1926-02-25-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm 4 Toristmna, hehnik, 25 p;nä—Thur., Feb. 2 5 , 1^ V A P A U S H^ffVffc»» sttoBuilalsen tfMstASn flanenfEBnnsttsJa» fliiu»> tgy SodbittTsta» Ont., JOJCB tiistai, tozstai j a Imian&L f o' T o i m i t t a j a t: & G. » E IU H. A . ROUVINEN. ' ; VAPA0S OJbextfy m» oatar oraan of Finnish Worke» in Canada. Pob^ te Sndlnny, Ont., «rerjr Taeeday» Tbnnday and t^S»eä at the Post OUioi Department» Ottawa, a»=i<eeepd efags natter. - TILAUSHINNAT: / 4?i>»H^a?» rkai vk. paöU vk. f 2.26, kolnie kk. iiLSd -Ja ylcsi kk. 76e. r tU^sniltoHun j a Suomeen, jrksi - k . $5.60, puoli vk. l S . 0 0 j a kolme kk. f 1.75. . I M k d a , joita ei MunCJtr^ha. ei toHa läbettSmSan. jaitri'asiamiesten jpJIIa xm' takaukset. - imoITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmbtnkset tl.OÖ jcerta, $2.00 kaksi kertaa. AvioKittoonmenoilmotukset 50c pabtatauma. Minwaaaatosi!motvkBet SOe. kerta, f l.pO 3 kertaa. ayntymSflmotukset $1.00 keirta, $2.00 3 kertaa. AvioeroUmotukset f 2.00 kerta, $3.00 kaksi kertoa. K«<4eflianiIiiiotakset $2.00 kerta, $50c lisämaksu ni^^ naistovSrpsyttä. : Halotaantiedot ja osoteilmotnkset 60c kerta, $1.00 fcbbMicertaa. ^^^^^^^^^^^^^^^^^'T^ ja flmotusakenttuurien on, va|i-dfttaeaaa, lähetettävä ilmotoaMnta'6tokäteen.v ' ' THfptain lehteen aijotot ilmoitukset pitää olla kont» tfirfinia lan4n*ft^*"», torstain lehteen tiistaina j a lauantain Msuteen terstaina kello 3. i,. General advertisiner. rates 75c per coL ineh. H i - «daam ciuuxre for single inseirtion 76c. The VapauB tt^the best advertisins medium among the finnisb Vtoxäe in Canada. ^ i V a n a i i d e n konttori j a toimitus: Liberty BIdgLorne SL Ptotefin 1038. Postioaote: Boa gO, Sudbury. Ont. ' r Jos ette milNiniabansa flaa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa nudelleen liikkeenhoitaja.-! föraoonalllsella nibi-enB. J.. V. XANJ?4ST0<. Liikkeenhoitaja. Paphkeömme i^imeenpanevan kes-tctiskbmitean lausunto imrlamen-tiaansestäi tilanteesta y^^^^^^ ^Qttaurassa vallitseva parlamentaarinen icriisi r on 1^ on lieijaatus lännen maata viljelevien joukkojen ja idän riistävän finanS^i^ ja teollisuuspaäoman taloudel» . listeif jä p^^ heijastus Ontarioon |ceskittyneen imperialbtisen britti* Iii8tyttalnis^^unnan jjaT jQadbecm i^^adajalsoranskalaisten hjoaliu)jen kansalUsen^ i imperialismin vastaisen' suunnan; välisilta .Hai^sallisista, iristiriidoist^i k , h d r luoUcataistelusta 'työläisten ja. kapitalistien IceskeOf mikä eritoten ilmeiiee jbukkötyoUomyydesaä Ja suoratta»' taistelussa Nova- Scotian hiilitec^liistiucles- .au iS^urmdcsena naista' jdhteentoriiiaavista pyikimyksista j«: banastuksistk on. ollut sei, ^^e^, ktttaipil^^aQ Icditdesta • y j j y n b^si^'puolueesta;.ei-8aataaan',Jt8ellcsen: ' ^ I ^ C dSdotdntä («emmislöä. 'i}arlamentiM^^ kykene enaa, voittamaan itselleen laajempaa koko maa- Jur-ka!^tt%^> kaiuitta Naiden puolueiden kannatus on muuttunut alueelliseksi, öllen liberaalilla kanna^ tifita Quebecissa ja Jcons^rvatiiveiUa Ontariossa. Nain ollen «n ratkaseva.^valta nykimisessä parlamentissa niiden'| nu>gressuvien, tyoyaen ja riippumattoman rj^main • edustajain kasissa^'joita nuo kaksi, «enemmistopuoluet-ta^ iidioavat'muka, «rylimä^arrastuksien» vuoksi. ; Pysyäkseen .vallassa, ollessaan vain toisi^i suurin puolue parlamentissa, on Kingin hallitus pakotettu tekemään ^progressiiyeille myönnytyksiä, joika se oli evan-njrt eun^ vaaleja. .^Sarna pitää paikkansa kahden työväen edustajan ryhmään nähden. Jälkimäiselle on ^ hallitus luvannut täll^ tflle miiutc^ia kansalaistuttamis- ja siirtolaisuuslakei-hiq, jotka ovat selvästi tähdätyt työväenliikettä vastaan. saattaa olla hyo- ;tyaiyovaenliikkeelIe» ja vaildcakin edustajat'Woo ja. Heap^ selittävät, että vaikka he äänestivät Kingin hallitukBenj^puolestavkonserttatiivisen^^^^ istuinpuheeseen esittämää muutosta vastaan» ei se sisällä'' luottamuslatisettakäjpitalistiselle hallitukselle, n^^^^ Kommunistipuolue edelleen viittaa parlantentarismin ;rajot^tuifain;mahdo]lisuuksiin, niin työväen poliittisen !töimiiman^^ muotona kuin kapitalistisenakin laitoksena, samaten':joukkotoiminnan välttämättömyyteen, minisr teriso^ialismin ja kokoomuspolitiikan vaaraan, kum- ' nuäcldn poliittisen puolueen alastomaksi paljastamisen välttämättomyyteeh, ja selvään määrittelyyn työläisten J: ja pienviljelijäin hallitidcsesta, ainoana keinona selviy-vtya kriiseistä ja kapitalismin ristiriidoista. ' Puolueen tulee varottaa asettamasta luottamusta kapitalististen poHtikoitsi jäin antamiin lupauksiin, sama- ' ten kuin kannatuksen antamisesta koko porvarilliselle hallitukselle ja sen ohjelmalle, työväestölle edullisen 'tämän tai tuon lainlaadinnallisen lupauksen johdosta. Puolueen tulee arvostella Woodswordiin hämäriä ja vaarallisia puheita «yhteistoiminnallisesta hallituksestasi ja hänen puheidensa poroporvarillista sävyä. Luvatut toimenpiteet ovat vain vähittäismaksua.' Niiden riittä- .niättomyys ja mitättömyys pitää, paljastaa ja asettaa ne vastakohdaksi täydelliselle työväen ohjelmalle. Vain siten, että työväen edustajat parlamentissa pitä. vät selvän riippumattoman kannan, hyväksyvät vain sellaisia lakeja, jotka nykyisissä olosjuhteissa saattavat olla eduksi työväestölle, hylkäävät kapitalistien lainlaadin-nallisen ohjelman kokonaisuutena, kieltäytyvät ottamas-ta osaa hallituksen toimiin, paljastavat kapitalismin ja 'parlamentaarisen demokratian teeskentelyn' ja petoksen :. mitä penisteellisimmin ja johdonmukaisemmin, ja ot- »tavat: luokkataistelukanuan. vain siten heidän toimensa ; sojieutuvat Canadan Työväenpuolueen itsenäisen poliit- , Hseik iiMeen- uomiin. Puoltaen tehtävänä' 'tulee' olla, <^ luokkapolitiikkaa voi perasteeWE^ti:,njaa ;V&in «Canadan Konununistipiiolue. Puolella ja toisella Venäläiset valkolahtarit eivät ole milloiidcaan häikäil-^ leet keinojen valitsemisessa epäsuoraa taistelua käydbe-sään neuvostovaltaa vastaan* Salakavalasti iskevät' he nurkan takaa, yiddkaosti punovat pauloja, joilla lunle^ vat voivansa pyydystää meikäläisiä, yllyttävät ja -vellovat sameassa ved^sä, kirjotetaan «Punaisessa Karjalassa », Toisinaan he valitsevat salaiskupaikakseen idän, toisinaan lännen. Toisinaan yrittävät pistää kuin skorpir-: ooni kiviraunion kolosta, toisinaan taas vieraiden asei-' den avulla avonaistakin kamppailua kannustavat. Kokonaan; epäonnistuivat valkolahtarit selkkauksen» saan Itä-Kiinan rautatiellä.' Neuvostovallan työläiset ja talonpojat sanoivat ankaran sanansa ja valkokaarti^^ laiset näkivät viisaammaksi - aikanaan otteestaan: perääntyä, ennenkun pahempaa olisi tapahtunut. Ne na-^ kivat, että/on vaarallista leilddä voimakkaalla säUcö-: jännityksellä^ Joka saattaa tuokiossa polttaa siihen tart» tuneet näpit, vieläpä iskeä sydämeenkin. Eivät ne 4nyoskään. onnistuneet: murhayrityk^ tov.Bersinin.henkeä vastaan Itävallassa, sillä salaliitto tuli aikanaan paljastettua. Syytetyt Borodin ja Pihno tulivat täydellisesti murhayrityksiin syyllisiksi todistettua, mutta siitä huolimatta porvarillinen oikeus, jonka varjossa myöskin toveri Vorovskin murha tap^tui, va pantti syytetyt edesvastuusta. Tämä porvarillinen oikeuskomedia on sittenkin häm mästyttänyt julkeudellaan,; vaikka aikaisemmista koke muksista tiedämmekin, että lahtarimaiden oikeudet ja lainpalvelijat ovat niiden lämpimiä ystäviä, joiden teh täv^fTöh uskottu meikäläisten salamurhaaminen. Vaikka Conradi Vorovskin murhaamisesta on nyt, parin - vuoden kuluttua, annettu kansaUinen rahalahja^ olisi kuitenkin odottanut, että wieniläinen oikeus olisi rangaissut selvästi;murhayritykseen todistetut venäläiset, lahtarit. Siksi selvästi oli murhaan valmistuneiden syyllisyys todistktuy että 12 valamiehestä 5 kieltäytyi allfekirjottamasta vapauttavaa tuomiota. Sanomalehdetkin^ valtion virallista äänenkannattajaa «Reichspostia» ltdcuunattamatta, hämmästyneinä- joko vaikenivat tai sitten lausuivat ihmettelynsä tuomion johdosta. «Reidis» post» vain avonaisesti hyväksyi tuomion. Viimemainittu seildui pidiuu sen tosiasian puolesta, että Europan valtiot avonaisesti suojelevat venäläisiä lahtarimurhaajia, louldcaavat työläistemtne ja^ talonpoi-kiemme oikeudentuntoa tuomioillaan." Samaan aäcaan, kun niissä maissa kiihkeästi vainotaan kommunistiemi-grantteja, niissä avonattestisuojeiraan!;«neif^ vihollisia, lahtarhnurhaajia. Tällä Wienis3ä vasta langetetulla tuomiolla näinollen on selvä poliittinen merkitys. ; Täytyy ihmetellä, kuinka Itävalta voi juuri tällä het keila «eurata Sveitsin esunerUHä ja esittaaJtoolCbista luolckaoikeuskomediaa, ktm- maan taloudellineni rappion ttla^ taloudellinen kriisi, työläisten kurjuus, ^ottomyy^r den kfirj istyminen ^ edellyttäisi hyviä etihteita ;Neuvosto-liittoon. Ainoastaan:likeiset,taloudelliset auh^t Neuvostoliiton kanssa saattavat pelastaa Itävallan tfi^titt^ell^ -äesti kokonaan rappeutumasta. .iTäUaisillätuoniioilla ei Itävalta, enempää kuin muutkaan lahtariyallatj taloudellisia' suhteitaan Neuvostoliiton kanssa parannat tiievätkö solnnmie fitteelle ofteaao smmtaaD Ylläolevalla otsikolla kirjottaa tov. K. £ ; Heikkinen yhdysvaltalaisen.- toveripnoln eemme lehdissä seuraavaa: * Useimmilla' paikkakunnilla ovat vaÄhät älaieelliset osastot jo järjestyneet soloihin j a käyneet ottamaan ensimäisiä - haparoivia askeleitaan. Sanon: haparoivia, sillä muutakaan Vasemmistolaiset ammättUiitot Japanissa Tokiossa on päättynyt Japanin vasemmistolaisten ram»' mattiliittojen edustajakokous. K<dcous on tehnyt joukon työläisjoukkojen'järjestämistä ja niiden elinditojen par^tamista koskevia päätöslauselmia. Erikoisesti on kiinnitetty huomiota työtätekevien taistelun yhtenäistyt-tämiseen ja täloripoikaistonkin mukaan vetämiseen taistelurintamaan. Päätöslauselmissa vaaditaan parlamentin hajottamista Ja uusien vaalien toimittamista yleisäi äänioikeuden perustalla: Samoin vvaaditaan muodostettavaksi yhtenäinen talonpoikien ja työläisten poliittinen puolue luokkataisteluperiaatteiden pohjalle. Pääi töslauselman Johdosta, .jossa vaaditaan muodostettavaksi tehdaskomiteoita proletariaatin taistelun perusjärjestöiksi ja työläiskontrollin aikaan saamiseksi tuotantoon nähden, on porvaristo erikoisesti kiihtynyt ja oikeistolaiset vaativat ryhdyttäväksi entistä ankarampiin toimenpiteisiin voimistuvan' työväenliikkeen nujertamiseksi. se ei voi :olIa, läfities»injne astelemaan taipaletta, jo,ta emme ennemr min ole kulkeneet. Edessämme on siis tilanteen*•huolellinen tarkkailu, harkinnan-'ja kokeilun kautta oikean suunnan etsiminen,: tekojemme: arvostelu siinä mielessä että oppisimme arvostelemaan^, ovatko.'ottamamme askeleet olleet oikeita.; Ja jos jossakin havaitsemme virheellisyyttä; on meidän opittava viivyttelemättä korjaamaan. Kaikki tuo kuuluu: bolshevistiseen toimintaan osan^ itsemme bolshevisoimisproses-sista- j a ohjelmastamme oppia vetär mään joukkoja matkaamme. Entisen, sosialidemokraattisissa puitteissa kulkeneen, toimintamme perusvirheitä oli se, ettS kaikki toiminta jätettiin joittenkin haimojen virkailijain niskoille. Jos ne toimivat j a hosuivat, oli osaston toiminta •vilkasta. : Jos ne nukkuivat' japeis-saan> nukkui koko osastokin. Suu-^ rin osa jäsenistöstä oli joka topauk-; sesSa 'puoluetoimintaan : nähden'; s i . -vustakatsojain joukkoa; joka istuskeli "kokouksissa, maksoi jäsenmaksujaan, aanestiy.mutta ei sUlä välin tthhyt-MtäSn. Oäotti vain vahniB-ta virkailijoiltaan. Ovatko' vastamnodostnneet solumme tässä suhteessa vaBautuneet entisistä ' virheistä? Ehkä.osaksi, mutta varmastikaan eivät täydelleen. - On ilmeista;;^että^ solujen suuressa .enemmistössä koko solujen toimin-tolaiset nytkin olisi vedettä-vä matkaan, ovat Tjmnistys Labor Partyn perustamiseksi, protestiliike snurT^ pääoman siirtolaisia vastaan -valmistamia : vainotoimenpifeita: vastaan, taistelu NeuvostoliitonV tunnustamisesta, avustuksen kerääminen :.kovan-hiilen kaivajien taistelun auttamiseksi j a niitten :asian kantta maan tan-netnksi tekeminen lakkolaisten kan naita katsottuna, sekä monia muita tehtäviä. Ovatko ^ toverit näitä ky^rmyksiä ottaneet vakavalta kannalta?: Ovatko soluihin järjes^m^et toverit jo- ]uuDen< kohdaltaan näissä kysymyksissä valistaneet työtovereitaan, ^Z-läisnaapnreitaan ja v farmialueilla farmarinaapureitaan? Onko paikal-että muu solujen jäsenistö edelleenkin istuu ja «laottaa valmista. Tämä et öleoUcein. Toimivien -vir-kaiUjoitten luktimäarä k ^ k i n on HsfiäntyhTt, sikäli kuin virkaflijoit-ten valinnassa on onnistuttu ja edis-; lisenpnoluejäijeston taholta ryhdytty täten muokatulle maaperälle Jnl- Idsta JoioUoIiikehtinustS jSrjesta-niSn? Ovatko toverit l i i t l ^ e e t ammattialansa nnioihin j a niissä alkaneet -päitten ja samanlaisten k y ^ - mysten puolesta toiminnan? ^ "Siinä kysymyksiä,, joihin jokaisen so*^ lun, jokaisen puolueen -virkailijan j a jokaisen solun jäsenen on vastattava toirainimlla. Vasta sitten, • kun toiminnan tulokset alka-va.t näkyä, voimme yleisesti sanoa onko: uudelleen järjes^lyl tapahtunut oikeissa merkeissä: j a onko puolueemme bols-hevisoiminen käynnissä. iSiyoakin on ilmeistä, että jäsenistössämme ^ l i t s e e jonkinlainen kainous' esittää eri kysymyksistä mieli-pidettään.^ Puolueriidan jälkeen pelätään, että ei oltai^ juuri täsmälleen puolueen Unjallai Eainoste laan tovereita ja pelätään esiintyä tyhminä. • Soluissa on kaikki tuonlamen turha kainosteleminen Tfeitettävä syrjään; On vapauduttava vanhoista* kangistuneista kaavamaisuuksista Ja opittava puhumaan ajatuksensa suö-' ta on jätett* sihteeri-oi^aniseeraa- raan j a peittelem^tä. Teeskentele-Ä UoUisiui^ganiseeraajan:ja kir> ^^Zn^St^^m^^ ^^Tidäli;;^ jamsuusox^idSeerakjan niskoille' ja Sll^ e r ^ h t Ä Tshekkoslovakian punaisten ammatr tiliittojen edustajakokous Pragissa pidettiin tammikuun lopulla Tshekkoslovakian vallankumouksellisten ammattiliittojen yhtymän edustajakokous. Kokouksessa oli läsnä 349 edustajaa, joista 188:11a oli ratkaiseva äänioikeus. Kaikki, äänivaltaiset edustajat olivat työläisiä työpenkkien. äärestä. Taloudellisia vaatimuksia koskevissa kysymyksissä, samoin kuin yhteisrintamakysymyksessäkin, konferenssi hyväksyi yksimielisesti päätöslauselman; : Tshekkoslovakian Kommunbtipuolueen keskuskomitean nimessä esiin tyi edustajakokouksessa S^hmeral, selostaen vallankumouksellisten ammattiliittojen ja kommunistisen puolueen Välisiä suhteita, ammatillista yhteisrintamaa koskevia k>'symyksiä ja tehdaskomiteain työn tehostamista. Sveitsin puulyöläiset ja Neuvostoliiton ammattiliitot Sveitsin rakennustyöläisten ja puunjalostustyöläisten liittojen keskusneuvosto on päättänyt lähettää edustajansa Neuvostoliiton rakennustyöläisten edustajakokoukseen ja yleensä pyrkiä luomaan entistä lujempaa yhteyttä neuvostovallan ammattiliittojen kanssa, samalla :;;tavoin kuin englantilaisetkin ammattiliitot ovat tehneet. Edus-tajtdcsi on valittu liiton pääsihteeri Reishmann. Yllämainitut päätöslauseet hyväksyttiin 29 äänellä 1 berniläisen, edustajan, ääntä vvastaan^ >v.. •olöpohlJJle liSnestl^mUen^ ^SSulaa •I T&l^oT^yiöaArretfyr^^^Sohiiohjal. Ie J^tjestymisgn\ päämääränä ei ollut •vfrkäaijoitten' lisääminen;-» vaan jo-k a i t e n pnolnecnJSseaensaattamiaeB vallailiilraiikonln^lUieeii toltaintau, jokaisen; pttoläeenjiteneaaMttaniy Ben riBtaraaHtoiiBe- oifceMun ' paik-licakBM Ja' «ellaitta* tehtavM tamaaa, mIIiiBv1wBl. pystyy ja mltkSt h i a voi kelilttyfi •uarempia ja vaikeampia telitSviS.'::saerittaaifBB työlait jottkkojeBpttoIaeemme asian puolelle voittamia^ Entisen jäsenistön katsantokknnan mukaan e i kannattanut mitään teh. dä, ellei ollut' j6kih:virkailija. Tuon käsityksen matkassaan aoluihin vetäminen merkitsee samaa kuin koko solutoiminnan tappamista. Vaikka tehtävä olisi kuinkakin pieni, j a vähäpätöinen, niin : tulee yrittää se suorittaa parhaansa mukaan. Monista pikkutehtä-vien suorittamisesta casaantuu suuri työ ja mitä suurempi jotrfcko ' niitä on suorittamaBsa, sitä: suurempi on kokonaistulos. M i tään tehtävää e i saa hylkiä,pienuutensa vuoksi. -': On tuskin; uskottavaa, ^ttä kommunistipuolue milloinkaan, ainakaan kapitalismin aikana^ voi itseensä sulattaa kolco työväenluokkaa. . Sellaiseen ei kapitalismin kärjistämä tilanne meille '.anna aikaa^ Motta tyoväenlaokan valtavan:' enenuniaton täytyy kommunistipuolueen aatteelll- •etti voittaa proletariaatin vallanku-moustaittelon puolelle, ennenkun menestyksellinen: taistelun suoritus on mahaollista. ' J a tuon työväen-luokah aatteellisen puolelleen voittamisen^ on puolueen 'Suoritettava koko voimallaan,' käyttäen siihen jokaista jäsenensä kykyä, olivatpa ne sitten suuret taikka pienet. TäHaisen työn suorittamisessa on jäsenistön toimittava väsymättömäs-ti. Johdon, luottamustehtäviin jou-tuneitten tovereitten, on suoritettava rintaman järjestys, : seurattava tarkoin jokaista poliittisesti merkitsevää tapausta ' paikkakunnalla, valtiossa, koko - maassa j a maailmas-tävä, fettä mies on se erehtynjrtkin Mutta erehdykseiisä ^ja -väärän käsityksensä •.salaaminen j a siinä: edelleenkin pysyminen on vaarallista. Se johtaa 'Uuteen erheellisjryteen. Ja kun niitä kasaantuu t tarpeeksi pai-, jon, ei-enää jaksetakaan-pysj^ puo^ lueen matkassa.. E i jakseta enää katsella asioita koko- maailman ,pro^ letäriaatin kokonaisedun kannalta, -vaan . koippastut^n' pintailmiditten mukaan rypemään pikkunapertelui-hin, joilla ei talostensa mokaan, ole. vallankumousta ediaftSvää merkitystä*. Vajotaan opportunismiin, mens-hevikien Iinjällei joka kriisitilantees-' sa lopulta o"ohtaa ' vääräUev puolelle tulilinjaa. Josjollekin solun jäsenistä ei. jokin kysymys ole" selvä,: n i i n , ottaa ''Hyvän Louiseii'' muis-^ toa kunnioitettu Pariisin proletariaatti on. jälleen kerran kunnioittanut yhde^ kaikkien aikain -plainehikkaimman ala-^^ luokan naistaistelijattaren / Louise MicheUn, "Hyvän Louisen'! Ja " P u naisen neiteyen" muistoa, 'rientämällä monituhatlukuisena hänen kummulleen, minkä kuniiiavartiastp-na; oli neljä Louisen kommuuni^to-^ veriä, joista yksi lausui liikutetan tervehdyksen- Köihmuunin verisen viikon y l i eläneiden, puolestal Louise Michelin hautakumpu peittyi taaskin kukkasilla, Kommunistipuolueen 'jäsenten ja kuinoukselljsten ammattiyhdistysten, marssiessa ohi hänen patsaansa, jolloin kaikui pro-; ja kaikui huutoja^: ."Eiacöön kommuuni!". Eläköön Louise!", Eläköön Moskoya!',' j.n.e... Muistopalveluksen jälkeen -pidetyssä kokouksessa koskettejj^ Ernest Girault Louise Michelin elämän pääkohtia, ^ u i s e Michel oli sydämeltään itse hjrvyys, mistä sai lem-pinimenkln •'Hyvä Louise", • mutta hän oli sitä mieltä, että yhteiskun-^ nallisessa taistelussa',eivät riitä hyvä tahte j a kauniit sanat. Kun valkokaartilaisten päällikkö mieli, maaliskuun 18 p mä 1871 riisua Pariis in proletariaatin aseista; - riensi Louise kansalliskaartilaiseksi puet-. tuna kivääri kourassa puolustamaan työläisten hallussa . olevaa kaupungintaloa, ' sillä' hänestä , oli ilman muuta sel-rää, ettei valkokaartilaisten. väkivaltaa - vastaan ollut: muuta tehokasta' keinoa kuin työväenluo-malmoita. Paitsi mokaa tavaDbiB mokailuajoin, saivat v a n ^ v ,, masti paiväsäa-<teetä- j a töMk|L^ mielin määrin.. PoKittiseHa kamjal. taan sanoi \aia. olevansa rojaKsö ja vanhoillinen, :muttä . ihmisenä vankina oli hänen siunattava vaä, jolloin bolshevikit astuivat \al. taan. S. selitti olevaiosa muiden j a koko ts^järjestehiiän syntipti. k i , j a seUtti, ettei hän nakonat sea palaamiseen yältaad. r Koko masul-ma__ menee nurin,^ sanoi -; hänj knlt-tuuri katoo, mis^.peiastus? iuia„ hänelle aelitettiin, ets vV teiskunnan sosialistinen orgaoKÖis: t i saattaisi järj^yksen sodan hä-vityksiin, ,västasi hän epäillen: ' — Ehkä, en tiedä. En ole «»55 aikani taäalla. . Mutta hän Magsi Olen" itaekin nyt proletaari, en <>.' mista mitään;-; Omaisuuteni on. t»; kavarikoituL.' ' - . ; Sitten 'sytytti hän savukkeen, heitti hyvästit J a palasi työpöytää sä äfflreen, joka oB: täynnä lehta ia kirjoja. Porvari Köuvostoliiton kirjallisuudesta Amerikalainen porvarillinen Mijal^ lisuudeB arvostelija" A . Heller, joka on peräti .;tarkasti seurannut neuyiB-tovallankirjaUisyuden kehitystä,iir. jottaa neuvostovallan' kirjälliaoodes-' ta seuraa-vaa: ^ Runoseppiä on määrättömästi. Pasternakin tyyli;OU: siro, Jeseninj Ha. jakovski y.m. edustavat sekä toa että voimaa. .:Demian Bjednli r «Jf U T Tr. ("Köyhä") oh suositun' lautoja^ kan väkivalta Jouduttuaan van^-1 kommunisti j a vallankumouksena päihdyttemia. voittajia.. Hänen vi-.^^^ PUi^j^ak; lalijakas ' taUeilija ja t^mpid ^; •• koImekyiTimenen^^i^ hen,'- mbniea^^ _ tekijä .motta palrhaat teoksensa ovat e ä e ^ i^ Tatarilaisverta oleva, i-SeifnlHna «n lahjakas kirjaiUjatar.' Hänen '^Ti-nneansa'^ vetää vertoja Gorkhi ja sen kursailemaa» i.>sille>Jcäsittelyä varten. • Sanoo haM^käsitykaeasä ja> sitten aletaan sitä joukolla pohtia; Koetetaan joukolla päästä asiasta selville, sillä mitä. suurin 'mahdoUi suus oh "Olemassa^ että ,on toisiakin^ joita sama: ky^rmys kangertaa. Tällaisessa tapauksessa on mielipiteitä vaihdettava Arapaasti j a te-verilliseSti. On eteittävä yhteisvoimin pulmiin vastauksia kommunistisesta kirjallisuudesta. Jos ei ala selvitä, on käännyttävä vastuunalaisissa tehtävissä olevien puoluetove-reitten puoleen, joilla on laajemmat mahdollisuudet kysymys perinpohjaisesti tietää j a tunteai TäUä tavalla vaikeinkin, kysymys selviää. Ja kun selvittelemistä jatketaan kylliksi kfiuan j a ; aina kun epäselvyyttä t u lee eteen, nousee koko. soluiitietei-suustaso. ; Lopuksi: opitaan' kaikissa tilanteissa toimimaan ei ainoastaan kommunistisina propagandisteina j vaan myöskin bolshevikeina. • Tällä tavalla suoritetaan bolahevi-soimista niin/ täällä kuin kaikissa muissakin Kominternin jaostoissa ja edistytään. S i ^ osottavat saavnte,. tut tulokset > ja se yltyvä levottomuus, millä kautta maailman kapitalismi bolshevismista pauhaa. Tällainen jauhaminen on -valmistumista määrätietoiseen toimintaan omasta' kohden vallankumousta' varten.- Ja' kun saatuja tietoja ja kokemusta käytetään lakkaamatta suurien joukkojen vetämiseksi• taisteluun,- missä se oppii tuntemaan oman voimansa j a riistäjänsä julkeuden ja häikäilemättömyyden ^ taistelutavoissa — oppii työväenluokka luokkana lopul-paihdyttäBäiä: voittajia, hollisensa eivät uskaltaneet ämpu:a häntä, vaan karkotettiin hänet v U u - teen - Kaledoniaan,.) missä hän- • heti ryhtyi-innolla alkuasukasten vallan-kumouksellistuttamiseen; Täten jatkoi hän yhteiskunnallista taisteluaan puolen vuolisataa tuntematta Targcnjevinkin tuotteille, koskaan väsymystä taikka pelkoa.,' Ei niiden kaikkien nimiä voi Bh- Syytettynä ja loukattana säflyi ai- teä luettelemaan. Suurin osateok-/ na hänen •kylmä;i{erinen hymynsä. ,giata on lyhyitä novelleja, jotka h»- Kuolinhetkelläan sai l u u l l a sanbi yaavat vallankumousta ja kansalais-mia Venäjän vallankumousliikkees- gotaa. Nyt alkaa kuitenkin jo ilta 1906 j a oli hänen viimeisinä' sa^ mestyä paksumpia kirjoja, kuvaten UQinaan ennustus Venäjän työväen- pitempiä ajanjaksoja. KirimQJat luokan voitosta^ Hän oli siirtomai'' ovat vielä hakemisasteella. Kuvai-den sorrettujen suhteen aivan sa- levat nSkemlään, kuulemiaan, toKe. maila kannalla kuin myöhe'inmm' miaan.- Ovat saavuttaneet .noldeB pikkukuvien ^stlpittelyssä; mestarin»- den;;. knjottanHt, sa ja osattava niitä käyttää pqolu.; ta myöskin vastustajansa voittamaan; een hyväksi, selittämällä niitä jä§e-' ~ kautta näkövinkke-nistön ja puolueorgaanien marxilais-leniniläisestä Iistä katsellen siiurille riistettyjen joukoille. Eikä siinä kyllin, vaan johdon on osattava ennen kaildcea mobilisoida kaikki puolueen voimat vetämään näitten tilanteitten myöntämien edellytysten mukaan _koko työväenluokkaa, kaikki proletäriaa^ tin luonnolliset liittolaisetkin, taisteluun liikkeelle' oikealla -hetkellä ja oikeissa merkeissä. Tällaisia taisteluita, joihin kaikld proletaariset ainekset;ja niitten, l i i t - l m i l j . liiraa. • I Italian budjetin-menopuoli -vuo- .delle 192&—27 päättyy 8,321 mii- Joonaan liiraan. Tästä summasta tulee sotaministeristön osalle 2,530 miljoonaa, meriministeristön 1,040 milj.,* -ilmailuvoimien . 629 milj. eli, yhteensä nousevat sotamenot 4,199 .miljoonaan liiraan eli lähes puoleen koko talousarviosta. .Näihin numeroihin on mielenkiintoisia knnnalli-siin ^töihin.suunniteltuja "menoja. Edellisiin on laskettu menevän 1,305 mi\). liiraa j a jälkhnäiain 1,679 Proletariaatille' itsensä uhranneiden muisto on iäinen. Muuan Suhomlinov- ' haastattelu ^liCnin. . Ja/puhuja lopetti esityksensä kohottamalla huudonr Eläköön Le^ I parempia paloja, kuin Babel, Ivaapy nm! Eläköön Louise Michell Huu- j tai Shisköv; Useita näistä ei,-voi t o , paisui monitahantisen raataja-1 kääntää anglosaksilaiselle yleisSDef joukon valtaiseksi jylinäksi, xnikä. arvelee kirjpttaja; ovat Uianto^^t,: päättyi "Kansainväliseen" ja "Kes- kaunijstelemattomat, täkää, toverit!", - Tieteitten, varsinkin yhteiskOHia-tieteen j a taloustieteen iflalla IttOr i daan Venäjillä^: nyt uraannrtarä teoksia, v i^ miskunhan ; aarteeksi, kuten Raion Tasavalta ta^^ te- bn i n u i t f ^ h : ; ^^ teen v^dajlai^,^^^^,^ I^^ historian, Rjäsanov yMarxtu Badek kansainvälisten sulitbeiden j a Shnnr-jevvallänkrihiousliil& eitten alalla ee-kä Trotski, jolle mikään ala «5 ole •'vieras.,;:; - Kustaiintiidiikkeita on s^ että eri laitosten jsi yksityirfä K^M-v Valtion kustannusliike, fGoasdat" on jo maailman- ^ n r i n . Se juDo-see kirjoja, kirjasia, kuvia, karttoja j a aikakauskirjoja' joka alalta. .V; 1924 julkaistiin 900 Äiilj. Tiidosta, joidenkin kirjain painos ollen 300,- 000 ja enemmän;' vJo^ ti julkaiseie Irirjallisuntta omalta alaltaan. M5ämöiii:^^V^^^^ Marx.Engelsin, . • tenin-Institantti (joUe. juuri- y a l n n ^ komea talo Mpskövassa) KommuTiistinen^ Akatemia. Heller sanoo, että Meskpvässa on -vannasti,.> i^tä monta,kirjakauppaa kuin I>on-töossa oh baareja j a New Yorkiasa soodatarjollnja. " Kuten lennätintiedot ovat ilmot-tarieet, kuoli äskettäin ent. tsaarin aikainen sotaministeri Suhomlinov Berliinissä. Hänet taomittiin Koreuskin aikana : jutussa, joka oli pantu vireille - jo vuosia aikaisemmin, pitkäaikaiseen kuritushuone;: rangaistukseen valtiopetoksesta ym; rikoksista, joihin hän oli tehnyt i t sensä syypääksi V maailmansodan aikana. Kuolemantapaukien johdosta palauttaa "Politiken" mieliin haastattelun, joka v; 19X8 oli j u l - kaistana lehdessä, ja missä lehden edustajat kuvasivat kohtaustaan Suhpmlinovin kanssa Pietari-Paavalin linnassa. . . Suhomlinov - oli kookas j a komea mies, muhkein hiuksin ja viiksin, iausutaan haastattelussa. Hän on oliut vangittuna kolme, vuotta, on 70-vuotias, , mutta näyttää vielä joustavalta henkisesti ja ruumiillisesti. Vankilaolosuhtfiita koskevaan kysymykseemme vastasi hän, että ne olivat nykyisin niin siedettävät kuin ne saattoivat olla van-lalle sotilashenkilölle, joka on istunut 50 -vuotta hevosenselässä. E-ämä -vankilassa pii bolshevikihal-innan aikana tullut paljon paremmaksi kuin mitäAse oli ollut tsaarin ja Kerenskin aikoina. Viimek- Juttutu^^ Pomiai^uttuja p n i^ aikoina p^onkin,^^ötenkin siihen ^ kaan, kun allekirjöttanutkin oli vanhassa maassa eikä tiennjrt tästä C*^ si mainittuun aikhan olivat b l o s u h - , t a o n t e i v a a l l i s t a natiniia. teet olleet kaikkein takalimmat.' Pon^nAeitto. oK tyylissä aihen M-hän kun ei saauut ottaa v a s t a a n i ^ ! ' - , Bobrikoffikin meinattan ^ vieraita, ei saanut sanomalehtiä ei- f^™^^ " ^ " ' ' i lt kä harjottaa kirjevaihtoa. Nyt si- ' ^ ^ ' ^ hunttausmaiHe, ^f^^ tä vastoin sai hän joka päivä tavata Pommin olevan ^^^}^ vaimoaan ptiolen L^Z ZT7Z\-^'^''^^^^^.^^ *!L^C kopissa taikka kävdytmmoL. SS 7 " ° S io,-n {o ioi.«a u- . -r? ' Jaan. Siten säästettun rahaa, ^ ^ ^ ^ ^ ^ " Ä t i T Ä Ä •
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 25, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-02-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260225 |
Description
Title | 1926-02-25-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm 4 Toristmna, hehnik, 25 p;nä—Thur., Feb. 2 5 , 1^
V A P A U S
H^ffVffc»» sttoBuilalsen tfMstASn flanenfEBnnsttsJa» fliiu»>
tgy SodbittTsta» Ont., JOJCB tiistai, tozstai j a Imian&L
f o' T o i m i t t a j a t:
& G. » E IU H. A . ROUVINEN.
' ; VAPA0S OJbextfy
m» oatar oraan of Finnish Worke» in Canada. Pob^
te Sndlnny, Ont., «rerjr Taeeday» Tbnnday and
t^S»eä at the Post OUioi Department» Ottawa,
a»=i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-02-25-04