Vapaus, December 20, 1923

              igy BuSlbmm, Out, joU iilstai, toret&i Js Isasntsi.
0]M a&AlX . B. G. I7SIL
Vastaaya * Tofanltasapnlaincn.
V A P A U S ,
( L i b e r t y)
T&« only oTgmoi Fianieb Workera in Caneda. Pab.
Ilsbed in Sadbnry, Ont, every Toesday, Tbnrsday and
Adrertisittgrates 40c per coL incb. Minimom charse
ioj ejnfije insertion 76c. Discount on atandinsr advertise-nent
The Vapaus is the best advertidDS medium among
the FinniAPcople in Canada. ^
Vapauden konttori'ja toimitus/on: Liberty Building
Lome St, Puhelin 1088. Postiosote: Box 69. Sudbnry.
TILAUSHINNAT:
eanadaan yksi vk. 14.00. puoli vk. 12.25,.kolme kk.
51.60Ja yksi kk. 76c.
Thdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk.$1.75.
Tilauksia^Joita «i seuraa raha, ei tulla lähettämään,
yaitsi asiamiesten joilla on takaukset
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen'
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä. ,
J. V. KANNASTO. Liikkeenlioitaja.
Ilmotushints kerran julaistuista ilmotnksista 40c
palstatuumalta. Saurista ilmotnksista sekä'•ilmotnksista,^
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmötuk«et $2,00 kerta h 5Qc lisää jokai,
seita muistovärsyltä.Nimonmutttosilmotukset 50c kerta,
81.0,0 kolme kertoo, ^vioproilmotukset $2.00 kerta,
S3.00 kaksi kertaa. Svntymäilmotukset $1.00 kerta. Ha-lutaantietO'
ja n!:oteilmotuksct 50c kerta, $1.00 kolme
kertaa. TilapäisilnTotuksista pitää raha seuratajnukana.
> Tiistain iehtpen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
len^Jntainn.f^rstnin lehteen tiistaina ja lauan-tP^
r, M , ' . / . « *r,^>9tf''ns> kello 3.
. T?pp'*«t"-f"' "t the Post Office Department, Ottaiva,
gc f - P A n - » r»!"»» matter. • •
, Joudutaanko .VenäjäUä uudelleen
kapitalismiin
' ti ainoastaan porvarillisissa piireissä, vaan m^ös*.
kin työläisten keskuudessa on yiime aikoina kiinnitetty
vakavak' huomiota kysymykse^lje merkitseekö neuvos*
' tohalHtuksen uusi talouspolitiikka , Neuvosto-Venäjän
hiljalleen kyikemista kapitalismiin, Vai onnistuuko neu-vostohallituksen
lopultakin pitää kapitalistiset liil^elai'
tokdet ja> yritykset kontrollinsa alaisena ja kommunis-listen
päämäärien paMuksessa. Tästä kysymyksestä
kirjottaa tunnettu amerikalainen radikaalinen aikakaus-kirjäililja
Lincoln Steffens Venäjällä tekemiensä ha-
^ vaint(yjen perusteella m.m. seuraavaa:
Neuvosto^Venäjä omistaa ja kontröUeeraa kaikki
ne omaisuudet {a edul, mitkä muissa maissa «omista­vat
» ja l^ontrolleeraavat valtion. '
Tämä lyhyesti sanottuna, oli se vastaus.minkä minä
sain viinle lokakuussa Venäjällä, niihin tatkeimpiin ky­symyksiin,
njitka johdattivat niinut sinne. Minä halusin
tietää tarkalleen kuinka paljon omaisuuksia ja valtaa
vallankumouksellinen hallitus on takavarikoinut ja pi-
, tänyt hallussaan».
Tama olt minun kolmas vierailimi, Ensimäinen vic;
^ railuni tfapaiitui suuren muutoksen alussa — maalis-ja
huhtikuulla,-1917.'Miljukovin ja Kerenskyn hai-
Htus, joka oli silloin virassa, otti .haltuunsa sangen
vähän muuta, paiui halHtukäen ja'hallitukset! omaistlu-
M. ' ' i' \
.-'•'Mutta työläiset memvät- pitemmälle. He viskasivat
vanliat omirtöiiat ja liikkeehhoitaijaf ulos, moijista feh*
^liista, joita nämä yrittivät pitää käynnissä. Työläiset
perustivat'neuvostoja, jotka käyttivät' Hallinnollista
valtaa,.kilvoitellen tässä suhteessa'Miljiikovin; jii Ke­renskyn
hallituksen kanssa. Mutta' tämä oli ainoastaan
alkua sille mikä seurasi jälestä.
Vallankumous tähän asti oli ollut pelkkä poHit;
tinöj inuuros'eikä ulottunut poistamaan yhteiskunnal-
'lisiä Vääryyksiä erkä nykyaikaisen valtion vikoja. Yh-dysvaltaih
hallitus tunnusti MiljuVovin ja Kerenskyii
jinllituksen, ja^e mitä Yhdysvaltain hallitus.on taipui­sa
tunnustamaan tässä valfankumouksessa, ei ole ensin-
.kaan .vailankuihou^., ' \' j
Minun toiijen vierailuni tapahtui kdyäällä 191$.
Tällöin olivat bolshevikit takavarikoinee!, .pidättäneet
ja keskittäneet kaiken vallan ja .julistaneet kommunis-min
päämääräkseen. Tärta merkitei todellista, talöu;
dclli^ta vallankumousta. Voiko se säilyä? Voiko se
uMten^tya?
. Olosifliteet olivat sangen' huonot. Vallitsi sisäl-lissota
ja sota ulkovaltoja vastaan. Parhaat vallanku-möukselHsel
johtaijat,' parhaat' työläiset ja talonpojat
taistelivat monilla rintamilla, iduu osa työläisistä työs­kenteli
heikon ja joskus pelollfseh johdon alaisena,
Tuotanto oli alhainen. Kansa tuli nälkäiseksi. Kai-kilta
oli alimittaiset annokset. Tuli kyseenalaiseksi,
voiko Punainen Venäjä säilyä ensinkääri.^
Ja lopuksi, kun tämä kylsymys oli saanut vasta­uksen
sotatantereilla, jolloin me ulkopuolisetkin kuu­limme
ja näimme, että punainen armeija »voitti kai­killa
rintamilla, kaikki sodat, mikä takasi Venäjälle
elämän ja poliittisen itsenäisyyden, tuli kauka nä­länhätä
ia miljooneja ihmisiä kuoli.
' Vepäjällä väiteltiin silloin kysymyksestä, voiko
kommunismi säilyä. Neuvosto-Venäjä oli turvattu, mut-ta
voiko kommunistinen valtio pysyä pystyssä ja hoi­laa
kaikki omaisuudet ja liikenteet, miBcä. öli talcava'
likoitd yksityisiltä omistajilta?
Näfliin kysymyksiin annettiin ristiriitaisia vasta­uksia
kaikissa raporteissa ja mielipideilmaisuissa, jot­ka
olivat omiaan levittämään yleistä^ epäonnistumisen^
häviön ja antautumisen .'henkeä,
«Venäjjä on palannut takaism kapitalismiin», lausui­vat
oniiettomat punaiset pessimistit, ja iloisaksi käy­neet'valkoiset
optimistit lausuivat:'' Venäläiset tulevat
jäikiinsa».'
Minä matkustin niihm aikoihin yhdestä n! k. rau-hm
konferepssista toiseen, joissa valkoisten hallilusten
« B o l ^ ^ t harjojtisvst lukettl vsnhsao hptSm ta*
paan», hs lausuivat. Ja ceuvostohalHtuksen ^aslajsi
Genuassa ja Lausannessa eivät kieltäneet täta.
Päinvastoin neuvostflliailitus ilmoitti uuden talous­politiikan
merkitsevän «perSintymieta» ^doUomasta
kommunismista, ja taman «konsesstonin» perustalla
anoi poliittista tunnustui^ ja kauppasuhteiden solmia-mistä
kapitalististen maitten kanssa^
Mutta neuvostohallitus d saanut poliittista tunnus­tusta
eikä myöskään kauppasuhteita.
KapitaliSstiset hallitukset eivät nätaväsli uskoneet
omaai^ propagandaansa että Venäjä on «palannut ta­kaisin
» kapitalismiin.
Kaiken edelläolevan johdosta minun tämän vuoti-senmatkani
tarkoitus oli hakea vastaus tuohon ylei­seen
kysymykseen, mikä vaivasi valtiomiesten päitä ja
mika vaivasi ^monia > muita^ nimittäin paljoidcoNeu-vosto-
Venäijä on luovuttanut ja paljonko se on säilyt­tänyt?
Ja nyt tosiasiat vastaavat, ettei Venäjä ole antaniit
ylen mitään, se on pitänyt'hallussaan kaiken mikä oh
tärkeä taloudellisen ja yhteiskunnallisen vallankumtf-uksen
loppuun suorittamiseksi.
Käsitelkäämniie niistä • muutamia yk8ityisk(^tiai'
Neuvostovaltiolla on omistus kaikkiin maihin ja; r^'
kennuksiin, kaikkiin luonnonrikkauksiin, metsiin, kai
vobiin ja mineräale3iin,kaildcein suurliikkeisiin, suu
riin tehtaisiin ja suuriin koneistoihin teollbuuksissa
kaikkiin yleisiin pankkilaitoksiin, jotka ^ontroUeeraa'
vat {lääomaa ja * luottoa, kaikkeen liikennelaitoksiin ja
lopuksi sillä on valta ja kontrolli kaikkeen poliit­tiseen^
taloudelliseen, rahalliseen j^ yhteiskunnal
seeh, uskonnolliseen ja kasvatukselliseen elämään ja
laitoksiin,
Kaikki missä neuvostovaltio on v,tehnytvmyöh
nytybiä, sisältyy: ^
Ensibi, talonpojille: maan hallussapito-oikeuden
myöntäminen jokaiselle maanviljelijälle, perheelle tai
ryhmälle, sillä ehdolla, että he työskentelevät siinä;
maksavat verot j^ vuokran, ollen talonpojilla oikeus
myydä ylituotanto avonaisilla markkinoilla.
Toiseksi, kauppiaille ja pienille liikemiehille: väli
aikainen, kontrollin- ja korkean-verotuben alaisena
mabun. alaisen ostaa talonpojilta heidän ylituotan
tonsa, ja 'sitten myydä liiiiä ja muita, tuotteita, kutei
ruokani, vaatteita^ maantalouskalujay.m; mitä kommu­nistinen
valtio ei ole vielä valmistanut tehokkaasti kär
sittelemään ja jakamaan.
Kolmannebi; kapitalisteille ja suurille liikemidhiU
le, venäläisille ja ulkomaisille:Ikonsessioneja Veifäjän
luonnonrikkaubien kehittämiseeni ja , erikoisia. liikeoi-keuksia,
termeillä, jotka sallivat heidän harjottäa, Iii
kettä suureilla liikevoitolla, josta palkkiobi heidän:on
maksettava verot ja vuokra. Tämäjapähtuen kuitenkin
ehdoilla, a) hallituksella on oikeus hallintoon ja voit
töihin; h) omaisuubia on' jatlöivasti parannettava ja
kehitettävä; ja lopullisesti c) omaisuudet jan pal^utet
tava'hyvässä järjestyksessä > ja vahingoittumattomina,
valtiolle, jolla kaiken aikaa "on omistuskirjat niihin.
Neljännebji työläisille ja talonpojille: poliittista ja
teollista valtaa, jota heitä rohkaistaan järjestämään'
ja kehittämään, harjaantuabeen täydelliseen demok
raattiseeni8uvert!niteettii;i,;r- mikä tulee ;ottamaan tu­levaisuudessa
nykyisen väliaikaisen valtion. paikan;
, Tällainen, näin muodoin,' on venäläisten itsensä
vastaus^ Venäjän kysymykseen nähden^ ja he.näyttä­vät
olevan si&en sangen tyytyväiset. He työskent^e-vät,
he tuottavat; ravitsevat itseään ja toimittavat ja
koaah näissä oloissa, kaikkialla ilmeten nousun ja
edistyksen tunnelma. Rolhkeus ja toivo ilmenevät^^^^^^^P^
naisella ,Ve;)äjällä, kun. sitävastoin Sabasta, Itäval­lasta
ja muista valkoisista maista täytyy matkustaa
Venäjälle löytääkseen toivoa, Nämä maat luisuvat alas­päin,
kun taas Venäjä nousee ylöspäin,
, Ja Venäjän perustae^ssa taataan tie edelleen kehi­tykselle,
Ollen vallankumoubellinen alkuperältään, se on
myösldn vallankumoubelJinen hengeltään ja olemuk­seltaan.
Sitä laatiessa on otettu, huomioon että Vena
jä ja Venäjän Itansa on kehityksen alainen, että he
mahdoMisesti haluavat siirtyä nykyiseltä asteelta toi­selle
ja piin, edelleen toisille' asteille, ja että nykyiseen
yhtejskuntaJ8i'jeslyk8een iovdltu^ organisationi, ei saa
olla määrätty, vaan päinvastoin; helposti muutettavis­sa
blevaj niin rttä perustuslaki, ja yhteiskuntajärje
telmä voidaan muuttaa kansan ikasvamisen ja toivomus­ten
ja kykyjen mukaisesti, . . ^
Neuvosto-Venäjä on edistyvä laitos,. nopeasti -edis­tyvä
v ja voimakas.- Pääasiallisin tyytymättömyys Venä
jällä ilmenee nuorten; kommunistien keskuudessa, jot­ka
pdtottelevaluudep talouspolitiikan «peraäntytäis-ta
» ja haluavat jälleen heti täyttä kommunismia. Niin­pä
eras heistä tulkitsee lieidän kaitsantokahlansa seu>
raavasti:
«Seuraava vallankumous Venäjällä tulee olemaan
kommunisteja (vanhoja) vastaan kommunismin puo­lesta.:^
Pääasiallisesti'ja yleisesti kuitenkin; venäläiset^ ovat
lyhy^ti sanottuna tyytyväisiä vastaobeen näiden, min­kä
he voivat antaa meidän kysymykseSIemme.
. Mutta meidän kysymyksellämme on myöskin ame­rikalainen
ja yleismaailmallinen - tausta. Ja venäläisten
vastauksella on myöskin amerikalainen vja yleismaail­mallinen
merkitys.
«9 -
—^ Lui^kaanpe joku silmäys. kistoriaan: aina^ on
uusi, ylöspäin kohonnut yhteiskuntakerros luonut oman
kulttuurin, mutta aina on se ainehiston siihen ottandt
edelliseltä kulttuurilla Hengellii^en sääty antoi har­maan
keskiajan lupstarikonluissa hengenaaiteensa äat&
iston, pojille, aateli jätti kulttuuriarvonsa porvaristolle
>ssItiom!e3iet |s diplomaatit julistivat, että venäläisetjlBinnen ja 19:nnen vnosisadan vaihteessa. Ja nyt työ-i&
onaaneefc^. |Väki ottaa haltuunsa porvariston jättämän perinnön;
Näyttää «Itä kuin ryhtyessämma
etsimään ihmisyyskäsitteen 'jtuja,
ensimäisiä alkuvaiheita, täytyisi ne
olettaa syntyneiksi jotenkin saman*
ajkai^sti kuin ensimäiset idut maa
ilmaq» ja elämänkatsomuksen muo*
dostomiseen.
'Mitkä ovat ne alkusyyt, joista yl­lämainitut'
kolme 'käsitettä ovat ai­heutuneet,
ovat lähemmin arvatta*
vissa kuin todistettavissa. EdeUeen
mitkä vaikutteet -antoivat alkusy'
säyksen inhimillisen ajattelun ' syn­tymiseen?
— Emmehän tieteemme
nykyisellä kannalla oSIessa voi vielä
todeta onko eläinmaailmalla minkä­lainen
ja miten korkealla -kehitty*
nyt sleluelämä, olevan ymmärrys.
Tiedämme vain varmuudella sel­laista
olevani Or&o sillä ymmär-rybellinen
- sieluelämän jatkuva^ ke­hitys,
emme voi todistaa; idutta uen-tatessamme
maailmankaikkeuden
'kaikkialla .vallitsevia^ja yhtäläisesti
vaikkakin 'näennäisesti , eritavalla
vaikuttavia olevaisunden lakeja; ja
tunnustamalla synteettisrbiolooe^sen
prosessin^ 'kehityksen; elämän, eamo^
jen lakien alaisena samasta alku-syystäj:
tapahtuneen kchkeymisen
täytyy' meidän luopua siitä itserak
kaasta käsity^estä, että,Vain ho­rna
Äbiens, ajatteleva ihminen, yk­sinään
omaisi' olevaisuudessa jär^
keismyrräyksen.
iKuten; sanottu: emme tuskin vo:
milloinkaan sukeltaa .muinaisuuden
syvyybiin, • joista saisimme tietoi­suuden
: milloin ja \ mistä>! syystä inr
himiJlisen i ajattelun ; ke^hitys . alkoi
Mutta mihin se johtaa^ mitä kohti
se pyrkii, siitä vpirame historian- ja
elämänilmiöiden r keskeisellä tutki­muksella
vetäk muutamia riidatto­mia
johtopäätöksiä.
Ihihinen sisäisessä olemubessa' on
niinkauvan kuin inhimillistä, vilje
lystä voimme ajassa taaksepäin seu­rata
— ehkä noin 5b-tuhatta vuot­ta
- r jo asunut, eetillis-esteettistä,
se, on:' muotoihin, pukeutumaan
pyrkivää, samalla eristäytyvää että
yhtenäistyvää; ympäröivien luon-f
iioniImiöid<en- ja voimien johdosta
ja jpa^^ittamanja muodostamaa vei
Vollisuuden,, vastuunalaisuuden ja
yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
V lOlIen näistä sieluelämän kolme&-
ta,, köiko .orgaaniselle, elimelliselle
elämälle y^hteisesta kohteesta yh­teenkuuluvaisuuden
tunne voimak­kain
-tekijä • yhdessä velvollisuuden
tunteen! kanssa kehittämässä; ihmi
sen esteettistä pyrkimystä,=kun taas
vastUualaisuuden tunne oli enem-:
märt eetillistä.
Ja' niiden joka hetki eteen astu­vien
musien ja .yleväin ihmeiden,
loita ihminen kaikkialla kohtasi ~
kohottuansa johdonmukaisen ajatte­lin
'tasolle, elimellisen tuntemuksen
JIasta; tilasta, jossa todennäkisesti
kasvikuntakin jo näyttää olevan,
^os sellaisen .kieltäisimmekinelotto-'
malta aineelta, mikä muuten on epä-ohdonmukaista,'
ko^ka elotonkin
aine synnyttää;-määrätyissä'olos;uh-teissä
aina' jatkuvasti elimellisesti
untevaa elämää; kasvistoa, bakte-teita,
ba^illeja^ j.n.e^ .Siis: kohot-uansa
ihminen tuolle asteelle-olivat
länen jokahetkiset s havaintansa vai­kuttimena
synnyttämäätT kummas-usta
ja pelkoa. Juuri nämä teOnjät
olivatkin ehkä ensimäinen. tunne ih­misen
tietöelämän alalla jA todienV
näköisesti alkukiihotin johdonmu­kaiseen
ajatteluun.
Ja tämän johdosta muodostuivi;^
kunnioitukseii /' Ija hartauden kasit-eet.
Oli i m^. ollen vain askel hy­vän
ja pahan tuntemubeen. Hyvä
miellytti, paha jpeilottL Syntyi ju-malakäsite
ja sen eriniminen Vasta-rohta.
— Meillä esii^. seemiläisiltä
alhattu perkele käsite, — ' '
Mutta samalla tuon jlevän, suu­ren
ja käsittanlättSihän sekä pelkoa
tuin 'myöskin | kunnioitusta ja haiv
tantta synnyttävän ohdBa ilmeni
paljon mykkää voimaa, joka synnyt­ti
igalvomisen jhalna ja synnytfi 1»'
ten tiedottomasti kauneuden kai­paavan
kasltteeii, .esteettisen tun­teen
iniunulIiseM siehieTämSän.
naisia fiivoja, vaan l ö ^ e n ^oi esn
parkiten'tolia ymmaztSjsSEa kun
saapuu katsomaan taas tisttaf kap»
paletta. Se näytellään Soosia ena<
maisen ja viimeisen kenan»
•...••1 , ••/•••
Ja sitten se «Ontuva Leena fa
vinosilmä Viku». KyHa totisesti pin
tää olk jumo, joka e! vaan naura
kun i ^ e -Leenan näyttämölle On
sitä katsottu kaikkia siellä,, vaan
Leenan näköistä immeistä ei vielä
ole siellä ollutlja kun, se Viku vier
tävä on ^sitten sen spulaisena, niin
silloin ennä ilo käy. Joka saapuu
sitä katsomaan ei varmaan tule 'a>
tumaan. Hinä vaa;> sanon> että sen
joka joulupäivänä. syö ^isin öljyä,
ei ole,hyvä tulla ollenkaan, sillä hil­loin
saa pidättää itseään liikaa nau­ramasta,
joten ei voi huolehtia muis­ta
asioistaan.'
Vaan yiimebi alkavalle vuodelle
on. jätetty kaikkein arvokkain näy-telmä,^
nimeltä «ElSmSn alkopadbl-lav.
Sen nimi jo osottaa, että siinä
on sisältö sellainen^ ättä ,kukaan ei
halua jäädä sitä katsomatta, jos
haluaa nälhdä mitä tapahtuu nykyi­sessä;
yhteiskunnassa, joka on tämän
bppaleen sisällössä kuvattU'- niin
selväpiirteisesti ;'että l sen voi jokair
nenvkasittää kun vaaii saapuu kat­somaan.-
Yleensä on juhlat' valmis­tettu
toisillekin illoille siihen ta­paan,
että. ei varmasti kukaan ala
nukkumaan/, keslcen, sillä, niistä .ei
ole unhoitettu pois humoofiakaan ja
samalla on - pidetty silmällä, että
on . myöskin hengen ruokaa' sellai^
sillekin rjotka haluavat nähdä ^ ja
kuulla opettavaisesta ja arvokkaasta,
ohjelmasta. ^ ^
rSisäänpääsymabuista ja( ajasta
pääsee selville paikallisista ilmotuk-sista
ja Vapauden 15 päivän.^nu-merpsta.
•— E. K.
lOrj. KMSLO WAat
Asiomie&iUe l«!>et«tSSo eiioS ti£iirf„s
Maiaitaa »im MOBMA
v«tda teMajtta '?^t^^^, «Neljoa troo&a «iluuu» on kyHin **'*«»riac>^
«ollinen» feiertäiaSton, «orana. 2 *^«««ieUirt^oÄ
: «OB »ihdoiakia «ki;lä«at5a ldrjaU,W.„L^ .„
ja caneomia toi m^Sb^mädron ^Stä"'
snorla osa kanoafiMae jSseaieta pyhSnS ^^l^^ ^
Eri pjttapniita
NIPIGON, ONT. .
Osastomme toimi iltaman 'Suo
Jdessa! vang^ittujen Suomen Työvä
enpuolueen jäsenten puolustustais­telun
rahastamiseksi, joista puhdas
tulo oli $35.45, joka läheiettiin asi
anomaiseen paikkaan Suomeen lä-hetettäväbi
ja' samalla kertaa
myöskin lähetettiin . 'keräyslistoilla
kerätyt rahat iSuomen punaorpojen
hyväksi, summa ollen $27.55.
Port M n r , Fort Wiani ja ympäri^^^^^^
^ VajteHdea autistoimisto Port Arthurissa li« u n
mujtossa myydään kirjallisuutta ja rihkamaa ;äl^f!f-^^?*• 'f''>
ja.kaikkien puolnelehtien tiUubia, SSh^^/Xa^^^^^^^^^^^^
LIIKkEEN .MU.UTTO
• X 3 !
Jouia 'tttbetaa.' 'liliinktiin jokainen
on nähnyt Vapauden 15 päivän nu­merosta,
vietetään W. P. osaston ta-oUa
oikein rennot juihlat .Entinen
ukko sanot, että kun, kerran joulu
on ,niih paistapa' akka toinenkin si­lakka.
Samalla tavalla paatti jou-qjuhlakomitea,
että juhlitaan ko­konainen
viikko ja vähän ralpiaa Ii
T. k.'25 pr siis' joulupäivän iltana
on yhteinen*' avustus-; kukkrf- ja päsr
ketti-iltama John Kari vainajan las­ten
vaatetusrahaston kokoamiseksi
Sisäänpääsy tähän iltamaan on 25
senttiä, paitsi ne, jotka tuovat tul­essaan
kukan tai päsketin, pääse­vät
vapaasti. , ' .
Sittea -vielä saaa huomauttaa, etn
tä olen, kuullut lasten aikovan toi­meenpanna
objelmailtaman uuden
vuoden aattona t.k. 31 p. Se onkin
oikea, ajatus, että aletaan uusi vuo-,
si, uusilla voimilla ja uudella innol-a,
heitetään hiiteenr kuhnaileminen
a nuhjaileminen ja ryhdytään taal­akin
ripeään' toimintaan kaikki työ­läiset
yhdiessä yhteisen asian ja e-dun
puolesta, yhteistä viholUsta vas­taan.
., .
Tämä Nipigoa on ollut ennen oi­kein
vilkban toiminnan paikka, en­kä
vihmettele, vaikka tämä .vieläkin
muodostuisi sellaiseksi, öillä''tällä
ympäristöllä on paljon' työläisiä, jos
le; vaan, 'heittävät keskinäiset suun-takahnaubet,
.saivartelut ja hiusten
lalkofflisopit. syrjään ja ryhtyvät
bikella) voimalla ja tarmolla kehit-tävääu
työläisten itsetietoisuuteen
k^vattamiseen. Sileidän työläisten
äytyy oppia, oppia paljon ja vai­keinta
tässä on, se, että meidän täy
tyy itse itsemme opettaa, sillä ka
pitalistiset oppilaitokset eivät ole
yöläisiä varten, joten ainoa m&h
doUisuus meillä työläisillä on kehit­tää
itseämme ja tovereitamme kes­kinäisen
yhteistoiminnan kautta; sil­lä'
tietämättömyys, josta meidän tn-lee-
oikein yhteisvoimin pyrkiä va­pautumaan,
on aneidän suurin vi
hoIGsemme.. IBIe työläiset emme kos­kaan
Itsetietoisesti tapipele omia etu-^
jamme vastaan ja /^idlloln kun täl­laista
ilmenee; ItuomataÄTK se :aina
erehdy^bebi. ,.iCtavä "kyBä.^ mutta
täällä iN^igos^akin ^srjotetaan -täl­laista
erehdystä. Sellaisen JkSsityk-sen
nuha ainakin saan' suta, että
taalla öhhrat järjestyneet 1;yölälset
lukeutuvat 'ja toinävat^^M^
siaan Vastustavassa rylunäs^. Jos
jompi -kumpi näistä f ryhmistä toimii
tinkimättömästi 'työläisten, etujen
puolesta, niin silloin.toisen tSj^yy
poiketa tästä säännöstä, lila harjote^
taanko tässä erehdystä se' olisi'adia,
josta meidän pitää s ^ a Vantaa^ sei
vyys ja ennenkaikkea toimia .sii­säksi.
hen suuntaan, että me «mahdk^iäm-
Ensinnäkiu alussa näytellään ar- man pian- tulisimme saamaan siitä
vokas kappale «Kno kahleet aatuta-jselvän, ^ika <:heittäytyä väljnpltämat^
vat». Se on sisältönsä vuoksi' arvo- ItSmyyden" uneen, s^ä työläisten tu-kas,
että jos alkaisi sitä jehdessäj Iisi lo ryhtyä käyttämään omia ai»
selittämään, niin se täyttäisi koko-.vojaan. X.
Vapauden sivuliike on
muutettu uuteen paik­kaan
316 Bay St. (Osas­ton
tälon alakerrassa).
Jokainen 4 joka on kir­jeensä
ösottaniit Va­pauden
uutistoimistoon
on otettava, tämä huo­mioon.
^ j
Vapauden uutistoimisto
Port Arthur, 316 Bay St
. Paljon '.puheeaaifaetta^, antanut
Lookwoodin juttu alkaa selvitä, sil­lä
hänet- olisi' taas,''pitänyt vapgit-tamanPicfordissa,
•Michiganissa ja
tuodun^ sieltä Soohun, josta bänet
tullaan edelleen kulettamaan Ta-rontoon
oikeitteen., IjOckwOTd
kasi: höyrylaiva iHuronicilta tässä
muutama viikko sitten^ matkalla Du-luthista-
Port Arthuriin. Oman ker­tomuksensa
perusteella oli hän pii­loutunut
kolihuoneeifeen ja sieltä
hiipinyt ulos silloin kun laiva si­vuutti
Arthurista, mennessään St.
Marys kanavan, hyppäämällä me­reen
ja uinut lähellä' oietaan saa-ree;
n ja siitä vedelleen^, mannermaal-'
le. Nyt pideföän värmaiia, että hän
ei enään «pääse karkaamaan. Lodc-wood
on entisiä Toronton ipoliiseja.
da. paljoa piihimu siitä hyvästä
ajasta, joka nykyään i)itäisi olla,
etenkin metsäteollisuuden alalla;
mutta paljoa Oli jo miehiä jouten
jotka eivät ole tilaisjiudessa mene­mään
töihin,' sellaista on se Hyvä
aika^ josta uiin' paljon puhutaan.
Siirtolaisia puustataan. paljon tä­hän
maahan nykyään Europasta
juuri samaHa ijuustatibella, että
täällä on nyt hyvä aika, ja mitenkä
käy, he pettyvät surkeasti, kun tu­levat,
tänne ja eivät täällä aukenö-kaanvne
hyvät tilaisuudet mitä,ovat
kuvitelleet tänne tullessaan. On
useita esimiBrkkejä'. jo tästä. Tämä
panee joukot kylläkin kapinallisek;
si ilman mitään kiihotusta, eikä
sitä voi liioin Mlitus' estää millään
muulla kun,antamalla työläisille mi­tä'
ne vaativat. - ^
Osastoa ausi talo valmistuu jo ja
avajaisjuhlia pullaan pitämään 22,
23 ja 24 (päivä joulukuuta.^ Ylä-kertaan'tulee
haafi näyttämofneen,
joka tosin tdee olemaan ainoas­taan
.väliaikainen, aläk^rtkan tulee
ravintola, jonka oA. vuokranneet o-suusruokaläh-
Tarmon pojat, joksi
he itseänää nimittävät sekä samalla
lupaavat tyydyttää ruokailijoita. Sa­moin
tulee ;alakertaan Vapaudu si­vukonttori
hirvin valoisaan kulmaan.
Vielä unohdin 'saUoa, etta yläker­taan
tulee myös osastoHe .ioktttupa>
joka tulee^ olemaan aiiia ' päivisin
anid, lalnaldifjas^ mahdol&esid tu­lee
myös alakertaan sijoitetubi'ja
Toronton noiisia
Valapatto on seuraava Kapsa!»
joka esitetään osastomme näySj^
seuran toimesta. Silloin M ta»
kansainvaellus haalille. Vaikka ka^'
pala on seitsemässä muutoksi» :
silti on pääsymaksu vain 50 äentiiä
sotaveroineen. Missä niuualla kuin
Torontossa annetaan näin halvalli^
nähdä maailman kuulu . näytelni':
Olemme siinä onnellisessa tilaisun.^
dtesäa, että saamme taas nähdä ai-1
van uusia näyttelijöitä, joten jokai.^"
sen velvollisuus on tutustua lieihij.'
kin. Ja muistakaa, kappale on pit-'
kä, joten on alettava täsmälleen ll>'
,8 illalla. Pitempi puhvaus on tar-/
peeton, sillä Icappale' puhuu
puolestaan. Tule, katso ja ibet-tele.
Ferner.
SO. PORCUPINE, ONT.
Vijme osaston kokouksen» TaHt-,
tiin ensi puolivuodelle johtokoiim
ehdokkaat. Joulukuun 23 p. oii PDIK''
livuosikokous, jossa tulee viibuB-;
jain valinta. Saavutaanpa silloin oi- ,^
kein joukolla kokoukseen josa tj-i
lee esille, paljon muita tärkeitä ui-oita.
Viime kokouksessa oli mjoii^
äänestys ylimääräisestä verotobei- i
ta osastomme jäsenien keskud*,
sa haalin rahaston kartuttaniseli-J
Äänestys voitti kahdella kolmaniES-,!
osalla, maksun puolesta. Äänes^jiä :.vl
'<>li noin nelisenkymmentä, fiiii M - >
k i ipiespuoliset jäsenet paitsi työ­kyvyttömät
joutuvat maksamiäu
ylimääräisenä veroa haalin rakm-nusrahastoon
^S.OO, joka on suori­tettava
jäsenkirjuriDe jjulu- ja l ^ ;
levän tammikuun ajalla..
J o k u ehkä tuumii, että jopa rap-;
sasivat raskaasti,; vaan. iun tietää,^
että se oli suuren enemmistön lai­tos
j a kuulee että jokainen sennse-::
lellään maksaakin,, kun tietää kiiiii-ka
kipeästi me tarvitsemme iscB-,;
paa haalia, silla emmehän; voi si­tenkään
toimia noin pienosa tönos-;
sä, kun osastomme jäsenlukukin <n
jo toista sataa. Olen varma, etti;
ensikokouksessa 23 p. taas
komrae paisuu runsaasti. Silloin ic-..
lee metsämfehetkin joululle J a *
maila kirjottavat itsensä osastoa-•
me jäsenyyteen..
Erikoisen suurta ja monJpsoEiU
on joulun aikaan haaliUa,
ilmotuksesta näkyy. Ei keneniäö
tarvitse viettää jouluaan li^'
pissa, sillä vietämme jorim^nie tu- ,
join joukoin haallHamme. i
Tama meidän pohjolamme 0 f :
kaan muistanut tehdä tettatu^' ;
kun ei ole tullut lunta ja
ovat olleet erittäin lauhkeat ^
pohjolan iFmoilcsi. Paperipno-oi^^.
sijat kiroflevat, kun ei saa « e ^
paperipuita j a kiusaa saa ^
mettimuus myäs haalin
massa, sHlä sitä ei voi mautta» ^
,i„-tulee lunta, mm :
että rekf Mstaa, niuuttotouia
rnokataiori lähelle poil
sitten]on yläkerrassa -«eE muita
pienempia^liuoneita, joita, on ^rha] joulun jälkeen tehtäväksi,
uetella,. jotka jokainen; näkee ava- j . •, . ^ ,^at perustarmeet
aisjuhhm -tullessaan. Jokainen vain Kw«W-«^ ^ -
juhBin.' ^ . • \ "
KaiUIJI^ jotkV ovat osottaneet
drjeensä Vapauden konttoriin, min
pitäkää silmällä iehdestS koska pn
Ifflföitus lörjakaupan osotemuutok-sesta,*
että voitte ruveia fceti Krjot-tamaan
nudcfflä osoltcollä., — 'J.
RaiAannaBa vienti Pietatisto.
Moskovaa Pravdan .mricaan^ on
Pietarista-myyty EngjiahtUn 14,00»
onnia TaularomTia.
on uiiucHc r jifcstalo*", ^,
von että sielläkin otettaism
täntoönseettäruokaihj^"
luttava j-ofionKn tyovaj»^^^
Niitä -periaatteita ^'f^^
von ruokailijoille h^ja^J^V
ja ruokatalon pitäjiHe hJ^
onnea;
r«7erciire Jdia J» ^aUa-lesyntyftytärtilOJ^
J^-^
me paisuu joka sortilla..
Joidutervehdyksiir., ^