Vapaus, June 5, 1924

              Sivu 2
Torstaina, kesäkunn 5 p. — Tfaiir., Jime 5
•K
i
» I I . '
>
I::
> •
«
» :
n:
i \
11
l
Teollisuusunionismi
TyöväenJiikkeen sjntrmästa saak-
Vui ser, pohjimniaisena vaatimuk-
?^-na on ollut — joskus tarkoin
nviärlteitynU, joskus hyrin hämä­rästi
ynimärretlynä — vallata te-oJiinjiislaitostt/
i kontrolli suurira-rna.';
sa mittakaavassa ja sen yntey-dessä
savuttaa taloudfcUinen var-rnujs.
Jo vanhimmat työväen-cniot
(Britanniassa) sitä avoimes­ti
vaativat ja sen jälkeen icalkls-
Ba edisty-A-issä työväenpyrinnöissä
on tuo vaatimus ollut ikäänkuin
jonkinlaisena voimavieterinä, ja on
edelleenkin »e keskus, josta työ­väenliikkeen
uudet aatteet ja pää-jnäärät
saavat alkusysäyksensä.
Tämä on loogillista ja luonnol­lista.
Niinkauan kuin elämä on
loppumatonta taistelua puutetta
vastaian, niinkauan kuin työläinen
horjuen knlkce ojan jv ajlfkon vä­liä,
ei meillä tule olemaan aikaa
feikä voimaa kehittääksemme meis­sä
jokaisessa löytyviä tiede- ja
Stnlttuuri mahdollisuuksia. Mutta
järjestäkäämme teollLsuuslaitok-eemme
siten, että työläisten ravin­to,
valistus ja lomahetket ovat
taattuja ja säännöllisiä, sitten vas­ta
suurilla työläisjoukoilla On t i ­laisuus
tyydyttää heidän vai-sto-maista
tiedon ja kauneuden halu-
Biäiu Työläisinä ollen siis meille
! suhteessa; mikä koskee lakkoja,
!työnsulkuja, jarrutus» ja vainoja,
i tuomioistuimissa. Mutta ammatti-
; liitot eivät masentuneet. Ne pakot- ^
tivat vapaamieliset suostumaan v. |
1;71 ammattiyhdistyslain hyväksy-1
.T.i-een Ja kolme vuotta myöhemmin
'oikeistohallituksen siihen, mitä va­paamieliset
aina niihin asti olivat
;kieltäneet nim. <de jure> tunnusta-
;misen.
Tässä taistelussa näemme ensi-mäisen
jTjtyksen itsenäisen työläis-edustuk.
sen aikaansaamiseksi parla-
• menttiin. Multa meidän ei kuiten-ikaan
tan.'itHe luulla, että nämä työ­läiset,
jotka vuosina 1868 ja 1874
'taistelivat vapaamielisiä ja oikeis-itoa
vastaan, olisivat lainkaan aja-
'telleet omalla tarkalla ohjelmalla
I varustetun suuren työväenpuolueen
yli maan ylettyvi.ne haaroineen pa-'peru.stmista. Yksi ainoa v. 1874
kottavat meidän tunnustamaan 'asetetuista ehdokkaista nimitti it­sen
tosiasian, että ei mikään muui^g^^j^ etyöläiseksi» ja kaikilla heil-kuin
kaikkein täydellisin teolli- i ^jj ^^^^ rajoitettu j a satunnai-suu-
sjärjestö voi työväenluokkaa päämäärä: pakottaa vapaamie-yhdistysmisoi-
Kirj. Svantte Vuoiio.
Hisuuden kontrolli työläisille
auttaa.
Nykyisen te oi li su u sj ä r j estel m än
tutkiminen saattaa tutkijan ym­mälle.
Tuskin yhdessäkään teoUi-suud
jonka VOISI s e i v a u n ta vaiiiiivaui ac*-1 . ... ,. •n' oa ol,e van t, ykkänään en'l.„l;a..a. n t, oi. - ija muut — liberah smm. perma4t.4t. ei' -
liset tunnustamaan
keus. Taistelun jälkeen, samoin
kuin ennenkin .sitä, olivat työväen-johtajat
— kuten Odger, HoweIl,
Icssa voimme huomara palkkaa,, Alerander MacDonald
ta. voisi selvään ja va,rmasti sa- i "
si.s-ta teollisuusryhmistä. Päinvas­toin
me huomaamme, että jota
enemmän teollisuudet speslali.see-rautuvat,
niin sen vähemmän on
mahdollisuutta eristää sen sisäs­sä
olleita ammattirajoja.
Aivan samaten kuin nykyisessä
valtiossa yksikään henkilö ei han­ki
ravintoaan itsenäisesti, olemat­ta
tekemisissä useain eri alain työ­läisten
kanssa, samN«en nykyajan
teollisuudet ovat toinen toisestaan
riippu\na. Kenelläkään ei ole eh­dotonta
määräysvaltaa miten val­mistaa
jonkun esineen. Kukin te­kee
vaan omaa osaansa arvan sa­maten
kuin hampaat hannmasra-t-taassa.
josta ne hädän tullen voi­daan
yksitellen irrottaa.
Järjestyminen tulevarsuueressa
tulee epäilemättä tapahtumaan'
tyohuonekunnittain eitä ammatit-ei
ole mitään hyödyä nykyisen jär-j tain. Sillä juuri tyimtaalla työ-jestelman
mahtavista ja monimut- iäiset tuntevat suurteolusmrden' jm-
Icaisista teollisuuslaitoksista, mutta
einoa seikka, johon me työläisinä
«lenime kiintyneet, on se miten
saada tuotantolaistosten j a tuotet­tujen
rikkauksien kontrolli käsiim­me.
Päämäärärnmc ei ole niin­kään
paljon valtion y.m. sellaiBten
laisten edistäminen, vaan me ha­luamme
järjestää elämämme ja
työmme siten, että saisimme naut­tia
^'Tnaailmassa gilevi^n mukavuuk-
-»ieii iylläjsyydestä.
-Unionistinen liike, huolimatta
'*«n nousuista tai laskuista, onnis-
;tumisista tai epäonnistumisista,
jatkuvasti pyrkii sitä päämäärää
Jiohden. ' (Palkkataistelut muodos­tuvat
unioniatisen liikkeen tällä
kertaa yhden kaikkein tärkeimmän
osan. Palkkataisteluissa uniot jou­tuvat
uudestaan järjestämään voi­miaan,
muuttamaan järjestönsä ra-keimetta
jä menettelytapoja , py-
Bytelläkseeri kehittyvän teoUisuu-deii
ikanssa samalla tasolla. Täten
me huomaamme, että nurkkakunta-henkinen
ByndikalistiliiTce ori sär­kynyt
laaje^mman ja tehoisemman
kansallisen liikkeen tieltä, samal­l
a kun äärimmäisen korkealle ke­hittyne^
ja trustlutuneet teoUi-
Buuslaitokset Saksassa, Suurbritan-niassa
ja Pbhjois-Amerikassa ää
ristuksen kaikkein parhaiten ja
järjestö, jolla on perustanaan t y * -
paikka, sen jäsenenä ollen jokai­nen
työläinen tulee olematan niih'
lähellä 100 prosenttinen lötih on'
mahdollisuus saada. Taist^Io pa­remmista
palkoista j a taistelii' kon­trollista
kulkevat , käsikädessä ja
täydentävät kumpikin toinen tois­taan.
Palkkataistelut muodostavat'
taisteluksi teollisuussien kontrol­lista,
ja kun parannamme järjes­töjämme
palkkataisteluja vartisn,
me todellisuudessa valmistamme
koneistoa talevaisnuden valtione.
Työmaajäfjestöt ovait välttämäiltÖK
miä tulevaisuuden kehitykstile,
mutta palkkataistelut ovat päivän'
polttavimpia tehtäviä nykyään, jä
nämä taistelut vaativat, että jär­jestömme
: vastaavat , teoDiSuuksfen-kehityjstasoa
j a ovat päteviä kun­nostautumaan
taistelussa työnanta^
jäin järjestöjen kanssa. Uneksäa-'
että kykenemme siihen osuuska\rp^
pöjen, vanhuuden vakuutuksen tai
työväehpankkien a-vulla on itseap-me
narraamista. Yksi ainoa väi­te,
jota työnantajat ymmärtävät
on voima ja sitä me saamme jär--
jestymE^lä teollisuuksittain ja o>-
maan luokkapuolueeseemme. Tote^
uttakaamme se Kommunistipuoto-tettomine
kokoineen; votmlneen ja »en viitottamaJla tavalla.
den järkähtämättömiä puolustajia.
Työväenliike oli kehittynyt ja se
saattoi esiintyä suunnilleen yhte­näisenä
rintamana mutta se ei ol­lut
vielä löytänyt itseään. Se tuli
löytämään itsensä vasta sosialismiin
uudesta evaskelitcimsta.
En tässä liajoa siihen seikkaan,,
riittää, kun mainitifrn sen suuns»
merkityksen ammätfiKselle liikkeell'
Ie. Se paljasti vamhöjfen yhteisten'
tarkoitasperien jpilckumsistiaden ja
viitoitti tien sum-empiah' aatteelli-siin
päämääriin. Siitä tuli Voima-kas
kifhcke ammattijarjestöne, sillä
se prnla^ innokkaaanimin huo-nolmmassje
asemassa o\'6'ifgt työläi­siä
^ i n «seir»tokraatt'eja>- tySräisten
jöukoasa. . Söäalistit oHvatt etari-
•vih nrfehvn;» satamatj^läisCen san.
ressa lakossäi 1889 ja lähihtiUi sen-raaviha
vuosäina' perustiVfertt Je? am­mattiliittoja
Saiiadalla. He" opetK-v^
t amfliialSIl&eni Kikkeeni rtiieliröä
rvälsemfiän! poliöifciBien toini<hnaw' t a r -
kfeydfen,. Tcnn' Kie osoittivat; &tia. jos
työläiset -t^tovtatt vapauttaa itsensä
niin ei siiihön- idJlä taiste3»l" yfeis!'
tään työhaatajias vssSaan kTtitofeiiä-sa-
jffl tehtrtissa,. vsam että- liiä^fel»
<*n^ fylidyttä-fä^ ttästlsSEan paM^m&cC"
tissakfir Slatt!a~> amimaeOlinen' Ifiite
ei: om:äiBunu^, UuXexv «Q luoniixyllif-takih'
iiStä' e\'ank&1SiunKe. Sen v » » -
hat j.öiiöyät. .Tfitlvält Wtim. entisestSi
uskohttsanustuSsesttnar. ja joulA)*
pysyivät: väliiqjitSiaeiltiaainä. lio)-
p u i s i ' saivat''licdsta; vaatom agi^t^
siönillaao sdlisisett n u i m ^ mieKeit;
kuin Burns, Tfflet, B e i r Hardie ja
muott et^istelifM;^. perustiviKt'
riippumattoman t^sSitsäexpuoIaeecn
(Independent, Ladiorr EärtyjJ ja ajoii-vat
läpftee ylfejsessgi anonattiliitto«-
k o n g m s s i s s a M l S ^ elidbtui&sen, joka;
laski perustukseni työväin edustaja»
komittolK' (the; Ilabor Bepresenta^-
tion ei)iBinitttee>.. '
iSiiroiit sattui- eräs tavasx^ joka
suuntasi} iskun; ammatälTslia Hikettä'
koKtaahv. mutta- tuotti samalla suur­ta
onnea poGttiseife' Mldke^äi'
Erääni Ifdcon? affiana; jjiSa. puhkesi
v; 19Ö») Tvkff Bftlfc SSsSvmf Comn
panysaa;, tuotetiJiihi T?antetwig^ti51te<il
eräitä vahinkoja.
Auran kansa, hwhan kansa,
kyntäjät ja kylväjät,
maa on heidän muokkaamansa,
heiltä pellon hedelmät.
Maalaiskansa, leivän luoja,
maan ja kansan kallis suoja.
Maalaisfumsan kuokka, aura
perannut on pelloks' maan.
Vehnä, ohra, ruis ja kaura
onpi heidän tuotettaan.
— Pellon työ on pyhin teelmä,
kaiken pohja pellon heelmä.
Maamies astuu aurallansa,
on kuin pellon jumala.
Pelto kasvukunnollansa
tahtoo vaivat palkita.
Kun ei haittaa halla, kato,
silloin seuraa runsas sato.
1
Mutta raskas rahavalta
korot kiskoo, verot vie,
rikkaudet raatajalsa
riistää, Siku puutteen tie
höllä ain'^ oji; osaftansa,
köyhä,, kurja maalaiskansa.
Pellon poika, noftta pämi:-
katummahi UatsaMla!'
r
Katso, näe! — Sorto sääsi
Yhteinen on asema
sun ja muiden raatajien,
sorron alla sortuvien.
Siksi yhdy yhteistyöhön
kera toisten sorrettuina
vapauden valovyöhön
katsehesi kiinnä kuin
muutkin —- osatoverisi,
orjuus-, kurjuuskumppanisi.
Sorron ikeet irti ratkoo •
^oi vain orjain yhteistyö.
Kahlehensa kansa katkoo,
yhteisvoimin kun se lyö
alas sorron hyisen hallan,
kapitaalin kaikkivallan.
Pellon poika, leivän luoja,
käyös kansan rintamaan!
Ällös ole sorron suoja,
vaan jo tartu^ toimintaan!
— Vapauden päivä puuntaa.
Sitä kohti käyntis' suuntaa!
Silloin vasta auran, kuokan
vapahduksen hetki lyö.
konsa toko työväenluokan
vapahdaksen hetki lyö.
— Kansan vapauden voitto
pellon pojan päivän koitto.
jän-Amerikan linia
nainen matiniRhiia,.^:^ ^ 9^
Suoranainen matknstajareitti
Kristianiasta (Norjasta)
(JOSTA EDELLEEN NEW Y o S S S f^
Nopeilla, »ykyai^irill» h S , ^^
«Berteasfjord» tonkolc 20 «Be«"»en«fjord» keOt
«StaTangerfjord» kesik. 6 «SUT»ngerfjord, teiajt^,
«Bergeiufjord, heinSV .
' Tuottakaa omaisenne Canadaan tai VT, 25
UNJALLA, joka on tunnettu «rinomaidsS^t:^^^^» NOajju,
västä hoidosta matkaUa Ja" m u u t e i ^ ?un noU^^^T^^^^taSrff
PUetinhinnat Suomesta Halifaxiin tei £ v PalTdSeä*
luo-kka $110.50 Myymme pilettejä kaikkialle cSal« " ' - " » ^ Hl
valtoihin, perille asti. " ^auacaan ja Yidjii.
Lähempiä tietoja j a pilettejä paikallis-asiamielulta
NORWEGUN AMERICA LINP
itehallSt. HoW&Co. 109 N T n ^
Z19-2 Ave. So. '''^ " r S " * ^ St
Minneapolu, Minn. ^*"««o, ffl.
22 Whitehall
New York
REIDAR GJOLME CO
Seattle, Wufa.
919—2 Ave.
J. V. KANNASTO
Liberty Bldg.
Sudbury, Ont.
ERPi«P"t Kj.A KrtOtoR,T. E
niistä. eteaikin se o^ii jbSa. kösttj
kiltasaaäalismfo, ja ianka uricottfä»
yhdistävän kavken sen> mitä- oIi< par^
haintsi- kollektivismissa', j a ^ d i k a>
lismiss»- saiirat suitten vaikutus^
vallan.. Amma*tiliitto/Bn näMpiirf
oli jäll«9ea laajeatunut^^. Eivätkö^ ne
iriis laaljsratuneina. j a uudesti i muo--
dlostuneraa olisi lohjennese* ottaa i t ­selleen
-v«atnuta sosialistäsen: yhtfeis^-
kixnnan todeattanriäestä?'
Silloin t a l i maa-iimansotei. S e t ^ -
M toptin kaxMsta te<Mreetti»ita. väii.-
;tiä{pBtä , i » - 3e~- teäs: lop.uM? k a i k i i t e!
s^kkauksasfcai työn i a pää«nian -uä--
ISifi- Se alii-vaikea». j a -vaarallista
aikaa anutiaitillisella: liikkeelle,. Sfe;
tefcii uhkaiohikeita orilteita ja. myös-kiia
mhraiilcBia sopi&uksenmukaisis-itsai
(äkeukscä)ton. Itljstta se.-hyötyi»
kuöanJdn. .Jäseniä. Baääntyju iniljoc»^-
hittuio —-• o i i h i n l i n jäiöostöithinv.
jybtkai siiheiz:e. a s t i : o l m t t ; oUeefiv k o k o - ifi^a LänsSEngilknnissa;.
IIIII
ennen ]a
1 naam takaj^rölla,., Ifaoten naisten
maal^läistöii. ^ sekä., raitiotieääisteni.
postö- ja Beamätintsnöisten järj
böifimx. /
"THE NATIONAL"
Sadburyata Winnipegiin ja linnelle 8.05 aamulla.
* Sudbarytta Torontoon, itaan ja etelään 9.15
A. G. BELL, Gity Ticket &Freiffht Afft
. Sudbury— Ontario
W. E. G. BISHOP, District Pass. Agt
Nörtti Bay — Ontario.
Saapas AS5 aamulla Sndbnryyn. Maknavannn matkaMa. - Sa».
Tcvontooa 7.20 aamnlla.
Lihtc^ 9.1S Olalla Sndburyata. Lähtee Torontotta 10.45 {Halla.
fLontooö iDafly Herätä kertoa
iirairaavaa:: Tiedetään,, arttä saksa­laiset'
kelsHjSt ovat jo- ionknn a'1.-
kaa tehnest. koSsUuja- Ef^aisen säh-kösäteen
keksimiseksi,, J.öIIk ilma-
Ihivojen Jconeet voitaisflh seisaut-
.<aa lennoaBS, jmitta engläntHalhen
Ha-, H. GJriiiddl^atthasvs- väittää!
keksineensä, säteen, jollä voidaan
iBiada piirf^ nöjsä mikään ei. voi:
dSä, missä; kaikki. rä|ähtäxa tai
psLava syttyy heti tirfeen, -vielä-
;l?ä metalli nmtaStuu: säläksi; mas^-
'aaEsd.
Haastatfadiissai oni MSr., Grindeli;
jMIatthevrsin. muaan ystävä selosta-m-
olt Daily HeraMih .edinstajaHe n i i.
jtäi huoma^äviai ttdoksii; jpäta on
öaavutettu tehtiä^ssä saifeisia Kokein-
'Bl:xizhan ttiSiSaa citSi! työmeBliike
ystävältä ikysyttiih, voidaanko kek-sntöä
My:ttaä myo» rauhantarkoi-tuksiin,
vastasil hän myöntei^^esti.
Elsim. moniaiitiaailla maanvafvmksi
tulleet feihäisäkat, jbifct vafstnkrn
'troopiUis&sa maissa turmelevat ps)-
iSuih saffon- jiat koko kasviCQsuuden
ftoidaun: jm täinäh tnidien fis&sni^
jaöh avosdlk M^ttä£ su^n^utttocm
lnuutamiiBBa! nräruu*effiHH;.
a
Tämä i . S i . ^ d e . ora sähMirii-ta,
joka joh-tetaära vissilBk; alalls; ja
iota voidaaai -«Barrata salamaani. Se
vain on eroitukisena, eitä. se on py- ji.
'aSvä ja ecttä sitä. vcadäan KaUita.."
jiSalama iijrö; Uimassa mitfen; sattuu;.
»llfiHtt esilk-entisetiteoriansa^,mutilJos se iskee, jöhda-faimeen^ kiitää:
|t^^ s« dikin nyt jo-ralÄis paaemaan ja iliatöaa- maahan; Mn.
/triits täytäntöön. Käi-vostjröläiset, «««»1.011 i t f f , + * v w ™ - ^ : i.
InakfisiaustyaSiäet, racrtatieläaet, ja;
hnuutt selittisBlli vaatäniuksijif jotka^
mvä& tarko8*4ne€t .aiBoästaaBai palkJ '^^ saiä. sähkövoimalla, joka voii
Baitt korotttoaista,. Aman myöskiin
Yhtiö nosti oi-1 aikEotta kaattollim:; teolUsmdessail
keusjoUun sekä TefkkoliHBia efttä hei-fHänCtta lukuuai o l i ; dtertava''eriraieli+
dän ^jestöään,. Amalgamated So» ^^;ys liikkemi omassa:: keiägDudessat
ciety of RailWay- Semsant^a v a s - " r a s t a r i n ' * ! ; sen uUSDpuoleöia. Rau»-
taan. Asia t u B esille aina ylähuo- ;tetSeläi&et "moittivat jötakiijr; työns-
^neeseem saakka j a Eagnkä lankesiicitajät: ^eJOyrttivät kaivfs^läiset'
tuomiov jossa tSyöläisamailnan suu-H|aiisteluun ja haHlötiS' petiäl h e i d ^ .
reksi hämmästykseksi ammattiyh-jjlQni tulli p s l i i keixrotekoisoa-korkoa*
The New Leaderissä kiigoittaa
C . . M . Uoyd:
Jokainen ken vertaa Englannin
nykyistä ammattiyhdistysliikettä 2
miesikää sitten olema-ssa olleeseen,
tekee sen johtopäätöksen, että vii­memainittu
oli hyvin alkukantainen
ja heikko ilmiö. Ruumiillisen työn
tekijät olivat kelvollisuudestaan
huolimatta <alempaa luokkaa», tie-
. tysti «parempien» .luokkien mieles­tä,
jotka heitä joko halveksivat tai
pelkäsivät; vainosivat tai suojelivat,
•Heidän järjestönsä olivat hajallaan
siellä täällä, niitä oli vähän j a ne
olivat köyhiä. Vaikka työnantajat
tekivät niiden kanssa sopimuksia,
n i in oli heillä niitä kohtaan samat
tunteet kuin Cohdenilla, kun hän
l a u s u i : cAmmattiliitot ovat perusta-tetut
raa'ain mielivään ja yksin­oikeuden
periaatteelle. Minä tahtoi­sin
mieluummin totella jotakin hey-iä
Algrierissä koin jotaldn ammatti­liittoa.
» Ammattiliiton jäsen välit-t
i tietysti niitä nämä
herrat ajattelivat hänen periaatteis-taan,
nnntta eäännollisesti hyväksyi
häh herrorjeh taloadellisen ja po­liittisen
Icats^Btokanhan ja kannat­t
i hallitsevan; libera-lismin
filosofiiaa.
i l o t t a kaildsta vaikeidcasta huo-
K m t t o ^ ; «nmattiliitt(?jen
chartrsmin häviämistä seuranneella
aikakaudella toimia siliä tavoin, et­tei
se ainoastaan ollut niille hyö­dyksi
silloin, vaan vieläpä tulevai­suudessakin.
-Ne järjestivät, saat­toivat
kurin alaiseksi j a kasvatti-vat
distys selltettmr juriii&esta vastuun
alaiseksi j a saattoi nibioHen varoiU
laen vastata Haitananasta teosta,.;
jonka sen jäsenet olivat tehneett.l
f»njunktt»!sriii jäieen 1019—«0^
! ^ tulii 3e aivaa- kuin onnelliäten
arttnma>. pitSömanaä. E a l l ^ f e n aJta-jtamiheni
aaikillä «aollistaKalöill^ jä
Tämä oR epäilemättä eiaoikeutettufaäntyvS työttälnyys vÄhenavät
perttsteltty sillä jos M t olisivat ol:^ »mmattilSttojen jäsemnäärää ja
eyihjensis^ä^ tasfcrt:. Vatrottakapnpa
jnykyi-stäL tilännesta silhan,. mikä; v a l -
'litsi viisf vuotta sitten —- AiamiatiU.
leet sellaiset, niin olisi ammattiyh­distykset
' inän kofcoTtaain hävitetty-
Oli olemassa -yain yfei ainoa kei>-
itsensä. Ne esittivät j a alleviivasi- no -^r lainsäädäntö. Liikkeen v a ­vat
painokkaasti yleisiä katsonto- H n p i t ä m ä t t S m i m m ä t ja väsy-kantojaan.
Aluksi merkitsi se vain
sitä, että koetettiin saada määrätyn
ammatin alalla työskentelevät liit­tymään
yhteen. Näiden yritysten
ensimäisinä tuloksina olivat vuosi­na
ISoO—1860 perustetut ammat­titaitoisten
työläisten yhdistykset,
kuten metallityöläisten, puuseppien
ja räätälien yhdistykset.
' -Sitten seurasi edelleen järjestön
laajentaminen vastaukseksi kapita­lismin
painostukseen. Trades Uni­on
Councilien (ammattiliittojen neu
vostojen) perustaminen kaupungeis­sa
osoittaa, miten yksi ammattiala
liittyi toiseen. Muodostettiin . p a i ­kallisia
ja keskusjärjestöjä yhteis­ten
etujen ajamiseksi; Miitta käsi­tys
yhteisistä eduista oli kuitenkin
-vielä kovin epäselvää; oppineimmat
ja siyistyneimmäÖdn ammattiliitto-johtajat
olivat sitä mieltä, että nä­mä
edut olivat «pääasiallisesti puo-lustoimenpiteitä
hyoSkäyksiä vas­taan
puhtaasti teollisella alalla. Tä­mä
olikin jossain suhteessa oikeur
tettua, 1»50-—160-luvun historia
on saavuttanut ennätyksen siinä
neimmätkin virldstyivSt, «the Labor
Representation Committeen» jäsen­luku
kasvoi nopeasti ja v. 1906^
esiintyi parlamentissa tosin pieni»
mutta päättäväinen työväen edas-tajisto,
joka oli saanut kokea kat­keraa
taistelua ammatillisessa liik­keessä.
Muutaman kuukauden k n -
luttua saivat ammattiliitot jälleen
oikeutensa «the Trade Disputes Ac­tion
» kautta. Painostus teollisuu­den
alalla ja levottomuus yhteis­kunnallisella
alalla saivat vähitellen
aikaan «parlamentillisen toiminnan»
vastustuksen. Kapinallisia ääniä,
jotka suureksi osaksi olivat saaneet
alkunsa ranskalaisesta syndikalis-mista
j a «Industrial Unionismista»,
alkoi kuulua; «suoran toiminnan»
puolesta. AinmatilUnen liike jou­tui
käymistilaan. Tämä oli Labor
Partylle epämieluista, mutta ter­veellistä.
Seurasi "kivaa, jolloin i iC
nokkaasti väiteltiin tanmatillisesla
liikkeestä. Mutta tämä ei tieten­kään
merkinnyt sitä, että kaikki
keskustelun alaisina olleet uudet
opit oUsi hyväksytty. Mutta eräät
t n e n Eae on horjäJiöamatoj^. ehjä-ja
voimakas. Mjanet lihrit ja tap­piot
o«aife auttaneet. yoittcÄkih po.
RittiselS» aläHät,. «jStaoraai» toimia-taan
» MihnitBtyt t«iVeet on uhehv^
detta. Ammattiliitot l U o ^ v a t iryt
vain LaBor Partyyi», -
•PoKtikoata, samoin kuin ammat-tiyhdtstysnafehiiräiin
on oKut paljon
opittavaa. AmmatilBsen Kikfceen
läinmpäni tehtävänä on .nyt tyS.
AijSenpnohieen voiman kasrattami-nen.
Paras keino tämän päämää­rän
saavuttamiseksi on, että aiuma-tillineh
liike rakentaa omaa voi­maansa,
yhtenäisyytensS, kurinsa
j a kasrvatu!ksensa.
Palkkoja lasketaan
Toronto. —- Syyskuun 1 päiväs­tä
kaikkien erikoiskoululautakun-nan
palveluksessa olevain maallik-kopalvelijain
palkkoja tullaan las­keman
10 prosentilla j a uskonnol­liset
palvehjat tulevat saamaan
$200 alennuksin kukin. Täten tul­laan
säästämään noin $40,000.
daan sjrnnyttiää asushKv«oneessaj om
hän Irxnut; aoift 2* metirin läajjuiK
sen pjutiii, jossa aädfe toiini; 64:
jalan 20) metärih); ^ääätä Bäh-on
saftyttänyt ruudin j a räjäjsttä-
•nyt patPuisniö» r^utfcanuti: tnlbn:
ikaikoilaisiiÄ- esiJsaitiiti, sytyttTinyi;
sähkilampönja, tappamitl laiten.
silmänräpäqpksessift. ayti(yttänyii öl-jylfanpun
sydämen, käprijtänyt
kasreja ^ p y t moofcfjnrren jä- i l : . ,
ma&ivoji» -koiÄet; ääjrntil^yvytttf-miteii
K u n m.. CärihdelS-Miatthjixvs W
k^ali kasran heikoUi». säh^voimjaTr.
la, vaia 500;:dfes ossUfc tavallisesta
voimasta), joutui eräs apulailseft
vahingossa sädepiirilh. Hän vai­pui
heti; maahan jia. visSosi vasta
24 tannin Jöiluttaa; Eräältä toi­selta.
henkäSltä taas, janka kasvoi­hin
osui ierran hyviä heifcko'* sä-de-
gJrta vaiii sillmä-nräpäyisea ajak­si,
paloixat kasTot toatonaaa; •
On Lsskettui, että 3 miöoonan
punnan kustannuisiira voitaisiin
rakentaa sähkölaitos^ J o n i a synnyt­tämäni
sähköllä Lontoo saataisiin
ympäröidyksi noin 75 kilometrin
alalta. TSHe sSbkoistetylle alueel-le
olisi vihollia«n ilmalaivojen tai
lentokoneiden aivan mahdotonta
tuakeuttML
Sädettä voidaan hallita niin
täydeffisesti, että se voidaan suun­nata
joko määrätylle neliötuum^-
le tai levittää Icilometrien laajtii-selle
alaUe. Sillä voidaan ihminen
tappaa tuossa tuokiossa tai tehdä
hänet toimintakyvyttömäksi muuta­miksi
päiviksi tai muutanjiksi ton­neiksi.
Sähkövoima voidaan synnyttää
keskuslaitoksella ja johtaa sieltä
pienempiin sähkölaitoksiin. Zeppe-linin
pudottamiseen tarvittava säh­kövoima
saadaan pienehköistä säh-köjeiata,
joiden kuljettaminen on
heppoa.
Kun Mr. GrindeU Matthewsin
Niimmnsuutaxeissa'^ jkysyy-
Sepebms: •V;ästlaai mlhuai Eäfepi,
mikä. OTsi tiäidän-. tär&ritUs?
Esko:. Että mies tulear^ vainion,
.pääksi;
Sepetinist: E i ; mutltia sen taivaali-
'ffihen, jfuhlällimen tarkoltiasr
•Mikk» .VH-llastiis- (Eäcdleyr .Peili
j a musiiki' j a palavat olläjrhtect:
Eskpc Pel? j.ä nimsiiikijäv palavat
'olKiyhteet aiaknseipäissä;
Närää 'O-vat' mofemmat,. kjaten
^pmatäap, ' blteett . häldtsn tairkol-
Ittiksiät. Settä se,, että mies tules:
ivaim^in pä«£si; laiih m^dskih: peli:
ijä niusiiki; jä paläva-fc olkisfiteet
i^idauseipäissä. (Kerrataan Härr
mässä ennen vanhaan hailia olleen,
muiaakih jiiMäffiöiä- tarkoiJufeiä,
«fSihaerkikaE rumäiifen dkko, imh^ e t ­tä
ekski^^iäsa häissä' piiä; olVat
ruumiita- aiha'käi':kalkl'disair.
Kitettamllä hartaudella- «n haor
m«ni kaaaa fi''alirttälGg|t: näiaJä; vam^
ha* perimäiskäsityk&Bt häisien jnÄ-läflisuu(
festa, samallb' ikuiai se ön-oniaksuaut
kTilttuurnt muiiana iShar-ikeneet
uudtet käsitysk^nat i h -
meelliSBllä ÄelJapomdiBllij» Nykjo^ään
jhitaiittäihv liSttSTT' laäihih paltst r u u -
Imiidear ieboa, pataviä olki^ftt^itä
itai muita jtihlaftpmmät, mjÖ^h
l i h a n hihio» j a siBmäln, g y y n t i . Mam-
.mona kjrifckiväTtiäs OTI ruvenn'ut
näyiitetemiäin >saansji häätrahta-meatissa.
(Hä^hlat ja »yÄtäjS»'
seat kuuiftivat nykyian jaSnteäsÖ
u-aiijjfeolasan-' iaSiiniVflftoon., ^
Lukaamme, -mitä sanotaan
•Ptrun 'ViSKfeo Sanonisxa Y. 1823:
«Bahytonian vaHakiinta, oli niin
kuin hakija on nähnyt näissäkin
Sanomina, koska maailman mer-killisemmitstä
-valtakunta xan-sofeta
kerrottiin, -ffanhimpia maa-ihoiäh
valtakuntia. Siellä oli joka
kylässä tällainen tapa, jota kerran
•vuodessa noudatettiin. Koska tyt­täret
olivat • tulleet - naimaikäiseksi
koottiin karkki vissinä palvina, y h ­teen
paikkaan, johon o l i myös ko-kounnut
suuri miesjoukko ja myy­t
i i n yksitellen 'auksionin kautta
vaimoksi sille miehelle, joka eniten
tajjosi, ruvetaan kaikkein kauniira-^
m^ ' ä ; ' Ä ' " ^ m t o e t t ä v ä s i i " m a ^ ^ f^^fJ^Jtti ^•
taan,ovaan oh selittänyt, j » ^
v y i omistama etuosa ^^^.i
sai&enyt >idan ja ohjstnjj^.'
oäaä: lehmästä mukanaan v e n ^
tähän -asti kurtenkmoDert
män, harvinaisia.
settiin suurin summa, j a nun edes­päin
sitä myöden kuin olivat kau­n
i i t a .
KaiJdd näistä saadut rahat pan­t
i i n yhteiseen kassaan. Arvattava
pn, että kauniit ostettiin rikkailta,
mutta Scuni a t t e n tuli mmain vuo­ro
ja ei niistä tarjottu, mitään,
aljettiin niiden kaiäsa toisenlai­nen,
atrkajoni . Rumat tyttäret tar­j
o t t i in ulos jmnä rahan kanssa, jo-
•fca otettiin kauniiden edestä saa­dusta
rahasummasta sillä laOla, et­tä
joka tyytyi vähimpään rahaan
sen j a sen tyttären kanssa hän sai
sen vaimoksensa.
Mutta eiinä samassa piti olla jo.
naisella takausmiehet että hän ai-koi
pitää saadun vaimonsa eikä
hyilpiJS häntä milloinkaaii. J05
hän hyi jäisi -vraimonsa täytyi hä­nen
ikantaa ^takaisin ne hänen
kanssansa saadtit rahsv
Joka oli kaikkein rmnin sitä
aeurast ancatta-vasti simrni rahas-to.
Jos seatähden sen amamen Ba-
Byloirialanien- nousisi ylös haiKJaj.
ta ja eiSiä tietetr raääan meidän
tavoistamme, tuulis puftattavan
että se ja se- mies nresioesänsä
'namiiseens saanut vaiinoTisa kanssa
suuren rahan niihkuih ^"iDeridka
.kymmene3rtuhat*a> riksia,. nSn hän
kyllä saneis: No se nyt maÄtaa ol­la
varsin ruma ihrainen Joia ei
ivähemmaHä saanut miestä/
iMyötäjäiset ovat tietenKn anta­j
a a myöifcen, joko piimä tai suoria.
'IVIiten millbihian sattuu- ja miDoin-iifn
passaa. TävaFisesti soveltnu
tarkoituSseen hyviä ja hyödyffiää
<fsiheitä, niih. että omielE&ien sd-hasmies
tuTee saamaaB, paitsi
enemmän tax väbemmän knnliais-ta
aviV>puolisfa ja aikansan myöS'
Kih iltnuliäisfa lapsia (tavallisesti
häiden- jälkaen)-, myöskfir palkclB-siä
j a karjaa,' hyvät ja uskolliset
naapurit, ja vihdoin jmnä innot»
senkaltaista. Monenlaista.
; . Pettiymya väijyy kmteiiMn ^•
inä; .missäi sitä ei aiavistaiäkun.
iMyoskin häälahjojen saflteen (BM-Idfenkiit
Iflrih kmiriäisen- -aviopnoB.
so»)'^ on pettjTmykseöä nnrennnt
ötonaan sijaa.
' . ÄsketUäiln nai Someron Häntä'
ISn kylSaim- eräs «oJBSOuvaA «ma
fteellisiaiehen tyttären, jolloin ap.
piUkko. iJimoitti nuorelle pariB* «?•
itävänsä häälahjaksi puolet ainoss-
'ta tehmästään. Nuoripari faj
l a h j a s t a ' j a ' käsitti asian niin, ett»
ruoMntakustannuteet ja maito j«-
taan tasan. Vävy vuokr^ bj-;.
reesti lehmälle herkullisen kesato-tumen,
ja kun lehmä oli toimiö-nnt
maihnaan iloisen vasikaB, B>
II tytär isältään perimään ^
(terhi- eli pihkamaidosta., Mo»
ukkopa ei antanut maioon pstfU^.,
ikaan vaan selitti että hän lahj««-
« nuorelle parille l e ^ ^ "
j o k a ei anna maitoa. ^ Ko»
nyt vaati korvausta laitnmesta,^:
Hitti ukk«, ettei hän ^ J " ^
Tävy omisti sen pään k h »^
jtika laidunta kuluttaa, «n
hänen omistamansa o-a
eli voimistutti laidunta.
lisäksi sai vävy viime
teen käräjiin siitä, että ^
nen lehtaä oli eräana lon^^^
n u ^ .naapuritorpan