Vapaus, June 13, 1930

              ^^ehiUemme seka liiketuttavillemme on lähetetty tiliote hei-naudelle
olevasta velasta. Vapaus on tällähetkellä hysin ah-Äeise^
tä rahasta, joten olisimme hyvin kiitoUbet, jos asiamie-riitriuttavamme
voisivat suorittaa tilivelkansa ennen kesäk lop-
Iloin tehdään puolenvuoden tilipäätös. Tämä ei ole tavallinen
Unen huomautus, vaan raha-ahdingosta johtunut pyyntö.
Emme varttomaan suorituksia, ennen kesäk loppua.
UIKKEENNHOITAJA.
AHAA
S U O M E E y
gSnomeDMrkka?
ladan Dollarista
lähetyskuliä:
letyksistä - ' V B $ 2 0 . 0 0 . 6 0 .
St J50.00—?79.99 ja
Selyksistä ? 8 0 . 0 0 — . ? 1 0 0 . 0 0 c jokaiselta seuraavalta « -
iadalta dollarilta,
^kset $ 5 0 0 . 0 0 j « siitS ylot
bnofimatu *umm*u »uuruu-j„
BOinaIähetyk.i»ta ovat l i .
lot $3.50 lähetykseltä.
jtn r^»« ottetaan. K u rM
ftdasta Smksta.
iä lähetykset osotteella:
VAPAUS,
[ e». SUDBURY. Oat.
nvapUeUejä myydään.
edustakaa pilettiasioiu
OSUUSTOIMINTA
Liikkeenhoitajien
huolia
Osuusliikkeiden liikkeenhoitajilla
on monessa suhteessa sellaisia l i i -
kehuolia, jolta ei monet osuusliik­keen
jäsenetkään tule ajatelleeksi.
Eivät aseta mielikuvituksissaan i t ­seään
liikkeenhoitajien asemaan ja
koeta arvostella asioita joukkojen
rakentamasta liUckeestä edesvastuul-lisena
joukoille.
Hyvinä työaikoina ja sellaisissa
liikkeissä, jotka ovat vakavaraisella
pohjalla j a liike saatu suurimmaksi
osaksi käteiskaupaksi, ei ole näitä
peloittavia huolia. Mutta työttö-udelle
ottavat r a h a v f i l i t yt
aa& myöskin:
JS MONTREAL BRANCH
196 S t Antoine S t ,
Montreal, Que.
VAPAUS
ARTHUR BRANCH
816 Bay Street,
'ort Arthur, O n t a r^
AARO KIVINEN
Kirkland Lake. Ont.
JOHN VUORI
ottth Porcupine, On .
lARLES HAAPANEN,
idcauppa, Timmins, Oiat.
:ÖHN WIRTA,
t>äview Ave., Toronto, Ont
DAVID HEUN,
ckakannilla Keski-OntanoBU
in työskentelemään parhaan-aan
puolueen hyväksi, sillä
mme tarvitsee kalkki käytet-olevat
voimat tässä piirissä
röhön.
Esytty C. K p . viidennen piirin
n kokouksessa 3 p:nä kesäk.
Bytty Canadan kommunistl-a
poliittisen komitean koko-kesäkuun
6 päivänä, 1930,
viidennen piirin toimeenpa-komitean
vapauttamaan' hä-f^
olmigton jäsenyydestä.
se on sitä Italiassa, T^lon-aialden
ja tUuksien tödelli-oJstajina
oTvat sellaiset suur-t
ja kapitalistit, jotka itse a -
aupungeissa j a ovat fasclsti-
Päänapoja. Tuo vanha lause:
Jllset ovat hävittäneet I t a -
a fasclstivalian aikana muo-
«t entistä kaameammaksi t o -
"leksi, monopolisoituneen
tn veriseksi sorroksi köyhään
ika^toon ja maatyöväestöön
- MaatyöläBistä osa työsken-woliksl
feodaalisin, ehdoin,
^ ladifuTidioUla rsuurtilolUa)
iapitalistisesti johdetuilla
isenia.
^ mainita, että kaikfflä.
ja köyhän talonpoi-
_oristykslllä ja rasituksilla
ffa voimakas noususuunta.
^~sen päiväpalkalla voi h y -
<K«a vain kilon leipää. P a s -
a "ammatUosastojen" s<toia-iwntosopimukset
pjdkoin t a -
aknaiana, työläisille vahi 2 l i i r an
^ r i a l i s t i s t e n sotavarostelu-
"«sesu juuri fascistisessa I t a -
*'"°*sti yltyessä lisääntyvät
LS°saa Terot j a rasitukset
^ t y ö t ä t e k e v i e n riisto e n -
^ a i m a s s a vauhdissa. I m -
™^ sotavarusteluraivon kos-
^ Joahivat siellä j a k a i k k i -
talonpoikain k a n -
S; ^ ^ 0 ^ todellisten olo-lascismin
verisestä t e r -
^ n o l i m a t t a työtätekevien
imperialistista » d a n -
tehostuu. Tmmnk-myyden
kiristäissä työläisiä, jolloin
on maksukyvyttöm3^s ominaista
melkein kaikille liikkeen kannatta­jille,
eipä tahdo liikkeenhoitajana
tietää mikä menettely olisi kulloin­kin
paras.
Yksityiseltä kauppiaalta katoaa
nämä huolet puoliksi, sillä häneltä
el vaadi kukaan edesvastuuta, kun­han
vain kykenee suorittamaan tuk­kukauppiaalle
kuuluvat laskut. Hä­nen
yläpuoledlaan sen jälkeen ei
ole etään, jollekka hän olisi t i l i v e l ­vollinen.
Sen sijaan osuusliikkeiden
edesvastuullisien on kuultava jouk­kojen
lausuntoa ainaklij kaksikertaa
vuodessa. Jos on liikkeen, asema
joukkojen mieliä tyydyttävä, taput­taa
liikkeen kannattajat, jäsenet ja
kuluttajat, käsiään j a liikkeenhoita­jan
rinnan alla ei ole pakolttavaa
kulimua; ei tarvitse niellä kurkus­taan
katkeruutta alas, vaan pura-see
sikariaan miehekkäästi j a saa
Itsestään hyvän käsityksen liikkeen­hoitaja.
Näin saattaa olla vain silloin k un
työläiset ovat maksukykyisiä, l i i k ­keellä
ei ole epämääräisiä, huonoja
s a a t a v l ^ on tullut "liikevoittoa",-
josta voidaan siirtää osa kasvatus-ja
vararahastoon, täytetty kalusto-kuoletukset,
vakuutukset j a y l i k a l k ­kien
kulunkien vielä liikenee osto-voittoa
kuluttajillekin.
Jotenkin noin tulisi liikkeen tilien
osoittaa, ennenkuin saattaisi olla
kaupallisessa suhteessa liikkeenhoi­tajanakin
tyytyväinen liikkeen t i ­laan.
M u t t a tuollaisista tilinpäättelstä
ei voida kuvitellakaan, ellei liikkeen
saatavat osoita aina pienenemistä.
EUei kuluttajat vielä sUloln, kun
niillä suinkin on laskujen suorituk­seen
mahdollisuutta, huolehdi las­kuistaan
ainakin kuukauden kulut­tua.
Kuukauden luotollakin tuntuisi
olevan helppo tehdä liikettä k u n
vain on vakuutus siitä että laskut
tulee sitten suoriksi. Mutta lasku­jen
noustessa liikkeen pääoman t a ­solle
j a ollen vielä senkin ylittä­misen
vaara, alkaa huolestuttaa l i i k ­keen
etumlehiä että melkeinpä v a ­pisee
tehtävänsä edessä.
Njrt on taasen aika ovella että
puolivuoslkokoukset lähenee nope­asti,
liilkkeenhoitajllle ovat nämä
ajat kalkista kiusallisempia Ja u h ­kaavampia
aikoja.
Joukkojen tuomio pailyy liikkeen­hoitajien
pään idällä peloittavana.
ItaUanMn työläiset imperialistisia
sotapuuhia vastaan. J a nlanaskuul-l
a ne liikehtivät fascismlä vastaan.
Huomiota vaille el s aa jäädä se t o ­siasia,
että nämä. Italian työtäteke­vän
j a riistetyn kansan marraskuun
liikehtimiset, vaikka ne olivatkin a l ­kuvoimaiset,
pohjattoman kurjuu­den
j a hädän esUle pusertamia Jouk-koliikehtimistä,
sattuivat sanoihin
aikoihin Neuvostovallan 12-vuotis­päivän
kanssa.
Liikehtimfeten opetukset
Tärkein opetus marraskuun l i i k e h ­timisten
ulkäcolitaiselle tarkasteli­jalle
on se, että niiltä näenune m i ­ten
fascismi seurauksineen, vakavas­t
i varoittaa kaikkien maiäen. fascls-t
e i U n luottamista. Niitä ön kava}i-dettava,
3os I t a l l im työläiset ia. t a ­lonpojat
saisivat vapätulen puhua
muiden maiden työtätekeiille, niin
taa la.<kunsa osuxisliikkeisiin. Tämä
vielä erikoisemmin sellaisten liik­keen
kannattajien olisi tehtävä, j o i ­den
osuusliikkeiden jäsenjoukot ovat
velvoittaneet johtokuntiaan huoleh­timaan
liikkeen tilisaatavien peri­misestä
j a varoittanut pysäyttämään
niiden kasvun. Varmaankin on jo­kaisella
liikkeenhoitajalla ja jokai­sen
osuusliikkeen johtokuimalla h a ­lu
nähdä että joukkojen toivomus
tulisi toteutettua. Kuitenkin -liUf-keenhbitajat
eivät tahdo poikkeus­tilanteessa
olla muuta kuin Inhimil­lisiä,
luotta^^at työttömyyteen joutu­neen
liiketuttavansa lupauksiin e t ­tä
silloin j a silloin saadaan rahaa,
maksetaan laskut ja sitten taaskin
on kalkki ok. Kuitenkin n i i n monta
kertaa tässä suhteessa petytään.
Usein petytään siinä ettei toivottua
ansiotyötä saiadakkaan, mutta pe­tytään
myöskin siinä, ettei laskun
omistajalla olekaan halua sen suo­rittamiseen.
Viimeksi mainittu pettjmiyksen
laatu katkeroittaa liikkeenhoitajia.
Hehän ovat melkein kuin omalla
edesvastuullaan luottaneet tarvit­sijan
lupauksiin j a sitten saa suo­ranaisen
petoksen osakseen, saat­taisi
kiukusta niellä vaikka helve­tin
tulta.
Se. että liikkeenhoitaja pyrki so­vittamaan
käytäntöön sen, mikä o l i ­si
oUut hjrvä ensin, saattaa kään­tyä
hänelle itselleen ja liikkeelle
pahaakin pahemhia^ksl. Joukkojen
ääni jylisee tuomitsevana: Liikkeen­hoitaja
oli kelvoton.
Liikkeenhoitajan huolina on se
että näin saattaa käydä. Kaikesta
siitä huolimatta, että siltä o n a n ­nettu
julkisia huomautuksia jo
ennakoltakin, selvästi aavistetaan
mihin ollaan menossa.
Onko tämä sitten liikkeenhoita­jan,
liikkeen kuluttajien vaiko k a ­pitalistisen
järjestelmän aiheutta­man
yleisen tilanteen seuraus. H y ­vin
monessa tapauksessa on siihen
suurena tekijänä Ulkkeen kannatta­jien
huolimattomuus, jota auttaa e-räiden
tahallinen maksupidättäyty-minenkln,
mutta päätekijänä täl­laisena-
aikana on sille työttömyy­den
aiheuttaman maksukjrvyttömyys.
Jos liikkeenhoitajat olisivat jäyk-kämlelislä
johtokuntien ja jäsenko­kousten
päätösten seuraajia, olisi se
lehkä he^e ensin persoonallisesti
paha, mutta tilipäätösten aikana se
kiutenkln kääntyisi hyväksi. T a -
-varanvalhto saattaa olla tässä t a ­pauksessa
pienempi, mutta liikkeen
kokbnaisBsema on siitä huolimatta
parempi j a pysyy parempana. Pie­nempikin
Ulke saattaa olla kriisin
aiheuttamia myrskyjä vastaan lOO
pros. varmemmalla pohjalla. Jos se
on huoltanut laskujensa perimisestä,
kuin sellainien suurliike, jolla on
saatavat liikettä järkyttävässä kun­nossa.
Epävarmat saatavat kalkista
nurjimmat.
Huomattavalla osalla liikkeemme
hyvistäkin ostajista on ikäänkuin
kasvanut tavaksi, että osuusliikkee­seen
pitää olla aina jonkimlainen
pohjalasku maksamatta, vaikka sit­ten
suorittaakin aina sen päälle
karttuvan laskumääi-än kuukausit«
tain. Mistähän tämäkin johtunee,
ön vaikea käsittää. Johtuneeko s i i ­tä
ajatuksesta, että kuolinpesää sel-vittälssä
on perintotuomareilla e-nemmän
työtä, ansaitakseen hänelle
kuuluvan perintö-osuuden vaivois­taan
palkkiona, vaiko suoranaisesta
halusta saada pidättää osuusliikkeel­le
kuuluvaa rahaa mahdollisimman
kauan hallussaan?
Nyt kuitenkin toivomme liikkeem­me
kannattajilta hyvää huomiota
laskujensa suorituksessa ja erikoi­sesti
lähenevän puollvuosl-tlllpää-töksien
tähden. — Please!
Osuust. tov.. — K . H . k .
kuluttajan, jolla on laskinTffi taka- , ,
mft^n.^ vaikka' lainattava rahaa Harvinainen j a ainut Ulaisuus laa-,
toisUtä työläisiltä, että voisi suorit- tuaan on tulossa meiUe timminsilai-
- - — - ' s i l l e , saamme nimittäin nyt nähdä
sen kaikkialla kiitetyn neytelmän
Murros. Samoin ainut tUalsuus l a a ­tuaan
siksi, kun kirjallisuutemme
ei tunne toista samimlaista näytel­mää.
J a uskallanpa toivoa, että se e -
sityskelpoisuuteensa täyttää tai­teelliset
vaatimuksemme, koska k i r k -
landlakelaiset. joille näyttämönsä on
sen aikaisemmin jo esittänyt, eiväi
ole puhuneet muuta kuin hyvää n i in
sityksestä kuin näytelmästäkin.
Me timmnlsiläiset saimme K i r k -
land Lakella käydessämme hyvän
kermatuksen j a suosiollisen vastaan­oton
j a sik$l toivon että Timmin-sln
suomalaiset myös lähtevät n y t
liikkeelle viimeistä naista j a miestä
myöten. Sillä tottahan me täytäm­me
salin n i i n täyteen kuin he nä3rt;-
tämömme. Sillä minulta on moni jo.
kysellyt — kirklandlakelaislsta n l - ,
mittain — että mahtuuko sinne tei­dän
näyttämölle tämä "Murroksen"
" k a n k i " j a minä vakuutin, että k y l ­lä
se mahtuu j a niinollen he l u p a s i ­vat
tuoda sen kokonaan. Puhuivat
joistakin komppanioista merisotilai­ta
j.n.e. Niitä en ymmärtänyt, k un
ilmoitin sen heille, sanoivat niiden o-levan
harjoitettuja merisotilasjouk-kueita.
Sittenkös minulle välähti
"idea" mieleeni kun muistin, ettei
Timminslssä minun tietääkseni ole
merilalvaa. risteilijästä puhumatta­kaan
j a sanoa paukautin: minnekäs
te ne merimlehenne sijoitatte kun
teillä el ole laivaa? Iloni oli lyhyt,
joku aivan kuin kuiskaamalla — el
tietysti tahtonut minua nolata, s a ­noi:
"me rakennamme sen". M i n u s ­ta
se tuntuu mahdottomalta, vaan
kun sanoja näytti niin varman
rakoiselta, ajattelin: mene j a tiedä.
Sanoivat myös pitävänsä huolen
siitä että esitys alkaa täsmälleen.
Jos mieli nähdä näytelmän koko­naan,
niin on parasta saapua a i ­kanaan.
Kello 8 alkaa esitys. —
K l r k l a n d Lakella käynyt.
'Tankiiat
telijain koolona"
V—sa:
iEUei siellä miehinen mies karaista,
niin ei sitten missään
Minulle oli vankilaretkenl hyödyk­si.
Käsitteet valkoisesta terrorista,
luokkaköstosta ja kapitalistisen val­tiojärjestelmän
mädännälsyydestä
sekä rikollisuudesta saavat siellä
konkreettisen, hyvin ymmärrettävän
ilmaisunsa. Sen kaiken oppiminen,
oman nahan ollessa havaintoväli­neenä,
ei ole aina kovinkaan k a ­dehdittavaa,
jos asian yksilöllisesti
ottaL^ci, mutta oppimista siinä on ja
tjirkeää. Paha on opittava perin,
pohjin tuntemaan ennenkuin sitä
voi poLstaa.
Porin—Haapamäen rautatien r a ­kennustöissä
on käytetty runsaasti
vankityövoimaa vaikka maassa on
tyött&nyys hirvittävän suuri. Van­kityövoiman
käyttöä näytään jatket­tavan
edelleenkin. Virroille rakenne­taan
heitä varten vankisiirtolapa-rakkeja.
Vaasan lääninvankilasta
tuotiin ratatöihin 75 vankia ja k a i k ­kiaan
tuodaan kuulemma työmaalle
500 vankia työhön.
Valtio suhtautuu siis varsin omi­tuisesti
työttömyyden lleventämlsa-siaan;
teettää vangeilla töitä joilla
voitaisiin vähentää työttömyyttä.
MERILÄISEN Y . M. "VALTIOPE­TOSJUTTU
» VIIPUEIN HOVISSA
Viipurin hovioikeudessa oli v.k.
22 pnä kolmannen kerran esillä ko-neasiamies
Meriläisen y.m. salmis-
Mutia tärkeintä on se, että siellä 'laisten työläisten "valtiopetoksen
aivankuJn jokapäiväisen nllttauk'- valmistelua" koskeva juttu. Kuten
sen kautta liittyy yhä kiinteämmin tunnettua, on siinä syytettynä 8
kiinni luokkaansa ja sen taistelut- henkilöä, joista 6 säilytetään vanglt-
Sioux Lookout,
Ont.
» »danlfetsojaL
imperialistinen
heidän yhteinen ensiinäinen^ terveh-dyksnsä
oUsi: kavahtakaa fosdsmia.
Ne varottaiävat kaikkien maiden
köyhää kansaa sanoilla: Tehkää
kaikki mahdolUnen £ascismin estä­miseksi
niaissanne. Meidän koke­mamme
piina j a näännytys, kur­juus
jä hätä velvoittavat teitä estä­mään
<»nlssa maissanne fasdsmin
toteuttamisen. N i i n he tahtovat ter­vehdyksenään
sanoa.
Tällaista fervehtimfsvapautta ei
I t a l i an työtätÄeviUä ole. N e vielä
tänään elävät j a taistelevat kapula
suussa, mutta Joiikkoteot jo puhuvat.
Edellä kasketeOat liikehtimiset ovat
valtavia tekoja. Ne eivät todista a i ­noastaan
sitä. «ttä fascismin v a l -
fakomento on pimllista kcnnentoa.
vaan n e samalla osoittavat, e t& sen
iaKnennon alaisatuiessa olevat työ­.
^ l ^ l f i i v ä n ä , kansalnvän- tätekevät ihmiset valmistautttvafc j a
päivänä, liikehtivät varustaatuvat PTI*'»"?'"'^ surmanls-kun
fascismin rikolliselle hlfmuval-laUe.
Marraskuun liikehtimisiä Italiassa
ei ole syytä nimittää varsinaiseksi
kapinaksi. Niissä el vielä selvästi a -
setettu kysymystä vallasta. Mutta
kapinan luoimepiirteitä niiden l e ­vottomuuksien
yhteydessä oli havait­tavissa.
Sitä todistaa ennenkaikkea
Joukkojen suhtautuminen "potestoi-hln".
Monta palkalllsnyrkklen v i r k a ­taloa
vallattiin. Liikehtimiset olivat
siksi laajat j a luonteeltaan vallan­kumoukselliset,
että ne sälkähdyttä-västl
vavahduttivat fssclslisia val­taherroja.
Aikaisemmin on joukko­jen
pienempiä liikehtimisiä seuran­nut
raaka terrori, murhat j a k i d u -
tt&set. Tällä kertaa nähdään, että
mussolihilaiset eivät ole uskaltaneet
marraskuun liikehtljöitä avoimin
terroriteoin kohdella. Valtaherrat
näkevät, että Joukot edustavat jo
voimaa. Pascistit näkevät, etteivät
ne voi tierroriteolllaan nousevan
luokan voittoa estää.
Mielestäni on siis riittävästi syytä
korostaa, että nämä marraskuun t i ^ -
paufeset Italiassa osoittavat luok­kataistelun
terävöitymistä. Ne ovat
enteenä lähest3rville suurille Joukko-taisteluille,
enteenä vallankumouk­sellisen
luokkataistelun jatkuvalle
kätjistymiEelle. Suuret työtätekevien
joukot nousevat taistelhun fascisteja
kapitalisteja ja agraariruhtinaita
vastaan. Ne kertovat lähenevästä
fcajätalismin ja fascismin tuhosta se­kä
proletariaatin j a sen liittolaisen
työtätekevän tal(mpoikaiston vapau­tumisen
j a voiton aamun koitosta.
Ne kertovat tulevasta Italian työ­läisten
j a talonpoikain vallasta.
Nyt, koska metsävakeat näyttää
olevan vähenemään päin tältä y m ­päristöltä,
tohtii vähän pakista leh­den
palstoilla.
Nyt ne kuuluisat Sioux Lookoutin
työmaat on alkaneet, josta paikka­kunnan
Industrialistln kirjottaja on
saanut vatsan väänteltä, että V a ­pauden
itlrjotuksissa tänne narra­taan
suurta työttömäln armeijaa.
Ikävä kyllä en minä ole nähnyt
Vapaudessa sellaista kirjotusta Jos­sa
olisi sanottu, että tääUä aukee
suuret työmaat, että tarvitaan pal­jon
työvoimaa. Muistaakseni Vapau­dessa
on olut kirjotus. että niillä
työmaiUa on paljon työtä L.W.I.U.
of Canadalle, ennenkuin ne on jär­jestetty
edellämainittuun unioon.
Eiköhän se ollut tähän tapaan. E i ­kä
suinkaan sUnä olisi ollut mitään
pahaa vaikka tänne olisi kehotta­nut
työvoimaa, koska I.W.W. kan-nufcusrenkaan
haalinrakennuksella on
ollut työvoimasta n i i n puute että on
täytynyt töitä viivytTää sen tähden.
Eikös asia ole näin?
Kenttäjoiila, puolustusliiton osas­ton
j a metsätyöläisten yhteinen on
meillä 29 p. kesäkuuta luonnonkau­n
i i l l a palkalla Järven rannassa. Läh­detään
kello 10 aamulla. Siellä suo­ritetaan
ohjelmaa, myöskin urhei­lua.
On hyvä ravintola mammain
lalttamain leivosten kanssa. Palkka
on sioux lookautllaislUe tunnettr,
ettei tarvitse sitä selostaa. Siellä
sitä tavataan.
Metsätyöläiset panee toimeen
haaskat tanssit 23 p. tätä kuuta
Siellä on kaikenlaista "fonla".
Ei oikein kannattaisi noille "naa­pureille"
vastata, koska eivät näy­tä
yhtään pysyvän todessa. Mitä
tulee kannatusrenkaan haalin r a ­hankeräykseen,
josta Vapaudessa
rijalnittlln, on totta, jonka voi tä­män
kirjottaja todistaa — ettei
teille 50 sentin raha jokapalkasta
kelvannut, vaan oli se viskattu t a ­kaisin.
N i i n se o l i asia.
Pietarin veljenpoika.
hhi. SieUä jos missä oppii käsit­tämään
sen voiman mikä on tiiviillä
ja suljetulla talstelujärjestöllä. P o ­liittiselle
vangUle, Joka on joutunut
linnaan ulin hyvän asian kannatta­misen
vuoksi kuin kommunismi on,
selviää siellä, että el pelkkä asla
vielä sodassa voittoa takaa. Tar-vitaan
paljon muuta. M.m, hyvä
armeija sen asian voittoon viemistä
varten. Luokkataisteluvoimamme el
ole. yksJnomaan joukkojen määrä-kysymys,
laatu on tärkein. Vanki­lassakin
muodostuu olojen pakosta
tulna. kun sensijaan 2 heistä on va­paana.
Kun syytetyt Koivuniemi. Scher-bin
ja Jormalainen olivat aikaisem­min
hovioikeudessa kieltäneet polli-sikuulustelupöytäkirjat
välttäen, et­tä
heitä oli Koivuniemeä painosta­malla
sekä Scherblnlä ja Jormalais­ta
pahoinpitelyllä ja uhkauksilla
pakotettu kertomaan siten kuin kuu­lustelupöytäkirjoissa
oli esitetty hei­dän
kertoneen, oli tähän istuntoon
kannevlskaall haastanut todistajiksi
jutussa plllsikuulustelun toimitta-kurinalaista
joukkoa. Porvaristo r a l - neet ja kuulusteluissa todistajina o l -
volsana touhuaa niin. että siellä ole­vain
työläisten määrä pysyy suu­rena
ja heidän jokapäiväinen vai­no,
ja kostopolitiikkansa ajaa työ­läiset
vankilassakin taisteluasentee­seen.
k u n joutuu päivästä toiseen, kuu­kaudesta
seuraavaan ja vuodesta
fuoteen, olemaan aseistetun sorto­vallan
edustajan "kasvatettavana"
Ja sellaisella tasolla olevan edusta-
Jan, niin ellei jukoliste siellä mie­hinen
mies karaistu, niin el sitten
missään. Jokainen uusi kiristys sya-nyttää
koettelemuksia, jokainen ko­ettelemus
näyttää kuka meistä k u -
klQ on. Näin ollen el siellä taiste­lukuntoamme
yksistään teoreettises­t
i kasvateta Ja lujiteta, mutta siellä
kasvaa myöskin sisu, siellä pojat
kairaistuvaö, siellä luokkatalstelljat
oppivat sitkeyttä Ja kestävyyttä.
Eteenpäin, hätäilemättä, miitta hel­littämättä,
sen siellä oppii. Siellä
oppii käsittämään voiton ehtoja, siel­lä
oppii voiton taitoa.
•CTnelmat sellaiset, että paras tals-te^
iijärjestö olisi muka se, jossa jo­k
i n e n Ilman mitään rajoituksia
veisaa ^omaa hallelujaansa, katoaa
j a ' ^ v e r l k u r l n , "puoluekurin, välttä­mättömyys
selvenee. Siellä selviää,
ettei vöittokuntolsiksi taistelijoiksi
opita aryosteluvapauden viisailla v i i ­suilla,
eikä lupsakoillakaan puheilla,
vaan että. taistelussa kunto kasvaa,
talstelutarmo karaistuu. Siellä käy
päivänselväksi, että taistelu vaatii
kuria Ja että sitä voi oppia — van­kiloissakin.
Luokkataistellja el luo
taistelijanahkaansa vankilassakaan,
vaan oppii, sovittamaan talstelume-toodinsa
kulloinkin vallitsevan olo­tilan
vaatimuksiin. Silloinkin kun
el voi käyttää kynsiänsä, on opit­tava
niitä teroittamaan; silloinkin
kun el isketä, on opittava Iskemi­sen
taitoa, iskemisen teoriaa Ja on
opittava kestämään ja torjumaan
vihollisen iskut. Tätä oppii luok­kataistellja
vankilassa.
lect viisi henkilöä.
"Todistajat"' kertoivat, että mitään
pakollista, vielä vähemmin pahoin­pitelyä
ei ole tapahtunut.
Todistajain kuulustelun päätyttyä
kannevlskaall Ilmoitti katsovansa a n ­nettujen
todistusten nojalla syytteen
tulleen selvästi näytetyksi j a jätti a -
sian päätettäväksi.
Hovioikeus ilmoitti antavansa Ju
tussa päätöksensä myöhemmin.
Neuvostoliitosta
SUOMESTA 1
TEOLLISUUSTUOTANTO 15 FEOS.
ALHAISEMPI KUIN V. 1929
Pohjoismaiden Osakepankki on
•Unftä8"-lehdes.sä Julkaissut teolll-
.suustuotannon Indeksin, jonka pe­rustana
on Suomen teollisuuden tuo­tannon
arvo vuonna 192G merkitty­n
i 100:11a. Tällaisen laskuperusteen
mukaan on tuotanto eri kuukausina
oDut seuraava:
1926 1929 1930
Tammikuu . . . . . . . . 84 102 90
93 103 91
Maaliskuu . . . . . . . . IIÖ 11?! 100
I neljännes . . . 98 108 92
Hippo Uusimaa.
Kisan jäsehryntäys
Sudburyn K i s a on päättänyt k o - i Kuluvan vuoden ensimäisten k u u -
rolttaa jäsenmääräänsä tämän kuun J^ausien aikana tapahtunut teollisuu-ajalla
oikehi roimasti. Viikko slt- vähäinen nou.su on kuitenkin
ten yleinen kokous päätti pantavaksi lapikastaan sesonkinoasua, e^kä^k^
jäsenryntäyksen toimeen t.k. 22 p :n
mennessä Ja jäseniltaman 24 p:nä,
vaan voittamattomien esteitten takia
on johtok. täytynyt muuttaa y l -
lämalnltua päätöstä siten, että Jä-senryntäys
kestää koko tämän kuun
Ja jäseniltama pidetään 8 p:nä hei­näkuuta.
Huvltolmikunta on jo v a l -
junktuurlen parantumisesta johtu­vaa,
joten teollisuuden lamakausi el
asiallisesti ole helpottunut. Tuotan­non
kokonalr.arvo tänä vuonna on
oilut 15% pienempi kuin viime
vuonna 1 neljänneksellä. Suurin on
vähennys ollut kutomateolUsuudessa
'21%), metalUteoUlsuudessa f20%).
Kultajyväset ruumen­ten
joukossa
Viime Vappuna olimme kutsuttu­na
kommuuni "Työn" kunnlapääl-likkömme
kunniavieraiksi, Leningra­diin.
Tämä kunniapäälllkkömme on
suuri kielikoulu, missä opetetaan yk­sinomaan
maaliman johtavimpla
kiellä.
Meitä lähti täältä Joltakin 8. K .
Teknlkumih oppilaita sekä alleklr-jottanut.
Menimme aattoiltana. K u n
meitä o l i ensiksi syötetty, lähdim­me
valtion pedagooklseen Instltutlln,
eli opettajaoplstoUe, kuulemaan eng­lanninkielistä
ohjelmaa.
Englanninkielinen ohjelma suori­tettiin
yhdessä luokkahuoneessa Ja
samalla alkaa toisessa luokkahuo­neessa
suoritettiin saksankielistä oh­jelmaa.
Kapitalistimaasta tulleelle
ihmiselle — vaikka olenkin jo toista
vuotta ollut maassa — tuntui Ikään­kuin
sadulta. Istua valtion opistossa
ja kuunnella aivan samanlaista o h ­jelmaa,
kuin mitä esitetään työvä-.
en-näyttämölUä esim, Amerikassa, -
Oppilaat esittivät englanninkielel­lä
näytelmän joka kuvasi kapitalis­timaan
oloja, Ensimälnen näytös:
tehtaan työläisiä päivällisellä Jä hei­dän
keskustelunsa, missä lopuksi
yksi agiteeraa toiset tulemaan työ­väen
kokoukseen; toinen näytös:
nuorisoliiton kokous, missä pääte­tään
Vappujuhlan vietto; kolma.<}
näytös: juhlakulkue. Joukkokokous
Ja puhujain vangitseminen.
Vapunpäivän aamuna keräännyim­me
Phoenetic, eli kielikoululle, mis­sä
järjestettiin koululaisten osa Juh­lakulkueeseen.
Täällä sain tutustua
muutamiin englanninkielen opetta-jlhi.
Eräs heistä puhui n i i n selvää
englanninkieltä, että otaksuin hä­nen
olevan englantilaisen, sillä olin
edellisenä Iltana tavannut opettaja-opistolla
naisen, joka oli kotoisin
Englannista, Mutta ky.symykseenl,
hän vastasi olevansa venäläinen.
Sujuva englanninkielensä johtui sil­tä,
että on jo lapsuudes.sa oppinut
kielen Ja ollut aina tilaisuudessa sitä
käyttämään. Ja sitten hän kertoi
elämästään:
"Ennen olin laiska tyhjäntoimit­taja.
Nyt on elämä paljon mielen­kiintoisempaa,
kun on työtä joka
päivä. Elämällä on nyt jotain ma­kua."
"Tahtoisin tehdä erään kysymyk­sen,
vaan pelkään, että pitäisitte m i ­nut
liian tunkeilevana?"
" E i , el ollenkaan. Kysykää vaan
mitä haluatte. Olemme onnellisia
saadessamme antaa teille kaikki tie­dot,
mitä vaan voimme."
"Mitä ammattia harjoitti miehen­ne
ennen vallankumousta?"
"Hän oli merisotaväen päällikkö,
ja on vieläkin, vaikka el enään ole
tänne. Hän e l ole k<8nmimisti. mut­ta
hän on myötätuntoinen kommu­nismille.
Hän on nationalisti laa­jemmassa
merkityksessä, ^ n t a h ­too
koko Venäjän kansan parasta. Ja
ymmärtää kommunistipuolueen pää­määrän
Ja tekee kaikkensa maan
ylösrakentamisen Ja puolustuksen
hyväksi."
Tämän keskustelun aikana olim­me
marssineet käsikoukussa pitkin
Lokakuun 25 p. katua (entinen
New5ky) kulkueessa, nauttien Juhla­kulkueen
tuhansiin nousievan i h ­mismassan
innostuksen synnyttä­mästä
elähdyttävästä hiunusta, soi­tosta,
lauluista, punasiUe kankaille
maalatuista lauseista, lipuista, k a r l -
ka tuuri kuvista, kuvaukslata Ja ko­konaisista
näytelmistä mitä esitet­tiin,
autoista y.m. vankkureista.
O l i n Jo edeUls-iltana kuuUut, että
koulu, Jonka vieraana olin. on etu­päässä
entisten rikkaiden koulu, että
oppilaat suurimmaksi osaksi ovat
entistä herrasluokkaa. Sen Johdosta
tein kysymyksen:
Olettakaamme, että Imperialis­tiset
maat alkavat sodan Neuvosto­liittoa
vastaan. Kenen puolelle luu­lette
silloin näiden oppilaiden myö­tätunnon
kallistuvan. Jotka ovat en­tisen
yläluokan lapsia?"
"Alvan varmasti he tulevat ole­maan
Neuvostoliiton puolesta. He
saavat niin perinpohjaisen kasva­tuksen,
että heidän täytyy ymmär­tää
todellisuus."
" M i n u n luokallani on eräs tyttö",
puhkesi nyt puhumaan toinen nais­opettaja,
joka oli tähän saakka
kuunnellut äänettömänä keskustelu­amme,
pitäen kiinni toisesta käsi­varrestani,
"Joka tuntee itsensä
ikäänkuhi Jostain syylliseksi, eikä
tiedä miten voisi saada korjatuksi
sen asian, että hän on entisen ylä­luokan
Jälkeläisiä."
J a puheliaampr naisista oikoi nyt
kertomaan omista kokemuksistaan
vallankumouksen aikana. Nälkävuo­sista,
jolloin täytyi lähteä maaseu­dulta
etsimään ravintoa.
"Kiduttavlnfa oli se, miten jul­mia
Ihmiset voivat olla. OI miten
monta kertaa täytyi nälkäisenä kat­sella
kun toiset söivät. Eivät ne
koskaan tarjonneet minulle ruokaa,
kun menin vaihtamaan heiltä ruo­katarpeita
niillä esineillä mitä meil­lä
oU heille vaihdettavana. Kerran
menin hyvillä vaatteilla vaihtamaan
eräästä talosta ruokaa. OU Jo so­vittu
siltä miten paljon minulle niis­tä
annetaan. Vaan kun menin vaat­teiden
kanssa taloon, rupesi nuori
Isäntä tekemään minusta pilkkaa
ja sanoi, että liän el anna minulle
mitään. Minulla oU nälkä. Tiesin,
että kotona el ole ruokaa. Epätoi­vossani
aloin itkemään. E n v o i ­nut
itkuani pidättää. ' S i l l o i n isän­nän
vanha äiti alkoi puolestani r u ­koilemaan,
että isäntä antaisi m i ­nulle
Jotain. J a sitten aikansa m i ­nua
pUkattuaan, antoi hän minulle
vähän, vaan el läheskään n i i n pal­joa,
kuin oli luvannut." •)
" N i i n , se oli kova, mutta hyvä
koulu meikälälBllle. Se auttoi y m ­märtämään
vallankumouksen vält­tämättömyyden
ja tarpeellisuuden."
Nyt olimme marssineet jo lähelle
Iisakin kirkkoa, j a seuralaiseni o-solttivat
minulle Euröpan hotellin,
Eurbpan hotelli on ulkomaalaisten
kortteeripaikka.
"Käymme siellä lukemassa eng­lanninkielistä
klrja|l\bäuutta. Vaan
Daily Workeriä emme ole siellä kos­kaan
tavanneet."
Uskon että löydätte Daily Work-erin
Punaisen Tien klubilta", sanoin
minä.
Oh, minulle tulee tiyt Daily
Worker Itselleni. Tilasin sen, sillä
tykkään antaa siltä läksyjä oppi­lailleni.
Siinä kirjotctaan niin pal­jon
Neuvostovenäjästä".
Iisakin kirkon luona erosimme,
koska minun oli mentävä tapaa­maan
lääkäriä, joka asuu siinä l ä ­hellä.
Eräs nuori englanninkieliä
puhuva opettaja saattoi minut pe­rille,
että pääsin paremmin Ihmis­tungoksen
läpi.
O l i n taaskin nähnyt tuokiokuvan
Neuvostoliiton elämästä, Jota en oie
ennen ollut tilaisuudessa näkemääa
O l i n tavannut Joitakin kultajyväsiä,
mitä roskankin joukosta löytyy.
Vallankumous puhaki pois roskan,
mutta kultajyväset Jäivät Jälelle,
Sehnatätl.
on viime vaöidns: si^yst^ täi M
näyttänyt SDaresÖ *'
Amerikassa.
Sen oireet ovat: .
vatsan kavettuminen
täinen päänsärky < . . Vatran
teläisyys, yleinen kipu qrSi
jen välillä, seka tincsttotitoiliV?
tuskxta sydämen kohdalla.' ^ - " ^^
Tämä taas, ajan inittaiuBi»)'*|99i
aikaansaada verunoirteit kalk
misen ja korkean verehphhi^eii^
kä ennenaikaisen vanhuuden.
Apteekkari Lignell on nyt 'ta^rl
mentanut lääkkeen dlben nimeltft
"Sappi lääke" No. 33.
Täysi hoito llhetetäSn PQStfv»>^
paasti, hinta »2.50. «
—Ligncllm AptMkid • oa svadiH"
—Saen. AptMkU Y U l y m H « S^
P. A. U C N E L L C:. 3wiM»tor.
kokoista sekä 18 keveäa miialii-heittäjää.
' - '
Tuossa 13-tuntisessa hävitysain-munnassa
ampuivat: ^ • >
Mörssaripatterit
raskaat haubitsit
keveät " \ 6,000
Yhteensä 24,000
Yöllä haubitsit . 2,800
Ryntuysammunnassa:
mörssärit 2,400
raskaat haubitsit 1,920
keveät " 1,600
kcnttukanuunat 2,800
miinanhcittäjät 3,100
9,600 laukaoata
8,000 »• '
t r
$»
»»
•) Ne talonpojat Joilla siihen a i ­kaan
on ollut ruokaa maalla L e ­ningradin
lähistöllä, ovat kulakkeja,
jotka vieläkin ovat vastavallanku-moas-
mlellsiä.
misteluissa saada tästä oikein eri-irakennustar/iketeolllsuude.ss3 <18%)
koinen iltama. 'j* heikompi elintarveteolllsuudessa
K i s a n jäsenet, muistakaapa täyttää 1^14%) j a nahka- Ja jalkineteolllsuu- „ <„«.c.3
velvoUIsuutenne ja tuokaa Jokainen de-ssa (5%). Tuotannon arvon lasku '^^'''''^ff'"'''^^^^^^ "^^^
ainakin yksi uusi Jäsen. Onko K i - Johtuu osittain hintain alenemisesta, taa nyt "'"f,tf. .
sassa sellaista jäsentä joka ei saa iniutta pääasias.sa pienemmästä ky- "Hän si s taisteli vaUankumouk-uutta
tuoduksi Jäsenktrjurille?
Jäsen.
KISAN URHEILIJAT
j.sjTinästä. Nahkateollisuuden .suhtecr^
i:;nen vilkkaus johtuu sen alan tuot-
I teiden tullinkorotuksesta, jonka
i vuoksi ulkomaalaiset eivät jaksa k l l -
IpaiHa kotimaisen teollisuuden kans-sen
puolesta?'
" N i i n , hän o l i paljon lukenut ja
oli vallankumousliikkeelle myötätun­toinen
jo kauan ennen. Hän o l i sa­nonut
toisille i^älllköllle, että saat-
Jämefeld, Kangas, Salo, Vauhkonen,
Bask, Jansson. Jaakkola, Autio, Hem- ' . ^. ^
mfnki. Herd j a S y l v i Mäkynen pyy- maksaa suunnattoman kovia hlnto-detään
saajmmaan sunnuntai-aa-muna
kello 9 haaUn luo, jotsa läh­detään
Beaver Lakelle urheUukllpai-I Palkkoja, kun työläisten Järjfötövol-l
u i h l n . ISsmälleen, sillä kilpailut'
alkaa kelk» 11, — SihteerL
" i j a kotimaiset kapitalistit rikastu-j te olla sUtä varmat, että meille pian
vat huikeasti, kun kuluttajat saavat j nousee hallitus, missä Trotsky on
suurena tekijänä, vaan he olivat
vaan nauraneet hänelle."
" J a missä ovat nyt ne toiset pääl­liköt?"
"He ovat kaikki paenneet ulko-
Qtallle. Mieheni on alhoa Joka jäi
ja. J a voittojen lisääntymisestä huo­limatta
ovat kapitalistit alennelleet
ma pirstoutuneena el ole voinut s i ­tä
estää.
Kuinka hirveitä
hävityksiä!
Saksalainen Franz Schauwecker
julkaisi sotatapahtumista kaksi
suurta loistoteosta. Kiissä on se-lostukaia
myös sodan tuhoista.
Eräässä luvussa esitetään-ammun­nan
vaikutuksia.
Ammunnan runsaudesta antaa
kuvan taistelu, mikä oli Ranskassa
Verdunin luona kesäk. 1 p:nä 1916.
Saksalaisten tarkoitus oli vallata
CaiUettin metsä. Hyökkäystä val­mistettiin
tykkitulella. Siihen kuu­lui
13-tuntinen bävitysammnnta,
yön häiritseminen ja 2-tuntinen
ryntäysammunta juuri jalkaväen
hyökkäyksen edellä. Ammuttavan
murtolinjan leveys oli 1,000 metr
Tiä ja ammunnan tuli ulottua 600-
m. syvälle. Ampumassa oli 16 mors-saripatteria,
8 raskasta ja 6 keveaa
kenttähaubitseria, 9 kenttäkanua-napatteria
ja 8 raskasta, 18 keski-
Yhteensä 11,820
Siis tykistö valmistelussa am­muttiin
32,220 laukausta.
15 sm. ammus tunkeutuU' mäa^
han 4,10 metriä, l;etoniin 39 «m.,
lataus painaa 4,86 k^., airpaleluku
on 2,030.
80.5 sm. ammus pa|naa 324 kg.,
heittää 8,110 sirpaletta ympärilleen
ja tunkeutuu 8.8 m. mahan ^ja 90
sm. betoniin.
Keveän kenttätykistön 7.6
kranaatit painavat, 6.06 kg.^ tun­keutuvat
1.80 m. syvälle maahan
ja 12 sm. betoniin, sekä heittävät
508 sirpaletta ympärilleen.
Aineiden hävittämistä koskevas­sa
luvussa mainitaan, etti^ pommi, .
jonka paino oli 65 kg., tunkeutui
puutarhan maahan 2 metrin sy­vyyteen,
heitti räjähdyksen pääpai­neen
läheisiä rakennuksia vaateni
ja luhisti ne kokonaan. Samanlai­nen
pommi räjähti talon alakerras­sa
ja pirstoi koko talon kellaria
myöten raunioiksi. Eräs 42 sin.
kranaaUi mienl Belgian eräässä
linnoituksessa pihakasarmin katta-suojuksen
läpi, joka oli 3 metriä
vahva,
10—15 sm. kranaatin särt^IIa ,ilffi
1,600 metrin nopeus sekonnuiM Ja­ne
voivat iskeä vielälO metrin i*
päässä olevan 16 nun. panssarfle*
vyn puhki.
Lentäjän heittämä . 4,000 ig. ^
pommi pääsee maahan vain 4 meb*
riä, mutta hävitys on. hirveä. '
Selostaja esittää esfmerkkejä^^
lukuisista tuhoista. Venäjällä am­muttiin
v. 1916 loppupuolella eräs
iso kylä palamaan. Siitä jäi Jäljelle
vain joku kivi ja kella^onkalo. Ky- '
Iän kohdalle istutettiin sitten koi­vu
ja sen runkoon kiinnitettiin
kilpi, jossa oli: Tässä oli Karyh-novka.
Ranskan kivitalot; kestivät tie- !
tysti paremmin. Sunren taisteltuoi ^
pulttopistekohtiinkin jäi huoneiden ;
seiniä, lyhtytolppia, - kellariholveja
y. m. mykiksi todistajiksi, ^ttä
asuntoja oli ollut. Moiset kijolleet
kaupungit olivat elossa olleiden
kaupunkien rikottuja Juurankoifa.
Ne olivat kuin kummituksia. Rikki­näisistä
y seinämuureista irtaantui
laastitonluä ja kälkkljauhetta.
Tuuli liikutteli sitä ilmassa. Soraa
ja likaa oli kaduilla. «Toku kyltti
ilmoitti vielä: vehnäleipää, ryyppy­jä
y. m. Siellä oli. ennen ilakoitu
— nyt oli kuoleman kumroituksel^
linen tuntu. Silti lenteli kaupan»^
gin rauniorybmiin vinkuvia kra­naatteja,
jotka saivat ailcaan kalk-ki-
ja tomupilviä sekä räiskettä ja
rytinää. 4Ö -:
Itse luonnon luomuksia m a u t^
tiin. Verdunin edustalla oli puroji, :
joille kranaatit avasivat nusia
juoksu-uria tai joilta ne tukkixalf
juoksu väylät pakottaen veden pyja­maan
ammuksien muodostamiasi
suppiloissa. Puut — vanhat» upe­at,
mahtavatkin — menettivät en­sin
latvojaan, sitten sivuoksiaan Ja
run^ojaan. Kokonaisesta metsästä
saattoi jäädä vain yksiöisiä zvdb^
kattuja runkoja törröttämään kab^
leman ja häntyksen autiolla ken­tällä.
Kranaatit myllersivät
maaperän. Kaikki vUieriä katon.
Pinta oli kammattovan kaoppaistu,
harmaata, ruskeaa, valkoista, J» '
sitä ruumista saätettibi pelnmnt- l
taa ja myllertää yhä ja yhä.
Ihmisten; ulkon^SVastaäi siti
kaikkea. Kasvot^ öUyat jäykkiä^
kuin teräksestä leikattuja, sOniSt.
kiiluivat syvistä koloistaan,, huulet
puserruksissa, suun ja nenän vie­rillä
syvät juovat, kulmat pusersi-vat
ryppyjä, ilmeissä myös I^lmää
välinpitämättömyyttä. Huomasi, et- :
teivät sotilaat ottsAeei enää. elä- :
mismahdoHisuuttä lukuun. Kuole- <.
mahan saattoi iskeä minä sekunä-»^
na.; tahansa. •" _ / ; - V.j
Mainituissa teoksi!^ on vielir \
kuvia, kuvauksia f ja n t/^f
dan muista hifmniiäsil^
neistä sekä työn luooii^f
sien ja myös^^
gestä.,.;. • :•: • ' • • i - V S j ^ ^ i ; ^ ' /
Kaikki ne osaitta^
vittäviä rikostffli y
synnyttäjät oyatr "7
^1