Vapaus, November 15, 1930

              Lauantaina, marrask; 15 p:nä — Sat, Kov. 15.
tr A TP A TT Q CMM^ »uonuUue» tjSriettSn »lao» auenkMJa^tUi*, Omtttry S»d-
Y X X X ' X X \ J o boijrua. O a t . , biikkiiu, p a i u l raniiBimi. {• m i i r i t t j i a i i o U a p i i r iu
_ VAPAUS (Liberty)
l}lt:MJ^.:«iin9 or J u m l i k W o d » v i a I>aMiiked-^7 «t Sadboiy. O i u u i o.
> C f h » i e d at tiie Pott Office Deputment. O t u i » . « s »ecood e l u * a u t t c r.
•l...g; v^ < i i j | « » t i4«eiti»i^ per c o L inejx. MiniffBB» c J a i j e for d s c l a i»»ertio», 7Se. The
I M N U M tt d i a bett sdTehiusc medicm u s o n c the T i o a i i h people i n Canada.
jMMUtoiri, l u tjakaopiia j a paino omana tilat» Flm Streetillä.
P o M i M a t e : V a p a u . Box 69, SadbBry. Ont. *
P o b e U a i e t : Konttori 1038. ~ Toimitu» 536W. — Kirjakanppa 2387W.
i ^ k o o e : Office (Job »ork. ad»erti«:ioentt, ele.) 1038 — Editor S36W. — Boolutora UK/V
V . ILMOTUSHIKNAT V A P A U D E S S A:
1 - Kä>«aibtoiliDotok*et fl.OO k r r t a . t2M kajui kertaa. — A n o l i i t t o o a B c n s a l l l e onatatoiTOtnkiet
« i l » . y a > * l»wini. — A i B e n i B i t o t t o i l i i u a u k t e t SOc k « r u , •l.OG 3 k t f t a a . — B y M y a i i b M t a k M t VIA^
M S U , tSM 3 kertaa. — Aiuntoeroilmotuk>et t2M) kerta. $3.00 kaka! kertaa. — K i i t o d l a o t n k a et
tlM kata. — KooIeisaniUBotjiikaet Pi^ k^rta. SOc Utätaakia > u t o d « a M c l | » uL mmmotf^lti, —
H t t a t a a n t i H o t , > o i a t e i l r o g t u k K i Mc kerta, JlJJt», kolia» k(rt«#. — lilapälaibnottajia» ] • i l m o t iu
S f c v t r a u r i e A ö o . «aadiUaeau. laiicteuXtä. ijmatiniiint» e l a k i U a a.
r- .TILirSHINNAT: .. ^ i
.1 »fc.^ia j 6 . k k . t 2 i o , 3 k k . 1.175 j» l . k k . — Yhdyaralurfkia J» SaoiBCca a a U m aa
*2« - * . < ( W u i l l « : , l i k . «6.C0. 6 k k . >3j;o j a 1 k k . . » 1 . 0 0 . ' - -
I»innC;tj;ji J . U " . A b l q v i i t .
U a o a g e r : J . W. Abl<j«i>t.
O f f i c e . JBookitore aod F r i u l U i o p : Vapana fiitildine, £ l m . Street.
AI* man to be addreised: Vapana, P . O . B o x (<9. Sndbnrjr. Ont.
Joa etlf milloin taluosa caa vattaaala en>iniäi>een kirjeneenne, klrjottakaa nudelleev liikkeen
taitajaa^ peraoonallisrlta n i m f l U s J . . W . Ahl<Tviat. liikkeephoitaja» - • •
Työttömät ja työssä olevat
Vanha tunnettu totuus on, että jolttaiaa politiikka bn. saaniit sijaa
kapitalistit käyttävät mitä moni- - - » - - T - - - - - ' i ^ ^ ^ ^ ^^
naisimpia keinoja eripuraisuuden
j a rikkinäisyyden kylvämiseksi
IilokkavihoUisensa, työväenluokan
Iceskuiiteeni Pappiehsa, sarioma-lehtiensä,
kirjojensa, koulujensa ja
monien muiden keinojen avulla
onnistuu porvaristo» niin kauan
kun se on vallassa, aina vetämään
puolelleen osan työväenluokan jä-isienistä,
puhumattakaan pikkupor­varistosta,
porvarillisen kasvatuk­sen
saaneesta sivistyneistöstä ja
inuista sellaisista aineksista, jotka
taloudellisen asemansa puolesta
pvat lähempänä työväenluokkaa.
Voimakkaimpana taistelukeinona
porvariston käsissä ovat kuitenkin
$en taloudelliset, kuristustoimenpi-icet.
Ylläpitääkseen hajaannusta
työväenluokan keskuudessa porva­risto
lahjoo osan työväkeä, mak­samalla
sille paremmat, palkat ja
änl-amalla sille: paremmat työehdot
damaan aikaahf kim se raa^asti
ajaa suuret työläis|ouT?ot nälkä-tajpaleelle.
Näin se yrittää pitää
työväenluokan suurinta, nälkärajal­l
a työskentelevää ostaa ainaisen
jpelpn j a puristuksen vailassa. Toi­sella
puolella hyvin palkattu työ-läisaristokratia,
porvarillisen ideo­logian
johdattimena työväenluokan
keskuuteen ja toisella puolen laaja
työttöhiieä anne!ijaV jpsla oii mäh-dolUsuus
saada lakonrikkureita ja
§ Ä n > ö f t i j o i t a , ly(MS^^
työläisten ruvetessa tekemään; vaa-
«toil^sia, siiria «e ainekset, Joiden
avulla porvaristo pahimmin rikkoo
iyäväenluokah yhteistä rintamaa.
Mutta työttömät ovat kapitalis­mille
vaarallista ainesta, varsinkin
silloin kun heidän joukkohsa pai­suu
tavattoman suureksi, kuten nyt,
ka^pitalismin ankaran - kriisin aika­na
on. asianlaita kaikissa porvaril­lisissa
maissa. P'itääk3iBen' ainakin
osan' työttömistä nöyiryytpttynä» mo«
J^idblvat suurkapitalistit sanoraa-tehtensä
ja läitqlcsensa; pitä^^
y!Ia näennäisiä työttömien armeli-aisuushommaa
samaan aikaan, kun
työttömiä, jotka esittävät oikeutet-ttija
vaatimuksia, vangitaan, tuo­mitaan
raskaisiin linnar^hgaistuk-s
i in ja uhataan kapitalistien po-l
i i a e i l l a , pyssyhurtilla ja, lahtari-kaaitetlla.
Tästä armieliaisuushoih-
; xfiastaan, josta ei vtyöttömille, .ei
edes murto-Qsalle hebtä, ole väii-
. aikaistakaan tpdellista apua, lyo
porvaristo suurta rumpua työttö­mien
silmien sokaisemiiseksi. Mut'<
ta sekin vähäinen avustus, jota
työttömille sanoilla näin luvataan,
annetaan köyhäin apuna, mu-ruisina,
jotka koirille putoavat
heidän isäntiensä pöydiltä. Itse
asiassa ovat työttömät työläiset
porvariston silmissä roskaväkeä,
hulttioita j a joutilaita laiskotteli­joita.
.
Jos tarkkailemme asioita tässä
'suhteessa suomalaisten työläisten
j a Suomalaisen Järjestön jäsenten­kin
keskuudessa, täytyy meidän —
ikävä kyllä — myöntää, että Ca­nadan
porvariston taidokkaasti har-
Venäjän vehnänvienti on syyT)ää
tavattomaan vehnähintojen laske-miseen
j a siis talonpojan taloudel­liseen
kurjuuteen on tietysti omi­aan
saattamaan farmarien •viha­mieliseksi
Neuvostoliittoa kohtaan
valmiiksi tarttumaan tarpeeni tul­len
vaikkapa aseisiin tuollaisen
farmarin talouden tuhoojan kukis­tamiseksi.
Mutta mitä puhuvat numerot?
Kuukausi sitten julkaisi lontoolai­nen
vanhoillbten lehti "Times'
kuvaavan tilaston maailman vehnä-tuotarfnosta
ja eri maiden vehnän
viennistä. Tämän tilaston mukaar
vie Neuvostoliitto tänä vuonns
vehnää ulos vain kaksi kolman
nesta .siitä, minkä tsaarin Venäjä
vei v. 1913. Amerikan vehnän-vienti
sensijaan on tänä vuonna i
kertaa ja Australian 50 kertaa suu
rernpi kuin v. 1913. Vehnän hint£
laski maailman markkinoilla jc
paljon ennen sitä kuin Venäjän
vehnänviennistä ruvettiin puhu
maankaan. "Dumpingia" todelli­suudessa
harjoiteltiin. Mutta sit.'
harjoittivat kapitalististen maider
vehnänostorenkaat ja niitä tuke
vat hallitukset.
Muutamat numerot antavat tästä
kyllin selvän kiivan. Vehnäntuo-tanto
ja samanaikuisesti tietyst'
sen määrä markkinoilla on viime
vitosina säännöUisesti lisääntynyt.
Maailman vuotuinen vehnätubtanto,
Venäjää lukuiinbttamatta, oli en­nen
sotaa 304 milj. biushelia. V.
1925 oli maailman vehnäsato —
ilnian Venäjää — 3,314 milj. hus-iielia;
v. 1927 — 3,525 milj. hus-helia
ja v. 1930 — 3,581 milj
bushelia. Sellainen tuotannon l i ­sääntyminen
heitti markkinoille
yhä eneniimän myyntivehnää. V.
1925 bli kauppavehnän määrä
maailmanmarkkinoilla 298 milj
bushelia j a tänä vuonna 432 milj.
Nykyisen kriisin avairi vehnä-tnärkkirioilla
on löydettävissä Ca­nadan
politiikasta. Canada vie
ulos vehnää enemmän kuin ^ i -
kääjti muu maa maailmassa. Enem­pää
kuin puolta tämän iriaah veh­nänviennistä
kontrolloivat vehnä-renkaat.
Nämä ovat läheisessä yh-eydessä
Yhdysvaltain vientijärjes-töjen
kähäsa. Täten Canada ja
Yhdysvallat ovat herroina maail­man
vehnämarkkinoilla ja ne siis
myös huomattavissa määrin korit>
rpUbivat hintoja.
Viime vtibnna näiden velinären-kaiden
asema kuitenkin jossain
määrin horjahti: Hintojen kohot-amiseksi
ne päättivät pidättää veh­nän
vientiä siksi* kunnes Eufopan
j a Argentiinan vehnävarastot oli­vat
loppuun myydyt. Kun Argen­tiinan
hallitus julkaisi satolilasfot
me julkaistu iyöttoiftic^ äfeiaa kos- joissa puhuttiin huonosta sadlbsta,
k^va Port Arthurin kirje. Toimi-ykorottivat caiiadalaise^ vehnän hin-suoihaläistenkin
työläisten keskuu
dessa. " E i tarvitse muuta kuin kul
keä silmät ja korvat aiiki> esim.
Toronton suomalaisten keskuudra
sa, kun huomaa, ettei tässä suh
teessä kaikki asiat ole niinkiun olla
pitäisi. Porvarillinen ideologia ei
suinkaan tule selvänä esille. Mut­ta
jonkinlaista juopaa on synty­mässä
suomalaistenkin työssä ole­vien
ja työttömien työläisten kes­kuudessa.
Johkiiiverrah yliblkai-sesti
useinkin sulitaudutaan työt­tömiin,
heidän tarpeisiinsa j a tais-teluihinsa.
Toiselta puolen ilmenee työttö-mienkin
taKc^ta vissiä "akkijyik-kää"
suhtautumista Suomalaisen
Järjestön hommiin ja laitoksiin
nähden. Tämä johtuen siitä, että
suomalaiset työttömät kieltä taita-maUpmiba
jäävät osalcsi vieraiksi
maaii varsinaisessa työyäeuHiMtees-sä
j a pyrkivät ennenkaikkea tur
vautumäart onaäkielisben |ärje8-
töönsä avim saannissa. ^Tämän jär­jestön
j a sen työiäiekeyien jääen-len
tulee tietysti tehdä kaikkensa
työttömien toverien avustamiseksi
— ei pibrvanliiseri airmeliäistiuden,
vaan proletaarisen solidaarisuuden
merkeissä^ Mult? työttömät inuis-takoot,
ettei heidän työttömyyteen­sä
suinkaan ole Byyäsä Submäliaii-nen
Järj^tö, vaart cäriadölainön
kap^talisini, joijkä hyvälcsi ra^a-malle
he ovat Hankkineet itselleen
kotipiaikkapikeiidea Can&daäsav ^ i -
tä oikeutta ei eWcä myohnä Cafia-dan
siirtoiaisviranomäisten. kH:|atf
mutta sen myöntää tämän maan
taisteleva työväenliike, joaka osa
na suomalaistenkin tulee tehdä
vaatimukse;^sa Canadan kapitalis­teille.
Joku aika sitten oli lehdessära-
No. 270-J
vät ne Argentiinan vehnänviejien
puoleen. .
Argentiina kykenikin heittämään
rahasta" ovat silkkoja legendoja, ten maitten työläisille. He käsittä
valhettelevain bolshevikkien keksi-1 vät, että Europan työläiset helposti
miä valheita, rehellisten brittiläisr
markkinoille, vastoin odotuksia, s ten kapitalistien kunnianloukkaus-kokonaista
120 miljoonaa bushelia. j ta. Onko kukaan koskaan kuullut.
Ja canadäläiset renkaat kärsivät \ etlä Kruusian tshervbnetsin . vaa­ten
johdosta ensimmäisen ankaran
iskun. Canadan vehnän hinnat al-ymmärtävät
miten tarpeellista on
ankarasti - rangaista niitä, jotka
tahtovat r i k o l l i s i l l a manöverailuil*
laah hidastuttaa "uuden, sosialis­tisen
maailman syntymistä".
Viitaten suoraan Vandervelden
renläjät, ukrainalaiset "sosialide­mokraatit",
armeinialaiset dasch-koivat
laskea. E n s i l u o k k i e n Ma i naksit ja kaikki muut todelliset j raportteihin sosialistisen rakennus
nitoban vehnän hinta o l i 1 dollari
36 senttiä bushelilta vii^ne vuoden
joulukuulla; 1 dollari 48 senttiä
tämän viioden tammikuulla, mutts
helmikuulla se o l i pudonnut 1 dol­lariin
27 senttiin. Hinnat aleni ale­nemistaan.
Varastot olivat suuret
kriisiä ei voitu välttää jä uuden
sadon aika o l i ovella. Viime kesäk.
venäläiset vapaustaistelijat toisessa j työn menestyksestä, jotka julkais-kansainvälisessä
ja sen ulkopuolel-1 liin porvarillisissa lehdissä, vaan
la olisivat koskaan saaneet yhtään j joista sosialidemokraaltiset lehdet
puntaa, yhtään frangia,. tahi edes | eivät julkaisseet sanaakaan, - Dan
yhtä ainoata slotia rahastoonsa
kapitalisteilta tahi vakoiluvarois-ta!
"
Menshevikiset johtajat koettavat
kaikilla keinoin puhdistaa maini
11 pnä hinnat putosivat dollariin tut 48 ruokavarastojen saboteeraa-
15 senttiin j a parin viikon kulut- jaa. Mutta vieläkin uutterammin.
tua 94 senttiin bushelilta. Siihen | jo\ se nim. on mahdollista, toimi-mennessä
eiNeuvostoliitto ollut vat he toisen vastavallankuinouksel-vielä
vienyt ulos ainoatakaan bus­helia
vehnää.
lisen salaliittolaisryhmän puhdislar
miseksi, jonka jäsenet ovat olleet
Elokuulla oli tilanne maai.,l man!1 heidän. . aatteellisia .j a. m- oraali,s ia
.. .. opettajiaan; semmoisten, korke-markkinoilla
sellainen, elta vnme.|^.^„ ^^f^^^^^j^^ kuin Kondratjev.
vuotinen varasto, 432 milj. bushe- ^^^^^^^^.^ sosialististen tiede-ja
Abramovitsh pyytävät sbsialide-inokraattisten
työläisten '-'luopu'
rbaan moisista harhakäsityksistä"
Nämä herrat pelkäävät, että toi­sen
kansainvälisen puheenjohtajan
todistus — puheenjohtajan, joka
samalla kun se vihaa kommunis­mia
ja Neuvostoliittoa yhtä rajus­ti
kuin he itsekin, käsittää että
kommunisteja vastaan' taistelemi­nen
käy mahdottomaksi halpamai­silla
ja kouraantuntuvilla valheilla,-
^ulkomäalaissyujjristen kuristuslake-ja
vastaan.
Washingtonissa. D. C , toimii pai­kallinen
komitea järjesteljris^ sin­ne
möievien satojen edustajien siel-läolon
JärjestämiseksL
International Labor Defense on
lähettänsrt kirjelmän Kaikille sen
järjestön paikallisille sekä piirijär­jestöille,
sanoen, m.m. seuraavaa:
"Hyökkäys ulkomaaläissyntyisiM
tyolp.ls.ia vastaan, käy hyvin laaja-suimtaiseksi"
ja I L D : n on hyvin ak­tiivisesti
osaHistUftaya taisteluun tä­tä
hyökkäys^ vasfäan. Teidän on
sjis , tehtävä kaiken mitä suinkin
'^ybitte teh^ä saattaksenne tämän
'kysymyksen- . -kialkkien 'työläisten
huomioon ja tehdäksenne kansalli­sesta
konferenssista ulkomaalaissyn-tylsten
puolu?tabiisek§i onnistuxiut
tilaisuus.'^ I L D kehottaa kaikkia jä­senjärjestöjään
valitsemaan e.iusta-j_
i^ kansalliseen konferenssiin.
Philadelphian väliaikainen komi­tea
ulkomäälaissyrityisteh puolusta­miseksi
on julkaissut ulkosjmtyisille
ja amefikal^lsille työyusille osote-tim
vjufistuisen, kehottaen heidän
joukkojärjestöjä valitsemaan edus­tajia,
"m
liä; oli vähebtynyt 160 milj. bus
helilla. Canadan varastot eivät kui­tenkaan
olleet vähentyneet, vaan
vieläpä lisääntyneetkin 104:stä
miljoonasta bushelista 112 miljoo­naan,
huolimatta heinäkuun aikana
kohonneesta viennistä. Uuden tä- j - . - i - i i - i •
. ., , ..(pyrkineet nuhinkaan muuhun kum
tnanvuotisen maailman sadon p i t i - f / , . . i i
antaa maailmanmarkkinoille li^s ää 'olemaan apuna neuvostotalouden
320 milj. bushelia vehnää. ^.^^^^ _ j^^^^ Abramovitsh -
. i jotka eivät lainkaan salaa sitä, että
pulaan: joko täytyr niiden kaikin K ^ itse harkitsevat "neuvostovallan
miesten" kuin Groman, Dan' ja
Abramovitsh ovat Valmiita mene- sa, joka perustuu Neuvostoliitossa
mään takuuseen siitä, että nuo toimivain kapitalististen vastaval-
"tiedemiehet" eivät ole tehneet mi- [ lankumouksen agenttien julkiseen
tään'muuta kuin palvelleet uskolli- kannattamiseen,
sesti neuvostohallitusta; eivät ole Toisen kansainvälisen toimeen-panevassa
komiteassa olevain mens-^
hevikipuolueen edustajain manifes­tista
saattaa olla vain yksi tulos:
se tulee lisäämään heidän luot-toaan
niissä kapitalistisissa piireis­sä,
jotka tekevät lahjotuksia venä-ukraina-ja
niin ollen tahtoo käydä taiste^ p j^^^^ g^rja pilrlkonferensseja on
lua heitä vastaan viekkaammilla
ja ovelammilla keinoilla — saattaa
tehdä tyhjäksi heidän taktiikkan-perustan
laskemisessa". Nämä
kemoih yrittaa H a U a a yehnaaj^^^^^^.^^^^ beuvoslo-'Iäisten, gruusialaisien ja
hintojen korottamiseksi, mika oli j^^jj.^^j^^^^, kukistamiseksi" sek,l laisten vastavallankumo. , , ..cw.vu..o.... .^t4n..^i«i...oi..vc» oo,, ,c.o..«,u..«..«.u.mouksellisten
-nemmän kuin vaikeata, tai alentaa j^j^iovat sen toteuttaa "keinoilla seikkailijain taistelurahastoihin.
Mutta kapitalististen maitten työ-
Iäisiin, jotka itse käyvät katkeraa
puh lauden", ^olka eivät edes itse |
hmtoja nijn, ettei vähävaraisten ^^^^^^^ ^^.^
farmarien kannattaisi tuottaa veh-; ^^^^^^ ^-^^^^^ ij^^j^^^^ « ^ 3 .
nää, mika seikka supistaisi veh- j^^uj^^^^^^» "viattomuuden"
nän tuonnin markkinoille ja an-iaisi
renkaille mahdollisuuden' jä
taistelua maailman talouspulan
seurauksia vastaan, työttömyyttä ja
•• k t 11 "m an hin '^'^^'^ heidän harkittua tuholais- palkkain alennuksia vastaan, po-leen
paasta on ro oimaan in (Qjjjjj^taajjgjj^ yrityksiään sosialis- liittisen taantumuksen' riehuntaa ja
toja.
Renkaat tietysti valitsivat jälki­mäisen
vaihtoehdon — vähävarai­sen
farmarin taloudellisen tuhoa­misen.
Samaan suuntaan käy ke­hitys
Yhdysvalloissa. Joitain päi­viä
sitten oli vehhäbusheliri hinta
New Yorkin pörssissä alempi kuin
koskaan sitten V . 1902. Bushelin
hinnaksi noteerattiin vajaa 70
senttiä.'
Tällaisen renkaiden harjoittaman
dumpingin" tuottaman, tuhon tun
tisen rakennustyön ehkäisemiseksi fascismin hyökkäyksiä vastaan —
ja saboleeraamiseksi, jotka myön^ työläisiin, jotka itse saavat mais­tavat
pyrkineensä neuvostovirkoi- taa kapitalistisen terrorin raivosta
hin siinä mielessä, etta pystyisivät ja jotka ihannoiden . ja inhostuk-.
halvauttamaan ja hävittämään sen sella kuulevat kertomuksia venä-rakennustyötä.
Iäisten veljiensä taisteluiden me-
Mutta nuo menshevikiset johto- nestyksistä, niin näihin työläisiin
miehet, jotka kehottavat "Europan tekee kehotus taisteluun "kaikilla
sosialptipuoltieita" "mahdollisim- keinoilla" bolshevistista "terrori-man
suureen toimintaan", *'päättä- aaltoa" vastaan yhtä ^heikon vai­vaan
taisteluun NeuvostPliittoa | kutuksen kuin paavin ristiretki ta­vastaan",
tuntevat itsekin, että hei- hi trustien j a pankkien kamppan-dän
argumenttinsa eivät tunnu ko- ja venäläistä vehnää vastaan.
H.JValkzU.
jo pidetty. Bostonissa. Maas., pide­tään
piirikonferenssl marrask. 23 p.,
ja muutama päivä senjälkeen pide­tään
suuri protestikokous ulkosyn­tyisten
puolustamiseksi.
Newarkissa, N. J . , pidetään iiai-kajlinen
konferenssi marrask. IC p.
I^eskilännellä 'pidetään paikallisia
konferensseja: St. Paulissa, Mtnn.,
Ä^esaba rauta-alueella, Ironwoodissa,
MIch., Hancockissa, Mich., ja D u -
luthissa, Minn. Koko sarja joukko-kokpuksia
ja sisäisiä sekä ulkoilma-mielenosotuksla
on menossa.
Talouspulan kärjistyessä ja työ­läisten
vastustuksen kasvaessa hei­dän
nälkiinnyttämistään vastaan, on
hallitseva luokka harjottamassa ul­kosyntyisten
työläisten työstä erot­tamista
muka siliä, verukkeella, että
"heidän tilalleen otetaan maan kan­salaisia.
Täten he yrittävät asettaa
amerikalaiset työläiset ulkosyntyisiä
työläisiä vastaan. Heidän tarkotuk-.
sensa on heikentää työväenluokan
taistelua t y ö 11 ömyysvakuutukscrt.
puolesta ja palkanpolkemisia ja
työnkiihdytystä vastaan.
Man WiiTan
Canadan Su" ^ a i £ e n järs
lähtee koko Ontarion kasit
Järjestämis- ja puhujama^
pysähtyen seuraavilla p a i n ­i
a :
Marraskuulla:
Pyne Township L,
Cochrane
Hearst ...Zr ••22^01
Nakina Zfzi
Hornepayne »Ij
Nipigon • „ ]
Port Arthur 28
North Braneh ^
Tarmoia 3J
_ Tätä luetteloa tullaan jatkai
sitä muikaa kun matka edistw1
Osastoja ja tovereita niiHä
kakunnilla missä tov. Wirta
pysähtymään kehoitetaan tekea
parhaansa matkan onnistumia,
järjestämällä huoneustojen lä
j a ilmottamalla tilaisuuksista
yleensä olemalla hänelle an
osastojen toiminnan järjesteli
C.S.J. tp. komit»
k:tta G . SunHgm^
Yhdysvaltain toverilii-ton
kokous
myöskin yleinen malli tulee
laiseksi, käytännöllisemmäksi.
Valittiin liitolle liittotoimikij
Sihteeriksi valittiin Frank
son ja "Workers Sportin" Hik
hoitajaksi Emil Miller.
Kokous kesti kolme ' päivääl
tullaan sen kulusta julkaisen
seikkaperäLsempi st?lostus.
Katsauksia
iiii on valinis oti:ariiäan opikseen
Port Arthurin osaston lähettämäih
ojcnnukseri tämän kifjeferi jdlidöB*
ta.: Ei d l u t päikjEthaan jutka^^
tuommoista Idrj^ttS. Riutta kaikil­la
asioilla on h-yvätkiÄ puJolensä
Sanottu kirje oii kaunopuKeiäehe
esiinerkkinä siitä pinnallisesta ja
kevytmielisestä suKtäutuiiiis^sta
työttömien taisteluiKin^ jonka olo-massaoloon
riveisdäihme oii yllä-'
olevassa viitattu. ICalfktläna, köu-raantuntuvanä
ja tuoiriittäyäna tyiö
se esiin suhtautumisen^ joka useäi-ti
ilmenee vain viittailuina js
kuiskutteluina.
Yliolkainen, keyyttuieljnen jp
työttömien taisteluita puoleksi irÖ-niseeraava
suhtautuminen on mitä
pikimmin kitkettävä pois joukoit­tamme.
Sellatseilä suhtautum&eila
ajaimne vain porvaristioh' asiaa ja
rikomme rivejämme. Taisteluun
niitä vastaan, jotka pyi'kivät kul­jettamaan
{porvarillista ideologiaa
keskuuteemme! Luomaan j a ..lujit
lamaan työssäolevien ja työttömiei)'
yhteisrintamaa, sopua» solidari
suutta j a yhfeisyinniärrystä taiste
lussa yhteistä vfhonistätnme, kapi­talismia
vastaan!
taa 9 ieklkt ^ T i e l i U a . Kun eu-
»•opalaiset ja varsinkin englantilai-jset
ostaj'at eivät tahtoneet noin
korkeata hintaa maksaa, kääntyi-^
tevat jo^ °"^'^^4.i?inka|n Makuuttavilta. kapitaUsUsl ... .
maakuntien suomalaisetkin farma-] * =• ~ - =>• =
rit. Farmarien tyytymättömyyden
poiskaähtämiseksi'todellisista syyl­lisistä,
Canadan omista vehnären-kaista,
tarvittiin legenda Neuvos­toliiton
muka harjoittamasta "dum-pingista".
Canadan Vähävaraisilla farma­reilla
on edespään ainoastaan yksi
lie: järjestäytyä yhdessä työläisten
kanssa kommunistisen puolueen
johdolla taisteluun vehnärenkaita
ja niiden takana seisovia Canadan
kapitalisteja vastaan.
Toisen kansainvälisen manifesti Neuvosto-västmn
Venäjän vehnästä, Caxiäiati ciefeiarifiiÄÄilr
'danAingista'' ja Canadan fdMarim
la asemmta
Y l i koko maailman ja varsiilS^n
-, Canadussa ovat kapilalisliset leh-
-det, viime kuukausien aikana pilä-
^-IIflet suurta ääntä Neuvostoliiton
viennistä ja siitän että Neuvoslp-
KiÄo harjoittaa .maailman mark­k
i n o i l l a n.s. "dumpingia" eli t»j
v a r a ^ myyntiä alle tuotantokin^
.. taiiniBteR, Toisin, sanoen- Nenvos-
-toIite6 myy paIj'^on tavaraa ulko-
' maa ja polkuhinnasta, pannen
siten sekaisin koko maailman mark­kinat.
Näin on varsinkin huudettu
neuvostomaan vehnänyiennista
Mutta tyystin ovat kapitalistit vai­enneet
siitä, että tilanne maaihnan-mafkkinoilla
on seuraus kapitalis-izSBD
taloiideh yleismaailmallisesta
länsistä. Agitatio Neuvostoliiton
**dumpingia" vastaan ei ole muuta
k u i n yksi rengas siinä ketjussa
jota imperialistit ^kaikissa niaissa
kuumeisesti takovat Neuvostoliilon
tuhoamiseksi. Huutamalla» että
Kuka sanoo, etteivät toisen kan­sainvälisen
urhot kykenisi taiste­lemaan
» että he ovat luonteeltaan
pelkureita, taipuvaisia kompromis­seihin
j a porvariston edessä mato-l^
tnisiih? Maailman kaikissa so-sialifäiBlisiäsa
lehdissä oh näet jul­kaistu
pyhä manifesti, j o l l a keho­tetaan
"toisen kansainvälisen kaik­kia
osastoja" "päättävään taiste­luun
kaikilla käytettävissään ole­villa
keinoilla".
Taistelu, johon manifestissa vii­tataan,
kohdistuu tietysti Neuvos­toliittoa
vastaan. Tuo manifesti on
lähtöisin venäläisten valkofcaarti-lais-
emfgriuittien käsistä. Heidän
puoleslaan on sen allekirjottanuV
herrat Abramovitsh j a Dan, jotka
ovat toisen kansainvälisen toimieen-panevah
komitean jäseniä. Maini­tun
manifestin aiheena on "uusi
terroriaalto", s.o. "spesialbtien"
:Crö'indn-Kondratjevin ja heidän
seurätaistensa vastavallankumouk­sellisen
salaliiton paljastuminen
sekä 48 ravintovarastojen sabotee-raajan
telottaminen.
Tuossa menshevikisessä manifes-
Jissa ennen kaikkea todetaan vi-
'allisien menshevikien ja toisen
kansainvälisen täydellinen solidaa­risuus
kaikkein pahimpain ja in-hottävimpain
Neuvostoliitosta löy­tyväin
vastavallankumouksellisten
rikollisten kanssa.
Niitä 48 sabotaeraajaa — jotka
ovat itse tunnustaneet rikollensa
Ja seikkaperäisesti kuvanneet vuo­sikausia
kestäneen sabotaashinsa
kansan liha-» kala- vihannes­varastojen
tuhqamiseksi, toivoen
tällä tunnustamisellaan pelastuvan­sa
kuolemanrangaistukselta:; jotka
ovat julkaisseet heidän ulkomais­ten
kpaitalististen tukijainsa ja
opeltajainsa nimet, joitten ohjeit­ten
mukaan he toimivat — nimit-tävät
Abramovitsh ja Dan "hyvin
tunnetuiksi, vaarattomiksi ja syyt­tömiksi
toimitsijoiksi". Heitä kaik­kia!
Ilman mitään poikkeusta |
Dan ja AT)Vamovit8h sen parhaiten
tietävät. He sen valallaan vakuut­tavat
koko maailman edessä. Kun
Tajstelu ulkomailla syntyneiden
työläisten kuristuslakeja vastaan,
joiden avulla Amerikan kapitalisti-luokka
yrittää jakaa työläistohi * r i ­vit,
on laajentumassa, Väliaikaisen
ulkosyntyisten puolustuskomitean v i ­rastoon
saapuu raportteja erinäisil­tä
joukko järjestöiltä, kaikki Hnioit-taen,
että he ovat valinneet edus-.
tajfa konferenssiin, joka pidetää;i,
•yVashingtönissa, D. C , marraskuun
30 ja joulukuun 1 p:nä. Satoja jär­jestöjä
tulee olemaan edustettuna
satojen edustajien Tcautta tässä kan­sallisessa
kbnferenssissa, joka. tulee
känsalliaessa mittakaavasa yhdis.";!-
niään ulkosyntyisten ja amerikaläis-teh,
valkoisten ja neekeiityölälsten
taistelun rekisteerausia, sormenjäl-kien
merkintää, karkoittamisia ja
muita porvariston työläisvastaiseii
luokkaterrorini muotoja viistäan.
Vieläpä niin kaukaa kyin Dulmhls-ta,
Minn., on valittu tähän konfe­renssiin
viisi edustajaa. Kaukaisel­ta
lännestä, kuten Califomlasta, t u ­lee
myöskin edustajia tähän kan­salliseen
konferenssiin. Yksistään
New Yorkista tulevat suom».alsit
järjestöt lähettämään no-.i 40 edus­tajaa
Washingtoniin; ul^raivialais-ten,
venäläisten, liettualaisten, juu­talaisten,
jne., sairaus-apujärjeötöt,
kulttuuri- ja muut järje3töt vulevat
myös iähettämöän suuria edustaja­joukkoja
^ashingtonlin. Ammatti­järjestöt,
sotayetei-anlen järjestöt,
työttömien neuvostot, ja muut työ­läisten
järjestöt lähettävät edusta­jiaan.
Valkoiset ja neekeri työläiset
tulevat yhteen maan pääliaupungts-sa,
jossa lynchaajaf ovat hallitse­vana
luokkana.
IJew Yorkin kaupungissa pidet­tiin
lokakuun 25 päivänä lukuisia
(noin 20) ulkoUmakokouksia ulko­syntyisten
puolustusjärjestön piiri-
Liittomme erikoisjulkaisun,
läisurheilijain Joulun" tilaaja
nou.seG pLlivä puivältu. Nyt
jo: huimasti sivuuttanut sen
mikä sille lehteä suunnitelta,
ajateltiin, joten hanke näyttääl
nistuvan liyvin. Julkaisu tulee
mestymään man-as- - ja joulu
vaiheilla. Niille tilaajille, joä
tUaukset ovat päivätyt jälkeen]
15 päivän lähetetään lehteä
sikäli kuin paino.sta riittää,
tämä huomautus pyydetään
maan huomioon.
•Osaavat no ranskalaisetkin
tää kiekkoa, sillä Poitiersissä vJ
kuun viimeisenä sunnuntaina
detyissä kilpailuissa - heitti
] limppua kokonaista 51.29, jokai
Yhdysvaltain Labor Sports Union toiseksi paras saavutus maallraq
neljäs liittokokous pidettiin Cleve- Amerikalaisslla Jessupilla on
landissa. Kokous alkoi viime viikon lajissa enäätys ja on se 51.58.
perjantaina ja siihen oli saapunut 4,
kaikkiaan se edustajaa eri puolilta Suomeh TUL:n toiminta el
tä sanomalehtitiedoista päätj
pääsevän noasemaan, vaikka
on . koetettu nostattaa monell
eri tavalla. Lapuan terrorin av
lakkautettiin maasta kaikki va
mistolaiset urheiluseurat ja
ket luulivat, että näiden
tuksien kautta saadaan liittoon
tiset hyvät urheilijat. Niin ei
teiikaan näytä käyneen. Vain
kunen ' vasemmistolaissa seu
olleista urheilijoista on liitti^
noskelaiseen liittoon.
"Työläisurheilijain Joulusta"
huttaessa voi näin etukäteen
Ilmoittaa sen, että Sudbury on
nut menettää "hegemoniansa";
nittelunimien, lukumäärään
Lopullisia tuloksia ei tämän klrjj
taja ole päässyt katsomaan, mij
mikäli olen kuullut pitäisi
Jand Laken olla nyt johtajana
nittelunimien lukumäärässä. Mi
-n. ilmoituksissa sensijaan on Sj
bury paljon edellä toisia. MU
se Sudburykaän näy aina ojej
"pistämätön".
niaata, m.m. Californiasta saakka,
kokouksen alussa lausuivat silte
tervehdylisensä Yhdysvaltain kom-munistipuoluen
edustaja, nuoriso­liiton,
kaivos-, öljy j a sulattotyöläis-ten
liiton j a työväen yhtenäisyyslii-ton
edustajat. Tämän lisäksi oli saa­punut
klrJalUsla tervehdyksiä vaate-tustyöläisten
• teollisuusliitolta ja
L S U : n Itäisen piirin piiritoimikun­nalta.
'
Litton väliaikainen sihteeii Frank
Henderson esitti raportin liiton toi­minnasta
kuluneelta toimintakau­delta,
osoittaen toiminnassa vallin­neet
vailifiudet. j a virheet, sekä esit­täen
menettelytapojeir käytäntöön-oton
väyttämättömyyttä ja Uusien
toimintamuotojen käytäntöön sovel­luttamista.
Tämän raportin jälkeen esitettiin
kokoukselle raportit liiton eri paikaT-liaosastoilta
ja piiritoimikunnilta.
Näitten raporttien pohjalla synty­neessä
keskusteltissa todettiin että
urheilutoiminnan vakitnnuttamineh
ammatillisten järjestöjen keskuu­dessa,
on yksi kaikkein tärkeimmistä
liiton tehtävistäV johon on kihinitet-tävä
entistä suurempaa huomiota.
Myöskin keskusteltiin liiton ää­nenkannattajan
"Workers Sporthi"
komitean johdolla. Näissä kokouk- julkaisemisesta ja- päätettiin, e—fcta"
s ^ ä protesteerattiln Serion ja V i - lethti tullaan tästä lälitien julkaise-kulelln,
karkolttanilsta, vastaan, sekä ' maan säännöllisesti. Sen koko kuin,
Rupesi kasvinsyöjäksi. —
päättänyt ruveta kasvhisyöjäksL|
"Lääkärikö määrä.si?"
" E i , vaan teurastaja. Ei
enää lihaa velaksi."
Murtamia kuvauksia erään lapaa laisjoht3ja9'siiiiiBta
Koska tässä maassa olevat pap­pismiehet,
ammattilahtarit, "Cana­dan
Uutiset" ynnä muut saman
, , , , ,,. ., - . hengen lapset oyat avoimesti lau-vallankumouksölhsen
oikeuden an- guneet, ihailunsa n.s. lapuanliikkees-kara
käsi tarttuu kiinni noihin
joukkomuirhaajiin, jotka on todet­tu
syyllisiksi rikoksiin mistä heitä
syytettiin, niin se antaa riittävästi
aihetta toisen kansainvälisen joh­tajille
valallisesti todistamaan
moisten rikoksellisten "syyttömyy­den
ja vaarattomuuden".
Niiö rikolliset ovat maininneet
sen rahamäärän suuruuden, joka
heille maksettiin Englannin pun­nissa
heidän tuhotyönsä järjestä-^
mbestä; samaten rahan maksaneit-len
henkilöitten nimet ja sen, mi­tä,
vieläpä ryhtyen täällä perusta­maan
kansalllsseurojen nimillä sa­manlaisia
lapualaisjärjestöjä kuin
on Suomessakin, niin. saksin alle
«rään haastattelim, joka sangen
selväsanaisesti kuvaa mitä nämä
lapualaisseurat ovat. Jokaiselle työ­läiselle
on tosin alunpitäen ollut
selvää, että lapuanliike on mitä suo-ravlivaisinta
lahtarismia, mutta itse
tämänkin maan lapualaiset ovat
tahtoneet siinäkin asiassa herran­sa
ja mestarinsa kieltää. Siksi lie­nee
paikallaan julkaista haastatte-lUr
jonka eräs lapiuanliiitkeen johta­jista,
o l i viime Icuun lopulla antanut
ruotsinmaalaiselle "Arbetar" lehden
•Ien paljo siitä lankesi itsekunkin
rikoksellisen osaksi. Mutta herrat
Abramovitsh ja Dan ovat tietävi­nään
paremmin. Sen sijaan, että
he olisivat hiukan vartoneet ja
kuulleet kiellääkö asiassa välikäte­nä
toiminut englantilainen, herra
Fotherhill, mainittujen rikollisien
tunnustuksen, he julistavat ilman
muuta, että jutut "englantilaisesta
Helsingin-kirjeenvaihtajalle.
. Kirjoitus on laadittu keskustelu­muotoon
ja kuuluu seuraavasti:
«— Mutta miten tulevat lapualai­set
menettelemään siinä tapaukses­sa;
että . eduskunta hylkää heidän
lakiesityksensä?
— , S i l l o in marssivat lapualaiset
Helsinkiin ja. pettävät ase kädes-aä
edust?ijat hyväksymään lapuan-lait.
Ratkaisevat voimat ei ole H a l ­lituskadun
varrella eduskimtatalos-sa,
vaaii Lapualla. Me toivomme,
että herrat kansanedustajat käsit­tävät
tämän.
Minä olen kuullut, että pari
ruotsalaisen eduskimtaryhmän jä­sentä
äänestäisi lapuanlakien hy­väksymistä
vastaan. Uskotteko, että
/näfii yöi käydä?
— - Sitä he eivät uskalla. Sillä jos
he äänestäisivät lakeja vastaan,'an-taisiaime
me heidän saada saman
käsittelyn kxUn kommunistit, Hak-maian
suomea'^ muuten ajamme me
heidät yli Pohjan-lahden siihen
maahan, josta he kerran ovat tul­leet.
.: Ruotsalaiset ovat tulleet
Suomeen kuin ryövärit ja serivuoksi
on heidän oikeutensa; Suomessa ole­va
vain ryövärien oikeus.
Keskustelu luisui lopuksi kesän
dramaattisiin tapauksiin, ja suhen
-osaan, jota Kaihon: hallitus silloin
näytteli. Tällöin lausui avomieli­nen
läpiuanmles:
— Kallion hallitus kantaa vas­tuun
siitä, mitä tänä . kuohuvana
aikakautena on tapahtunut."
Ehempää' hän et tahtonut lausua
Kalliosta; sillä'tämä nimi on hy^
v i n kipeä paikka lapualaisille. * Tä­tä
vanhaa valtiomi^stä j a maalais-klla
ja Staiilberg ovat saaneet. liittolsustä puoluejohtajaa vastaan-
— Minkä kannan lapualaiset o t - ' h a n oli suunniteltu murhayritystä,
tavat sosialidemokraatteja ja hei- Eräs hyvin luotettava nenkllö, jolla
dän- toimintaansa kohtaan?
— He saavat jatkaa toimintaan­sa,
niin': kaiian kiiin he eivät tee
lakkoja, saadakseen korkeampia
palkkoja, j a n I I n kauan kuin he
eivät tue kommunisteja eivätkä ala
agifeerata vallankumouksen Ja so­sialismin
puolesta. Sosialidemokraat­tien
on otettava huomioon lapua­laisten
vaatimukset. Elieivät he s i ­tä
• tee, saavat he syyttää itseään,
jos heitä kohtaa samai kohtalo kuin
kommunisteja.
Minkä kannan lapualaiset tu­levat
ottamaan ruotsalaMin näh-den?
•
— Suomi on Suomi. Jos ruotsa­laiset
tulevalsuucte^ aikovat asua
täällä, on heidän opittava puhii-on
läheisiä suhteita lapualaisjohta-jiih,
on -ilmoittanut kh-jeenvaihta-jalle,
että viimfe kesänä, "Työn Ää­nen"
kirjapainoon tehdyn hyökkäyk­sen
jälkeen, oli sillqinen pääminis­teri
Kallio 'aiottu niurhata sen-vuoksi,
että hän ei heti kiiruhta-liut
täyttämään lapualaisten vaati­muksia
kommunismin tuhoamiseksi.
Mfitthasuunnitelma oli tehty ja a n ­nettu
sen täytäntöön paneminan
Hissan ja Perämäen tehtäväksi.
Mutta viime hetkessä lappia molem­milta
lapuansankareilta sisu, j ä he
riistivät, ^ kuten tunnettua, lifefig«h:
itfieltään, koska he p^SsiySt ret--
telffltrtiMJaän kanssa, - i '
E[ansaIlisseurojen - jcäitohenkilöiden
sopisi ottaa ylläoleva jä painattaa
lehdessään "Canadan Uutli
Uskomme nim., että suurin os»^
kalaisten lapualaisseurojen '
tä ei ole oikein selvillä maiolj
seurojen ohjelmasta, joten m
yva selventäisi paljon, mir'""'
.pyrkimyksiä "emämaan'
roilla on.
Yllälainatussa O-s-issa haas
ei tosin mainita mitään konnnB
teihin kohdistuneesta vainosto^^
dän murhaamisistaan ja
sistään, joten kaiketi enmi]
haastattelijan kuin liaastateiBj'
kaan mieltä ei liene se puou
nittänyt. Kumpikin henee
nistien murhaamisen ja va
sen katsoneen itsestään lanke
sillä mainittu "Arbetar" lehti _
täysi noskelainen. ja noskelaisei|
kulkevat käsikädessä lahtarien_
sa silloin kun on kysymys_'
liikkeen tuhoamisesta,
kiinnittää ' mieltä lapualaisjoB^
puheissa se, että hän tvmm
Suomen nösket h^n'in kilteiksi,
ta uhkailee, että tulee t " P^
na jos ne alkavat toosata m
komentoa vastaan. Tämän m
taja muuten arvelee, D
set pysyvät edelleenkin
lampaina lapualaisessa
raa^sä. joten heitä vastaan^"
kaan-: ei Lapuan körttiläisten
see tuppiroskiaan vilkutella.
; Kansallisseuralaiset voiavat !
kin valaista jäseniUeen " ^ ^^
Perämäen itsemurha jutunön-täkin
ylläolsvassa mainitaan.
Nälkäisen hymyllä:. ^