1922-03-02-01 |
Previous | 1 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i löSVXEN VAPAUTOS TAPAH-W SEN ITSENSÄ KAUTTA! VAIN JX8JE5TYNEESIA VOi mVAENLUOKKA VOITTAA! Torstaina, maalisk. 2 p. llmrsday, March 2iid. VI Vuosikerta-Vol VI lljreri Cachinin pu^e Berlinin jouk-komreleno$ oituk»e»sa. ^toverit ja toverittaret!. Tunnen «jään elävämmin kuin ennen Jau-jegn sanojen voiman ja totuuden: ^ m m u n i ä t e i i l a ei ole lainkaan satoja «ulkomaalainen». Tunnen tä-faäa väkijoukon edessä ikäänkuin jahuisin tovereilleni Pariisissa. To- Ttfit! Tunnen täällä Berlinin pro-lletariaatin parissa, että sillä on osa Isasä Luxemburgin ja Karl Lieb- Ibeciitin maineesta. Tervehdin toveritar Zetklniä vieressäni, jota hBanskan proletariaatti niin yksiinie- [Ksesti rakastaa ja kunnioittaa. Puo-l^ lnetoverit! Taon teille Ranskan I^Kommunistisen Puolueen tervehdyk- 'an. Teille sanotaan, että tämä paolue olisi hajalla. ^ Mutta tämä ti ole totta. Sanon teille, että Banskassa on vain yks\ vallankumö-ifcellinen puolue, ja se on Kommu-listinen Puolue! Ja tällä puolu-ifella on linjojensa suoruuden -ja Tallankumouksellisen ohjelman tiuk-huden johdossa takanaan Eanskan työväenluokan suuret kerrokset. Ha- Inan sanoa teille, että suurella koni- Daniitiselia maailmanarmeijalla on RuiiLaa kommunistipuolueessa yksi UroJIijiinmista ,r y km e n teistään. Kssä suureniraoisessa mielenosoi-toisessa mielin painostaa meidän iäydellistä ja rajoittamatonta yhteistä käsitystämme korvauskysymyksessä. • .v Meidän tehtävämme Ranskassa on tarkkaan määritelty. Me torjum-ice inholla Poincaren hallituksen - soöasväkivallan. Poincaren,' joka' /toistaiseksi pn vallassa ..fenskassa^ Jlj torjumme. sellaisen parannusyri-tyhen, jota hallituksemme hautoo mieliessään pusertaa kaikki miljaar- •dit yhdeltä ainoalta," maailraanso- <ia5sa, murskatulta maalta, joka Rei-jiinmaan miehityksestä ^aa maksaa ffiiljaardeja jälkeen. Ja nyt vasta cn Ranskan kamarissa ehdotettu Heinin miehitysjoukkojen varalta juolen miijaardia. Me torjumme pilttävästi yrityksen jatkaa -sotaa fieiä rauhan aikanakin. Toverit! Banskan porvaristo näyttelee proletariaatille saksalaisten miljaardien inielikuvituskuvia, jotka päivä päi- •vältä häipyvät yhä enemmän näkö-lannan taa. Sh^w ei halua mennä parlamenttiin Lontoo. — Sen johdosta kun West Edinburgin työväenpuolueen osasto on kehottanut kirjailija George Shaw'ta rupeamaan parlamenttiehdokkaaksi, on Shaw vastannut, että hän mahdollisesti voisi ottaa asian harkinnan alaiseksi, jos hänelle voitaisiin taata 400 punnan vuosistulot ja sen lisäksi huomattavasti muuta korvausta, ja yksimielinen valinta. Mutta pääasialli-simpana syynä mainitsee kirjailija kieltäytymiseensä sen, ettei hän halua vaihtaa koko sivistynyttä mail-maa käsittävää kuulijakuntaansa muutamiin kommersialiseerautunei-hin gentlemanneihin TVestministeris-sä, vaan sanoo mieluummin hukuttavansa itsensä. . , —o—• Suoieokielieii piiolii6' leskosbrkalciiilii avatly Pietarissa Avajaisista muodostunut mahtava juhlattlaisuas. — Leo Laukki ja Yrjö Sirola valittu opettajiksi. esil-täälttolaisiOe lasiia- Nälänhädän tuottamat vauriot käyvät yhä pahemmaksi. Moskova. — Neuvostohallituksen edustajat on evästetty taipumaan moninaisiin myönnytyksiin Genoan konferenssissa, ehdolla, että Venäjä tulee saamaan suuremman lainan nälänhädän lieventämistä ja maan talouden uudestaanrakentamista värien. Pääasiallisimpa:na kannustimena lainan hankkimiseen ilmoitetaan olevan nälänhädän, jonka seuraukset alkavat käydä yhä turmiollisem-miksi. Seuraava sato saadaan vasta heinäkuussa ja isiihen mennessä tarvitaan suunnattomat määrät elintarpeita, jotka on hankittava ulkomailta. Neuvostohallitus taas haluaa tehdä kaikkensa nälänhädän seura- .^ten. lieventämiseksi. Toverit! Ei kukaan usko, että Saksassa voi nousta kullan vedenpaisumus, että Reinistä voidaan am-nentaa kultaa kuin TVagnerin oopperassa. Huomautan' manifestista, Minkä meidän kummankin puolueen valtDutetut ovat allekirjoittaneet. B^orostamme, että olemme taipuvaiset yksimielisesti toteuttamaan siiliä tehdyn korvausehdotuksen. ; Tässä joitakin esimerkkejä .Ranskan kapitalismin kykenemättömyy- ^esti Ranskan työläiset 9vat lukemattomissa kokouksissaan vaatimiset yhteistoimintaa saksalaisten työläisten ja teknikkojen kanssa., Vä-iät 'siitä, tulevatko rakennusaineet yitä vaiko tuolta puolelta Reiniä, «alkki, sementti, tiilit ja hirret, ne «^at kansainvälistä. Ranskan kymmenessä hävitetyssä departementis- ^ on kymmeniätuhansia työläisiä, «ivostyörniehiä, kankureja, talon- Pelloa, mutta ilman asuntoa, vailla «onnetta, vailla kattoa pään paäl- Pöhjois-Ranskan riistäjät yli-eivät mieli rakentaa työläi-mu: ta kyllä suur-riistäjille, J^^ifnhaltijoille. He mielivät «J-tt3ii hyväkseen sotaa samoin T fsuhaaldn, mielivät paikata kä- *^an sodan jälkeisellä ajalla,^ kuten «•at paikanneet itse sodalla. ;Tovcr;t! Korvauskysymys on' se- ^sksan että Ranskan proletari- "^•J-e mitä suuremmasta merkityk- SiV,,-^"^ ^"'^^i^skysymys ja talla hetkellä on korjattava, ei ^ " l a Pohjois-Ranskan tuhansiin «'jntoihm. Taan se käsittää kaikki 1 , Jättämät lukemattomat kärsi-y^^ «t, se käsittää ne sanomatto-onnettomuudet, joita kapitalis-ttsi- l?"''^'^ nndelleen.. maailman l^^^-^^ Meidän on sahottava. herätettävä proletariaatissa ^ se, mikä siinä on masennettti, mikä vallankumonkseUisesta ^ " f ä . on jälellä. «ajitalismi on voittanot voo-'toja). — IKT. den^ 1919' järkytyksen, että se olisi jälleen voimistum.assa. Mutta me Sanomme: kapitalismi on perusolemukseltaan nyt enemmän kuin koskaan kuolettavasti haavoitettu, paremmin kuin ennen saatamme me nyt todeta, ettei se voi~ elää, ettei se voi muuttua sillä minkä se on tointunut. Ei mikään^ tosiasia, ei mikään merkki' osoita, että kapitalismi olisi voittanut kriisinsä, Rans- ;kan porvariston tökerö yritys antaa Poincaren tehtäväksi silmukan avaamisen kaulastaan, osoittaa tämän selvästi. Genuassa tullaan 'näkemään yritys, ettei mokomaa ennen. Viisikymmentäneljä y^^tiota kokoontuu siellä muutamien viikkojen neuvotteluilla ratkaistaakseen äärettömän finanssipulman. Siellä tullaan kuulemaan kauniita ja pitkiä puheita, mutta • jälleenrakentamis-pulman, ratkaisu ei siellä edisty vaaksankaan vertaa. Kuinka voisi «kansainvälinen porvaristo ratkaista arvoityksen, joka ei ole ratkaista-' vbsa kapitaliseila mittapuulh ja keinoilla? Porvarillisen hämiigin voi selvästi havaita kahden symboo-lin valossa. Toinen näistä: Lloyd George, Englannin ministeri lähtee Genuaah parlamentin tukemana, joka vuonna 1919 valittiin vaatimuksella: Keisari hirteen ja Saksa maksakoon! Englannin hallitus on tukenut kaikkia seikkailuja ja hyökkäyksiä Neuvosto-Venäjää vattaan (hyi-huutoja).. Ja nyt lähtevät Saksan edustajat Genuaan, ja eneiu-mänkin; myös, Neuvosto-Venäjä tulee olemaan edustettuna sielll! Ka.-' pitalistisia diplomaatteja vastassa on siellä meidän toverimnie, Neuvosto- Venäjän kansankoraissariot.'' Se, että Venäjän kania, joka on Huomattavaksi m e r k kipäiväksi Neuvosto-Venäjällä asuvan suomenkielisen väestön sivistyselämässä muodostui tammik. 23 :s päivä, jolloin Pietarissa tapahtuivat viralliset Suomenkielisen Puoluekeskuskorkea-koulun avajaiset. Se, että tämän koulun avaaminen todella merkitsi merkkitapausta, tuli näkyviin siitä huomattavasta - osanotosta, minkä koulu sai osakseen lukuisien puolu-ejärjestöjemme ja muitten neuvos-toelinten taholta kuin myöskift tove-rikouluiltamme, nim, lähttiläisten ja virolaisten puoluekorkeakouluilta ja kansainväliseltä sotakoululta. Koulun "Tiboneustossa (Hovinranta-katu 24) olevaan kokoussaliin olivat t. k. 23 p:nä kokoontuneet kouluun ilmoittautuneet oppilaat, osa opettajistoa, koulun johto ja aika runsaasti kutsuvieraita. Alkajaisiksi luki johtaja tov. Teemu Törmälä Suomalaisen Pup-luekeskuskorkeakoulun ensimäisen päiväkäskyn, jossa ensiksi oli lyhyt koulun perustamisen historiikki. Siinä selostettiin koulun perustamisen alkupuuhia W. K. P:n Suomalaisten järjestöjen Keskus-Toimiston ja Pietarin läänin puoluekomitean suomalaisen osaston taholta. Päiväkäskyssä mainittiin koulun johtajaksi määrätyn tov. Teemu Törmällln, koulun opetusosaston johtajaksi Juhani Latukan, koulun sihteeriksi tov. Yrjö AVallinin, taloudenhoitajaksi tov. Oskari Huttusen ja kirjaston hoitajaksi tov. Alli Törmälän. Koulun, opettajiksi ja luennoitsi-j0jksi, vnieinittiin.,.piiv^k!l?kj^^^ rityn seuraavat toverit: Leo Laukki, Yrjö Sirola, Kullervo Manner, Juho Lumiviiokko, Juho Lehtinen, Wi'.inö Rautio, Juhani Latukka, Teemu Törmälä, Kustaa Rovio ja Jal» Kohonen. Koulun tekniHisecn henk'Iö-kun-taan kuuluu toistaiseksi kuusi henkilöä ja kouluun on avaiaist'laisuu-teeh mennessä pyrkinyt '!8 oppilasta. • , Paitsi p;iiväk"F,kyä, kosketteli Teemu Törmälä avaj'::5{)uh(.>es-'aan tarkemmin sitä tarknrfu-ta, mitä- varten koulu oi: .syntvnyt. Mainitsi k--ulun pyrlnvi"-.» -vatt-aman mar-. rai-sen m aa i l a ;i k a t .soniuksen omaavia henkilöitä sekä valmistamaan alaa,-;-a tunt-va ••^uvosto-j. t • puoluetyÖ5tek.''ö;t'.l. V'ur:'.mttl vinikään srifi i.uiiresca v?'v)lli3uu-d.: jta, mik'i ;:oii]tui j«hr;'iU, j;en onettajistolla ja oppilailia on ' koulun nnnestvnivc Caiadan Kymmenen vuoden yaläluku lisäys tekee 1,425,988 benkeä. Ottawa. — Viijme vuoden ajalla otetun tilaston mukaan^ joka äskettäin saatiin lasketuksi on Canadan väkiluku 8,772,631 hehjjilöä' ollen kymmenen vuoden ajalla saavutettu lisäys 1,425,988.. Eri maakunnissa on väkiluku seuraava: rinnan v. 1911 (^tetun tilaston mukaan: ^ Maakunta ' 1921 < 1911 Nova Scotia 624,579 492,338 N'3W Brunswick 388,091 647,889 Prince Ed\vard Island 88,586 93,728 Quebec 2,549,007 2,003,232 Ontario 2,931,264 2,523,274 ;Manitoba 613,00«; . 455,614 Alb?rta ; ' 681,995 Saskatchewan 761,390 523,360 ' 4,16g 6,68^ Sanoo sen takoituksena olevan- työväen yhtenäisyyden eikä ha joit* • tamisen;. ' British Col. Yukon Northwest Terr. Canadan kuninkaallinen laivasto 374,663 492,482 392,480 8,152 18,481 485 Yhteensä 8,772,631 7,296,643 Hallitusta vaaditaan panemaan kansainvälisen konferenssin päätökset käytäntööp. Ottawa. — Järjestyneet työläiset esittivät lainlaadinnallisen oh-jolman.^ a hallitukselle viime perjantaina edustajiston kauttaij jota edustajistoa oli johtämassa'^'^om. Moore, Canadan Trades & labor Congres .siii presidentti. PääÄln'i.?teri King, votteluissa selitti edustajistolle, että mitä hallitukseen tulee niin tullaan siltä puolelta tekemään kaikki-mahdoilJnen voitava yhteistoiminnan aikriansaaniisekpi työväestön kanssa sellaisissa kysymyksissä, joista on •maalle hyötyä. Kahdeksan tunnin tyopäiväkysymys. Edustajiston johtaja ,Tom Moore selitti, ett'i fcderaalihallituksella on oikeus kahdeksantunnin työpäivä ja'n laatimiseen ja siten antaa tun-nii- tus kan.sa;ivälisen työväen kon- ^>;rc:n3:iin päätök-ille, jossa konfe-ronsj- i-isa myöskin eri maiden halli-tuiosn edustajat olivat läsnä. Ja ainakin olisi hallituksen annettava moraalinen kannatus asialle, otta-nuUa hallituksen töissä käytäntöön ::irv'iek3,antunnin työpäivä. Moore ti 'ellcien vetosi kansojen liiton pää-lö.!: i ; , joilla ed«llämainittu kan-rV li-ifi ; konferenssi. katsottiin t:iy:ii tnrviaT.ii-l välttämättömäksi kutsua kokoon ja iiiici! ni2vkit-i puMiioke/;- ta , -••u:'.. ;;en •.; Ika^n csi-.ettiin moTen mo-let temh;ly;:-:s!. ".i puVir!, jotka Tv-iittavat, kutTi .]-)npupu'i'=:'-saan sr!;rsi. '::iiiär'.'stö:n : koulu- ja B. C. Federätionlst kertoo I. W. W:n ent: sihteerin George Hardyn puhetilaisuudessa Vancouverissa hel-mik. 20 päivän iltana olleen suuren kuulijakunnan. Kokous oli Lum benvorkers Industrial Union of Canadan järjestämä. Puheenjohtajana toimi Walter Cöwan, joka ilinoit-ti mainitun järjestön äskettäin liittyneen Punaiseen Taloudelliseen In-ternationaleen ja esittii Hardyn pu* humaan. Toveri Hardy sanoi olevansa iloinen puhuessaan Vancouverin työläisille ja saadessaan tilaisuuden selostaa mitä harhakäsityksiä on olemassa P. T. I:n suhteen. Hän selosti työväenliikkeen. kasvua kapitalismin kehityksen kanssa rinnan. Ammat-tiuniot, jotka olivat sen ajan kehityksen loogillisia seurauksia, kasvoivat ja kehittyivät. Mutta kun tuo-tannonvälineet kehittyivät jä pääomat kasaantuivat ja keskittyivät, alkoi ammattiunionismi menettää merkitystään ja työläiset alkoivat käsittää teollisuusunionismin tarpeen. 'Sen jälkeen puhuja selosti ammattiunionismin rappeutumista ja pyrkimyksiä teollisuusunioitten rakentamiseen, jatkaen että me elämme nykyisin sellaista yhteiskunnallisen kehityksen aikaa, jolloin koko mailma on keskinäisessä riippuvaisuudessa tuotannolliseen elämuänsii nähden, niin ettei yksikiiän , maa voi ollii enään siinä' suhteessa itse-näinen,-^ yksinipä Neuvosto-Venäjä kin on joutunut perääntymään yh-teiskunnalliaessa ohjelmassaan tämän tekijän edessä. Näin muodoin ei riitä työläisillekään kansallinen järjestyminen, vaan sen täy^ lyy Bpähtiia kansafnvahse.sti. Va-laistaksoen tätä kansainvälistä riippuvaisuutta, selosti puhuja selvin esimerkein tuotannon kansainvälistä yhteyttä eri maitten villillä. Sitten hän selosti mitenkä Toinen Kan- .sainvälincn, joka kerran oli työläisten järjestö, haaksirikkoutui johta-jain. sa petoIHsjiuden takia. Tämän jälkeen nousi. Venäjän vallankumouksen seurauk.sona Kommunistinen Internationale työläisten kansainväliseksi yhteenliittymäksi ja sen ri.analle perustettiin Punainen Taloudellinen Internationale, jonka tehtävänä on yhdistää työläLset tii-loudelli. solla alalla. Puhuja, joka oli ottanut osaa sen peru.staviin neuvotteluihin, ollen niihin aikoihin Saksassa ja Venäjällä, .ieiosti sen peru.stami.svaiheita, sen rakennetta ja periaatteita. Kaikki edistysmieliset, radikaalliset ja val-lankumouksellisöt;' työväen uniot kaikissa mais-a ovat liittyneet ja yhä rientävät liitlymään tähän jär- Lithuania päättänyt yhtyä Puolaan Vilna. — Tiistaisessa Lithuanian parlamentin istunnossa toimitetussa äänestyksessä 102:sta -äänestä 96 annettiin esityksen puolesta, jolla Lithuania päättää täydellisesti liittyä osaksi Puolasta, Edustajahuoneessa äänestyksen toimitettua iK meni dramaattisia näytöksiä, jolloin Puolan lippu kohotettiin ja puolalaisia kansallislauluja laulettiin. Hyväksytyllä päätöksellä täydellisesti tunnustettiin Puolan perustuslait vuodelta 1921 ja peruutettiin kaikki Venäjän ja Lithuanian vaatimukset. • —o . v' Tdrkoitubena on murskata tyova<r cn unioU RHstäjSin ja työläU-ten väUneit taistela kiihtyy. Pääministeri Tatchereau viltcmnut puheessaan siihen tauntban. Kir> jaitajäin- icikko Uytymykaen aiheuttajana. ' Quebec. — Tärkeän väittelyn uskotaan, puhkeavan, Quebecin läinliiati-jnkunnassa tällä viikolla kansainvälisten unibitten toiminnan) johdosta maakunnassa. Lalnlaatijain piireissä on ollut paljon puhettd erikoisesta lainlaadinnnsta, koskeva kansainvälisten unioittcn toiminnan' hävittämistä Quebecissa, sen mukaisesti päänmisteri Taschereau lainlaatija-kunnan avauspuheessaan viittasi, Katoolisot uniot valmiita palveiis-maon hallituksen ja tyohanfa-jain juonitteluja. MontreaK — Viime perjantai i l tana täällä pitämässään kokqukses-sa Katoolisten ja kansallisten uni-öitten syndikaatin neuvosto hyväksyi päätöislauselman, jossa neuvosto lausuu mielihyyärisä pääministerin iaink^iatijakflmnassa pitämän -puheen johdosta ja siitä selostuksessta mi tä hän antoi kirjalta jäin lakon joh dosta. Samalla katoolisten , unioittcn n uvosto anoo työnantajilta etu oikeutta katoolisillc ja kansallisille unionisteille, Katooliset uniot ilmoittavat näin olevansa .valmiit palvelemaan hallituksen ja työnantajain unioittun murekaus- ja lakbnrikkuripolitiik-kaa. kmm bogressin ai hmm siirretty Englanti ja Ranska sopineet kön grcssin alettavaksi huhtikuun. 10 lausui johtaja, — että so;:ui-;>. .'ia !,':-r;n?in yhte'styö:k;'ntely j.a .yhteisymmärrys ör. tuleva ' ' v ; t-ii-n-ritan-sa alkavan kau"n" r>sa''si J;; til- • :«n kaiken m-Tics-s:i vajd.^an.-kou- -.'iada yhtpnäinen kansainväli- R-;n toiminta kähdefc:an tunnin työ-1 jgstöön,' joka muodostaa todellisen järjestyneen työväen kansainvälisen / puiva. p;nvaa y. m. ky.symysten ratkai.se-f iI i.V^.r o 1 Moore vaatii hallitusta {".-rpiivih julistamaan laillisiksi •lihlan" viksi ja «Hannan», määräyksen peruuttamista, jolla määr-ykr^el- 1^ hallituksen rautateiden palveluk-rK':-;' olevalta henkilöltä voidaan • tvöpaikka, jos hän ottaa eh-latila-. suuä l,)uluun. pii'iti:"! ^Int"n:i!-n«l^s>- iuTta' vain' men^-^-.-ksell::!:.'! '••ötl;>:n ,dokkuuden parlamentin tai lainlaa-ja tuloksia vaat'a. n^n jäseneksi. , K,x^kar!n n 7 i r l e - t ä h"i-'y"-"'!;- inh-i Aasialaisen työvoiman maahai\- •;• -/i i;'eltämistä niinikään vaadittiin Moorei csittämis'ä ohjelmissa, i/.i-a-i^rlame.itin käsiteltäväksi vaa- . J ; i^:;,-). Saa nähdä saako porvarien l e i l i p D i k a jotain aikaan^ sillä halli-j ' tus ei perusta Moorenkaan johta- ! niif;n ty51äi"ton eduista, koska ne ovat kapitalisteille vastakkaisia. QuebRC, — M" t r . i . n n — o— mielitty tappaa, miel-tty murir.i^T nojn neljänkymmenen mailin etäi-mielitty iskeä veriin, ett^i'Venäjän. ,v /,-- , kansa nyt esiintyj' vertaisena ver-'va kauppala, v;:= iuir. v,':; •: v''- taistensa parissa Genuassa, osoittaa: ..• - !• >) j iC-ai "r ' " »- a selvästi kapitalismin hädän ja jär-jv.i-ti kun s^c!!'. <:ijait;ev,; suuri kyykiren, kapitalismin, joka on su s • • niaanViljelyskonetehdas suljettiin ja sa leukaansa rayöien. Toverit, ko-| tuhat sata ' työlä-stU a.'>-:.Uin' • x-r-.^.f^.M lako-sa olevien kaivostyö-rostan, että täydellinen solidariteet- käisten armeijaan. Sodan aikana i;;;:t,in ja poliisien välillä Etell-Af- Etelä" 7ia '^kolaisia voima- ja taistelujärjcstön. Sitten hän selosti, että K. K. ei suin kaan hallitse P. T. I:tii, vaan ovat kiinteässä vuorovaikutukse.ssa ja yh-teydes. sä keakenään, jotta vallankumouksellinen työväki niin poliittisessa kuin taloudellisissakin järjestöissä voisi esiintyä yhtenäisenä rintamana kaikis.sa taistcluii5S3a riistäjiä ja kapitalismia vastaan. Puhe otettiin vastaan valtavin suosionosotujcsin 'ja kerättiin kolehti Venäjiin nälänhätäisille joka tuotti 156 dollaria. o :— N. Visti joutiiniit tapaturman uhriksi .Johanne»burg. — Ensimmäinen ti, täydellinen veljellisyys, että kes- raainittu tehdas oli sota*?.rvjt?olli- ^'kassa tapahtui maanantaina hel-kinäinen sydämestä sydämeen johtava' side Saksan ja Ranskan proletaarien välillä on niin luja ja katkeamaton kuin milloinkaan ennen! lopetan korostamalla Saksan ja Ranskan proletariaatin yhteistä toimintaa sellaisena kuin se on ilmaistu (meidänkin lehdessämme jnlkaistns-sa?) julistuksessamme, ja vfittaa-malla Venäjän neuvostotasavaltaan ja Kommunistiseen fntcmationa- On sanottu, leen! (Loppumattomia hyvänhuu-suuden palveluksessa, valniistaen; . .r.^^u^ o? p-'ä^ jolloin poliisijoukko murhavälineitä, kuten po.-nmeja ja - hyökkäsi kahden lakkolaisryhmän mu'ta^kuul'äliittoiais:on!'^i;lr', mut-| vimppuun Boksburgissa, käyttäen ta sodan loputtua muutettiin tehdas! vanaa-ti kapuloitaan ja mukiloiden .•naanvijjelyskcn-^tehtaakv,', i<i'-'<;tta-. ;.j-tai{;n lakkolaisia pahanpäiväises-en nyt niittenkii va?;^',iit'jk.^;n.i poliisit selittävät olleensa pako- A^noastäan muuta:nia vr•••hi:! tul-1 tr'*nja ' r ä y 1 1 ä m ä ä n kapuloitaan laan jättämääT t-'öh5n, 'c-Uen teh-; saadakseen kapinalliset raainarit ha-täväksi jää koneiston est m^nen miJhd-lFHelt-' iii^^-lta. Rak''-''-'»tta' '. ?htaa.! tnl.e;n 3.< 000,000. Petrel, Minn. — Nikolai Visti joutui tapaturmai.i.-eii kuoleman uh-rik. «i, oIl'.'S.=.aan rhtit^äsiä kaatamassa puita naapurir?<a kan-ssa. Kaatuva puu oli ponnahtanut sivuun ja sattunut Vistiä leukaan sillä seuraukr selJa, että kuolema öli seurauksena. Ruumiin tarkastajan lausunnon mukaan oli isku ollut niin ankara, että se öli katkais-sut niskajänteen ja siten aiheuttanet kuoleman. Nikolai Visti on suomalaisten kes-l kuudessa laajalti tunnettu, ollen Työväen-opistolla oppilaana ja eit-temmin opettajana noin widen vuoden aikana. ja, IndustrialistiMä väliaikaisena toimittajana. Viime aikdi-latoston faantumaan ja järjestyksen palau-; , , „ , . ' - • V . ^ u . tumaan. Kummillikin%«ole1Ia on na käynyt ^^^^J^^T^;^^- i --x^n v.,vvttuneita, sillä lakkolaiset pnoJfPf J ^ « t t . ! ! " " ! ' " " . ^ . ^S . luutivat itseään hyökkääviä poliise. pikkuviljelyana. - Industna-ja vastaan- Lontoo. -— BoulognesKa pidetyssä Englannin ja Ranskan pääministerien heuvottt'Iu,s,sa, jo-ssa keskusteltiin Genoan konferenssista, sovittiin et-til kehotetaan Italian hallitusta »iir-tämään Genoan konferenssi alettavaksi huhtikuun 10 päivä sen sijaan ettii Ecn olisi pitänyt alkaa maalisk. 8 p, Ranskan ja Englannin piiiimini.ste-rieh tiedotetaan päässeen yksiraieli-syyteen konferenssin ohjelmasta. , • -0-: /'..•••• Fielding heuvottele-massa 100 miljoonan dollarin lainasta Ottawa. — Canadan ha)lituk.'5en rahaministeri Hon. W. S- Fielding on matkustanut New'Yorkiin, jossa tulee viipymään joitakin päiviä, ja vaikkakaan hänen matkan.?a tarkoitusta ei ole .sanottu, uskotaan hänen olevan neuvotteluis.-a 100 miljoonan dollarin suuruLsen valtiolainan hankkimisesta. •—o-—— • Hotellin ravintolatar-joöijat menneet lakkoon Toronto. — Noin CO miespuolista ravintolatarjoilijaa menivät Ikäläisellä King Edward hotellilla lakkoon maanantaina. Hotellin yleinen liikkeenhoitaja 0'Neill sanoo, että miehet tulivat hänen luokgcn-ga ja vaativat kaikkien nalstarioilt-joitten eroittamista^ josta hän kuitenkin kieltäytyi, jonka johdosta miehet menivät lakkoon. Mainittu hotelli on Toronton suurin ja kaikin poolio ensUookkaibio botelli Lontoo. —Viime lauantaina naulasivat työnantajat metallitohtait-ten seinämille työn sulkujulistuk-/ sen, jossa .Ilmoitetaan kaikki tehtaat pantavan seisomaan maalisk. 11 päivästä alkaen kautta Ison Britannian; Sulusta Johtuva asema on epäilemättä sangen kriitillinen, var-sinkin: kun se tulee juuri aikaan, jolloin metalliteollisuus on osotta-nut virkistymisen merkkejä, Tjrönriistäjat tahtovat murskata uniot. Pitkäaikaiset riitaisuudet työn-riistäjäin ja työläisten välillä ovat kärjistymässä huippuunsa, metalli-paroonit kun selittävät nyt, että ho haliiavat täyden kontrollin tehtaisiinsa, ilman minkäänlaista unioittcn sekaantumista, erikoisesti haluavat riistäjät hävittää sopimuksen Joka nykyisin on volmoasa, Jonka mukaan ylityötä pyritään hävlttä-mään mikäli mahdollista Ja rajoitetaan SQ korkeintaan 30 tuntiin kuukaudessa. • Työnontajat selittävä, että heillä yksin on oikeus tuUaanjco ylityötä tekemään enemmän tai vähemmärt ; kuin tämä sopimus edellyttää. Kun taas uniot selittävät, että heillä täytyy olla sanontavaltaa kuinka paljon ylityötä työläisillä voidaan teettää, .; Tämä sopimuskohta el kuitenkaan sisällä, taistelun yhdintö, joka käy ilmi työnantajain yhdistyksen puheenjohtajan Sir Allan Smithin seuraavasta lausunnosta: «Kysees-ail- ei olo vähehipUä kuin tuleeko tä- ' män teolliauuksicn olin! aoviettl-vaiko yksityisoirilBtuksen Ja kontrollin perusteilla. Ja ovatko työnantajat oikeutettuja Johtamaan teh-däfllaitoksiaon? Kysymys el rajoitu ainoastaan motallitcollisuuteen, vaan käsittää koko kansakunnan elä-män tässä Ja muissa maim» Työnantajat ovat taipuneet .neuvottelemaan unioittcn kanssa maalisk, 7 p., muttai katsoen siihen, ^että miclipitöet kummaltakin puolen ovat tavattoman kärjistyneet, oi neuvotteluista uskota olevan mitään tuloksia, ^Englannin yhdistynyt kapitalisti-luokka on siis tällä kertaa vallinnut metalliteollisuuden, tehdäkseen uuden häikäilemättömän hyökkäyksen koko Järjestynyttä työväenliikettä vastaan. Missä määrin Englannin työläiset kykenevät tätä vihollisensa yhdistynyttä " hyökkäystä vastaan puolustautumaan?, • • _ _ o - — -, Suomalainen kuollut tapaturmaisesti kipawa ratalinjalta saaniaimmo niukkain tietojen perusteella on Matti Mäki niminen suomalainen siellä Joutunut tapaturmaisen kuoleman uhriksi. Henkilö, joka meille asiasta kävi kertomassa sanoi onnet-tomuaden. tapahtuneen siten, että miehet olivat kalliota poraamassa ja ,oli johonkin feikään jäänyt dynamiittia, joka sitten uudelleen porat-taissa laukesi sillä seurauksella, efc. ä edellämainittu Mäki menetti hen- [(^nsä. Emme tiedä mitään Mäen asuinpaikasta täälläi ihntta oli hän antanut komppanialle osoitteekseen Soo, Ont. Mäen pitäisi olla kotol-äin .Säkkijärveltä, • -~ -o—- • • KAHDEKSAN MIEHEN VAIMO .. LINNAAN. Cleveland,—-Eräs 28 vuotiaa JessieSeaman niminen nijinen, joka tunnusti plcyahsa naimisissa kahdeksan miehen kans.sa,-ilman että yhdestäkään olisi hakenut avioeroa» tuomittiin täällä yhdestä seitsemään vudteen vankeuteen.' Hyvin oU eukko ehtinyt Sacco-Yanzettin juttu. uudeDeen vedottu Dedham, Maas. ~ NicoJa Saccoft; . ja B. Vanzotön juton vetoomui, jossa vaaditaan heille nutta Iraa* lustelua, on jätetty valtioa yHoI* kendelle. Vetoomus käsittää 394 suurU d* m käsittävän Asiakirjan.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 2, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-03-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220302 |
Description
Title | 1922-03-02-01 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
i löSVXEN VAPAUTOS TAPAH-W
SEN ITSENSÄ KAUTTA!
VAIN JX8JE5TYNEESIA VOi
mVAENLUOKKA VOITTAA!
Torstaina, maalisk. 2 p. llmrsday, March 2iid. VI Vuosikerta-Vol VI
lljreri Cachinin pu^e Berlinin jouk-komreleno$
oituk»e»sa.
^toverit ja toverittaret!. Tunnen
«jään elävämmin kuin ennen Jau-jegn
sanojen voiman ja totuuden:
^ m m u n i ä t e i i l a ei ole lainkaan satoja
«ulkomaalainen». Tunnen tä-faäa
väkijoukon edessä ikäänkuin
jahuisin tovereilleni Pariisissa. To-
Ttfit! Tunnen täällä Berlinin pro-lletariaatin
parissa, että sillä on osa
Isasä Luxemburgin ja Karl Lieb-
Ibeciitin maineesta. Tervehdin toveritar
Zetklniä vieressäni, jota
hBanskan proletariaatti niin yksiinie-
[Ksesti rakastaa ja kunnioittaa. Puo-l^
lnetoverit! Taon teille Ranskan
I^Kommunistisen Puolueen tervehdyk-
'an. Teille sanotaan, että tämä
paolue olisi hajalla. ^ Mutta tämä
ti ole totta. Sanon teille, että
Banskassa on vain yks\ vallankumö-ifcellinen
puolue, ja se on Kommu-listinen
Puolue! Ja tällä puolu-ifella
on linjojensa suoruuden -ja
Tallankumouksellisen ohjelman tiuk-huden
johdossa takanaan Eanskan
työväenluokan suuret kerrokset. Ha-
Inan sanoa teille, että suurella koni-
Daniitiselia maailmanarmeijalla on
RuiiLaa kommunistipuolueessa yksi
UroJIijiinmista ,r y km e n teistään.
Kssä suureniraoisessa mielenosoi-toisessa
mielin painostaa meidän
iäydellistä ja rajoittamatonta yhteistä
käsitystämme korvauskysymyksessä.
• .v
Meidän tehtävämme Ranskassa on
tarkkaan määritelty. Me torjum-ice
inholla Poincaren hallituksen
- soöasväkivallan. Poincaren,' joka'
/toistaiseksi pn vallassa ..fenskassa^
Jlj torjumme. sellaisen parannusyri-tyhen,
jota hallituksemme hautoo
mieliessään pusertaa kaikki miljaar-
•dit yhdeltä ainoalta," maailraanso-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-03-02-01