Vapaus, March 11, 1927

              PCTjantalna, inaalisk. 11 p;na~--Friday,ilfarch 11 No. 29-r-lS27
GtBSdan snomalaisen työväestön ainoa äänenlcannattaia,
tbnestyy Sodbnryssa, Ont^ msB^i^taina, keskiviikkona
S» perjantaina. '
T o i m i t t a j a t :
S. a N E I L . ARVO V A A R A.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
<i eecond class matter. •
V A P A U S (Liberty)
The only organ of Fiimiah Workers in Canada. Pnb-iidked~
in-Sadbary, O n t , every Monday, Wedneaday
« i d Friday.
- ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA:
NaimailmotakBet n.00 kerta, J2.00 katoi kertaa.
Avibliittoonmeno ilmotokset 60c palstataama.
Nimenmnutosilmotukset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymailmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotokset $2.00 kertaa, $3.00 kaksi kertaa.
KiitosUmotukset $1.00 kerta. ^.
Kuolemanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
kötosIauseelCa tai maistovärsyltä. ^ ^
HaIu'«tantiedot j a osoteilmotukset 60c kerta, $1.00
kohae kertaa. . - .
Tilapäisilmottajien j a flmotusakenttuunen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotnshinta etukäteen.
General advertisins rates 76c per col. inch. M i -
nimam charge for single inserUon 76c. The Vapatw
t l • Uie^bcst advertising medium among the Fmnish
People in Canada
TILAUSHINNAT:
Camidaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.26, kolme kk.
f 1.60 j a y k d k k . - 7 5c
Yhdysvaltoihin j a Suomeen, yksi "vk. $6.50, puoli vk
$8.00 j a kolme kk. $1.76. • ,^ „
Tilauksia, joita ei senraa raha, ei tulla lähettämään,
gaifei asiamiesten joilla onjtakankset. /
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensfmäiseee
kirjeeseenne, kirjottakaa nndelteen liikkeenhoitajan per-
•oonallibella nimellä.
J . V . K A N N A 8 T 0 . Liikkeenhoitaja.
Pariisin kommuimin V
viettäminen lyöväeli kansain­välisenä
puolustuspäivänä
Viime vuosina on maaliskuun kahdeksastoista päivä
tullut tunnustettua päiväksi, jona taistelevien työlitisten
olisi annettava / mitä ^suurin huomio työväenpuolustuk-selle
ja korostettava sen merkitystä sekä periaatteena
: «Itä käytännöllisenä liikkeenä. v
7 Alkuaan tuli tämä päivä kuuluiseesi sen johdosta,
' cttS Pariisin työläiset rohkeasti ottivat käsiinsä vallan
Ja sankarillisesti puolustivat sitä pettäjiään ja viholli­siaan
vastaan.
Käsiinsä ottamastaan valtiovallasta ja sen puolusta-
;::mi8esta^7p^ työläiset luopumaan sen
1 ^ kautta, ^inka. heitä kohtaan vehkeilyillään
iv^8Uorittwat porvari joihin työläiset
:^olivat er^tyneet luottamaan. Kommuunin kukistumi-
'6en seuraukset ovat hyvin'tunnetut. Tuhansia työväen*
) luokan miehiä ja nabia sekä lapsia murhattiin kylmä-
; suuri määrä tuonuttiin ankariin vankeusran-
^vgaistuksiinja-satoja kuljetettiin kurjaan maanpakolai-
, suuteen. • -
k $ V E w tyovä^Iuokan olosuhteiden tanä^
kitsbi se imperialististen snonmtelmiai ratkaisevaa hä­viötä
ja olisi se valtava rauhan tekijä Tyyneellärinerellä..
Useat mutil puhujat vielä-valaisivat Ki^laii vallan­kumouksen
. kysymyksiä' ja sen herättämiä maailman
probleemeja. Petrov selitti, että Kiinan kumous eroaa
klassillisista porvariskumouksista siinä, että ^ on anti-imperialistinen.
Sitten on siinä militaristista sotilas­valtaa
vastassa järjestynyt sotavoima: Kantonin ar­meija
ja kansanarmeija. Ei pistinten paljous selitä:
Kantonin armeijan menestyicsiä, vaan se, että se pis-tintensä
kärjessä kantaa Kiinan kansallisen vapautuk­sen
lippua, joka sisältäpäin hajoittaa vastakumouksen
armeijat. Kansallisen yhdistämisen voivat kumous-armeijat
suorittaa vain siinä tapauksessa, että ne hank­kivat
itselleen talonpoikain aktiivisen kannatuksen.
Petrov korosti sitä, että Kuoitiintang on työväen, pik-kupor\'
arien ja talonpoikain puolue jiS ett9.t|i^ blokki
on pidettävä eheänä. Virheen tdcevät ne to^-erit, jotka
katsovat Kiinassa Jo päättyneen kansallisen kumoidcsen.
Kuomii^ang olisi niin ollen suorittanut historiallisen
tehtävänsä j a ainoa kumouspuolue olisi konimtthistf<
puolue. Keskuskomitea on kuitenkin osoittanut tämän
käsityksen virheellisyyden, eikä ole eronnut JCuomin
tangista, jonka oikeisto kylläkin sitä haluaisi, sillä se
tahtoo sovitella imperialistien kanssa. Toinen syrjäpy
rinto on eräitten tovereitten puuhaama yhteisrintama
maalla työläisistä tilanherraan asti. Se ei käy, sillä ta<
lonpojat taistelevat tilanherroja vastaan.
Ei Kiinassakaan- voi piihua koko kansan yhteisrin<
*amasta, sillä suurporväiristo on, tilanherrain ja mili­taristien
midcana, siirt^yt vastakumouksen leiriin. Si­tä
peloittaa kansanjouldcojen housu. Mutta tämä suur-porvaristo
on v«iriraitainiieildcö^ ja siksi onkin mahdol
linen Kiinan kumou^sCT* (^i^pitalistinen kehitys. Se
kysymys on edessä, kun on selvitty imperialisteista ja
militaristeista. Työväenluokan pn kohottava Kiinan
kumouksen johtoasemaan.
Ranskan proletariaatti seuraa tarkasti Kiinan ku­mousta,
sanoi ranskalainen edustaja DorioL Kommu
histisen puolueen menestys Kiinassa bn ollut suurjL
Meidän on hankittava liittolaisia Kiinan kumoukselii-
3ille. Imperialistisen intervention, aseellisen sekaantu-naisen;
vaara on suuri. Nyt jo Hanska: lähettää kenraa­leille
aseita ^a tarjop apuaan Englannille.
Hindu Roy kuvasi Kiinan kumousta. 1911 kumosi
feodaalisen monarkian ja toi nimellisen tasavallan,
mutta valta jäi keskenään sotiville sptilaskoplille. Im­perialistit
pelasivat peliäana. Sitten tuli ^aika, jolloin
Kiinan edistysmieliset^ odottivat hyvää 'Ämeril??»lta.: Ver­saillesin
ja Washingtönin sopimukset tidiosivat tämän
harhan. Ulkolaisten jouldcoboikotti 1920 merkitsi kan­sallisen
liildceen astumista kumouksel(iseen yaiheeseen.
Shan^ain tapahtumat y. 1925 todistivat kumousvbi-mien
kypsyyttä. Kumous tulijouJckoliikkeeksi. Ja nyt
ovat kumousarmeijan itienestykset pakottaneet impe­rialistit
nriuuttamaan. strategiaansa. -Ne pyrkivät saa­j^
äivänä tarjoama kuva;oA^jnelkeinyhtä^^ maan Kiinan porvarbtbn -publelleeh sitä hbnunaa
ioilu^öfi annettu noista Panisin Jcbmmtranm^^ kukistu-tJohtaaAiro^^ kauppa
porvaristo, jonka ediit. ovat iniperialismin vastaiset.
Prbl^riäatin tehtävänä oh nyt lujittaa johtavaa oisuuN
taan Kiinan kansallis-kumot^csellisessa taistelussa. Kan­sallisen
taistelun tuloksena on oleva työväen ja talon­poikain
demjokraattinen diktatuuri, joka johtaa taiste­luun
kapitalismia vastaan.
Shaplitse selitti, kuinka Kiinan kumouksen voiton
takuu on se että kommunistipuolue kannattaa Kuomin-tangia..
Jo Sunjatsen^-ki^rpsti-l^äinan kumouk^^^ ei-^*
pitalistista merldtystäi -V.- l ^ ? " nousi Kuomihtahg
maan alta legaaliseksi puolueeksi ja on sitten kehitty­nyt
joukkopuolueeksi. Nyt on sen toteutettava maa­reformi.
Muodostetaan kyläkoihiteoita valvomaan ta­lonpoikain
etuja. Kumouksen aseellisten voiniain on
nojauduttava kansan jouMcoihin. Suhjatsenin idea oli
muuttaa armeija yleiseksiivkähsan asebtukseksi.
'" il 4
^th^' ff
fitnisAa. seuranneista hirveistä päivistä. Italiassa ja Puo-klassa
ovat työläiset fascismin väkivaltahallinnan alai-
:,sina^ Kapitalismin kätyridiktaattorit ovat anastaneet
r valtiovallan ; Bulgariassa, Rumaniassa, Itävallassa ja
iJe^uassa :hjik^ työväenluokan vapau-tuspyrkimykset.
Arvioidaan,-että Suurbritannian van-
/kiloissa on ' nykyään y l i ' viisituhatta työväenluokka*
;]abla kärsimässä heille luokkasodassa tekemistään cri-a
koksista» tuomittuja rangabtuksia. , -
; y saa unohtaa, että yhdeksän -^overianune^
on tämän «maan vankiloissa palvelemassa suhteettoman
pitkiä vankilatuomioita siitä yksinke^aisesta syystä, et­tä
he-kuuluivat työväenluoldcaan ja taistelivat kapita-lUstSluokkaa
vastaan.
V Ca^ puolustusliitto on kaottanut osas­et
to joon ja tyoläbiä pyhittämään tämän työväenluokan
4tabtelujen' hbtorian suuren meikkipäivän kaatuneitten
tovereittensa mubton kunnioittamiselle ja toiminnalle
Ittokkasotavankeina olevien tovereittensa. puolustami-i^
sitks^ ja vapauttamiseksi käytävää tabtelua järjestävän
; Ja johtavan järjestönsä — Canadan työväen puolustus-nltiton
r--- rakent|a^ . ^
] < Se kaottaa tyoläbiä.-vi^täc|iäan maaliskuun kahde^.
^ sättatoista päivää' typväej^iPMplustuspäivänä ja protes-kteeraamaan
kaikkien maitten^ mutta varsinkin Canadan,
^^jcapitalististen oikeuslaitosten tyranniutta vastaan s^ä
kaikin keinoin työväenluokkaa suurem-fpaan
toiminnallisuuteen j a voimokkaampaati järjestäy-ij-
jtymiseen oman etunsa puolesta.
' v v^^C^ rakentamista ja sen
:?töinunnanlaajentämbta kehottaa liiton toimeenpaneva
ikansallidcomitea tukemaan siten, että pidettävissä mub-
^tojuhlatilaisuuksissa kerättäbiin kolehteja, joista ker-
:tynyt raha lähetettäisiin liiton päämajaan.
'i^^^ puolustusliiton toimeenpanevan kansallis­komitean
vetoomus päättyy seuraaviin lauseihin:
;s Toverit! Me tabtelemme työväenluokan oikeuksista
• historian raainta tyranniutta vastaan. Kunnioittakaan!
...meParibin kommuunin ja uljaitten esitabfelijäimme,
kommunaardien muistoa! Jatkakaamme taistelua työ­väenluokan
vapauttamiseksi!
IKIinan kumousliiklceen merkitys
proletariaatille
«Kiinan tabteluilla on maailmanmeikitys. Siitä pu-äiiaivat
eri edustajat Kominternin tpk:n kpkouks^sa,
Ikäläisten asiaa monilta tahoilta. Tov. Manuilski kiin-
^fiäo^tti hluomiota Tyynenmeren kysymykseen,^ johon im-
[^'perialistlsften valtain ristiriita' keskittyy, Amerikan Yh-l^^
jnsvaltoin näytellessä siinä yhdeltä puolen päätekijää,
ffJhjakkaaväa puolta, ^Englannin ja Japanin esiintyessä
l%>«9eltapaoIdta^> viimemainittujen kamppaillessa kui-
Ifjte^kin^ * ristiriitojen ajamina. Tässä
iCtaä purkautumfela. Mutta jos kumouksellinen liike en-
<^QSiSSa voittaa ratkaisevasti ja asemansa vahvistaa, mer-
Japanilainen Katajama sanoi, että he .ovat ylpeät
Kiinan kansan armeijan voitoista. Se onkm järjestetty
Puna-armeijan mälliin. Kumouksella on vihollisia; Ja­panin
imperialismi pitää käsissään Mantshuriaa. Kii­nassa
on vanhoja ammattikuntia, jotka nyt ovat ku­mouksen
_imoIella.,^>^^^^^^^^„^^
; Lbppul9U.^uim Tanpinsan
selostelr; Kiinan Apti^rvägp^ Sisäisiä ristiriitoja, joiden
takia se ei voi johtaa kuhioustä. Mutta vielä on vaara,
että i^uurporvari^tb vetää pikkuporvariston puolelleen.
Vastakiunous myös palkkäa/x.koyhiä maalaisia armei­jaansa.
Mutta .typyaenluök^ i n kasvaa. Nyt
pn luotava luja hallit)^» joka'kokoo maan kumousvoi-nutt.
Sen on oltava luieisissä suhteissa Neuvostoliiton
hallitukseen. Kansanjoukot perustavat itsesuojelusjär-jestöjä.
Talonpojat pn vedettävä mukaan pa%alliseen
hallintoon. Armeijassa pn järjestettävä polii^neU va­listustyö.
Yhtynein voimin Kiinan kumOus voittaa.
Yrjö Sirola.
* — - «Sodan luonne ei riiput ijiita^:
kenen maassa on «vihollinen^, vaan siitä, mikä luoldca
käy sotaa, minkä politiikan jatkoa kysymyksessä oleva
spta on. Jos kysymyksessa oleva sota on taantumukeelr
Ibta imperialistbta ^ t a a , S.O. jos sitä käy kaksi impe­rialistista,,
väkivaltaan tur\'autuvan, ro&Voavan, taantu­muksellisen
porvarbton maailman ryhmää, niin mikä
tahansa (pienetdcin maan) porvaristo hiuuttUu rosvoa­miseen
bsaaoltaväksi^^rja minun tehtatväni, vallanku­mouksellisen
prol^ariaatih 'edustajan tehtävänä, v on
valmistaa maailman proletaarista vallaidcumousfca, kos­ka
se on ainoana pelastajana'^maailmansodan kauhub-ta..-
En saa arvostella asiaa «omans» maani kannalta
(koska niin arvostelee asiaa vaivainen tyhmyri; natsio^
nalblineh porvari, joka ei yTnmärrä^ että hän on leik­kikaluna
imperialbtisen porvariston käsissä), vaan sen
osallisuuteni kannalta, missä olen maailman prpletaar
risen vallankumouksen valmistamiseen, prppagandatyö-hön
ja lähenemiseen. Sellaista on. internatsiohalismi,
sellainen . on internatsionalistin, > Vall ai&umbuksellben
työläisen, todellisen sosialistin tehtävä.» "— Lenin, s
Kirj. J. RAGNAR RUSKC
Lakit päästä!
Liput puoläiehen -4ilas!
Kerro viimeviestin. tuoja
saattamasi salas^
Kerro kuinka KommunaarJU
kantoi punatippuimsa,
kerro heidän taisteluisiaqfi,
kerro sankarkuolemansa!
€Nousi^urkoi,
nousi miehet pystypäiset
murtamahan raatajien
orjankahleet jäiset.
Kukistamaan rahavallan
valkeet hirmuhallitulisel;
aukaisemaan vapauden
aamunkirkkaat valon ukset.
,<Tunmtslauseet:
Ylos joukot sqrroii alta!
Pajamiehet, kuokkeuniehet,
työlle kaikki valta!
Proletaarein veljesvpimin
nouskoon vapaa valtakunta!
Loatkoon tyoläisnousun aika
olemasta pelkkää unta!
<Köyhät valtaan! :
Ylös lyöläistasavalta!
Eespäin, eespäin punajoukol,
raukka, ken ei taistoon malta!
Nämä lauseet rohkeasti
näin he-maailman korviin huusi,
osoittivat että eessä
tuleva on aika uusi.
<Mutta musta
sortavaltq. vielä riehui. •—
YH työläisjoukkoin päiden
surmavimma kiehuu
Tuhansilta raatajilta
pyövelit taas puhkoi povet.
Taistelijat aatteen jalon
kätki hautain. raskaat ovet.
<iHaudat huokaa.
Kyyneleitä itkee ilta.
Nyyhkytykset kentät' nousee
veren tahrcuunilta...
Raatajia vielä seisoo
Uuma kalpeen kalman alan
tovereille^ vannomassa
tulevaisen koston valan.7>
*Lakit päästä!
Liput puolitiehen alas!
Toverini taiston tiellä
joko vannoit kostonvalas?
Joko tunnet tuonen hajun
pelkäämättä kuolemata,
tiedät että käsiis' kätkyy
orjainnousun vuosisata?'
1 Hän öli vakuutettu siitö, että Aaie- ^jjenberg, e i ainoastaanisanoisEa t n -
•iÄan,työvSenluo2^ vielä vie Vöit-|kejnaan tätä nutta työväenEkkeen
: toon sen suuren asian, jota hän on'
• edustanut j a Jonka puolesta hän
I on isäästämättä voimiaan' uhrajmut.
' ÄtaferfEan radikaalisesBa ISkkees-sä
tuskin on ainoatakaan henkilöä,
joka olisi ollut vanuttu niin usein
kapitalistien j a omistavan luokan
toimesta kuin tov. Euthenberg. Sen
jälkeen kun hän sotavastaisesta toi­minnasta
tuomittiin vuodeksi van­kilaan
Clevelandissa v. 1917, on
» ^ a 2 9 —1927
Yllättävänä saapui, tieto. tov. C.
E.J RuthenbHergin kuolemasta. Vielä
aivan hiljakkoin luimme hänen alle­kirjoittamiaan
Workera-kommunis-tipuolueen
juUstuksia. jävuutisia här
nen esiintVmisistaän Amerikan vai-*
lahkumoukseUisen tjröväenliikke^^
'huojprtAtuimpa^a. r.edus^
äsken • uutistiedot i kertoivat m. m.
hänen, osettuneeh puolueemme, ma-jurinehdokkaaksl
Chicagon katipun-gih'
vaaleissa ja ryhtyneen .Vaalir
tabteluun puolueemhie esittämien
tunnusten puolesta.' J a sitten saa­puu'
tieto hänen kuolemastaan! ^ Se
tosiaankin iaapui yliättäii^nä kujn
salama Icifkkaalta taivaalta.. Vht'-
äkkiä täyttyi surulla TOlIankumonk-sellisen.
tabtelijain sydän j a mieli
kävi apeaksi... Siten vaikutti tuo-tieto
jokaiseen vallänkumoukselU-seen
työläiseen.
Tov. Ruthenberg, Amerikan kom-munbtisen
liikkeen kunniakas tais­telija
j a johtaja, mies, joka' oli . k a ­raistu
lukemattomissa kärsimyksis­sä
j a kokemuksissa, mies, jonka sy-kalle
j a sen suurelle vallankumuok-selliselle
'^fisialle, on nyt mennyt,
hän onpobsa. Mutta hän e i pois­tunut'
niinkuin monet niistä yllät­tävistä
"tähdistä",; joita parin v iv
meben vuosikymmenen aikana b-lemme
tottuneet < näkemään' Ameria
kanlpn '^ladikälisnnn .taivaalla; - jotka
tilapäisesti -. ovat . paistäheef; kirk­kaasti,^'
mutia sitten kääntäneet sei­kansa-
koko liikkeelle, jopa tulleet
sen katkerimniiksi -vi^plUsiksikin,
käyttäen kaiken: voimansa j a enerw
giansa sen parjaamiseksi j a hä\it-tänibeksi,
mitä ovat joskus kiih-keästikin
edustaneet (Spargo, Rus­sell,
Vfirney y.m.).. E i , toveri K u -
thenberg poistui niinkuin sankari,
joka' on ollut tietoinen siitä, mitä
hän'on edustanut, jonka koko sie­lu
jä vakaumus on ollut sen liik­keen
Inukana, minkä puolesta hän
on .työskennellyt, tabtellnt j a kär­sinyt.
Hänen viimeiset eanansa oli­vat
vakuuttavat siitä, että niin o l i
asianlaita hänen suhteensa. Hän
kuoli luottavana Icommunismiin,
däh ^beEkui ylQlnomaan työväenluo- puolueeseen ja työväenluokkaan.
TOMIIKSU mTÄ JA TÄÄLTÄ
<||i|isf9t: cahadalaibe»' tirpintenluke toivotoBtA^s ' . ^^ J|Urj#«t&]rtr,iDineB
iS'- viaolt*^^^^ nykyiaB. Canadan .^^sn<c»ia^ poryctrin
• , ' erks-haastattcia. • '
: . ' .... \,:...
"Canadalaincn fyöväenfiike, on
niin toivotonta, ettei siinä kannata
olla mukana", kuulee useiden v i i ­meisinä
vuosina maaha^ tulleiden
suomalainen työläisten huulilta, kun
hieiltä tiedustaa syytä, mikBi et ole
uokkatoveriesi mukana järjestötoi­minnassa.
Mutta luotuamme vain
ylimalkaben katseen Canadan työr
väenjärjestöihin, hoomaamnie täällä
työväestöllä olevan sekä. ainmatilU-sia,
poliiäUisia että osuustoiminnal-isia
- järjte^jä. Näitten lisäksi^ on
vieräsIdeiishlS;^;heW^^ omat' järje^
tonsä, jotka .tiekevat varsin laaja-cantobta
sivistystyötä kansalaisten-^
aa keskuudessa.
Suomalai^llakin Canadassa- on
cohta parin; vuosikymmenen koke­mus,
järjestötoiminnasta. ' J a miltei
koko olemassaoloaikansa ' bn järjes­tö
tehnyt TceskeytymStöntäfaisv^^
tustyötä . sosialistisen . ^öväenliik-keen
tunnetuksi tekemiseksi. Tässä
tehtävässään on järjestö ^tyydyttä­vällä
tavalla onnbtunutkäi, yhdis­täen
toisinaan lähes vibituhatta suo-malabta
sosialistisen li^^eeh y h ­teyteen.
Samoin ovat ka£bdd_muut
eri icansallbuuäet tehneet^V; toiseit
pitemmän, tobet lyhemniäh aJan.
Toisilla kansallbuuksilla.oh enem­män,
tobilla vähemmän yhdistynyt­tä
joukkoa sosialistisen liikkeen ym­pärillä.''
Suomalabet ovat Canadassa aina
tehneet työtä yhdistääkseen kan­salaiset
kansainvälbeen työväen­liikkeeseen.
Toiseen kansainväli­seen
kuuluttiin niin kauan, kun se
oli tabtelevan köyhälistön lipun­kantaja.
Mutta kun Toinen kan­sainvälinen
poikkesi pob proletaa-rbelta
ladulta, jättivät Canadan jär­jestyneet
suomalaiset Toisen kan­sain
välben, ja liittyivät uuteen^
Kolmanteen kansaipväliseen yhty­mällä
tähän maan syntyneeseen
kömmunbtipuolueeseen. Samoin -te­kivät'
useat' 'muut luokkataistelun
kannalla olevat kansallbuvidet. iTu-dessa
puolueessamme emme tähän
mennessä'ole vielä saaneet mafi-dottoman
suuria aikaan, mutta kai­kesta
{mättäen olemme oikeata u -
ralla, rakentamansa monien kansal­lisuuksien
kanssa puoluetta, >joka
kykenee suorittamaan kunnialla teh­tävänsä
kaikissa vaOieissa. .
Työväen luokkataistelujen histo­rian
antama kokemus ei ole vielä
kovin vanha. Se kokemus_mitä o li
enneii Venäjän vaUanknmonsta, o l i
saatu taisteln-; j a järjestäytymlsyri-tyksistä.
, Näihin kokemuksiin pe­rustuvaa
J|atua myöten kulkee C a ­nadan
kommuhi^puolue 'Kominter­nin
määräämillä muodoilla itseään
kehittäen, tunnukänaan ollen: " y h ­teisrintama*',
"kaikkien maiden ^ ö -
läbet liittykää yhteen", "tieto on
valtaa".
hän aina v^hän väliä ollut vanki­lassa
^ja tuskin Uenee kulunut sen
jälkeen yhtään päivää, ettei hän oli­si
ollut-jostakin syytettynä kapita­lististen^
viranomabten taholta. Pari
raskasta tuomiotakin on hän sen
jälkeen osakseen saanut, toisen New
Yorkissa n. s. "vasemman siiven m a ­nifestin"
julkaisemisesta j a toisen
Michiganissa kommunistipuolueen
Bridgemanih kuuluisaan konventsio-niin
osanotosta.- Ensiksi mainitun
tuomion johdosta joutui hän viettä­mään
jo puolitoista vuotta Sing
Singin vankilassa j a ^ i n e n juttu
on ^Aelä liittohallituksen ylioikeu­den
käsissä. Senkin johdosta tov.
Ruthenberg jo joutui muutanian
Viikon viettämään Michiganin val­tion
Jacksonin vankilassa. Ylioi­keuden
päätöstä tässä asiassa on
odotettu jo lähes parisen vuotta,
mutta ei sitä ole vielä kuulunut.
Nyt ön tov. Ruthenberg poissa ja
häntä ei enää millään tuomiolla ka-pitalbtit
voi tyrmiinsä sulkea.
Mutta rohkeana taistelijana me
tov. Ruthenbergln aina tapaatnme-kin..
Kun sosialistipuolue St. Loui­sin
konventsionbsaan v. 1917 hy­väksyi
sotavastaben -kaiman, niin
oi! se' j i i u r i tov. Ruthenberg, joka
päättäväisimmin sitä edusti. Hän
ei p i t ^ y t sitä vain "paperipäätök--
senä", kuten, monet muut sosialbti-puolueen
johtomiehet, vaan hän so­vellutti
sitä käytäntöön, josta seu­rauksena
oli edellämainittu vankila­tuomio.
Mutta yhtä päättäväbenä
j a tabteluhaluisena' hän palasi van­kilasta.
Hän voitti laajojen työ­läisjoukkojen
suosion j a rakkauden
osaseen, mistä on todisteena hänen
saamansa suuri äänimä^ olles­saan
Clevelarii^in kaupungin maju-s
rinehdokkaana sotavastabella oh­jelmalla
v. 191.7.
Sosialbtipuolueessa ollessaan toV.
Ruthenberg kuului aina sen vasem-mbtoon.
San oli Debsin läheinen
ystävä j a Debs myöskin ihaili tov.
Ruthenbergin : antautuvaisuutta ja
päättäväisyyttä ; vällanknmoukäen
suurelle jasialle;; Ku^ toverit Ru-ihenberg,
Wageknecht -ja Chas. B a ­ker
"btuivat" Cantonin vankilassa
sotavastabesta foiminnastaan tuo­mittuina,
oli se juuri Debs, joka
tuon vankilan lähettyvillä kohotti
äänehsä beidäh. asiansa puolesta ja
sai siitä 10 :hen vuoden viankilatuor
mioh.' Kun sitten taas Debs btui
Atlantan vankilassa, oli se tov. Ru­thenberg,
joka voimakkaimmin hä­nen
katsomuksiaan edusti vankilan
ulkopuolella. Mutta hän ei ainoas­taan*
niitä edustanut, vaan kehitti
edelleen, mihin maailman tapahtu­mat
j a työväen lubkkallikkeen vai-leet
tarjosivat otollben tilabuuden.
^uh Venäjän proletaarinen vallan-cuihous
tapahtui Ja Leninin johdolla
)obhevikit perustivat neuvöstoval-an,
julbtaeh voimaan köyhälbtön
diktatuurin, niin asettui tov. Ru-
^^ällankumoukselUsta säuntaa, /vaan
'4b;-öskenie!emaän j a tcdn^tnaan sen
jpuolesta. .Hän t u U d ^ i j ^ syventyi
leninismiin j a omaksui sen .'täydelli­sesti
itselleen. Tätä ei Debs enää
jaksanut tehdä, vOikkaL',hänkin jos­kus
vakuutti olevansa bobheviki k i i ­reestä
kantapäähän astu Vankila,
sarraallobuus j a vanhuus estivät hä­nen
ottamasta sitä askeha, minkä
tov. Ruthenberg ottL Senpä täh­den
tov. Ruthenberg vodkin häntä
oikeutetusti nimittää "sodan edelli-.
sen ajan radikaaliksi". Itse tov.
Ruthenberg on ollut sodan jälkei­sen
ajan radikaali, johdonmukainen
j a selvä kommnnbmin edustaja A -
merikan sanomattoman. takaperoi­sessa
työväenliikkeessä. Hänestä
tulikin Amerikan kommunbtipnolu-een
ensimäinen sihteeri :V.! 1919,
kun sosialistipuolue todennettiin'
haaksirikkoutuneen j a sen keltaiset
rippeet jäivät bergerien j a hiUqui-tieh
kaitsettaviksi.
Sen jälkeen on tov. Ruthenberg
ollut Amerikan konunnnistisen liik­keen
tarmokas toimitsija, oDen
Workers-kommunistipuolueett yleis­sihteerinä
lähes koko sen olemassa-oloajan.
Monissa si^bissä j a ulko-nabissa
taisteluissa hän on ollut
osallisena j a — voimmepa sanoa—
aina edustanut terveintä vaOanku-m'ouksellista
suuntaa. Kun puolu­eessamme
pyrki pääsemään valloil­leen
sulkeutuneisuus j a ^Ȋlootta-mus
työläisten j a riistettyjen far­marien
yhteben jpukkopizolueen
mahdollisuuteen, oli se tov.. Ru­thenberg,
joka piti työläisten ja
farmarien liiton tunnusta yDä ja
taisteli sen puolesta sekä johti tuon
tunnuksen puolueemme keskuudessa
voittoon.
'M
M
I
-1
ti
Jos liikettämme toivottamana p i ­tävät
työläbet uudelleen tarkistavat
puolueemme toimintaa, niin , huo­maavat
he vallan varmasti puolu­eemme
tekevän . keskeytymitttö«(#-pienkin^ "m^^ jäytää. ,TodfeteksemTf-työtä
: joukkojen^ IrokoanriaesBa^p-jg
tiedon, luokkatietoisuuctett^ Ibi^tjrs-työssä.
Ja vaikka ei puolueemme
tähän mennessä muuta olisi aikaan
saanutkaan, niin yllämainitut isei-kat
jo riittänevät' toteamaan sen,
että puolueemme ön puolUe, jobon
niiden työläistoverien on viipynuat-tä
liityttävä, jotka jo kotimaas­saan
ovat lukeuttiheet pbliittbeen
sosialbtbeen liikkeeseen ja^uomät-tava
toivottom;iutensa faafliakäsit-teeksi.
Mutta jos .sellaiset henki-öt,
jotka jp omaavat puoluetbihun-nasta
kokemusta, heittäytyvät tubi/
aiseeh _ tbiyöttomuuden valtaan,
nfiti; Se- on omiaan.kiihottosiaaa.tyo-:
vfen;^jestoja 'vastaan mitS?i>tnIi-sempaän
tabteluun sitä joukkoa,
oka j e i koskaan ole ollut minkääh-abessa
puoluetoiminnassa mukana.
A s t u k i i a B i b viipymättä riviin te
sadat luokkatoverit, jotka toivot­tomuuteen
olette heittäytyneet.
bimintaän c-ostuessanne toivotto­muus
katoaa jokaiselta, jolla^ on i n ­toa
J a tarmoa sekä ennen kaikkea
tietoisuutta niin pitkälle, että v o i
valita itselleen puolueen,^ j o k a ' o-man
luokkansa asian puolesta t u l i ­sesti
jä rehellbesti uskaltaa tais­tella
aina j a kaikkialla: Tämä sel­viö
jos teillä, on, löydätte Canadan
~ ommunistipuolueen riveissä paik­kanne,
aivan kuin olbitte kotinur­kalla.
Viipymättä puolueeseemme
yhtymällä joudutatte koko maan
työväenluokan ' vapautumista kapita­lismin
orjuudesta. —
Tabteluintobena ja kaikkensa
köyhäiistöliikkeelle antavana toi­mitsijana
oli tov. Ruthenberg tun­nettu
j a tunnustettu Amerikan uf^
kopuolellakin. Hän nautti Konunu-nistben
Intemationalen täyttä luot­tamusta
j a o l i m. m. sen. toimeen- ~
panevan komitean jäsen. Voimme
sanoa, että tieto hänen ^ kuolemas­taan
on' mirusanomai. koko-^onaail-man.
vallankumoukselliselle työväel­le.
Mutta meihin, jotka olemme
työskeniielleet' sanomattoniÄh vai­keissa
oloissa hänen kanssaan sa­man
liikkeen hyväksi, se luonnolli-siesti
koskee, kipeimmin! Kultien­kaan
emme saa heittäytyä epätoi­voon
j a pesisimistisyyteen *— se ei
ollut tov. Ruthenbergilk^^miiMi
MubtakOämnle liäne^^ viimeisiä sa­nojaan/'
Sanokaa toyereilte:—- Tii­vistäkää
rivinne, rakentakaa puolu­etta.
Meidän puolueenmie'ja K .
I:n johdon alabena Amerikan .työ­väestö
vbittaa." Pyrkikäämme voin-.
timme mukaan täyttämä^ faänän .
viimeistä toivomustaan: - hankki­maan
puolueeseen uusia jäseniä ja
rakentamaan /Amerikan . työväenlii­kettä
^taistelukuntoiseksi;. Jokainen
s i b tässä suhteessa tekemään jota­kin,
eikä vain sanomaah. Tov. Ru­thenbergin
vakuutus siitä, että sitä
tietä Amerikan työväenluokka voit­taa,
on selvä j a tinkihiätön..
- Richard Pesola.
Työläinen! Oletko
tilannut jo Vapauden?
"10 tai 15 vuotta sitte o l i hel­pompi
.järjestää suomalaisia kuin
nykyään", on toinen yhtöhnllnn-kurinen
väite, joka usein tietoisem­me
tämän; bullunkurbUudeB^^:^^^^
dän tarvitse muuta kuin täidfii l ö e -
ni yleiskatsaus nibtä; moniä^L' por-varillisbta
seurobta^ ToppOaitoksb-ta,
kouluista j a j ^ k b i s t a , joita A -
merikan suomalaisten keskuudessa
oli 15' vuotta sitten: Suondsynodan
suuret oppilaitokset, jbiraa leivot­tiin
pappisniiehia, kymmenet kir­k
o t Kalevan ritarien koulut ei;jni-mbme
seuroineen, raittiuayhdistyk-sien
nimillä kulkevat erinäiset yb-distylcset,
ahtisosialbtiset' ' salaseu-ret,
jotka saiyat' t u n n u s t a ^ j ä tu«
kea Amerikan varsinabUtasbsialis'
tisen liikkeen vastustajilta eekä.fh^^^
nia muita juoma- j a buijauisliikkei-tä,
jotka |>itivät AmerUc^^ t^Sffg^-y
labta työ>mestöä erillään sosialisti­sen
työväenliikkeen valistustyön lä­hettyviltä.
Lisäksi olivat ansio-mahdollbundet
paljon paremmat
kuin nykyään. ,
Vain tämän verran kuridstettu-amme
menneb^rteen huomaamme, -
«ttä vastukset olivat paljon h i r -
veämmät kuin nykyään: kaikkialla
Inokkatiedoton suomalainen väestö,
paremmat ^övoiman myyntimabdol-isuudet,
j:h.e. Sanalla samtttuna
vahva porvarillinen agitatsioni oli
vallassa jokabessa suomalaisessa
asutuskeskuksessa, monine porvaril-iine
sanomalehtineen. ^ '
Mutta tästä huolimatta Amerikan
a Canadan suomalaisten sosialisti-nen,
valistustyö,Ljoidenkin Tjnosien
sisällä porasi tähän porvarillbeeii
taantumuksen yöhön reijän, josta
(ohosi parisenkymmentätuhatta suo-mstur
tilauk
saapu
'"'•^'•^
A H A i
SUPMEE
isi Snoioen MarU
{Canadan Dollarista
LXHETYSKULUtt
_ lähetyksbtä alle $20.00, 60c
Ifisistä: »fiO.OO—$49.99, 80e
fcksistäi $50.00--?75.99 j a *1
ityksista' $80.00^-^100.00 B4
I jokaisdta seuraavalta aiOcava
blta doBarilta. ^
lihkösanonaaliiietsrlnUfa ovat
Iskulttt. $3.£0 lähetyksiltä.
Kaikki sähkdlähettykset .;ehdä
laan Sudborysta Helsinkiin i
l a päivänä. kuin saapuvat V
Ben konttoriin.
bdburyssa j a ympäristöllä asuv
ht käydä Vapauden konttoria
ptamassa erikoisknnsia.
^APILETTEJX MYYDXXN.
bUSTAKAA PILETTIASIOIT
pehkää lähetykset osotteella
VAPAUS,
EBea 6», S U D B I I R Y . ONt.
hpaudelle ottavat rahavälitykBl
lan myöski|i:
I A P A U S B R A N C H O F F I CE
816 Bay Street,
Part Arthar, Öntarlou..
D A V I D HELIN
likkakunnilla Pohj.-Ontariossa.
A . T. HILL,
bto, Ont — Tavattavissa ilta
^ 304, 95 King S L , JB. /
mnton l i i t ti
baea kaiuainvalista publustas*
i on viimebien vuosien aikana
l y maaliskuuh 18 pmä, joka
storiallisesti kuulu ; Pariisin
.aunin vuosipäivä. Sitä päi-
Suhlivat työväenjärjestöt ^ l i
'nan,^ korostaen kapitalismm
ynhiitt- joutuneitten. . työläis-bolustamben
välttämättömyyt-pjpä
lienee asianmukaista, et­ekin
täällä Torontossa järjes-työväen
kansainvälisen puo-fäivän
juhlan maalbkuun 18
een tähän suuntaan» onkin jo
miestä j a naista päivän
alkaien aktnybeksi tekijäk-*
etisten periaatteiden j a me-joen
tunnetuksi tekemisek-
Peen j a osatovereilleen. Pe-
'valukuisett^ paikat saomalai&;^
Btiissendttilla.. vallankiii; C».
. oHvat, j o t k i • saivat / ISuft.
ionkun jo sosialistisessa liik-
I toimineen toyerin mukaan
tina. Työ o l i sib tehtävä
alusta. Mutta siitä huo-
I näyttää Canadan äuomalai-
-'istisen liiJdceen historiikki,
on ollut jo npin. kaksi-uotta
sitten nelbentuhatts
vaikka ei Canadassa • s i l -
'Jut suomalaisia kaikkiaan
uin noin kuusitoistatuhat-
NikuiseUe a^tsionityöUe
•annettava tunnustus; se on
imsteellisesti^ja, hyvin.
|e^ # ^ t i i a 8 l ^ i^
pssa vuodessa oh CatadMn
lomalaisia yli:kyinmfehehtu-p
riimeisinä vuosina siatbja
joilla: OTL mbnmtotinen I
P takanaa&i Vlimeksimai-
[pitäisi ilman rkehotustaasr
I Jnaahantnl<msa' ^^Ikeisenä
I .^öhön puoluetoveriensa
I sitäkin suurenmiälla syyl-
I täällä on heitä vastassa
työttömyys kaikkina vuo-
\ tästä huolimatta he ovat
fobia, pysyttelevät syrjäs-f
joutuu tekemään johto-
F', että he joko alar-arvioivat
f i n n a n tääHä: n i i n , mität-fttei
siihen kannata yhtyä, t in
P on heti maahantulonsa pai
popynyt amerikalainen yk- ma
I joka tuhansia on vajotta- C a i
pattömyyden pimeään yö^
il
Pi
k<
ii
SO
nj
ta
tu
do
sä
ko
ne
"B
jäi
ka