Vapaus, July 5, 1929

              Sivu 2 Pej-jantaina, heinäk. 5 p;nä — Friday, Joly 5 No. 157 - - 1929
«
.3
i':
l f
'I
? r
l i
F 5
M 4
"•1
i l
• i l
. M 1 li
f-' f
•
r
V A P A U S
V A P A U S (Liberty) ^ ^
S. C . N E I L.
T O I M I T T A J A T :
A . V X A R A < ' * . B k i : j . « > . B. T E N H t N E N , A . P A l V IO
T I L A t J S H L t N A T :
1 » t . »4J0. 6 kk- I2J0. S Ik. 11.75 }. 1 kk. tl.0O. - T W y « J t o a i - J . S e o » « « «kS mtMSU
l •A. KM. 6 k i . » J J O . J kt. 12-00 >« 1 kk- H - O O .
Vetoomus Gastonian lakkotaistelijain puolesta
Yhdysvaltain kommunistipuolueen julistus maailman työläisiMe Gastonian salaliiton uhrien pelastamiseksi
i L M O T U S H i . N N A T V A P A U D E S S A : , v ov AmeTikzii kapitalistUuokka, jonka
S b j e « a . t o a a o . » k « j fix» k « t . . 12.00 k«k^ ~ ^^'^'''^ ^^elä tippuvat Saccon j a V a n -
}^t:;uZ^i::^:Z':!lr.^its.'ai%%^^ verta, on täUä hetkenä tehnyt
- r » o i « = a n u » < > , » k « . uMUr^iOc »^'«^itl^i^.^^-r^"^ salaliiton murhatakseen National Tex­tile
Workers Dnionin eteläisen alueen
4 ip i,»«.r=upii.i- . < i . u i^ „ k i p i . > i n i ; i johtajat j a organiseerajat. Neljätoista
. . : . ^ •;: 'henkeä, joukossa naisia ja nuorukai-
M i n i a a a efc«»e for « i c^U [«extioa. TSe. Tbm >«!.»»•
PW>»glBITf tTTf " T B • TTT J i*mm i <• • »<i • 11 • ™ ~ • .
IMteUaoCskKt 50c k ^ r u . I I Ä » k^lme kertu. — T U i p t o l m o t u j i r a j . U < 6 « a « M « . t i u a r i « » on.
SbetcttiTä i l i i o i a i h i o u «ukitec».
Irditecs aiöttajca il»oie»«ea pUiä olU koottori«M k«ilo
Casen] »drertmtf r » ! » . TSc p « col. iocb.
* c a pU i a Cotada.
, ^ ,ai«. U J i — « . « ^ o « * « « i o i i * e « k.xj««eenBe. kixjc«*kM . , d « I i e « . I H k k ^ r t ^ i u ) .»
^ i i f i n i i i l i o i a M a * : J . V, KA-N.NASTÖ, liikk/;eghoit*)»- • ' . .
V . p , ^ ,„ä3i.a.: H » « « « o » 7 , K « k . r B a i U I r * . 4 D » r t . a St. Poheli» » ^ J - _
T. p . » d « » k « t t o r i : Liberty B u i M i i f . 37 L , . M St. P B b e l i . 1028. P o . . l o ^ : Bo« 69. SadlMiry. O -
V. p » a . l «a r>«'»o i« i»i<^-- BniUip». » 7 _ L ^ n « _ S r J P ^ I i a »?7W.
Isia — union organlseeraajla ja lak­kolaisia
— on saatettu sähkötuolin
kaameaan varjoon Gastonian poliisi-
Gastonian Ittokkataistelijain
Canadan tvöväen puolustusliiton toimeenpaneva kansalliskomitea
on päättänvt vedota Canadan työläi.siin rahallisen avu.stuksen saamiseksi
Gastonian kulomalakkolaisten ja näiden johtajain puolustamiseksi ka­pitalistisessa
oikeudessa, jonka eteen heitä vedetään kymmenittäin te­kaistuilla
murha- y.m. syytöksillä. Toisessa paikassa julkaistaan vetoo-mus,
johon liittyy irtileikattava kaavake, jota voidaan käyttää rahalah-joluksien
lähettämis^issä Canadan työväen puolustusliiton päämajaan.
Sieltä lähetetään raha edelleen tarkotukseen käytettäväksi. Kehotamme
ei vain Canadan työväen puolustusliiton osastoja ja jäsenjärjestöjä, mut-ta
työväenjärjestöjä ja työläisiä yleensä ottamaan tämän vetoomuksen
huomioon ja tukemaan Gastonian taistelijoita mahdollisimman run.saskä-tisesti.
Täten osotamme kansainvälisen luokkasolidaarisuutemme ja täy­tämme
luokkavclvollisuutemme.
Vapaus-lehden tässä numerossa julkaistaan myös Yhdysvaltain kom­munistipuolueen
toimeenpanevan keskuskomitean vetoomus Gastonian
vainottujen työläistaistelijain puolesta, joka lehtemme jo aikaisemmin
julkaisemien uutisten ja kirjotusten lisäksi tulevana täydentää tieto­jamme
sikäläisestä taistelutilanteesta ja sen työläisten eteen asettamista
tehtävistä. Yhdysvaltain kommunistipuolueen pää-äänenkanattaja Daily
Worker lausuu:
Julistus on ensimäinen laukaus siinä kamppailussa, minkä avulla
tehdään tämä Gastonian työläisten johtajia vastaan punottu salaliitto
tunnetuksi ympäri maailmaa, suurten imperialistimaitten työläisille ja
talonpojille ja siirtomaitten miljoonaisille sorretuille joukoille. Tämän
sanoman tulee tunkeutua maailman joka kolkkaan kuuluttamaan tämän
maan imperialistien hyökkäyksestä työläisiä vastaan.
Tämän maan imperialismin hyökkäykset ja niiden uhreiksi joutu­neet
työläistaistelijat ovat jo ympäri maailman tulleet tunnetuiksi. Esim.
Saccon ja Vdnzettin sekä Mooneyn ja Billingsin jutut ovat sitä kuului­suutta
tuottaneet.
Tässä on taaskin tekeillä samanlainen juttu. Gastonian lakkolais­ten
johtajat tahdotaan tuhota pääoman uhrialttarilla pääomavallan hy­väksi.
Asia on saatava kaikkien maitten raatajajoukkojen tietoon. Gas­tonian
työläisiihrien Vapauden puolesta on taisteluun noustava.
Eikä ole aikaa vitkastella. Sillä uhreja vaaniva valtaluokka ei
mvöskään vitkastele. ,
Canadan yleisten vaalien propagandan
valmistelu
Konservatiiviset politiikot ovat alkaneet jo vaalitaistelun vaikka
yleisvaaleihiri lienee vielä vuosi aikaa. Konservatiivipuolueen johtaja
Bennett on kohottanut brittiläisen imperialismin puolesta äänensä Kingin
hallituksen Amerikalle suopeata' politiikkaa vastaan tullikysymyksen
yhteydessä.
Konservatiivit vaativat canadalaisen tiiliin kohottamista amerika-laisten
tuotteiden maahan tuontia vastaan ja pyrkivät toteuttamaan britti­läistä
fiuojelustullia siten, että se poistaisi esteet Canadan kaupalle val­takunnan
sisällä ja samanaikaisesti estäisi brittiläisten teollisuustuottei­den
Canadaan tuonnin haitallisen vaikutuksen. Konservatiivit edusta­vat
Canadan teollisuuden johtavia etuja, jotka pyrkivät lujittamaan ko­timaisia
markkinoita, sekä toisella puolen suurpääomaa, mikä niitlaä
ylivoittoja brittiläisen valtalcunnan sisäisestä kaupasta. Tämän konser­vatiivien
politiikan perusta on tähdättynä hyökkäävänä valmistautumi­sena
brittiläisen imperialismin kanssa amerikalaista imperialismia vas­taani
joiden edut törmäävät vastakkain markkinftsuhteissa.
Kingin hallitus on parlamentissa tuominnut konservatiivien puheet
" F m Alone" ja tullikysymyksissä, ottaen niin sanotun "puolueettoman"
aseman. Tämä sellaisenaan objektiivisesti tähtää liittoutumiseen Ame-merikan
imperialismin kanssa. '
Pasifistit, kuten Woodswprlh ja itsenäinen työväenpuolue, Ewart
y.m. tukevat tätä Kingin hallituksen politiikkaa. Esim. Wo6dsworth
puheessaan parlamentissa koetti tuikuttaa, että "meillä on vastuunalai­suuksia
omalle kansallemme", mutta kuitenkin on meidän oltava Yh­dysvaltoihin
suhtautumisessa varovaisia, huolimatta siitäkin, että " j o t ­kut
meistä ovat iloisia saadessaan kuulua'^ brittiläiseen valtakmitaan.
Nämä pasifj^tit juuri tällä tavalla yrittävät salata työväestöltä, samoin
kuin itse Ramsay MacDonaldin hallituskin, että brittiläinen imperialis­mi
perustuu veriselle työläisten ja sorrettujen kansojen riistolle ja or­juutukselle.
Toiselta puolen taaskin sellaiset A. F. L : n canadalaiset
byrokraatit kuten Simpson joutuvat ristiriitaiseen asemaan, sillä hei­dän
täytyy yhtäällä kumartaa brittiläiselle imperialismille, jota he ovat
ennenkin ylistäneet, mutta toisaalla alistua Amerikan työväenliiton pai­nostukseen
Amerikan imperialismin puolesta sotavarusteluun kiihoituk-
• sessa. •
Kumpikin kapitalistinen puolue ja liberaalipuoluetta seuraavat re­formistiset
hännystelijät, ajavat imperialististen valtojen asiaa työläis­ten
eduille vastakkaisena. YTitäällä Canadan pääoman monopoliaseman
kohottaminen ja korkeammat elintarpeiden hinnat ja toisaalla elintason
polkeminen. Kummastakin tulos on sama. Maailman talouden kriisin
kärjistyminen asettaa Canadan työläisille ja .farmareille : kiertämättömä­nä
kysymyksen sodasta. Porvarilliset puolueet johtavat sotavarustelun
tielle, yhtäällä brittiläisen imperialismin puolesta ja toisaalla Amerikan
, imperialismin puolesta. Kommunistinen puolue järjestää taisteluun so­taa;
vastaan, työläisten riistoa vastaan, ja Yhdysvaltain ja Englannin
työläisten kanssa yhteistä rintamaa imperialistiseen sodan muuttamiseksi
luokkasodaksi työläisten ja talonpoikain hallituksen puolesta.
Keskus.
päällikön murhasta syytettyinä, samal­la
kun 58 myuta lakkolaista odottaa
pitkä vankeus North Carolinan van-kilatsTTOissä,
syytettyinä päällehyök-käyksestä
murha-aikelssa.
Tapaukset, jotka johtivat Gastonian
taisteluun, on tehtävä täysin selviksi
Yhdysvaltain ja koko maailman työ­väestölle,
kunnes sellainen vihan
myrsky on nostettu Yhdysvaltain
murhaavaa kapitalistiluokkaa vas­taan,
että he eivät uskalla toteuttaa
verisen salaliittonsa tarkoitusta.
Järjestymättömiä Järjestämään
Gastonian vankeja vastaan tekais­tun
oikeusjutun avulla kapitalistit
yrittävät tukahuttaa järjestymättö­mien
työläisten järjestämisen Etelän
orjakarsinoissa. Vuosikausia Etelää
on kuuluutettu paikaksi, jossa on ole­massa
runsaasti halpaa järjestymä­töntä
työvoimaa.
Etelän tefctilialueclla puhjennut
lakkoaalto paljasti tämän väitöksen
pelkäksi taruksi. Jokaisessa tärkeim­mässä
tekstillkeskuksessa työläiset
erehtymättömästi osoittavat lisäänty­vässä
määrässä taisteluvalmeuttaan
niiden kurjien olosuhteiden poistami­seksi,
joihin tehtaiUjat heidät pakolt-
.tavat alistumaan. Liike taistelevan
union Järjestämiseksi on saanut val­tavan
kantavuuden. National Textile
Worker5 Union'in ilmaantumisen kaut­ta
näyttämölle tekstilityölälset saivat
päättäväisen ja taisteluhaluisen joh­don.
Siitä Johtuu vimma, mikä nyi
on kohdistettu tämän liikkeen johta­j
i i n .
Eetelän järjestymättömien työläisten
Järjestäminen on valtavan suuresta
merkityksestä koko Yhdysvaltain työ­väenluokalle.
Niin kauan kuin maan
yksi osa pysyy järjestymättömänä, niin
kauan työläisillä on siiuria vaikeuksia
taisteluissa työnteettäjiä vastaan niaan
mistoimenpiteet välitiömasti ovat tär­keästä
merkityksestä jokaiselle työ­läiselle
Yhdysvalloissa.
Taistelnnn rationalisointia vastaan
Gastonian työläisten lakko kohdis- j
tuu rationalisoimis-prosessia vastaan,
joka uskomattoman lyhyessä ajassa
tekee ihmishylkyjä työläisistä. Lak­ko
puhkesi parempien palkkojen puo­lesta
kurjan $8 t ^ $10 viikkopalkan
asemasta, mikä keskimäärin on mak­settu
12 tunnin työstä. Lakko syntjä
hirveän työnjoudutusjärjestelmän ta­kia
j a parempien työ- ja elinsuhteiden
puolesta.
Kahden j a puolen kuukauden aika­na
Gastonian työläiset ovat saaneet
kestää hilllttömlntä mielivaltaa ja
julmuutta tehtailljain ja heidän a-genttiensa
taholta. Heitä on rääkät­ty
kunnes ovat menettäneet tajimtan-sa.
Naisia, nuoria ja vanhoja yhdellä
tavalla, on kiusattu ja rääkätty. Jou-kottain
lakkolaisia on vangittu. M i l i i ­sin
' pistimillä on haavoiteftu kym­menittäin
työläisiä yleisUlä maanteillä.
Kaksisataa henkeä käsittävä naamioi­tu
lauma hävitti union pääkortterin,
miliisin katsoessa hävitystä vieressä
ja hyväksyessä sen. Y l i 150 lakko-laisperhettä,
häädettiin kodeistaan. Joi­den
hinnan he olivat monin kerroin
maksaneet vuokrassa; heidän huone­kalunsa
viskattiin kadulle. Unio pyis-tyttl
telttakylän antaakseen suojaa
häädetyille lakkolaisille, heidän lapsil­leen
Ja vaimoilleen. Juuri se seikka
että he kykenivät säiljrttämään ole­massaolonsa,^
julmistutti tehtailijoita,
Ja siitä Johtui telttakylään tehty ka'
täla hyökkäys. . "
Poliisit ampuivat telttakylään
Nämä toverit, nämä miehet, nallet
Ja nuorukaiset, Jotka nyt ovat vanki­lassa
odottamassa oikeusjuttua mur­h
a - ja päällehyökkäyssyytökslllä, ei­vät
ole murhamiehiä. Mutta Gasto­nian
surmaantunut poliisipäällikkö,
Manville-Jenckes yhtiön agentti sa­moin
kilin toiset kaupungin viidcaili-
Jat, hyökkäsi telttakylään selvässä
murhatarkoituksessa. Hän ja hänen
hurttansa Ja pyssymlehensä alkoivat
ampua telttakylään miehiä, naisia Ja
lapsia. He ampuivat telttoihin. Y k -
mäisenä. Pitkä sarja provoseerauk-sia
ja hyökkäyksiä oli opettanut työ­läisille
minkälainen on vihollinen jon­ka
kanssa he oUvat tekemisissä.
Toinen Ladlow'hi verilöyly tali
vältetyksi
Elleivät lakkolaiset olleet n i i n kau^
konäköisiä, että valmistautuivat puo­lustukseen,
niin olisi LudloWin his­toria
kertaantimut Gastoniassa. Lud-louissa,
Ctoloradossa. valtion miliisi
J . D. Rockefellerin erään agentin ko­mennuksella
hävitti häädettyjen kai­vosmiesten
telttakylän, polttaen kuo­liaaksi
yhteen telttaan yksitoista lasta
j a kak-si naista, kostoksi siitä, että
kaivosmiehet uskalsivat uhata Colo­rado
Puel & Iron Co:n voittoja.
Juuri sentähden, että työläiset roh­keasti
puolustautuivat ja suojelivat
murhauttaa itseään joukottain ilman
protestia t a i vastarintaa.
Älköön kukaan hetkeksikään langet-ko
siihen harhaluuloon, että Gasto­nian
'freimaus' tekstilityöläJsiä vas­taan
o n _ ^ s t e t t y tai paikallinen ky­s
y m y s — kysymys, joka koskee a i ­noastaan
North Carolinaa Ja Etelää.
Kysymys on perusteellinen — Ja Gas­tonian
freimauksen takana on koko
tämän maan porvariluokka. Ollen osa
tekstiliteolllsuudesta. kiiltokangas- eli
rajoniteollisuus, on osa kemiallisesta
teollisuudesta. Rajonltehtaat voidaan
muutamassa tunnissa muuttaa sodassa
tarvittavien kemiallisten aineiden tuo­tantolaitoksiksi.
Se on todellisuudessa
sotateollisuus, joten -on selvää, että
unio, joka uskaltaa järjestää tämän
teoUisuudÄi työläisiä, kohtaa mitä j u l -
rainta vastarintaa.
Vaikka Gastonian tehtaat eivät k u u -
perheitään murhaavalta hyökkäyksel- lukaan kiiltokangas-teollisuiiteen, niin
muissa osissa. Siksipä Etelän Järjes- I s i union organiseeraajlsta, Joseph H a r -
tymättömleh työläisjoukkojen Järjestä» ^ rison. haav9lttui laukauksista ensi-tä,
heidät on valittu Yhdysvaltain k a -
pitalistiluokan verenhimoisen murha-koneiston
seuraaviksi uhreiksi. Sen-tähden
että he eivät alistuneet am­muttaviksi
ja kf.oliaaksi poltettaviksi
poliisipäällikkö Aderholtin ja hänen
huligaahijoukkonsa toimesta, North
Carolinan valtion kaikki voimat on
mobilisoitu heitä vastaan heidän mur­haamiseksi
laillisuuden verhossa. Sar
ma hallitseva luokka, joka Vastauk­seksi
työväestön maailmanlaajuiselle
protestiliikkeelle viskasi Saccon j a V a n -
zettin rääkätyt Raadellut ruumiit jal*
kojemme eteen herättääkseen pelkoa
meissä, kiihkeästi nyt valmistuu rääk­käämään
j a murhaamaan Fred BeaVin
j a Hänen toverinsa koska nämä roh-.
kenivat suojeUa itseään tekstiliyhtiöl-den
lakeijain joukkoväkivallalta.
Maailman työläisten täytyy toimia
Yhdysvaltain j a muun maailman työ­väestön
täytyy rientää puolustamaan
Amerikan kapitalismin käsiin viimeksi
Joutuneita uhreja, työläisiä, jotka suo­jelivat
Itseään tämänlaiselta hyök­käykseltä.
HalUtsevar luokan kosto
näille tovereille täytyy estää.
Tässä on kysymyksessä työväenluo­kan
perusoikeus suojella itseään k a -
pltalistiluokan murhaajien hyökkäyk-sUtä,
j a tällä pohJaUa näitä työläisiä
on puolustettava. Meitä ei voida ter­rorilla
pakoittaa hyväksymään sellaista
terroria, että työläisten tulee ahtaa
tämä seikka ei kumoa sitä väitettä,
että nykyinen hyökkäys NaUonal Tex­tile
Workers järjestöä viastaan on e-roittamattomassa
yhteydessä seuraa­van
maailman sodan valmistelun kans­sa.
Se on tämä unio, joka on paljas­tanut
American Federation'of Laborin
petollisuuteen Elizabethonissa, Tennes-seessä,
j a joka mobilisoi kiiltokangas-työläisiä
jatkuvaan taisteluun rationa­lisointia
vastaan.
Ne^erityö^äisiä järjestämään
Gastonian taisteluun sisältjry myös
yksi Etelän työläisten peruskysymyk­siä
nimittäin neefcrityöläisten järjes-tämiskysymys.
Tässä työssä unioa
vastassa ovat kaikki vanhat Ja k a ­saantuneet
traditiot j a ennakkoluulot,
joita Etelän hallitseva luokka on kol­men
vuosisadan aikana kasvattanut
Neekeriorganiseeraajien alituisena vaa­rana
ovat lynkkaukset. Ainoastaan
köyhien valko-ihoisten työläisten us­kollisen
suojeluksen avulla estettiin
jjnion erään neekeri-organiseeraajan
hirttäminen, ampuminen tai roviolla
polttaminen kiihtyneen lauman toi­mesta,
joka järjestettiin kohta Gasto­nian
taistelun jälkeen. Nämä maassa
sj^tyneet valkoihoiset J;yöläiset, Jot­ka
ovat ajetut tehtaisiin uuden indus-trialisoitumisen,
hirvittävän työnjou-dutuksen
j a raatelevan rationalisoin­nin
orjiksi, ovat jo ensimäisessä tais­telussa
osoittaneet sellaista luokkatie­toisuutta,
joka tuhoaa sen tanm, että
Etelässä on saatavissa halpapalkkai-sinta
Ja nöyräselkäisintä työvoimaa
kuin mitä on missään muualla tässä
maassa.
Tässä Union Johtajia j a Gastonian
lakkolaisia vastaan punotussa sala­liitossa
A m e r i c a - Federation ^of L a -
bor vie tavallista rooliaan kapitalis-tiluokan
agenttina j a poliisi-ilmianta­jana,
Samalla on tarpeellista tuomi­ta
myös Brookwood'in työväenopis­tolla
opinkäynyt Musten "edistysmie­lisen"
roikan kannattaja, Hoffman,
alhaisesta lakonrikkuriroolistaan.
Amerikan työväenluokan taistelu k a ­pitalistisia
riistäjiä vastaan on Gas­toniassa
astunut uuteen vaiheeseen.
Työläiset eivät enään alistu tuhotta­vaksi
ja murhattavaksi vastaanpane­matta.
Ludlow, Calumet ja Fran'*
Llttlen raaka kidutuis fa murha kuu­luvat
menneisyyteen. Työläisten haa­l
i n sankarillinen puolustus Centralias-sa,
Washingtonin valtiossa, vuoden
1919 Aselepopäivänä, oli esipuhe Gas­tonian
telttakylän puolustamiselle, ja
sentähden täinän maan työläisjoukko­jen
yhtenä miehenä täytyy asettua
puolustamaan tämän viimeisimmän
'freimauksen' uhreja. Meidän täytyy
vaatia työväestölle oikeutta suojella
itseään kapitalistiluokan palkatuilta
murhaajilta.
Yhdysvaltain j a koko maailman työ­läiset!
Liittykää puolustamaan Gas­tonian
vankeja!
Järjestäkää valtavia mielenosoituk­sia
tätä uutta miurhasalalilttoa vas­taan!
Asettakaa häpeäpaaluun Amerikan
kapitalistUuokka, että se tulisi hal­veksutuksi
y l i maailman!
Taistelkaa, järjestymättömien työ­läisten
Järjestämisen, puolestaI
Taistelkaa'ayopajajärjestelmää vas­taan
sotateollisuuksissa!
Murskatkaa lynkkaussalaliitot!
Alas työväenluokan pyövelit!
Tuhotkaa imperialistiset sotakor-piot!
Rakentakaa uusia imioita!
Tukekaa National Textile Workers
Unionia! - "
Kauan eläköön valkoihoisten ja
neekerityöläLsten solidaarisuus etelä­valtioissa!
Eläköön proletaarinen vallankumous!
A M E R I C A N Y H D Y S V A L T A I N K O M ­MUNISTIPUOLUEEN
T O I M E E N ­PANEVA
K E S K U S K O M I T EA
Tilaniie ja sen kehitys
METSATYOALALLA POHJOIS-ONTARIOSSA VUODEN
NELJÄNNEKSELLÄ
1929 TOISELLA
Minnesotan kyntömiesten kymmenes
neuvottelukokous
ERIKOISTA HUOMIOTA KONNITETTY OSUUSTOIMINTAVASTAISEN
HYÖKKÄYKSEN TORJUMISEEN
K u n unlomme (L. W. I. U . o f C.)
eri alueiden ie!dbstajat viime huhtlk.
alkupäivinä kokoontuivat kuudenteen
vuotuiseen edustajakokoukseen, ei t i ­lanne
suinkaan näyttänyt loistavalta
union toiminnan menestymiselle. O l i ­han
metsätyöalalla Jo pitemmän alkaa
vallinnut lamaannuskausi. Työpalkat
poljettu mahdollisimman kurjiksi sekä
suuri puutetta kärsivä >työttömäin ar­meija.
Tilannetta pahensi vielä muu­tama
kuukausi aikaisemmin kärsitty
täydellinen tappio, taistelussa parem­pien
palkkojen puolesta. Mieliala
metsämiesten keskuudessa masentunut
j a vähemmän toivorikas. Masentu-neei>
mielialan vakiinnuttamiseksi toi­m
i t t i in työnantajain leirissä kiireisesti.
Kaiken laatuiset, provokaattorit le-vlttellvät
unlostamme toinen toistaan
likaisempia Juttuja, tarkoituksella he­rättää
metsämiehissä vihamielisyyttä
järjestötoimintaa ja etenkin L. W. I.
U : t a kohtaan, jonka he olivat ha­vainneet
kehittyvän vaaralliseksi vas­tustajaksi,
heidän rajattomille riisto-aikeilleen.
Samalla jo-ittäen uskotella
metsämieliille, kuinka yksityisesti neu­vottelemalla
työnantajain kanssa on
mahdollisuus saada parannuksia, mut­ta
ei joukkona vaatimalla.
EdastajakokOQs osoHtaa päättä­väisyyttä
,
Vakavan tilanteen vallitessa osoitti
kokous olevansa tehtävänsä tasalla,
rohkealla pfiättäväissrydellä viitoitettiin
union tuleva toiminta. Virheet ja
tappioiden syyt paljastettiin epäilyk­settä.
Uudet selvemmät toiminnan
suuntaviivat vedettiin. Johto tärkeissä
tilanteissa järjestettiin keskitetym-mäksi.
Voimakas työskentely metsä-nan
noususta, ryhtyivät japparit pol­kemaan
entisiäkin nälkäpalkkoja yliä
kurjemmiksi. Luottaen työläisten kes­kuudessa
aikaan saamaansa lamaan­nukseen.
• Seurauksena moisesta häi­käilemättömyydestä
oli kuitenkin suur­ten
metsämiesjoukkojen nousu oikeuk­siansa
puolustamaan. Metsämiehet
myöskin käsittivät, että järjestymät-tömlhä
^)imimalla ovat he jo etu-,
käteen tuomittuja kärsimään tappion.
Siksi käännyttiinkln heidän taholtaan
L. W. I. U. of C:n puoleen, kehoi-tuksella,
että se ryhtyisi järjestämään
ja johtamaan heidän palkankoroitus-liikettään.
L. W. I. U . of C. johtaa metsämiehet
voittoisai^n taistelnnn
Unlomme taholta, joka el vielä kos­kaan
ole tuplaveen tavöiti jättänji;
metsämiehiä pulaan, ryhdyttiin heti
tarmokkaisiin toimenpiteisiin. • Nyt
muutaman viikon kuluttua, voimme­kin
todeta niiden johtaneen täydel­liseen
metsämiesten voittoon. Samalla
osoittaen oikeaksi sen linjan, jonka
edustajakokous tmiomme toiminnalle
viitoitti, jota linjaa tämänkin taiste­lun
järjestelyssä tiukasti houdatet-tUn.
Erittäinkin määritehnä, pitää
Minnesotan suomalaisten farmarien pöytäkirjuriksl vaUttlln Antti Jokela,
kymmenes neuvottelukokous pidettiin
Brevatorissa, Saiman haalllla, sim-nuntaina,
kesäk. 30 p.; alkaen klo
11 tienoissa. Kokouksen avasi valmis-telukomltean
puolesta A . Silteri, selos­taen
Joillakin sanoilla kuinka nyky­ään
tehdään vasta-agltatsionla yksin-pä
näitä kyntröniesten kokouksiakin
vastaan. Vastustajat koettavat uskot-taa,
että nämäkin kokoukset ovat liian
kommunistisia, vaikka ne ovat vain
tavallisia farmarien neuvottelukoko­uksia,
joissa keskustellaan maanvilje­lijän'
probleemeista, eikä niillä ole m i ­tään
kiinteäää yhteyttä minkään puo­lueen
kanssa.
Kokouksen avaajan esityksestä va­littiin
puheenjohtajaksi Arvo Suomela
ja sen jälkeen jatkettiin muiden t o i -
mihenkilölnden valintaa. Kokouksen
Eri paikkakimDilta
South Poreupine, Ont.
Auto-onnettomuus
tupläveeläiset hajoittajat tarkasti e r i l ­lään
taisteluiden johdosta, tarjoamat­ta
heille tilaisuutta uusia katalaa pe­tosta,
jonka he viimesyksyisessä K a -
puskasinldn lakosa tekivät, on osoit­tautunut
työläisille tuloksia tuotta­vaksi
j a oikeaksi menettelytavaksi.
Koska varmana seurauksena työ­läisten
voitollisesta taistelusta voimme
pitää sitä. että työnantajat valmistau­tuvat
entistä tarmokkaammin riistä­mään
työläisiltä heidän sasvuttaman-miesten
keskuudessa päätettiin alkaa, sa etuisuudet, heti ensimmäisen sopi-
Kokous totesi vallitsevan lamaannuk- ^an tUaisuuden sattuessa, on myöskin
sen järjestötoimintaa kohtaan keino-1 työläisten ryhdyttävä kiireellisesti ja
tekolseksi. voimakkaalla agitatsionilla
aikaan saaduksi. Jolla ei tule olemaan
kestävää luonnetta. Metsätyöalalla val­litsevassa
äärimmäisessä riistossa näki
tarmokkaasti torjumaan näitä työn­antajain
yrityksiä. Ainoa Ja kyllin
tehokas keino työnantajain pyrklmyk-
. .sien vastustamiseksi on järjestäyty-kokous
sen tekijän, joka pakoittaa! minen. L. W. 1. U . of C. on osolttau-työläiset
yhä uusiin Uikehtimisiin. | tunut kykeneväksi j a rehelliseksi työ-joissa
tullaan kaipaamaan union joh­toa
j a avustusta ja että metsämiehet
tulevat silloin turvautumaan Lumber
Workers unioon. jonka he ennen pit­kää
tulevat havaitsemaan värjäämät­tömäksi
taistelujärjestöksi.
Että edustajakokous osui tilanteen
arvioinnissa oikeaan, on viimeiset
kuukaudet meille selvästi osoittaneet.
Huolimatta työtilanteen osittaisesta
vilkastumisesta, sekä paperipuun h i n -
läistien taistelujen johtajaksi, sikSi on­k
i n jokaisen rehellisen, omia j a koko
luokkansa etuja puoltavan metsämie­hen
velvollisuus liittyä Jäseneksi sii­hen.
Niin kauan k u i n suurin osa met-sämiehistä
on välinpitämättöminä s l -
vustakatsojinsi. niin kauan olemme
myöskin heikkoja taisteluissamme.
Järjestyneenä on metsämiehillä mah­dollisuuksia
saavuttaa huomattavia
etuisuuksia nykyisiin oloihinsa. — S.
t,k. 3 p. Timminstn ja So. Porcupinen
välisellä niin sanotulla tervatiellä,
Nummela ajoi autonta tieltä sivussao-levaan
10 tonnin tiejyrään, vauhdilla
mikä katkaisi Jyrän etunenässä ole­van
rullan akselin. Autossa olleitten 6
henkilön kohtalo on kuulopuheitten
mukaan seuraava: auton ajuri Num­mela
on juossut metsään, hänestä ei
tiedetä sen enempää, on vaan nähty
verisiä jälkiä metsässä kun on oltu
etsimässä; Tantarimäki. kuollut hos­pitaalissa
joitain tunteja myöhemmin,
räätäli J . Marjamäri on hyvin huo­nona
j a oli hänessä tehty leikkaus e i ­len
illalla, ollen hänen tilansa arvelut­tava.
Eräs toinen henkilö Jonka nimeä
en ole kuullut, on myöskin heikossa
tilassa hospitaalissa. Kaksi muuta on
autossa ollut, vaan ovat säilyneet
suuremmitta vammoitta. Nämä kaikki
olivat suomalaisia j a on tässäkin on­nettomuudessa
syy väkijuomissa. K a i k ­k
i muut, paitsi Nummelan poika, o l i ­vat
alkohoolin "kontrolleeraanria", ja
sen varmuutta ei kukaan voi todistaa.
Kyllä tästä saisi ottaa vähän kan­salaiset
huomioon. Sitä voi käydä Jus­t
i i n yhtä ikävästi kenelle hyvänsä, ci
sitä aina pääse pienellä kuperkeikalla
j a ojassa käi^nnfllä josta voi sanoa,
että kun vähän rapakaaria oijon
n i i n se on O. K .
puheenvuorojen merkkaajaksi J . P i h ­l
a j a ; ponslvallokuntaan A . SUteri, Olga
Laine j a J . Kärkkäinen; edustajien re-gisteeraajiksi
Nevala ja Eteläinen;
pöytäkirjan tarkastajiksi A. Silteri Ja
A. Ulvi. Lehtlraporttereiksl valittiin:
Uudelle Kotimaalle O. Wallin, Työ-mfehelle
V. Riihinen j a Toverittarelle
Ol^a Laine.
Sen jälkeen piti kokouksen avauspu­heen
O. Wallln, Uuden Kotimaan l i i k ­keenhoitaja.
Lyhyessä puheessaan han
loi silmäyksen farmarien nykyiseen t a ­loudelliseen
asemaan, sanoen riiston
kohdistuvan niihinkin farmarelhln,
jotka maiden laajuuteen ja laatuun
katsottuna näyttävät olevan parem­malla
puolella. Edelleen hän osottl
kuinka ylimääräisen kongressin laati­masta
farmarien "avustuslaista" tulli
farmarien kiristyslaki, jonka avulla"
kiedotaan farmarit entistä enemmän
suurkeinottelijam riiston alaiseksi, k u ­ten
osottaa sekin, että lain käytän-töönpanokomlteaan
on valittu suurka­pitalisteja,
työtätekevien farmarien
riistäjiä.
Sairaus- j a ioakkaasavasta^ysymys
Työjärjestyksessä olisi ollut seuraa­vana,
tai ensimäisenä varsinaisena k y ­symyksenä,
keskeneräinen asia, sai­raus-
ja loukkausavustuskysymys.
Mutta kun .sen asian eteen toimimaan
valitun komitean taholta ilmoitetuin,
että asla on ollut käsiteltävänä Kes-kusosuuskunnan
vuosikokouksessa, ja
että sieUä on tehty alote asian edel­leen
kehittämiseksi, niin päätettiin -^e
sivuuttaa tällä kertaa.
Sonryhtiöiden maiden InoTatos valti­olle
j a verovapaus
oli seuraava kysymys, joka niinikään
on ollut esillä jo Cromwellin koko-liksessa.
Kysymyksen alustaja ei o l ­lut
kokouksessa, mutta siitä huolimat­ta
päätettiin ottaa asia esiUe. Keskus­telussa
tuotiin esUle tapauksia, että
suuret maa-alueet, joista suuryhtiöt
ovat raiskanneet metsät, saavat olla
verovapaina., joutumatta silti valtiol­le.
Ja se seikka, että niunä maat ovat
verovapaita, merkitsee lisää verokuor-maa
köyhille farmarellle,sillä verotu­loja
täytyy oUa joku määrätty summa
Sen sijaan on Ilmeistä, että jos köy­hän
farmarin verot jäävät maksamat­ta
kolmelta vuodelta, niin omaisuus
myydään armotta.
Toimenpiteeksi sen ejÄkohdan kor­jaamiseksi
suositeltiin lalnlaatijakun-nan
edustajien puoleen kääntymistä
ja protestien lähettämistä laihlaatl-jakunnalle.
Asia jätettiin ponsivaiio-kunnalle.
Otettiin puolen tunnin pälvälllsloma,
jonka jälkeen N.S.C.L:n sihteeri A -
lanne selosti Farmers Union toimintaa
ja sen alaisena toimivien liikeyrityk­sien
rakennetta, kosketellen samalla
kysymykseen.'josko suomalaisten f a r ­marien
olisi edullista Hittyä Farmers
Unioon j a olisiko mahdollista, että jä­senistö
pääsisi asioiden määrääjäksi
mainitussa uniossa. :^
Kysymys aiheutti koko laajan kes­kustelun,
tullen päätökseksi se, että
olisi seurattava union toimintaa j a et­tä
lehtien olisi selostettava enemmän
uniota koskevia asioita.
Edosins
Edustajien reglsteerauskomitea esit­ti,
että kokouksessa on 16 valittua e-dustajaa
ja osanottajia, jotka eivät
edustaneet mitään liikettä tai yhdis­tystä
47. Siis registeeraantuneita osan­ottajia
oli kaikkleen 63.
Valitut edustajat jakaantuivat seu­raavasti:
Cromwellin yhdistyksestä J .
Pihlaja, J . Kärkkäinen, R Nevala ja
I. Lehtt.
CromwellIn Naisjaostosta Edla
Niemi.
CromwellIn osuuskaupasta F . Niemi.
Meaäow Brookin Yhdostyksestä G.
Annala ja J . Annala. '
Cookin osuuskaupasta G. Nurmi.
Linden Crowin klubista H : W i l t a -
nen.
Brookstonin haallyhdistyksestä J.
Niemi ^
Brevatorin yhdistyksestä Mrs. Ulvi,
A. Siiteri j a C. O. Johnson.
Uuden Kotimaan veljesedustäjana O.
Wallin j a Työmiehen V. Riihinen?^
. Hyökkäys keskitettyä osnusliikettä
• vastaan
Kysymyksen osuustoimintaliikettä
vastaan tähdätystä hyökkäyksestä a-lusti
lyhyesti A. Suomela, Brookstonin
haaliyhdistyksen edustaja. Toisen a-lustuksen
samasta kysymyksestä esit­ti
Brevatorin Yhdistyksen edustaja A .
Siiteri. Alustuksissa samoin kuin kes­kustelussakin
painostettiin osuustoi-mintavalistustyön
tärkeyttä. Saman a -
sian yhteydessä tuli keskustelun alle
kysymys myöskin n.k. puolueettomasta
osuustoiminnasta, jonka osan toi esUIe
A. Alanne.
liaajan keskustelun Jälkeen siirret­tiin
asia ponsivaliokunnalle.
Työohjelmassa oli seuraavana ky­symys
n.k. Community-klubien hävit­tämisestä,
vaan ajan vähyyden takia
siirrettiin seuraavaan kokoukseen.
Seuraava kyntömiesten kokous
päätettiin pitää Meadow Broi&issa
elojcuun ajalla.
Luettiin Ja hyväksyttiin ponsi kysy­myksestä
"suuryhtiöiden m ^ e n luo- '
vutus valtiolle j a verovapaus". Toisia
ponsia ei oUut vielä luettavana.
I. Lehti Cromwellista, alusti kysy­myksen
seuraavaa kokousta varten.
Kysymys koski erikoisrahaston perus-