Vapaus, September 16, 1929

              Maanantaina, gyysk. 16 penä—MoiL, Sept 16
TAPAUS dibcTtr)
^-g«tt«nr»a a Am PM» Of&e* Xtcptxtaesi. Oetsv». u teeoaä eU»« tutui.
T O l M I T T A J A T i
B. TEKHUSES. M- POHJAXSALO. A. PÄIVIÖ.
XM'«tt« n O L ^ tMhtsm au «*«ue«U tatimiitea lorieeMcu^. käiotttk» Iiai.^«k35tt}«*
••••niiini BhDcna:: j : v. KAKHASTO. liitjrfmhoiajj. .
t * t M c!Mta)<a ilaotutcs pitii oHa k « m o T l * - krtlo 4 1 » . itoeÄTntapifaö «JeHUca «dJiJHfal.
;!^l^«ato tofanltMi EoMeuCo 307. KaeUy Bu!£ac 4 Onlua St. PaUla &tCV.
- T«yn4M fcoaaadj libotr BaSHiag. S7 I/caa St. Pab«Iia 1038, PO«I<MOU: BOX a, SaOvr» Oat,
y«<aato p*I»» U Utamat Lflxrty BalMl»». 87 Lore» St. Pnk«IiajCgnP. ,
Töv. Buhariiun erottaminen Komintermn
johdosta
Kominternin Tpk:n X täysistunto, käsitellessä^ NKP(b):n KK:n
ja KKK:n täysistunnon päätöstä tov. Buharinin poistamisesta toimin­nasta
Kominternissa, toteaa päätöslauselmassaan, että Jo ennen^ Kominj
ternin kuudetta kongressia tov. Buharinin kannassa ilmeni erimielisyyttä
NkP(b):n poliittisen linjan kanssa.' Sittemmin taisteluprosessissa ke­hittyi
tov. Buharinin ja hänen kannattajainsa mielipiteet erikoiseksi op­portunistiseksi
suunnaksi, joka todellisuudessa on oikeistoharhasuuntaa^
' NKP(b) :n politiikan vastapainoksi — sanotaan päätöslauselmassa—
Ifä-^iaii raidatttD vaftans
Kirjoittaessaan Itä>Klinan rautatien
valtausta, koskevista kysymyksistä,
lausua Punainen Karjala nun. seu­raavaa:
Itä-Kiii^ rautatien valtaus ei ole
kärjistänyt ainoastaan imperialistien
välistä taistelua vallasta, se on kär­jistänyt
suuresU myöskin Nankingin
ja Mukdenin välistä taistelua. Näi­den
välillä on taistelu siitä, kumpi
näistä — Mukden vai Nanklng —
tulee saamaan mitalin rautatien luo­vuttamisesta
imperialisteille. Tämä
Siinat kaikkein aktiivlsimpifaa Nan­kingin
j a Mukdenin taistelussa Neu­vostoliittoa
vastaan. Juuri siksi tov.
Harabanin ilmoituksessa alleviivataan
Mukdenin ja Nankingin välinen kon­flikti
osoittaa sangen havalimoIUsesti,
missä määrin Kiinaa voidaan pitää
oikeistoharhasuunnan kannattajat, joiden joukkoon tov. Buharin siirtyi,
asettivat toisen linjan — kapitalistisia aineksia vastaan suoriteltavaa hyök­käystä
vastustavan linjan, kulakkeja vastaan käytävän taistelun voimis-tuttamisen
ja rakennustyön sosialististen muotojeii. kehittämisen välttä-
"yhdlstyneenä Kiinana", missä mää­rin
Sunjatsenln neuvot on toteutettu
Kiinan laajat kansanjoukot * ovat
vieläkin kerran tulleet vakuutetuiksi
siltä, että Neuvostoliitto on ollut ainoa
maa, joka on vapaaehtoisesti luovut-'
tanut Kiinalle oikeutensa takaisin.
Taistelussaan Neuvostoliittoa vastaan
ei Nankingin hallitus nojaa näihin
Vt^Tm;^wjfM?Tttrft<htTi - Se nojaa. kansain-
\'ällstä pääomaa palvelevaan kansal­liseen
porvaristoonsa, taantumuksel­lisiin
tilanherroihin, palkattuihin, so-että
Mukdenin ja Naniongin balhtuk-seile
lankeaa täydellinen vastuu ve­näläisten
valkoemigranttien edesotta-misten
seurauksista Itä-Kiinan rauta­tiellä.
- .
Hallituksemme politiikka on suoraa
ja horjumatonta. Maamme kaikki ^ö>
tätekevät joukot tukevat yhtenä mie­henä
sitä. Myöskin Kiinan protetari-totti
on lukemattomia kertoja osoit­tanut
solidaarisuuttaan Neuvostoliit­toon
nähden tämän konfliktin yhtey­dessä.
BJauppasuhteitten katkeaminen,
teen menekin väheneminen, rautatien
joutuminen epäjärjestykseen ja sen
synnyttämä skasorto Pohjofc-Mants-hurlassa^
Imperialistien valloitusaikei-den
paljastaminen — nämä seikat o-vat
vaikuttaneet myöskin Kiinan por­variston
joihinkin keiroksiliL
Jos valkokaartilaiset tahi kiinalaiset
kem-aalit uskaltavat iyhtgrä vielä joi­hinkin
hyökkäystolmenpitelsiin Neu­vostoliittoa
vastaan,'niin tulee Kau­kaisessa
Idässä oleva erikoisarmeljam-me
osoittamaan niille, etteivät ne voi
rankaisematta tehdä hyökkäyksiään
rajan täUe puolen. Neuvostohallitus
kykenee pitämään oikeuksistaan
kiinni.
218 — 192fl
Elonkorjaajan pakinaa
Nykyisin elettävissämme oleva viio-denaika,
niin tääM kuin miniälläkin
tuo farmareille nähtäviin mitä vuo­den
työn saavutuksista on* -palkkion
merkityksesi voittanut. Yleisesti - on
todettu, että näillä lännen aavikoilla
on viljan kasvullisuus ollut heikkoa,
aiheuttajana ollen pitsälUnen kuivuus,
kasvullisuuden saamatta sitä kcsteufc.».
ta mitä se olisi tarvinnut. Kumminkin
täällä etelä-Albertassa on havaitta­vissa
poikkeus arvioitavassa tilan­teessa,
sillä tulos on tyydyttävä niin
Taistelu oikeis^vaärää^yä
Yhdj^svalloigsa -
Suomenklelistoa pucduelehtieixmie
johtavin organi T y S m i ^ on toSnä-tuskirjoituksessaah
elcdnnm 28 p. 1929
julkaissut lausunnon, joka osottaa
puolueen roäUn väärinymmärrystä Ja
viittaa pyrkimykseen eristää itsesniä
ja suomalainen järjestö puolueesta
visseinä tolmliman aloilla. Tdrnttos-kiihotuksen
otsikkona cm "Aluekoko­uksiin
valmistautumaan" (tartoittaen
tajoukkoihin ja venäläisiin valkoeml-granttelhln.
Kiinassa asuvat venäläi­set
valkoemigrantit, jotka; ovat vas-mättömyyden
kieltämisen Imjan, joka todellisuudessa merkitsee antau-|^ kalkkein lljettävimplä hylkyjä, e-tumista
kapitalistisien ainesten edessä.
Tov. Buharin esittää sellaista politiikkaa, jonka mukaan olisi työs­kenneltävä
sovussa kapitalististen ainesten kanssa.^ Proletariaatin luok-j|p „ a • 1 1 1 aM " a. • 1 • •
kataistelu kulakkeja vastaan muuttuu hänellä kulakkien sulautumiseksi | y0yj^|| tSUu8ndrr3StllKS6UUD ICrTOnil dlSUSlSI
sosialismiin. Läheisessä yhteydessä tämän virheen kanssa on tov. Buhäiri-'
bushcleissa kuin viljan laadussakin. Suomalaisen Järjestön) ja siinä lau-
Voipa sanoa, että sadon arvo on dol- cutaan:.
larelssa korkeampi kuin edellisinä
vuosina.
Viljankorjuun alkuvUkoilla sää oU
suotuisa Jospa se olisikin loppuun
asti jatkunut, olisivat farmarit i l ­man
vastuksia saaneet viljan korjat­tua,
vaan seuranneet sateet häiritsi­vät
sen verran, että töihin tuli viir
kon seisaus, millä ajasa jätkäkin saa
kupuaan täyttää talonjusshi pöydän-laidalla,
ehkä monen isännän harmi­tellessa
sen hyvää ruokahalua
Vaikka elonkorjaajia ei tänä vuo­tena
haalattukaan tänne suurilla
puustauksilla. kuten edellisinä vuo-i
slna, -niin työvoiman puutetta ei silti
ele havaittavissa, sitä todistaa sekin.
nin kanta puolueen toteuttaman maan nopean teoUistuttamiscn linjaan
nähden. Tov. Buharin ja hänen kannattajansa eivät luöta työväenluo­kan
voimiin.
Ja lopuksi, arvioidessaan tilannetta NKP(b):8sä tov. Buharin ja
hänen ryhmänsä vain toistavat trotskilaisten juttuja,; Tov. Buharinin ^ J ^ ^
virheet NKP(b):n politiikkaa koskevbsa kysymyksissä ovat kiimeässä kehonsa nun. estääkseen työväen
yhteydessä hänen virheelliseen linjaansa kansainvälisessä politiikassa, jkiättuurljärjestön toImlhnatL P a -
Komintemin linjan vastapainoksi tov. Buharin .asettaa opportunistisen rlsen vuotta sitten perustetun UrikJarin
,hk oanrj;tu aun syaV,h aJj ov kaa.k akviaemltämä.i ns j.ea n vato,k saivaasimamn,.i ne ttäT akmaap itkta alnis»tta i nj•eon h tavaa k1kiiien-r ttuämmiä-n.t.et-•näM j*^^'*y^ t'ts'äi^sääf a^soiea^titneI ^i m^SilenSnis it?etr^oi i^m kiinelttaäan ytt, ujllaa
työväenliikkeen uuden vallankumouksellisen nousun ; kieltämiseen. Täi-1 rast-edeskään sallimaan. Puoli vuot­iaiseen
kantaan perustuu hänen marxilabvastainen "teoriansa"-kapitalis-11» sitten lakkautti hallitus työväen
min rsri säistie>n 1.r is•ti rii•to j»en - heikke.ne.m.is.es.t ä. '^v-^ -• . i ' V - ...... KU^it*on" '"k^on^täroolli^n '^a*l'a*is^e ksL VohTVSo^jPa
Tov. Buharm ja hänen ryhmänsä yrittävät^ Jcaikin tavoin havaista L^Q^g, voitaisiin täyttää tosiasioilla,
Kominternia ja heikentää siten sen taistelua oikeistolaisia vastaan. Ollen jotka osoittaisivat kuinka vlhamiell-kaikkien
Kominternissa ilmenevien oikeistolaisainesten keskuksena edis- sestl hallia suhtautuu työväen, sivis­tää
tov. Buharin ja hänen ryhmänsä kaikkien leniniläisvastaisten virtaus-j'J^Py'*"***^'*^
ten elpymistä ja bolshevistisen kurin höltymistä. Tässä^ tulkoon vain lyhyesti kerro-
Kaikki nämä Buharinin opportunistiset horjumiset ovat johtaneet j miten häikäilemättömästi fas-siihen,
että puolueen selän takana on jiän yrittänyt solmia periaatteetto- '^^^i®!^^
man hiton entisten trotskilaisten kanssa. Ottaen kaiken tämän huo- —
.m.. ioon vahvisti Kominter.n in TT»p k1.. tä. ys. istunto NK. P(b):n. K.K :n •j'a -K Kr K. : nIpLer,uis°ta!a,,^ o„n "sen" lJäh!et^ett ävä sääntön-SS^^J"
taysistunnon paatoksen tov. Buharinin erottamisesta toiminnasta Komm-|sä sisäasiainministerin vahvistetta-ternissä
ja päätti vapauttaa hänet Kominternin Tpk:n puhemiehistön jä-|vaksL Sillä aikaa kun säännöt ovat
senyydestä. t.
Senjälkeen ministeriö pyytää - asiasta
lausunnon porvarlliiselta kuoroliitolta.. Vaolijofu — ""oikea mies oih^^^
Näin kehasivat Suomen porvarilehdet Väinö Vuolijokea, joka on! fr.Tr^J.y^^J^x.^^.Jt^^J^ Eln" I I . c I ..•i".. .. • o .... .. .. . . , • ^ . . . x^on perustamisen. Porvarillinen kuo-oilut
baksassa lähettiläänä. Suomen eraan tyovaenlehden Berlinin kir- roUitto antaa säännöllisesti epäävän
jeenvaih*aj a kertoo tä^ä "sopivasta miehestä" seuraavan kuvaavan esi-j-Iausunnon ja siihen perustuen mlnls-merkin:
Jteriö kieltää kuoron perustamisen.
- K »
hyvin vakavassa äänilajissa keskusteltavan asiasta, joka ennenkaik- Ministeriö palautti sääntöehdotuksen
kea Suomen työläisille on sekä mielenkiintoinen että tärkeä. Siellälkieltäeh kuoron toiminnan sen perus-näet
olivat monet hyvin katkeralla mielellä Saksan kuljetustyöläis-n^fi^a» että kylässä jo toJrnJi kuoro--
Stce.u,n-o mliie^tno ns ajt»oa hmtoaolIa nk1,k 1ko ol1as iksate vnä i.tt atii.vs.täeIt l usnen e pmä••äoän rnäi.ts iteutmoiis.sees.ktis .i.t yöSoska 1ken sannel l,ke uel,n- km^sinsae nt ooimni tam~rp^ eteetroinö! "Tn"äo.s^pse^äa sPttaL®p M"a^ul*ks? -"
jetustyöläisten liiton toisen puheenjohtajan, Johann Doririg'in olisi kolocz-nlmlsessä kaupunslssi perus-pitänyt
kaiken aikaa olla yhteydessä Suomen Berlinissä olevan lä-(tettiln kuoro jo y l i 2 vuotta sitten ja
hettilään kanssa, jonka väitetään erikoisesti painostaneen Saksan
kuljetuslyöläisten liittoon, ettei se mbsään tapauksessa olisi toteut­tanut
Suomen laivaliikenteen saartoa, johon Kansainvälinen kul-jetustyöläisteh
liitto oli kehoittanut kaikkien maiden kuljetustyö-
Iäisiä. Työläiset sanovat suurelta osalta tästäkin johtuneen, ettei
Saksassa kuljetuslyöläisten liiton taholta tehty mitään tehokkaan
1 boikotin aikaansaamiseksi. Hampurin satamatyöläiset aikoivat ryh­tyä
toimenpiteisiin kuljetustyöläisten liiton johdon tilinteolle saat-
Valkolnen terrori on raivonnut Un- lähetettiin säännöt hyväksyttäviksi
mutta päätöstä ei vielä ole saatu.
Muutamien ammattiyhdistysten
säännöt edellyttävät, että ne saavat
perustaa laulukuoroja Mutta tällöin
paikallinen - poliisi mitä ankarimmin
valvoöettei kuoroon saa kuulua muita
kuin asianomaisen ammattiyhdistyk­sen
jäseniä. Tällainen menettely luon-'
nollisesti tavattomasti vaikeuttaa kuo­ron
toimintaa^^Poliisit vierailevat u -
seln kuoron tilaisuuksissa. Kun por­varilliset
kiicärot saavat vUtloh t u ­kea
rautatielippujen yjn. muodctssa,
el sellaista suosiota koskaan tule työ­väen
kuorojäa osalle.
Maaseutukaupungeissa sallii poliisi
työväen kuoarojen pitää konsertteja
vain siinä tapauksesisa, ettei kuoro esi­tä
^väen lauluja. Työväen kuorot
pakotfetaani Ittinlamaan isänmaallisia
j a : mUitaristlsiä lauluja IMosgöflon
kaupungin: metallityöläisten kuoron
konsertin kielsin*poUlsi sillä t e k o i l l a,
että laulut'ja runot, joita aljottlln e-sittäfi,
ovat; vaaralUsIa vallitsevalle
välUo-i ja yhteiskuhtajärjestykseUe.
(Nykyisen valÖQ- ja yhteiskuntojär-jestyksen,
pyst^ntti Unkarin porvaristo
V . 1919, voitettuaan työläisten vallan
tshekkiläisten j a . rumanialalsten im­perialistien
rosvojoukkojen avulla.)
Useissa mtmseutukaupungelssa on
sattunut, että työls^kuorojen parhaita
laulajia kaupuiiqgln vi^ahomalset ke-hoittavat
ja uhkaavat eroamaan työ­väen
kuorosta ja liittymään porvaril­liseen
kuoroon. ITsein sattuu, että kun
työväen kuoron jäsenet tekevät retkiä
ja Edkovat laulaa rilin estää sen mu­kana
oleva sailtaiini (santännit ovat
kaikkialla työväen kintereillä).
Tällaisen terrorin alaisena ovat
kaikki työväen Sivistysjärjestöt saa­neet
olla Unkarissa Jo kymmenen
ministeriössä ei kuoro saa toimia.. M i ­nisteriössä
paperit makaavat ensinnä»
I kin 2 tai 3 vuotta, koskemattomina.
että i ^ a t ovat tuntuvasti pienemmä
kuli^ menneinä vuosina on makset­tu
nfiil'Äirtn perukoilla. Jos työvoiman
puute olisi havaittavissa, niin silloin
palkka oUsi korkeampi. Mutta ketä
tästä syyttäisimme? Omaa itseämme
ja koko järjestymätöntä joukkoa, kun
emme ole'työläisinä järjestäytymisessä
niin pitkällä että osapuille voisimme
työvoimallemme määrätä hinnan, jo­ka
vastaisi kunnollista elintasoa. Niin
kauan kuin me kulkeva työläisjoukko
pitkäkorvaisena: aasUaumana vaiel-lainme
työmarkkinoilla pysyy ase­mamme
nykyisellään.
NykyjÄiv&inen maanviljelys tällä
aavikolla nopeasti koneellistuu. Niin
sanotut yhdistetyt leikkuu- ja puima­koneet
ovat ottiSteet tilan Isommilta
puimakoiieilta. Missä emien tarvittiin
12 miestä sen tilan täyttää nyt 3
miestä, työi tullen tehdyksi lyhemmäs^^
sä ajassa Farmltyön koneellistuessa
tämänkin .alan työläiset saavat täy­dellisen
takapotkuii sillä e i f t n ^^
_ "On tärkeätä, että ^Jestön Jä­senistö
toteuttaa j a noudattaa
Kommunistisen Intematsionalen
ohjelmaa ja seuraa sen linjaa kai­kissa
tärkeisS luokkataistelun
kysymyksissä ja että Järjest&nme
tässä suhteessa on apuna'ja autta­jana
tämän maan kommunistipuo­lueelle.
Mutta tämän rinnaOa Suo­malaisella
lyöväen Järjestöllä pn
oma erikoin»! tehtäyä suomalair
sen työtätekevän väestön valistus-
Ja luokkakulttuuritoiminnan a-lalla."
Tämä lausunto yrittää erottaa Suo­malaisen
Järjestön kommunistipuolu­eesta
ei ainoastaan organlsaattorises-ti.
mutta myösUn^mttisesti. Se joh­taisi
vaatimukseen "suomalaisille o i ­keus
johtaa (unla asioitaan"—- har-hasuunta
työväenluokan taisteluiden
kansainväU^^t^ vastaan kaikilla a-loilla,
niinkuin muka olisi olemassa
j a taistelussaan näitten etujen puo
lesta kaikki työväehjfirjestöt huomaa
vät, että heidän järkkymättömin auti
taja j a ainoa johtaja «m koiiununis-tipuolue.
E l ole olemassa sellaisia
työväenluokan :v«.naLnirnrnpq]^;j^
taisteluita, enemx^ poliittisella, ta­loudellisella
kuin aatteellisellakaan
rintamalla, joilla olisi niin "erikoista"
luonnetta,^ että Kommunistipuolue jä­seniensä
'ja kaikdn voimansa avulla
ei voisi tulla mukaan ja ottaa aktii­visesti
osaa näihin taisteluihin ja nii­den
johtoon.
Mutta jos nämä järjestöt painosta­vat
ainoastaan neidän omia "erikoi­sia''
etujaan xlippumattomana Kom­munistipuolueesta
ja ainoastaan aut­tavaa
j a avustavat puoluetta "yleises­t
i " — älloin he pian huomaavat o-levansa
eristettsrinä ^ jokapäiväisistä
vallankumouksellisista* taisteluista, ja
tämän tsikia idtävät yllä sovittele-eri^
inen suomalainen kommunistinen
liike, jolla olisi erilliset edut, mitä
on kansainvälisellä kominunistlseUa
liikkeellä, jota tässä maassa edustaa
Yhdysvaltain kpminunistipuolu&
Edelleen, se erottaa luokkakysymyk->
set valistus- ja kulttuurityön aloilla
toisten alojen- 'iärkelstä" kysymyksis­tä
ja luokittelee ne "erikols^-kysy-mykslksi.
joissa otaksuttavasti kom-munlsUselte
ohjelmalle el anneta oh­jaavaa
Itnjaa. Tämä on väärin. Yhtä­hyvin
kilin poliittisella luokkarinta-malla,
samoin taloudellisella Ja kult-tutnilUsella
rintamalla»on.-^ainoastaa9
yksi työväenluokan Johtava voima ja
se on Kommunistipuolue.
. Edelleeh Työmiehen t<^initusartikke-on
käännyttövä tols^^ em-fy^ p^j^ut^^
mlsenmahdolllsuuksia etsimään.V K un
samaa teknillistä edistystä Ja,^ötebc3-
suuden llsäiUitymlstä tapahtuu noilla
toisillakin aloilla, niin tämä m^Uir
s ^ suurempaa työttömäin armeijaa
nistipuolueen avustamisesta Ja; autta;-
niisösia sensijaan ett& esitettäisilh o l -
k«a p ^ linja: hyväksyttäisiin
inibiueen. jolit4v ^ ^
^ällaineh^ Työmiehen lihjä johtaisi
a pitempiä soppajonoja teollisuuskes- kgjjj^jgj^ ^g^^gj^ avustamiseen, jotka
,. 1^ - \ ,^ vastustavat puoluetta, taistelevat si-
Kummtakin tilannetta arvosteltaessa tä vastaan — jä näin ollen el ole so-
9n otettava huomloo^^ ^
ta, jotka kulkee^ kohtt perikatoa .to-h^gg^^^^^ vallankumouksellisen lih-cl
ole tähän mennesJ^yrityl^aanL— j - i ^ j ^ ^^gjg^tg^,^
onnistunut, on ^ mahdoy>n nfylsii»Llenfeirmarien Jouten
falpallla ^^^volmakkaami»hisa kanssa K-uu^mg^i ole mitään erikoisia e^
Hän on^titessa, mita^volsi verrata P e - t u j a . joita voitaisiin erbttia Kommu-tojen
ahdistamaan tilaan, sillä
heelllstimut vUJelyis ahdistaa hänet I nistipuolueen eduista ' syystÄ, että
Kommunlstipuoiueella ei ole mitään
vaa kantaa kaikkia cyiportimlstisla e-lementtejä
kohtaaiL
Kalkkien vallankumouksellisten työ­väenjärjestöjen
tehtävä _— sellaisten
kuin esimerkiksi Suonudäinen Järjes­tö
— on. ei ainoastaan "täyttää ja
seurata" Kommunistisen Kansainväli­sen
päätöksiä,' mutta taistella nUden
puolesta .kaikissa - ky^moyksissä ja
aJstella puolueeh Johdolla. Tämä tar­koittaa
että on : mobilisoitava kaikki
jäsenet aktiiviseen työskentelyjm puo­lueen
kamppailujen hyväksi, yhdistää
heidän välZahkumoukselliset taistelun­sa
7 puolueen yallankumoukseUisten
taistelujen kansssb Suomalaisilla työ­läisillä.
enempHä kuin muillakaan A -
merikan työläisillä. Jotka puhuvat
muuta kieltä, kilin eni^antia. — ei ole
mitään erikoisia etuja. Jotka poikkea­vat
Amerikan työläisten eduista; he
kuuluvat sainaan luokkaan, taistelevat
samoja taisteluita — ja. kommunis­tien
sekä heidän lehdistönsä velvolli­suus
on osottaa tämä työläisille, eri­koisesti
silloin, kuin uudessa linjoit-tmnisessa
meiiettelytavat saattavat e-rota,
erilaisten olosuhteitten mukaan
valiankiiEaöu^lUgä^ työskentelys­sämme.
;
Työmies ei ole tätä tehnyt artikke­lissaan.
Johon ylempänä on viitattu.
Sen biisi idtähyt ensin määritellä pe­riaatteellinen
pohja oikein Ja sen jäl­keen
. osottaakäytettävä taktiikka,
mobilisoiden > suomalaiset työläisjou­kot
vallankumoukselliseen taisteluun
Yhdysvaltain Kommimlstipuolueen
johdoUa.
Tämä on vieljäkin tärkeämpää tänä
luokkataistelujen kärjistymisen aika­kautena,
jolloin opportunistinen In-dustriallsti
ja : •
Raivaaja :wolm"e^ por­variston,
valkoisten ainesten - kanssa
ja jolloin trotskilaiset luopiot Sulka-neii,
Boman & Cto. tulevat soslalide-moki^
attlsten "^voimien jälkijoukoksi,
avoiniesti astaien yastavÄ^ankumouk-sen
tielle.
Yhdysvaltain Kommunistipuolueen
vuotta.
amma
oon?
väistymään^ hävinneenä talstejussa o- ^^.^j jotka eroaisivat työväenluokan
^^^^r^^r^^^^ri^mf^^^]^^^^ kokonaisuudessaan.. Työväen. . . ^ . . ^ ^ ^ .
tomaan luoktean ja työttömäin ar- ^ ^ ovat vallankumouksellisia Keskuskomitean KieUdepartementti.
meijaan,. hellltjm kodin joutuessa v a J '
rakkaammalle asuttavaksi tai toiselle
kovaonniselle vuokrattavaksi. .
Tällaista tilannetta käsitellessä olisi
köyhien maanviljelijäin ja palkkatyö­läisten:^
koottava yhteen voimansa tais­tellakseen
yhteistä vihollistamme ko-pitalismia
vastaan, sillä meillä ei ole 1SOSDEM-HEBROJEN HAJQTUSTYO
menetettävänä muuta kuin kahleem- AMMATILLISIA JÄRJESTÖJÄ
ane, j a näitä poistaaksemme oUsi tais- VASTAAN KUUTIT Y JAT-teltavfi
käsikädessä, mies ja nainen | KUVASTI
rinnakkain nousevan nuorison tule-
tamiseksi.'^ Tamperelaisessa Työväenlehdessä
Ylläoleva tiedonanto on todellakin hämmästyttävä, sillä koko S u o - 1 S a r v i p ä ä :
men satamalakon ajan on Suomen lähettiläänä Saksassa ollut tunnettu Syksyn tullen ovat sosdem puolu-sosdem
puolueen johtaja Väinö Vuolijoki, joka oli ministerinä sosdem f ? ^ ottaneet u r a k k a hävit-hallitukse^
a ja^onka maalaislÄ^ vir-ESls^HÄe^S^^ °"
kaansa, josta han saa suoranaisena rahapalkkana 325,000 mk. vupdes- dän erikoinen hyökkäyksensä on kon­sa
j a vapaan loistopalatsin asuakseen. Viime toukokuun 4 p : n nume-Uistettu työväen ammatillisia järjes-rossa
Karl Tiander julkaisikin selostuksen Vuolijoen Saksassa vierail-P**^* vastaan. Tosin tuo hyökkäys 61
leille Suomen kauppakamarin edustajille järjestämistä kemuista, joissa m. tr^^^^o " ^ t e ' ja'1etSu2^"
m. Suomen suurkapitalistinen teollisuusliiton johtaja Viljanen "lämpi- na on oUut järjestöjen yhäti kasvava
min sanoin kiitti j a lausui miten tärkeää on, että minbteri Vuolijoki voima Mutta i «^
diplomaattisena edustajaa omistaa aikaansa j a voimiaan myöskin ta- M^**^^** ""^^^ muotoja, joiden
loudellisten olojen tutkimiselle" j a siten osoittaa; "että hän on oikea ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ . ' ^ S ^
^zv i i _ •! 11 »» • ••• ivan. Ennen vaaleja eivät nosket kat-mies
oikealla paikalla . . v toneet terveelliseksi ryhtyä varslnai-
^ / '••——-——— —— jseen järjestöjä repivään työhön, mut-
— Toronton virkavallan viimeaikoina omaksumat terroristiset toi-}** ^ ' • e ovat valmiita mlnkälalsllh
menpiteel työläisten järjestäytymisen ehkäisemiseksi ja valveutumispyr- *ekoihin tahansa,
kimysten tukahduttamiseksi ovat nyt saaneet uuden käänteen. Itse kapi- Porissa Ihnestyvä noskelehti lyö
talistisen oikeuslaitoksen, jonka päämääränä j a olemassaolon tarkoituk-1 aivan samoin kuin toisetkin
sena on suojella kapitalistisen valtajärjestelmän jatkumista, eri osat ovat f ? » " " ' ' ^ ^ ^ ää^torvet^^ Sen mle-joutuneet
eräänlaiseen ristirutaan keskenään, ylUuden'v e t o o i^^sZ! ^ 2 ^^
ton kumotessa toveri Murphylle mätkäistyn tuomion, jonka langetti To- noi sitä tulosta, jonka se aikoinaan on
ronton poliisioikeus. Tämä tuomion kumoaminen ei suinkaan ole otak- Paanut Porin puolessa kyetessään rik-suttava
. olevan lähtöisin mistään "oikeudenmukaisuudesta" johtuvasta P " ^ * " * miehittämään Porin konepa-tarkoitusperästä.^
Ei suinkaa^^^^
standardi on nykyisen riistojarjestelman säilyttäminen katsomatta niihin Iralta kädeltä alleviivata, mutta nyt
menetelmiin j a keinoihin, joita käytetään tvöväen luokan valveutumisen mielestä olisi välttämätöntä nols-ja
joukkoliikehtimisen ehkäisemiseksi. Joka tapauksessa vetoomusoikeu- rikkurljoukolsta muodostaa ehy-käsittämään,
etta työläisten taistelutarmoa ei voida tukahduttaa tsaristis- työväestöä vastaan- Kommunisteja ei­len
vainotoimenpiteitteif kautta Päinvasoin lisääntyy työläisjoukkojenpa* koskelaiset joukkoihinsa laske,
viha riistoluokkaa vastaan. Vainot johtavat vaan suuremnien tvöläi«. siitä tiedottaa Uusi aika jo etukäteen.
työnantajain painostuksestakin muo­dostaa
järjestöjä, mutta tuloksetta
Ollakseen Järjestäji^ymiskykyinen työ­läinen,
el voi olla enää lurjus. A i ­noa
liittolainen sosdem puolueelle on
porvarillinen valtiovalta ohranolneen
ja. n.s. "riippumattomat työläiset"
Sosdem puolueessa ei kuuleman mu­kaan
ole myöskään miestä, joka pys­tyisi
nousemaan noskepublueen omis­taman
ammattijärjestön puheenjohta­jan
pukille. Suomessa nykyisin tun­netut
luopiot Ja lurjukset saattaisivat
karkoittaa loputkin lampaat pois. ja
siksi sillä taholla on ryhdytty erikoi­siin
ponnistuksiin muualta "miehen"
hankkimiseksi; Varmalta taholta on
kerrosten liittymiseen vallankumouksellisen työväenliikkeen riveihin ja
sitä seuraamaan, kommunistisen puolueen johdolla.
. - 7^!!f,V°^^ ja sen laitosten yritykset kommunistisen, taitelevan
lyovaenhilckeen puristamiseksi, yhdessä entistä kurjempien työsuhteitten
ja alenevien ^palkkastandardien kanssa johdattavat canadalaista työväe«;-
toa kapinallelle. '
Ja mikä sitten on noiden uusiaika-laisten
tärkein tehtävä käytännössä?
Sc on sama kuin koko nöskepucdueen:
taistella työväestöä vastaan- -Mutta
kaikesta yrityksestä, työstä jä tuskas­ta
huolimatta ei vain noita puolueet^
tornia sosdem työläiää kuulu. Rlkku-rijoukot
ovat niin monasti yrittäneet
kuulunut, että perustettavan ammat-tijärjestöh
johtoon on saatava Antti
Oskari Tokoi, joka nykyisin oleskelee
Amerikassa (noskel^sen Raivaajan
toimituksessa). Tokoin nimellä olisi
tarkoitus huiputtaa ykslnkertidsia työ­läisiä,
jotka eivät lähemmin tunne hä­nen
tekemiään karhunpalveluksia
työväenluokkaa vastaan. Siinä tar­koituksen
olisi Orjatsalo lähetetty
Suomeen oUakseen porvariston kyhsis-'
sä koekaniinina On laskettu heidät
saman arvoisiksi, sillä molemmat ovat
porvaristolle renginkumamiksia teh-vaisuutta
kohden.
Luokkatervehdyksin, Tebby.
Barons. Alta.
I Ryhtyneet perustelemaan sosdem am-^
matillisia-' hajoitos^jestöjä eri
pj^ilrlrjOmniiilli». — K r f r n maLatii.
käsittävä hajotnsicc&ons syys-koon
29—SO päivinä
ITOENIJRHEIIU
ueet Toteutuva&o^^oskelaisten hom-inat,
sen osoittaa tulevaisuus. Kaikki
merkit viittaavat ahiakin siihen. ettS
"miehen" etsintä olisi k^mnis^.
Suomen työväestö osaa nyt jo riit­tävän
hyvin antaa "arvoa" sille lur-jusmaiselle
työlle, jota Tokoi j a kump­panit
ovat porvariston eduksi työ­väenluokkaa
vastaan harjoittaneet.
Perustelkoonpa sosdemit minkä nimel­lisiä
'järjestöjä tahansa Ja olkoon n i i ­den
joukossa keitä hyvänsä, el se mi-
Suomen sosdem herrat ovat ryhty-jneet
entistä avonaisempaan hajotus-ja
replmistyöhön ammatillisessa liik-
J Y R Y N SAUNA ALANSA SUURIN 1 ^ s s ä Ninpä ovat ryhtyneet perusta-
POHJOISMAISSA — EHKÄPÄ \^^^ omia sosiaUdemokraattlsla "am-
KOKO MAAILMASSA j mattiosastoja" eri puoliUe maata
Tällaisen ovat he perustaneet m m
Viime tammikuussa avasi H.gin j Poriin. Tähän "Porin sosdem puuteol-t
y : n voimistelu-, je urheiluseura Jyry Ilisuusiyöväeh ammattiyhdistykseen",
oman saunalaitoksen Aleksis Kiven-1 joksi he sitä nimittävät, kuuluu 6
kadun 26:ssa. ^Tämä valtava laitos. | PuuteoUlsuustyöväen liitosta yksityls-jonka
hallussa on kok<malnen 4-ker-|ten orjasppimusten teon tähden ero-roksinen
rakennus, sijaiteh itse saunat [ tettua sahatyKälstä, jokimen klrves-
3:ssa kerroksessa.: lienee alallaan, e l - j m i ^ sekä inimtama sosdemHapamies.
lei kertakaikkiaan maailman, niin a i - v±. 24 p * tekivät "Uuden Ajan" töi­näkin
pohjoismaiden suurin, lähän naittaja ja sosdem kellokas Alfors
ajanmukaiseen, kaikkia Joykyajan vaa-^ kaiken voitavansa Suonien ammatti-timuksla
vastaavaan höyrjsaunaan j järjestön Ja PuuteolUsuuslyöväen 111-
mahtuu yhtaikaa n . 400 henkeä kyl-j ton mustaamiseksi. Väittivät, ettei
pen^&n- — jhäistä kummastakaan ole muka o l -
Säuiian plrita-äte on n. 1,200 ndiö- lut työläisiUe moniin vuosiin mitään
metriä. Halkoja kuluu talvella 23(hyötyä. K u n näille herroille hajotus-syltää
kuukaudessa, kesällä 15. Tä- mestareille osoitettiin selviä esimerk-mäh
lisäksi tarvitaan talvella 25 ton-jkejä Suomen- ammatillisen liikteen
nia hiiliä kuukaudessa keskuslämml-1 voimakkaasta kehityksestä ja huomät-tystä
ja veden kuumentamista vartenJtavista saavutuksista työläisten ptdk-
Saunan kohnesta höyrypannusta on 2 Lkojen koroittamlsessa y.m. niin väit-keskusKmmitystä
ja 1 veden kuumen- tivät nämä tämänkaiken olevan vain
tamista varten. P e r j a n t a i t j a l a u - kuvittelua. Sanoivat Matti Paasivuo-antaisin
käytetään näitä; kalkkia yht- renkin näitä numeroita ja tosiastoita
alkaa veden kuumentamiseen. Pannu- jutelleen Ammattijärjestön viimeksi
jen kuumentaman veden Yllyttämistä pidetys^ edustajakokouksessa pitä-varten
on kaksi 4 ^ litran vetoista mässään avauspuheessa vain "kohtell-valtava^
"boileria". Vesijohtolaitos aisuudesta" kongressia kohtaan,
verottaa kylpylää kulutetusta vedestä Kokouksesta, jossa oU 30 henkUöä
kuukausittan keskimäärin n. 3.000 poistui 1^20 työläistä. Jotka eivät
markalla. Joka tietää n. 1.700 kuutio- halunneet ölla edesauttamassa moista
metnn vedenkulutusta kuukausittain. työläisiUe- rahingollista hommaa Jä-
(Bfltcn paljon likaisempi Helsinki s i - lelle jääneet 10-11 eppua, jouimssa
ten olisikaan, eDei Jyryn saunaa o- "Uuden Ajan" toimittaja yan. "na-
, \ pamiehet" perustivat sitte tämän h a -
Enkol^utena^ (alle laitofaeUe on jotusjärjesfönsä. Siis järjestöjen sään-viela
muitten pesijam j a hlerojaln I i - töjen j a päätösten rikkomuksista e-.
L- satei 2 mies-.ja 1 naispuolinen ur- rotetut. v a j ^ sekavat alndcset, muo-tään
merkitse, «i^öläisten v e l ^
on yato h u ^ ä a siitä, että heidän aamupäivällä klo 10-13. Laitos onkin
omat jMjestonsä täyttävät iriiiie ase-1 urheilijain, mutta myöskin muun väen
jen työläisten tulee pysyä irti moisista
hajotushommlsta ja taistella päättä­västi
heidän tohnenpiteltään vastan.
Työnantajain asialla kulkeyien sos­dem
herrain hyökkäykseen on vastat­tava
vastaiskulla Porilaiset sosdem
pomothan suunnittelevat tällaisien ha-jotuselinten
perustamista muillekin
teollisuusaloille. "Uusi. Aika" nim. ker­too
seuraavan Iskun heidän taholtaan
tulevan puutehtaalalsten Ja metalli­työläisten
osaksi.'Tällaista vastaan on
käytävä taisteluun Joukkovoimin.
Soisdem hiajotaselimet koolle syyskuun
2 » - ^ päivaikä
Torstaisessa "S.S," on "Sosdem am-nSatOlisen
keskustoimikunnan" julis­tus,
jossa kutsutaan sosdem ammatil­lisia
hajoitusjärjestöjä koko maata
käsittävään edustajakokoukseen kä­sittelemään
heidän ammatillisen liik­keen
replmis-. Ja hajoittamistoimin-tansa
yhrft>t^TT^lllf^^gf:^^^:t^fttT^1s^jt ja uu­sien
palveluksien tekemisiä porvaris­tolle;:-:
^ . : < ^ - - ' i - . : ; ^ . : J'
Ammatillisesti järjestyneen työväes­tön
tulee ottaa, nämä sosdemien vii-naeaikaisei^
tolmenpite^ poh­dinnan
fOaisäcsf Ja r ^^ päättä­vään
toimintaan herrojen sosdemien
porvariston apuripoUtUkkaa vastaan.
Heidän katalat suunnitelmansa on
tehtävä tyhJiksL
"HULLUN JUSSIN» J A L K A RUHJO-NUT
KOLME MIESTÄ HARLUN
: LEPPÄKOSKELE.A
V.k- S p. oUvät eräät työläiset pur­kaneet
Leppäkoski ja Hämekosken
välillä olevassa valtion rautateiden
sorakuopassa i'Hullun Jussin" nimel­lä
tunnetun nostoranan kolmijalkaa,
kun se yhtäkldä erään iiultin katkea­misen
johdosta put(^ työläisten pääl­le.
Jolloin Häm$koskelta kotoisin ole­va
Matti Karvinen ruhjoutui kuoli­aaksi
j a Antti Taivainen sekä eräs
tetut velvollisuudet ja tehtävät. tsiniressa suosiossa.
rojen järjestössä, jonka toiminta on
tähdätty työväen anomatllllsta liikettä
vastaan, työnantajain hyväksL
Porin, niinkuin muittenkin paikko- taittavat sdkai
kolmas työläihen saivat pahoja vam­moja
Taivainen kuoli samana päivä­nä
Smiavalan yleisessä sairaalassa.
Onnettomuus bn tehnyt työtoverei­h
i n ja paikkakunan väestöön Järkyt­tävän
vaikutuksen. Toivottavasti tut-
H T n i i i r g t g R } ^ :saadft<ffl selville missä
määrin "Hullu Jussi" on öDut käyttö­kelpoinen,
j a milloin sitä on viimeksi
tarkastettu sekä muutMn asiaan vai-