Vapaus, May 22, 1926

              Laiiaiitaina,toakok. 22 p;na—Safc, May 2%
^ I l i i l i l i i iM
l i ^ ^ ' IIT SadbuiTBsa, Ont, joka tUsta'l . 1t orstai Ja lanantaL
a G. NEIL, AEVO VAAEA
VAPAUS (Uberty)
fOia 911I7 organ of Finnish Worlcer8ln Canada, ]nil>-
fiflihedr In SndbnnTr Ont, every Toesday, TIninday and
f^^l^^tered at tbe Post Offiee Department, O t t a ^,
•s-^seeond class matter. ^
mAUSHXNNAT: \
Canadaan yksi vk. 94.00. pnöu vk. $2.25, jkolme Uki
41.BÖ ia yksi Iflc. 75c. -" ^
Thdysvalfoihin ja Suomeen, yksi -^k. $6.50, puoli vk.
«8.00 ja kolme kk. $1.76. r
' Tflaoksia. joita ei neariui r<Uia, ei tttHa labettSmSan
• yaltaf arfamiesten iojjla on tafcanTcset.
Mli
iiiii
njfOITUSHINNAT VAPATJDESSA:
|7aimailnu>takset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa.
^ Avioliittoonmenoilmotakset *50e palstatuoma. >
NimenmuntosilmotnksetSOe kerta;. $1.00 8 kertaa.
Syntymäilmotnkset. $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
• Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Knolemanilmotakset $2.00 kerta. t60e lisSmaksn
'tUtostanseelta tai mnistovSTssylta. ^
Balataantiedot ja osoteilmotnkset 60e kerta,^ $1;00
fcolmekeriaa.
on,'vaa­dittaessa,
lähetettävä flmotasUnta etukäteen.
l i
/ n Tiistain lehteen aijotntHmoitnkset pitää olla kont-
; torlsi^^ lanantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
tBhtcen ton^tpfna kello 8.
General advertising rates 7&e per coL Inch. H!- Dlmom eharge ,for single insertion 75e. The Vapaus
tft the best adverttsfng * medium' among the'Finnish
l ^ p l e in Canada. >
m
Vnpanden konttori ja tolmitns: Ljlberty Bldg ^ me
te. Puhelin 1038. Pogtiosote; Box 6a,.Sudbnry, Ont.
Jos etie mir'«in' tahansa saa vastausta ensiihStseen
" Mrfeeseenne., fcirloittakaa uudelleen lUkkeenhoitaJa.ir
. panoonallisella nlni-elia.
J. V. KANiCASTa LlikkeenhpItaJa.
Mitä on proletaarinen yhtyminen
KylcyiSenä aikana, jolloin < todellisuäs joka^päivä
-;:foistaa> tietoiselle :'työI^iselle^^'P
\ täriceyttä, on välttämätöntä, että jokainen työläinen
' 'selvittää 'Itselleen mita^ lämä yhtymistunniis mericitsee.
, OpjKiitunistit ja yliloikkarit tulkitsevat tunnuJksen siten,
- etta' on ryhmityttävä hspsiaUdemoläattan ympärille
v,^ ei juuri siksi, ettei sosialidempkratiaa vastaan ' olisi
muistiHiteunistafivaan .siksi, että se juuriUämän 'kautta
plro^etarisoitaisiin. Kukaan ei toivoisi tällaista prole'
laarista yhtymistä hartaammin^ kuin porvarista,' sillä
j tällainen ^ yhtymistunnuksen tulkinta on kauttaaltaan
vaara. ^
jokaisen työläisen täytyy näet olla selvillä seuraa-
\. 'Proletaarinen yhtyminen merkitsee tällä' haavaa
' , työväenluokan ^eää yhtymistä palkanpainamispolitiik-f^^^^
' f,>kaa vastaan, k^l^ea puhetta vastaan «yhteiskunnan
V ' '''^^ eduista* ja «painuksissa olevan teollisuujlea vaikeasta
as^masta^. Tällaisen yhty^iäen on' yksinomaan koul-
\, - tava.anitä työläinen tarvitsee voidakseen elää ilman
Ideltaytyniyksiä ja hätää. Se on rakennettava kansain^
fj * , välisen ammatiUiäen eheyden pohjall&^sellaisena kuin
" . , se, ilmenee englantrlais-venäläisen' Icomitean eheystoi-if(^
f.'\ l ,' ^Proletaarinen yhtyminen on tällä; haavaa tiukka
^ \ liittyminen' kaikkia työväenmaan vihollisia vastaan,
] aulijettu rintama porvariston pyrkimyksiä vastaan uu-
^i^i ' <v ^den Venäjän-saarron aikaansaamiseksi.
. ProIetas;rinen yhtyniinen on siirtoinaakansain vapa-
.uslaisteiun tukemista kaikilla aloilla imperialistista
sortoa^,vastaan. Sorretut siirtomädkansat ovat länsi-maisen
proletariaatin parhain liittolainen.
Proletaarinen y|;ityminen on horjumatonta! yhteen-
,:kfiuluvaisuutta:porvari8terroria vastaan Suomessa, Puo^^
lassa^ :V^rossai Bulgariassa^^ItaH y.nf:
inaissa. ^ ^
^' Kapitalismi voi toistaiseksi pysyä vallassa paih&-
;< maila ^ työläisten ;eHntasoa; -nujertane siirtomaiden
Inousut, murskaamalla Neuvostoliiton , taloudellisella
i ja ? asee^ terrorillaan nujerta­malla
omien maidensa vallankumouksellisen proletari^
^ aatin nousut, t.s. koettamalla onnistua kaikissa näissä
yrityksissään. X ,
Sosialidemokratia on, puolestaan kaikkea taistelua
vitaan työläisten elintason kohotttamiseksi. Spsialide*
imökraiia-kannaitaa; avoimesti sotaa työväenmaata vas­taan.
Tästä on loistavana esimerkkinä heidän «suuri»
tepreedkkonsk: Kautsfcy: Sosialidemokratia vastustaa
ammatillista; eheyttä yhtähyvin kansallisissa kuin i kan^
sainvälisissä puitteissa. »Sosialidemokratia on osavas­tuussa
edellämainituissa maissa harjotetusta' valkois^s-:
V ta terrorista;- Sosialidemokratia on kaiken kaikkiaan
«porvarien kolmas , puolue»^ Pelld^ä jäsenyyskin sii­nä
siis merkitsee porvarisrintaman lujittamista,* kun
'taas Järjestyminen, luokkataistelun^ pohjalla merki
• voiman lisäystä proletariaatin lopullisen voiton; hyväk­si.
mm i i ii
latdcumouksellista toimintaa; mikä saattaa^ siinä, tapa-ulisessa,.^
proletariaatti pystyy:0t^
taa soviettie^ mallisien valtioiden^ muodostamiseen. '
r : Ndjän^
kenut kauimmaksi loistokatitensa 1^
V. 1925 toi tullessaan vississä asteessa kapitalismin
vakiintumista;' Tuo vakiintunusprosessinäyttaä^^l^
kin horjahtelevan ja näyttää todenmu^iselta,£ttä^^
onV vain; alkusoittona I porvariston lopulliselle luhistu
miselle. -Tämä valdinniittahnnen perustuu koko Euro-pan
työväenluokan aseman: kurjistyttamiselle. ' Tämä
on perin tärkeätä rsilla ehdoton elintaryetilanne ei ole;
se, mikä ymetkitsee vallankumouksellistutumbprosessis-sa,:
vaan liikettä ^eteenpäin, ajavat voimat. 'Syyt, mäe­si
Europan kapitalismi ei kykene parantamaan työväen
luokan asemaa ovat: etuoikeutetun aseman menetys Eu
ropassa, r siirtomaissa lisäarvovoittojen^: tuottamisessa a-leneminen
ja kykenemättömyys päästä turvattuun^ ase­maan
EuropanVulkopuolella :olevilla .markkinoilla kil­pailussa
Amerikan kanssa. Amerika on Englannilta
ottanut tehtäväkseen synnyttää: työväenaristokratiaa.
/Kapitalismi käytt^^
saan'työväestön; hy^ckäyksiä vastaan: valtiokoneistoa
pikkuporvaristoa; sosialidemokratiaa. Viimeksimainit;
tuavoitanee sanoa porvariston etuvartioin
on työnnetty työväenluokan rivien keskuuteen. Tämän
vuoksi täytyy meidän 'ennen kaikkea taistella sosiali<ib-;
mokraUaa vastaan: '-Kokonaisuus huomioon,ottaen e-dustaa
sosialidemokratia, vielä melkoista voimaa ja
sillä on huomioonotettava vaikutus 4yöväenluokk
Se on erinomaisen joustava • porvariston puolustami­sessaan
ja kykeneväisyydessääner^
eri tilanteisiin;; Siitä huolimatta tek^
jektiWinen tendenssi ^ mahdollisti V heikentää taistele
sosialidemokratiaa vastaan;:' Sillä - Icapitalismi on tällä
kertaa tilanteessa; missä^se e! i pysty/työväenluokan elinr
tasoa, korottamaan. , ' .
Maissa, m'issä kommunistipuolueilla. ei ole mitään
mahdollisuutta lailliseen'työskentelyyn, .on^K^
nin ipäätehtävä taistella näitten mahdollisuuksien puo­lesta
-lähestymällä: kysymystä, työs/kentelystäjouk^
keskuudessa/.
SivoS
• Itttemation^e.^ koettaa v edelleen
aaada.-maailman työläiset uskomaan.
1 •
1
m
i l
m
ii
^Nykyisestä maailmantilanteesta^
>
Tov.Varga on nykyistä maailmantilannetta kuvan­nut
seuraavasti:
Vi.r ole ollut niin rno-
^ \ nimutkafinen kuin mitä se on nyt. Kokonaisuus huoini-
•ViÄSii" että meillä on neljä maail-man'Osaa:
' Ensinnäkin Neuvostoliitto, jonka kehitys nopeistuu
' ulkopuolella kapitalistisen'maailman.
^ Toiselöi Amerikan manner, jossa myöskin on ha-
, , väittävissä nousevaa kehitystä, . mutta kapitalistisella
pohjalla. ~
Koko'-mäailman tilanne osottaa vissiä keskittymistä
' kiäitten kahden navan ympärille. Kaikki vallankumo-
. ' ' -ukseltiset" voimat kerääntyvät ]Meuvostoliiton ja kaikki
i västavallarfcumoukselliscl voimat Amerikan porvaris-
^^Ii||j|||q5nt:jmpa^
f-^o Kolmanneksi on otettava huomioon Aasia ja Poh-
< jois-Afrikon siirtomaa-alue, joissa ilmenee suurta v a i -
Materialistihan historiankäsitys
' Ote Marxin kirjotuksesta ^ ^
r: l^teistcunnalHsessa .tuotannossa ^kulkevat ihmiset
määrättyjä, välttämättömiä ja tahdostaan .riippumatto­mia
^olost^eita; kohden, kohti luotantovoimiensa: mää
rättyä kehitysastetta.'Näiden t
naisuus muodostaa yhteiskunnan-taloudellisen järjeste-yn
sen'realistisen: pohjan, jolle jui-iidineii ja- poliittinen
rakenne kohoaa ja jok^vastad määrättyjä yhteiskunnat:
isiatietoisuusmuotoja. ' , -
Aineellisen elämän tuotantomuoto on edellyl^yksenä
yhteiskunnalliselle; poliittiselle
)rosessiUehylipäänsä.:' :Ei se ole ihnusentietoi^^
määrää hänen olemassaolonsa, vaan päinvastoin hänen
olemassaolonsa määrää hänen tietoisuutensa.^: - K^
sensä määrätyllä asteellaijoutuvat yhteiskunnan .aineel-iset.
tnotantovoimat.ristiriitaan vallitsevien tuotantosuh-^
tei^en-kanssa, tai mika on vain;asian, j
su^' omaisuussuhtei^efi:kanssa^;joiden puitteissa ne tä-län
asti ovat liikkuneet, - ' ;
Tuotantovoimien kehitysmuodot^ahlditivat nämä
suhteet. ..Syntyy yhteiskuraal^^
aikakausi. >' Taloudellisten : 'perusteiden : muuttuessa,
m'uuttu^'Mtaammin tai nopeammin -koko suunnaton y-lärakennics.
.Tällaista -mullistusta tarkastellessa on aina
erotettava toisistaan taloudelirsten tuotantoehtojen ai--
neellinen ja iljuoiinontieteelli^ti tarkasti määr^^^
mullistus sekä juriidiset, poliittiset; nskonnollisetf tai-;
teelliset r tai filosofiset; lyhyesti' sanoen^,. kaikki aatteelli;
set muodot, joilla ihmiset tulevat tajuamaan tämän selk­kauksen
ja sen taistellen 'ratkaisemaan. Yhtä vähän
kuin:jonkun yksilön-m.äärittelemme.sen mukaan,.mitä
hän luulee olemansa; niin yhtä vähän voidaan tällais­ta
ymullistusaikakautta määritellä ^sen omaaman tietoi­suuden
perusteella;? vaan päinvastoin on tämä tietoisuus
ylitettävissä ; aineellisen ^elämän vastatuotantosuhteiden
esilläolevien: ristiriitaisuuksien - avulla.. • Vallitseva yh­teiskunta
ei koskaan häviä, ennenkun kaikki tuotanto-voimat;
j*oille yhteiskunta on riittävän laaja, ovat kehit­tyneet,
eivätkä'korkeammat tuotantosiditeet astu kos->
kaan''tilalle, ennenkun niiden hineelliset olemassaolon
edellytykset ovat tarpeeksi hautoutuneet vanhan yhteis­kunnan
helmassa. -Sen tähden - asettaa ihmisktmta it­selleen
aina vain sellaisia teiitäv^ä, joita se kykenee rat­kaisemaan,
sillä tarkemmin katsottuna tehtävät itse ai­na
vastaavat Jo käsillä olevia ratkaisunsa aineellisia
edellytyksiä tai ainakin oyat käsitettäviä syntymispro-sessissaan.
Suurin piirtein katsoen voidhan aasialainen, antiik­kinen;
Teodalinen ja nykyinen porvarillisen maailman
tuotantotapa merkitä, yhteiskunnan taloudellisten muo­dostumisten
edistyskausiksi.- Porvarilliset tuotanto­suhteet
ovat viimeisenä - yhteiskunnallisen tuotantopro­sessin
ristiriitaisena muotorfa.
-^Samalla, kmi Yhdysvaltain 485 suurkorporatsio-.
nia ilmoltaa viimevuotisten «puhtaiden voittojen» nous­seen
yli kahdentuhannen miljoonan dollarin, mikä on
uusi saavutus alallaan, ilmotetaan kuolevaisuuden Yh­dysvaltain
seilsemässäkymmenessä suurimmassa kau­pungissa
kohonneen 15:sta 17.7:ään tuhatta kohden.
Tämä koskee kahtakymmentäyhdeksää miljoonaa Yh­dysvaltain
asukasta. Samalla, /kun voittojen nylkemi­nen
lisääntyy, lisääntyy työläiskortteleissa. kurjuus, jo­ka
merkitään tilastoihin «kuolevaisuuden lisääntymise-nz
» kylmissä, mutta paljo puhuvissa, numeroissa. Täs­sä
tapauksessa numeroiden hirtehinen leikki osottaa,
että samalla ajalla, kun; trustipohattain tulot nousivat
noin kuudellasadalla niiljoonalla dollarilla, lisääntyi
kuolevaisuus 2.7 prosentilla; Toisin sanoen, noitten
miljoonien doUarijpn'irtipuristaminen kapitalisteille lu­nastettiin
78,000:11a työläishengellä viime vuonna!
että" kapitalistinen järjestys on lu­jittamassa
- ja 'että tämä merkitsee
maailman, pelastusta. So^alidemo^
^ t i a erittelee {kapitalistien suosi­ollisella
avulla) kansainvälisen ; ti-^
lanteen sminnlil-paan:
rx. Taloudellinen kriisi neuvosto-^
maassa. - '2.; Kiinan vallanknmuos
Jeen seuraavaan ta-kärsinyt
tappion. 3. E i ^mitäänl^kn-monksellista;';
tilannetta Europassa.
4. Amerikan? imperialismi rynnistää
eteenpäin;. 5. Se tekee kaävavaDa
kapitaaliviennfllään Europan yhä
i^nemmän riippuvaiseksi siitä mut­t
a pelastaa täten- Europan nälänhä­dästä
j a vallankumouksesta. *6; Im­perialistiset'
vallat harjottava^ yleis­tä
veljeilyä:,,Dawe3,Locarno.
• : Täten ' e r i t t e l e e sosialidemokratia,
käytännöllistä elämää, vaikka se t u r -
vautuukin-edelleen joukkoja huiputa
taakseen etäisiin sosialistisesti : h^-^
liseviin. korulauseisiin. Vastaako
tämä erittely; sitten todellisuutta?
E i ! Sosialidemokratia profeteeraa
kapitalismiUe' pitkää ikää vain .jotta
saisi itsekin^ elää kauan sen l a k e i j a ­na.
, \ ^ /
Sosialidemokratia näkee tilapäi­sen
uudisrakennuspulan tisrövaen-maassa
mutta-ei kapitalismin suurta
kuolinkriisiä.- Se näkee Kiinan kan-:
sanarmeijain-tilapäisen tappion mut^
ta"^..^ei Kiinan tapahtumaii\ isyvää
perusta^: maan: jatkuvaa' teollisoitn-mista.
E i näe, että juuri- maan;
työväenliikkeen lujittuminen on ' a -
janut osan Kiinan vallassaolijoista
ulkomaistenvJmperialii^tien: puolelle.
KuomintänEr-puolne - on viime vuon­na
^seitsenkertaistunut, kommunisti­puolue
kolmekertaistunut. Sosiali-^
demokratia ei l i i o i n näe,' että. sama
kuohunta kuin Kiinassa « n iäymäs^
sä kaikissav sorretuissa siirtomaissa;
YhdysiMt^':i:nlkomaiset saatavat
tekevät 2 1 miljaardia dcSlaxia. Eu­ropan
kansaiji W raadettava Ameri­kan
imperialisteille 62 vaotta voi­dakseen
paperilaskelmain mu­kaan
r^' snörittaa iapitaKstiensa
velat.;; Nylqrinen:Earopa::tulee-:5aa'^
haotumaan:; mamiksi häiden -kahden
myllynkiven idän; teoOisoitamisen
ja "Yhdysvaltain ylivallan.— välissä.
Itä-Aasianssa teollisoitumista, läil*-
nessä Amerikan kasvavaa ylivaltaa, on tällä haavaa lujin Europass^".
Europa :,eiv ole vielä saavuttanut so^
ddn edellisajan'tadtantotasoa.^^
l i p a l k a t ^ p ^ u v a t ^ . verot kohoavat^
"SlilitariBmi; kasvaa, vastakohta^u--'
det e r i valtioiden välillä raaistuvat.
Locamoa seurasi Geneve, ts. porva-rillis-
sosialidemokraattinen varärik-köselitys.-.
Mussolini uhkaa' avoimel­l
a sbdalleL ,
• V Sosialidemokratian väärän pa-sifismin:
vastapainona «sottaa työ-väenluokan;
taisteluaines, miten i a -
sema maailmassa oh vaarallisempi
kuin. koskaan ennen, miten .Europfn
kapitalismi on hajaannustilassa, mi­ten-
munttapeet' taloudelliset suhr
teet ova^.tooneet tullessaan suuria
muutoksia työväenluokan asemassa
j a ajattelussa: ; Amerikassa työläis^
ten oikeistomista, Europassa Va-semistumista.
kun taas* siirtomaissa
on syntynyt uusi proletaarinen' l i i ­ke.'
; E n s i . - k e r r a n suursodan jälkeen
koetaan kolmessa Europan /- tär­keimmässä'
: kapitalistisessa maassa;
Hanskassa. Saksassa ja» Englannissa
samanaikaisesti S3rvää. yhteiskdnnal-.
Usta j a poliittista'kriisiä j a samalla
proletariaatin rajua :^allankuniouk-sellistuinista^
i, Kommunismi suorit­t
a a ensi: kerran todellisia alotteita
j a johtaa suuria työväen joukkoja.
Tfhteisrintamataktiikka alkaa Y kan-i
taa hedelmiä. ' ^
?i JJitä .taas.; Neuvosto-Venäjän voi­maan-
tulee, ansaitsee vain : lainata
Tlie Nation-lehden viime'huhtikuun
7 'p:n numeroa: "Venäjän hallitus
yhteinen konferenssi, j o k a ; myösldi^
hyväfcyi sounnitelman^ Sc:
suoraan :nxaataloaskyQnaayksenpnl-:
mallisimman kohdan ytuaeen.-sekä
taksia ensi-askeleena-iykankertaisen
j a ;selväp toiminnan snunnitelman.
.Tämä e i ' kylläkään ' vapauta maän-^
nljeUjää kokonaan. taakasta; cjoka;
Minnityslainain. muodossa lepää, hä^
nenhartioillaian,' t ä n ä ä n j a -toleva^^^^
suudessa,: mutta tekee ' koitehkin
mahdoUisekä elämisen m a a n ^ j e l i -
Jälle. ' '
: V a i k k a p a ' Farmerfr : U n i o n eätti-k
i n . tämän suunnitelman- kolmatta
vuotta - sitten, niia johtoon p ä ä a^
taantumulcsellinen koneisto on L hau-;
dannut: sen. ;: On siis; taistfilevain.
militanttien vedettävä se tulevieii
JEon-ventsionien yhteydessä' .taistel­tavaksi
hetken tärkeimpänä kiysy-
•myksens j a ryhdyttävä valmistautu-^,
maan. Maanviljelijät on saatava y h ­tenäisenä
voimana- näitten :suunni-t^
imien taafise. Fanl^ixriäi ykteiaen
voima on vastassa. HaDitaksen y.
ritykset tarkoittaa vaut maanvfljeK;^
jäin nenäsS vetänistä pankkihiea'
eduksL ; Täantnnraksellisten maaa-viljelijämjäijeEtöjen.:
johdot t j y ^ .
vät liehakbimisella^sotkemaan pank-k
i i r i e n . ednksL vVasenmiistomaaQvil.
jelijäin on astuttava jäxjestöjeiuS
taistelulmntoi^ekd säattamisdca t o i.
mintaan - käytännöllisellä työnä va-emmistoliikkeensä
' BunnmtehnalliseQ
lujittamisen kantta^ Heidän on ke-
Mtettavä omaa: -vasemniistoään^
kannattajaansa V j a le^tet^vä iat-molla,
käyttäen sitä aseena j a laajan
vasemmistoliikkeen yhtenäistyttyjä,
nä. • Näissä lepaä todellinen faruia.;
rien: -vastaus.'jös^ on perustana a-seman
todellisuus^ j a -vaatjmuksien
pohjana, maanviljelijäin tule vaisuus
toi-veineen. —'' elämänmahdolIisDoksi.
neen. • ^
Topi "Pojn.
Numerot
Valkoisen Suomen porvaristo..fja^ maaseudulle, 'talonpoikaisväestöön.
san<>malehdistö on herännyt kauhean Miksi? Se tekee' sen siksi,; että ee
totuuden «teen, j o t a ne-ovat koet- on kapitalistien hallitus, joka tie­tänet
.'monta> vaotta kiihkeäsi - peit- tenkin koettaa: kaikin mokomin
tflä. Tämä totuus on, että. v a l k o i - j säästää, omiaan,'pankkiireita ja teh­nen
komento tulee aivan liian k a i - t a i l i j o i t a , sekä.'siksi, että työläiset
liiksi Suomen pienelle kansalle ja
johtaa kieltMoättä' romahdukseen,
•joten men oja olisi pienennettävä.
K a i k k i a l l a kuulutaan elettävän vär
hä leveästi, y l i varojen.
Huikea' on menojen lisääntyminen
valkoisessa : "isänipaassa" ollutkin,
siitä puhuvat seurjsavat numerot:
Vuonna 1D14 oliyat valtion menot
,186 miij.* markkaa, mutta vuonna osa pientalonpoikaistoakin on tullut
1925 nousivat ne 3,900 m i l j . m a r k - : maksuk3ryyttömäksi, sillä kun usean
kaan. Vuodesta 1920 ovat .valtion ! vuodeij/.ajan on. pitänjjlt myydä leh-menot
kasvaneet ' 190 prosentilla,; mä, pari navetasta t a i hevonen täi­sillä
mainittuna -vuonna ne tekivät lista; että on Jotenkin voinut saada
i;471 milj.,; markkaa, ^kun-ne': tänä verokarhun pois niskastaan, on ee
vuonna tekevät 2,S43 milj.- mark- tietenkin vaikuttanut-talonpojan ta-ovat
j o aikoja tyhjiksi kynityt, niin
että heiltä e i ole mitään ottamista,
siis. ainoa jolta kapitalistinen halli­tus
vielä jossain määrässä voi ikiskoa
ojvat 'talonpojat, suuret - manttaali-pösöt
kytlä osaavat pitää puolensa.
' Välittömänä seurauksena tästä
valkoisen vallan 1 ylettömästä Terojen
kiskomisesta on ollutkin, että suuri
Useilta tahoilta on^ kuulunut' suo­malaisten
maanviljelijäin j a puolue*
toverienkin -painostavan, että"- ny­kyinen'
tilanne j a hallituksen toi-mei^
iteet, samoin kuin maanviljeli-r
jäin järjestojerr " ^ k t i l k k a antavat
aihetta suurille toiveille;' sekä et­tei
olekaan, kysymystä pyrkimykses­tä
pitemmälle.
Tämän kirjotuksen tarkoitus on
siis vain • vetää::, esille oikeassa * va-!
ossaan yhden -tärkeän - -kysymyksen
ymmärtäminen; :>--r;:kiinnityslainain
alla huokailevain ^ talonpoikain - asef
mah ratkaiseminen.
Canadan liberaali-progressiivinen
hallitus lupasi maanviljelijöille' lai­noja.
Se. lupaa v. lainlaadinnalla . j a
nyti-'<!in j o selvää; että siitä todelli­sesti
v a i n pankkiirit hyöt3rvät. H a l -
ituksen.-,suunnit€lma perustuu -toh­tori
Tory-n tutkimuksille j a esityk­sille.
Se sisältää kieron pelin kie­rouden
pankkiirien vedaksi: Toh-
: x>ri osoittaa jo selvästi mihin on
pyrittä-vä; ensiksi valittaen, että i l -
"menee ikäviä esteitä kiinnityslaina-ybtiöitt^
n toiminnan tiellä, j a sitten
nämä esteet on poistettava.":. . j a
OS mitään pakkokeinoja käytetään,
• ätettäköön 'oifcenslaitoksille . t a i v j o i -
ekin tarkoitusta varten ^ muodoste­tulle
yleiselle laitokselle. Edelleen
;bs. lainlaadinnalla määrrtellään.> . .
arkoitufcsella varata yhtenäiset kei­not
\velkojen ulosottamiseen laimin-yönnin
ilmetessä, niin minä esit­täisin,
että ^^oneisto olisi [ k a i k k i en
ainayhtiöitten käytettävissä." v >y
-Sitten maatalous-neuvosto (joka
olettaa- edustavansa ja:-'puhuvansa
• ärjestyneitten maanviljelijäin n i ­messä)
esittää seuraavat^ suunni­telman:
Lainayhtiöt on' muodostettava.
Rahaa on: koottava myymällä: bori-deja,
ja liitto- j a maakuntahalli­tuksen
tulee bondit taata, sekä
rahaa lainattakoon maanviljeli­jöille
korolla, joka e i kqhoa yhtä
prosenttia korkeammaksi kuin m i ­tä
maksetaan myydyistä: bondeis-t
a " . Korko j a pääoma määritel­lään
maksettavaksi k o l m e n l ^ -
menen vuoden a j a l l a . . .
Näin oletetaan bbndi-tallettajista
tulevan ylhäisiä i>elastajia maanvil­jelijöille.
Näin vain muutetaan
kiinnityslaiJiayhtiöt ' bondi-talletta-jiksi.
Eiköhän nämä tallettajat
vaadi ainakin kuuden prosentin kor­koa?
Tällä tavalla leildtien hallitus et­sii
todellisesti vain keinoja narun
tiukentamiseksi maan-viljelijäin . k u r ­kun
ympärille j a maatalous-neuvos­to
puolestaan toiinien • maanvUjeli-:
juin sokaisemiseksi,«samaan aikaan
kun juuri kiinnitys- y.m. lainat muo­dostavat
maanviljelijäin perimmäi­sen
j a pohjimmaiseni elämän ky­symyksen.
«' ' ,
KiinnityslainaybtiSt, ^ 1 ^ ja
pankkiliikkeet ovat erittäin toimek-kaita.
Ne vaativirti < jonstavanapia
laillisia ruuveja lainojen perimises-.
sä. - H a l l i t u k s e n toimenpiteet takaa-i
vat tämän • j a niin: -varustautuvat r a -
hamieh-et tulevaan taisteluun. Mikä
on tänjä taistelu? Nykyinen 'Tiyi
v i h v o i n t i ' ' on, osittaista ja-väliair
kaista. Yhdysvaltalaiset <. kaukonä-köisimmät
-taloustieteilijät • jo ' v a ­roittavat
romahduksen lähestyväni
Siksipä..; vaatiikin lainayhtiöt var-^
muutta,
Siis, kun kaikki hallituksen ja
maatalousneuvoston esitykset nä­emme
tähtäävän .; pääoman f etujen
suojelemiseen: jh puolustamiseen,
niin jättää -se maanviljelijöille it-r
selleen: vqstataistelun ; välttämättö
myyden;: Tämä. t a i ^ e l u täytyy pe-^
rustua ja pohjautua ;::siihen, että
maanviljelijöille taataan riittaväji
toimeentulon varmnna. 1
• 'Parmers Union of Canada' lähti
tältä pohjalta -vuonna 1924. • Se ke-^
hitti. vasemmiston johtamana suun­nitelman,
joka vieläkin 'pitää: paik4:
:kar*3a j a on ainoa^ todellinen ensi­askel
tämän - tärkeän kysymyksen
ratkaisemisen 'edistämiseksi;Suun­nitelman
ytimenä .ilmeni seuraa-^
vat kohdat: ^
" E i : oikeus-haasteita, tuomioita
tai ryöstöjä saa panna käytäntöön
ainoatakaan maan'viljelijää.kohtaan
ennen kuin on kysymys esitetty-maanviljelijäin,
erikoiselle sovittelu-lautakunnalle."
. l a u t a k u n n a n työ velkasuorituk-
•sien jaottelussa perustuu sille,. et^
tä maan'viljelijöille: taataan käyttö-^
varat seuraavasti:
1. Vuodentuloista jätettävä maan­viljelijälle
' itselleen , käteistä^ ensim­mäistä
homesteadineljännestä skoh-den
$800.00, toista neljännesta koh­den
$ 40 0.0 O j a jokaiselta seuraaval­t
a neljännekseltä $200.00.^ ' T ä mä
tule§, olla .ehdoton - edellytys, eikä
missään muodossa o l e ' v e l k o j a l l a s i ­tä
ennen koskemista.
2. Seuraavana etutilalla velkojiin
määritellään; verot, siemenet, eläin­rehut
j a maahankinta (suoritukset).:
3. Muut lainat laskettava. maksetr
tavaksi jaottelemalla' 34 -vuoden a-i
jalle, kukin : vfelkoja saaden: 'feud'ri-tukset
suhteellisesti.-
Knten huomaamme asetetaan • täs­sä
-vuotuiset, -^ehdottomasti kaikesr
t a vapaat, määrärahat, maanviljeli­jäin
käytettäväksi, .joDa on pyrki­myksenä,
'taata* maan-viljelijälle elä­mäntasoa
vastaava -palkka vyuotui-sesta;
työstään, r. Edelleen,; mahdol­lista
-vuodentuloista: y.m. johtuvaa
kyvyttömjryttä auttaa se, että maan­viljelijäin
: so-vittelulautakuyta kä­sittelee
kysymyksen kokon^sunden;
edellyttäen, että edellä esitetjrt sei­kat
tulee.: '• säännöllisesti taattuna
-vuosittain. ' -
Heti silloisen vFarmers Union kon-ventsionin
jälkeen pidettiin Sasik.
G r a i n Gro-nrers : . Associationein ja
'Beginan:" j ä r j e s ^ e e p työväestön
kaa, lisäys 1,372 m i l j ; markkaa. Tä-:
hän- eivät vielä sisälly ylimääräiset
menot.
Mistä kaikki nämä huikeasti ko^-:
honneet menot o n . v o i t u täyttää?
Ne on -täytetty osaksi ulkolaisil-l
a l a i n o i l l a j a osaksi .verotusta kor:
rottamalla. Valtiovelka onkin kas­vanut
huimasti, kun v. 1914 valtio­velka
teki 171 milj. markkaa, eli
noin 34- miljoonaa dollaria, tekee
se nykyisin 3,651 milj. markkaa, e l i
92 milj; dollaria. Paitsi tätä suo­raan
valtiolle «otettua velkaa o n v a l ­tio
sitäpaitsi takuussa . erinäisten
luottolaitosten, kuntien y.m. velois-ts^
joiden^' summa tekee 950 imilj.
m a r k k a a ; : A i k a i s e m m i n ei tällaisia
takuita ollut lainkaan.
Mutta, niinkuin jo edellä mainit­t
i i n ; on myöskin verotusta korotta­malla
^ j a uusia l^erotuskohteita mää­räämällä
voitu osaksi täyttää val­tion.
yhä hoikkenevaa pussia. Niin­pä
; yksistään maalaiskuntien^ osalle
tuleva tulovero on: sitten -vuoden
1920. kohonnut yli sadalla prosentil­la.'-
; _ K u n n i m . . m a i n i t u n veron suni-ma
V. 1920 maalaiskuntien osalle
teki: 175,2 milj. markkaa, niin' se jo
vuonna 1923 tekr362,l milj. mark­kaa
j a sen jälkeen bn vero säännöl­l
i s e s t i k o h o n n u t edelleen^ Nämä
numerot: osottavat meille sen, että
valkoinen hallitus kaikkein raskaim­min
kohdistaa , •verotuksensa juuri-:
^louteen lamaannuttavasti. Selvät
merkit siitä ovatkin 3 o olemassa.
Sadottain joutui '. talonpoikaistiloja
-viimeisen 'Vuoden aikanakin myytä­väksi
veroista ja,_pankkiirien saata­vista.
' ^
Työväen sanomalehdistön taholta
on tämä jo aikoja, huomattu j a a i ­ta
myöskin huomautettu, sekä oso-tettu
mihinkä se ^ lopuksi johtaa,
mtlitta aina on porvarillinen sanoma­lehdistö
yhdestä suusta alkanut syy­tää
rkaikenlaista:- hä-vyttömyyttä.
Mutta nyt näsrttää silläkin taholla
jo herätyn ajattelemaan- asiaa..
Mihinkään ; käytännöllisiin tulok­siin
ei se s-tietenkään siltä taholta
johda, i sillä Suomen porvaristo ei
voi perääntyä tieltä, jolle se on ker­ran
astunut,; Kaikesta huolimatta
on sen jatkettava edelleen talonpoi­kain
kjmimistä j a -työläisten entistä
kuivempiin imemistä. Sillä: lahtari-kaartit.
j a muu.: valkoinen valtako­neisto
on sen pakosta pidettävä pys-:
tyssä"ja,.nehän ne varat nielevätkin.
Pakosta" sen: on myös ; hankittava
varat -lukolaisten lainojen korkojen
maksuun. Ja' nekin tekevät huikei­t
a summia. >
Työläisten j a talonpoikain riistä­minen
valkoisessa Suomessa on jat­kuva
siksi, .kunnes työläiset ja ta­lonpojat
sielläkin veljellisessä liitos­sa,
.yhteisvoimin , kukistavat. herra-v
a l l a n . — - a .
mitealla on paljon työtä; lisäksi
monet agit.-prop.-koraitean jäsenet
ovat kuormitettu monilla muilla
tehtävillä." Valituiksi \tulivat seu­raavat
toverit: A i "T. H i l l , Lyydia
Anderson; Storberg. j a Hau-vinen. •
Puolueen : , organiseeraaja, Tim
Buck, oli läsnä kokouksessa ja pu­hui
kielellisistä vaikeuksista, ; joita
on ilmennyt muutamissa ryhmissä..
Kehotti agit.-pröp.-ko]}uteaa huoleh­timaan
j a tutustumaan tilanteeseen,
että kielivaikeudet .'^ tulevat poistet­tua
mahdollisimman ' vähiin jäsen-siirtojen
j a muiden ,löydettävissä ©-
levien keinojen kautta, sekä saa­tettua
kalkki puolueen yksiköt toi-mintatarmoiseksi.
; - ^'
Näitä tämänlaisia joukkokokouk­sia
tupaan pitämään :kerta kuukau­dessa.
: J a yhteisen työmme ehey­delle
on aivan välttämätöntä, että
kaikki suomenkieltä puhuvat puo­lueen
: Jäsenet saapuvat : näihin ko­kouksiin.-
Silloin voidaan paljo pa­remmin
tarkistaa:-^ työtämme, j a näis­sä
kokouksissa tuoda esille ne mah­dolliset
vaikeudet^>-mitä meillä on
o l l u t : uudesti järjestämisen jälkeen;
keskustella mitä korjauksia, jos mi­tään,
tarvitaan solujen kunnollises­sa
: toiminnassa; Solujen edusta­j
a in kautta kaupunkikomitea tun­tee
kaikki vaikeudet, j a saavutuk­set.
Mutta kaupunkikomitean ko­kouksissa
eivät ' V o i - o l l a läsnä kaik-
[ k i jäsenetu Senpä ^'Vuoksi-joukko­kokouksille
jääkin^ niiden oma tär­keytensä.
Joukkokokouksissa teh-r
dyt havainnot tnlee saattaa kau­punkikomitean
: tietoon ja saada
työskentely ; kaikilla aloilla elävöit­täväksi
'voimaksi ' n a o r c n puolueem­me
: kulkiessa 'siihen ..päämäärään, .
mihin kommunismin' opit 'viittaavat
meille tietä. Kirjeenvaihtaja.
ii$%uoIiie
POHJOIS-ONTARION OSASTO­JEN
J A RYHMIEN JÄSENILLE.
Workerin asiamiehenä piirissänne
kiertelee : toveritar Beckie
Bnhay
Ensiksi tulee han'toiipiniaan T i m -
minsin j a So. Porcupinen ympäris­töllä
j o i t a k i n -viikkoja j a sitten j a t ­kaen
Kirkland Lakella, New Lisgar-dissa,
Silver Centerissä, North Co-baltifesa.
y.m.
Toveritar Buhaylla on matkas­saan
valikoima uusinta; englannin­kielistä
puolueldrjallisuutta, sekä
ottaa hän tilauksia: kaikille puolue-^
lehdille. Myöskin voidaan järjestää
hänelle puhetilaisuujisia eri paikka­kunnilla.
. ,
Tovereita eri -paikkakunnilla pyy­detään
auttamaan toveritar Buhay'n
toimintaa,, ohjaten häntä kiertomat­koillaan
y.m. Erikoisesti tulisi huo­lehtia
että: autettaisiin ohjaamalla
hänelle missä -on työläis-asujamis-toa
j a siten auttaen häntä tutustu­maan.
Yhteistyöllä voidaan saa­vuttaa
tuloksia.
Toimeenpanevan komitean puolesta;
A . T . H I L L , sihteeri.
/es
. Koramnnistlpnolaeen snonialauten
jäsenien ioakkokolc<^nksessa tonko-kpun
16 päivä valittiin' lisää jäse­niä
agit.-prop.-lcomiteaan. koska uu­desti
järjestämisen jälkeen tällä ko-