Vapaus, June 5, 1924

              ff"
f
H i
Sivu 4 Torgtaina, kesäkmm 5 — Thor., Jiine 5
y A p A I T G 'raiiJ iiitä se, että määrätty määrä työtä o l i s i vaihdet-)
, ^ ' . n 'tava s^liai-^rftn pääoman rriäärään. j o k a on tuotettu sa-' CansdaB «oomalaisen työväestön aaneakanAttsJB, flmes-. ...5,... .. „,.;t^tn tvö . . l U i \-aih.
S^Sadburyäsa. Oat., jok» tiistai, torstai ja lauantai irnalJa tyomaaralia. SJL-, JO suoritettu t\o oli.-i >aili'
O.NXI SAAEI ARVO VAARA
Vastaava Toiinituiapuiainen
M u u t
dtlliLva vahtaavaan määrihän nykyistä, tarjolla olevaa
tvötä. N vt on kuitenkin niin. ettei työn arvoa muihin
dä
t a v a r o i h i n verrattuna. n.äärää yinä =uuret työmäärät. Kalelan Sohvl JE Hu-
Samoin ei rnvöskään tavaran ar.oa maaraa. suna esi- tun Simon Liisa
; V A P A US
( L i b e r t yi
The only organ of f i n n i s h VVoricers in Canada. Pub-! . »..rtta
Hijhed 1.1 iadoary. .One. every Tuesaay. Tauriday and j neellistvTieen työn maara, vaan ajnod.taan sen tuotta-gfiiaraay-
. " . ^ imi.=*en kävtelyn <-'ä\än työn määrä. Ottakaamme
** A d v e r i i i i c g ralea 40c per col. inch. Minimuin charge jtä^-tä e s i m e r k k i j a olettakaamme, että tavara edustaa;6
ioT iiuiiie luitiiioil lie. Uiäcouct on sUtndixi^ advertlee-!tvönlunlia Jo» ni1 jonkun keksinnön mvötävaikutuk-
S r F . ^ ! n ' ^ 5 ^ 1 r , ' c a ^ S a ' ' ^ ' " " ' ' " * ' " ^ ^ " " ^ ' " ' ' " ^ ^ ^ J l a voidaan .ama tavara tuottaa 3 tunni. . a , siis puo-
- ^ ^ - ^ ^ - - ^ ^ - - . - ^ [let vähemmäi^^ä aja:^.-a, n i i n alen«>e myö-kin jo aikai-
Caaadaan yks: vl^^iiMu. pJoU vk. $2:25. icoJme kk. tuotetun työn arvo puolet, siliä se edustaa
>l.öu ja yssi kk. 75c., invl ainoa-staan kol.mea välttämätöntä työtuntia enti-
VriciyovaiLoifii.i j a iiuoineea, yksi vk, 15.50. puoli vk. |
53.00 j a koi/iie kic.$1.7ö.
TilaiJkiiä, joiia Cl isejraa raha, ei tulla lähettämään,
p s : ; i : uiiaiiiie.iLt-.i ^ctiiia o;j taKauk. s e t.
J i i i i C ' i u s ; i ' ; i u kerrar julaittuista iimotuksisLa -lOc
paistat;;ij.niait.';. .Suurista ilmotuksista Eekä iimotuksiBta,
joiden tekstiä ei j o k a kerta muuteta, annetaan tuntuva
aJennus. iCrtioloilmotukset i2.(iO kerta j a 50c lisää j o k a i -
t e i l i nij;.stovarsy]ta. Ninienmuutosilmorukset 50c kerta,
{1.00 kolrne kertaa. Avioeroilmotukiet $^.00 kerra,
J3.00 kak.ii kertaa. Syntymäilmotukset $1.00 kerta. H a -
tutaantieto- ja OHOteilmutukset 50c kerta, $l.ftO kolmfi
l e r i a a . rilapäisilmotukgjjta pitää raha seurata_mukana.
T i i s t a i n lehteen a i j o t u t ilmotnkset pitää olla kont-o
r i i i a lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan-caiD
lenieen torstaina keiJo 3.
Eepistered at the Post Office Department, Ottawa,
ts second class matter.
Jos ette milloin tahan.«a saa vastausta en-simäiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per-
«oönalligella nimellä.
J. V , K A N . V A S T O . Lfkkeenhoitaja.
=en kuuden a«;ema,-,ta, .Näin on sii-s väitteeciroe siitä,
ettei Lavataij arvoa määrää siihen esineellistyneen työn
määrä, fsen muoto; vaan siihen käytetyn, eli toisin
sanoen fcen tuottaniis'ien vaaditun yhteiskunnalJisesti
! välttämällöjtnän työn miiärä tullut todistetuksi.
.Marx sanookin: «Kabanomi.stajaa vastaan astuu
kin tavaramarkkinoilla lodeiii.suudessa työläinen, eika
tvö. Työläinen myy työvoimaansa. Niin pian, 'kuin
hänen työnsä todellisuudessa iilkaa, on se jo lakan­nut
olemasta hänen omaansa, eikä hän voi sitä siis
enää myydä. Työ on arvojen perusolemus ja sisäinen
mitta, mutta siJJä it.sellään ei ole mitään arvoa.»
Arvoteoriaa
Yhden työv-ä<-nluokan luokkataistelun tärkeimmän
haaran muodostavat palkkataistelut, joiden ajamiseksi
on muodostunut kussakin maassa eri järjestö, ammat­tijärjestö.
Ja palkkataistelut ne juuri ovat, jotka oyat
lautta luokkalai.';lelujen historian olleet päätekijöinä
tvöväenluokan vapaulumi.staistelus«a kapitalismin sor­ron
ikeestä. Mutta jos me tunkeudumme syvemmäl­le
phikkataistelujen luonteeseen, niin huomaamme
helposti, että, kun on kysymys palkasta, on todelli­suudessa
kysymys työvoiman arvosta, jota kapitalistit
työstä mahdollisimman suuressa määrin hyötyäkseen
pyrkivät painamaan niin alas kuin mahdollista, ja
työläisf;t taas tahtovat korvauksena kapitalistille myy
mistään työvoimasta saada sen todellibea ;^,von.
Näin on yhteiskunta jakautunut kajb.t*een leiriin
työvoiman ostajiin (kapitalisterhin) ja iyövt^Jjnan
myyjiin (palkkatyöläisiin, prolctaareihin), «gi-den
keskinäisen sopimuksen perusleell» nykySäo
-mjjin-ätään työn arvo käytännössä. Jotta työläiset,
. työvoimiinsa myyjät, voisivat kyllin tehokkaasti val­voa
etuaan näissä sopimuksissa, on paikallaan tarkas-taaj
Inilä K a r l Marjif tieteellisen Isosialigmin perusta­j
a , sanoo työvoiman arvosi» i« sen muutlumisesta
työpalkaksi.
«Pääomansa» ensimäisen niteen seitsemännessä­toista
lliVMSsa kirjoittaessaan työpalkasta sanoo hSii:
«PorvarilHsen yhteiskunnan pinnalla, esiintyy työläi-sen
palkka työn hintana, määrättynä paljoutena ra-hM,
joka määrätystä työn paljoudfsta maksetaan.
Tällöin puhtitnan työn arvosta ja sanotaan sen ilmai­sua
rdiassa sen välttämättömäksi eli luonnolliseksi hin
naksi. toiselta puolen puhutaan^ työn markkinahin^
noista, s. o. hinnoista; jotka poBtkeaval sen välttä­mättömän
hihnan joko ylä-^ tahi alapuolelle.»
Jotta ine voisimme päästä tä)jteen selvyyteen työ­voiman
arvosta, on tarkasteltava ensin, mitä on tava­ran
arvo? Tähän vastaa Marx: «Sen tuottamiseen
käytetty yhteiskunnallisen työn esineellinen muoto.»
^ Tästä seuraa itsestään, että tavaran arvoa on mitattava
siihen sisällytelyn työn määrällä. Nyt on aivan it-
Bestään selvää, että tullakseen myydyksi tavarana
markkinoilla olisi työn joka tapauksessa oltava ole­massa,
ennenkun sitä voi ajatellakaan myytäväksi. On
sentähden luonnollista "ajatella, että siinä tapauksessa,
jos työvoimansa myyjällä (työläisellä) olisi tilaisuus
esineellistyttää työnsä, niin myisi hän mieluimmin ta­varaa
kuin työtänsä. Tärkeätä on heti tässä huomaut­taa,
että «jos sanotaan työtä tavaraksi, niin ei se kui­rienkaan
ole ^amallaista 'kuin se tavara, joka ensin tuo-i<
etaäu vaihdettavaksi Ja sitten viedään markkinoille,
ttiissä se on vaihdeltava rnuihin tavaroihin sen mu*
kaän» miten suuria määriä niitä markkinoilla samaan
aikaan ort.» Työ luodaan samalla kqin se viedään
mai^kinoille tai ehkä on vieläkin oikeudenmuicaisem*
paa sanoa, että lyö viedään markkinoille, ennenkun
se on olemassakaan.
Näin ollen me olemme tulleet siihen, että rahan,
esineellistetyn lyön, vaihtaminen elävään työhön rik­koisi
joko aryolain, joka kehittyy kapitalistisen tuo­tannon
vallitessa, tai lakkauttaisi se kapitalistisen
tuotannon, jonka perustana on palkkatyö, tosin vain
siinä tapauksessa, ettemme ota lukuun yllämainittua
ristiriitaisuutta, mikä vallitsee työn käsittämisen tava­rana
tuotetun tavaran välillä.
Jos ajattelemme, eitä kaksitoistatuntisen työpäivän
raha-arvo oli §600, ' niin tulemme vastikkeita
vaihtamalla siihen tulokseen, että työläinen saisi kak­sitoistatuntisesta
työpäivästä myydessään sen markki­n
o i l l a $6.00. Näjn ollen olisi hänen työnsä hinta ai­van
sama kuin hänen tuotteensa hinta, joten hän ei
luottaisi mitään lisäarvoa työnsä ostajalle, sillä nuo
?6.00 eivät muuttuisi pääomaksi. Näin kaoaisi kapi­talistisen
tuotannon perusta. Multa tämän mittakaa­vani
mukaan hän todellisuudessa niyy työnsä ja sen
mukaan hänen työnsä on myöskin palkkatyötä. Toi­nen
mahdollisuus on se, että hän saa 12-tuntisesta
työpäivästä vähemmän kuin $6.00 eli siis vähemmän
kuin 12 tuntia työtä, esim. •lO, 6 jne. tuntia työtä-
Kuitenkin, e i tee tämä erisuuruisten arvojen yhtäsuu-
' reksi asettaminen' mahdottomaksi arvon määräämistä.
S i l l a jos pidetään työtä tavarana j a pääomaa, työn
tuotetta, samoin tavatana, ja\ näiden kahden tavaran
arvot määrättäisiin yttäsuurilla työmäärillä, niin seu-
Työläisten ja farmarien yhteisyys
Tämän maan rahamiehqf ja teollisuuden harjotta­jat
riistävät haikailematta sekä teollisuustyöläisiä et­tä
työtätekeviä farmareita. Kummatkin ov3t nykyisen
järjestelmän alimmalla asteella. Ja hallitus j a yleen­sä
hallitsevat ainekset eivät tee mitään niiden vääryyk­sien
korjaamiseksi, joista työtätekevät kansanjoukot
kärsivät. Ne j o i l l a on valta, käyttävät sitä )ihoittaak-seen
herrainsa, viljakeinottelijain, "teollisuuskapitalis-ticn,
pankkiirien ja kaikkien riistäjäin ja keinotteli­jain
kukkaroita.
^ Ja itse varsinainen kapilalisliluokka käy samaan
aikaan häikäilemätöntä taistelua niitä työväen kerrok­sia
vastaan, joille se muka Jiyväntekeväisyydessään
on antanut työ|tä. Käyttäen hyväkseen teollisuudessa
vallitsevaa lamaannustilaa on ruo kapitalistiluokka
polkenut palkkoja, pilent. työpäivää ja heikontanut
hyökkäyksellään työväenunioitä. Jokaisessa lakossa
on hallitus liittoutunut rahamiesten yhtymäin kanssa
työväestöä vastaan. Se on käyttänyt poliisivoimaa,
sotavoimaa ja oikeuslaitoksia pakottaakseen rahamies­ten
ryhmän määrittelemillä ehdoilla työläiset takai­sin
työpajoihin ja kaivoksiin. Estetuomiot työläisiä
vastaan pyat jokapäiväisiä ilmiöitä.
JEflsimSinen tehtävä, mikä on farmareitten ja
lyöläi^ten ^dgsg^, oh saattaa itsensä hallitsevaksi voi­maksi
fiallituksem JRahamiesyhtymien kontrolli on
murrettava. Työläisien )fl farmareitten hallitus on pe­rustettava.
Farmareitten ja työläisten suurin vihollinen on se
rahaillJesloisten ryhmä, joka jelää farmareitten,ja työ­läisten
työn tuloksista. Meidän puolueemme on se
järjestö, joka on tykkänään koikoönpantu farmareista
Leningratissa il­mestyvässä
"Va­paudessa"
Idijo-tetaän:
Muutama viik­ko
takaperin oli­vat
Hovinpellolla
häät. Häävierai­ta
oli joka suun­nalta
ja m. m. myös Piilovasta Kä­pälän
Sohvi, Siikalasta Hutun Si­mon
Liisa ja Hov-inpellolta Vä^n-näsen
Hilma, jotka humalassa, ryy-jiskeltyään
"samagonkkaa" mieshu-malikkaiden
joukossa hirveästi me­luten,
puiden nyrkkejänsä pöjrtään
-— huusivat: Myö emm' pelkää ket-tää
— tulkaaha \Tia! ja n.e.
Vanhemmat ihmiset huokaillen ja
peläten pakenivat ja vielä mennes­sään
siunailivat: "He ovat piruilta
riivatulta".
Paitsi näitä kolmea nuorta tyttö­raukkaa,
joita käy oikein sääliksi,
löytyy * Siikalassa samanlaisia koko
joukko. Siikalan nuoriso kuvittelee
itseään hyvinkin viisaaksi ja tässä
viisaudessaan hulluttelee ja nauraa
semmoisia, jotka ovat päässeet oi-poristamassa
amerikalaisten j.
w.wdäisten kättä, jotsa nsm ©l-iein
sääntömääräisissä kakoakKis-saan
laativat ponsia heMSn vjnefi-äisen
olemuksensa vapauttamisek-tuaan
mitään voisi, vaikka panisi päästäkseen edeUeen- rauhasia
jatkamaan kurjaa' työtään.'•
Mutta sen sijaan, että rehelliset
järjestyneet työläiset liittyisivät
baltimorelaisten jä xauid^jx i.w.w:.
Iäisten protestiin, me huudamme
Venäjän uljaalle raata»ist(«e sen
taistelussa taarctonStiksen • - mustia
kätyreitä vastaan:
<Ä1 yli p^stä perhanaa, sä poi­ka
urhoinen.>
kaikki Suomen yarat ja energian
fiihen tarkotukseen seuraavan sa­dan
vuoden aikana. Sellaiset yri­tykset
muodostavat suorastaan
köyhältä kansalta' kiskottujen ar­vojen
hävittämiseksi.
3Iuun hulluttelun lisäksi on Suo­messa
nyt ruvettu rakentamaan
taistelulentokoneita. Suomen leh­dissä
kerrotaan tästä eöesottanM-sesta
seuraavaa:
Tähän asti on kotimainen lento­koneteollisuus
työskenneiiyt yksin­omaan
tiedustelulentokoneiden val­mistuksen
alalla, mutta on nyt val­mistunut
ensimäinen taistelulento­kone,
joka äskettäin suoritti on­nistaneen
koelennon. Koneen on
tyneitten talr« ^ """^^
ammattitaitoine^l.a^^^^^lL
yalonpoika oli ja «S
käranka ja
konstruoinut lentokonelnslnööri ji.
V. Berger, joka on kolme vuotta
opiskellut lentokoneiden rakennus
tekniikkaa lentokonekorkeakoultis •
sa Englannissa ja toiminut ilma
laivavoimien lentokonetehtaan kons-truktöörinä
noin vuoden ajan. Ko­netta
alettiin rakentaa tammikuun
keskivaiheilla ja on kone nyt vai
mistunut ja on jo suoritettu eosi-mäinen
koelento, jolloin tehtaan
vakinainen koelentäjä G. Jäge>-
holm tilaisuuteen kutsuttujen asi­antuntijain
ja sanomalehdistön e-dustajain
läsnäollessa KeliosI y:'
3,000 metrin korkeuteen, viipyen
tällä matkalla noin 15 minuuttia.
Matka olisi /sujuhut nopeamminkin,
kealle sivistysradalle ja ovat jo osan j mutta ensimäisessä kokeessa ei hra
kulkeneetkin sitä, kehittäen ja opet-rjägerholm tahtonut liitä ottaa irti
taen itseään oikeassa valistustyössä:
lukutuvassa, laulu^ ja näytelmäseu-roissa,
toimeenpanemalla juhlia y.
m. — " E i myös vuoa jouvetakkaa
kirjat kiäjes istumaa ja oppimaa
niitä kuonahtelleimissii, myö pa-remp
lämmitämmä saunan ja pite-lemm
pessotoi, ehk pojatkii tulloot
ja-sauvat istuu lämmis, a myös välis
ain viel keträtäänkin, a sit tu6s
piemm l y s t i i "— sanovat siikalaiset.
Pojat tietysti tulevat milloin hert­taisina,
että pois tieltä, milloin taas
suorastaan tappelemaan. Ön tapah­tunut
hjrvin usein, että poika nakut­telee
tytön päätä lattiaan ja tukka-villoista
kiinni pitäen saunasta rai­tista
ilmaa hengittämään. — Toisi­naan
paiskovat tyttöjä tuvan-luh­dista
alas, niinkuin kävi Yllön Mai-kölle
— se oli lääkärillinen toimi­tus.
'
Irvikuva V apun vie­tosta
ja työläisistä, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään
kapUfllistJien Järjestelmän poistamiseksi yhteiskunnas- Industrialistin Worcesterin, Mass.,
. .. ^ " l a - . I . kirjeenvaihtaja kertoo:
la ,a farmareitten j a tyol4.8t(ml^allUuksen perusta- -^g^^^^j^^^^^ Vapunvietosta jo-miseksi.
Se toimii joka suhteessa julkise&tl." Sillä ei
ole mitään yksilöpyrkimyksiä ja se ei "hyväksy itsel­leen
mitään sellaisia menettelytapoja, jotka eivät lar-kottaisi
maailman tuottajaluokkien edun turvaamista.
Imperialistinen paine Canadassa
Sitä prosessia, mikä heikentää imperialistista suur­valtaa
siten, että sen siirtomaat tulevat talpuddllisesti
riippumattomiksi j a siten löyhtyvät ne siteet, millä ne
ovat keskushallitukseen sidotut kuvaa hyvin Canadan
tila.
Ennen sotaa o l i Canada miltei kokonaan riippuvai­nen
Suurbritanniästa, sillä pääoma käytti riistossaan
sen luonnonrikkauksia. Äskeinen tutkimus osoittaa,
että brittiläisiä pääomaa on-kaikkiaan sijoitettu Ca-nadaan
. $1,890,000,000. Vain$50,000,000. tästä sum­masta
on sijoitettu sitte vuoden 1914, mikä osoittaa,'
että maailman sodan puhkeamisen jälkeen on Canada
saanut pääomaa muista lähleistäi .
C a n a % on rakentanut teollisuuden riippumatta
emämaan kapitalisteista ja sama prosessi on ollut
käynnissä vuoden 1914 jälkeen muissa Britannian
siirtomaissa. Ne voivat nyt itse tyydyttää kotimaiset
markkinansa ja sen lisäksi tuottaa ylijäämän, j o l l e on
markkinoita ulkomailta saatava. Sen sijaan että ne»
lähettäisivät raaka-aineensa E n g l a n t i i n . j a niistä vasti­neeksi
saisivat takaisin % valmiita teollisuustavaroita,
kilpailevat ne maailman markkinoilla valmiilla tava­r
o i l l a emämaan kanssa.
Taloudellinen riippuniättomuus on potiiltisen riip­pumattomuuden
perustus. Ja tämä aiheuttaa nyt sen
sentrifugaalisen (keskustasta pois pakoilevan) pyrki­myksen,
mika^nykyään on ilmeistä Britannian suur­vallassa.
Ei millää^n valtakuntapropagandalla voida estää
tätä brittiläisen siirtomaailmperialismin irtautumis-pyrkimystä
nyt, kun sellaisella ei ole enää mitään'
voimakasta taloudellista pohjaa.
ku-sana. Olemme kymmenien vuo­sien
_^ajan kuulleet puhuttavan Va­lusta
työläisten - juhlapäivänä.
Olemme kuulleet, että se on kan­sainvälinen
V o i m a n ä y tÖ3päi\rä.
Kuinka lienee ennen ollut, nyt ei
ainakaan suomalainen työväestö
tunnusta sitä päiväkseen^ jv.>s -lie
muualla, hiin ei ainakaan henki­sestä
köyhyydestään tuT^ne*uisa.
Worcesterissa. Olihan täällä pie­noinen
joukko koolla, parisataa
^henkeä, * ohjelmatilaisuudessa, jon-
•ka olivat järjestäneet yhdpssä Am.
Sos. puolue ja i.w.w:läiset. Ohjel­maa
oli koko paljon, kaksi mihu-jaa
y. m. Heidän puheitaan en.
lähde kertomaan, sillä se on jokai­sen
velvollisuus olla sellaisissa ti-laisuuksifisa.?
Yllä okVän lisäksi sopii hiiomfi-
Uttaa, että Worce8terin workQrs-partylaisten
vappujuhlia vifitettiin
meikäläisten upeassa talossa, jossa
ollut väenpaljous . antaakin selityk­sen
minkä vuoksi edellä mainittu
tilaisuus muodostui . vain ; mitättö­mäksi
nurkkakokouksdjsi.
kaikkea ja teki hän alastuUessa
koneen herkkyyden koettelemiseksi
useita •cJcuolemanrenkaita» — loo-pingeja
— ilmassa. Koetilaisuu­dessa
tehtriin koneella lisäksi pari
muuta lehtoa'7a osoittautui se asi­antuntijain
lausunnon mukaan se­kä
nopeaksi että nousu- ja kääntö-kykyiseksi,
täyttäen taistelukoneil­le
asettavat vaatimukset. Koneen
nopeus on yli 200 kilometriä tun­nissa
ja on, siinä ulkomailla val­mistettua
noin 1^60 hv. moottori.
Tarkoituksena on panna heti alul­la
näiden koneiden s»r»avalml5',us.
Tämä eh^ltiäinen kone on, tul!ut
maksamaan noin 100,000 mk.
Suomen kansan ystävät puliuval
tavallisesti, että tälläkin kannalla
pienuudestaan ja köyhyydestään
huolimatta ovat vissit tehtävänsä,
mutta totisesti sen tehtävänä ei
ainakaan pidemmän päälle pidä ol­la
tappelukoneiden valmistaminen
nälän ja kurjuuden keskellä.
"Revontulet" ahdin­gossa'
Taistelulentokoneitako
vaiko leipää
«KaÄialia tietoja Sak­san
kommunistien
taistelukeinoisla"
• Tämänlaisella rubriikilla ; va­rustettu
uutinen on viime päivinä
kierrellyt lehdissä. Tässä selitet­tiin
niiten Saksassa on toiminnas-
^sa jonkinlainen kommunistien pe­rustama
tsheka, joka panee toi­meen
murhia ja myrkytyksiä. Leh­det
ovat. nielleet tietysti' täydestä
koko • moskan. ,
Nyt on kuitenkin Saksan poliisi
saanut kiinni asianomaiset syylli­set
ja täytynyt peruuttaa , juttunsa
kommunistien myrkjrtys- ja mur-hajärjestöstä
, "valitettavana ereh­dyksenä."
Koko juttu oli keitos,, jota aiot­tiin
käyttää vaalivalttina. — Li­kaista
mehetteyä tosiaan!
^ -—-——o —-
Ote eräästä pöytäkir­jasta
/
Esimerkiksi kelpaavaa
Se suuri läksy, minkä VenSjä meille on opettanut,
on se, että fyöväestöllä,* saavutettuahan vallan ja olles­saan
päättäväinen sen pitämisessä, pysyy myöskin
valta. Se on jo osottanut ratkaisevasti, että ei ole ole­massa
missään sellaista voimaa, mikä ottaisi vallan
Venäjän työläisillä. Siinä maassa on' suuria kärsi­myksiä,
taloudellisia ja muita, mutta kaikeAa siitä
huolimalta Venäjän työläiset valaisevat soihdullaan
tietä turvalliseen ja onnelliseen tulevaisuuten, jonka
teollisuus- ja maanviljelystyöläiset rakentavat itsel­leen.
Näin sanoo Joseph Schlossberg, Amerikan P u -
kutyöläisten Järjestön rahastonhoitaja.
Eikö sellaisessa maassa, jossa
kansa kärsii puutetta ja suoranais­ta
nälkää, pitäisi hallituksen ja
kaikkien' miettiä ja tornia ennen
kaikkea kansankerrosten elämän
huojentamiseksi. Niin tavallisen
ihmisjärjen kannalta katsoen pi-täiS
tehdä. Maan elämä, mlssa ei
siihen pyritä, ^ i ole, oikeilla rai-tella.
»
Jokaisen täytyy säälien ja osaa-ottaen
kuulla Canadaann«rkyäänjiestat^teliessaan ja niitä " s i 5 a^
Suomesta tulevien kuvauksia van- tessaan on todellakin joutunut var-ic
L W. W. liiton Meriliikenne-työläisten
Teollisuusjärjestön Np."
510 Baltiomoren Branchih päätös:
Olkoon päätetty, että me I. W.
•'W. liiton Meriliikennetyöläisten
Teollisuusunio No. 510 Baltimoren
Bränchin jäsenet lausumme »uo-miomme
tyrannihallituksen suh.-
teen Venäjällä ja pyydämme työ­läisten
kaikkialla vaatimaan kaik­kien
poliittisten vankien vajiautta-
"mista siellä.
Ylläoleva on hyväksytty sääntö­määräisessä
työkokouksessa touko­kuun
2ilp. 1914. — E. Gustafson,
branchin sihteeri. (Branchin lei­ma.)'
V * • » /
Kun muistamme, että Venäjän
neuvostohallitus koko Venäjän
köyhälistön ja talonpoikain aineel­listen
ja aatteellisten etujen puo-
Ruotsissa ilmestynyt toverilehti
«Revontulet» kertoo:
iNorrbottenin suomalaiselle työ­kansalle
ön kotettu puolen vuo­den'ajan
julaista viikkolehteä, jos­sa
on kerrottu ' kansainvälisestä
työväen ja talonpoikain liikkeestä
sekä kirjotettu Ruotsin, erityisesti
Norrbottenin, työ- ja maalaisolois­ta.
l«hti on saanut hyvän mene­kin.
Mutta nykyaikainen lehti ei
voi elää pelkillä tilausmaksuilla.
Tai-vitaan •ilmoituksia ja avustuk-sia.
Niitäkin on vähin ollut, mut­ta
ei riittävästi. Puoluejärjestpt,
ovat lehteä vähän avustaneet mut­ta
ei tarpeeksi. On siis otettava
harkittavaksi, täytyykö lehti lopet-taa.
'Suomenkielisten järjestöjen
ja tovereitten on nyt harkittava
pidetäänkö lehden painattamista
edelleen välttämättömänä ja voisi­vatko
ne saada kokoon varoja Joil­la
lehteä jatkettaisiin- Niiden Jot­ka
voisivat saada jotain kokoon
lehden kannattamiseksi, on, nyt he­ti
ilmoitettava siitä toimitukselle.
Samalla on niiden ilmoitettava,
uulevatko ne. olevan mahdollisuut-.
ta saada elhdelle ilmottuksla. Sa­malla
on niideh lauöuttava käsityk
iensä- lehden toimittamisesta^ Olem­me
kuulleet lausuttavan, että leh­dessä
on ollut liian vähän paikal-lisasiolta.
Jokainen käsittää, että
jos on paljon paikallisasioita, voi­daan
saada vähem*män tilaa mai!-
man asioille ja työväetirilkkeen pe­riaatteelliselle
selvittelylle. Mptta
jos lukijat haluavat enemmfin 'pai­kallisia
asioita niin' koettaa toimi­tus
siten järjestää. ' ^ :
Tällä kertaa ilmoitamme siis,-et-tulee
«K hän AhtetTr"^^ Z
»aalaiSst^^^ ' ^ ^ ^ "
-kan laskenut—"
»SS
estöä, v.1901 59
I^olmatta osaa vä^st^^^^ kak^"
=8 miljoonasta a n s i n ^ , - ^ ^ 6B
olevasta l u o k i t e C ^ t i " * * ^ '^
veluksessa olevaksi ,2 5^"'^
Ranskassa o!i 12 "»"Jooiu,.
«le» palveluksessa.
ta
f!."?r."^ ''• i«n iät»
väestökin t,.. , ° Imten
™ o-
Väestökta. Eanskr^äSS, Ts
miljoonaan asukkaaseen ml, 4-0 ,
miljoonaan v. 1914) n» , ^
«tuotanto lisääni* v . ! ^ ' '^
ia 1910 Välillä Z:Zt^^
prosentia (verrattuna Sak^
prosenttiin). Samaan ,Znl
saantyi sen harkkoraudan^^t
mnoastaan 1.2 miljoonasta 1^
ta 4 miljoonaan tonniin. OttS^
-hupmioon nämä seikat on EaS 1
sus rikas siinä merkityksessä ettL
se on taloudellisesti toimeentuleva
mutta se ei ole rikas jos otetto
lukuun teollisuustuotteiden mZ
ylijäämien kasvu.
Menoarvio.
tä lehden painattamisessa
keskeytys siksi kunne*" toimitus on
saanut takeita, että lehteä voidaan
jatkaa kannattavana.
asema
han isänmaamme oloista, huomen
kansan pohjakerrokset ovat kuin
mieron tien vaeltaja. Jos ansion-mahdollisuuksiakin
on, ; niin silloin
astuu valkoinen hallitus kiskomaan
hirvittäviä veroja omiin tarkotuk-siinsa.
Sen sijaan, että Suomessa halli­tus
koettaisi tehdä :parhaansa mi­tenkä
kansa -saisi leipää ja yleen­sä
inhimillisemmät olosuhteet, siel­lä
tuhlataan varoja^ sellaiseenkin
hullutukseen kuin sotalaitoksen
rakentamiseen. Niinkuin Suomi
sotalaitoksellaan todellisten sota­voimien
kanssa ristiriitaan joudut-sinkin
vallankumouksen ens^mäisi-nä
vuosina pistämään armotta tyr­mään
tsaarivainäan kätjrreitä ja
verta janoovia monarkisteja,'jotka
yhä vieläkin- imperialistien kätyri­en
kanssa vehkeilevät Venäjää
vastaan, niin täytyy enemmsn
kuin surkutella, että i.-w.w Jäiset
nyt ovat riemastuneet vaatimaan
«kaikkien poliittisten Vankien» va­pauttamista
Venäjällä. Jos Jude-nitchin,
Koltchakin, Korniloffin ja
muiden valkoisten kenraalien käty­rit
jonkun sattuman <autta pääd"-
sivät valloilleen, niin varmasti Sai­simme
me heidät ensitoaseen häh-
Kirj. Scott Nearing. •»
Ranska selyisi sodasta 41 miljoo­nan
asukkaan kera, jotka asuvat
noin neljäkyinmentä kertaa niin
suurella maa-alueella kuin New
Yorkin valtio. Lisäksi on sillä- 50
miljoonaan käsittävä siirtomäaväes
tö, joka asuu hajallaan noin neljän
miljoonan neliömailin alueella Aa­siassa
ja Afrikassa.Ennen sotaa
pidettiin Ranskaa Europan yarak-kaimpana
maana ga viimeisen kyms.
menen vuoden tapahtumat ovat
muuttaneet tätä asemaa heikonta-malla
muutamia sen voimakkaimpia
kilpailijoita. • Pintapuolisesti kat­sottuna
on Ranska sekä rikas että
voimakas. - ' li w
Mutta valtakunnat- oVat kalliita.
Ranskalla ei ole ainoastaan valta­kunnan
hallituksen kustannukset
siirtomaissa, jättiläismäisen armei­jan
ylläpitokustannukset,, suurten
ilmaläivastojen rakentaminen ja lai­vaston
ylläpito — ei ainoastaan
kaikki tämä, vaan myöskin hallituk-
SjBh vaikutusvallan sailyti^inen
maissa, joita ön rakennettu Venä­jän
ympärille suojaksi sovietismia
vastaärT ja mjahdoUisiksi markkinoik­si
Ranskan tavaroille jä sijoituksil­le.
Sellaiset diplomaattiset ja fi-nanssiseikkailut
ovat sangeh kalliit
ta. Ranskan arvioidut: laihat sit­ten
aselevon jälkeen kohoavat suo­rastaan
tähtitieteellisiin •lukuihin,
yhteensä 5,161 miljoonaan fran­giin,
mitkä ovat jakautuneet .^seu-faavasti:/;
' 'i^-'-'.
Bolshevikivastaiselle <| I^Veiiajälle
481 miljoonaa/ Viroile"-^1^7^ • TO^
naa, latvialle B.:^iU^
tnalle 1 miljoona, Tshekkoslovakial­le
574 miljoonaa, JngöslaviaUe I -
795 miljoonaa^ Rnmanlaile' \ 1,191
mUjoonaa, PnplaUe 1,056 miljoo­naa,
Unkarille 1 niiijobhar;Itawil-lalle
55 mUj*obnaa. 1^
Vnkkeissa puolentpiste i^^^^
laina Unkarille ja t ^ u e ^^
Voiko llanskä iibivöä voivansa kan­taa
nämä uudenaikaisen'imperialisr
min jättiläismäiset kustannukset?
RanaloB kolioainiinen.
^nskalla on takanaan tuhansien
vuosien aristo'kraattinen kulttuuri
Katsoen tähän heikkouteen ovaf
Ranskan kulungit viime vuosien ai.
kana lisääntyneet huolestuttavaa'
nopeasti. Ottakaamm^ esimerkiksi
sen verot. V. 1913 nousivat I
viiteen^ miljoonaan frangiin v. Wi9 '
11.6 biljoonaan grangiin ja v. 192}
kohosivat ne jo 23.4 . biljoonaan
frangiin.
Heinäkuun 1 p. v. 1923 hyväjc-sytty
Ranskan menoarvio kertoo
koko jutun. Ranskan finanssiji*.'
jestelmän mukaan on heillä ylei-nen
menoarvio ja erikoismeiioarvio.
Yleismenoarvio vuodelle 1923 sää­tää
kulunkeihin 23.4 biljoonaa fran-gia,
josta vähän enemmän kui»
puolet on velkoja varten. Tulot
veroista vastaavat näitä menoja ja .]
pieni erä vielä jää jälelle.
Sitten tulee erikoismehoamo.
Yhdysvaltain kauppavirastoii rapor­tit
osottavat että "kokonaiskulungit
Ranskalle ovat nousseet ^ noin 50
biljoonaan frangiin vuosittain muu- >;
taman viime vuoden aikana." Eri-
;koismenoarvioon kuuluu kustannuk-,
sia hävitettyjen alueitten uudelleen
rakentamisesta, eläkekustannuksis- [
ta ja sen sellaisia. 1 Monet näistä
kulungeista lasketaan Saksan las­kuun.
Mutta ellei Saksa "maksa
odottamattoman suuria summia, tu­lee
Ranskan menoarvion vajaus
tänä vuonna olemaan enemmän *
kuin kaksikymmentä biljoonaa fran­gia.
Toisin sanoen tulee Ranskan .
hallitus kuliittamaan enemmän kuin
kaksi frangia jokaista frangia koh­ti,
minkä se saa normaalituloina
verotuksen kautta.
Ranskan velat.
Pääasiallisin Ranskan menoknor-ma
on velat. Luonnollisesti el 1.
tähän velkaan sisälly mitään muu-,
ta kuin lupa maksaa, mutta josta-^
mä velka kerran hyljätään, leikkaa
se sydämen koko Europan imperia- :
lismilta. Ranskan velka ön nyky­ään
hoin 430 biljoonaa frangia. Ta-liiä
velka jakautuu seuraavasti:
Sodan edelliset velat 25 bilj. fran?.
Sötavelat .......120 „
Lyhytaik. lainoja ..-114 » »
Velka Ranskan pank. 24 ,. "
Ulkomaiset velat ....124 „ « •
Sekalaisia - 23 » » ,
Yhteensä 430 „ »
Tällä hetkellä ei Ranska roaföt ^
korkoa $3,340,000,000, minkä «
on "velkaa Yhdysvalloille. Sama oa ;
sillä sbhde Englanfiin nähden. Tä­tä
korkba ei ole kuitenkaan kuj^
ietettu". Se on ainoastaan l iW
varsinaiseen velkaan. Jos^Ka.^^
maksaisi viisi prosenttia korkoa
kille nykyisille veloilleen, melis.«
mä korko yhdeksänkymmentä osa»
kaikista vuotuisista tuloista.
Valtion vararikko.
Mitä muuta on tarvis. 1
Ranskalaiset ovat V^rnstmO^^^ ,
ren valtakunnan,, mutta hem»
ole/kotona taloudellista j e ^ ' :
joka kykenisi.tuottamaan v a l ^ .
nan rahastamiseen välttämän» 1
nan • Mitä on SIIS tettärai
on sen varastettavaa,
Ranska on xyMynt
k a n Ä l i s e o n p e H i n ^ ; ^ ^
mansodassa . l!.isas=
Saarin ja tärkeitä J^^^^
Afrikassa. Mutta ^ ^^^r^
havaitsee eftä sen ^ ^ ^ ^ ^
peittävät .Vähemman ^kumi­sen
vuotuisista menoista.
kentiesi voidaan asia f sn •
jalla kysymyksiä^ , *
1.; Voiko Ranska-tuBote^^^
kilpaUUarisa Saksan t^roud"^^
lämän? Sopfmus-teki sHn J?-