1926-02-25-05 |
Previous | 5 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm li^iiiiiiiiifiÄÄP mmi mmm U K K E E N H O J T A J A N OSASTO J Erikolseir lihava,on levits^^ i ^ i h i i i "aikoihin. » , - Kilpailoilmotoksia on satannt joka'~^i^ lännestä, etelästä j a pohjoisesta. -Jolsikin- k a i l ^ entiset "tnnnetnt lölparatsanime. tähän mennessä jo 'ovat ilnMttaatnneeLJa^^^ a niiniä näkyy kilpailulistalla enemmän koin v edellisissä kilpailuissa näin alussa on ollut. ' - " ^ :Fait8i ilmottsutnmista, on lä^ neisaä tulhit^' sumia : tilaUBlähetykaiai:;' Kaikesta : alkuvalmistelusta I^Sttäen tämä kilpaiin tulee olemaan entistä fcaumempL Hl^ealta^^^; että Toverit-' taren- tilaajamäärä':nostetaan.vl5,'000 tässä;- on oikein, proletaarinen urakka. Eikä tietenkään ollenkaan mahdoton sellaiselle .joukolle, joka tänäpäivänänurastaa.-Toverittaren l e v i t y s r t n t a m a ] I & . ' • .Mikäpä piisikään . kauniimpi muisto Tovei^ittaren. 15-vuotis-' ' i.ayntymäpäiväksi kuin juuri tuo, sama määrä' tuhansia~ sen tilaa- • jissa' kuin Toverittarella on ikävnosia.'/^ Heinäkuussa tänä vuonna )näblrääs T o v e r i ^ täyttää, 15 ikä^otta. ' '> T^tysosasto^ yhtyy ' H»«|tfcffrBTtwin«. TyTrrinarpIlg iSysi Mmma. -filaajanutiri 15>000r^t^ Kailddlähetets^kilpailmotnkset on otettu Toverittaren levi- ' 'työosastossa huomioon ja odotamme varmoja tuloksia kilpailijoilta. ,Tov«ntärjalMiiMea kotiin! 15.000 taBajaalT^ Nam» kaikn lauseita ryntäyksen tyoohjelmalni jokaiselle prole-J (aarille! Kilpailun pyörteissä:: TOVERITTAREN LEVITYSOSASTO. fca^ osaa taöilsiin koko ajan» vS-' mein'' kaatuen" • ta"WTikTiinpi"fT*T*)wä syliin^ - -Paikalle kutsutta lääkäri todisti vain, että hän o l i jp Ikuol-lut. . Kuoleman) aiheuttajana oli ^ ollut sydänhalvaTis; - D.' Hyvärisen. .fl> motataan. olleen 60;' vuoden ikäi-' nen. - ^ -Tulipalossa, joka* oli WiUiamin puolella t. k. * 17 päivänä iSne}- grove & Waddington' xakennukses4 sa Simpson kadulla, arvioidaan' jVa^^! hingon^uruus 50,000 dollarin' vai-; heiUel V^ianden ievitysl' Onko Jokainen- puolueen 'jäsen- tehnyt senv ttA* tä : hänellä on velvollisuuksia - puolueen jäsenenä. <:puoluehIehtien'levi'^ tyksen -^uhteeii.^-* 'i^>verittaren r levi-tys on::junri käynnissä,, j a insrt. on piirikomitea postittanut jokaiselle osastolle kiertokirjeet; joissa vedo<^. taan > osastoja .alkamaan > toinua entistään innokkaammin:^ Vapauden le^' vittäipiseksL .; Kiertokirjeiasä sano^ taan, etta''^ÖO uutta- tilaajaa; tämän i^täyksen^ aikana; Vapaudelle Arthurin' piirissä.-^ 'Tämä el ole mikään -vaikeus,' jos-' vain jokainen o-l ^ I ä Canadassa el ole nimeka- ' kaä'n härjotettu. pommiurheilua, sillä tääHä on^ tavallisesti koetettu pärjätä paljain nyrkein.: Jos on sattu? nat, että on ollut jotain kaunaa tois*, : ta kohtaan,, niin'on toyaJllBesti aina ensin puristettli nyrkkiä taskussa ja jos se ei ole auttanut, niin on sitä keikuteltu toisen nokan alla ja jos ei " sekaän"ole auttanut, niin on yksin- ' kertfflsesti paukautettu vastustajaa "läukään 'ja sillä -on_ asia useassa t a - -'paoksessa tullut: kuitattua. Tosin oli täällä ennenaikaan kyllä tjrylissä se -vinin; lännen tapakin, jota hiljan van'hast3 maasta tulleet ovat uudestaan täällä ruvenneet harjottamaan ja Vielä lisänneet asevarastoonsa • kauhavalaisen kankeaniskankin, mut-^ -> ta se ei oikein ota tässä 'kontrissa^ nykyaScana vedelläkseen.' • ; Sattuu; • biisein alläj^tayajla, ejtä^j, kapulajussi tulee :jä korjaa plakkaripyssyt' j a kaiikelaniskat parempaan talteen; el? kä siinfi auta klrkonmie^nkään vas-, taan rimpuileminen. Juu—uh;- niin se o.n.. Niin, jotta uskokaa vain vanhanmaanpojat: j a jättäkää: vasf- ' edes ne aseenne sinne vanhaan maahan suojeluskuntalaisille,: että ne ei. v3t aSna. olisi siellä knnnankassojen kimpussa .aserahoja ruinaamassa, - TSälS pärjää^'paljain njnrkein yhf» hyvin. . • . ',. Saakeli, kun nuo vanhanmaan j u tut meinasivat sotkea koko mir • nnn juttunL Minunhan piti puhua siHa. pommijutusta. Näkihän teista moni'aviidsta viime viikolla kuinka . paifementtihermille . - oli lähetetty mnstankädenldrjeitäf Satpa ykrä . heistä paketinkin. Se pii .eräs .entinen sotaherra^ eversti (ei- se Tokoi onni). Kun^tämäueverstl. sitten-au-kaj3. sen paketin, niin tuli sieltä eidOe eriskummallinen' värkki. Her^. m rupesi heti pelkäämään^' että nyt ne ;peirhanan vholshc-viikit ovat lähettäneet hänelle pommin ja että se voi täiähtia millä hetkellä hjrvänsä, Äijäpahalla oli jo puoli seitsemät- ^äkymmentä ikävuotta hartioillaan, joten; taisi omatuntokin ruveta i kolkuttelemaan, että mitähän tässä on töllnt oikein tehtyä j a oli j o vähällä tehdä synnintunnustuksen. • Kuiteur kin-. säästyi' hän synnintunnustuksestaan :tailä kertaa, sillä paketin.pe^ rassä saapui kirje, joka - sai everstin htfolet haihtumaan. Pak'2tin oli hettänyt -^räs .^farmaripnkki, joka kanini everstin äänestyskarjaan, ja nyyrf farmari . kirjeessään everstiä kaunoaamaan uutta keksintöä .ja hankkimaan siDe patentti. Farmari oli, näet, keksinyt kojeen, j p l l a o l i tarkotns saada Mansikki lakkaamaan liiallisesta hännänhuiskuttelemiscsta kesän j a kärpästen aikana lypset-täissä. Siinä koko juttu. Voi olla kuitenkin mahdollista, että .farmarilla oli pirut mielessä ja lähetti hännänpitokoneen everstiä i t seään varten — mene. ja tiedä mitä ne.fMmarit nykyaikana oikein hää- *5iiee. Sattuu, niin kone oM tarr. kotettu Ottawan poliittista nautakarjaa varten. Kaikessa tapauksessa sai allekirjottanut tästä pommijutns-äänekkään hymyn aiheen nen- piirm tp. piirikomitea /päättäneensä, - että Beaver Lakeuj Vermi-lion Kiverin j a ,White Fishin alueen kyläkomitean ensimämen kokous pidetään S. Juj Vermilion Kiverin osaston kaalilla sunnuntaina, hei-mik. 28 pmä, alkaen kello 3 ip. j a kehotti soluja kokoontumaan ja valitsemaan V edustajansa komiteaan j.n.e. Beaver Lakella ollessaan sai tp. piirikomitean edustaja to-vereilta kuulla, ettei Beaver Laken osasto vielä ollut ehtinyt, eikä yllämainittuun päivään menessä ehtisikään, suorittaa "välttämättömiä • järjestelyjä jäsenistönsä uudelleen järjestämisessä. Tämän johdosta sovittiin, että kyläkomitean ensimäi-sen kokouksen: pito lykätään maaliskuun 14 päivään, > jolloin se pide- -tään;. Beaver Lai^Ejm, haalllla,. alkaen kello 3 ip. , AUe^jottanut toivoo kaikkien asianomaisten ottavan tämän huomioon ja toinuvan "sen mukaisestL Toverillisesti i • * S. G. Neil, tp. piirikomitean edustaja. P^-O. piiritoiiiukiiitiian tiedonantoiä ' Kommunistipttplueed- suomalainen puhuja j a järjestäjä, tov. A. T. HiU, puhuu helmi- j a maaliskuulla seuraavissa , paikoissa Pohjois-Ontarios-sa: Kirklaod Lake 23; 24, 26, 27 ja 28 päivä. Larder^idke 25 päivä. Kose Grove, maalisk. 1 j a 2 päivä. • - Cobalt, mäaliak. 3, 4, 5, 6, 7; 8 ja 9 päivä. / Osastot ja jäsenistd ottakaa yllä-merkityt ajat muistiinne j a : toimikaa siten, että näissä tilaisuuksissa puhuja saa selitellä asioita juoneen täyteiselle kuulijakunnalle. Lähempiä tietoja puhetilaisuuksien järjestelystä y.m, lähetetään , osastoille kirjeellisesti.- P.-O. piiritoimikunnan puolestp Hilma Selenski, siht. saston jäsen*; ottaa' -'sen tehtäväkseen^ samoia' jokaisen ~ osaston'' on huolellisesti :' 'välitta'^: levity^omi-tcansa sekä osastojen virkailijain huoleksi jää katsoa; että toimikunnat toimivat j a myös tekevät toi-minhastaan raporttinsa osastolle ae^ kä pinrikomjtealle; Kaikki toimintaan ja- hetL ' - Puolneen nadelleen-: järjestäminen. EnsimäiUen kokous oli uudelleen järjestämiskomitealla . t.k.. 1 päivän illalla. Käytun läpi rek-is-teerauskortit, j a " järjesteltiin ne nyn paljon kuin meillä oli' tuntemusta 'tässä - kysymyksessä. - Ensi-mäiseksi tulee järjestetyksi työmaa-solut ja sen jälk*een katusolut. T u levan kaupungin keskuskomitean kokouksen .jälkeen > tietenkin - tullaan kysymyksen rankaisussa menemään pitemmälle, mutta ensin komitea vartoo . keskuskomitean *- lausuntoa tähäit asti tehtyjm työhön nähden sekä samalla lisäohjeita. Kaikki toiminta koetetaan saada jo uudelleen järjestetyksi tämän kevään aikana,' jota useat puolueen jäsenet'- ovatitin 'jo rvartoneet^—<J. ^iittSfö^MM ' koiAmamsUsen ' nnbriso-os^ vuosikokous i>idettiin 1'4 päivällä hei-mOrautfu Hyyäkfi^ ännettun .'jöhtiÄ^^ Vilittifij virkaffi^ delie: puhee«johtajij6^ senöijiiriksi Juriasi K. i;ehtincn, englannihkieU- »M'ldrjeew^ .ra- %^tönhpit^äkili; 'S.^ ^ilso^^^^ afefeiiäjikö T.\^ 1 ^ lisäksi johtokuntaan Ai Kataja;^^;^^^!^ Jokinen j a ; L,;, Niemiv TilintarkiBSltia-jiksi valittiin, J.*-Konka jä V . Lehti^ Osanotto vuodkpkoukseen. oli^ t$yä jäsenlukuun kätsoen.^^;!^ taasen on vi^ksiköndsto cuu^ niin toivoittavasti C taas' aletaan r t j ^ ^^ eteenpäin lipeäimmästi; uiisalla 'iyör-milla';' ja: kootaan nekin; voimat' joukkoon, jotk^ vielä ovat ulkona^^^^p^ Iheesta; Ja. nuorisoliitosi». : Samana päiyänä, jolloin -vuorikoköus; pii,- jo saatiin neljä uutta.' jäaentä." ;. Sel-laistai jatknköpn, että jokaisessa ko kouksessa . jäsenmäärä lisääntyy. , EnsimSiset jltamat päätettiin pitää ; neljäs päivä maaliskuuta.. Alkuvalmisteluja varten valittiin viisi henldlSä. jäillä iltamilla on tar-kotus tehdä valistustyötä sellaiselle nuorisolle, joka -rielä on ulkona /kaikesta tpimiimasta^ 'Hmotiksista ^iiiäh-dään myöhemniin ohjelma, jä .sellaiset,, mutta sisäänpääsy kuuluu 'olevan 20 senttiä etukäteen j a ovella LiiklniTia . k u v i a . Sotilaskasvatusj-vähän enempL Silloin matkaan jo-onpantava täyteen käyntiin j a k a s - * » — - — ^^'-^ . . . . vatustyStä on tehtävä joka tavalla, tulin ajatelleeksi, kun kävin katso- Päti. Piirien virallisia tiedonantoja Beaver Laken,. Vermi-lion Riveriit ja Wliite Fishin osastojen httomiooh Lehtemme viime lauantain, "^t. k. 20 p:n numeroäsa julkastnssa, yllä-' olevalla otsikolla vamstetnasa, t i e - massa hallituksen .^puolesta esitettäviä kuvia, joita esite^iin paikallisella sotilaskasarmilla t.k. 13 päivän illalla. Paikallinen' Utalehti i l - motti ensin näistä Kuvista suurilla ilmotuksilla ja sisäänptl-^y oli pantu vapaaksi, sillä tavalla saadakseen suuremman yleisön seuraamaan näitä ja tutustumaan samalla canada-laisiin sotilasharjotuksiin sekä so-tilasvamstuksiin; sillä kuvat sisälsivät yksinomaan näitä. Uteliasta yleisöä olikin joku määrä kokoontunut katsomaan, näistä oli suuri o-sa lapsia.' Mitään 'mieltenosotuk-sia eiväf kuvat saaneet aikaan, joka , oli todiste ^ siitä, että yleisö ei näy enää olevan ko-vinkaan kiin-t y n j r t ; 'seuraamaan sotilaskuvia. Joukot alkavat jo ymmärtää sen,* että kaikki nämä tarvitaan ainoas-^ taan loiseläjäluokan ylläpitämiseksi, ja että me työläiset niistä kalliisti maksamme. Toivottava olisi, että hallitus nämäkin varat käyttäisi mannlaiseen kasvatukseen ja opetukseen^ Knoli tanssiessaan. D. Hyvärinen, bjrvin tunnetta arthurilainen, kuoli tanssikumpfianinsa- syliin 17 päivän illalla. '^33'Johnson Ave. " o li järjestetty tanssitilaisuus. D. Hy- Inokan' jäseniä, jotica ' menettelevät • dtonannossa ilmotti puolueen -viiden- värinen .oli myos.vottaiint ^ innok-luokkansa edun mukaisesti. • HtkotiaQ-oBaBUhäattL • fiBUCErWIH%PA|aNÖITA: • •; delleenjärjeständsestä j a . bolshevisoir' mise^a,;;4oka^;«n käynnis»^ «i^'Äii^^^ astaim'-tällä.linantereella^ vaan ':yli koko 'tnaiapalloni: jä joka' onlän' !ny«- kyään ^ välttSmättomäa tarpeellinen ninie, Jotk«i elämäni oloihin "^pa-rannusta haluavat; sillä muuta; tietä ei ainakaan, nykyään löydy. .-Kaksi^ kyään .Canadassa j a yhdysvalloissa kainen nuori ja' eikä oppi ojaan kaada vanhempaakaan; Siellä /taas nähdään, mitä nuorisokin saa aikaan, kun siHä on vain halua. Ja työ- -väenliikkeen yhtenä ^tärkeimpänä tehtävänä on nuorison, luokkatietoisuuden terästäminen. Tämän; täh. den onkin työväenliikkeessä' 'aina pantava suuri: paino valistustyölle. Sillä onhan selvää, että työväenluokan joukko tie'toisnudesta luokkataistelumme voitto riippuu. Työväenluokan -vapaustaistelu, tarvitset tietoisia j a tinkimättömiä taistelifoita, jotka pienestä pitäen ovat luokkataistelua saaneet nähdä ja s i i h e n ^ - ventvä j a jotka tietävät tehtävänsä, eivätkä väisty askeltakaan siltä tieltä, jota tietoisena; ovat lähteneet taivaltamaan; Kun tp-?r.sc tiedämme;, liiin huomaamme miten' tärkeätä on nuorison kasvatustyö: työväenluokan vapauspyrkimyksille. Sen kautta istutetaan 'tyoläislapsiin luokkatietoisuus ja horjumaton taistelu, henki seka usko'työväenluokan t u levaisuuteen. . Se on yksi tärkeimpiä tehtäviä j a «iksi olisi jokaisen työläisvanhemman, .. - kiinnitettävä enempi^ huomiota nuorison;-kasvatukseen j a tarmolla toimittava nuo-risoliikkeen>.: eteennäin viemiseksi, kasvattaakseen työläislapsista rehellisiä^ työläinä-ja taistelevan iyasaen-J-moni^vielä-suuren ^lapsilauman, jot-ön ehtoa; kaikkien' työläisten |a far-> närien liiti^v.^hdeksi-kokontusnur: deks, taistella Ja voittaa tai kärsiä, j a sortua. Aina; j a kaikkialla kuu-!, lee nurinaa siitä, että ..työläisen elämä on knrjar ja^^sitä se onkin..Mut-^; ta ei se nttrisenialla parane.. Meille jokaiselle pitäisi-vjOi olla selvillä mitä teUHä.' Onhan > siitä vuosikymmeniä •j«^ii^j6tettu„J?uhuttu ja selvfiäkiit selvemmin selitetty. Sanoh sen vieläkin kerran; ^ttä. liittykää: Kommu. nistipnolueeseen, ja- myc» r^nioitiin. j a silloin kun -olemme sataprc^senttä-- sesti järjestyneet, ,silloin .«i - meidän tarvitse muuta ^ i n ' sanella kaiuta-listeille anti^utumisjcä^yt, samoin kuin lie tekevätnyt meille niinkau| an kun • me olemme järjestymätt&i miä. ^ ' Nämä pakinani-tällä kertaa haluan Ttohdistaa 'etupäässä Brucen ympäristön työläiain. '.x-v : Tämän ympäristön työmiehet; ovat suuremmaksi ^osaksi noin kahden vuoden aikaiia tulleet Suomesta, ja^ kaikki he väittävät^ olevansa Suomeif sisällissodan' punaisimpia punikkeja ja, tulikokeen kestäneitä.' Valkosia ei tietääkseni.'^^öle yhtään joukossa. Mutta vaikla ie' olette niin puniusia; että silmiä Häikäisee kuin teitä katselee, Hiin kuitenkin tekee mieli ky-sirä. Mikä vaivaa,' etfette täällä maassa järjesty?*^;;. Kun te tulitte^^ltänne Canadaan, niin te heti saittg"-täällä nähdä saman: vihollisen :kuin Suomessakin. En ^tahdo / ^ tä - sanoa kaikista, .sillä onhan i teistä joitakin järjestynyt, mutta suurin- osa ei ole. Kun teille tarjpaa jäsenkorttia, niin • saa vastaukseksi; ei ,ole rahaa, ja s? kyllä on totta. Ei a t a , työläisillä järjestymättöminä ole,, ei ainakaan näinS vuosina. JTaas, jos sattuu, että tulee vähän vilkkaaippi aika, niiU; ehkä ^laikatkin h^^emaiiv kohoavat«muuta, maila sentillä päivää kohden , j a silloin taas, gos teitä.^ehoittaä järjestöön, - Jiiin saa vastauksen :• fOh en ti^4ä",nyt'on tavalliset palkat; joten ei / Suinkaan se hyödytä.^ ; Sinne ne rahat kumminkin.,menee, järjestään korkiapalkkaisiUe' virkaiK joille.'* Se on sitten Icaikkialla (senlaista niin ^ u a n , kunjmeitä^^tlsrfyy J»^- jestäytjpus^ej^.pyytää jä^kÖiottaa. Va8ta,,stte;V kanJokainen;5temme sen /tulletrkSsittäpiäänpmak» asi-aksemmei mutta>^e on kysymys; milloin? , ^ j ,. .,vMuxä en voi" olKvsurkuttelematta ^onlaista levätperäiqryttä.: Kjap i h - -^minen ken tahansa tuntee itsessään «l^van^'!jonkunlai8en?^övän Tuuiiiii»- saan;' niin' _häh haluaa saada sen ppistettua.\ Mutta vtukka hän bint^^ olevan suuria tuskia tuottavia 'päläisiä ruumiinsa» ulkopuolella,^ nt^ täähän e i ' tahdo poistaa, vr Kunr vaan^ joskuskin hänelle heitetään leipäkao-^ nikka järsittäväksi. niiiT hän 'on tyy^- tyväinen. Työläinen; toveri! Tee kysymys itsellesi :j vMlksi kasvoni ovat näin kalpeat j a katseeni Bynfc kä? ' Aivan kuin kuolemaan tuo mituU^' vaikka olen parhaassa ku-k o i ^ k s e n iässä. Olenpa varma,: että löydät vastauksen. • Olenpa myös -melkein varma siitä, että haluat :^ada nuoruuden i^nnnutesi j a - iloisuutesi, mikä I sinulle kuuluu. Silloin elämäsi-/Varmaan tuntuisi iloiselta ja keveältä, jos nuo syöpäläiset, riistäjät, olisi pyyhkäisty pois. Se on hiton helppo tehdä silloin kun olemme yksimieliset, sillä yksimielisyys on voimaa. Kapitalistit ja riistäjät nauraen ilkkuu, että työläiset vivahtavat koiraan ; ettS mitä enempi kovuutta, sitä enempi anteeksiantavaisuutta ja siinä on jonkun verran iferää, sillä tiedämme, että kun koiran omistaja pieksää koiransa —^ monasti syyttö-mästlkyi -—n i i n koiraparka kiemurtelee isäntänsä jaloissa j a kun isäntä lakkaa pieksämästä, niin samassa tuokiossa koira nuolee ruoskijan. sa kättä. Pistääpä vielä suutelonkin merkiksi siitä, että hän nyt on nöyrä. Samoin on meidän työläisten laita; ;mitä enemmän meitä -piinataan j a . rääkätään, sitä kiltimpiä me olemme. Väitämme, että koira on vaan e l u k k a / j o l l a ei ole järkeä j a ei ihmistä sovi elukkaan verrata. No niin. Mutta miksikä emme sitten käytä järkeä hyväksemme? • Lopuksi; me farmarit katsokaamme j a . tutkikaamme hieman asemaamme. Eikö meidän elämämme kaipaa parannusta aivan . samoin cuin irtonaistyöläistenkin? L w:läiset välttä-vSt,'että farmarit ovat sopimattomia kuulumaan työväenjärjestöihin, siUä perusteella; etta ' farmari kuuluu- . omistavaan U9kkaan. Mutta katsokaamme mitä farmari '^omistaa., Ves.: Se omistaa saaren velkataakan J a sen lisäksi yhdeksänkymmentä, prosenttia. Nyt-on jo merkkejä siitä, että Canadan - farmarit > alkavat ':järjest>'ä, perustamalla farmarien union, joka' jo semmoisenaankin «n .suuresta mer^; kityksestä. Mutta ei aina vielä k y l - rlin. Farmarin on myös liityttä-vä Kpmmunistipuölneeseen ja samoin kaikki typ|äis^t." Silloin vasta voim- ;me hävittää tuon syöpäläislauman ja •luoda,: uudeh puhtaamman : yhtefe^ kunnan. — r,"&--7 K* On pVbit tapana Eapoa, että se, j a se on -velassa^ hamtaiJiin asti, mntte nyk)^än :^ et :',riitä^ isekäan. Nykyään::: on harv^^ omat luonnoi), kehittämät hampaat. j a se, jölor onTSEselleen hankinnut; muöti-hampaat V^tt v hlankkinqt: ne; -lainara-^ lioilla, joten kaikki .farmari. omistaa vmn nimellisesti, r Kaikki on morke-tissa. i Sellaisia 'farmareita on ny. ka täytyy kasvattaa teollisauden palvelukseen, j a rieltä' kannunain ronaksL - < Tämän me ' erotttamme. I\>rvarillmen vaiko . konuhunistine];! sivistys ~ Siristyksestä puhutaan paljon: mei-; dän päivinämme,; - Monia ihmisiä pidetään .sivistyneenä-vaikka ne eivät sitä; olisikaan. •• Millä tavalla; meid&ii. tulee luokittaa kulttuurielämää? M i kä on;:ser:mitta/ jolla voidaan mitat(| sivistyneisyyttä niin; että se osattai-i siin> oikealla tavalla tehdä ja mikB tärkeintä;'niin että se mittaus on oikea: lähtökohta kommunistisen -si. -vistyskäsityksen mukaan?; Suurelta osalta on vallitsevana sellainen käsite; että kaikki sellaiset ihmiset; ovat sivistyneitä, jotka ovat olleet tilaisuudessa saamaan korkea ampaa koulusivistystä; joka etuisuus heillä on ollut sentähden, että Ip-keutuvat' omistavaan luokkaan. Tämä käsite on puhtaasti väärä. Se pitää v|iin paiMcansa, sikäU kuin on kysymyksessä porvarillinen vallitseva'si- vistyskäsite. Tältä' näkökannalta lähtevät po^arilliset tieteilijät: He selittävät, että ihminen ei voi mitään ymmärtää siksi, kun se ei ole - saanut koulusivistystä • Vieläpä nykyisessä yhteiskunnassa on järkkymättömästi vallitsevana sellainen käsite^ < että omistamattoman luokan jäsenellä, S.o. työläisellä, ei ole mitään oikeutta koulun käyntiin. Siinäkään tapauksessa, että joku koettaa uhmata nykyisiä ^'yhteiskunnalli-sia perusteita siinä määrin, että kaikista esteistä' huolimatta raivaisi ItseUensä' tilaisuuden' saamaan käytännöllistä opetusta ~ kuten oii paljon tapahtunut j a tulee edelleenkin tapahtumaan - r - ei porvarillinen oppineiden joukko myönnä .heille oppineisuutensa perusteella minkään^' Isusta arvonantoa; siksi, että he. lu keutuvat työväestöön, joltakin har^ :vpja v poikkeuksia lukuunottamatta Jpissa 'työläisten oppineisuuden: «te. vämmyys' on aina ollut musertava voitto^ heidän tietoisuutensa ylitse, ^^.v Porvarijilisen sivistyskäsitteiden i?tsojnimutkaiset, läpeensä mädänty- -41^-lait eivät myönnä minkäänlais^ i/t^'arvoa, itsekoulutukselle. Täytyy 'JjUa joku vissin koulun antama dip-lopma joka takaa -oikeuden sivistykseen^; Pää saa olla niin tykjä, «Uä se kolisee, kunhan vaan .omaa jonkun määrätyn diplooman, jonka avulla voi hallita jotakin määrättyä virkatehtävää j a jo^ka avulla voi riistäntää tehokkaasti harjottaa työväestöä' kohtaan. Niin kauan /kun kapitalistinen V diktatuuri on vallitsevana, jossa-raha määrää kaiken; ei voida puhua todellisesta sivistyksestä,- poikkeukria lukuunottamatta. Todellista si-vistystä voi vaan edus. taa ^ kommunistit, jotka vallankumouksen-^ kautta tahtovat hävittää nykyisen y h t e i s k u n tajäijestelmän, jossa sivistyksen kauniit metoodit ovat poljetut rahan anturain alle. Rahasta ollaan valmiita tekemään vaikka mitä; Kaha on sellainen elementti, jonka tavottelussa likaisinkin menetelmä on luvallinen. Tämän yhteiskunnan 'kulttuurikäsitteet ovat vailla todellista moraalia ja sivis^ tystä. Olkoon ihminen kuinka korkeasti kouluja käynyt tahansa, jos hän ei ole vallankumouksellinen sanoissa ja töissä, < niin hän ei ole. muuta kuin suuri narri, joka ei meidän käsityksemme mukaan ansaitse muuta ^kuin . paheksumista, vaikka hän omaa kuinka korkean koulu-J diplooman; Meidän käsityksemme mukaan on sellainen ihminen todellinen sivistyksen - luola, joka pyrkii tietoiseksi kaikista yhteiskunnallisista asioista niin tieteen kuin taiteenkin haaroista - T - tekemällä itselleen sjelväksi vallankumouksellisen teorian^ ja mikä tärkeintä, tinkimättömästi ryh. tjry ./käytännölliseen - työhön - käsiksi laajentomaan ja '^avartamaan vallankumouksellisia/ nyrk'myk«iä kalkissa tilanteissa. Vain sellaisille. ihmisille me olemme velvollisia antamaan jakamattoman kunnioituksemme.: . • , Jokaiselle työväestöön lukeutuvalle* ihmiselle on parhain edellytys olla > rivistyksen siveyden * j a -kulttuurillisten kauneuden hedelmien kylvä-j iä sikäli kun sitä tahtoo-— juu?i jsen tähden, että ei ole Joutunut^ porvarillis^* konlnrivi^ksen saastutettavaksi/ vaan on ftseopiskeinn:; kautta hankkinnt itselleen sivistyk-jsen, joka on^'todella rivis^rsta':^^J^^^^ nan täydelli^iessä merkityksessä. Se •on sirisiysti,' jota haetaan vakaumuksellisesta ' jonka' eteen ^täytyy -ponnistella j a uhrautua jokapäiväisen elämän kovassa kamppailussa. Sitä e i kannusta rahanhimo eikä tolr sen.eduii .WvotteItt, vaah puhtaasti pyrkimys päästä, tietoiseksi niistä kysymyksistä, %tkalähei|imän: ovat ihmisktinnan ja,työtätekevän: luokan^ vapautumisen perusehdot^: Juuri^sen tähden on tärkeää meidän'käsittää se «roavaisuiis joka kiistämättömästi on olemassa porvarillisella j a komr munistisella Eristyksellä; ' Sellainen. ihminen, joka on hankkinut itselleen proletaarisen rfvis- .tyksen, e i ole mikään muetidvistyr nyt, vaan se on , sivistynet tietoisuuden -etevämmyyden takia,: joka ainoastaan voi olla sitä^ jo^Ie jokaisen meistä täytyy, tinkimättä antaa tunnustus. : Puhtaasti teknillinen tie? toismiskaan;7 nykyisenV yhteiskunnan puitteissa, ei' ansaitse-kunnleitufte,' Vaikka voisi otaksua, e^tä^ P e 'on puolueetonta silloln'^kun sen' käyt^ täjä kyvyillään ^edesauttaa Aykyiseh yh^lskuniian pönkittämistä. Sen par remmin el myöskään taiteellinen puoli voi sitä olla. >. ^ , i* Lasten toWatuä_proletäMri8^ sivistyksen ymAärtämiaeen,: j a ennenr kaikkea vallankumouksellia käsitteitä ymmärtämään: saaminen, on yksi tärkeämpiä tehtäviä, joka seuraa sen jälestö kun epsin. olemme vanhimpina itse tulleet erottamaan näiden sivistystasojen eroavaisuudet, Ilman työväen -ylösrakentamaa s i ristystä ei voi olla kulttuurielämää; ei mitään pyrkimyksiä, jotka* olisivat kauniita ja jaloa edustavia; jota yksinomaan sai ollä -^allanku-nio^ iksellinen pyrkimys. Kaikki muu on hunnimaista raakalaisiiutta. fc. Hj. Länsi. NAISET AMERIKAN TEHDAS-TOISSX Yhdysvaltain ' työdepartementiii päällikkö James J . Davis otaifttaa vuosiraportissaan erityisen kohdan tehdastöissä olevien naisten osalle j a sanoo .tässä m.m. seuraavaa: -'Kysymys naimisissa «levien>nai^ tcn teoUisuuselämään sovelluttami-sesta, mikä useina vuosina on oUu^ puheen alaisena, on nyt saanut tärkeän jä merkityksellisen kansaUisen luonteen.' Tilastolliset tiedot oaot^ tavat, että lähe^ kaksi mUjoonaa naimisissa olevaa naistav merkittiin vuoden 1920 väenlaskussa kuula vaii palkkatyäläisten luokkaan ja sithenvei ole vielä luettu leskiä ja miehistään eronneita.,Kymmenen vuoden ajalla; vuodesta 1910 vuoteen 1920, lisääntyi tehtaissa j a teoUi suuslaitoksissa työssä olevien. naisf ten: ItfSu 54 prosentilla. Onnettomuudeksi ei silioin tilastossa ero teta ,eUcä mainita kuinka paljon joa«^ kossa oli leskiä, eronneita- j a hyljär: tyitä äitejä eikä liioin alaikäisiä tyt-, tölapsia. /Työdepartemen^ti toimeenpani tässä suhteessa joku aika-sitten ,tat-klmukscn ' neljässä kaupungissa,' jotka oli erikoisesti tyypillisinä valittu eri osista edustamaan eri puolia tässä kysymyksessä. Silloin kävi selvme, että 38,456 jrli 14 vuoden, ikäistä naista näissä kaupungeissa oli tehdastöissä taikka palkkatyöläisinä eri teollisuuksissa, ' edusten, tuo määrä 38 prosentti^ näiden nel-: jän kaupungin kaikista naisa^k kaista. Niistä oli 21,000 «ellaiBid, jotka olivat taikka olivat olleet a-vloliitossa, niistä taasen 61 "prp-ecnttla asui työtätekerien hiiesten-sä kanssa. . Enemmällä kuin puolella noista 21,000 naisesta; oli lap-' sia ja 2/6 heistä oli alle viilien vuoden ikäisiä lapsia. Melkein 40 prosentilla äideistä oli työ • kodin Ulkopuolella. Jokainen voi käsittää, mitä tällainen tilanne vaikuttaa kotiin ja lasten. kasvatukseen j a noulevan nuorison elämään ''ja tulevaisuuteen. : Sen ^-vuoksi ^sittääkin t^ösihtee-ri, että tämä5 tärkeä kansallinen kysymys alistetaan tarkan tutkimuksen .alaiseksi, «ttä sen perus^ tceila lopullisesti voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin kysymyksen lopulliseksi järjestämiseksi, sillä äitien ja naimisissa olevien naisten tehdastyö on, kansallinen- ky< symys, jolle täTnänkin maan on; pakko ratkaisu löytää. ; * F. L . I. 6. ' HYVIN TEHTY . "Mutta kuulkaahan,, hyvä professori, luuletteko minun ~ todellakin ansainneen vain. nollan tässä a i neessa." : • ;••'..' , • ''*En todellakain, hyvä y«täväni, mutta nolla' on kaikkein vähin mitä voin antaa missSän aineessa." Canadan ])oliansta LXHETYSKUI.UT: f 40c lähetyksistä aUe $s6:tf0,"'6fie laiietylnista $30.00-450.99, 7|e lähetyksistä <60.00~>99.99 Ja $1.00 kalkuta $100.00 taikki sitä ranrei^ miltä lähetyksOtä. J äalikSs«Bom«lalietylwin<oa kultit $8«Ö0. " ^ - . JSadhnryssa ja »ympäriställa» «sovat Voivat käydä "Vapaodea. könttoHi^ tiedustamassa erikoi8knrsä8.v f>> . Kaikki aäbkölähe^tvkset >hdäffii Suoraan-' Sadbumta Heläiadin'' i^ mftnt^ Vpäivänä' knin afupnvat • Vfi-pauden konttoriin. IJIIVAFILETT^JX Ml^Onkii., TIEDUSTAKAA ^ PlLETTIASIOlTA T^kää" lähetybtet osottedlä,,' Boa 69. SUDBUftY. ONT.,v>* : Vapaudelle ottaviit ralAvälityW vaslaän mySskin: . , * VAPAUS BRANCH OFFICE . aie Bay Street, ^, , Port Arthttr, Oatarito.; , DAVID HE|.iN * eHpaikkäknnnilla Pohi.«OntarioBga* s i l l it Sn^nmttcfle nyt se inai-ka, jonka äiöt tiihdä Tys^nenmeren ranni-koUi^ tsti Alaska^.; ensikesänä ^ ' finsi kesänä unohda poia tyä jäsen tuottamat' huolet ja tee matka Länsi-Canadaan,., Tyya^bnm^bren, rannalle ~tat Alaskaan. Sellainen loMqa tuottaa tyydytystä ^ piftainen matka läpi tuntemattomfeii -'sentajen,, 2 lepoa 8 t t ( W ^ ^ l ) a ] ^ ^lOiiuäite. huviloissa ja hotelleissa,, ja kon^pBä-set C^madan Kallio viaorfetoonvtJBr^ vi-, metsä» Ja vuoriatomafaemat^ \ Ei ole. .yhtään joutilasta hMK& ^ jos matkustatte Canadian K^onnl tietä, radioilla'vanittetM(''Ja|lib- ' aa. Kniklessanne läpi ^ai»m''tm- >• kon, maamme viljapellot evot.nina' mieltaUinnittävät. Sitten «n ,>irie)& Jasper Nfitlonal Park Ja Jiuper Park ^ Lodge, yli niaan kuolntet pMkat., - Siellä^ on vooriatoa ylfytepSri. -pilviä piirtäviä» lumiharjaisiai 49^n* seat nliatä^ihmisjalan taUaan^to- Jasper ^^ational ParUetn/lähtien on' loppnmaton sdrja vuoria'"»-'^ ja ; liaSä 'vuoria , kauniita * laaksoja, vallattomia, jokia»kuohuvia, .kopkie- • ja vesiputouksia ktinnes. aaavutte ; lannlkolle' Vancouverissa lal Prince : BnperUsaa. - .Nauttiaksenne enempi katkastanne, merimatka läpi aupjattujen laon-nonihanien ' pikkumenea' (Pohjois ; Tyynenmeren) pitäisi tehdä ' Van-oouverista Prinee^^JtnpexttUn tai-A-' laskaan. Tällä- matkalln,^ hyvissä merilaivoissa kulkie88ann0> näette ' ihania lahtia. Korkeita 'niaaiHBnfl^ miä, rannikoilta ja kohisevia virto- : ja Ja jäätiköitä. PalnnmatkaUa'vierailkaa Kinrankassa katkomassa sen "pyhättö" pylväitä, Bobflon vuorella, Canadan KalUovttoriston korkein - huippu, ia' sieltä takaisin Jasper National Parkkiin. , < ; - Näitä matkoja, nilnknin ne, ovat i: Canadian National ranti^ea v t o i - : mesta suunniteltu ei voida: minään paremmuudella sivnuttaa, ja antavat ne laajaa luonnontieteellistä o-petusta Canadasta; 'meidän canada-laisille kansalaisillemme.' Kesäturisti hinnat -ovat-^voimassa toukokuun 15 , p. ja eyysk. - 30 p. välillä, paluumatka piletU kestäen lokakuun 31 päivään, pienellä- osalla oikeasta hinnasta. Oie varma matkastasi Länteen, suunnittelemalla . etukäteen. - Kuka' : tahansa Canadian National agentti ' : antaa täydet tiedot Ja knjntetnn matkaohjelman. •*..}:s,>SS:' •'I - K' Talonkauppias: Tämän maatilan eteläisessä', nurkassa on vielä roo-rnJfltisia Jäännöksiä. :i Uusi ostaja: Vai niin, mutta 0)kaah3rvä>^:«Ja korjatkaa--me pois sieltä, ennenkun minä muutan tänne, sillä en halua pitää mitään ros- •kaa./ :./•.;•::,-•..-, - - Suomen- Pääkonsulivirasto koko Canadaa varten suorittaa kaikkia maan viraBiselle edustukselle kuuluvia tehtäviä, antaa -passeja matkustusta varten:-kotimaahan tai muualle; vahvistaa* asiakir^v joja, käännöksiä'y.m,,.aetvtttää perintö-, ja - muita Suomen' kansalaisiin kohdistuvia asioita. ..Kirjottekaa o-sotteella: Cocualate -'GefMbral' of Fin-and, SIS St. CatbeHiu Street, W., Montreal. ^ Varakonsulivirastojcn osotteet ovat: Vice-Consulate of Finland, Port Arthur, Ont.; Vice-Consulate of • F i n l a n d , C P . R. Steamsh. Pacs. Agenfs Office, St. John, N. B . ; Vicc-Consnlate of Finland, 551 Ho- Street; Vancouver, B/ C ; Vice- ConsuIate«.of Finland, 319 Bay S U Toronto, Ont. ' Coasnlata Goneral';of Fialaiid : 518 St. Cahterine St., W., Montreal Aluali Ranaoheiaio^ 'piakoBSolL ' IIUDBTAK^ , m/UKSENNE! m m ;W;;:;- ::7-i'>; /ti vfV- ':/-:/5/ v;;:., ":.::.•-;;';•:^;'•'•:::"••'''v'o•^Cv::;•:••;,^ SlSiliiSiliSiSM
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-02-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260225 |
Description
Title | 1926-02-25-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm li^iiiiiiiiifiÄÄP mmi mmm
U K K E E N H O J T A J A N OSASTO J
Erikolseir lihava,on levits^^
i ^ i h i i i "aikoihin. » , -
Kilpailoilmotoksia on satannt joka'~^i^
lännestä, etelästä j a pohjoisesta. -Jolsikin- k a i l ^ entiset "tnnnetnt
lölparatsanime. tähän mennessä jo 'ovat ilnMttaatnneeLJa^^^ a
niiniä näkyy kilpailulistalla enemmän koin v edellisissä kilpailuissa
näin alussa on ollut. ' - " ^
:Fait8i ilmottsutnmista, on lä^
neisaä tulhit^' sumia : tilaUBlähetykaiai:;' Kaikesta : alkuvalmistelusta
I^Sttäen tämä kilpaiin tulee olemaan entistä fcaumempL
Hl^ealta^^^; että Toverit-'
taren- tilaajamäärä':nostetaan.vl5,'000 tässä;-
on oikein, proletaarinen urakka. Eikä tietenkään ollenkaan mahdoton
sellaiselle .joukolle, joka tänäpäivänänurastaa.-Toverittaren
l e v i t y s r t n t a m a ] I & . ' •
.Mikäpä piisikään . kauniimpi muisto Tovei^ittaren. 15-vuotis-' '
i.ayntymäpäiväksi kuin juuri tuo, sama määrä' tuhansia~ sen tilaa- •
jissa' kuin Toverittarella on ikävnosia.'/^ Heinäkuussa tänä vuonna
)näblrääs T o v e r i ^ täyttää, 15 ikä^otta. '
'> T^tysosasto^ yhtyy ' H»«|tfcffrBTtwin«. TyTrrinarpIlg
iSysi Mmma. -filaajanutiri 15>000r^t^
Kailddlähetets^kilpailmotnkset on otettu Toverittaren levi-
' 'työosastossa huomioon ja odotamme varmoja tuloksia kilpailijoilta.
,Tov«ntärjalMiiMea kotiin! 15.000 taBajaalT^
Nam» kaikn lauseita ryntäyksen tyoohjelmalni jokaiselle prole-J
(aarille!
Kilpailun pyörteissä::
TOVERITTAREN LEVITYSOSASTO.
fca^ osaa taöilsiin koko ajan» vS-'
mein'' kaatuen" • ta"WTikTiinpi"fT*T*)wä
syliin^ - -Paikalle kutsutta lääkäri
todisti vain, että hän o l i jp Ikuol-lut.
. Kuoleman) aiheuttajana oli ^ ollut
sydänhalvaTis; - D.' Hyvärisen. .fl>
motataan. olleen 60;' vuoden ikäi-'
nen. - ^
-Tulipalossa, joka* oli WiUiamin
puolella t. k. * 17 päivänä iSne}-
grove & Waddington' xakennukses4
sa Simpson kadulla, arvioidaan' jVa^^!
hingon^uruus 50,000 dollarin' vai-;
heiUel
V^ianden ievitysl' Onko Jokainen-
puolueen 'jäsen- tehnyt senv ttA*
tä : hänellä on velvollisuuksia - puolueen
jäsenenä. <:puoluehIehtien'levi'^
tyksen -^uhteeii.^-* 'i^>verittaren r levi-tys
on::junri käynnissä,, j a insrt. on
piirikomitea postittanut jokaiselle
osastolle kiertokirjeet; joissa vedo<^.
taan > osastoja .alkamaan > toinua entistään
innokkaammin:^ Vapauden le^'
vittäipiseksL .; Kiertokirjeiasä sano^
taan, etta''^ÖO uutta- tilaajaa; tämän
i^täyksen^ aikana; Vapaudelle
Arthurin' piirissä.-^ 'Tämä el ole mikään
-vaikeus,' jos-' vain jokainen o-l
^ I ä Canadassa el ole nimeka-
' kaä'n härjotettu. pommiurheilua, sillä
tääHä on^ tavallisesti koetettu pärjätä
paljain nyrkein.: Jos on sattu?
nat, että on ollut jotain kaunaa tois*,
: ta kohtaan,, niin'on toyaJllBesti aina
ensin puristettli nyrkkiä taskussa ja
jos se ei ole auttanut, niin on sitä
keikuteltu toisen nokan alla ja jos ei
" sekaän"ole auttanut, niin on yksin-
' kertfflsesti paukautettu vastustajaa
"läukään 'ja sillä -on_ asia useassa t a -
-'paoksessa tullut: kuitattua. Tosin
oli täällä ennenaikaan kyllä tjrylissä
se -vinin; lännen tapakin, jota hiljan
van'hast3 maasta tulleet ovat uudestaan
täällä ruvenneet harjottamaan
ja Vielä lisänneet asevarastoonsa
• kauhavalaisen kankeaniskankin, mut-^
-> ta se ei oikein ota tässä 'kontrissa^
nykyaScana vedelläkseen.' • ; Sattuu;
• biisein alläj^tayajla, ejtä^j, kapulajussi
tulee :jä korjaa plakkaripyssyt' j a
kaiikelaniskat parempaan talteen; el?
kä siinfi auta klrkonmie^nkään vas-,
taan rimpuileminen. Juu—uh;- niin
se o.n.. Niin, jotta uskokaa vain
vanhanmaanpojat: j a jättäkää: vasf-
' edes ne aseenne sinne vanhaan maahan
suojeluskuntalaisille,: että ne ei.
v3t aSna. olisi siellä knnnankassojen
kimpussa .aserahoja ruinaamassa,
- TSälS pärjää^'paljain njnrkein yhf»
hyvin. . • . ',.
Saakeli, kun nuo vanhanmaan j u tut
meinasivat sotkea koko mir
• nnn juttunL Minunhan piti puhua
siHa. pommijutusta. Näkihän teista
moni'aviidsta viime viikolla kuinka
. paifementtihermille . - oli lähetetty
mnstankädenldrjeitäf Satpa ykrä
. heistä paketinkin. Se pii .eräs .entinen
sotaherra^ eversti (ei- se Tokoi
onni). Kun^tämäueverstl. sitten-au-kaj3.
sen paketin, niin tuli sieltä
eidOe eriskummallinen' värkki. Her^.
m rupesi heti pelkäämään^' että nyt
ne ;peirhanan vholshc-viikit ovat lähettäneet
hänelle pommin ja että se
voi täiähtia millä hetkellä hjrvänsä,
Äijäpahalla oli jo puoli seitsemät-
^äkymmentä ikävuotta hartioillaan,
joten; taisi omatuntokin ruveta i kolkuttelemaan,
että mitähän tässä on
töllnt oikein tehtyä j a oli j o vähällä
tehdä synnintunnustuksen. • Kuiteur
kin-. säästyi' hän synnintunnustuksestaan
:tailä kertaa, sillä paketin.pe^
rassä saapui kirje, joka - sai everstin
htfolet haihtumaan. Pak'2tin oli
hettänyt -^räs .^farmaripnkki, joka
kanini everstin äänestyskarjaan, ja
nyyrf farmari . kirjeessään everstiä
kaunoaamaan uutta keksintöä .ja
hankkimaan siDe patentti. Farmari
oli, näet, keksinyt kojeen, j p l l a o l i
tarkotns saada Mansikki lakkaamaan
liiallisesta hännänhuiskuttelemiscsta
kesän j a kärpästen aikana lypset-täissä.
Siinä koko juttu.
Voi olla kuitenkin mahdollista,
että .farmarilla oli pirut mielessä ja
lähetti hännänpitokoneen everstiä i t seään
varten — mene. ja tiedä mitä
ne.fMmarit nykyaikana oikein hää-
*5iiee. Sattuu, niin kone oM tarr.
kotettu Ottawan poliittista nautakarjaa
varten. Kaikessa tapauksessa
sai allekirjottanut tästä pommijutns-äänekkään
hymyn aiheen
nen- piirm tp. piirikomitea /päättäneensä,
- että Beaver Lakeuj Vermi-lion
Kiverin j a ,White Fishin alueen
kyläkomitean ensimämen kokous
pidetään S. Juj Vermilion Kiverin
osaston kaalilla sunnuntaina, hei-mik.
28 pmä, alkaen kello 3 ip.
j a kehotti soluja kokoontumaan ja
valitsemaan V edustajansa komiteaan
j.n.e.
Beaver Lakella ollessaan sai tp.
piirikomitean edustaja to-vereilta
kuulla, ettei Beaver Laken osasto
vielä ollut ehtinyt, eikä yllämainittuun
päivään menessä ehtisikään,
suorittaa "välttämättömiä • järjestelyjä
jäsenistönsä uudelleen järjestämisessä.
Tämän johdosta sovittiin,
että kyläkomitean ensimäi-sen
kokouksen: pito lykätään maaliskuun
14 päivään, > jolloin se pide-
-tään;. Beaver Lai^Ejm, haalllla,. alkaen
kello 3 ip. ,
AUe^jottanut toivoo kaikkien
asianomaisten ottavan tämän huomioon
ja toinuvan "sen mukaisestL
Toverillisesti
i • * S. G. Neil,
tp. piirikomitean edustaja.
P^-O. piiritoiiiukiiitiian
tiedonantoiä '
Kommunistipttplueed- suomalainen
puhuja j a järjestäjä, tov. A. T. HiU,
puhuu helmi- j a maaliskuulla seuraavissa
, paikoissa Pohjois-Ontarios-sa:
Kirklaod Lake 23; 24, 26, 27 ja
28 päivä.
Larder^idke 25 päivä.
Kose Grove, maalisk. 1 j a 2 päivä.
•
- Cobalt, mäaliak. 3, 4, 5, 6, 7; 8
ja 9 päivä.
/ Osastot ja jäsenistd ottakaa yllä-merkityt
ajat muistiinne j a : toimikaa
siten, että näissä tilaisuuksissa
puhuja saa selitellä asioita juoneen
täyteiselle kuulijakunnalle. Lähempiä
tietoja puhetilaisuuksien järjestelystä
y.m, lähetetään , osastoille
kirjeellisesti.-
P.-O. piiritoimikunnan puolestp
Hilma Selenski, siht.
saston jäsen*; ottaa' -'sen tehtäväkseen^
samoia' jokaisen ~ osaston'' on
huolellisesti :' 'välitta'^: levity^omi-tcansa
sekä osastojen virkailijain
huoleksi jää katsoa; että toimikunnat
toimivat j a myös tekevät toi-minhastaan
raporttinsa osastolle ae^
kä pinrikomjtealle; Kaikki toimintaan
ja- hetL ' -
Puolneen nadelleen-: järjestäminen.
EnsimäiUen kokous oli uudelleen
järjestämiskomitealla . t.k.. 1
päivän illalla. Käytun läpi rek-is-teerauskortit,
j a " järjesteltiin ne
nyn paljon kuin meillä oli' tuntemusta
'tässä - kysymyksessä. - Ensi-mäiseksi
tulee järjestetyksi työmaa-solut
ja sen jälk*een katusolut. T u levan
kaupungin keskuskomitean
kokouksen .jälkeen > tietenkin - tullaan
kysymyksen rankaisussa menemään
pitemmälle, mutta ensin komitea
vartoo . keskuskomitean *- lausuntoa
tähäit asti tehtyjm työhön
nähden sekä samalla lisäohjeita.
Kaikki toiminta koetetaan saada jo
uudelleen järjestetyksi tämän kevään
aikana,' jota useat puolueen
jäsenet'- ovatitin 'jo rvartoneet^— |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-02-25-05