sairasapua — ei siis 1
suomenmarkkaakaan päivässä! —
ja tällä hänen pitäisi elää ja «hoi­taa
itseään.»
•Täten on Saksassa, «kulttuurin
rintavarustuksessa», jouduttu sii­hen,
huomauttaa tohtori Klauber,
että ruumiillisen ja henkisen työn­tekijä
on pakotettu käyttämään riit­tämättömät
tulonsa yhtä riittämät­tömän'
ravinnon hankintaan sen si­jaan
,että sairastapauksessa kään­tyisi
lääkärin puoleen, niin että
lääkärinapu aina tulee liian myö­hään.
Tietysti on Saksassa tiedmiehiä
ja oppineita, jotka ottavat pannak­seen
kaksi sormea kirjan päälle sii­tä,
että sairashoito on jokseenkin
tyydyttävällä kannalla, j aivan kuin
Suomessa oli oppineita, jotka va­kuuttivat,
että piikkilanka-aitojen
takana oli kalorioja aivan riittä­miin,
vaikka vankeja kuoli kuin
kärpäsiä, mutta tämä ei todista mi­tään
muuta, kuin että tieteestäkin
oh tullut vääränvalantekijä kiskuri-ja
lahtariporvien hyväksi.
Ja jos Saksan ainoat todenpuhu^
jat, kommunistilehdet, paljastavat
tämän tieteellisen ja epätieteellisen
huijauksen työtätekevän kansan hau
dan partaalla ja kehottaa proleta­riaattia
vihan vimmoin taistelemaan
kuolemaa vastaan, tukitaan niiden
suu — paraikaa on kaksi niistä lak­kauksessa
—, ja proletaarisen ää­nen
kuristajana on joku sosialide-mokratinen
ministeri, kuten työvä­enluokan
ruumiilliseria kuristajana
on hänen isäntänsä, kapitalistiluok-ka,
— o-
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta täniK
- Tiedustelkaa hintoja y, m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
BOX ,9 VAPAUS.
SUDBURY, o
Pilettiliike tehtävä J. V. Kannasten nimeasä.
juvasti kätensä: ei tarvita enäan
sosialidemokratista h a l l i tusapua;
riistäjät pärjäävät jo omin apuin-sakin!
Ja työväenluokan avoimen pam­putuksen
ja kurjistuttamisen mer­keissä
jatkuu kapitalistinen ryöstö-talous
proletariaatin kustannuksel­la.
Työläisten palkkoja on viime
viikkoina ylennetty 209 prosentilla
hintain samaan aikaan kohotessa
372 prosentilla. Ja Jälkimmäisten
ennätysjuoksu jatkuu tuttuun ta­paansa:
leipä maksaa jo yli 6 kruu­nun
yksi ainoa gramma! ja maito­litra
3,640 kruunua. Kaikkien mui­den
elintarpeiden hintain laita on
lisäksi sama. Ja paperikruunujen
painatus jatkuu raivolla. Liikkeel­lä
on jo 1,147 miljaardia paperi-kruunua.
Elokuun viimeisenä viik­kona
laskettiin yksistään liikkeelle
233,6 miljaardia, mistä kapitalis­teille
huijausluottona 100,8 mil­jaardia.
Mutta näillä varoilla ei
hankita lisää verta tuotantoon vaan
huijataan ulkomaisella valuutalla.
Kummakos sitten, jos Itävallan
työtätekevän luokan asema on käy­nyt
sellaiseksi, ettei enään voi käyt­tää
sanaa sietämätön, sillä sietämä­tön
on se ollut sodan alusta alkaen,
kun se nyt sen sijaan 4 vuotta ase­levon
jälkeen on suorastaan kauhis­tuttava.
huolehdittava työttömäin tvi
timahdollisuudesta; paiv^ä,
ja palkkakruunun arvon alt
nen lopetettava!
•Mutta ennenkun tällainen
nen rintama alhaaltakäsin voi
mahdolliseksi, on tehtävä Jor
ka salaisesta että julkisesta
muspolitiikasta, sanotaan ji
sessa. Loppu kokoomuspoH
ainiaaksi! Ei yhteisrintamaa
riston kanssa, vaan prolet;
yhtenäinen taistelurintama
ristoa vastaan! — ^
Nuorison osasti
Itävallan demokraatti­nen
nälkäterrori
Kommunistipuolue piestyn ja näl-
Jciinnytetyn köyhälistön elähyt-jana.
kintona kultakello!!
Wieni 3/9. — Porvarismin lahta-rit
ja poliisit kykenevät kyllä piek-semään
ja sulkemaan poliisivanki­loihin
nälkiintyneitä joukkoja, mut­ta
eivät pysty elvyttämään tuotan­toa,
hankkimaan elintarpeita ja toi­mittamaan
niitä nälkäisiin eui*il3. Se
nähdään Itävallassa ja muualla,
mutta varsinkin paraikaa juuri Itä­vallassa.
Kymmeniä kertoja ovat se­kä
työssäolevat että työttömät työ­läiset
joukkona korostaneet halli­tukselle
alkeellista oikeuttaan saa­da
elää, mutta yhtä monta kertaa
on tämä joukko pilkalla taikka pi­rullisilla
korulauseilla pyörrytetty
takaisin ja silloin tällöin ann'ettu
sen varmemmaksi vakuudeksi tun­tea
poliisisäiläin makua. Tämä kris­tillisen
pappishallituksen taktiikka
— onko verisempää ivaa, että Itä­vallassa
pappishallitus lopuksi jou­tuu
suorittamaan rikollisen porva­riston
pyövelin osaa! — käy sitä
paremmin laatuun, kun sosialide­mokratia
suorittaa sen toimittamis­sa
«hakkaa päälle»-näytelmissä ikään
kuin palkatun kättentaputtajan
osaa: sen sijaan että sosialidemo­kratia
maan suurimpana työväen­puolueena
ottaisi osaa ja johtaisi
kuristetun työtätekevän luokan tais­telua
leivästä, kosiskelee se kisku-ripuoleita
ja kannattaa kokoomuspo-litiikkaa.
Mutta viekas hallituksen
pää Seipel kohottaa papillisen tor-
Tässä kaameassa tilanteessa pitäi­si
proletariaatin saada pikaista ja
ehdotonta apua. Mutta sosialide­mokratia
on, kuten sanottu, sen
hyljännyt — pettänyt pahemmin
kuin koskaan minkään maan sosia­lidemokratia,
ja kuitenkin on Itä­vallan
vasai"an alla olevalla maalla
onni» lukea kansalaistensa jouk­koon
kaikkein patenteeratumman
sosialismin johtajat Adlerit, Raue-rit,
Rennerit mahtavine puoluei-neen.
Mutta ehkäpä ovat nämä
herrat suursosialistit olleet niin in­nokkaasti
mukana Venäjän työvä­enluokan
salamurhaajain enkelisen-tämisessä,
ettei heille ole jäänyt
lainkaan aikaa tarkata, ettei hei­dän
omassa maassaan ole kysymys
vähemmästä kuin heidän «oman
luokkansa» tappamisesta nälkään ja
kärsimyksiin ,taikka sitten ovat he
toden teolla käymässä läpi sitä mel­koista
henkistä prosessia, minkä
Mussolini aikaisemmin Italiassa,
missä prosessissa .hänestä, entises­tä
«vallankumouksellisesta sosialis­tista
» tuli koristelematon työväen­luokan
pyöveli.
Itävallan työläiset eivät siis saa
sosialidemokratiselta johdoltaan mi­tään
tukea. Päinvastoin on johto
vieroittanut itse luokankin taiste­lusta.
Avuttomuudessaan ei sillä
siis ole muuta tukea kuin'minkä tois-;
täiseksi pieni kommunistipuolue voi
sille tarjota. Pienuudestaan huo­limatta
osoittaa tämä päivä päiväl­tä
kuitenkin yhä valppaampaa ri­peyttä
luokkansa hyväksi, mikä ri­peys
varmaan tuottaisi suurta siu­nausta
Itävallan proletariaatille, el­lei
suuri sosialidemokratinen puo­lue
valtaisine koneistoineen ja re­sursseineen
tekisi kaikkeaan kom­munistien
pyrintöjen jarruttamisek­si
ja työväenluokan pysyttämiseksi
kuuroina kommunistipuolueen herä­tyshuudoille.
Kurjuus käy kuiten­kin
maassa hetki het k/el tä
niin huutavaksi, ettei ovelinakan
jarrutus ajan oloon voi pidättää hä­dän
liikkeelle syöksemiä työläisjouk­koja,
ja niin käy kommunistipuo­lueen
vaikutus yhä huomattavam­maksi
niihin.
Viimeksi on kommunistipuolue tk.
1 pnä antamassaan julistuksessa te­roittanut
joukoille yhtenäisen pro­letaarisen
r i n t a m a n tärkeyttä
taistelun organisoimiseksi ja käy­miseksi
pappishuijaushallitusta ja
kapitalistiluokkaa vastaan, ja tässä
tarkoituksessa jälleen antanut vas­taavat
toimintatunnukset: palkkain
täytyy tulla, korotetuiksi todella
hintainkorotuksia vastaavassa mää­rässä;
proletaariseen kulutukseen
tarvittavain elintarpeiden hinnat
ovat laskettavat; hintakiskonta on
taistelemalla lopetettava; työväen-kontrolli
tuontiin ja vientiin, pank
Kansainvälinen ni
sopäivä Tukhol
massa
Tukholma 4-9.— Kansaoi:
nä kommunistisena nuorisop
3-9, pidettiin Tukholman t
nistinuorison aloitteesta useit
risokokouksia kaupungin eri
sa, joissa kokouksissa terc
kansainvälisen kommunistisei
risoliikkeen tärkeyttä ja hy
tiin seuraava päätöslauselma
Nuorisointernationalen j
kokoontunut Tukholman työl
riso lausuu täysin kannattavE
olevansa • solidaarinen työläi
son maailmankongressia kos
ehdotukselle sellaisena kuin
munistisen' Nuorisointernatior
sen esittänyt. Kokous k£
kaikkia nuoria luokkatoverei
matillisissa ja poliittisissa t;
järjestöissä kaikin voiminsa
tamaan tämän kongressin e
sen ja kannattamisen hyväk
Kokous asettuu yksimielise
d«n kysymysten kannattajak
ka Ruotsin kommunistinen r
liitto avoimessa kirjeessään
kuun 17 pnä on esittänyt :
sosialidemokratiselle nuoris
ja kehoittaa luokkatovereja
demokratisissa nuorisoklubeis
vahtamaan (yhteisrintaman
ta vastustavaa) vastausta,
jälkimäisen liiton johto kirj
antoi, sekä ryhmittymään lu
lidaarisuuden ja yhteysaj
ympärille.
Maailmankongressi ja t
ndorison sulkeutuminen yhte
rintamalle tullaan toteut
huolimatta eräiden johtajien
rinnasta ja verukoimisesta.
Eläköön työläisnuorison
mankongressi ja yhteisrinta
Eläköön Kommunistinen '
internationale!
o :—
Ranskan kommui
nuoriso ja Havn
murhat
Ranskan kommunistinen
liitto on Havren verinäytelni
dosta antanut julistuksen, j
lausuu solidarisuutensa tunt
pitalistien veriuhreja kohta
kääntyy sotilasten puoleen,
etteivät nämä olleet tarttune
siin työpuseroisia toverejaf
taan, vaan että näiden verti
vuodattaneet porvarien pai;
poliisiverikoirat. Julistukses
dotaan tämän jälkeen sotii:
kehoitetaan näitä vastakin
mään veljesmurhasta, viitat;
loikkari Briandin vuoden 1
sialistikongressissa pitämään
seen, sekä lausumaan m-i"'
dämme, että armeija on
joustava ja kuuliainen mstr
porvariston käsissä, mutta
dämme myös, että se on mu
tu nuorista työläisistä Ja_
jista, joiden sydämet l.vövät
sa tahdissa havrelaisten ^ ty
kanssa, koska sotilaat,
dän veljensä, ovat soiilasvi
lopuessaan samojen vaij
alaiset kuin koko heidän i
sa.» ....
Tässä yhteydessä ansaii^^
ten mainita, että Havren
keihin ja pörssiin; yhteiskunnan työläiset, jotka ovat palann'