Vapaus, February 25, 1926

              mm li^iiiiiiiiifiÄÄP mmi mmm
U K K E E N H O J T A J A N OSASTO J
Erikolseir lihava,on levits^^
i ^ i h i i i "aikoihin. » , -
Kilpailoilmotoksia on satannt joka'~^i^
lännestä, etelästä j a pohjoisesta. -Jolsikin- k a i l ^ entiset "tnnnetnt
lölparatsanime. tähän mennessä jo 'ovat ilnMttaatnneeLJa^^^ a
niiniä näkyy kilpailulistalla enemmän koin v edellisissä kilpailuissa
näin alussa on ollut. ' - " ^
:Fait8i ilmottsutnmista, on lä^
neisaä tulhit^' sumia : tilaUBlähetykaiai:;' Kaikesta : alkuvalmistelusta
I^Sttäen tämä kilpaiin tulee olemaan entistä fcaumempL
Hl^ealta^^^; että Toverit-'
taren- tilaajamäärä':nostetaan.vl5,'000 tässä;-
on oikein, proletaarinen urakka. Eikä tietenkään ollenkaan mah­doton
sellaiselle .joukolle, joka tänäpäivänänurastaa.-Toverittaren
l e v i t y s r t n t a m a ] I & . ' •
.Mikäpä piisikään . kauniimpi muisto Tovei^ittaren. 15-vuotis-' '
i.ayntymäpäiväksi kuin juuri tuo, sama määrä' tuhansia~ sen tilaa- •
jissa' kuin Toverittarella on ikävnosia.'/^ Heinäkuussa tänä vuonna
)näblrääs T o v e r i ^ täyttää, 15 ikä^otta. '
'> T^tysosasto^ yhtyy ' H»«|tfcffrBTtwin«. TyTrrinarpIlg
iSysi Mmma. -filaajanutiri 15>000r^t^
Kailddlähetets^kilpailmotnkset on otettu Toverittaren levi-
' 'työosastossa huomioon ja odotamme varmoja tuloksia kilpailijoilta.
,Tov«ntärjalMiiMea kotiin! 15.000 taBajaalT^
Nam» kaikn lauseita ryntäyksen tyoohjelmalni jokaiselle prole-J
(aarille!
Kilpailun pyörteissä::
TOVERITTAREN LEVITYSOSASTO.
fca^ osaa taöilsiin koko ajan» vS-'
mein'' kaatuen" • ta"WTikTiinpi"fT*T*)wä
syliin^ - -Paikalle kutsutta lääkäri
todisti vain, että hän o l i jp Ikuol-lut.
. Kuoleman) aiheuttajana oli ^ ol­lut
sydänhalvaTis; - D.' Hyvärisen. .fl>
motataan. olleen 60;' vuoden ikäi-'
nen. - ^
-Tulipalossa, joka* oli WiUiamin
puolella t. k. * 17 päivänä iSne}-
grove & Waddington' xakennukses4
sa Simpson kadulla, arvioidaan' jVa^^!
hingon^uruus 50,000 dollarin' vai-;
heiUel
V^ianden ievitysl' Onko Jokai­nen-
puolueen 'jäsen- tehnyt senv ttA*
tä : hänellä on velvollisuuksia - puo­lueen
jäsenenä. <:puoluehIehtien'levi'^
tyksen -^uhteeii.^-* 'i^>verittaren r levi-tys
on::junri käynnissä,, j a insrt. on
piirikomitea postittanut jokaiselle
osastolle kiertokirjeet; joissa vedo<^.
taan > osastoja .alkamaan > toinua en­tistään
innokkaammin:^ Vapauden le^'
vittäipiseksL .; Kiertokirjeiasä sano^
taan, etta''^ÖO uutta- tilaajaa; tä­män
i^täyksen^ aikana; Vapaudelle
Arthurin' piirissä.-^ 'Tämä el ole mi­kään
-vaikeus,' jos-' vain jokainen o-l
^ I ä Canadassa el ole nimeka-
' kaä'n härjotettu. pommiurheilua, sillä
tääHä on^ tavallisesti koetettu pär­jätä
paljain nyrkein.: Jos on sattu?
nat, että on ollut jotain kaunaa tois*,
: ta kohtaan,, niin'on toyaJllBesti aina
ensin puristettli nyrkkiä taskussa ja
jos se ei ole auttanut, niin on sitä
keikuteltu toisen nokan alla ja jos ei
" sekaän"ole auttanut, niin on yksin-
' kertfflsesti paukautettu vastustajaa
"läukään 'ja sillä -on_ asia useassa t a -
-'paoksessa tullut: kuitattua. Tosin
oli täällä ennenaikaan kyllä tjrylissä
se -vinin; lännen tapakin, jota hiljan
van'hast3 maasta tulleet ovat uudes­taan
täällä ruvenneet harjottamaan
ja Vielä lisänneet asevarastoonsa
• kauhavalaisen kankeaniskankin, mut-^
-> ta se ei oikein ota tässä 'kontrissa^
nykyaScana vedelläkseen.' • ; Sattuu;
• biisein alläj^tayajla, ejtä^j, kapulajussi
tulee :jä korjaa plakkaripyssyt' j a
kaiikelaniskat parempaan talteen; el?
kä siinfi auta klrkonmie^nkään vas-,
taan rimpuileminen. Juu—uh;- niin
se o.n.. Niin, jotta uskokaa vain
vanhanmaanpojat: j a jättäkää: vasf-
' edes ne aseenne sinne vanhaan maa­han
suojeluskuntalaisille,: että ne ei.
v3t aSna. olisi siellä knnnankassojen
kimpussa .aserahoja ruinaamassa,
- TSälS pärjää^'paljain njnrkein yhf»
hyvin. . • . ',.
Saakeli, kun nuo vanhanmaan j u ­tut
meinasivat sotkea koko mir
• nnn juttunL Minunhan piti puhua
siHa. pommijutusta. Näkihän teista
moni'aviidsta viime viikolla kuinka
. paifementtihermille . - oli lähetetty
mnstankädenldrjeitäf Satpa ykrä
. heistä paketinkin. Se pii .eräs .enti­nen
sotaherra^ eversti (ei- se Tokoi
onni). Kun^tämäueverstl. sitten-au-kaj3.
sen paketin, niin tuli sieltä
eidOe eriskummallinen' värkki. Her^.
m rupesi heti pelkäämään^' että nyt
ne ;peirhanan vholshc-viikit ovat lä­hettäneet
hänelle pommin ja että se
voi täiähtia millä hetkellä hjrvänsä,
Äijäpahalla oli jo puoli seitsemät-
^äkymmentä ikävuotta hartioillaan,
joten; taisi omatuntokin ruveta i kol­kuttelemaan,
että mitähän tässä on
töllnt oikein tehtyä j a oli j o vähällä
tehdä synnintunnustuksen. • Kuiteur
kin-. säästyi' hän synnintunnustukses­taan
:tailä kertaa, sillä paketin.pe^
rassä saapui kirje, joka - sai everstin
htfolet haihtumaan. Pak'2tin oli
hettänyt -^räs .^farmaripnkki, joka
kanini everstin äänestyskarjaan, ja
nyyrf farmari . kirjeessään everstiä
kaunoaamaan uutta keksintöä .ja
hankkimaan siDe patentti. Farmari
oli, näet, keksinyt kojeen, j p l l a o l i
tarkotns saada Mansikki lakkaamaan
liiallisesta hännänhuiskuttelemiscsta
kesän j a kärpästen aikana lypset-täissä.
Siinä koko juttu.
Voi olla kuitenkin mahdollista,
että .farmarilla oli pirut mielessä ja
lähetti hännänpitokoneen everstiä i t ­seään
varten — mene. ja tiedä mitä
ne.fMmarit nykyaikana oikein hää-
*5iiee. Sattuu, niin kone oM tarr.
kotettu Ottawan poliittista nautakar­jaa
varten. Kaikessa tapauksessa
sai allekirjottanut tästä pommijutns-äänekkään
hymyn aiheen
nen- piirm tp. piirikomitea /päättä­neensä,
- että Beaver Lakeuj Vermi-lion
Kiverin j a ,White Fishin alueen
kyläkomitean ensimämen kokous
pidetään S. Juj Vermilion Kiverin
osaston kaalilla sunnuntaina, hei-mik.
28 pmä, alkaen kello 3 ip.
j a kehotti soluja kokoontumaan ja
valitsemaan V edustajansa komiteaan
j.n.e.
Beaver Lakella ollessaan sai tp.
piirikomitean edustaja to-vereilta
kuulla, ettei Beaver Laken osasto
vielä ollut ehtinyt, eikä yllämainit­tuun
päivään menessä ehtisikään,
suorittaa "välttämättömiä • järjeste­lyjä
jäsenistönsä uudelleen järjes­tämisessä.
Tämän johdosta sovit­tiin,
että kyläkomitean ensimäi-sen
kokouksen: pito lykätään maa­liskuun
14 päivään, > jolloin se pide-
-tään;. Beaver Lai^Ejm, haalllla,. alkaen
kello 3 ip. ,
AUe^jottanut toivoo kaikkien
asianomaisten ottavan tämän huo­mioon
ja toinuvan "sen mukaisestL
Toverillisesti
i • * S. G. Neil,
tp. piirikomitean edustaja.
P^-O. piiritoiiiukiiitiian
tiedonantoiä '
Kommunistipttplueed- suomalainen
puhuja j a järjestäjä, tov. A. T. HiU,
puhuu helmi- j a maaliskuulla seu­raavissa
, paikoissa Pohjois-Ontarios-sa:
Kirklaod Lake 23; 24, 26, 27 ja
28 päivä.
Larder^idke 25 päivä.
Kose Grove, maalisk. 1 j a 2 päi­vä.
•
- Cobalt, mäaliak. 3, 4, 5, 6, 7; 8
ja 9 päivä.
/ Osastot ja jäsenistd ottakaa yllä-merkityt
ajat muistiinne j a : toimi­kaa
siten, että näissä tilaisuuksissa
puhuja saa selitellä asioita juoneen
täyteiselle kuulijakunnalle. Lähem­piä
tietoja puhetilaisuuksien järjes­telystä
y.m, lähetetään , osastoille
kirjeellisesti.-
P.-O. piiritoimikunnan puolestp
Hilma Selenski, siht.
saston jäsen*; ottaa' -'sen tehtäväk­seen^
samoia' jokaisen ~ osaston'' on
huolellisesti :' 'välitta'^: levity^omi-tcansa
sekä osastojen virkailijain
huoleksi jää katsoa; että toimikun­nat
toimivat j a myös tekevät toi-minhastaan
raporttinsa osastolle ae^
kä pinrikomjtealle; Kaikki toimin­taan
ja- hetL ' -
Puolneen nadelleen-: järjestämi­nen.
EnsimäiUen kokous oli uudel­leen
järjestämiskomitealla . t.k.. 1
päivän illalla. Käytun läpi rek-is-teerauskortit,
j a " järjesteltiin ne
nyn paljon kuin meillä oli' tunte­musta
'tässä - kysymyksessä. - Ensi-mäiseksi
tulee järjestetyksi työmaa-solut
ja sen jälk*een katusolut. T u ­levan
kaupungin keskuskomitean
kokouksen .jälkeen > tietenkin - tul­laan
kysymyksen rankaisussa mene­mään
pitemmälle, mutta ensin ko­mitea
vartoo . keskuskomitean *- lau­suntoa
tähäit asti tehtyjm työhön
nähden sekä samalla lisäohjeita.
Kaikki toiminta koetetaan saada jo
uudelleen järjestetyksi tämän ke­vään
aikana,' jota useat puolueen
jäsenet'- ovatitin 'jo rvartoneet^—<J.
^iittSfö^MM
' koiAmamsUsen ' nnbriso-os^
vuosikokous i>idettiin 1'4 päivällä hei-mOrautfu
Hyyäkfi^
ännettun .'jöhtiÄ^^
Vilittifij virkaffi^
delie: puhee«johtajij6^
senöijiiriksi
Juriasi K. i;ehtincn, englannihkieU-
»M'ldrjeew^ .ra-
%^tönhpit^äkili; 'S.^ ^ilso^^^^
afefeiiäjikö T.\^ 1 ^
lisäksi johtokuntaan Ai Kataja;^^;^^^!^
Jokinen j a ; L,;, Niemiv TilintarkiBSltia-jiksi
valittiin, J.*-Konka jä V . Lehti^
Osanotto vuodkpkoukseen. oli^
t$yä jäsenlukuun kätsoen.^^;!^
taasen on vi^ksiköndsto cuu^ niin
toivoittavasti C taas' aletaan r t j ^ ^^
eteenpäin lipeäimmästi; uiisalla 'iyör-milla';'
ja: kootaan nekin; voimat' jouk­koon,
jotk^ vielä ovat ulkona^^^^p^
Iheesta; Ja. nuorisoliitosi». : Samana
päiyänä, jolloin -vuorikoköus; pii,- jo
saatiin neljä uutta.' jäaentä." ;. Sel-laistai
jatknköpn, että jokaisessa ko
kouksessa . jäsenmäärä lisääntyy.
, EnsimSiset jltamat päätettiin pi­tää
; neljäs päivä maaliskuuta.. Alku­valmisteluja
varten valittiin viisi
henldlSä. jäillä iltamilla on tar-kotus
tehdä valistustyötä sellaiselle
nuorisolle, joka -rielä on ulkona /kai­kesta
tpimiimasta^ 'Hmotiksista ^iiiäh-dään
myöhemniin ohjelma, jä .sellai­set,,
mutta sisäänpääsy kuuluu 'ole­van
20 senttiä etukäteen j a ovella
LiiklniTia . k u v i a . Sotilaskasvatusj-vähän enempL Silloin matkaan jo-onpantava
täyteen käyntiin j a k a s - * » — - — ^^'-^ . . . .
vatustyStä on tehtävä joka tavalla,
tulin ajatelleeksi, kun kävin katso-
Päti.
Piirien virallisia
tiedonantoja
Beaver Laken,. Vermi-lion
Riveriit ja Wliite
Fishin osastojen
httomiooh
Lehtemme viime lauantain, "^t. k.
20 p:n numeroäsa julkastnssa, yllä-'
olevalla otsikolla vamstetnasa, t i e -
massa hallituksen .^puolesta esitettä­viä
kuvia, joita esite^iin paikalli­sella
sotilaskasarmilla t.k. 13 päi­vän
illalla. Paikallinen' Utalehti i l -
motti ensin näistä Kuvista suurilla
ilmotuksilla ja sisäänptl-^y oli pantu
vapaaksi, sillä tavalla saadakseen
suuremman yleisön seuraamaan näi­tä
ja tutustumaan samalla canada-laisiin
sotilasharjotuksiin sekä so-tilasvamstuksiin;
sillä kuvat sisäl­sivät
yksinomaan näitä. Uteliasta
yleisöä olikin joku määrä kokoon­tunut
katsomaan, näistä oli suuri o-sa
lapsia.' Mitään 'mieltenosotuk-sia
eiväf kuvat saaneet aikaan, jo­ka
, oli todiste ^ siitä, että yleisö ei
näy enää olevan ko-vinkaan kiin-t
y n j r t ; 'seuraamaan sotilaskuvia.
Joukot alkavat jo ymmärtää sen,*
että kaikki nämä tarvitaan ainoas-^
taan loiseläjäluokan ylläpitämisek­si,
ja että me työläiset niistä kal­liisti
maksamme. Toivottava olisi,
että hallitus nämäkin varat käyt­täisi
mannlaiseen kasvatukseen ja
opetukseen^
Knoli tanssiessaan. D. Hyvärinen,
bjrvin tunnetta arthurilainen, kuoli
tanssikumpfianinsa- syliin 17 päi­vän
illalla. '^33'Johnson Ave. " o li
järjestetty tanssitilaisuus. D. Hy-
Inokan' jäseniä, jotica ' menettelevät
• dtonannossa ilmotti puolueen -viiden- värinen .oli myos.vottaiint ^ innok-luokkansa
edun mukaisesti.
• HtkotiaQ-oBaBUhäattL •
fiBUCErWIH%PA|aNÖITA:
• •;
delleenjärjeständsestä j a . bolshevisoir'
mise^a,;;4oka^;«n käynnis»^ «i^'Äii^^^
astaim'-tällä.linantereella^ vaan ':yli
koko 'tnaiapalloni: jä joka' onlän' !ny«-
kyään ^ välttSmättomäa tarpeellinen
ninie, Jotk«i elämäni oloihin "^pa-rannusta
haluavat; sillä muuta; tietä
ei ainakaan, nykyään löydy. .-Kaksi^ kyään .Canadassa j a yhdysvalloissa
kainen nuori ja' eikä oppi ojaan
kaada vanhempaakaan; Siellä /taas
nähdään, mitä nuorisokin saa aikaan,
kun siHä on vain halua. Ja työ-
-väenliikkeen yhtenä ^tärkeimpänä
tehtävänä on nuorison, luokkatietoi­suuden
terästäminen. Tämän; täh.
den onkin työväenliikkeessä' 'aina
pantava suuri: paino valistustyölle.
Sillä onhan selvää, että työväenluo­kan
joukko tie'toisnudesta luokka­taistelumme
voitto riippuu. Työväen­luokan
-vapaustaistelu, tarvitset tie­toisia
j a tinkimättömiä taistelifoita,
jotka pienestä pitäen ovat luokka­taistelua
saaneet nähdä ja s i i h e n ^ -
ventvä j a jotka tietävät tehtävänsä,
eivätkä väisty askeltakaan siltä tiel­tä,
jota tietoisena; ovat lähteneet
taivaltamaan; Kun tp-?r.sc tiedäm­me;,
liiin huomaamme miten' tärkeätä
on nuorison kasvatustyö: työväenluo­kan
vapauspyrkimyksille. Sen kaut­ta
istutetaan 'tyoläislapsiin luokka­tietoisuus
ja horjumaton taistelu,
henki seka usko'työväenluokan t u ­levaisuuteen.
. Se on yksi tärkeim­piä
tehtäviä j a «iksi olisi jokaisen
työläisvanhemman, .. - kiinnitettävä
enempi^ huomiota nuorison;-kasva­tukseen
j a tarmolla toimittava nuo-risoliikkeen>.:
eteennäin viemiseksi,
kasvattaakseen työläislapsista rehel­lisiä^
työläinä-ja taistelevan iyasaen-J-moni^vielä-suuren ^lapsilauman, jot-ön
ehtoa; kaikkien' työläisten |a far->
närien liiti^v.^hdeksi-kokontusnur:
deks, taistella Ja voittaa tai kärsiä,
j a sortua. Aina; j a kaikkialla kuu-!,
lee nurinaa siitä, että ..työläisen elä­mä
on knrjar ja^^sitä se onkin..Mut-^;
ta ei se nttrisenialla parane.. Meille
jokaiselle pitäisi-vjOi olla selvillä mitä
teUHä.' Onhan > siitä vuosikymmeniä
•j«^ii^j6tettu„J?uhuttu ja selvfiäkiit
selvemmin selitetty. Sanoh sen vie­läkin
kerran; ^ttä. liittykää: Kommu.
nistipnolueeseen, ja- myc» r^nioitiin.
j a silloin kun -olemme sataprc^senttä--
sesti järjestyneet, ,silloin .«i - meidän
tarvitse muuta ^ i n ' sanella kaiuta-listeille
anti^utumisjcä^yt, samoin
kuin lie tekevätnyt meille niinkau|
an kun • me olemme järjestymätt&i
miä. ^ '
Nämä pakinani-tällä kertaa ha­luan
Ttohdistaa 'etupäässä Brucen
ympäristön työläiain. '.x-v :
Tämän ympäristön työmiehet; ovat
suuremmaksi ^osaksi noin kahden
vuoden aikaiia tulleet Suomesta, ja^
kaikki he väittävät^ olevansa Suomeif
sisällissodan' punaisimpia punikkeja
ja, tulikokeen kestäneitä.' Valkosia
ei tietääkseni.'^^öle yhtään joukossa.
Mutta vaikla ie' olette niin puniusia;
että silmiä Häikäisee kuin teitä kat­selee,
Hiin kuitenkin tekee mieli ky-sirä.
Mikä vaivaa,' etfette täällä
maassa järjesty?*^;;.
Kun te tulitte^^ltänne Canadaan,
niin te heti saittg"-täällä nähdä sa­man:
vihollisen :kuin Suomessakin.
En ^tahdo / ^ tä - sanoa kaikista, .sillä
onhan i teistä joitakin järjestynyt,
mutta suurin- osa ei ole. Kun teille
tarjpaa jäsenkorttia, niin • saa vas­taukseksi;
ei ,ole rahaa, ja s? kyllä
on totta. Ei a t a , työläisillä järjes­tymättöminä
ole,, ei ainakaan näinS
vuosina. JTaas, jos sattuu, että tu­lee
vähän vilkkaaippi aika, niiU; ehkä
^laikatkin h^^emaiiv kohoavat«muuta,
maila sentillä päivää kohden , j a sil­loin
taas, gos teitä.^ehoittaä järjes­töön,
- Jiiin saa vastauksen :• fOh en
ti^4ä",nyt'on tavalliset palkat; joten
ei / Suinkaan se hyödytä.^ ; Sinne ne
rahat kumminkin.,menee, järjestään
korkiapalkkaisiUe' virkaiK joille.'*
Se on sitten Icaikkialla (senlaista
niin ^ u a n , kunjmeitä^^tlsrfyy J»^-
jestäytjpus^ej^.pyytää jä^kÖiottaa.
Va8ta,,stte;V kanJokainen;5temme
sen /tulletrkSsittäpiäänpmak» asi-aksemmei
mutta>^e on kysymys; mil­loin?
, ^ j ,.
.,vMuxä en voi" olKvsurkuttelematta
^onlaista levätperäiqryttä.: Kjap i h -
-^minen ken tahansa tuntee itsessään
«l^van^'!jonkunlai8en?^övän Tuuiiiii»-
saan;' niin' _häh haluaa saada sen
ppistettua.\ Mutta vtukka hän bint^^
olevan suuria tuskia tuottavia
'päläisiä ruumiinsa» ulkopuolella,^ nt^
täähän e i ' tahdo poistaa, vr Kunr vaan^
joskuskin hänelle heitetään leipäkao-^
nikka järsittäväksi. niiiT hän 'on tyy^-
tyväinen. Työläinen; toveri! Tee
kysymys itsellesi :j vMlksi kasvoni
ovat näin kalpeat j a katseeni Bynfc
kä? ' Aivan kuin kuolemaan tuo
mituU^' vaikka olen parhaassa ku-k
o i ^ k s e n iässä. Olenpa varma,:
että löydät vastauksen. • Olenpa
myös -melkein varma siitä, että ha­luat
:^ada nuoruuden i^nnnutesi
j a - iloisuutesi, mikä I sinulle kuuluu.
Silloin elämäsi-/Varmaan tuntuisi iloi­selta
ja keveältä, jos nuo syöpäläi­set,
riistäjät, olisi pyyhkäisty pois.
Se on hiton helppo tehdä silloin kun
olemme yksimieliset, sillä yksimieli­syys
on voimaa.
Kapitalistit ja riistäjät nauraen
ilkkuu, että työläiset vivahtavat koi­raan
; ettS mitä enempi kovuutta,
sitä enempi anteeksiantavaisuutta ja
siinä on jonkun verran iferää, sillä
tiedämme, että kun koiran omistaja
pieksää koiransa —^ monasti syyttö-mästlkyi
-—n i i n koiraparka kiemur­telee
isäntänsä jaloissa j a kun isän­tä
lakkaa pieksämästä, niin samas­sa
tuokiossa koira nuolee ruoskijan.
sa kättä. Pistääpä vielä suutelon­kin
merkiksi siitä, että hän nyt on
nöyrä. Samoin on meidän työläis­ten
laita; ;mitä enemmän meitä -pii­nataan
j a . rääkätään, sitä kiltimpiä
me olemme.
Väitämme, että koira on vaan
e l u k k a / j o l l a ei ole järkeä j a ei
ihmistä sovi elukkaan verrata. No
niin. Mutta miksikä emme sitten
käytä järkeä hyväksemme? •
Lopuksi; me farmarit katsokaam­me
j a . tutkikaamme hieman ase­maamme.
Eikö meidän elämämme
kaipaa parannusta aivan . samoin
cuin irtonaistyöläistenkin?
L w:läiset välttä-vSt,'että far­marit
ovat sopimattomia kuulumaan
työväenjärjestöihin, siUä perusteella;
etta ' farmari kuuluu- . omistavaan
U9kkaan. Mutta katsokaamme mitä
farmari '^omistaa., Ves.: Se omistaa
saaren velkataakan J a sen lisäksi
yhdeksänkymmentä, prosenttia.
Nyt-on jo merkkejä siitä, että Ca­nadan
- farmarit > alkavat ':järjest>'ä,
perustamalla farmarien union, joka'
jo semmoisenaankin «n .suuresta mer^;
kityksestä. Mutta ei aina vielä k y l -
rlin. Farmarin on myös liityttä-vä
Kpmmunistipuölneeseen ja samoin
kaikki typ|äis^t." Silloin vasta voim-
;me hävittää tuon syöpäläislauman ja
•luoda,: uudeh puhtaamman : yhtefe^
kunnan. — r,"&--7 K*
On pVbit tapana Eapoa, että se, j a se
on -velassa^ hamtaiJiin asti, mntte
nyk)^än :^ et :',riitä^ isekäan. Nyky­ään:::
on harv^^ omat
luonnoi), kehittämät hampaat. j a se,
jölor onTSEselleen hankinnut; muöti-hampaat
V^tt v hlankkinqt: ne; -lainara-^
lioilla, joten kaikki .farmari. omistaa
vmn nimellisesti, r Kaikki on morke-tissa.
i Sellaisia 'farmareita on ny.
ka täytyy kasvattaa teollisauden
palvelukseen, j a rieltä' kannunain
ronaksL - < Tämän me ' erotttamme.
I\>rvarillmen vaiko .
konuhunistine];!
sivistys ~
Siristyksestä puhutaan paljon: mei-;
dän päivinämme,; - Monia ihmisiä pi­detään
.sivistyneenä-vaikka ne eivät
sitä; olisikaan. •• Millä tavalla; meid&ii.
tulee luokittaa kulttuurielämää? M i ­kä
on;:ser:mitta/ jolla voidaan mitat(|
sivistyneisyyttä niin; että se osattai-i
siin> oikealla tavalla tehdä ja mikB
tärkeintä;'niin että se mittaus on
oikea: lähtökohta kommunistisen -si.
-vistyskäsityksen mukaan?;
Suurelta osalta on vallitsevana
sellainen käsite; että kaikki sellaiset
ihmiset; ovat sivistyneitä, jotka ovat
olleet tilaisuudessa saamaan korkea
ampaa koulusivistystä; joka etuisuus
heillä on ollut sentähden, että Ip-keutuvat'
omistavaan luokkaan. Tä­mä
käsite on puhtaasti väärä. Se
pitää v|iin paiMcansa, sikäU kuin on
kysymyksessä porvarillinen vallitse­va'si-
vistyskäsite. Tältä' näkökannal­ta
lähtevät po^arilliset tieteilijät:
He selittävät, että ihminen ei voi
mitään ymmärtää siksi, kun se ei
ole - saanut koulusivistystä •
Vieläpä nykyisessä yhteiskunnassa
on järkkymättömästi vallitsevana sel­lainen
käsite^ < että omistamattoman
luokan jäsenellä, S.o. työläisellä, ei
ole mitään oikeutta koulun käyntiin.
Siinäkään tapauksessa, että joku koet­taa
uhmata nykyisiä ^'yhteiskunnalli-sia
perusteita siinä määrin, että
kaikista esteistä' huolimatta raivaisi
ItseUensä' tilaisuuden' saamaan käy­tännöllistä
opetusta ~ kuten oii
paljon tapahtunut j a tulee edelleen­kin
tapahtumaan - r - ei porvarillinen
oppineiden joukko myönnä .heille
oppineisuutensa perusteella minkään^'
Isusta arvonantoa; siksi, että he. lu
keutuvat työväestöön, joltakin har^
:vpja v poikkeuksia lukuunottamatta
Jpissa 'työläisten oppineisuuden: «te.
vämmyys' on aina ollut musertava
voitto^ heidän tietoisuutensa ylitse,
^^.v Porvarijilisen sivistyskäsitteiden
i?tsojnimutkaiset, läpeensä mädänty-
-41^-lait eivät myönnä minkäänlais^
i/t^'arvoa, itsekoulutukselle. Täytyy
'JjUa joku vissin koulun antama dip-lopma
joka takaa -oikeuden sivistyk­seen^;
Pää saa olla niin tykjä, «Uä
se kolisee, kunhan vaan .omaa jon­kun
määrätyn diplooman, jonka
avulla voi hallita jotakin määrättyä
virkatehtävää j a jo^ka avulla voi
riistäntää tehokkaasti harjottaa työ­väestöä'
kohtaan. Niin kauan /kun
kapitalistinen V diktatuuri on vallit­sevana,
jossa-raha määrää kaiken;
ei voida puhua todellisesta sivistyk­sestä,-
poikkeukria lukuunottamatta.
Todellista si-vistystä voi vaan edus.
taa ^ kommunistit, jotka vallankumo­uksen-^
kautta tahtovat hävittää ny­kyisen
y h t e i s k u n tajäijestelmän,
jossa sivistyksen kauniit metoodit
ovat poljetut rahan anturain alle.
Rahasta ollaan valmiita tekemään
vaikka mitä; Kaha on sellainen ele­mentti,
jonka tavottelussa likaisinkin
menetelmä on luvallinen. Tämän
yhteiskunnan 'kulttuurikäsitteet ovat
vailla todellista moraalia ja sivis^
tystä. Olkoon ihminen kuinka kor­keasti
kouluja käynyt tahansa, jos
hän ei ole vallankumouksellinen sa­noissa
ja töissä, < niin hän ei ole.
muuta kuin suuri narri, joka ei mei­dän
käsityksemme mukaan ansaitse
muuta ^kuin . paheksumista, vaikka
hän omaa kuinka korkean koulu-J
diplooman;
Meidän käsityksemme mukaan on
sellainen ihminen todellinen sivis­tyksen
- luola, joka pyrkii tietoiseksi
kaikista yhteiskunnallisista asioista
niin tieteen kuin taiteenkin haa­roista
- T - tekemällä itselleen sjelväksi
vallankumouksellisen teorian^ ja mi­kä
tärkeintä, tinkimättömästi ryh.
tjry ./käytännölliseen - työhön - käsiksi
laajentomaan ja '^avartamaan val­lankumouksellisia/
nyrk'myk«iä kal­kissa
tilanteissa. Vain sellaisille. ih­misille
me olemme velvollisia anta­maan
jakamattoman kunnioituksem­me.:
. • ,
Jokaiselle työväestöön lukeutuval­le*
ihmiselle on parhain edellytys ol­la
> rivistyksen siveyden * j a -kulttuu­rillisten
kauneuden hedelmien kylvä-j
iä sikäli kun sitä tahtoo-— juu?i
jsen tähden, että ei ole Joutunut^
porvarillis^* konlnrivi^ksen saas­tutettavaksi/
vaan on ftseopiskeinn:;
kautta hankkinnt itselleen sivistyk-jsen,
joka on^'todella rivis^rsta':^^J^^^^
nan täydelli^iessä merkityksessä. Se
•on sirisiysti,' jota haetaan vakau­muksellisesta
' jonka' eteen ^täytyy
-ponnistella j a uhrautua jokapäiväi­sen
elämän kovassa kamppailussa.
Sitä e i kannusta rahanhimo eikä tolr
sen.eduii .WvotteItt, vaah puhtaasti
pyrkimys päästä, tietoiseksi niistä
kysymyksistä, %tkalähei|imän: ovat
ihmisktinnan ja,työtätekevän: luokan^
vapautumisen perusehdot^: Juuri^sen
tähden on tärkeää meidän'käsittää
se «roavaisuiis joka kiistämättömästi
on olemassa porvarillisella j a komr
munistisella Eristyksellä;
' Sellainen. ihminen, joka on hank­kinut
itselleen proletaarisen rfvis-
.tyksen, e i ole mikään muetidvistyr
nyt, vaan se on , sivistynet tietoi­suuden
-etevämmyyden takia,: joka
ainoastaan voi olla sitä^ jo^Ie jokai­sen
meistä täytyy, tinkimättä antaa
tunnustus. : Puhtaasti teknillinen tie?
toismiskaan;7 nykyisenV yhteiskunnan
puitteissa, ei' ansaitse-kunnleitufte,'
Vaikka voisi otaksua, e^tä^ P e 'on
puolueetonta silloln'^kun sen' käyt^
täjä kyvyillään ^edesauttaa Aykyiseh
yh^lskuniian pönkittämistä. Sen par
remmin el myöskään taiteellinen
puoli voi sitä olla. >. ^ , i*
Lasten toWatuä_proletäMri8^ si­vistyksen
ymAärtämiaeen,: j a ennenr
kaikkea vallankumouksellia käsit­teitä
ymmärtämään: saaminen, on
yksi tärkeämpiä tehtäviä, joka seu­raa
sen jälestö kun epsin. olemme
vanhimpina itse tulleet erottamaan
näiden sivistystasojen eroavaisuudet,
Ilman työväen -ylösrakentamaa s i ­ristystä
ei voi olla kulttuurielämää;
ei mitään pyrkimyksiä, jotka* olisi­vat
kauniita ja jaloa edustavia;
jota yksinomaan sai ollä -^allanku-nio^
iksellinen pyrkimys. Kaikki muu
on hunnimaista raakalaisiiutta.
fc. Hj. Länsi.
NAISET AMERIKAN TEHDAS-TOISSX
Yhdysvaltain ' työdepartementiii
päällikkö James J . Davis otaifttaa
vuosiraportissaan erityisen kohdan
tehdastöissä olevien naisten osalle
j a sanoo .tässä m.m. seuraavaa:
-'Kysymys naimisissa «levien>nai^
tcn teoUisuuselämään sovelluttami-sesta,
mikä useina vuosina on oUu^
puheen alaisena, on nyt saanut tär­keän
jä merkityksellisen kansaUisen
luonteen.' Tilastolliset tiedot oaot^
tavat, että lähe^ kaksi mUjoonaa
naimisissa olevaa naistav merkittiin
vuoden 1920 väenlaskussa kuula
vaii palkkatyäläisten luokkaan ja
sithenvei ole vielä luettu leskiä ja
miehistään eronneita.,Kymmenen
vuoden ajalla; vuodesta 1910 vuoteen
1920, lisääntyi tehtaissa j a teoUi
suuslaitoksissa työssä olevien. naisf
ten: ItfSu 54 prosentilla. Onnetto­muudeksi
ei silioin tilastossa ero
teta ,eUcä mainita kuinka paljon joa«^
kossa oli leskiä, eronneita- j a hyljär:
tyitä äitejä eikä liioin alaikäisiä tyt-,
tölapsia.
/Työdepartemen^ti toimeenpani
tässä suhteessa joku aika-sitten ,tat-klmukscn
' neljässä kaupungissa,' jot­ka
oli erikoisesti tyypillisinä va­littu
eri osista edustamaan eri puo­lia
tässä kysymyksessä. Silloin kävi
selvme, että 38,456 jrli 14 vuoden,
ikäistä naista näissä kaupungeissa
oli tehdastöissä taikka palkkatyö­läisinä
eri teollisuuksissa, ' edusten,
tuo määrä 38 prosentti^ näiden nel-:
jän kaupungin kaikista naisa^k
kaista. Niistä oli 21,000 «ellaiBid,
jotka olivat taikka olivat olleet a-vloliitossa,
niistä taasen 61 "prp-ecnttla
asui työtätekerien hiiesten-sä
kanssa. . Enemmällä kuin puolel­la
noista 21,000 naisesta; oli lap-'
sia ja 2/6 heistä oli alle viilien
vuoden ikäisiä lapsia. Melkein 40
prosentilla äideistä oli työ • kodin
Ulkopuolella. Jokainen voi käsit­tää,
mitä tällainen tilanne vaikut­taa
kotiin ja lasten. kasvatukseen
j a noulevan nuorison elämään ''ja
tulevaisuuteen. :
Sen ^-vuoksi ^sittääkin t^ösihtee-ri,
että tämä5 tärkeä kansallinen
kysymys alistetaan tarkan tutki­muksen
.alaiseksi, «ttä sen perus^
tceila lopullisesti voidaan ryhtyä
tarpeellisiin toimenpiteisiin kysy­myksen
lopulliseksi järjestämiseksi,
sillä äitien ja naimisissa olevien
naisten tehdastyö on, kansallinen- ky<
symys, jolle täTnänkin maan on;
pakko ratkaisu löytää. ;
* F. L . I. 6. '
HYVIN TEHTY
. "Mutta kuulkaahan,, hyvä profes­sori,
luuletteko minun ~ todellakin
ansainneen vain. nollan tässä a i ­neessa."
: • ;••'..' , •
''*En todellakain, hyvä y«täväni,
mutta nolla' on kaikkein vähin mitä
voin antaa missSän aineessa."
Canadan ])oliansta
LXHETYSKUI.UT: f
40c lähetyksistä aUe $s6:tf0,"'6fie
laiietylnista $30.00-450.99, 7|e
lähetyksistä <60.00~>99.99 Ja $1.00
kalkuta $100.00 taikki sitä ranrei^
miltä lähetyksOtä. J
äalikSs«Bom«lalietylwin<oa kultit
$8«Ö0. " ^ -
. JSadhnryssa ja »ympäriställa» «sovat
Voivat käydä "Vapaodea. könttoHi^
tiedustamassa erikoi8knrsä8.v f>>
. Kaikki aäbkölähe^tvkset >hdäffii
Suoraan-' Sadbumta Heläiadin'' i^
mftnt^ Vpäivänä' knin afupnvat • Vfi-pauden
konttoriin.
IJIIVAFILETT^JX Ml^Onkii.,
TIEDUSTAKAA ^ PlLETTIASIOlTA
T^kää" lähetybtet osottedlä,,'
Boa 69. SUDBUftY. ONT.,v>*
: Vapaudelle ottaviit ralAvälityW
vaslaän mySskin: . , *
VAPAUS BRANCH OFFICE .
aie Bay Street, ^, ,
Port Arthttr, Oatarito.; ,
DAVID HE|.iN *
eHpaikkäknnnilla Pohi.«OntarioBga*
s i l l it
Sn^nmttcfle nyt se inai-ka,
jonka äiöt tiihdä
Tys^nenmeren ranni-koUi^
tsti Alaska^.;
ensikesänä
^ ' finsi kesänä unohda poia tyä jä­sen
tuottamat' huolet ja tee matka
Länsi-Canadaan,., Tyya^bnm^bren, ran­nalle
~tat Alaskaan. Sellainen loMqa
tuottaa tyydytystä ^ piftainen mat­ka
läpi tuntemattomfeii -'sentajen,, 2
lepoa 8 t t ( W ^ ^ l ) a ] ^ ^lOiiuäite.
huviloissa ja hotelleissa,, ja kon^pBä-set
C^madan Kallio viaorfetoonvtJBr^
vi-, metsä» Ja vuoriatomafaemat^ \
Ei ole. .yhtään joutilasta hMK& ^
jos matkustatte Canadian K^onnl
tietä, radioilla'vanittetM(''Ja|lib- '
aa. Kniklessanne läpi ^ai»m''tm- >•
kon, maamme viljapellot evot.nina'
mieltaUinnittävät. Sitten «n ,>irie)&
Jasper Nfitlonal Park Ja Jiuper Park ^
Lodge, yli niaan kuolntet pMkat., -
Siellä^ on vooriatoa ylfytepSri. -pil­viä
piirtäviä» lumiharjaisiai 49^n*
seat nliatä^ihmisjalan taUaan^to-
Jasper ^^ational ParUetn/lähtien
on' loppnmaton sdrja vuoria'"»-'^ ja ;
liaSä 'vuoria , kauniita * laaksoja,
vallattomia, jokia»kuohuvia, .kopkie- •
ja vesiputouksia ktinnes. aaavutte ;
lannlkolle' Vancouverissa lal Prince :
BnperUsaa. -
.Nauttiaksenne enempi katkastan­ne,
merimatka läpi aupjattujen laon-nonihanien
' pikkumenea' (Pohjois ;
Tyynenmeren) pitäisi tehdä ' Van-oouverista
Prinee^^JtnpexttUn tai-A-'
laskaan. Tällä- matkalln,^ hyvissä
merilaivoissa kulkie88ann0> näette '
ihania lahtia. Korkeita 'niaaiHBnfl^
miä, rannikoilta ja kohisevia virto- :
ja Ja jäätiköitä. PalnnmatkaUa'vie­railkaa
Kinrankassa katkomassa sen
"pyhättö" pylväitä, Bobflon vuorel­la,
Canadan KalUovttoriston korkein -
huippu, ia' sieltä takaisin Jasper
National Parkkiin. , < ; -
Näitä matkoja, nilnknin ne, ovat i:
Canadian National ranti^ea v t o i - :
mesta suunniteltu ei voida: minään
paremmuudella sivnuttaa, ja anta­vat
ne laajaa luonnontieteellistä o-petusta
Canadasta; 'meidän canada-laisille
kansalaisillemme.'
Kesäturisti hinnat -ovat-^voimassa
toukokuun 15 , p. ja eyysk. - 30 p.
välillä, paluumatka piletU kestäen
lokakuun 31 päivään, pienellä- osal­la
oikeasta hinnasta.
Oie varma matkastasi Länteen,
suunnittelemalla . etukäteen. - Kuka' :
tahansa Canadian National agentti ' :
antaa täydet tiedot Ja knjntetnn
matkaohjelman.
•*..}:s,>SS:'
•'I -
K'
Talonkauppias: Tämän maatilan
eteläisessä', nurkassa on vielä roo-rnJfltisia
Jäännöksiä. :i
Uusi ostaja: Vai niin, mutta
0)kaah3rvä>^:«Ja korjatkaa--me pois
sieltä, ennenkun minä muutan tän­ne,
sillä en halua pitää mitään ros-
•kaa./ :./•.;•::,-•..-, - -
Suomen-
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa
kaikkia maan viraBiselle edustuk­selle
kuuluvia tehtäviä, antaa -pas­seja
matkustusta varten:-kotimaa­han
tai muualle; vahvistaa* asiakir^v
joja, käännöksiä'y.m,,.aetvtttää pe­rintö-,
ja - muita Suomen' kansalaisiin
kohdistuvia asioita. ..Kirjottekaa o-sotteella:
Cocualate -'GefMbral' of Fin-and,
SIS St. CatbeHiu Street, W.,
Montreal. ^
Varakonsulivirastojcn osotteet ovat:
Vice-Consulate of Finland, Port
Arthur, Ont.; Vice-Consulate of •
F i n l a n d , C P . R. Steamsh. Pacs.
Agenfs Office, St. John, N. B . ;
Vicc-Consnlate of Finland, 551 Ho-
Street; Vancouver, B/ C ; Vice-
ConsuIate«.of Finland, 319 Bay S U
Toronto, Ont. '
Coasnlata Goneral';of Fialaiid :
518 St. Cahterine St., W., Montreal
Aluali Ranaoheiaio^ 'piakoBSolL '
IIUDBTAK^
, m/UKSENNE!
m
m
;W;;:;- ::7-i'>; /ti vfV- ':/-:/5/
v;;:., ":.::.•-;;';•:^;'•'•:::"••'''v'o•^Cv::;•:••;,^
SlSiliiSiliSiSM