1927-11-24-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• ' —• Torstaina, marrask. 24 p;nä—Thor., Nov> 24 No. 152 — 1927 m' / VAPAUS rTMa. OP», nnnmitain.. tli»t«iB«. IteJuTiilJKm». tanuln» J» pgjtBMla». T O I M I T T A J A T : S, C KEIL. T. N . CARLSON. B. A . TENOTNEN. R. PEHKONEN. Bctistcied «t l l i . P<wt OfCce Dcjxnaiest, Ottzws, u tecoad CUM muter. Tbe onlr o««B of KimUh Vorko» in C«a«<J*. PablUiea io SoJboTr. 0°<- ererr MoiuUy. Tandtr. Vedandaj, ThBZ«Ur «»d Fridif, • TILAUSHIXNAT: ^_ „ 1 ric- «JSO, « i k - IZ50. 3 kk- «1.75 J« 1 kk. — TrbdytrUtoihin j« Soomeea wk« io»a«Ue «JkemuHe: I »k. »6X0. 6 kk- «3J0, 3 kk. j« 1 kk. tlM. . • ^ ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA: lUsanmotaksct tljOO fcst». H i » ksku kcma. — A»ioliittoon«arooilmotuk«et SOe, pi.tttrniuc». |flBcaiireanoiIm.MkMt SOe. keiU. »IJO 3 k « t * » . — SjnUTmiilfflotuk»*! I I J » kertt. «2J» 3 kert*». — A*iocn>>}iDetiikMi kcfU. $3X0 k*k« keiU». — KJitouImotukset «XO k«TU. — KoclemMitaoick- W( S2X0 kem, SOe. liunukra kIitOfItnie«IU Ui jaoifto»iriyJU. — H«Inla«alie<Jot j» o«oteitaiotiiJt»et SOe. kert«- |1X0 kolac kertu. — Ta«piUiImotuiiea j« ilmotiutteniuiurien o». T U d i t u e * » . Ubetetu». Oaetstbisu eukätecs. — r«UBk«U, Joiu ei,»etxM« t»h«, ö loIU Uhettimiin, p«iui 4wUmi»teB. joilU M takaokaet. Vuosi Amm-tait. Am.taii 1913 $8.41 $5.60 1924 6.78 5.52 • 1925 9.24 6.89 1926 10.95 8.11 1927 11.04 8.21 Heinäk. 11.71 8.74 lYÖPAffiOILTA Lditeea «iotot Uiaotiikaet piOi oU» konttorU» kello 12 ilro«trmI»piiriB edelUtenJ «/kipii»än3. V«p«iiäea teuBllM: Uieity BoiJdioj. 33 Lon». Street. PuheUn S36W. V«p««<l«i konttori: Liberty Buildioj, SS Lorae Su Puhelin 1038. Pottiotote; Bpi 69. Sndbary. Onl. Ceoena nivertUiof i«le» 7Sc. per eol. Ineh. Minimoni ch««e for «ngle uuertion 75e. .The Vipaos te the bcit «I»erti»inj oediBm «mooj the riwä»h People in Cuuda. • Jo* ette milloin telien»» ua n i U a iU en^inäi^ea kirjee«eeone, kirjotlaka» nadeUeea Uikkeenioiujaa ^ 1 IliiiTIi BJaKlIät J. V . K A N N A S T O , liikkeenhoitaja. Kansainliitto epäonnista Prof. Einstein, suhteellisuusteoriani Kansainliiton neuvoston paikat keksijä, on haastattelussa Berliinissä jovat porvarillisten suurvaltojen ini-lausunut viime lauantaina, ettajperialistisen keinottelun temmellys-aseistariisumiskysymys on edelleen-Jkenttänä. Minkäänlainen kansojen kin rauhanasian tärkein kohta. Täs- —*—— - »..i- i/—-««t--»" sa suhteessa kansainliitto ei ole on-aistunut poistamaan sodan edellisen kauden epäluuloja politiikastaan. Voiman-psykologia, joka ehkäise^ kansainliittoa tehtävässään, esiintyy myöskin asebtariisumiskysymyksen käsittelyssä. Saksan-Ranskan yhteisymmärryksen muodostiunista häiritsee vielä Saksan alueiden vieraan valtauksen jatkuminen, j.n.e., olivat kuulltm tiedemiehen huomautukset. Einstein tuntuu sentään olevan toivorikas, että tilanne saattaa vielä muuttua paremmaksi, kunhan vain Amerikka ja Neuvostoliitto saadaan kansainliittoon. Meidän mielestämme on prof. Einstein niin ansiokas kuin hän onkin tiedemjehenä — huono yhteiskunnallisen elämän ja politiikan tuntija. Sillä ne ilmiöt, epäluottamus, ennakkoluulot, y.m., jotka E. näkee pahimmiksi kansainliiton työskentelyn esteiksi, ovat vain seurauksia kapitalistisessa maailmassa vallitsevasta tilanteesta. Ne heijastavat taloudellisessa elämässä esiintyvää flistoperiaatetta, ja sen synnyttämää imperialistista vut-tauspolitiikkäa, joka on ollut määräävänä silloinkin, kun kansainliitto perustettiin, \ vaikka . kansainliitto varustettiinkin kansojen rauhallisen yhteistoiminnan» kyltillä. tasa-arvoisuus ei tule kysymykseen kansainliiton kokoonpanossa. Koko "kansainliitto" on niinollen todellisen kansainliiton irvikuva. Näistä syistä ei kansainliitto ole päässyt mikinkään tulokseen aseis-tariisumiskysymyksessä, eikä ole millään muullakaan tavalla voinut edistää rauhanasiaa, vakiinnuttaa järjestystä, oikeutta ja vapautta kapitalistisessa maailmassa vallitsevan sekasorron, riiston, vääryyden ja orjuuden tilalle. ' Amerikka on pysynyt tästä liitosta erillään sentakia, että se katsoo liiton ulkopuolella voivansa paremmin tavoitella samoja riistoetuja, joita toiset valtiot koettavat saavuttaa liiton kautta. Neuvostoliitto on taasen pysynyt liiton ulkopuolella, koska se vastustaa kapitalistivaltioiden politiikkaa, — esiintyipä se kansainliiton sisällä tahi sen ulkopuolella. Nämä seikat on Einstein unhoittanut puhuessaan kansainliiton ^psykologisesta hengestä". Hän näkee kyllä, että kansainliitto ei ole vastannut hänen toivomuksiaan, mutta ei sitä, mitkä ovat tämän syynä. Toisin sanoen: hän näkee katmiit vaatteet, mutta ei niiden sisällä olevaa karvaista kapitalistipetoa. B. T.^ Yhdysvaltain, teollisuuselämän lamaantuminen Teollisuuselämän tavallista vilkas» tumista ei havaittu \ Yhdysvalloissa tänä vuonna niinkuin muina vuosina. Lisäys oli pienin sitten vuoden 1923 ja 60 firosenttia maan kaikista t<'JidasIaitoksista oli normaalia vähäisemmässä käynnissä, osan työläisistä ollessa työttömänä. Nämä merkit viittaavat yhä uhkaavampaan tcollisliuselämän lamaannukseen. Tilastojen mukaan oli telidaätyö-läisten lukumäärä yli koko maan syyskuussa 4.6 prös. pienempi kuin syyskuussa 1923 ja 12 pros. pienempi vuoden 1923 keskimi^ärää, jota hallituksen iyövirasto pitää ^'100-prosenttisena". Tämän vuoden syyskuussa lisääntyi työssä olevien työläisten lukumäärä 0.7 prosentilla. Viime vuonna samana kuukautena oli lisäys 1.7 -prosenttia. 'Kahdestatoista teollisuusryhmästä vain kaksi osotli lisäystä edelliseen vuoteen verraten. Nämä olivat kutoma- ja tupakkateollisuus. Sensijaan vähennykset ovat merkitykselliset. Kahdentoista kuukauden kuluessa rauta- ja terästeollisuus väheni 9.3 pros., ajoneuyoteollisuus 10.5 pros., kivi-,\^savi- ja lasiteollisuus Ö.3 pros., puutavarateollisuus 7.3 pros. ja kemikaaliteollisuus, siihen kuuluen myös öljy, 6.5 pros. Vain yhdessä teollisuusryhmässä on tuotanto ollut samalla tasolla kuin V 1923. Vuoteen 1923 verrattuna oli työssä olevien työläisten lukumäärä^ kaikissa teoIHsuuksissa keskimäärin 88 pro?, ja palkka 90.1 pros. Maan teolusuuslaitosten sanotaan olevan käynnissä vain 86 pros. normaalisesta tuotantokykyisyydestään: Selostuksessa myös kiinnitetään huomiota palkkatyöläisten lukumäärän suhteelliseen lisääntymiseen Saksassa verrattuna väestölisäykseen jälkeen 1907. Tällä ajalla palkka-työläbten lukumäärä kohosi 39 pros. ja väestölisäys 10.5 pros. Viraston selostuksessa asetetaan teollisuuslyö-iäisten Ibääntyminen kolme»le tekijälle, jotka ovat: **En8iksi, Versaillesin rauha alensi Saksan armeijan lukumäärää niini paljo, että siitä jouti lähes 400,000 miestä tuotantoon. Toiseksi, huomattava määrä ihmisiä, joiden toimeentulo oli riippuvainen tuottavista sijotuksista, huomasivat mah-dollbuutensa pyyhkäistyiksi pois fi-nanssiromahduksen 'jälkeen ja heidän oli hyväksyttävä toimeentulok-seen palkkatyöläisen asema. Kolmas tekijä on naistyöläisten suhteellinen lisääntyminen teoUbuuden palvelukseen." Kaksi näistä selityksistä osottaa, että kaksi sellaista luokkaa, jotka ovat ratsastaneet työläisten harteilla, ovat pienentyneet, nim. koronkiskurit ja sotilassääty. Tämä olisi mahdollisesti huomattavasti parantanut Saksan työläisten asemaa, ellei heidän kannettavakseen olisi rauhansopimuksella sälytetty uusia ulkomaalaisia loiseläjiä. Työläisten eUntaiso Saksassa Se tavallisuudesta poikkea nousu, joka Saksan teollisuustyöläisten osalcsi on tullut jaikeen vuoden 1924, jättää heidän elintasonsa kuitenkin vieläkin vuoden 1913 tason alapuolelle, selviää Yhdysvaltain kauppaviraston tutkimuksista,' joita on tehty Saksan työläbten elintä-tasosta. Ja vielä aiempi, nykyinen palkkataksa lepää sangen epävarmoilla perusteilla siitä syystä, että aiaan sisaäntuontitase jatkuvasti suurenee- Pitääkseen Saksan teollisuuden hyvässä käynnissä on tuotantokustannuksia alennettava ollakseen kykenevä kilpailemaan ma^ulman xnarkiunoilla. Verraten vuoteen 1913 ammattitaidottomien työläisten palkka on Jcohonnut huomattavasti enempi kuin ammattitaitobten, sanotaan selostukr :sessa. Todellbuudessa Saksan ammattitaidottomilla työlabillä on nyt Jiieman korkeampi elintaso kuin y. 1913, kun ammattitaitoisten työläisten sitävastoin on 7 pros. sodan-edellistä alhaisempi. . Vuodesta 1913 :sta on ammattitaitoisten työläisten palkka kohonnut 39.1 pros. ja ammattitaidottomien; 56 pros. Elinkustannukset ovat kohonneet 50 pros. Selittäen ammattitaidottomien työläbten palkkojen suurempaa nousua, viraston lausunnossa sanotaan: Nämä palkankorotukset huomattiin aivan välttämättömiksi lähen-taäkseen ammattitaidottoman työläisen palkkaa enempi tai vähempi vastaavalle tasolle; uuden työtehon tullessa käytäntöön, tämä toimenpide epäilemättä tuli mahdollbeksi uuden työtäsäästävän konebton kautta, joka johtaa lähelle toisiaan kah-denluokkaiset työläiset." Saksan tehdastyöläisten keskimääräinen viikkopalkka v. 1913 ja sen jälkebenä aikana on ollut seuraava:, Hnomioita |a Mo-lantnksia Venäläisten menshevikkiemigrant-tien johtaja Abramovitsh, joka pari vuotta sitten kävi Canadassakin Neuvostoliittoa ja kommunisteja parjaamassa, on hiljattain ollut aigi-tatsionimatkalla Latviassa, pitäen m,m. Riiassa puheetn aineesta "Kymmenen vuotta holshevistista vallankumousta". Noissa esiintymisissään bn tämä menshevikkiemigranttieh johtaja ylistänyt Neuvostoliiton kommunistipuolueen nykyisiä oppo-sitsiönimiehiä "kunniallisimmiksi ja rehellisimmiksi bolshevikeiksi"." Ab-ramovitshin suun kautta neuvostovallan katkerimmat viholliset, pako-laisemigrantit, ovat tätdn tervehtäneet Neuvostoliiton kommunbtipuo-lueen oppositsionilaisia omina hengenheimolaisinaan, jotka ovat siirtyneet "bolshevismin likvidoimisen tielle". "Tuo piintyneimpien vihollistemme oppositsionilaisille antama ylistystulva on omiaan -osottamaan, miten suUren rikoksen oppositsioni-laiset hajöiustöiminnallaan ovat suorittaneet puoluettamme ja neuvostovaltaamme kohtaan", lausuu tämän johdosta aivan oikein eräs neuvosto-valtalainen toverilehti. » • • • • .' ' Belgian ammatillisen keskusjärjestön kansallisen neuvoston ilmo-tetaan pitkän keskustelun jälkeen vahvistaneen vuonna 1924 hyväksytyn päätöslauselman "ammattiliitto- Hurista". Päätöslauselmassa mä'rataan, että kommunistipuolueen yksikään jäsen ei ole kelvollinen luottamustoimiin ammattiliitoissa. . • » »- » . Quebecin maakunnan työministerin apulaisen, Louis Guyonin, lausunnon mukaan ei tuossa maakim-hassa ole nykyään juuri yhtään työttömyyttä. "Milloinkaan emien ei maakunta ole ollut sellabessa-hyvinvoinnin ajassa kuin nykyään, päättäen työvoiman kysyimästä", on Guyon lausunut. • • • • A Vapauden työläiskirjeenvaihtajil-taan saambta tiedoista päättäen ei Quebecissa nykyään vallitseva "hyvinvoinnin aika" kuitenkaan ole erikoisen hyödyllistä työläisille, sillä suuresta kysynnästä huolimatta maksetaan heidän työvoimastaan perin alhaisia palkkoja, jopa jätetään alhainenkin palkka suorittamatta. Liittohallituksen tilastotoimbton selostuksen mukaan oli teoUisuus-työläbten keskimääräinen palkka Ontarion neljässäkymmenessä johtavassa teollbuudessa $1,162.22 vuonna 1925. Rosegrove, Ont. Työmaa- y.m. uutUia Työmaita on auennut Eound Lakelle nyt alkavan talven kuluessa melkoisen runsaasti, että voidaan sanoa ajan olevan vilkkaamman, kuin 'koskaan ennen. Osa farmareista on myynyt metsiään paperipuiksi sillä tavalla, että suorittavat kaiken työn Itse tai työmiesten kautta. Jotkut ovat myyneet metsiään sillä tavalla, että saavat $1.00 neljän jalan koordia kohden metsän vuokraa. Lindroosin sakki on työskennellyt jo yli kuukauden ajan. Palkka kuuluu olevan $10.00 pitkä koordi. Ruasta pitää huolen n.k. "poikatalo". Pulkkisen sakki on aloittanut työnsä näinä päivinä. Ruokahomr mat y.m. kuuluu olevan samalla tavalla kuin edellbilläkin. Ebyn tovmshipissä on myöskin Clark Hill & Francies Co. New Leaskardista aloittanut tukkien katkaisun aivan viime päivinä. Suomalaisia on siinä työmaassa tällä? ker-taa ainoastaan kourallinen. Kaikki on komppanian hommaa. Savonperällä, Rajalan kämpällä, on noin ^25 miehen seuduille. Työt, palkat, ruoka- y.m. hommat ovat' samalla tavalla kuin toistenkin suo. malaisten kämpillä, joista edellä kerroin. , Eräänä päivänä Rajalan miehet pitivät kokouksen, johon otti^psaa kolmattakymmentä miestä. Saapuvilla oli 7 ei-jäsentä. Toiset kaikki kuuluen L. W. L . U . of Canadaan. Kaikki kokouksessa olevat ei-jäse-net ilmoittivat liittyvänsä unioon,* sikäli kun se on heille mahdollista. Oteltiin esille "lahtarikysymys" ja yhdeltä mieheltä evättiin. jäseneksi liittyminen, ennakkotietojen perusteella ainakin niin kauaksi kuin todistukset saapuyat Suomesta. Toinen mies lupautui tekemään anteeksipyynnön kotipaikkansa puoluelehden Pohjan Voiman kautta siitä ?yystä että oli esiintynyt "sankari-patsaan" paljastuksessa suojeluskun. talaisena. Hänelle myönnettiin koe-jäsenyys ainakin niin kauaksi kuin saapuu todistukset ^Suomesta. Jos ilmaantuu enemmän mustia töitä kun mitä on risrt ilmoittanut, niin otetaan sitten asia vakavammalta kannalta. Toisia ei.jäseniä kohtaan ei ollut mitään syytöksiä. Useimmalle kuitenkin päätettiin hankkia todistukset Suomesta. Lentäakohan "samanlaitet linnut «a. matsa parrepsa"? Kokoukselle esitettiin, että kun Antti Koppinen viime talvena matkusti Canadaan Suomesta, niin hän sieltä lähtiessään oli ottanut mukaansa "hyvän miehen" oman taskunsa kustannuksella. Tämä hyvä mies oli suomalainen poliisi! Kokous oli epäilevällä kannalla, ettei todellinen luokkaproletaari voi olla nykyiselle Suomen poliisille^ niin solidaarinen, että avustaisi sitä oman taskunsa kustannuksella maasta toiseen, vaikka se olisi parempikin kuin "hyvä mies". Sen johdosta kokous valitsi miehen ja velvoitti hapen heti ottamaan selvää Antti Koppisen menneisyydestä Suomessa. •„ Tämän yhteydessä olkoon kerrottu, että kysymyksessä oleva poliisimies viime _^ talvena raateli puukolla erään kansalaisen jossain, hotellissa South Porcupinessa. Polibi sai raatelusta kaksi vuotta "workfarmia", jota rangaistusta lienee vieläkin palvelemassa, ellei ole konsulin välityksellä vapautunut, kuten.oli van. kilasta Koppiselle lähettämässään kirjeessä toivonut. Kokous valitsi kämppäkomitean ja delikeitin kämpälleen. Vielä kokous päätti, että vietetään ohjelmallinen kokousillanvietto jokaisen keskiviikon iltana. MaanvOjelijäin osasto tilalle. Tästä on se ikävä seuraus joukkueen kiinni j a ovat he nyt pi- Tarvitsemmeko me kapitalisteja? "Mutta me emme voi tulla toimeen ilman kaipitalbte ja! Meillä täytyy olla pääomaa V* Kuinka u-sein tapaammekaan tuon itsepin. taben lauseparren. Niinkuin aavikkorotta (gopher), nostaa se päänsä kaikkialla. "No, mitä pääoma sitten on?" kysyn minä ystävältänL . "Joka tapauksessa sillä tarkote-taan koneita ja rahaa, ja ilman niitä emme voi tulla toimeen." "Mitä ajattelet apilaasta?" kysyn minä sitten ystävältäni. "Se on hyvää rehua, mutta jos se pääsee alkuun, niin on se paha rikkaruoho; katsolhan Robertin peltoa tuolla." "Mutta se ei ole rikkaruoho tuolla navettasi takana." " E i olekaan; minähän kylvin sitä sinne." "No, sitten se on rikkaruoho vain silloin, kun se kasvaa väärässä paikassa :— riklcaruoho määrätyissä tapauksissa?" "Aivan niin." - "Vehnä, kaura tai ohra voivat olla rikkaruohoa määrätyissä olosuhteissa." "Kyllä, jos ne vapaaehtoisesti tulevat peltoon, johon on kylvetty jotakin muuta." . "Samaten on laita koneitten ja rahan. Apiia ei ole aina rikkaruohoa, eivätkä koneet ja raha ole aina pääomaa. Ne ovat pääomaa vain määrätyissä olosuhteissa. "Siinpä sitä ollaan. Koneet, i^ha ja luonnonrikkaudet eivät itsestään että köyhän työläisen omaisuus jaa siihen saamatta mitään korvausta. Jälkeen jääneille asukkaille vain l i sää verotaakkaa TSmankttnn 17 päivänä oli täällä San^a Kannasto. • Puhui pienelle kuulijakunnalle. Yleensä on meillä se ällöttävä tapa, että ylistetään aina puhujaa ehkä maailman parhaak-sL Allekirjoittanut tekee nyt kuitenkin poikkeuksen. Ja sanon vaan lyhykäbesti sen erään emäntäihmben lausumion, joka rehellisellä naamalla sanoi että: 'Sanna-täti saisi olla täällä aina". Eikä meillä siinä- eri mieltä olekaan; suotava olbi dätettynä j a asia polibioikeuderi käsiteltävänä. •— Ulla. JOUKOT LIITTYVÄT YHÄ TIIVIIMMIN L.W-I.UNIOON T. k. 17 p., kun L.W.LU. kiertävä lähetti vieraili Timminsistä 11 maiilin päässä olevalla Niemen kämpällä, jossa työskentelee 60—70 miestä, päätettiin m. m. seuraavista asioista: Perustettim kämppäkomitea, johon valittiin 5 miestä- ja velvoitettiin komitea asettumaan viipymättä yhteyteen L.W.I.U:n aluekomitean kanssa.* Tehtiin yksimielinen päätös, että jokainen kämpän työläinen liittyy unioon ensi tilassa. Korttien tar. Vastuksessa ilmeni että kämpällä oli 29 L.W.l.U:n jäsentä, joista 7 korttia oli enemmän kuin 3 kk., mutta vähemmän kuin 6 1^ rästissä. LW,W. jäseniä oli 2. Lopuksi otettiin keskusteltavaka kysymys eri unioiden toiminta- ja periaatesuunnista. Kysymyksestä hyväksyttiin yksimielisesti lähetin tekemä selostus, vastaukseksi kysymykseen. Kun metsämiehet jokabessa pai-ole pääomaa. Ne ovat pääomaa vain määrätyissä yhtebkunnallbissa olosuhteissa. Aivan samaten kuin apilaan muuttaminen vehnäpellosta api-lapeltoon estää tuon kasvin olemasta rikkaruoho, aivan samaten voi niitten yhteiskunnallisten suhteitten muuttaminen, joissa tuotantovälineitä käytetään, estää ne olemasta pääomaa. "Mitkä ovat nämä yhteiskunnalliset suhteet? "Kun yhtebkunnassa on yhdellä puolella ihmisryhmä,, joka on aidannut itselleen tuotantovälineet, olivatpa lie sitten tehtaita tai maita, rahaa tai kaivoksia, rautateitä tai höyrylaivoja, ja toisella. puolella, aitauksen ulkopuolella, suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole mitään muuta kuin työkykynsä; tällöin tuotantovälineet ovat pääomaa ja niitten omistajat ja hallitsijat kapitalisteja. Ford-kuton tai maan omistaminen ei tee kapitalistia. Yhteiskunnallinen hallintavalta toisten yli on se, iTmikä jotakin merkitsee. Näin ollen herra Lomer Qouin on kapitalisti, Jussi Maanviljelijän - ollessa vain työläinen hänen hallintansa alaisena. "Kapitalismin alaisena on tuotannon' tarkotuksena voitto: alkuperäistä sij*otusta suurempi tulos pääoman omistajille. Tämä saadaan asettamalla tuotantovälineet ja omistamat-lomat työläiset työskentelemään yhdessä, ostamalla työläisten työvoi-, man tai luovuttamalla heille 'vapaita' viljelysmaita. "Poistamalla sen laillisen aidan, millä tuotantovälineet on aidattu ja saattamalla ne yhteiskunnallisen omistuksen ja hallinnan alaisiksi voidaan kapitalismi hävittää ja kapitalistit lakkaavat olemasta." "Mutta täytyyhän olla joku teollisuutta johtamassa", huomautetaan väliin. "Ehdottomasti, mutta teoUbuuden johtajat ovat kokeneita asiantuntijoita, eivätkä kapitalisteja. A i van samaten kuni herra Rahapussi palkkaa asiahtuntijoita kasaamaan itselleen voittoja, aivan samaten voivat työläiset ja maanyiljelijät asettaa kokeneita erikoistuntijoita pialvelukseensa kaikille aloille. "Tänään on kapitalistiluokka lois-eläjäluokka, joka ei vähimmässäkään määräsi palvele yhteiskuntaa, vaan imee tuotannon kerman. Tarvitsemmeko me kapitalbteja? Vastaus on ehdoton: E i l " " Rustin Farmin. Cha^iliver, 3. C. T.k. 6 p a i ^ vietetUin Venäjän vaUankumoulffiien ^> lO-vuotbmuisto-juhlaa, johon> ohjelmaa oU varattu kaikilta puolueen alajsilta eri ryhmiltä. Lapsilta näytöskappale, "Hiilen hinta" l-näyt, aikuisilta 'Ka pinallinen" 1-näyt., laulua, runoja" kertomuksia, y.m. päänumerona kuil tenkin oli puhe, paikallbelta toverilta, jossa selostettiin neuvostoval- , . . „ ^, . lan saavutuksia olemassaolonsa =? että Sanna tekisi tänne matkan pi-|vana ia RAT, « O ^ - M * ^ , . , , sana ja sen meriatysta maailmnn k*,n,T«,r, „nd«n kerran. työväenliikkeessä. Puheen loppupS ta ei kenenkään pitäbi unohtaa: A i . na i\ kajkissa vaihebsa Neuvosto- Venäjän ja maailmanvallankumouksen puolesta. Käsittäen, juhlan merkityksen, olikin ylebö runsaslukuisesti rientänyt osottamaan myötätuntoaan kymmenvuotiaalle Uudelle Venäjälle, josta kannatuksestanne voimine antaa vilpittömän kiitoksen. Lauantaina, t.k. 12 paivan illaksi oli Työläisnaisten liitto järjestänyt iltaman, jossa nakeltiin kappale 'Valkoisessa Suomessa" 3-näyt., kuvaten luokkasodan jälkeistä aikaa. Taaskin saapui yleisöä huoneen täy^ delta, siten antaen täyden tunnus, tuksen nabliiton - työlle. Samalla kertaa sai naisliitto korvauksen vaivoistaan ja toiminnastaan, joka on omiaan kannustamaan heitä yhä e-nempi j a enempi uhrautumaan liittonsa kasvamisen ja tunnetuksi tulemisen puolesta. "Asa", luokkataistelun aikaa kuvaava näytöskappale on harjoituksen alaisena. Koska se näytellään ei ole vielä päätetty. Roolien jaossa on koitettu tehdä parasta, joskaan ei kaikki ole, voimien puutteessa, aivan paikallaan. Se on suuri ja pai. jon työtä kysyvä kappale näin pienellä paikkakunnalla, mutta emme tule säästelemään vaivojamme kun saamme yleisön tyydsrtettyä. Seuratkaa paikallisia ilmoituksia, ettei "Asa" j ää näkemättä. Lunta satoi t.k. 11 päivänä noin kuutisen tuumaa, joka kuitenkin suli pois kahdessa päivässä. Toisen kerran tuli "valkonen" maahan 15 p., sulaen seuraavana päivänä. — Että on sitä talvea täälläkin. H. Mäki. . Timmins, Ont. Toveritar Sanna Kannasten puhe-tilaisuadcit Toveritar Kannasto oli täällä l u . ennoimassa kolmena päivänä. Ihmetellä täytyy sitä kestäväisyyttä jota Sannalla oli jaksaessaan puhua yhteen jaksoon aamusta iltaan nuo kolme päivää. Sen mikäli olin t i laisuudessa seuraamaan noita puhetilaisuuksia, oli niissä paljon meille oppimbta, ja kaikella tarkkuudella seurattiinkin niitä ohjeita joäta meille annettiin. Ja toivobin njrt vaan ettei niitä annettuja ohjeita ja velvollisuuden täyttämisiä kohta alkuunsa unohdettaisi. Lapsille myöskin omistettiin yksi osa päivästä ja menivätkin lapset mielihyvällä joka kerta kiiuntelemaan ja muistivat tarjwlleen kertoa kotona mitä heille puhuttiin. Naisten toiminnan yh-täläistyttämiseksi täällä Pohjob-On-tariossa päätettiin perustaa Sannan kehoituksesta nais-sihteeristö, johon valittiin Timminsistä kaksi jäsentä, Hilma Selenski ja Maiju Riihinen. Lisäjäsenet tulevat valittavaksi toisilta paikkakunnilta. Tällainen sihteeristö on välttämätön olemassa, voidaksemme teKää tarkoituksenmukaisempaa kasvatustyötä työläisnaisten keskuudessa. Muuten olisi suotavaa että vähän useimmin saisimme matkalle' ':ällaisia puhujia, jotka tuovat meille uutta innostusta ja rohkeutta toimi-e^ amme asiamme eteenpäin viemisessä. Se vain oli ikävä nähclä, että eivät läheskään kaikki naiset Tim-minsissä tajunneet asian tärkeyttä, koskapa niin kauniisti pysyivät pois. Eivät katsoneet tarpeelliseksi tul. Ia edes viimeisenä iltana, jolloinka oli järjestetty arvokas ohjelmati-laisuus. Erittäinkin annan paheksu-mislauseen tytöille, jotka niin vähälukuisina olitte edustettuna näissä P|uhetilaisuuksissa. Pysähtykääpä hyvät tyttöset ajattelemaan elämää rähän vakavammin eikä aina vain eitä kevyttä puolta. Tärkeä kokous Osuuskaupan osakkeenomistajien kokous pidetään Timminsin suomalaisella haalilla sunnuntaina t.k. 27 pnä, alkaen kello 3 iltapäivällä. Tärkeämpänä kysymyksenä tässä kokouksessa tulee olemaan haarakaupän perustaminen South Porcupineen. Tällaben kaupan avaamiseen naapurikaupunkiin on olemassa monet te. kijät. .. Ensinnäkin että liikkeemme aina «rain laajenee, ollen Porcupinessakin niin suuri ostajapiri, että sinne päivittäisin viedään kaksi kuormaa tavaraa ja uusia kUndeja ilmaantuu joka päivä. Ja kuten tiedämme^ tämän pohjoisen talven miten se on luminen ja tuiskuinen. niin ön epä- Elspeth, Alta. Talven makuakin sitä on jo saatu maistaa täälläkin Albertassa. Loka-kuuri loppupuolella alkoi pakkaset ja, marraskuun 6 pnä satoi lumen. Ja siitä lähtien on ollut kylmää ja tuo valkoparta pakkanen muistuttamassa meille köyhille raaitajille, mi. tä meillk pitää olla, elääksemme pitkän talven yli. Ja se onkin kysymys, joka askartelee nionen isän ja äidin sydämellä, saada edes sen verran, että ei aivan tykkänään kylmety. Kuitenkin on vain harvat, jotka ottavat huomioonsa sen, millä tämän laatuisei epäkohdat voidaan korjata. Niinkuin esim. tälläkin paikkakunnalla. Se on ikävänä i l miönä ja kysymys on yalcavaa laatua, emmekä me voi sitä omin voimin voittaa, siinä tarvitaan joukkovoimaa ja voiman. saamme vain siten, että jiitymme työläisten taistelu-riveihin taistelemaan kuin yksi mie_? ja naineii. ^ ^ Nyt kohta saapuu toveri Moriar-ty, Canadan Kommunistipuolueen Albprtan piirin organiseeraaja tälle varmaa josko voidaan aina kunnol-lpaikkakunnalle ja häneltä voidaan Eri paäkakimiiäta Ansonville, Ont. Tämä kylä näyttäd, jo miltei siltä kuin täältä olbi ihmiset sukupuuttoon kuolleet. Taloja on kylmillä ja joka tomen talo ilmoitettu myytäväksi. Mutta kuka niitä kaildda ostaa. Entbet asukkaat ovat poistuneet siitä syystä kun työt ovat lop-puneet ja uusia ei niin ollen tule kassa alkavat käsittää järjestäyty* misen yhtä tärkeänä kuin tälläkin kämpällä, silloin alkavat metsämiesten asiat luistaa siihen suuntaan kun niiden txdeekin-..— Jätkä. leen, palvella näin suurta ostajapii-riä. sNäinollen liikkeen etua katsoen on. johtokunta telmyt aloitteen haarakaupän avaamiseksi, joka kysymys täten alistetaan yleben. kokouksen pääte ttäväksiy johon' pitäisi kaikkien jäsenien saapua lausumaan mielipiteensä. Erittäinkin kehoite-taan South Porcupinessa asuvia jäseniä ottamaan tämä huomioonsa, sillä on mahdollista että ukrainalai. set tulevat asiata vastustamaan, joten osakkeenombtajien olisi oltava tässä kokouksessa joka vain puinkin on tilaisuudessa pääsemään. Säännöt edellyttävät että pitää olla yksi neljäsosa jäsenistöä ennenkuin Voidaan mistään asiasta päättää. Rohkea varkaaa . T.k. 13 päivän aamuna varhain oli varas tai varkaat käyneet Tama-rack- kaduUä asuvan J. Boydin a-sunnolla, ja vieneet mukanaan 800 dollarin arvoiset timanttbormukset sekä kantamuksen alusvaatteita. O-mituista oli tässä se, että tavarat vietiin samasta huoneesta jossa nuori pariskunta nukkuu Sib näyttää todennäköbeltä, että joka teon on tehnjrt, on täytynyt taetää ^ o n paikat. Valkoisen orjakaupan uhri Valkoben orjakaupan uhriksi oli joutunut eräs nuori tyttö. Tjrtön o-livat viekoitelleet yksi nainen ja kaksi miestä tulemaan mukanaan Ottawasta' tänne Timminsiin ja luovuttaneet täällä eräälle kiinalaiselle, joka pakoitti t y t ö n alistumaan kans. saan. Poliisit kuitenkin saivat koko saada kirjallisuutta, tilata sanomalehtiä itsellemme ja nuorisolle. Samoin on tov.; Ryan, nuorisoliiton organiseeraaja täällä joulukuun ai. kupäivinä. Nämä toverit ovat matkalla sitä varten, että antavat meille selvitystä niihin kysymyksiin, joista olemme epätietobia. Osaston asioista ei ole mainittu tämän kesän aikana juuri mitään. Osaston toiminta onkin ollut kuluneen kesän aikana liian • läiimeaa. Kokouksia on tosin pidetty säännöl- Ibesti osaston ja ryhmien kesken, mutta päätöksiä ei ole pantu käytäntöön, joten tässä on vain odotettu, että. tuleeko siitä mitään vai eikö. Osaston työkokous pidettiin marraskuun 13 pnä, jossa muiden asiain mukana käsiteltiin toveri A. T. Hill'iltä saapuneet kirjeet, joissa keskusvirasto painosti alueen osastojen yhteben neuvottelukokouksen tarpeellbuutta. Osasto esitti asian aluekomitealle. Myöskin oli tov. Hill'iltä saapunut kirjelmä, jossa oli osastolle kehoitus tehdä parhaansa, auttaen nuorisoliittoa ja toveri Rya-hia, kun hän saapuu tänne. Valittiin komitea, joka.-^ toimii nuorbon apuna. Myöskin oli saapunut kirje toveritar Becky Buhayata, jossa hän ilmoilrti, että hän vobi käydä täällä joulun aikana kun kulkee täällä A i - herrassa. Kokous lausui tov. Buhayn tervetulemaan. Päätettiin lähettää 10 dollaria Edmontoniin piirikomi-tealle toveri Moriartyn matkakustannuksia varten. Albertan isät antoivat taasen ta-vanmukaben luvan metsästykseen. Vapaudelle o vuiaan myöskii Toronto, Ont. - nn 957 Broadvi Koom 304, 95 ] joka aika alkoi Paikkakunnan n onneaan koetta: kaataneet muuta sin. Tässä asias seksi ollaan tas käkin saa mui Ijyllä ne mahnv£ niskaan pistää. Iloiset häätan haalilla marrask •Pitkäsen ja Vier. liiton kunniaksi, olkoon! — Rap( Veijari Uikkee I saapui tänne ers rontosta. Mr. A nelle farmin. K siten, että Wäär l^ia muutettiin Sittemmin Syrjäl Iän tukkeja. Km ia ajettu, niin ^ Syrjälä BJ ja läksi sillä, hai pingistä — ja j • Petkuttaja Sy työläbetfi ^ kielen taitax •jäi sisäUe $160, •^at palkkansa. Suurimman pe joutuivat Mrs. kelinen. Talossa oli Id ja nyt velka aiot ^eltä omistajan Snotavaa olisi, < 3älä ei onnistuisi 1 J kerrotulla tav kontreilla, sillä i ?at merkitsevät pyrkivien t^ ^ elämässä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, November 24, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-11-24 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus271124 |
Description
Title | 1927-11-24-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
• ' —•
Torstaina, marrask. 24 p;nä—Thor., Nov> 24 No. 152 — 1927
m'
/
VAPAUS rTMa. OP», nnnmitain.. tli»t«iB«. IteJuTiilJKm». tanuln» J» pgjtBMla».
T O I M I T T A J A T :
S, C KEIL. T. N . CARLSON. B. A . TENOTNEN. R. PEHKONEN.
Bctistcied «t l l i . P |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-11-24-02