1925-01-08-02 |
Previous | 2 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
« « • 2 TantiiBM, tammik. 8 — Thnr^ Jan. Sfli, 1925 W ' IfaagBuia politiikan nraodot «vavat >imi«ia fcansafnralisteD eabteit^ ten oknoaten j a mmtosten tosisi- •ällSsti. INpldmataan knlisden ta> kana «apahtov^ kaapanbieronta k y t k i t kansojen edot jrritykfliin, Joiden loppotarkoitns voi paljastaa vasta vnofrien koluttua. On koi-tenkia tixkeätä Jo ajoissa koettaa anrknda, mitä tosi asiassa tapabton, ja sen omkaan valistaa kansaa ym-snärtämiäa ihniditä oikein j a val« mistiia aihen, tnilcä odottaa. miöidea Ja ifiaailinanpolitukan suan-nan. väSria ymmärtäminen aiheuttaa näet kohtalokkaita seurauksia ^ 5 - iätekeräHe kansalle, joka hiellään j a vereliaäs* Icuten ennenkin, saa maksaa^ berrojen sotaseikkdlut, MJeremefUkS raatakohdat? Vaidiaa marxilaisen käsityksen mukaan Johtuu kapitalistisen talous-järjeetehnän olgmuksesta, että yh-teisl^ annafUaet vastakohdat Jatkuvasti kärjifityvät, ilmeten taloudellisina pulina ja kansainvälisinä selkkauksina sekä sotina, jotka viime vw>sissdan kuluessa ilmenivät yhä terävämpinä ja Järfiyttävam-pinä. Tätä Jatkua <— tuon samaisen maailmankäsityksen mukaan .— kunne» näiden ristiriitain pohjim-maincB cjry, riistosuhde pääasiassa porvariston ja proletariaatin Jces-ken on nfanut ratkaisunsa sekä samalla maat ristiriidat, kuten porvariston Ja talonpoikain keskinäinen, eri, ponraris-ryhmäin kilpailu-vastdccAdat;, «orrettujen jaVÄortaja kansai» taistelut j . n ^ . kan kantta. Tämä katsantokanta, joka pohjaotui pikkuporvarilliseen säikähdykseen kärjistyneitien muotojen edessä, on sitten k^ittyoyt edelleen — alaspäin. Sen silmiä alkoi avotaistelujen mahdollisuus käydä yhä pienemmiksi, tahtoo 4sa-noa: vähemmän suotavaksi, ja; lopulta olemattomaksi Käjrtännölli-sessä politiikassa flmeni tämä katsomus, yhä selvemmin taistelusta kieltäy^misenä ja yhtymisenä törkeitten ««vittelijain politiikkaan. Sitä mukaa alkoi työväkikin pitää noita keskustapuolueita tarpeettomina ja ne ovatkin useimmista maista tyyten loppuneet, Niideh. johtoryhmät harvoin kannattajineen ovat liittjmeet sös-dem. puolueisiin ja työväen joukot hakeutuneet vasemm^l- Viime aikoina on tuo uuskautsky-läinen teoria esiintynyt Kautskyn ja Hilferdingin aikakauslehdessä "Die Gesellschast", jossa yritetään todistella kapitalististen ^ vastakohtain muka lievenemistä j a väitetään, että nykyinen ylimenoaika edellyttää kokoomushallituksia, joissa* tyd- Tätä vanhaa. marxilaista peruskä. sitys^ vaataan nousi jo neljännesvuosisata aitten revisionistinen Hi ke, Joka väitU, että vastakohtien • kärjis^rminen on Jo iplkenut ohi polttppiatWisÄ: ne alkayat lievetä. Bemstei» väitti tämän johtuvan .«Htä,. että suuret kapitalistiyhty-anät, tmstit, kykenevät säännöstelemään tootanto-oloja niin, että pu-tot eivät tole yllättävinä, vaan voidaan niiden varalta valmistautua. Kun niin vastakohtain kärjistymi-aen^ talqudellinen syy olisi poistu-nai, iianel|iavät nuo vastakohdat-i k i n yhä laimeampina Ja voitaisiin ne tietoisdJa poliittisella toiminnalla, sovittelulla kansainvälisisfiä . stihteisM i a luokkien kesken,' jär-i iesteilä l a siten; johtaa ihmiskunta sodan ja , tnokkataisteluiden ajasta rauhan j a kansallisen sovinnon aikaan. •Nämä «eeriat ja niiden käytännölliset Johtöpäätakset osoitti silloin täysin pidkkansapitämättömiksi m. on. Karit Äaatsky • valmistaen tyS- : vä^nli}<4dkaä sipien, että maaiknassa koittaa potien j a , vallankumouksien Qika.» B(tä varten on työväenluokan vanutaudottava tiukasti itsenäisellä imUtukalla, leppymättömäl-lä I^oUataiBtelalla; Maailmansota Ja sitä seoranileet vallankumousliikkeet in levottomuudet kaikki-alla mnsihiaaHn vahvistivat y l i odotusten ^ ^ a ^ ^ teoreetikkojen Arvio». Sodaa ^'|f!keen nämä revisionistit — jotka nm aikana politiildcaansa Jatkaesaaaii olivat joutuneet yhä pitemm&ie riUttoon imperialistisen poiprariato» kanssa Ja törkeästi pettämään tgrSväenhiokan edut ovat ykä ,jatkaneet politiikkaansa Ja kytkeaeek etunsa kapitalbtisten etujen to eroittamattomasti, ottaen aa. n . teh^väkseen kriitilli-sinä ajkoica hoitaa porvarisvalti- «iden, Jspa imperialististen suur-valtainkfia, kallitustehtäviä noudattaen äUoia näiden traditsionalista •politiikkaa. Poi^a^sto lukeekin heidät yhdelcai \'po&Iudstaan^ sellaisek-tA, Joka kyllä ilmaisee teoreettisena kärityfcsenään, että yksityiakapi talistiaea 'Jäijeatelmä on muutettava fcoOektiristiseksi, mutta joka kieltää i iBfikkataisteiun merkityksen tämän: «ndistuksen ratkaisevana käytevounana j a kaikin keinoin estää sen kärjistymistä suuriksi l a k o i l i j a Jaokkoliikkeiksi, avoimesta luolddeat 'välisestä valtaustaistelusta pahamattakaan. Tätä takeää porvariUista "sosia-lisntia* vastaan on j'onkun aikaa, m. m. «ata-aikana j a lähinnä sen jälkeen, cci maissa esiintynyt n.k. riippumatfOB eli keskustalaissuunta. Joka BiySui, että vastakohdat maa- ; ilmassa i a kansojen ketkmidessa saattavat kärjistyä avotaisteluksi-kin, jo&«ia sen mukaiset menette^ lytävat fySvienkin puolelta tulisivat lEysymyfaseen. Tämä katsantokanta pezvstsi Kautskyn esittämään teoriaa», että ttnperialismi joUa nimeOi l A i tahtoi ' •merkittäväksi . teollismnanilflen pyrkimystä pääs-fejflitaeBiaani maatalousmaita —• t y l l i « m r t t ^ ristiriitoja j a sotia, mutta ^'^^y^^kaperialismi" noita- vas-tdbobila faiaofttaa j a samalla avaa mtitiiiftfllftifcf«ffTr' knnffn^^Y^liV"" suh- 4eitteiB^''«aahidlisäle'' sehrittelylle, 'josfk imiHk ^^anut.fnibidden välisten nstlzätate' 4Mifftteln: TOftonipolitii-väen edustajat kapitalistien edustajien kanssa olisivat suunnittelemassa sellaista politiikkaa, joka kivuttomasti likvideeraisi kapitalismin ja alkaisi toteuttaa sosialismia. Kun sekä kansain että luokkain välisissä suhteissa kuitenkin ilmenee ristiriitoja, jopa kärjistyneitäkin, koetetaan ne selittää vanhain ristiriitain jälkikaiuksi, ilkeitten "imperialistien" ja "taantumuksellisten" keinotekoisiksi vehkeiksi, jotka -voidaan poistaa "edistyspuo-lueitten" ja varsinkin "työväenpuolueiden" parlamenttaarisilla voitoilla ja liitoilla. Kaikin mokomin haluavat nämä herrat joka tapauksessa pitää yllä kuvitelmaa, että avosotaan ja vallankumoustaisteluun ne vastakohdat eivät enää pääse kärjistymään, ei ainakaan '"sivistysmaissa." .. • . . r "Rauhan ja kaasanvaUan aika." Sosialidemokraattiset lehdet kaikissa maissa koettavat epätoivoisesti uskotella lukijoilleen, että nyt 7-- varsinkin ^ntoon konferenssin ja kansainliiton kokouksen jälkeen — on koettanut rauhan j a kansanvallan ajanjakso. Sen takeena pitävät he sitä tosiasiaa, ^ttä erinäisissä maissa 'on «(os.-dem. ja "työväen hallituksia" tai "vasemmistoryhmiä" jotl^a. heidän vakuutuksensa mukaan ajavat rrauhan Ja;, edistyksenv politiikka. Tällaisia on Tanskan sos.-^ dem. hallitus, äsken valtaan päässyt Brantingin kolmas hallitus Ruotsissa, tasavaltaiset, hallitusliitot Saksassa Ja muissa maissa. Ranskan vasemmistoblokki y. m. Ja ennen kaikkea oli näiden väitteiden päätodistuksena MapDonaldin äsken kukistunut hallitus Englannissa. Ja kieltämättä ovatkin nämä i l miöt Saattaneet eräissä pintapuolisesti ajattelevissa tjröväen ryhmissä pitää yllä sitä mielujsta uskotte-lua, että kansainvälisten suhteiden ja luokkataisteluiden pahin aika on ohi. - Kukapa sitä huvikseen ja asiattomasti tappelua hieroisit Ei edes MacDonaldin hallituksen kukistuminen vielä sinänsä kaikkien aivoista tätä harhakäsitystä poista. Lukuisain eduskuntapaikkain menetys Englannissa kun ei vielä merkinnyt. sitä, että työväki olisi Ibopu-nut työväenpuoluetta kannattamas-t «i, saatikka sitten siirtynyt kannattamaan konservatiiveja. : Kohosihan .työväenpuolueen' äänimäärä 4,3 miljoonasta 5,5 miljoonaan. eli yli 26 pros. Sosialidemokraatit voivat siis edelleen väittää, että "rauhan ja kansanvallan" aika. jatkuu. Siinä' on tuUut vain pieni keskeytys, jonka seuraavat vaalit jälleen korjaavat. Englannin vaalien tulos ei siis sellaisenaan, pinnalta katsoen, merkitse demokraattis-pasifististen harhaluulojen poistumista,; mutta tosiasiat tulevat, pian näjrttämään, että todellakin tuo "aika" nyt on päättymässä. Maailmassa on niin levotonta ja imperialisteilla on niin tärkeitä etuja valvottavina, että Englannin kapitalisteilla ei ollut enää varaa eikä halua antaa "tyo-väenmiesten" .leikkiä hallitusta. Vaikka Lloyd <»eor(re saattoikin hyvällä syyUä liettää vitsin, että Englannissa oli "konservatiivinen johtaja, joka kävi pitämässä sosialistisia puheita (houkuttelemassa työväkeä demagog^ialla) ja sosialistinen pääministeri, joka esitti aran konservatiivin osaa", niin katsoi porvaristo kuitenkin pilan riittävän ja heitti MacDonaldin satulasta. Paitei eri maanosissa valvottaa vana olevia imperialistisia etuja, joita tuo sonren kiskurimaan 'porvaristo ei katsonut "työväenhallituksen^' Yoivan riittävästi valvoa, oli tuohon epi^mätt% suurena syyn i se,. e t t i En^annissa on edessä souria ty5taisteluita j a porvaristo pelkäsi, etti työväen painostus MacSDonaldiin nähden kävisi niin Lthtmnaam tsMi ja mmai vHktrn fl-smuMMa saaMmsa joOkaucnaBe laaJaUMm Tnttamkmm kaasaiavili- «MB tilastMMcs. Kaa kataaas •isiftia josko» « a n i a kuBtoisia tiatoja ja fcooAiooaotcttavia ajakak- •ia, ja kttB — kstes aWni!«nMewa1rfn knomastetaaB — IcaaMiBvilissea tilaBtecMea .ttdttaataBiiaeB OB tyolaifillckiB mitä tärkeintä, o s faddjoiOamaM syytt Utaaittii takäs kattaaktagn «rikoista kBoaibta. suureksi, että porvaristoedut icärsi-rivät Maailmassa on näet k a i k k i a l l a ^ - vaittavissa hintainnoosua. Niinpä Yhdysvaltain hintataso ci sitten v i i me kesäkuun ole professori Irving Fischerin indeksin mukaan ainoastaan pysähtynyt laskussaan, vaan vieläpä alkanut nousta huomattavalla tavalla. Viimeinen viikkonu-mero oli 150.5, vastaten keskimäärin 147.3 'viime vuoden, kolmannella neljänneksellä j a 143 viime kesäkuulla. Viimemainittu luku o l i alhaisin viime vuonna. -Myöskin Englannin hintataso on sitten viime kesän ' selvästi noussut. "The Economistin" indeksi oli viime kesäkuun lopussa 205.9, • mutta syyskuun lopussa 214.9. Vuoden. 1014 tason mukaan laskettuina olivat vastaavat luvut 176.6 j a 184-4. Varsinkin vehnän hinnat ovat suuresti kohonneet Kovan talyiveh-nän hinta New Yorkissa • oli vuoden 1923 lokakuun 1 päivänä noin 115 senttiä pushelilta, mutta viime lokakuun 1 p:nä o l i vastaava noteeraus 155 senttiä. Näin o l len ön hinta vuoden aikana noussut 40 sentillä eli runsaasti 30 prosentilla. Ja vaikka maataloustuotteiden hintain nousu jonkun verran kehottaakin . maalaisten ostokykyä ia hankkii siten teollisuudelle jonkun verran menekinlisää, merkitsee se samdla työväen elintarpeiden kallistumista ja vastaavia palkkavaatimuksia. Tuotannon takapajuisuudesta on todisteena m, m. se, että tarvitaan kuulemma io vuotta, ennenkuin maailman sokerituotänto on ennen^ sotaa olleella tasolla. Puuvillatup-tanto on myös edelleen vähäinen. Englannin hiilenvientl (ja kaivaminen) 'vähenee taas (ulkomaisen. Saksan kilpailun* takia) j a huolestuttaa englantilaisia. Englannin porvaristo tuntee asemansa niin uhatiiksi, että se turvautuu mitä halpamaisimpiin keinoihin. Juuri vaalien aattona esitti porvaristolehdistö — MacDonaldin plkoministeristön virkailijain a y u l^ jota ' se väanbi' Sinovjeviijkislleki^ täpläksi Koiniiiternin^^^^V k ^ MacDonaldin osuiis ^ asiassa osoittautui hyvin noloksi, mutta oli hän pakoitettiii lopuksi, yrittämään peseytyä puhtaaksi jiytusta. Mutta IK>rvaristo, ne Englannin ''kunnialliset gentlemannit", piti faakalaisme-teliä väärennetyn paperiii nojallai Oli £elppo vosoittää yäärenhykseri töke^ryys'mutta noskelaislehdille kelpasi <• se makupalana. "Missäs harakka' jossei siari tappajaisissia." Intiui sörtamineB MacDonaldin hallitiiksen all^ana antaa oivan kuvOT H Iriternatsior nalen . herrain kuulusta "kansain itsemääräämisoikeudesta.". _ I<yhyt tosiasiain luettelo riittää sitä k u vaamaan: • ' ' r ' i^:,':^' Sosialistinen ja kommunistinen kirjallisuus ovat ankarasti kielle-tyt. : V'.,-.;v;-'-;:''; .v • .i-::.;: ', Ammatillisia järjestöjä" ei tunnus^ teta. Työpäivä on rajoittamaton. Alaikäisiä - (alle 12 vuoden) pidetään 1 kaivostöissä, ; • Maatiloilla .vallitsee maaorjuus j a feodalismi. Aristokratian sääty-etuoikeuksia vastaan nouseminen on '•bolshevismia" ja ankaran vainon alaista. Lakkolaisia ammutaan. Intian 'kansan itsemääräämisoikeuden kannattajia, on taas kymmenittäin vangittu. ' Niin että kyllä Intian kansa muistaa^ mitä sillä on odotettavissa työväenhallitukselta", kun sitä n i meä kantavat— j a sen maineen pilaavat — sosialidemokraatit. Kapitalismin pulaa valaisevat valitukset, kuinka kaikkialla vallitsee rahapula. Amerikassa -kyllä on kultaa, ja Englannissakin on. korkokanta alhainen (1— 3% pros.), mutta Europassa maksetaan kiskurikorkoja: 10^—25 pros. jopa aivan , huikeita (toista sataa pros.) ..Amerikan lainoja sijoitetaan Europaan ja saadaan niistä maksaa korkeat korot Ranska •— jonka dsäinen velka yksin on SOO miljardia fr. —• on taas katasUroo-fimaisessa tilassa ja Morgan on rientänyt Pariisiin sopimaan 200 miljä dollarin lainasta ~ tietenkään ei ilman "riittäviä" korkoja ja "takeita". Se - laina otetaan "krediitin vahvistamista varten" ja merkitsee tietenkin dollariholhouk-sen lajittumista. • Valuuttaolot X>vat yhä horjuvat. Alhainen on yhä Unkarin, Italian, panjan. Tanskan, Norjan y. m. maiden valuutta. Muutamissa maissa on äärimmilleen jännittämällä "säästäväisyyttä", s. o- kansan veronmaksuja- kieltäytymiskykyä, onnistuttu' saavuttamaan ainakin toistaiseksi vakava valuutta. Mutta vaikka se yhä 00 niin sa^noaksem-mehiiiskarvan. varassa (kuten esim. Saksassa), toitottavat so3.-dem. maailmalle, kuinlca asiat paranevat, olot vakiintuvat, muka. Tshekkoslovakian, Rumanian, Es- den edessä. Ämerikao pääoman Tosiasiassa merkitsee Dawe3-suun-nitelma. Amerikan;' doUariruhtinai-den valta-asemaa Europan kansojen yli. Maaiiäiansodan aikana olivat nub trtisti^errat ensin puolueettomuuden kanij^lla tahtoen "sivullisina" hyötyä ~Europan verileilristä. Mutta lopulta laskivat ne saataviensa joutuvan vaaraan ja Venäjän vallankumouksen puhjettua, lähtivät lopettamaan sotaa; "pelastamaan Etiropa", s. o, pelastamaan saataviaan, joiden ymmärsivät' menevän hukkaan, jos- - sota saisi jatkua niin kaua^h^ että se johtaisi kaikissa , maissa'"^'c vallankumoukseen. Rockefeller oJi antanut , Ranskan käytettäväksi Standard Oilin valtavat naf tavarastot, joiden avulla marsalkka Focli sai heittää divisio-nejaan autoilla, rintan^n paikalta toiselle. Morgan taas Varusti länsivaltoja sotatarpeilla ja rahoilla. Niin syntyi yersaillesin rosvorauha ja "Kahsain L i i t o k s i " ' sanottu imperialistien intematsionale. '• • - ^ ^ ^' • . • 1 . • /• Mutta siten ei saatukaan Euro- •pan asioita/järjestykseen. Joka vuosi ja iii^iBmmin vuodessa, pidetyt neuvottelukokoukset sirittivät turhaan selvittää yhä' enemmän sotkeutuvaa yyyhteä. , Täytyi ryhtyä .tehokkäamoiin toimenpiteisiin. Morgan-ryhmän erään pankin johtaja/ sotaherra Dawes, määrättiin "asiantuntijain" komiteain puheenjohtajaksi ja kylmällä liikemieshar-kinnalla l a s k i s e .Saksan suorituskyvyn. Näin syntyi asiakirja, jossa kapitalistit näkevät suunnitelman keskenäisten: vaikeuksiensa tilapäiseksi selvittämiseksi,, vaikka eivät olejsaan . vaktfutt»ttft sen varmasta tehoavaisuu<ie3ta,'> mutta jota sosialidemokraatit^ ihmeellisellä, optimismilla uskovat rauhan- paratiisin avaimeksi. ; .V Lontoon konferenssissa viime kesänä sitä suunnitelmiaa hiukan korjattiin, tniitta • julisfcejttiin pääasiassa voimaan. Siellä esiintyivät päär oman ruhtinaat avoimesti j a julkeasti' isäntinä^ 1 samalla kuiii valtioiden] viralliset hallitusmiehet ja edustajat ulkonaisestikiri palveliyat heidän tahtoaan* ja:'-1iarrastukseila . sovittelivat poliittisia kulissejaan ra-havaltiaiden suunnitelmiin soveltuviksi. Olihan trustiherroilla valttina yli puolentoista miljardia velkasaatavia Europalta, ja olihan heillä apuna Englannin finanssiherrat Ranskaa ja Saksaa vastaan sekä taas saksalaiset hanskan "liikoja" pyyteitä alaspainamassa. Pienemmät riistäjäryhmäi saivat tyytyä niihin • riistosaaliin muruihin, jotka herrojen pöydältä putosivat. Dawes-suunnitelman kautta alistettiin Saksa sintomaa-asemaan. Sen talous ja politiikka pantiin holhoukseen jokasuureati muistuttaa sitä asemaa,.missä suurvallat ennen olivat pitäneet vajavaltaisia valtioita, Turkkia; Kiinaa, Etelä-Amerikan valtoja y.ra.s. > Saksan teollisuuden rautateiden' Ja valtiotalouden tuloista määrättiin vuotuinen maksuerä voittajavalloille. Saksan työväki määrättiin pysymään hiljaa ja raatamaan 10—12-tuntisia työpäiviä. Nimenomaan terotettiin mie-liin, ' että suunnitelman toteutuminen riippuu siitä, ettei "yhteiskuntarauha" mitenkään rikkoudu. Saksan pääomaherrat suostuivat suunnitelmaan. Saavathan he sentään pitää osan ryöstösaaliistaan ja taat-tii~'- in heille työväen kurissa pitä-miscKsi ulkovaltojen apua. Mutta ei vain Saksa^, vaan myös Ranska on alistettu holhoukseen, vaikkakin vähemmän törkeässä muodossa. Jo ,viime keväänä täytyi sen valuuttansa pelastamiseksi alistua Morganin sanelemiin ehtoihin. Lontoossa lopullisesti määriteltiin sen valtapyyteitten rajat — se olikin jo tuUut Englannille epämukavaksi hcrruuspyrkimyksineen Europan mantereella, pääministeri Herriot, joika oli uhonnut perinpohjin muuttavansa Poincaren politiikan, mutta esiintyi Lontoossa metalli ja finanssiherrain nöyränä kätyrinä, uskalsi tuskin matkustaa takaisin näiden herrdjensa eteen,'kun hänen oli Ltäytynyt taipua ~ Amerikan' ja Englannin yhtyneiden raharuhtiiiai. Ristiriidat eivät ele poittnaeet. Viimeli^ kuluneet viikot oVat jo osoittaneet, että oikeassa; oliyat ne, jotka alun alkaen selittivät, että Dawe&-suunnitelman "sovinto" on oleva varsin lyhytaikainen. Kuten luonnollistakin. Sillä eihän kapitalistinen järjestelmä ole kukistettu, ei edes saatettu holhouksen alaiseksi.. Päinvastoin,, avoimemmin kuin konsaan esiintyy se "työväen edustajainkin" isäntänä. Mutta se on kyllä joutunut vaikeuksiin. Jo ennenkin, pulakausina, näkyi kuinka kriitilli^ksi kapit^ismin asema käy, kun se vaan tetkeksikään on pakotettu keskeyttämään -tuotantovoimien edelleen kehittämisen. Niin kauan kuin se yhä laajensi aluettaan, avasi uusia työpaikkoja, valtasi uusia markkina-alueita,' paisui ja laajeni, sai se kannatusta väestön keskuudesta ulkopuolelta varsinaisten kapitalistien piirin. Työ-väkDrin tyytyi tällaisina aikoina vaatimaan osuuttaan yleisestä noususta palkankorotuksen muodossa, mutta ei ajatellut niin paljoa riisto-järjestelmän perusteita. . Toisin pula-aikoina. ' Tuotannon vähetessä joutu^fa suuri osa työväkeä työttömäksi ja östokyvyttömäksi. Kapitalistien tnotannoinnen kulutus vähene ja suuri joukko kapitalisteja , joutuu "virattomaksi", samoin heidän teknillisiä apulaisiaan. Pikkukauppa ja talonpoikain talous kärsivät. Tällöin vallitsee yleinen tyytymättömyys ja työväen ke-skuu-dessa vah-vistuu vakaumus, että kapitalistinen järjestelmä on poistettava. Kun tällaista ilmeni jo entisten ohimeneväin pulien aikana, niin sitä enemmän nyt, jolloin kapitalismin pula on käynyt, jatkuvaksi, kroonilliseksi. Jos jossakin ^ maassa, kuten toissa vuonn^ Amerikassa, konjunktuuri nouseekin, ei sen vaikutukset ulotu toiseen maahan. Ja pian se itsekin vaihtuu äkkikriisik-si. Kapitalismi on kuin kansansa-, dun harakka tervatulla kaivonkannella : kun häntä pääsi, niin nokka tarttui." fittä kysymys on kapitalismille kuolemanvakava, sitä osoitta- •yat ilmiöt ideologian aloilla, aatteiden maailmassa. Osa sivistyneistöä vaipuu pessimistisiin' unelmiin " E u - ' ropan iltaruskosta". Sellaiset tutkijat kuin esim, prof. Sombart, jotka kapitalismin valtaj-sikaria saattoivat teoriassa hyväksyä käsityksen, että- kapitalistisen järjestelmän; ti-^ lalle voi tulla koH^ivistinen talous, "tarkistsvat" kantansa. Kuolemansairas kapitalismi ei siedä puhuttavan ' kuolemansa mahdollisuudesta, saatikka, sen läheis3rydestä. Sen ideologit saavat tehtäväkseen "todistaa" kaikkinaisten sosialististen 'haayeiden" mahdottomuutta, samalla aikaa kiiin kapitalistit itse suunnittelevat asiansa puolustamisen aineellista puolta;' Porvaristo todistaa , käytännössä, että, kysymys kapitalismin olemassaolosta on päivähkysymys, eivätkä sitä saata harhaan sosialidemokraattien "teoreettiset" lörpötykset vaaran olemattomuudesta. 'KärjistyinUen yleiset ilmenemis-; muodot. Voimme koota ' kärjistyväin vastakohtain ilmenemismuodot seuraaviin pääkohtiin: ' ; 1) Pääomain jatkuva keskittyminen yhtyneen finanssipääoman käsiin ja eri finanssiryhmäin keske-näinen taistelu maailman mitassa. Imperislismi osoittautuu — ei tee', lisuuspääoman pyrkimyk'3eksi vallata maatalousmaita. Vaan yhtyneen raha-, teollisuus- .ia suurkauppapää-oman -väkivaltaiseksi • pyrkimykseksi vallata vaikutusalueikseen jopa -ikor-kealle kehittyneitä teollisuusmaita (Saksa), samalla kuin pikknimperla-lististen, vajävaltaisten, puolisiirto-maa- ja siirtomaavaltioiden asema suurimperialistien leikkipalloina ja riitaomenina käy yhä ilmeisemmäksi.' . .•- • .,: ' 2) Keskiluokkain . köyhtyminen esiintyy kaikissa maissa,; toisissa^^ räikeämpänä kuin toisissa.' Liikemiehiä- sortuu ennen verraten itsenäisestä asemastaan trustien ja pankkien y l i - j a aliupseereiksi,, jos heille on sellaista varapaikkaa tarjona. K^talismin j a porvarisval-tioiden virka- Ja palvelusmiehistä menettää osa toimensa j a ssa tyytyä alempiin armopaikkoihin. ' T i e teen ja taiteen sekä vapaitten ammattien aloilla toimivasta si^visty-neistöstä joutuu osa 'vaHle toimeen-tnlomahdoUisuuksia. 3) Maatalouspula, joidca ihniöitä on havaittavissa kaildssa maissa, sa-sittaa erikoisesti talonpbikaislaök-kaa. Kiinnitysvelat kasvavat j a ka-teiduottoa on saatavissa Ja vMn kiskurikoroilla. Verotaakka- kasvaa Ja pofiittudssa otteloiasaan sen Jakamisesta kapitslistien j a talonpoikain kesken vetää talonpoika aina lopuksi lyhyemmän tikun. Asntos-tilallisten asenm on alanatksen epätoivoinen. 4) Työväen Ixitäsan' elintaso alenee. Eräissä maissa on se saavuttanut romahduksellisen, luonteen, ja ilmenee työntuottavaisunden alene-misena.' Kaikissa maissa vastustavat kapitalistit kaikin keinoin palkankorotuksia j.1 panevat toimien niiden alennuksia. Tätä ilmenee varsinkin epäsuorassa muodossa, hintojen ja Verojen kohoamisena. 5> Taajaan uudistuvat pulat järkyttävät liike-elämäi ja aiheuttavat alituisia vztlituksia "huonoista ajolsr t a " sekä pyrkimyksiä "tuptantokuB-tann- usten alentamiseen"^^ joka merkitsee työväen fa teollisuuden •virkailijain vähentämistä sekä palkan ialennuksia. 6) Kaikissa ipaissa esiintyy' poliittisia pulia, suuria kansanliikkeitä j a avoimia valtataisteluita eri luokkien kesken, kärjistyen ne aika-ajoin vallankumouksellisiksi kriiseiksi. - Taistelu öljystä. • >• Imperialistiset ristiriidat keskitty-- vät nykyisin öljylähteitten ympärille, onhan moottori tullut'käytäntöön kaikilla elämän aloilla. E i vain teollisuuden ja liikenteen palveluksessa, mutta ennen , kaikkea sotavarustuksissa. Sen mokalia on maailman politiikassa tapahtunut huomattavia muutoksia. Kuten tiedämme, perustui Englannin imperialismi kivihiileien. Sillä oli varustettuja kivihiiliasemia kaikkialla mailmassa, suurteii merireittien varsilla. Mutt^; nyt on Aperikan laivasto jo varustettu moottareilla. samoin ^Japanin. Mukana pysyäkseen täytyy Englannin yrittää vallata' öljylähteitä, joita • sillä ei omassa maassaan ole. Taistelu ei näet koske niin pallon öljyn m^nekkialueita kuin sen lähteitten omistamista ja monopolisoin^sta. , Lehdet puhuvat alinomaa Mosulis-ta j a tässä tuonnoin oli juuri tulla sota Irakin rajoista, s.o. öljystä. Englannin intressit Mesopotamiassa tarkoittavat myös pääasiassa öljyä,, Siilä riidat Turkin kanssa. Vähässä- Aasiassa kiertyy siihen' vyyhtiin Ranskakin. Ja kaikilla olisi niillä halu päästä : Neuvosto-Venäjän öljylähteitten' lumppuun'Kaukasiassa, Siitä niideh suuri harrastus Gorgian "itsemääräämisoikeuden" puolesta, joka tavalliselle kielelle käännettynä merkitsee imperialistien määrää-^ misvaltaa Georgian y l i tien avaamiseksi Bakuun. Toinen öljyriitaiii tahrainen paikka | on Meksiko. Siellä käydään taistelua Amerik^ ja' En^lan^in y. m, kesken öljylähteistä. • Meksikon kapitalistit koettavat" ^valvoa riisto-osuuttaan •yaltiokapitalismin avulla. Ja on tällä t^aiäella aineella osansa ^Kiinankin jutussa, Japanin ja Amerikan ristiriita. on yksi maailman imperialististen sodanaiheiden polttopisteitä. Riitakysymyksiä kasaantuu toinen toisensa jMkcen, m; m, japanilaisten oikeuksista Amerikassa.: Japani ei; kuitenkaan ole 'viime aikoina .yoi-nut täydellä tarmolla ajaa asiaansa, sillä, sen öljyvarastot. tuhoutuivat suuressa maanjäristyksessä. Siksi ön' sen täytynyt pitää hyppysensä loitommalla • Kiinan pjrykistä. Mutta sen j a Amerikan ristiriita ei suinkaan ole poissa päiväjärjestyksestä. Japanin on vain katseltava itselleen liittolaista, kun Amerika lyö kiilaa sen ja Englaiinin väliin.^ Mutta ei ole minkäänlaista epäilystä siitä, että Tyjmenmeren suuri sota yhä uhkaa. KonfUkki lähenee. Sosialististen Neuvostotasavaltain l Liitto. Kaikki myöntä'vät, että se on yhä voimistuva tekijä maailman politiikassa, * Suhtautuminen s i i l i n oli keskipisteenä Englannin vaalitaistelussa. Sen vaikutus tuntuu Kiinan selkkauksissa. Liiton edustaja K i i nassa on tukenut Kiinan pjrrkimyk-siä imperialistien holhous- j a anas-' tiispyyteitten vastustamisessa; K a - radan on alkanut uuden tyylin K i i naan suhtautumisessa. Hän on kieltäytynyt käyttämästä ulkoval-tain anastamaa "oikeutta" isännöidä P^ngin lähetystökorttelissaw Venäjä on sovinnossa 'kiinalaisten kanssa ratkaissut kysymyksen Mandshurian rautatiestä, saaden sen hallintonsa alaiseksi Kaikki tietävät; että Englannin —Venäjän sopimus oli voitto ame-rikalaista pääomaa-jä sen faolhons-pyytei^ vastaan Europassa. Ranska on rientänyt tunnustamaan l i i ton ja Tshekko-Skvakia tekee samoin.' ~ Ainoastaan doUarimhtinait-ten edustaja Hughes viivyttelee ja Neuvosto-liiton parjauksessa kilpailevat sosialidemokraatit mustain venäläisten Su IdvUaäamfaU periaKstien kanssa. Venäjän ulkopoBittiaia «avu-taksiin "on «päflemätti vafattamit sen i^säinen Injittaixuttea. YnoA sitten vallitsi Venäjälli pala, tis, sakset eli epäsuhde tedfllisoostnot. teiden Ja maataloustoott^den hin. tain välillä. Mutta Jcna määräävä osa maan taloutta e i ole yksityistä, voitiin pulaa käydä auttaznaan tietoisella toiminnalla. TeoIIinagtQot. teitten hintoja alennettJia • Ja maa-taloustaotteille annettun iöaismis jonkun verran kohota. Saavutettiin tuapaino. Joka m. m. ilmeni raha-reformissa, mikä menrä^caellä on toteutettu. Eahankierto ««vilkastunut nousten 300 :sta 7T milj, ruplaan. Vielä on vaiketijäa, kuten erim. vähittäishintaihi Ja tukkuhin-tain suuri ero, mutta soti korjataan tarmolla:, m. m. osonstoimin-nan avulla. Työväen asema paranee. Työväenlainsäädäntö' ön tunnustetusti maailman pans. Äskettäin sanoi eräs; amsterdamilainen johtaja, kun tutustui Venäjän työ- -väen oloista saamiinsa tietoihin: jos tämä pn totta, niin täytyy sanoa, että meitä on pahasti petetty. Reuaavaltain liitto. Yhä toistuva ilmiö eteläisten näa-puriemnae poliittisessa elämässä ovat konferenssit, joilla sstiotoan järjesteltävän näiden maiden keske-näisiä asioita, mutta j[<>tka ilmeisesti — ja varsinkin kulissi-in takana — yht?. paljon tarkoittavat näiden maiden suhteiden "järjestämistä" — oikeammin sotkemista '— suureen itäiseen naapuriin,, Neuvostotasavaltain Liittoon. Että länsimaiden imperialisteilla on tässä ollut sormet pelissä, on myös, selvää. Johan pari -vuotta sitten oltiin lähellä kytkeä Suomikin Puolan läton kautta Ranskan imperialismin alaisuuteen, vaikkakin eduskunta sen yleinen mielipiteen pakotuksesta peruutti. Sitten on p a u h a t tu n,s, neiriiittoa, Viron, Latvian, Liet-" tuan ja- Suomen liittoa, jonka määränä olisi pitää näissä maissa yllä itsenäisyyden, harhaluuloa. Tätä liittoa vastaan triitflvat toisen porvarilliset' meiUä asettaa soti-laallispojiittisen liiton Ruotsin kanssa. Sen valmisteluja «vat ne lukuisat vierailut,-joita eri, porvarilliset järjestöt ovat viime aikpina paMeet stoinieen .Itao*?ifen«... ' ' N Kansallisudislcysymys.^^^^^ Maailman, politiikassa erityisesti huomattayäin kysymysten joukossa on tärkeä, sija myös, kaasallisuus-kysymykseilä, , Niin" hyvin Versaillesin rauhan "balkanisoimassa" Eur ropassa kuin myös muissa maanosissa on runsaasti 'kansalUsen sorron alaisia kansoja jä niiden osia. Onhan ' .keskellä Eurooppaa suuri Saksan kansa,- jonka xpfifstjaleita ön Versaillesin; väkivaltarauhan kautta alistettu monien ympäröiväin -valtioiden sorron alaisanteeo, Sama on entisen Itävallan ^ kansojen, m, m. Unkarin, laita. Tätä keäiioteköis-ta kansojen pirstomista täyttävät imperialistit hyväkseen' betäoakseen kansallisvihaa ja ^ jobtaMkseei^ työtätekevän kansan huomiota pois sen tärkeistä elinkysymyksistä. Venäjän tsaarivällan ennen sortamissa reunamaissa tavataan se oaaitölnen i l miö^ että kansallisesta soiTOsta vapautuneet kansat itse taas puolestaan esiintyvät kansallista sortoa harjoittavina. Tämä johtuu siitä tosiasiasta,' että näiden' kansojen viralliseksi edustajaksi on väHdvaltai-sesti asettunut porvati^ööMcar joka ei voi olla harjoittamatta kansal-listasortoa.' Kansallisuuskysymystiä oa -rielä maailmassa . "juutalaiskysymys ja neekerikysymys, koskien ne sellaisia -kansallisuuksia, jotka hajallaan asuen muiden kansallisuuksien keskellä eivät tietenkään voi -vaatia alueellista itsenäisyyttä, mutta joilla silti on kansallisia etuja valvottavana, ennen kaikkea -vaatunos nauttia turvaa kansallista sortoa ^ vastaan. Kokemus osoittaa, että ;porvaristo on kykenemätön tyydyttävästi järjestämään kansallisuuskysymystä — ovathan Suomenkin pienet eikä erikoisen vaikeat kansallisuoökysymyk-jestämään kansallisuusky^mystä niin että tämäkin tärkeä kysymys tnle saa-maasr'ratkaisunsa vasta sitten, kun yhteiskunnaJlisten peradteitten muuttuessa tulevat ratkaistuiksi muutkin porvaristolle ylivoimaiset ristiriidat ja kysymykset. (Jatk.) Ti&tkaa Vapaus, Toveri, TovOTitar Eteöii-päin. Työmies ja Punikki! Tilatkaa ainoastaan selviä luokkataisr telun Icannälla dtevia. sanomalehtiä. mm m / V
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 8, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-01-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250108 |
Description
Title | 1925-01-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
« « • 2 TantiiBM, tammik. 8 — Thnr^ Jan. Sfli, 1925
W '
IfaagBuia politiikan nraodot «vavat
>imi«ia fcansafnralisteD eabteit^
ten oknoaten j a mmtosten tosisi-
•ällSsti. INpldmataan knlisden ta>
kana «apahtov^ kaapanbieronta
k y t k i t kansojen edot jrritykfliin,
Joiden loppotarkoitns voi paljastaa
vasta vnofrien koluttua. On koi-tenkia
tixkeätä Jo ajoissa koettaa
anrknda, mitä tosi asiassa tapabton,
ja sen omkaan valistaa kansaa ym-snärtämiäa
ihniditä oikein j a val«
mistiia aihen, tnilcä odottaa.
miöidea Ja ifiaailinanpolitukan suan-nan.
väSria ymmärtäminen aiheuttaa
näet kohtalokkaita seurauksia ^ 5 -
iätekeräHe kansalle, joka hiellään
j a vereliaäs* Icuten ennenkin, saa
maksaa^ berrojen sotaseikkdlut,
MJeremefUkS raatakohdat?
Vaidiaa marxilaisen käsityksen
mukaan Johtuu kapitalistisen talous-järjeetehnän
olgmuksesta, että yh-teisl^
annafUaet vastakohdat Jatkuvasti
kärjifityvät, ilmeten taloudellisina
pulina ja kansainvälisinä
selkkauksina sekä sotina, jotka viime
vw>sissdan kuluessa ilmenivät
yhä terävämpinä ja Järfiyttävam-pinä.
Tätä Jatkua <— tuon samaisen
maailmankäsityksen mukaan .—
kunne» näiden ristiriitain pohjim-maincB
cjry, riistosuhde pääasiassa
porvariston ja proletariaatin Jces-ken
on nfanut ratkaisunsa sekä samalla
maat ristiriidat, kuten porvariston
Ja talonpoikain keskinäinen,
eri, ponraris-ryhmäin kilpailu-vastdccAdat;,
«orrettujen jaVÄortaja
kansai» taistelut j . n ^ .
kan kantta. Tämä katsantokanta,
joka pohjaotui pikkuporvarilliseen
säikähdykseen kärjistyneitien muotojen
edessä, on sitten k^ittyoyt
edelleen — alaspäin. Sen silmiä
alkoi avotaistelujen mahdollisuus
käydä yhä pienemmiksi, tahtoo 4sa-noa:
vähemmän suotavaksi, ja; lopulta
olemattomaksi Käjrtännölli-sessä
politiikassa flmeni tämä katsomus,
yhä selvemmin taistelusta
kieltäy^misenä ja yhtymisenä törkeitten
««vittelijain politiikkaan. Sitä
mukaa alkoi työväkikin pitää noita
keskustapuolueita tarpeettomina
ja ne ovatkin useimmista maista
tyyten loppuneet, Niideh. johtoryhmät
harvoin kannattajineen ovat
liittjmeet sös-dem. puolueisiin ja työväen
joukot hakeutuneet vasemm^l-
Viime aikoina on tuo uuskautsky-läinen
teoria esiintynyt Kautskyn ja
Hilferdingin aikakauslehdessä "Die
Gesellschast", jossa yritetään todistella
kapitalististen ^ vastakohtain
muka lievenemistä j a väitetään, että
nykyinen ylimenoaika edellyttää
kokoomushallituksia, joissa* tyd-
Tätä vanhaa. marxilaista peruskä.
sitys^ vaataan nousi jo neljännesvuosisata
aitten revisionistinen Hi
ke, Joka väitU, että vastakohtien
• kärjis^rminen on Jo iplkenut ohi
polttppiatWisÄ: ne alkayat lievetä.
Bemstei» väitti tämän johtuvan
.«Htä,. että suuret kapitalistiyhty-anät,
tmstit, kykenevät säännöstelemään
tootanto-oloja niin, että pu-tot
eivät tole yllättävinä, vaan voidaan
niiden varalta valmistautua.
Kun niin vastakohtain kärjistymi-aen^
talqudellinen syy olisi poistu-nai,
iianel|iavät nuo vastakohdat-i
k i n yhä laimeampina Ja voitaisiin
ne tietoisdJa poliittisella toiminnalla,
sovittelulla kansainvälisisfiä
. stihteisM i a luokkien kesken,' jär-i
iesteilä l a siten; johtaa ihmiskunta
sodan ja , tnokkataisteluiden ajasta
rauhan j a kansallisen sovinnon aikaan.
•Nämä «eeriat ja niiden käytännölliset
Johtöpäätakset osoitti silloin
täysin pidkkansapitämättömiksi m.
on. Karit Äaatsky • valmistaen tyS-
: vä^nli}<4dkaä sipien, että maaiknassa
koittaa potien j a , vallankumouksien
Qika.» B(tä varten on työväenluokan
vanutaudottava tiukasti itsenäisellä
imUtukalla, leppymättömäl-lä
I^oUataiBtelalla; Maailmansota
Ja sitä seoranileet vallankumousliikkeet
in levottomuudet kaikki-alla
mnsihiaaHn vahvistivat y l i odotusten
^ ^ a ^ ^ teoreetikkojen
Arvio».
Sodaa ^'|f!keen nämä revisionistit
— jotka nm aikana politiildcaansa
Jatkaesaaaii olivat joutuneet yhä
pitemm&ie riUttoon imperialistisen
poiprariato» kanssa Ja törkeästi pettämään
tgrSväenhiokan edut
ovat ykä ,jatkaneet politiikkaansa
Ja kytkeaeek etunsa kapitalbtisten
etujen to eroittamattomasti,
ottaen aa. n . teh^väkseen kriitilli-sinä
ajkoica hoitaa porvarisvalti-
«iden, Jspa imperialististen suur-valtainkfia,
kallitustehtäviä noudattaen
äUoia näiden traditsionalista
•politiikkaa. Poi^a^sto lukeekin heidät
yhdelcai \'po&Iudstaan^ sellaisek-tA,
Joka kyllä ilmaisee teoreettisena
kärityfcsenään, että yksityiakapi
talistiaea 'Jäijeatelmä on muutettava
fcoOektiristiseksi, mutta joka
kieltää i iBfikkataisteiun merkityksen
tämän: «ndistuksen ratkaisevana
käytevounana j a kaikin keinoin estää
sen kärjistymistä suuriksi l a k
o i l i j a Jaokkoliikkeiksi, avoimesta
luolddeat 'välisestä valtaustaistelusta
pahamattakaan.
Tätä takeää porvariUista "sosia-lisntia*
vastaan on j'onkun aikaa,
m. m. «ata-aikana j a lähinnä sen
jälkeen, cci maissa esiintynyt n.k.
riippumatfOB eli keskustalaissuunta.
Joka BiySui, että vastakohdat maa-
; ilmassa i a kansojen ketkmidessa
saattavat kärjistyä avotaisteluksi-kin,
jo&«ia sen mukaiset menette^
lytävat fySvienkin puolelta tulisivat
lEysymyfaseen. Tämä katsantokanta
pezvstsi Kautskyn esittämään
teoriaa», että ttnperialismi joUa
nimeOi l A i tahtoi ' •merkittäväksi
. teollismnanilflen pyrkimystä pääs-fejflitaeBiaani
maatalousmaita —•
t y l l i « m r t t ^ ristiriitoja j a sotia,
mutta ^'^^y^^kaperialismi" noita- vas-tdbobila
faiaofttaa j a samalla avaa
mtitiiiftfllftifcf«ffTr' knnffn^^Y^liV"" suh-
4eitteiB^''«aahidlisäle'' sehrittelylle,
'josfk imiHk ^^anut.fnibidden välisten
nstlzätate' 4Mifftteln: TOftonipolitii-väen
edustajat kapitalistien edustajien
kanssa olisivat suunnittelemassa
sellaista politiikkaa, joka kivuttomasti
likvideeraisi kapitalismin ja
alkaisi toteuttaa sosialismia.
Kun sekä kansain että luokkain
välisissä suhteissa kuitenkin ilmenee
ristiriitoja, jopa kärjistyneitäkin,
koetetaan ne selittää vanhain
ristiriitain jälkikaiuksi, ilkeitten
"imperialistien" ja "taantumuksellisten"
keinotekoisiksi vehkeiksi,
jotka -voidaan poistaa "edistyspuo-lueitten"
ja varsinkin "työväenpuolueiden"
parlamenttaarisilla voitoilla
ja liitoilla. Kaikin mokomin
haluavat nämä herrat joka tapauksessa
pitää yllä kuvitelmaa, että
avosotaan ja vallankumoustaisteluun
ne vastakohdat eivät enää pääse
kärjistymään, ei ainakaan '"sivistysmaissa."
.. • . . r
"Rauhan ja kaasanvaUan aika."
Sosialidemokraattiset lehdet kaikissa
maissa koettavat epätoivoisesti
uskotella lukijoilleen, että nyt 7--
varsinkin ^ntoon konferenssin ja
kansainliiton kokouksen jälkeen —
on koettanut rauhan j a kansanvallan
ajanjakso. Sen takeena pitävät
he sitä tosiasiaa, ^ttä erinäisissä
maissa 'on «(os.-dem. ja "työväen
hallituksia" tai "vasemmistoryhmiä"
jotl^a. heidän vakuutuksensa mukaan
ajavat rrauhan Ja;, edistyksenv politiikka.
Tällaisia on Tanskan sos.-^
dem. hallitus, äsken valtaan päässyt
Brantingin kolmas hallitus
Ruotsissa, tasavaltaiset, hallitusliitot
Saksassa Ja muissa maissa. Ranskan
vasemmistoblokki y. m. Ja ennen
kaikkea oli näiden väitteiden
päätodistuksena MapDonaldin äsken
kukistunut hallitus Englannissa.
Ja kieltämättä ovatkin nämä i l miöt
Saattaneet eräissä pintapuolisesti
ajattelevissa tjröväen ryhmissä
pitää yllä sitä mielujsta uskotte-lua,
että kansainvälisten suhteiden
ja luokkataisteluiden pahin aika on
ohi. - Kukapa sitä huvikseen ja asiattomasti
tappelua hieroisit Ei
edes MacDonaldin hallituksen kukistuminen
vielä sinänsä kaikkien aivoista
tätä harhakäsitystä poista.
Lukuisain eduskuntapaikkain menetys
Englannissa kun ei vielä merkinnyt.
sitä, että työväki olisi Ibopu-nut
työväenpuoluetta kannattamas-t
«i, saatikka sitten siirtynyt kannattamaan
konservatiiveja. : Kohosihan
.työväenpuolueen' äänimäärä 4,3
miljoonasta 5,5 miljoonaan. eli yli
26 pros. Sosialidemokraatit voivat
siis edelleen väittää, että "rauhan
ja kansanvallan" aika. jatkuu. Siinä'
on tuUut vain pieni keskeytys,
jonka seuraavat vaalit jälleen korjaavat.
Englannin vaalien tulos ei siis
sellaisenaan, pinnalta katsoen, merkitse
demokraattis-pasifististen harhaluulojen
poistumista,; mutta tosiasiat
tulevat, pian näjrttämään, että
todellakin tuo "aika" nyt on
päättymässä. Maailmassa on niin
levotonta ja imperialisteilla on niin
tärkeitä etuja valvottavina, että
Englannin kapitalisteilla ei ollut
enää varaa eikä halua antaa "tyo-väenmiesten"
.leikkiä hallitusta.
Vaikka Lloyd <»eor(re saattoikin hyvällä
syyUä liettää vitsin, että
Englannissa oli "konservatiivinen
johtaja, joka kävi pitämässä sosialistisia
puheita (houkuttelemassa
työväkeä demagog^ialla) ja sosialistinen
pääministeri, joka esitti aran
konservatiivin osaa", niin katsoi
porvaristo kuitenkin pilan riittävän
ja heitti MacDonaldin satulasta.
Paitei eri maanosissa valvottaa
vana olevia imperialistisia etuja,
joita tuo sonren kiskurimaan 'porvaristo
ei katsonut "työväenhallituksen^'
Yoivan riittävästi valvoa,
oli tuohon epi^mätt% suurena syyn
i se,. e t t i En^annissa on edessä
souria ty5taisteluita j a porvaristo
pelkäsi, etti työväen painostus
MacSDonaldiin nähden kävisi niin
Lthtmnaam tsMi ja mmai vHktrn fl-smuMMa saaMmsa joOkaucnaBe laaJaUMm Tnttamkmm kaasaiavili-
«MB tilastMMcs. Kaa kataaas •isiftia josko» « a n i a kuBtoisia tiatoja ja fcooAiooaotcttavia ajakak-
•ia, ja kttB — kstes aWni!«nMewa1rfn knomastetaaB — IcaaMiBvilissea tilaBtecMea .ttdttaataBiiaeB OB
tyolaifillckiB mitä tärkeintä, o s faddjoiOamaM syytt Utaaittii takäs kattaaktagn «rikoista kBoaibta.
suureksi, että porvaristoedut icärsi-rivät
Maailmassa on näet k a i k k i a l l a ^ -
vaittavissa hintainnoosua. Niinpä
Yhdysvaltain hintataso ci sitten v i i me
kesäkuun ole professori Irving
Fischerin indeksin mukaan ainoastaan
pysähtynyt laskussaan, vaan
vieläpä alkanut nousta huomattavalla
tavalla. Viimeinen viikkonu-mero
oli 150.5, vastaten keskimäärin
147.3 'viime vuoden, kolmannella
neljänneksellä j a 143 viime
kesäkuulla. Viimemainittu luku o l i
alhaisin viime vuonna. -Myöskin
Englannin hintataso on sitten viime
kesän ' selvästi noussut. "The
Economistin" indeksi oli viime kesäkuun
lopussa 205.9, • mutta syyskuun
lopussa 214.9. Vuoden. 1014
tason mukaan laskettuina olivat
vastaavat luvut 176.6 j a 184-4.
Varsinkin vehnän hinnat ovat suuresti
kohonneet Kovan talyiveh-nän
hinta New Yorkissa • oli
vuoden 1923 lokakuun 1 päivänä
noin 115 senttiä pushelilta, mutta
viime lokakuun 1 p:nä o l i vastaava
noteeraus 155 senttiä. Näin o l len
ön hinta vuoden aikana noussut
40 sentillä eli runsaasti 30 prosentilla.
Ja vaikka maataloustuotteiden
hintain nousu jonkun verran
kehottaakin . maalaisten ostokykyä
ia hankkii siten teollisuudelle jonkun
verran menekinlisää, merkitsee
se samdla työväen elintarpeiden
kallistumista ja vastaavia palkkavaatimuksia.
Tuotannon takapajuisuudesta on
todisteena m, m. se, että tarvitaan
kuulemma io vuotta, ennenkuin
maailman sokerituotänto on ennen^
sotaa olleella tasolla. Puuvillatup-tanto
on myös edelleen vähäinen.
Englannin hiilenvientl (ja kaivaminen)
'vähenee taas (ulkomaisen.
Saksan kilpailun* takia) j a huolestuttaa
englantilaisia.
Englannin porvaristo tuntee asemansa
niin uhatiiksi, että se turvautuu
mitä halpamaisimpiin keinoihin.
Juuri vaalien aattona esitti
porvaristolehdistö — MacDonaldin
plkoministeristön virkailijain
a y u l^
jota ' se väanbi' Sinovjeviijkislleki^
täpläksi Koiniiiternin^^^^V k ^
MacDonaldin osuiis ^ asiassa osoittautui
hyvin noloksi, mutta oli hän
pakoitettiii lopuksi, yrittämään peseytyä
puhtaaksi jiytusta. Mutta
IK>rvaristo, ne Englannin ''kunnialliset
gentlemannit", piti faakalaisme-teliä
väärennetyn paperiii nojallai
Oli £elppo vosoittää yäärenhykseri
töke^ryys'mutta noskelaislehdille
kelpasi <• se makupalana. "Missäs
harakka' jossei siari tappajaisissia."
Intiui sörtamineB
MacDonaldin hallitiiksen all^ana
antaa oivan kuvOT H Iriternatsior
nalen . herrain kuulusta "kansain
itsemääräämisoikeudesta.". _ I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-01-08-02