1926-05-29-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivii2 ' . - ' Laniaiitaina,.toiikok. 29 p;iia--Sät, May 29,4926 - - \ NrX'' ? Jteadan momalsisen ty3v8est8ii Jioenlcanoattala, iline«> .^^EI' ^ tST ^»»layBsa, Oat, joka tiistai, torstai ja lanantaL & G. NEIL. T o i m i t t a j a * : >RVO VAABA VAPAUS (Liberty) -TÄe önly organ bf* Finnish W«A€r8 ID Canada. Pnb^ lUied in Sndbnry, Ont., every Taesday, Tliorsday and at the Post Office Department, Ottawa, 00 seeond ctass matter» > ' . TILAUSHINNAT: Canadaan ylcsi vk. «4,00, pooli vlu f 2.25, Icohne kk. 41.60'ja yksi kk. 7Bc» - 'Ij^dysvaltoihin Snomeen; yksi -Sk. $6.50, pooli vk. f ».00 ja Icolme kk. $1.76;, . * 4 Tilaafcaii^ joita el f<eurui riha, ei tu^la lahettamSän. yaitsl • asiamiesten jcfll» on takankeet. 7, ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Nafniäilniotakset $1.00 k<rta, ^2.00 kaksi kefHaa. Avfoliittoonntenoifmotokset 60e palstatuuma. Nimenjnantosnniotakeet 60c kerta. $1.00 3 kertaa, .Syntymäilniotqkset $1.00 kerta, • $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotokset $3.00 kerta, $3.00~kaksi kertaa. f. ^Dol^manilmotokset $2^00 .kerta, $60c lisSmaksn tHtostaoseelta tai molstovarssyltä. c ;HaInta'antiedot ja osoteilmotokset 60c kerta, $1.00 toImeker£aa. lXilupSlsilmottiijien' ja-flmotnsa^ dittaessa, lähetettävä ilmotoghinta etokateen. Tiistain lehteen aijotat ilmoitnkset pitsa ölla konttorissa laoantaina, torstain lehteen tiistaina ja läaantain yirteen f^i^t^taina kgUo 3. . ' - - . ^ / General advertising rates 76c per col. inch. *Mi- «moni, cbarge^ for single insertion 76e. The Vapans t« tbo best advertising mediam among the Finnish t^eopte in Canada.' iiVapauden konttori ja toimitost Liberty ;B1dgLorne S t Poholin 1088. Postiosote: Box 69,' Sadbary, Ont. jios ett|$ 'mil*«in taliansa saa vastaosta*. ensimSiseen Uijeeseenne; ' kirjoittakaa^^'^^' n fersbonalUsella ninifiUä. . > - X V. KANi^^STO. Liikkeenhoitaja. — ' ' I I ' .. I ' '.' ' s^' H:" j r ! t •N s - Okomäalfiissy^iityi^teii työläisten puolustaminen ^ i' Meytervehdimme sitä tosiasia^, että Canadan työ^ puolustusliitto on^ryhtynyt'puolustama ' tyoväeaja maanviljelijäin ^ t^mppeliyhdistystä kapita-listil^ diston/tprovokatorisia hyökkäyJcsiä ^v^ suu! puolueemme pää-äänenkannattäja-toimituspal&toil^ . laan kosketellessaan yotsikossa 'mainittua kysymystä. Xskeltäin julkaisi «ManitobaFree Press» sarjan ^^^^k^ ^tuksia/joka oli täynnä valheita ja jonka ilmeisenä tar-kotulcsenanäytti o^een'hallituksen yllyttäminen :SortO'- toimenpiteisiin : edellämainittua: järjestöä' vastaah.'^^^^^'!^ rainalaiset^fascistiset ja' nationalbtiset ainekset ja' val^ ko%:fi'artiIaisety joita -suututtaa canadalais työläisten;'' ja 1 maanviljelijäin paoldIe^ovat;vkaiken: todennäköisyyden (mukaan olleet vaJbittamassa 'kapitalistilelidistöön tämän hyökkäyksen tekemiseksi.'^ > . ' , < '' » ^ l^ta seurasi"tavanmujcainen parjaust^lva. jäisten itemppolijärjestöä-syytettiin^^^^l^^ jaostoksiii, Kommunistipuolueen jäsenenä tai jaostona / oleminen^ ei ole.? rikollinen teko. On 'totta, että kom- " munbtippolueen yhteydessä oleminen: osbttaa kunnioitettavaa luokkatietoisuutta j a tietoisuutta yleensä. Mut* ta tosiasiat ovat'.tosiasioita. Me.olemme ylpeitä saadessamme N julistaa/useiden satoj|en: i ukrainalaisten kuu- \ luvan ^puolueeseemme. Mutta' «Labor-farmer Temple»- järjestö on kommunistipuolueesta ^riippumaton työläisten ja'maanviljelijäin jouikkojärjestö.Se'suorittaa. ar!- I vokasta kulturellista! ja valistuksellista työtä ukrai kielellä ja Jos militantit^ edistysmielisetfovati vaikutusvaltaisia tässä järjestössä^ niin tuntuuv heidän vaikutuk- ' ^sensa siinä aivan; samalla tavalla kuin: ammattiyhdistyksissä tai «muissa Joukkojärjestöissä. Mikä kapitalistilehdistöä suututtaa on se, että järjes^ tön kulti^rellinen ja valistuksellinen työ 1 iittää s^n jä-senistön^ :canadalaisen työväenliikkeent puolelle /ja k a pitalistista riistoa yVastaan. Tämä me^^ isk3ia kapitalistisille: suunnitelmille ukrainalaisten ja Jnniden ulkomaalaisten «canadalaistuttomisesta». : «Ca-iiadalaisuudellax> kapitalistinen lehdistö j a sekaantumis-haloisetja^ Mvytt^ät isänmaalliset järjestöt tarkot-tavat kuuliaisuuden <ja'uskollisuuden' opettamista vhllitr sevaa kapitalistista järjestelmää kohtaan.-; He haluavat «höyryjyrätä:»' ukrainalaisia työläiisiä j a tehdä heidän nöyriksi r kapitalististen 'politikoitsijain' seuraajiksi ja orjiksi.' - Ulkomaalaissyntyisten työläisten: puolustami- ' nen;tulee:siis Canadan työväenluokan ja Canad^ työ-väenv puolustusliiton yhdeksi tärkeimm^i tehtäväksi. Ulfcomaalaissyntyisten työläisten puolustaminen vainoja va^an: on;puolustusliiton perussäännöissäkin määriT telty yhdeksi sen tärkeimmistä tehtävistä. Tässä työssä liitto tulee epäilemättä saamaan maan jok^tisen työväenjärjestön', kannatuksen; Ontariossa, -West Torontossa j a -Conistonissa, ofl hiljattain saatu esimerkkejä siitä puo- JueellisQudestaj mitä viranomaiset, ukrainalaisten mustien j a -.vanhoillisien ainesten yllyttäminä, harjqttavat • ukrainalaisita Farm^r-Labor Temple-järjestöä vastaan. Näissä ^paikoissa ovat: viranomaiset kieltäytyneet antol- -masta lupakirjoja yleisiä kokoontumispaikkoja varten. Tuonloinen toimenpide on kokoontumisvapauden ja työväenjärjestöjen - toimintaoikeuksien sortamista. Järjestö on niaanlaaj uinen j a omistaa kokoontumishuonei-l a kautta Canadan. Etkä viranomaisten taholta ole yri^ tettykaun samalla tavalla sekaantua vanhoillisten uk- . rainalabten asioihin. Työväestön täytyy vaatia^, että edistysmielisten oikrtunalaisten työläisten ja' maanvilje-. Iijäin asioihin sekaantiunisten ja näiden aiheettomaih V vainoamisten täytyy loppua. Passaicin lakon vaiheista Samalla aikaa, Jam Passaicin Idckolaiset taistelevat ' mylJyparoonejä vastaan, ovat: he nostattaneet tunnuslau- 'seen ktttomatehtaiden imionisoimisdcsi sataprosenltisek- «LXakon alussa ainoastaan osa työläisistä kuului uni-oiden jäsei^ryteen, nmtta lakoA kestaessa^^^-b työläisiä liittynyt muoon.. Nyt pidetyissä tekouksissa ja lieidan^ehtisessaan^; letin», pamostetaan,viholaisten^ :u &1iittymise;pi välttämättömyyttä.^^ V taan sataproiienttinen unionisoitnminen..- ) Lakon kestäessä^ on lakkolaisten kannattajajouUo» jatkuvasti .V. laajentunut, v Uuden - Englanm^ kutomaldes-ktdffiiss^ on myöskin toimeenpantu keräyksiä lakkolais- ,ten avustamiseksi." On kerätty listoilla ja käyty työläisten asunnoille. ^ A i n o a s i ^ mnrto^osa avustuksen saatu A. F. of L. liittoon kuuluvilta uhioilta. Enem-män kuin ^ prosenttia avustuksesta saadaan keräyksillä, Worker8puolueen jäsenten ja: »ympatiseeraajien keräämänä. Keräyksen yhteydessä joudutaan juttusille työläisten kan^^v:Puhutaan lakosta, palkmil^ ta ja unionisoimisesta. 'Sillä on laaja vaikutus työväes' itöön, mutta erittäinkin kutomateollisuuden työväestöön. 'Lakkolaisia on edelleenkin; avustettava, sillä- lakon varttaminen merkitsee^palkianlaskuliikkeen lopettamista myöskin Uuden Englaimin myllyissä. : Passaicin lakon avustaminen 'on;voimäkas: ja tehoisa^yhteisriM muoto. ' - Jokaisen työläisen on alttiivisesti suhtaannut-tkva siihen. , , ' >Passaicin/lakko on vpaljastanut myöskin yhden pitalistisen järjestelmän liäECsalaisuuden.vNa^ kuto-^ mateollisuus on suojattu korkeilla suojelustulleilla, mutta siitä huolimatta teollisuuden työväestä^ on poljet-turkurjuuteen... Työväestö' elää suoranaisessa näänty' myksessä:;' .Kahdestatoista kahdeksaantoista; dollariin yjikkopalkka, nykyisten relinkustannusten' aikana, New Yorkin kaupungin laiteilla, ei< ole muuta kuin nälkä-palkka.:' Mutta ^iitä huolimatta kutomayhtiöitten voi-totirvat tolkuttoman suuret.:T^ tää lakkolaisten i komitea hyväkseen, yaatien ^ senaatin tutkimustarkutomateollisuuden ja sen hankkimien voittojen suhteen. Fed. Pressin to^ittaja! kertoo, että Frank P.'Wals lalkko-labio^, On uudelleen ilmottanut palaavansa WashingtOT niin, tarkotuksella vaatia senaatin komiteaa kiirehtimään tutkimuksen toimittamista. Tekstiilitehtailijat vastustavat tutkimuksen toimeenpanemista. Jerseyläinei^^ senaattori Edwards koettaa sivuuttaa ^tutkimusvaatimuksen, väittämällä, että laldcb on kommunistinen joukkonousu; Väite menisi mukiin tehtailijoiden ^piirissä, mutta työväki yleensä ja kuluttajat, jotka joutuvat maksamaan korkeita** hintoja vaa-tetustarpeistaan, ottavat vakavasti tutkimusvaatimuksen. Tutkiminen paljastaisi tekstiiliteollisuuden etuoikeutetun aseman,, jos; sellainen saataisiin suoritettua. Tutkimuksen valmistajat osoltavat, että työläisille jaksetaan nykyisen McCunber-Fordneyn. lain kestäessä pie nempää palkkaaj; kuin :sitä ennen,- jolloin tullitariffi oli pienempi. V. 1921 maksettiin tekstiilituotteitten arvosta palkkoiria työläisille 21.2 prosenttia, jotavas-toin vuodesta 1923 lähtien on työläisten »palkkojen osuus ,rajott|inut 18.4 < prosenttiin. Keskimaäräinpn •palkkojen osuus kaikissa teollisuuksissa vastaavana aikana on 23.6 prosenttia. Ainoastaan Mellonin kontrolloimassa ai uminimniteollisuudessa.^ ovat työläisten; palkat. lUin - alhaiset, kuin tekstiiliteollisuudessa.; Vertailun vuoksi mainittäkoonr että puuvillatehtaissa oli työläisten keskimääräispalkka 844 dollaria vuodessa, ja villatehtaissa $1,205, jotavastoin metalliteh-taissa oli työläisten palkka '1,329 dollaria vuodessa. Jahka tutkimukset ennätetään suorittamaan, niin tulee niiden kautta paljastetuksi;ne tavattomat 'olosuhteetj joissa kutomateollisuuden; työväki työskentelee. Sen kautta voidaan kiinnittää työläisten huomiota järjesty-raisliikkeeseen ja kohottaa työläisten järjestetty rintama -kutomaparoonien tavatonta riistämistä vastaan. Neiipstoveiiip 4 v - todelfisfliF des^ taloedeffista hjttnnitä : • . P R ^ F . SMIRNOV'SELOSTAi^ TILANNETTA^ Kulttuuriin merkkimiehet f ascis-mista Pariisilaisessa oikeusjutussa: kahta kommunistia vastaan, joka^ laajentui suurisuuntaiseksi fascismin ja työväenluokan vapaustaistelun väliseksi kaksinkamppailuko si, esiintyivät myös Henri Barbusse, Romain Rolland, Severine y,m. Nämä korostivat, että fascismi on; porvariston' radcalaismaineii taistelujärjestö työväenluokkaa vastaan, taistelujärjestö, jossa yhtyy kaikki taantumuksellisuus pankkiireista ja militaristeista Rfrkonmiehiin asti. <Se on vanhan järjestyksen raaka nousu uutta järjestystä vastaan.» «Kaikki yritykset fascismin syö-vyttämiseksi Ranskaan ovat rikos. Rikos vapaanajattelun Ranskaa vastaan. : Rikos vallankumouksen vapaata ,kansaa vastaan. Rikos hengen vapautta 'vastaan.» «Fascistinen hallinta on inhimillistä omaatuntoa, alentava. Se käyttää valtaansa kaikkein pyhimpiä vapauksia polkien ja turvautuen valheeseen jaTcauhuun.» Amerikalaiset sijotukset europalaistcn vakain arvopapereihin ja laitoksiin nousemat suunnilleen 55,411,000,000, Yhdysvaltain kauppa-departementin ilmotuksen mukaan. Ennen sotaa oli useilla ulkomaisilla valtioilla' ja korporatsioneilla suuria sijotuksia amerikalaisissa teollisuuksissa ja hallituksen orvopapereissa. Nykyään on asia aiyan päinvastoin. ^ V. 1925 ^^livat amerikalaiset ulkomaasijotukset $4,- 550,000,000. V. 1924 olivat ne $3,717,000,000. V. 1923 $3,345,000,000. j Suurin osa amerikalaisista sijotuksista nykyään ovat curopalaisia. Nykyään sijotetaon enemmän ja- enemmän pääomaa Latinalaiseen Amerikaan, Canadaan j a Aasiaan. Viime, vuonna saivat amerikalaiset sijotuk-sistaan korkoja $270,000,000, arvioi kauppadeparte-mentti. I Tukhbhna,. 5 / y . — "Pplitiken": ^n porvarislehtien uutisten johdos-iä, j o t k a Icoskevat "hirvittäyää krii^: .siä Venäjällä", kääntynyt jVenäjäri valtiopankin / Tukholmassa / olevan valtuutetun, ; p r o f ; 'Smimo^vin puoleen.; S.' o l i ennen ; vallanKumonsta finanssitieteen prof. Pietarin " y l i - -opistoss^ j a f-samalla virkamiehenä silloisen valtiopankin ulkomaisessa osastossa;V ;Vallankumouksen jälkeen - on ' liän >myös herkeämättä. /toiminut valtiopankiit /palveluksessa^ samalla kun.. «n asiantuntajana r o l - l|it e r i komissionien jäsenenä; ^knten esim.'^Suomen' j a ,^Venäjän välisen rauhansopimuksen 'täytäntöönpano-; koznissipnissa j.n.e. Prof. Smirnov selitti, ettei Ve-: näjällä oltut; lainlcaan mitään f kriisiä sanan tavalli^Esa mielessä: . Neuvostoliiton talouselämää haittaavat vaikeudet leivät ole sitä laatua kuin yksityiskapkalistisen talouden -krii-; sit. Tällaiset' merkitsevät tavallisesti - romahtavia hintoja, l«ollisuus-; tuotannon -, vähentymistä j a : puuttu-j 'via menekkimahdollisuulcsia 'väestön! vähentyneen ostokyvyrf^takiaj lisääntyvää '.tySttömyyttä, kauppa- j a teol-- lisuuslaitosten •, vararikkoja - j.n.ei«> Useimpia - näistä ilmiöistä .voidaan; tuskin ; havaitar Venäjänr /taloudellisessa elämässä. - Neuvostoliitossa on 'viime aikoina voita''panna.^merkille kauppaa, j a teollisuutta' koskevaa nousua seuraa- •vine seurauksineen: korkeita tava-rähintoja j a eräiden ta'varalajien puutetta, teollisen tuotannon -ja' Vaihdon 'vlisääU'tymistä, määrättyä luottolasajentamista j.n.e. Kuntä-män nousen edelleen keliittyminen e i , vastaa maan tosiasialUsia: mah-^ dollisuuksia,: mitkä o^at pienenty-r neet. läJjanyiennin vähennyksen j a sen ; k a u t t a raj ottuneen raaka-aineiden jatuotantovälineiden tuonnin: kautta ulkomailta, on paraikaa r y h d y t t y , määrättyihin ^oimenpiteibin! tuotantonousun liian nopean tahdin hillitsemiseksi' j a kaikkien talouselä= . män "seri haarojen saattamiseksi t a - ' sapainoon. <• '* EpSsuhtaisuntta: maanviljelyksen J£k ' tecJIisuuden kehityksessä , Neuvostoven^än talous^ ' j a . f i - nänssielämäii ..Useimpien ; viime a i kaisten vaike^.ksien - pääsjryhä on epasuhtaisuus "maanviljelyksen ja teollisuuden kehityksessä' vallankumouksen jälke^en^v Tämän vuoden alassa . oli^ teollisuustuotanto saa'vutT' tanut 95 p r o s . . ' j a maan-viljelystuot tanto 91 pros. sodan edellisajan t a sosta. Vaikka monien.teollisuus- ja maanviljelystuottleiden suhde on nykyisin jokseenkin sama kuin ennen sotaa, tapahtui ''Vallankumouksen •jälkeen suuri muutos: finanssiase-massa j a maataviljelevän väestön ostovoimassa, johtuen tämä neuvostovallan harjottamasta politiikasta. Aikaisemmin oli talonpojalla. ollut suuria menoja V valtiolle, tilanher-; roille j a maanviljelyspankeille, minkä kautla heidät pakotettiin myy-määri' tuotteensa ennerf aikaa, ottamatta lukuun,: olivatko markkina-, hinnat suotuisat taikka ei. Heillä täytyi olla määräaikaan rahoja, ja tulivat sen t a k i a kahdessa mielessä nyljetyiksi. Nyt.;on;asema' toinen. Talonpojilla ei ole suoritettava-naan mitään menoja pankeille taikka tilanherroille.^ Heillä on jälel ä vain veronsa . valtiolle, mitä veroa' toissavuonna vähehnettiin::ei vähemmällä kuin 40f< prosentilla. Tästä seuraa, että talonpoika on taloudessaan tullut vähemmän riippuvai-sejcsi. Lasketaan, että talonpoikain menot ovat noin 800 miljoonaa, ruplaa' pienemmät yrkuin--' ennen vallankur mousta. /Maataviljelevän väestön ostovoiman kohonta on synnyttänyt suuremman teollisuustuotteiden k y synnän.' iVaikkaVenlljän teollisuus on 1925 kohonnut 60 pros. edelli-. seen vuoteen verrattuna, ei t e o l l i - -nen tuotanto saata .toistaiseksi tyydyttää talonpoikain kohonnutta .ostokykyä. \ Täten on Venäjällä synty nyt tavaranälka, j o n k a heijastuksena ilmenee korkeammat tavara-- hinnat, varsinkin -mitä .tplee vähit-, täishintoihin, j o i t a on ^ vaikeampi säännöstellä valtioelinten taholta. Väestön ostovoima on . kasvanut tavattomasti .• Maata'viljelevän väestön ostovoiman lisääntymisen ohella kasvoi myös kaupunkilaisväestön ostovoima voimakkaasti teollisuustuotannon }a vaihdon noustessa/ mikä ostovoiman lisäys sekin johti suurempaan teollisuustuotteiden kysyntään j a tava-ranälkään. Teollisuustuotannot- voi-: makas kohonta lisäsi 'viibe -vuonna teoUisuustyöläisten: 1 u k u m ä ä r ä ä. 450,000:11a, samalla kun työpalkat lisääntyivät 15—20 pros. / Hyvän sadon johdosta herasi v i i me 'vuoden syksyllä, toivorikas miel i a l a -kaildssa' piireissä, -mikä k u t t i viljanvientisaannitelmiin, sa-- moiU: k u i n . tuonnin j a : teolUsunstuo^. tannon: .' laajeniamissnannitelmiin. Tämän toivorikkaan ^mielialan joh-^: dosta ; myönsivät ^pankit .suurempaa luottoa teollisuudelle j a . maan'vilje-^ lykselle, jotka olivat »muodostaneet nousuliikkeen aineelliset edeDytyk-^ set; : - Sittemmin : osottautui ; kuiteur: Idn, että sato k o i t u i ; arvioitha pie-; nemmäksi/ mistä johtui, etteivät ta^ lonpojat ? myyneet 'viljaansa n i i n nor peastf : k u i n , o l i suunniteltu; - K un eivät he. tavararuplan 'vuoksi olleet tilaisuudessa- hankkimaan kaikkea mitävhalnsivat, kä-viväl he halutto-i mämmiksi myymään 'viljaansa. >/ Siinä - y k s i selitys "viljanvieniUn rajottamiseen.; Mutta samalla k u n vientiä täten rajotettiin: noin 30 pros.,_ on myös ; tuontia vähennetty noin 33 pros.j niin että kauppa-balansa osottaa täten noin 100 m i l joonan ruplan -ylijäämää. - vTämä on myös hallituJ^en täsmällisen tahdon mukaan välttämätöntä- osin raha-kannan arvon ylläpitämiseksi j a vai-; tiopankin kulta- j a valnuttareser-^ 'vin kohottamiseksi, osin v-Ulkbmai»- ten sitoumusten suorittamiseni 'määrääjällään. : Ja k u n rajotettiin raakä-aineiden ja tuotantovälineiden tuontia, myöskin rajotetta-^: va teoUisuudeir laajentamisen ^ taht i a . ' • ' : • Ero Venäjän ja mniden maiden ~ . kriisien välillä .. On ' olemassa vain 'vähäpätöistä yhtäläisyyttä Neuvostovenäjän kon» junktuuriliikkeen j a maiden maiden vastaa'vien liikkeiden välillä. 'Suurteollisuuden, - - kuljetuslaitoksen < ja pankkien kefekittSminen valtion IsZ.- siin, ulkomaankaupan monopöoli, valuutl^asäännöstely j a hintain järjestely valtion taholta muuttavat Neuvostoliitossa; juurtajaksain tavallisen konjunktuurikehäii. Kapitalistisessa ' maassa olisi nousukon'^ junktuuri kehittynyt hitaammin ja jatkunut: parisen - 'vuotta, kunnes kriisi olisi saapunut nopeasti tuoden'' tullessaan talouselämän j a varsinkin raskaan teollisuuden 'vuosia kestäväi\^ .painostustilan; Talouselä-' män tärkeimpien haarojen keskittä-. misen perusteella .kehittyi konjunk-tuuriliike Venäjällä nopeasti ylöspäin johtamatta mihinkään äldlli-seen luhistukseen. Sosialistinen aines Neuvostoliiton talouselämässä sallii' valtion • nopean - "väliintulon ajoissa^ .minkä kautta talouselämä saatetaan tasapainoon ilman äkillistä kriisiä j a uhreja teollisuustuotannon, • ulkomaankaupan j a hintain välillisen taikka välittömän säännöstelyn kautta. Kapitalistisessa maassa tekisivät lukemattomatkaup-pa- j a teollisuuslaitokset vararikon, eivätkä voisi: suorittaa velkojaan ulkomaille, kuten nähdään osin Buo-lassa j a Saksassa.; Neuvostovenä-jällä vastaa valtio kaikista" laitoksistaan eikäj, salli, ettei "näiden sopimuksia ulkomaille pidettäisi. Ja e i - itä Venäjä täyttää, velvollisuutensa-, siitä voivat.- neuvostomaan ulkomaiset hankkijat antaa todistuksen. , Lisäksi on korostettava, etteL oi-:;, keastean voida puhua mistään'Neuvostovenäjän tuotantokriisistä. Venäjän tuotanto ei näet ole pienentynyt. , Teollisuuden laajentamisen tahti - o n vain' hidastunut. Mutta sittenkin lasketaan. tuotannon tänä vuonna kohoavan' 30 pro^.,^tuotanto-välineiden tuotannon 43.7 pros. ^ a kulutustavaxaiir tuotannon 28.4 pros.,.' mikä' on täysin -vastakkaista tuotantokriisille jossakin kapital|stir sessa maassa. Tämä osottaa,^ että tuotannon lisäys raskaassa teollisuudessa, joka merkitsee sosialistisen talouden .rakentamisen i^rus-taaj on suurempi kuin lisäys keveässä teollisuudessa., ^ ^ ^ ^ ^ r ^ ^ Nenvostohallitns e« halaa kiristää talonpoikia • Olisi suhteellisen helppoa torjua useimmat edellämainituista vaikeuksista, j o s haUitus tahtoisi pakottaa talonpoikia myymään -vilji^ansa suuremmissa erin ' j a alempiin J i i n t o i - hin, mihin 'viranomaisilla, olisi tarpeeksi pontta. Mutta neuvostohallitus ei mieli turvautua t s a a r i h a l l i - tusten menettelytapoihin. /Neuvostohallitus . pitää • horjumatta kiinni liitosta "talonpop^ain j a työläisten kesken eikä . tahdo huonontaa t a lonpoikain parantunutta asemaa, äen vuoksi ryhdyttiin talouselämän tasap^noon saattamistoimenpiteisiin -vahintroittamatta talonpoikais- ja työtätekevää j 'väestöä. Sen 'vuoksi sovellutettiin ensin ulkomaankaupan ja" tuotannon laajentamisohjelmat maan mahdollisuuksiin^ j a sitten r y h d y t t i i n harjottamaan tarmokasta hintain hnojentamispolitiikkaa, mik^ käsitti myös. Inotonrajottamisen sellaisilta kauppa- j a liikelaitoksilta, jotka'eivät voi -vastaavassa määrSs-sä: kolnttaaltnotantoaain. Knn:'fiUi-dotaan saattaa maksuvälineet j a ,'to^ d d l a .käytössä .olevat -ta-varamäarät tasapainoon -keskenään, o n kohotettava^, rahansrypa, I j o t t a 'työläiheh^ saisi''' palkkansa ' topra^^Tfll^i^y^ga arvossaan j a talonpojille kävM;' hei-' -pommaksi hankkia .teöllisuustnot-; teitä. Samalla tavoin^ponnistetaan'kaikk i voimat ieolli^ästuotteiden määr' rän kohottamiseksi,' jotta' voitaisiin -^djrttää iavaraaälkä; ; ; ^ n ' N e u vostovenäjän on ; i tässä vturvandut-tava omiini mahdolliscul^iinsa-rv:ja kapitaalimuodostuksiinsa^^ on ,se. p » ; kotettu •harjottan^aan;:Säästäväisyys-politiikkaa.;: Neuvostoliif;to ei,;saata sallia, että /Siitä tulee agraarisiirto-: maa^ joka: olisi taloudellisesti riip-^ puvainen - kapitalistisista, maista^ vaan on sen astuttava-etfeenpäin t a louselämänsä teollisoimistuttamises- Toimenpiteet tasapainon aikaan- ,saamisdui > ..Toimenpiteet, joihin on- ryhdytty yllämainittujen vaikeuksien voittamiseksi, ovat j o antaneet tuloksia. Kauppabalanssi, joka tammi-helmikuulla '-oli huomattavasti passiivi, on . j o maalis-huhtikuulla osottanut vientiylijäämää, ei tuonnin vähennyksen vaan viennin lisäyksen kaut^' t a . ; Liikkeelläoleva • setelistä on 'vuoden alusta huhtik. 1 päivään vähentynyt 65 miljoonalla ruplalla, ja vähennetään sitä edelleenkin. Valtiopankki pyrkii paraikaa /hohottamaan kulta- j a valiiuttareserviään, j a on'äskettäin tuottanut ulkomailta osan kullasta, mikä on aikaisemmin sijotettu sinjie -vastaisten velkain varmuikdeksi. Kaikki nämä toimenpiteet vaikuttanevat, hintatasoon ja ollenevat omiaan halventamaan > teollisuustuotteiden hintoja. Viljan-hinnat: ovat alkaneet 'viime aikoina laskea,, j a on; todeiinäköi^i että tämä tulee lähitulevaisuudessa koskemaan myös teollisuustuotteita. Jl TdkvaismisttSkSalat liyvä* ^ P r o f . Simmov osotä edeHeea *t tä kaiKki tshervonetsin "romaiiasi t a " koäsevat hälyytyqntut o v ^ g,^.- rää v a i a a ja-että Rii'a£sa sattnnut'^ tshemorätsin kurssinlaskn ioli tdib-maisten' setelekeinottelijan hoijjui^ t a , millä o l i v am tilapäinen laona^. - Mitä ' Neuvostovenäjän talouselämän kehityksen tulevaisnnsnäkö-aloihin tulee,- huomautti prof. s että Neuvostoliitto on mykyjsi^ käyttänyt hyväkseen niitä tuotanto-edellytykdä, m i t k ä s e on saanut perinnökseen .vänankumouksen «del-l i s a j a l t a . v Neuvostoliitto on nyt pakotettu; rakenianoäan.uutta. Kea-vostoliiton. teollisoimisprcsessi tulee lähiaikoina,, huomattavasti lisäämään tuotantovälineiden ja -3aitosten tuontivaatimusta ? ulkomailta. Neuvostoliiton talouselämä on" tllevai-snudessa. vaativa -suuria peruspääomia . 'uusien .rakennustoimien ja teollisuuden r / laajentamisen hyvälui. Sen: vuoksi ei 'tuotanto saata kasvaa seUaisessa tavattomassa tahdis-sa kuin nykyisen uudelleenrakenta-misprosessin aikana. Mutta -tämä ei merkit^,, että Venäjän talouselämä liikkuisi silti hitaassa tahdissa. Sellaisessa yhteis- ^untaruumiiSsa kuin Neuvostoliitto on' n i i n vmonia taloudellista- merkitystä olevia aineksia,- että on mahdotonta tällä haavaa laskea niitä, mutta jotka joka^tapauksessa-. luodaan taloudelliseksi omaisuudeisi. Ne syvimmät yhteiskunnallis-psyko-logiset muutokset, joita - «n tapahtunut sitten. Ibkakuun vallankumouksen, kantavat. itsessään sellaisia taloudellisia (mahdollisuuksia, jotka saattavat kohota : y l i kaikkein suurempien toiveiden. Me emme voi määritellä ^ näitä mahdollisuuksia määrätsrin-taloudellisin arvoin,, mutt a - on . S2?'irtä uskoa, -että Nenvosto-liiton talouselämä on tulevaisuudessakin kehittyvä nopeasti j a menes^ tyksellisesti, lopetti prof. Smirnov. Ku» lidaiiiiii Chicago: Journal of. Commercen fcn-jeenvaihtaja kirjotti Lontoosta yleislakon / a i k a n a kuvauksen; mikä osottaa kmnka loiseläjäin loisto j ^ ylellisyys!, ilmeni< j u u r i silläkin hetkellä, > jolloin -työläiset taistelivat leipäpalansa puolesta. " T ä n ä iltana", : kirjotti kirjeenvaihtaja,! "lähes neljännes, mailia siitä paikasta, , missä näitä rivejä kirjotetaan, ovat oopperakaudeh a-vajaiset Convent Gardenissä j a k a dut muutamain kaupunkikorttelien alalla sillä seudulla ovat täynnä silkkihattuisia miehiä ja ylellisen kalliisti puettuja naisia loistoautoissaan, joita ajavat heidän tavalliset ajurinsa." > " ' •' ^ Samaan aikaan, kun nämä-^hyvin-syötetyt ja ylellisen loisteliaasti puetut loiseläjät täten itseään näyttelivät, värväsi hallitus ,175,GP0 " v a paaehtoista" lakkoa /"särkemään muitten sotilaallisten varustalujen lisäksi. , , ' ) "Muutamien . kadunvälien päässä oopperatalolta elää 147,797 työläisperhettä k u k i n • perhe yhdessä huoneessa ja 236,856 xperhettä kaksihuoneisessa -asunnossa. Niin jon myöskin laita , kaivosalueilla, niin kertoo Talousinstituutin raportti; Se' sanoo: " E i ote mitään harvinaista, se, että, kaivostyöläisen», perhe keittää^ syö, nukkuu j a kylpee sam/Bssa huoneessa. Nykyailcaiset puhtaus- j a terveyslaitokset ovat miltei tuntemattomia. Kaivostyöläiset Tvaativati että nämä olosuhteet tulee muuttaa." Omistava luokka vastaa, 6ttei ole varoja niiden . muuttamiseenT Mutta varoja kyllä • on loiseläjien ylellisyyteen. J a maailman kapitalistiluokka sanomalehtineen ja muine välineineen oli valmis ulvomaan ^ e t i työläisiä vastaan, kun ne näissä olosuhteissa vaativat — ei ecies parannusta,.. vaan pysäyttämään niiden vieläkin kurjemmaksi polkemisen. K i r k o n edustaja myöskhi riensi englantilaista. työläistä tuomitsemaan. Kuinkas muuten. Kardinaali Boume sanoi m.' m,^seuraavaa:' , •'•..•,•., ' " E i ole olemassa mitään moraalista oikeutusta tämän luontoiselle yleislakolle. - Se on suoranainen uhkahaaste laillista valtaa -vastaan ja tuottaa se - i l m an riittävää syytä suunnatonta epämukavuutta ja vahinkoa miljoonille maanmiehillenoLr me. Se on siis kokonaan /itä k u n - liaisuutta vastaan, mitä me olemme velvolliset osottamaan jumalall e , , joka on tämän vallan alkulähde ja .on se armeliaisuutta ja veljellistä, rakkautta -vastaan, jota meidän' tulee veljillemme osottaa. " K a i k k i ovat velvolliset tukemaan hallitusta ja aattamäan hallitusta, mikä on m a ^ laillinen valt a j a edustaa siis omassa määrä-tyssä piirissään itse jumalan valt a a ." . -Tällaista sanottavaa, oli herra kardinaalilla, , jumalanmiehellä. Hän tahtoi sanoa, että työläisten kurjuus j a köyhyys yhdeltä puolen j a mässäile-vien loiseläjäin ylellisyys j a loisto [toiselta puolen ilmaisevat parhaimmin hänen .jumalansa '^veljellistä ,rakkautta." " nmm URHEILU SELOSTUS MURTOMAAJUOKSU-KILPAILUISTA, jotka toimeenpani^ Beaver Laken v.- j a u.-seura " J e h u " toukok.. 16 p. 1926. Juostava matka oli 3 kilometriä mäkistä kylätietä pitldn. Matkalle lähtijöitä oli kaikkiaan 13 kappaletta edustaen^ kolmea seuraa. Sud-buryii " K i s a a " edustivat S. G. Neil, K. S u u t a r i n e n ja A. Sievänen; White Fishin "Kipinää" edustivat' U. Wentelä j a - E . H i l l , joka ei läh-nyt alkuunkaan. I Beaver Laken " J e hua'-:* edustivat L.. Laine, W. Ranta, T. Kauhafa, ' i y . Salminen, N. Piispanen, E. Passi, K.- Laamanen, O. Tapperi j a M . Kyrölä. . Kilpail u n keskeyttivät S. G. NeU ja U . Wentelä. ^ K i l p a i l u n loppuun suorittaneiden aijka on seuraava: —. 1. M . Kyröiä, aika 10 niin. 4% sekuntia. ; ^ 2. W i Ranta, aika 10 min. 1 1^ sekimtia. 3. T.^ R^ 10 min. 3 2 % sek.. 4. W. Salminen, aika 10 m. 37 s. 5. N , Piispanen, aikä 10 min. 46 sek. 6. O. Tapperi, aika . 10 min. 4 6 % sek. 7. L . Laine^ aika 1*0 min. 47 s. 8: E . Passi, a ^ a 10 min. 52 s. 9. K. Laamanei^, aika 11 min. 4% sek. 10. K. Suutarinen, aika 11 min. 2 6% sek. 11. A . Sievänen, aika 11 min. si sek. ^ ^ . , \' Kuten numeroista: näkee, olivat tulokset koko hyviä näin alkukesän tuloksiksi. Jonkunlaista pettymystä tuntui olevan yleisön joukossa kun eivät nähneet -viimevuotista juok- _ sumestaria Jaiiss<;^ia ollenkaan a-reenalla^ Toivottavasti ensi ker-r a i i a , kun voimia mitellään, on Jans-soniSin j o toipunut •yammoistaan ja saapänut puolustamaan mestaruuttaan, joka tulee olemaan lujalla koetuksella t^tesän mittaan. Kyrölä vähän yllätti kilpailua seuraavaa yleisöä, saapumalla ensiksi maaliin, johon: o l i odotetto Rantaa tai L a i netta. Nimhän se käy. Vaikka näyttelihän - Kyrölä j o karvaansa ...'IIE'. . ^ . .. . • -1 .. '. '. ' .il'"'. ''I;.•.'(', • . ' . . l . ' ' L >'{.,.,-'. •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 29, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-05-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260529 |
Description
Title | 1926-05-29-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivii2 ' . - ' Laniaiitaina,.toiikok. 29 p;iia--Sät, May 29,4926 - - \
NrX'' ? Jteadan momalsisen ty3v8est8ii Jioenlcanoattala, iline«>
.^^EI' ^ tST ^»»layBsa, Oat, joka tiistai, torstai ja lanantaL
& G. NEIL.
T o i m i t t a j a * :
>RVO VAABA
VAPAUS (Liberty)
-TÄe önly organ bf* Finnish W«A€r8 ID Canada. Pnb^
lUied in Sndbnry, Ont., every Taesday, Tliorsday and
at the Post Office Department, Ottawa,
00 seeond ctass matter» > ' .
TILAUSHINNAT:
Canadaan ylcsi vk. «4,00, pooli vlu f 2.25, Icohne kk.
41.60'ja yksi kk. 7Bc» -
'Ij^dysvaltoihin Snomeen; yksi -Sk. $6.50, pooli vk.
f ».00 ja Icolme kk. $1.76;, .
* 4 Tilaafcaii^ joita el f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-05-29-02