Vapaus, July 17, 1930

              Ibrstaina, heiiiiä£;i7 p:nä — Thur., July 17
, . - VAPAUS O^bÄtT»
^ H B ^ •( r^a^ \ii*ia ik Cuua>. P i l t i t <«i]T at Swlbnr> Oatail*.
; ' t ^ i V i t » d t a t j v i * nuä. 7S« p o Cfll. ioai. Umimoa durfs («r k a c i * taatKOtm, 7»*. n«
'SSiikäi;^ 'iiamxxpti, köjajuppa is p»ui« « » u i » u J Ä i E » S t » « i l U . -
ILUOTUSMLNNAT VAPAUDESSA i
a3n««(ail«UD<rt«kMt I l v M kCTt». |2XW k»k»i k « t i . . — AtioIJittoo» •«nnirfU* oM«»loi*otmk*B
« U , « - « 3 karlM. A»w»io«oilbwifäk.ä » ? J I » ke«U, « O » krfaJ Kiiu*iiai«ti.k»«
Afl». k c r u . ^ Kaelaw^iwkakMt I i J » I H U . ISO S r t d U iM kUtotJ»»**»»»JUj f^iiUi^bi. -
' • h * M a i M « f - U i»K>l<äI<»>rttilt^^^ kou. S I M fcoUM lun«#. — T i ^ ^ p C M U k ^ i * l4 Oautf»
r*—iifvtum cma. »MilitUääa, '«DriiMtl»! ilsr.tBtbiiiU eloUtees. - ' > :f i v l l l f 1
———— TILAUSHINNAT. . ' t-f:* Ji-Al-r.'
M » •iU« « u . U « - i >k. K i » . 6 kk. t3M ta I kk. tlM.
Jumöiu.^ J. V . AU^rlaC.
telrnäl fa^ i . - t i l ulospäin vieläkin Suomessa. Luonnollisesti ei v a a l i -
"kan^a^vaJlaisuulta". Niinpä on j lakia ole voitu muuttaa vielä (a^-
ollut cdu-^kunnas^a e-illä kommu-1 cistien vaalimaan suuntaan, siilä
riisliva.-taint-n laki. joka kuitenkin ; siitä ei ole tehty -esiiygtä edu -
on tullut kohnannosa !ukcmi.fcssa kunnalle, multa olemme ^rärmat.
eUä " v a a l i t " tulevat toimitttlavak-
Baotjtora «ad fttnukopt Vapai ^aiUiac. tlm StrMt.
tn mgg tm b» »idnmtii VipamM,.FJO. Box 69. SodbiUT. Oat. • •
'a* «94 Bu!I<>ia tahaaaa, a u «a«t«asia aiMSmllicea kirjacMcsaa. kirjatukaa ax4*Ilaaa iUUaaa
Htal«ii |Ki«Mm*aiarOa a U U S i » 1. «r. UitivlM. Cikiaaafaoi^Ja.
* = — ' — ^ ' ' 1 1 . - . , • , , =sas=.
Pasdstien hyökkäys vehi^ttaa tarmokkaaseen
taisteluun
Canadassa, samoin kuin. kaikis­sa
muissakin kapitalistisissa mais­sa
on kapitalismin viimeisenä asee-
Ifrä työväeniuolcän nousevaa vallan-kumonksellisuiitta
vastaan avoin
fascismi, terrofivällan ollessa vii­meisenä
toivona työväen liikehti­misen
tukahduttamiseksi. Juuri
tällä kerralla olemme selvemmin
<lthtcmiissä tämän fascisliseh hyök­käyksen
kovan kouraisun omia ri-vejämme
vastaan. Me näemme sel­västi
miten Suomen 1'ascislit ovat
hillittömän tcrrorivaltansa, mur-hapolitiikkoinceii,
kohdistamassa
lyöväenfupkan nousun tukahdutta-
«qoiseksi. Sama pyrkimys vallitsee
kaikkialla muuailaliin, Canadan
pon'ariston ollessa samoin kulke-jqniijssa
suoranäisempääh fascis-iniin.
Kommunistisen puolueen ollessa
vaalitaistelussaan, onnistuneesti
teh'dessään vallankumouksellista
täisfcluohjclhiäansa tunrieluksi työ-iJMBJmjköillc,
öri itnyöä virkaV,alta
ryhtyjnässä enlilstä tinlceVnpiin
edesöjtamisiih tämän mahdoito-iiiaksi
telcemiseksi. Siitä huolimat­ta,
että jo aikaisemmin on etenkin
^jprontössä poliisihirmuvältä kehit-
\jteyt sielä'niattöitiSän pisteeseen
toyereittemrac jöut|^ess|i|.: poliisin
pahoinpidcltäyaksi- ]ä• pidälellu-väksi,
u^atl£ä^'jstyeas4 yankilassa-
•!dn, on se jatkanut j a saavuttanut
uusia vaiheita vnalitairlclummp
yhteydessä. Poliisi on pyrkinyl
hajottamaan vaalikokouki-iakin,
jota oikeutta " l a k i e n " mukaan ei
heillä ole. Siis ollaan suoranai­sesti
ylittämässä ne " p e r u - l u s l a i l -
l i s e t " oikeudet ja säännöstelyt,
joitten pitäihi o l l a virkavaltaa hal­litsevia
seikkoja, vaan jotka ko­konaisuudessaan
sivuutetaan sil­l
o in ktm tulee kysymykseen val­lankumouksellisen
työväenliikkeen
vainoaminen.
Tämä faseististen poliisilaitos­ten
hyökkäys komniunislisla toi­mintaa
vastaan on ainoastaan osa
yleisestä kapitalismin liyökkäykses-tä,
iyÖyäenluokkaa vaslaän, joka
enemmän jä enemmän luisuu pois
" l a i l l i s u u d e n " iniitleisla j a saa
teTrörisiisen väkivahaisuuden luon­teen
ulkopuolella lakien muodol­lisuuksien.
Pr»rvarillisel lait ovat
laaditut tukemaan kapitalistista
järjcstehnää, multa näiden muo­dollisuudetkin
ollaan sivuuttamas­sa
suorakälisemmillä menettelyta­v
o i l l a , työläisten pieksämisillä,
pahoinpitelemisillä j a v a n k i l o i h in
lelkeämisillä tekaistuilla syytöksil­lä.
Tähän faseistiscen hirmuhyök-käykseen
ön vastattava proletariaa­tin
tiukalla taistelulla, kommunis­tisen
puolueen taistelevan johdao-nan
alaisena.
lykättyä y l i vaalien. Tästä kim­paantuneena
on j u u r i muutamia
päiviä sitten valtaan noussut .Svin-iiu^
vudin fasdstihallitus määrän-nvt
eduskunnan hajoitettavaksi j a .
uudet "vaalit"' toimiteltavaksi tu-i
levän ^J/A^kiiyn . 1 päivänä. •
' TJaj/iTaiiiitfetia siis tahdotaan
VJ'-ilw'4ikirij jjcilellä sitä roistojen
valtaa, mikä .Suomessa nykyisin
vallitsee.
Nyt. kun ' ' v a a l i t " tulee toimeen­pantavaksi,
lienee a-iaan kuuluvaa
muiifa/nalla sanalla kajota siihen
seikkaan, millin siujntaan voima-sulitect
uudessa "kansaneduskun­nassa*'
tulevat kehitiymään. Vuo­den
1925 tilaston mukaan o l i ää­nestäjien
luku 1.539,000, mutta
nyt vaalivat faseistit voimaan sel­laista
määräystä, että vaalikelpoi­sia
ovat vain sellaiset henkilöt,
jotka ovat maksaneet tuloveron.
Tällä tavalla menetellen tulisi siis
äänioikeus riistetyksi yhdelläker-faa
n. 600,000:Ita äänestäjältä, T u -
l i - i siis voimaan melkein saman­lainen
"vaalitaj)a" kuin o l i ennen
kunnallisessa elämässä, 'jossa jo­kainen
isäntä äänesti niin rnonella
äänellä kuin mitä hänellä sattui
olemaan karjaa.
Tällaiseen suuntaan ovat siis
asiat kcliittymässä fascistisessa
fcreettisen ainehiston pohjteJla, mJk&
koskee iy^yin5*se&sä olerak Icät
dasta tai työmaata ja 1cjf|yiii'ykis^s9
clevaa tudtäiioalaa ksiäMe tjÖ&i£.
sille tmmettnjen ja 's&hfen teet
asioiden pohjalla. Jniäi tällaisten
esimerkkien avulla ön "helppoa pal.
ja.staa työläisille heidän oman tuo­tantoalansa
näjrtteleiaä 'osä uuäen
teissä fascismia ja soslallfascismia
yastakn. ''On paljastettava taloudeL
lisen ptdäkauden, ' työnaptajien
liyökkäystmi- porvariston sotavalmis.
felajen rascBstfetfe joukkojen
^^BÄen y&eiiä&yyi;' On välttämä.
paljaitasi se peli, mitä toinen
kansainvälinen ja sosi^demokraat.
ttset oflDCtsto. ja 7a«iimiistojohta-1 vastoin an Ollut välliOlä se käsitys.
taJseksL Opettelemalla rivoa käy­töstä,
muuttuu myös alhaiylysj
luonteeltaan, vaikka lapsena olisi oi-lut
mitä parhain ihmisvesa. Hieno
käytöstapa muuttaa hubzhaamatta
luonteen hienommaksi. Tosin Suo­men
kansa ei ole vielä siisteydellä
si juuri fasdslien vaatimissa .puit­ja
hienolla käytöksellä pilassa, p>äin-teissa.
Työläisiltä yksihkertai=f-ti
riistetään äänioikeus ja kun k e r ­ran
maassa ertj^pläisillä ole i s i r - misti£e$,^,3mmattiunioide^^^^^ ^ sota. Jkoreutta. Mutta vähitellÄi tämän
vanaan rnjlpkääplaista lakiä ei viat 1 pelaavat^ jQ^isessa^ma^^^ j^i Isan. vstoiistelni|s^: 'Kmä. on tehtävä, ei ^käsityksen on täytynyt räistyä ja
he tule valituksistaan hboliröatta '-^'"yä^sissään/^itaifeus^^^^ niin p^jpaj^tetfeys^destä otettujen käytökseUe annetaan su jjtb^^g'"*,;;^;
mitään äänioikentla saamaan. Ja
sodan valmisteluissa jä näyttää, et- Jät pelaavat hyökkäysten järjfötä. [että kunnon ihminen ei "icäytöstä"
tä ' soslalideraokraättlÄt jä felOT- ffilSB&sä fleuvostoliittöa "västajm, sär-! tarvitsekaan, se ön töyhäne liikaa
oEa erin
Eii^Fä. ne. j
li^tä jotain
nempi mustaa
Ensi lauantj
Äflaisen jaos-ruuskilpailu:.
erikoisen järj.
käli on kysy
Tcrcntön Yrit;
nut joukku:-en
jYrjö ja Jussi ,
vät. Vascmmistotyöväen loini im a "^n valmisteluissa asustettuun hyöt .vfeistelut). | Toisen, arvolAaamman tyypin ur- joku sakk' p^^e
on kokonaisuudessaan maasta r , . - ''^y^^^^" Neuvostoliittoa vastaan Viime vuoden onnistuneen elo- fteifey&öt& ÄtlM^^
on KOKonai.,uuae.saan maasta ta>- ^ ^^.^ terävänä esimerk- kuun 1 päivän jälkeen ei tehty riit- telijat jäurhefUjat. joiden harras- sakkeja
c i s t i e n loimesta julkisuudessa tu- kina toisen kansainvälisen vilmeL täyästi organisatoorista työtä. Elo. tus pohjautuu syvemmäUe. kuin |
kahdettu, joten heillä ei kaik-ncjn neuvostovastainen JtfliStus). jktnin 1 päivän ttilee olla sylyksenä vato omakohtaiseen lu-heilun Rär-i Saksalakin
todennäköisyyden mukaan pfe inin-, Meidän tounintamme täytyy tä. kapitalististen maiden rastukseen. työskentelyyn urheUu-iiapualaiskc^ent
käänlaista mahdollisuutta tjsallis-nä vuonna järjestää pääasiaUisem. kommunistipuolueiden vaurastuml- liikkeen eteen. Mieleen muistuu lu- faseistit nhtyh
tua näihin terrorin vanftessa t o i - m i n joukkomielenosoltosten. kokous- ja lujittumiseen. Lisääntyvä kuisasti erittäto mielenkiintoisia Ja J ja ajamaan tak
meenpantuihin vaaleihin, . s . . a - .ten — Ä p S n vSn ^:S2JrT^^'^ i » ^ p S ,
maila omia ehdokkaitaan. '^K.^'^^^^^^ ammattiuniojärjes-;heenjohtajia, hiljaisia ja u u t t e r i a | ^ ^f
sanedu-skunnan kokoonpano tulee j^^j^^ tämän SmotistOT' toiÄkoko samanaikaisesti puolu. sihteereita, edesmenneitä isaUisia nUn pääsi naai
siis taatusti ifascistinen. ^ Jkousten ja mielenosoitusten järjes. lehdistön ja kommunistipuoluei. urheUumestafeita jile. mistuu tnie-. noojiltaan.
Tilanne Suomessa ei ole rnis-helyissä. On taisteltava imättäväi-1-^5° työn vakiinnuttsuninen täytyy leen S:n kaupmigfeta piu-in puheen- —
sään suhteessa valoisa lyöläi^il Ie -^esti kaikkia sellaisia mucrtöja v ä s - 1 paivan johtaja, mompuolinen m-h^^^^^^^ m.
r. Tu.u. a a lyuiai MK. ,4„fträ <w^-o,,'sf tor,^.«^w.;,fi. .1^^ VOTnusteilja, näyttelijä, erin-
Sen li.säksi, että maassa vallitsee «menevät tafpuvalsunte. ^^^^ ^_ ....Jl,^ TJ. . _ ' . . „ . t ' . . .
m
ja lyo.iomvys, vaiinsee sielta ii- tai toiminnan kesklttäniiseen j o n n e ' ' ^ i«»»v*» ^i''»" uaut,i-aui,ui.>j .vaiisa, muisiu- xmeicen cratui loiscn
mitä miistin fäscigtinen ikin kaupunkien ulkbpuölelfe. ole^'^^^^^ tiel. .piirin puheenj.>htaja. joka urheilun ..Toronton csa,
*^ . *r, . . «o o l r * » a a i r o riiiA^rtAn ^i^tiW#««AM «»V» ««••«ali*-. «-kInM/\ff;; V k o ^ t t l c ^ ^ - f * « < - > 4 r b r > llj££CSS3 jOkä p'
päätettin .seuraa^
erin taloudellista
vallankumouksellista !nan mieheksi, mutta aina kuitenkin kous avustaa 25
Vai
-%.
at
m*
«1
)täii vMtaheml tnnnustävät
Wii^een ^siaUstipu^
Tl
Daily Workerissa kirjotlaaHpV. sä, että kapitalisliluokan lakeijat
puolustavat sosialislipuoluetla.
Porvari ei milloinkaan anna roi-tään
luottoa keriellcliään, ellei sel­laista
"luottoa" ole ansaittu. Ja
^ye Mallhexvs käinica t^alifofriiiah
lltahcrroilla on lämmin yhteis-
-'jätiinärrys sösialistipuolueen poli-
^ ( k a a n nähden. Kirjoituksessa sa-ifAtaan:
^^mperial Valleyn työläisten oi-
^ i i B J u t t u on juuri päättynyt ja
fOfftmio oli: "syylliset". Syytetyt
'ttKytnittiin 3—13 Vuoteen vanki-
Oikenskuulusteltm aikana ta- ttui monta tapausta, joista on
leenpäin keskusteltu ja joista
i^ftrtnasti keskustellaan vieläkin.
^ C ^ ^ sellainen täpaus, jota emme
^^l^altolta nahricel, on seuraava':
]f*iihuessään lausui apuläispiiri-syyttäjä
Smith kuinka koihmunis-
Iit oval haluttonria antautumaan
^^hteisiin keskusteluihin *'tcidän
Kanssahne" joillenkin pulmien
^ratkaisemiseslb". Syylläjä lar-ioUi
"teillä" valamiehistön jäsc-
*niä, farmareita ja sellaisia. Hän
viittasi ^ösiälistipuolueeseen. Se
on sellainen, joka todella tahtoo
^ t t a a työväenluokkaa ja on siitä
'syystä halukas yhteistoimintaan,
iiän sanoi, että "meidän puolu-
•^mme, republikaani,- demokraat­ti-
jä sosialistipiiolue" koettaVat
iratliäista lämän maan puhtiia.
"Meidän puolueemme" — hän
liäskee aina näin lausuessaan sii­lien
sösialistipuolueen kuuluvaksi.
Tunnin käsittävästä puheestaan
omisti hän 15 minuuttia osottaak-seen,
että sosialistipuolue on lail­linen
ja konmiunistipuolue ei ole.
nen tamoBäivä sotaa vastaa»
sosialistipuolue on tehnyt run­saasti
sellaisia palveluksia, että
tuollainen luottamus kapitalisli-luolcah
taholta on kyllin ansaittua.
"Tietenkiri on olemassa työllö-myyltä.
- Multa me ratkaisemme
sen pulman. Me olemme maail­man
rikkain maa ja olemme me
ratkaisseet pulmia ennenkin." E i
hänellä ollut mitään sanottavaa
siitä miksi rikkaimmassa maassa
on tvötlömvvttä. Ei hän sanonut
tai ei rohjennut sanoa, että työl-tömyy^
s on kapitalistijärjeslelmän
perirttö eikä sitä voida koskaan
poistaa tämän järjestelmän valli­tessa.
Puhuessaan syytetyistä hän sa­noi,
että "heitä syytetään siitä, et­tä
ovat kommunistipuolueen jä­seniä.
Kommunistipuohiella vas­taan
tulisi laatia lakeja." Eikö
siinä olekin järjen näyte! Syytet­tyjä
syytetään siitä, että ovat lait­toman
järjestön jäseniä — ja vas­ta
sitten esitetään, että olisi laa-ditt^
va lalveja, jotka tekisivät tii­man
järjestön laittomaksi! Kapita-listiluokka
on vielä vallassa. Mul­ta
syvät rivit ovat liikkeessä. Jär­jestelmä
horjuu ja valtaluokka tie­tää
sen. Siksi terrori. Luokkatais­telu
jatkuu ja puolue tunnustetaan
yhä enemmän työväenluokan ja
Kommunistisen Kansainvälisen eri
jaostot ovat hyväksyneet päätöslau­selman
jkansaihvällf^en taistelupäi-vän
järjestämisen tarpeellisuudesta
Imperialistista sötaä*' 'v^ästääri tättiän
vuoden elokuun 1 pälyätöl! iaraoin
kuin viirne vuorinakin;;'''Liik:atityvät
ja laajentuvat sot'avar^/föld't,'"joihin
imperialististit ovat^ i'|il|;yn^t uiiden
sodan varalta, ja n^''iäh'elnen äseis.
tetun hyökkäykseri' vaara Neuvosto­liittoa
vastaan, vahvistavat tämän
päätöksen blkeudenmukaisuuäen ja
korostavat tämän lähestyvän kan-ialnyälisen
_ ' yallarikumöuksellisen
lolmiritamuodon siitirinatorita iät.
keyttä. Lontoon laivastokonferens-sin
täydellls'esti itsestään ^elvä epä­onnistuminen,
sen • ilöieinen täipu.
vaisuus llsMärityVSi^'^eistautmni.
seen, eikä aselstt(t'jSftimiseen, • mikä
on: iuöntaenömäirieiit''^''Kalkille viinie
vucsi3ri aikoina pldetyii^fe^gbnfei^s.
seille. työväenluokan ' jä •ftyfhemplen
talonpoikien aseman •'iättniVä'''iiiio-nontumlnen,
ttilkä '"^ulee 'slfiVkdkSe-;'
nä ialbudelllsesta -'-päläkaiidesta jä
vallanMimoukselllSen Icuohunnan e-distyminen
— kaikki nämä seikat
'luovat itsestään suotuisan maaperän,
'elokuun 1 päivän onnistumiselle sil­lä
pe^rusteellä, että alhaalta joukois­ta
vedetään laaja yhteisrintama.
Tämän talstelupäivän valriilstelut
tyytyy aloittaa ilman viivyttelyjä.
Jos me teemme yhteem'edon ennen
saaduista kokemuksistamme, otta-kaikki
kehoittaa . . - ^ ^ j c ^ ^ ^ ^ a j^
maissa olevia työlaista kaikilla Kansahivälisellä vallankumoukselli- ^ i ^ ^ , ^ ^
voimillamme luRernaän Suonien »sslla työväestöllä oi; jo lakanaan'
työläisien taistelua väpaödeslaan ipaljon kökeniiuksia väfirilsielutssa
ia licnEjcslään. jmielenosoitustensa jä jöiikltökoköus.
' ' ' • -• jtensa järjestettyyn suojelemiseen.
Tämän asian suhteen ön "ryhdyttävä
kylliri ajoissa toimenpiteisiin /(työ­läisten
siiöjeluskaartlen niuodtosta-nilstoimeriplfelslln
jne.). Samanai­kaisesti
ön ryhdyttävä töimettpljtei-siiii
työttömien Ja työssä olevien ,
työläisten välisen yhrehäisj^öen '
järjestämiseksi ,sekä my&kiri feau-pimkl-
ja maaseututyöläisteh välille
Viime vuoden elokuun 1 päivän yh-
. i c c o •..«i»! • - 1 . * . ^ teydessä järjest(etyt (käiisainVäliset
sissa ja työläisten valitsemien ^n^]^ienosoiin)^t osottautuivät ble-
TYifyiiN tlRHEILU
Urheilu kasvattaa
I valmiiksi . suorittamaan työt mui­denkin
puolesta, Ja muistuu mie.
ileen vielä tasainen, hienon, hyvän­tahtoisen
hymyn alati kaunistama
painija, joka vuosikaupalla on toi­mitellut
V:n piirissä rengin tehtä­vää,
ollut vähässä «uskollinen, mut-
'tä vähäpätöisyydessään ollut ehkS
Iseuransa suurin ja arvokkain jä­isen.
Näitä tällaisia tyyppejä on
jollut varmaan urheilutyö osaltaan,
lehkä hyvinkin suurelta, kasvatta-
Urheilusta. puhuttaessa käytetään | massa. Nämä urheilijat ovat jou.
usein nimitystä liikuntakasvatus taintuneet vuosikaudet toimimaan pel-ruumhlllneh
kasvatus. Urheilu kas- ikästä innostuksesta, ilman palkan
Vattäs tämän mukaan meitä mu- toivoa, uskomansa asian, urheiluaat-teilllisesa
Urheillen jä voimistel-jteen kannustamana. Heidän pää-
Jen' feehitänime, kasvatamme ruu-: määränään on ollut saada tnahdol-
(lisimman sainkka riuörisöparvi mu.
•Tämä nrheilun kasvatuksellinen ,kaan siihen tj'öhön, joka heitä Itse-
T^oH Bi rajoitu ainoastaan siihen, [äänitin innoittaa. Epäitsekäs työ on
•että - se kehittää meitä ruufnimisesti, jtehrtyt heistä itsestäänkin ejiäitsek.
kasvattaa meitä myös ihmisenä,,käitä. Tunnettu, kuuluisa'Rooman
rfcaiisalalseriä ja työATäenluckan jäse-j keisari Augustus on tämänkaltai.
maan sen '•fSihian, mikä 'vislmistaa , Tämän/pälKäfi .^ansainväUpW Jiiehä. sest;ä iriuutbk^stä myös selvä esi.
tajlcn konferensseissa. Täfesä'ei tar-^ ,, , + w„vi.,. i,'.,A<,o«»,„an l*'^^" is-^utai
p^riälistl§r4 'äbtaa Vasläan. "Sätiiääi-ja
johtaa elokuun 1 päivän taiste- louäellineii.,Ja{B9;i«ttinen lilanne art.(
lua. Mutta hämäkään ennen'väntut t^afj^^ittävästi-j^rlaatteelllsla tiiii'-
komiteat eivät voi onrinrttia' jos hfe nuslaaseita elokuun 1 t^lv&n talste-eivät
pane toimeen laajäkahtoIsIä,l?»|öe^. Syvenevä taloudellinen' pula­kausi,
.'suittuxattomasti llsSäntyyä
HSöt}|Sö(jyys,; / , •^lankumöijsaailbn
hpiisti silrtäiriätissä^ OYät •tMöteeiia
kapitalistisen ristiriidan sisäisestä
jä. uikonMsesta äärimmilleen kiöity-neisyydestä.
Säiiiaiiäifeaä£fe'5tiJ" kun
työläfelllö »>Vft^
riiä osalli^uisivat elokuun 1 pälVSh
taisteluun sodan väärää vastaan se­kä
lopällisfen tälöiideliisteh jä po­liittisten
vaatimusten puolesta yh-dlsjtsrrieellä
rintamana. Tässä 'Säät-'
tavat perusörgä^imeintne nlmfessä
kirjbifetut avonaiset kirjeet näytieliä
huomattavaa bsäa. Olisi suuri -«rhe,
osöitVää nämä kirjeet sosialldeino-kräa"
ttfeille täi feformistisille Joh­tajille;
kirjeissä täytyy ilmetä sub.
maila samalla kertaa huomioon lä- Ytoäineri läheStjntAi^n sosialiäehiö-keskusteluja
tästä kysymykseltä työ­paikoissa
ja tehtaissa. työlJflst^'kä-kouksissa
ja'könrcf^iSäeKsa. ' V - - '
Jokaisessa työpajassa -ja tehtaas­sa
on kysymy^essä Olevalla - .työ­maalla
toimiVieti VällankiunoukelUs-ten
Tärjestöjen (kummuhfetiiteö so- ho fiyölÄäävät raakamaisesti oman
ltfjetf,i'.«niirt^ttiunlolde^^ mää«sa 'tyaj^hlm^äa jä köyhän.
ryhMfe^A? attiliäÄttlimlo-osastojen, pu- . . . . . .---^
naiitÖn IjJ^SaiaöfteuVbstojen. taistela-s
köifaltl^dfeitf^>J5«te^.V Väitettävä sosliä:-
liaehiöW^teillfe -i sekä tjM^i^ii^itliAiAtv^sotsbaai o ja > järjestämällä.ascla-;
mille työläfellie vetoomus! ett»>Vfta- tettua taistelua Neuvostoliittoa _ väs.-
f:jWxaän kirjoittaja on tullut kos-ketlftsiin
aika monen urheilijan ja
VOimiBtellJäri kanssa ja joutunut
merkki. Hän oU valtaan päästes-sään
Caesarin murhan jälkeen mi­tä
häikäilemättömin ja verenhimoi.
v€rtaUema'an heitä muuhun nuori- sin, itsevaltias, mutta muuttui pit*.
söon. Vuosien varrella, bn Kehitty-Jkän ja rauhaänpyrkivän hallitus.
imperiali3ttt'^ielBlä mlospääsyäf nä&tä
vai**ukältf>fi(itn fpälmistätxtumalla.j nu­pia
taloBpoikia;' Vastaan, .koettay^t|nÄs;jcÖfe^flpM^ uriieilun har-tään.
Täriiä antaa Aiöille turinuS-rääseitä
tätä kansainvälistä päivää
varten, mitä ori ^ohä^äva taiste­lun'
merfcelisä uutta ictiperiaiistista
iotaa värteri tehtyjä vahnlsfelujä
vastaan; taisteluun merkeissä'' iril-periälistlstä
västavaflankumousra
nyt jonkinlainen käsitys, mihkälal-tien
Öri nrheilijä. ölletlkm työläis-urheilijä.
kehitystasoltaan. Mieleen
johtuu etupäässä kaksi urheilija-
.tyjRpplä/ riiroittäift pefekä orfteilija.
kautensa ajalla aivan kuin toiseksi
ihmfeeksi;"'hh"Ä iettä 'häntä 'yleensä
kunnioitettiin ihmiskunnan hyvän­tekijänä.
Vanhana hän itse kovasti
. - ., - - ihmetteli suiirta muutosta itsessän-l
i s ^ voisi elikÄ matriita'harita pai-j S E lausuen, että hän ön itsekkäistä
.^JlBtourhellijan nimellä, ja urheilu- syistä huolehtinut kansojen parhaas­ta
ja pelkää itse muuttuneen siinä
jÖittemisteh öfeellä' on Vakasta kki-samalla kelpo ihmiseksi. lSti>äilemät.\
kärimiÖtiieri työ seuransa "jä nuo-rötopatn
;)B-hellutovereittensa eteen.
lämentin vaalira
rat viipymättä
perille, vaalikomi
Uusia jäseniä :
san.
Tilisek.stuksct
alatoimikuntien
antoi • toy. Nurmi
rahaslokomitean
sa ilmeni tämän
vuositulot, ollen 1
mänsataa dollarij
noja samalla aja
jotuksiin eri yhdi
sekä maan ostost
tannuksiin $445.35
den puhdas kassa
ko rakennusrahasi
noineen ja lahjot
Osaston tiliselost
tenholta ja tov. Ti
leistulot S1.Ö05.47
ajaita $1,768.60,
136.87. Osaston koi
cn $58,34?, josta
996. jääden puhti
kaksikjTnmentäseil
neljä dollaria 89 ;
tilintarkastajain
teellä hwäksytt
hasto komitean
jen myyntikirjaa,
ta pitää saada s£
sekavan merkinnä
kuin tilintarkastaj
puUisen lausunnoi
urheiluseura Yrity;
tämään tilikirjansj
tettavaksi sekä
tä käy samaten urheilijankin, kuri jtillselostus velvoite)
laajentaa urheiluharrastustansa ja
trcn' tyypjpil muodostaa sUu-jlakkaa kS^tsomastä Sitä vahi-fomasta,
immäb ' ' prosei^ urheiluväestä, i ahtaasta näkökulmastansa.
Tällaisen urhieiUjän arvo on etu. Onhan niitä kyllä poikkeuksiakin,
päässä ulkonaista laatua, eroten se- ehkä moniakin. On urheilijoita,
isin kuitenkin edukseen ei-urheile- jotka Ihmisenä qyat sangen alhal!^l-
S^ta riiiorisosta. Tällaiseen, verrat- |s asthilaudalla. Mutta poikkeuk-täin
keVeästi ajattelevaan nuorison sethan vain vahvistavat sääntöä.
bSaäri' vaikuttaa urheilu siis aina- —-—• -' •• • •
hestyvän kansainvälisen tilaisuuden,
luonteen ja sen asettamat tehtävät,
niin ryntäyksen päämäärä tulee pää­piirteissään
olemaan seuraavanluon-toinen;
''
Elokuun 1 päivän komiteat täytyy
muodostaa joukkojen yhteisrintama-orgaahelksi
tehtaissa Ja työpaikois­sa;
nämä komiteat täytyy valita
suurissa työpaja- ja työmaakokouk-kraättisia
ja inuitä el-kommuriistl-va^
aan. mitä brlttilälseri "työvä^^^ kehittävasti. Kil-i
puöfuebn" hallitus foieuttaä nyt jpailuissa ja varsinkin köpailumat-
Intrassä; karinaluksen Ilmaisutta ikoilla hioutuu käytös huomattavasti
Kiinan ja Indb-Kilnari .työläisten ja [— painijoillakin, jotka tavallisesti
talöripoikien taistelulle 'vai»iitu-mi^
erisa poölestäi llnffilsuria lajein-,
tyen ei-jätjestyneet sekä työttömät
työläiset. Työmaalehdissä ja ' avo­naisissa
kirjeissä sekä kaikissa elb-kuun
erisimäiSen päiVän valtriiste.
luihin ja toteuttiiriiseen tähäätys.
sä agitätsionlssä täytyy sodari vaa­raa
kosTceva kysymys sekä pulakan.
deri seuraukset esittää sellaisen kqO-Nenvo^
oiiiton kommimistipuohieeB XV:stä
X^:eeli pnokieyroirii^ii
sia työläisiä kbhtään, näihin säSäll inäri Solfdaäirisutideh 'järjestäSn5fees=|^a^o - siistiä käytöstänsä kilpailuja jrailuUa Sudburyssa efnsi sunnuntain! meen kutsuminen y
iä tvöttoinät tS -Neuvöstöraton työläisteri kanssa varten, ellei hän tahdo tulla nau- tienoissa. Toimitukseen ci kuiten- jätettiin myöskin j
ja onnistuneen sosiananiri ralreh.tä.
inikeri puöleStä Neuvostoliitossa "pub-lustukseksl
iirifieriälististä sÖtää väs.
tään; taisteitiri ttierkeiSSä työläisten
ja köyheriipien talöttiiöikieri ' välttä­mättömien
jä lopullisten öslttäfSVaa-tiniusten
puolesta ja talsteioö mer.
lasketaan kuuluvaksi urheiluväen
tlutispoiiniiitoja
Tlinmirisin Ilon pikkutyttöjen pi-karkeampaan
lajiin. Urheilijan bn,täisi puheitten mukaan esiintyä vie-raäväan
kokoiiksee
Ravintolatoimikra
verittarst Mrs. Piti
Jari, Katri Salmi,
•Panttiia ja Matt
nnsrahastokomiteaa
fc: Nurmiaho. K. J
Taipale. A. Kolkka
Osaston näyttämi
Iittiin kolmesta
Kääriäinen. Fort
IcpUlliset valmistelu
kunnalle. Soiton Ja
valittiin kahdesta h
gtet Blom Vancouv
rorialaisdcsi Ja sitähän ei kukaan
Hälua. kun \nrheilija näin kehittyy
Uiköriaisessa käytöksessään ja käL
kaan die saapimut asianomaisten tai
järjestävien taholta minkäänlaista
tietoa, joten tässä ei ole edes vbi-kMössa
esiintymisessään, on saavu- nut "puhvata". Toivbtään kuitenkin,
Ät.e^tt.at.u.. palijoAn,_ sillä o1_n todistettu it_o ­'
«ikSAJt '^s^^i^ --i 1..
siasia, iettä jatkuva uU^onatnen teko
tekee luonteen vähitellen samankal-
Tietenkään ei ole mitään uutta täs- maanviljelyslyöläistcri johtajaksi.;
Faseistit murhaavat työläisiä Stfme^$it
: mdet''vaaUe' lokcMm 1 päiv^^
Kaksi ja puoli vuotta, jotka ovat . Joka intustrialisoiminen on enslmäi.
kuluneet NKP<b):n XV ediistaja-kokcuksosta,
on tärkeämerkitykselli-nen
aika sosialistisen vallankumouk-ncn
ja tärkein ehto sosialistisessa
rekonstruktsioinnissa. XV edustaja­kokous
kokoontui aikana. Jolloin
sen historiassa. Tänä aikana on ta- Ncuvostoiriaa oli kulkenut sosialistl--
pahtunut suuria luokkavoimien muu.
toksia SSSR:ssä. muuttunut niiden
asema kansainvälisellä ruitamalla,
laskettu uudet lujat perustat sosia. j rialisoinnissa,
lismin rakennukselle SSSR:ssä. lu-
Jlttunut uusilla, entistä vahvemmil.
la siteillä proletariaatin liitto talon-poikaiston
perusjoukon kanssa, ke-
5iittj,-nyt uusissa yhä kärkevimmissä
n^uordoissä^fäistelu kapitalististen voi-infen'
'>^tte!tä''-vastaan, jotka taiste­levat?"
•^pätö/ivoteesti voitbkkasisti
hyökkääväS^^^ÖSiffllsmiä vastaan, käs-vannut
-ennenkuulumattomasti työ^
tätekevien aktiivisuus, sjmtj-nyt uul
sia muotoja ja metoodeja miljoonais.
ten joukkojen osallistumisessa sosia-sen
rekonstruktsioinnin ensimäisen
alkuctapin läpi. jolloin tulivat näky­viin
cnsimäiset saavutukset indust-sösiälististen
resurs-'-
"'Viimeksi Europasta saapuneet da yleisemmän luonteen, jo sil-
Tehdet tietävät kertoa, kuten etu- löin arsioimme. tuntien kokeniuk-jlistiseen rakennustyöhön.
se.<ta Suomen lahtariainesten raa- i
kalai^luonteen. että ta})a]ilinnat lu- j Tämä aika on tä\-nnänsä mitä rik.
levat johtani.ian uaUii-murhiin. ^«^n^Pia kokemuksia Iiiokkataistelus-iSiin
onkin nyt lapaliiuiiul. Tv»>-
läisveri on jälleen viiutanul Suv>-
sivulla olevissa uutisissa lähem­min
kerrotaan, etlä faseistien rie­hunnan
tuloksena on Suomessa ta-
'pähtunut jo työläismurhia. Toisia
lyöväen johtohenkilöitä on koetet­tu;
polttaa elävältä, sytyltäjnällä
heidän asuntonsa yöllä luleen, tar­koituksella
.saada täten heidäl pol-
;tptuksi nukkiiisf^aan.
.Kun Suomessa alkoi faseistien
riehunta joku kuukausi sitten saa-seen
elämään. Se Johtaa täydellä
vauhdilla sosiiaiistlsta ^ räkemritistytf.
tä." Se hävittää nykykai
rimmat vaikeudet, jotka ovat sosia
lismin tiellä maan rajojen sisäpuoleL
la." XVI edustajakc*ous kokoontUt^
aikana jblloin sosläHstls&n hyölfeyk:--
seri Ori murrettava viimeinen tällä
tiellä oleva suuri vallltUs: iJa tätä
vallitusta touttaei^äan on sen kyp.
sytettävä sosialismiin johtavia rat-kaiisevia
pääsyteitä, tuhottava kulak­i
n ^ ja nepmannien viimeiset lin­nakkeet,
riiääriteltävä ty^ätekeVäin
armeijan jatkava ryrinlti^ soä¥lls-mla.
kohden. TSssä ori sen Merkitys,
tefiiri sanoi:
i:."Qn yhteenlUtyttävä talonpoikais-joidisn
kanssa, työtätekevän riVtta-,
Ibnpöikäiston kanssa- ja alettava liik.
4ikeimttstyö. -l^ia. Sosialismi osoittaa nyt ei Vain i.suuden ja kestämättömyyden, väl-
.uäeUä iuu-1febl'ee'ttlS«ti, ^äri myöskhi käytän-jiankumousaallon a;lkavan nousun. Jo
pitöllsmin vallitessa bVat mahdotto-että
yleisö saapuu biketo ftinsaslu-kuteena
seuraamaan heidän esltyk-siääh,
sillä Timflainshi tyttöjen pItäC
kasvavat ristiriidat, sen huojuvai-nfiöiäföjä'
elink^rkylsyyterisä, t»rem-inuutensa,
' äädanVlidenkymirienen
•miljöbriän ma^^ Maäpallöri 'kuuäeri-lieri
: bsäri kehil^skykifisjryderi Sbsia-llitlseh'
järj^tehnän vaUitessa.
Vastakohdat;' kaävävän sosialistisen
nyt nämä määrittelsrt eivät vastaa
tavaksi.
Etelä.Ontarion ali
Vapauden liikkenhc
sesta, että Vapaus
28 p. erikoisena Ett
een erikcL<;numerona
ta aluetoimikunnan
lä esiintymisillä on
merkitys: kapitalisti
seri" maa. joka on
vansä vapaa "komi
kapitalistista todeUisuutta. Pohjois- tunnälta', näki kon
Amerikan YhdysvaUat, tuo täyslve- (marssi New Yorkin
risin ja mahtavin kapitalistinen vai- {tiri. Chicagon kaup
'proletaarien monitui
osoitukset. Siirtomai:
tio, gn uutena osoittimena tä^ä
nousussa. Eipä petkutustaidon huip-maan
Ja'kapitalististen maiden vä-jpuunsa kehittynyt porvarillinen leh- länkumousliikkcen uj
ium yhä simfcaevat. Tbsin kuUujen'dlstö, porvarUliset politiikot ja sosiä- ja Intia kuohuvat ja
takapajuisuus, sen pikkuporvarilli­nen
perusrakenne, jonka pohjalla kak­sien
(aineellisten varojen) huomat­tava
kasaantuminen, mutta samalla^
aikana, jolloin teollisuuden ja kau­punkien
myrskyisästi kasvaessa yhäiikoa leteenpäin mittaamattoman, lop-terärämmin
alkoi timtua maaseudurii^Hmaattoman Mtaanmiin kuin olem­me
haaveilleet, «mlta niin, etta to­della
koko joukko liikkutLi k a n ^ m -
pitalismi kokosi vflimiaan. siitä; huO-ime. Silloin tämän ll&keen vauhti
lijnatta yaifckakin sitä oli rajoitettu' aikanaan -nousee
ta ja sosialistisesta rakenniistj-östä.
XIV ja X V edustajakokouksissa
määritteli puolue työnsä peruslin-men
maakaniaralla. jossa vuotena jjat sosialismin rakentamisen kaudel-
1918 murhattiin valkoisten toi-jJe. XIV edustajakokous kokoontui
inesla .^O.OOl» työläisnaista
-miie>ta. j u:ude.stlrakentami.seen'>: tämä edus-
.Mulla samalla- kun tapahtim.^tajakokous loi linjan SSSR:n indus-siellä
työläisten nuirhaaniisia. näyt-'trialisoiiiiiscksi (teollistuttamiseksi^.
ja puristettu;-. Tämän takapajuisuu-ismme-"nytitsoi :<des^.:i3äayeillakaan
den osoittimena oli maatalouden hl-; (Lenili,e*ootut*teokset^ •iX.Viil, 2" osa
das ja horjuva nousu, mikä oli rfiMl:nen*'painos, siV 2&^0).
kcässä ristirudassa teollisuuden kas-|; ijenmin riiäärittely bn ösolttautU-;
i i T in kanssa. X V edustajakokous ö- 'nirt oikeaksi. Liikkeemme väuhti (Hi
• setti puolueen
visoinnin
vän sosialistisessa rekonstruktstoW-;4odis'tukseria. "^YKtena ifiideri' saävn-nissa.
jcka on perusrengas pikkUta-vitusferi h&förialliseäa Ifppfma. Va-lonpoikaistalouden
suuntaamisessa-TaiUttavana "tödis"5eena isosialisöuö
sosialistisille raiteille. ' |paremmuudesta kapitaKsmifia ' verra-
Hön on täiriä riöi«Us, iämä bdotta-
Nyt XVI edustajakokouksen äJka- ?öatbri ja ömentänTtem&töri vauhti.
yli, jotka eristävät SSSR:n kapitalis­tisista
riiäisiä, ori räkemiettu siltoja
Ja SsJööl*:n «konöiriiikka on yhdis­tetty
kTa^pltäUstlseeri ekonomiikkaan
lipetturitkaan voi peittää sitä tosia- teläisissä maakunnis
siaa, että kapitaUstisesta "kukois- tätekevät neuvostoval
tuksestä" on tullut loppu, nekin ovat vät Punaista Axmeni
pakoitetut tunnustamaan,, etä kriisi iknkumousliike murta
kanavilla Jöideri käirttä tav rat "vir-.'I*chjois.Amerikan Yhdysvalloissa täat puittce;
taavat. ' tsyvenee. Mutta kriisi ei ole vain A- sionalistit ovat siue
Soslalianin menestykset horjutta- merikassa^ se on vallannut kapita- saa eri p u D l i l a maa
vat yhä enemmän kapitalismin pe- lismin Japanissa, Englannissa, Rans- pinan luonteen.^
rustuksia. Joka vuosi katsoo kapita-j kassa. Saksassa, puhumattakaan pie- Ko.Timur.iäti5?t pno
lismi «ritistä levötfcoriiammln SSSR:- Inemmistä raaista. Teollisuuden tuo--ineet
ään' ja yhä akiäiviiemmiksi käyvät *^tari laskevat.
ryhmät, "jbtka; yilyttäyät. l-pyhääöl^'-
taan" profe'taatista" valtiota Vä^fäati ^ötttiiriT^s'kasvaa joka ktrakausL
Kiinäiä&M^^-.-to^i^ien'' i o t i l ^ L
.c^< .^i *^w ^i^. S-,«^o f «] ^1*^"*^* ^h.y^* ^ ^va.l*m^ isjötÖeliikvaa^t',i rijioptear riäiifKet:i tseut -
5u-iaaseillakaan -^^v&t'Jä-^ jonka ^^TPunärnen Ameija
varariöcojeri lukumäärä lisääntyy ja
ennenkaikkea Saka^
"dostuneet proletanaa
lpeiksi;-joi?li on
1Kun"''xH? edustajakokous aUeviiva-siia^c^uT.. '-lähe!5et y"h te.r^dCtJeÄ
staliiiisöitöriiisen horjuvaisuuden ja^HMisa^ lu?» -^J ^T
kestämättömyyden, osoittaen sen|joka-6ri"'tacittu tas^
kiertämättömän tuhon, niin nyt eiitclaisia ja cikemo
'teja vastaan. '
Kaikki tämä merbt
paeriestykSellisellä torjui, p^pis-fas-j ei voi kapitalismin asemaa määritel-cistieri
saarnaama "ristiretki" "SSSjlä muuten kuin "kajntal^smin sta-
^:aä vastaan, viiineinen yritys-pro-jbilisoitumisen romahdtikseri aluksi".
—- ,- —~: :— —. — ;Vbsbäda söfä räjäyttämällä Varsovani Yhtenä' ilmiönä tästä romahduk-oluecn
tehtäväksi koUekti-Jkayriyt nopeammaksi. Sö^aBstfeen fmfetystömme — kaikki nämä ovat laesta on vallankumouksellisen hfk-
. toisen tärkeimmän tehtä- Takeririustyön .^avutnköet ovat siitä Uusia toääsiöita. jotka osoittavat et-. keen kasvu emämaissa jä puolisifrto-j,,!
aikana, jolloin SSSRissii ryhdyttiin na on jo ttutill ut näky, viin rekonstruk-- •fämä taioudöi' osbittiöneri. täEraäeri
jso?iali?ti5een .rekOnstrukb;iointiin tslointikauden peruspiirteet. Afiliboi^^^^^'^ osöittimieri sdväri riuifi söSla-nabia
joukkoja johtaen on pUöIt»
vienyt X i V ja X V edustAj.ikokdus-ten
päätökset syvälle käytännölli-nsttoen-
kehitys, iöka i^e'&j«tSIis-;
mla kumoon, luo jo nyt talotnfellisla
tösfa tilanteessa ^
tamälla. se mer^^
ja-kommunikoin vau-fcaisevien
ottelujen S
tä iriUddbStuu uusi kansainvälinen jniaissa. mikä jouduttaa tätä romah- mistä. .^j
tilaxme.''eftä" imperialistisen sodan idusta. Vallankunronsaaittx riofisee |" X V ja XVi JTJ^^
i:orkealle vaistnstamättomastL Yh^jlä alkoi kärr-s^^-^
suuremmat toukot lähtevät kömimii kausi ™^°^^^5.aisi
: — -„-n--,T^ on lyönyt murssas*'
vaara SSSR:ää vastaan käy yhä rea-
Usemnrated, yhä ' kouraanturituvam­maksi
Tä välittömämmäksi, että tati öfetisen puolueen johdolla, vallärikn-vaäräan
ei saa te&eksilään irnhot-jmonkselliseeri taistelmm. Vappu ja 1
taa työssämme ^ poBtiikassanime. jp elokuuta v. 1929 sekä 6 p. maalis-
XVt edustajakoko»flseeri merines-1 kuuta tänä vuonna ovat buomat-
^ ori iteaaäituriut Iratta myoskmj tavia merkkejä tä.^ .noususta. Eri-itse
fcapitaKsmm aSeinassa. Xtr' e- koisesti on merkittävä proletarlaa-sen
teonan Inokka^aJ
ja trfaiillisiä vaikutteita, jotka ka- dustajakokqus osoitti kapitalismin tin esiintymiset YhdysvaUoissa. N ^ - lisesta kasv
misestä .^li^ieno.^
tecrian, J^^^^ . ^
seen tapitali^risteaj