Vapaus, April 26, 1923

              /
I
y A P A U S
iDanadan snoinalaisen työväestön äänenkannattaja, flmes-finHhnrvs
«fl. Opt.. ioks tiistai, toTslai ja lauantai
yAPAUS
(Liberty)
Tba only ozgan of Finnish Werkera in Canada. Pab-
Uied in Sndbnry, Ont, every Toesday, Tfaursday and
^'»tarday. • . .
ÄdvertiBing rates 40c per col. inch. Minimum cnarge
Bor ainc^e insertion 76c. Disoonnt on standing advertis»
taont The Vapaus is the best adrertising medium among
tf»e Finnish Pcople in Canada. /
, Canadsan yksi vk. M.OO, puoli vk. 12.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
§8.00 ja kolme kk. ?1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
oaifei asiamiesten joUlg on takaukset.
Hmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilihotuksistn,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c,
lerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotdkset $2.00 kertai 518.00 ikaksikertaa; syntymäilmotokset $1.00 kerta; ha-
Otaantieto» ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme»
Itertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu
bana.
I
Oojpoielemmie ankea, mutta ei siinä, etta olisimme
kadottaneet luottomme tulevaisuuteen nähden. Me
tiedämme sen, että tulevaisuus on meidän — ainoas­taan-
meidäri—, vaikkakin se maksaa meille niin pai*
jon.
Ja siinä ^'eloisuudessa, ori meille selviönä se, että
tulevaisuudesta pilkistävä uuden ajan aurinko on ha-joittava
kaikki tilapäiset synkkyyden pilvet.
Tjy©^«Ön"^-h3lveksittu, työläinen orjana, 6utta me
viemme työn kunniaan ja työläisen valtaan..
Eläköön työ jd sen kantaja: tyonraataja!
. Jos ette milloin tahaiisa saa vastausta enaimäiseen
Gdrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-isoonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. LiikkenhoitaJa.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 8.
Hegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
B8cond class matter
On työn juhla, työn — ikuisen; kaikki kestävän,
luovan ja voittoisan tjrön. Elämän herättäjä, kan­nattaja
ja^jatkuvaisuuder ehto on — on ollut. ja tulee
aina olemaan —• työ. Valo, aine ja energia ovat ne
peruskivet, joiUe kaikki örgaaiiioM
Mutta luonnon valtavassa työpajassa häärji lukematon
joukko ^ i t ä erilaisempia olentoja; alhaisimmista muo­doista
aina korkeimpaaji olentoon r— ihmiseen •—
saakka, loppumattomaissäahertelb omaa
. elämätään ja viedäkseen kaiken elämän kehitystä lak­kaamatta
eteenpäin. Se oi luonnon välttämätön ja
jääväämätön laki. v , '
On kuitenkin eräs työ, joka kohoaa pilvenkorkui-sesti
kaiken muun työn ylitse. Se on, ihmisen tieto-peräine^,
päämääräinen riiuraiillineri ja siihen yhdis­tynyt
henkineh työ. Se työ on elämän suuri ylistys*
hymni — kehityksen koikein saavutus, ja sen aikaan­saaman,
aivojen kehityksen pohjalla syntynyt ajatu^-
> Jcyky ja nero |on samalla kehityksen korkea veisu. Sen
%ön herruuden puolesta Ime; sen edestä
uhraamme, ja sen ylivallan viemme myös kesrran voit­toon,
rr
Ihmisen tyÖ ön voittanut luonnon herruuden. Se
on alistanut alleen luonnon voimat, puhkaissut gra-niitlijätit^
kääntänyt maankamaran, ^raivannut tien
maan ja merien alta ~ halki ilmojen. Nosta^^ maan
uumenista rikkauksia, pakottanut voimakkaan luonnon
, tahtonsa alle ja ohjaa sitä nyt, sen sijaan, että luon-
^oaikaisehAnin ohjasi ihmistä. Ihininen on oman
tyorisa kautta kohonnut maailnjah herraksi.
Oi| työn juhla ja tätä työtä me juhlimme.
J
Ihmisen työ on kyllä kohottanut Jhmiseu luonnon
haltijaksi, mutta siitä huolimatta on vielä toistaisebi
työtätekevä ihminen toisen orja. yielä toistaiseksi on
työ painettu lokaan. Se ori väin välikappale, jonka
tulolöet käytetään toisen ihmisryhmän hyväksi ja Sen
'f >
i 1.
vahapyyteiden tukemiseksi. Työ ei siis saa palvella
yksistään ihmisiä/ vain ainoastaan jotakuta ihmisryh­mää,
ja, vaikka sen sisältönä oh ihmiskunnan elämi­sen
ja eteenpäin- viemisen tarkoitus, joutuu se ensi­kädessä
palvelemaan alhaisinta niitä olla Voi —..or­juuden
ylläpitämistä. Jä vieläpä h"n, että kaikki se
mitä ihmiskunnan työn ja sen kautta syntyneen ne-
'Touden avulla on saatu aikaani, on jouluhut orjuuden
^välikappaleebi.
Vielä enemmän! Orjat eivät ole koskaan tyytyneet
eleinään orjina. Se on ollut ihmiskunnalle suureksi
onneksi, sillä se tyytymättömyys on ajanut ihmisiä
eteenpäin. Mutta ei ole myöskään koskaan orjaino
mistajat vapaaehtoisesti alistuneet luovuttamaan kä­sistään
orjainomistajain halveksittavaa valtaa. Täl-
' löin on työn saavutuksia käytetty orjain kurissapitä­miseksi
ja niiden tuhoamiseksi. Niin tänäpäivänäkin
orjat takovat aseita, oman Orjuutensa ylläpitoa varteii.
Orja punomassa eitä piiskaa, jolla hänen omaa sel­känahkaansa
kerran pehmitetään. — Voiko kurjempaa
olla? — Niin alas on lyö ja työtätekevä ihminen pai-
.^nettu.-;'
V On työn juhla, mutta sitä työtä emme juhli.
Lähdemme juhlaan, mutta ankea on sielumme.
Elämme taisteluaikaa, joka on vaikeinta, mitä ihmis­kunta
voi elää. On sptymässä uusi yhteiskunta —
• tykkänään uusi ihminen —, ja se on vaikeata synnytys­aikaa.
Aina on tällaisissa tilaisuuksissa uuden elämän
tulo ollut samalla kysymys kaiken elämän jatkumises­ta.
Nyt enemmän kuin koskaan, sentähden, että täl­lä
kertaa tapahtuu paljon suuremmoisempana kuin en­nen.
On tulossa aika, joka ensi kerran poistaa orjuu­den
maailmasta, muuttaa\ orjat oman itsensä herraksi
Ja asettaa työn sille kuuluvalle paikalle. Mutta se
hävittää myöskin työn riiston, hävittää kaiken orjuu-den
edellytykset ja ennenkaikkea se hävittää kaikenlai-
BCt — orjainomistajat. Uudessa maailmassa ei löydy
enää sijaa näille, enempää kuin heidän orjilleenkaan.
Siitä syystä orjain omistajat nousevat nyt yimmattuun
taisteluun. Sika syystä ei tällä fa^rralla ole mitkään
leinot heille lilan alhaisia^ Orjdcalttuurin nimissä
he viimeiseen saakka tulevat taistelemaan nousevaa
ihmfekuntaa vastaan. \
Vappupäivän suiirtehtävä
Vappu-juhla ei ole kpskaan ollut järjestyneelle työ­väestölle
joukkoliikkeemme pelkkää katsastusta ja voi­miemme
ulkonaista kokoon haalimista. Vappu on sa­malla
i:ertaa meidän tärkeimpiä työpäiviänmie, jolloin
rynnätään kiaikella voimalla uusifcn joukkojen valtaa­miseksi
yhteisen lippumme juurelle.
Tehokkaimpana keinona tässä meillä tällä kertaa
on epäilemättä oman lehtemme levittäminen, uusien
tilaajien hankkiminen niiden työläisjoukkojen keskuu­desta,
jotka vielä tähän asti ovat pysytelleet ulkona
liikkeestämme. Muodollisesti suurenkin vappujuhlan
merkitys jää mitättömäksi ellemme me samalla ker­taa
valiota uusia ystäviä liikkeellemme ja hanki uusia
lukijoita lehdillemme. Yhdenkin uuden tilaajan, hank­kiminen
lukijakuntaamme merkitsee ajanpäälle ar­vaamatonta
voittoa liikkeellemme.
Ne tehtävät, joiden kautta me voimme voimistut­taa
laitoksiamme kasvattaa lukijakuntaamme ja osas-/
tojemme jäsenmäärää, ovat monta kertaa yksinkertai­sempia
ja helpompia kuin mitä tavallisesti kuvitel­laan.
Vähintäin kymmenkunnan uuden tilaajan hank­kiminen
keskinkertaisella paikkakunnalla lehdellem­me
Vappujuhlien yhteydessä on asiamiesarineijallem-me
ja lehtelmme lukijoille sangen vähäpätöinen tehtävä",
Ja jos mehaluamme leiviskämme työväenliikkeessä
oikein sijoittaa, emme rae voi sitä millään .inuulla ta­valla
niin ansiokkaasti käyttää kuin tunkeutumalla pai­netun
sanamme kautta vielä välinpitämättömien työ­läisjoukkojen
keskuuteen. Eikä meidän liikkeessäm­me
ole ketään niin vähäpätöistä, jota ,ei joskus kut­suttaisi
tekemään selkoa leiviskänsä käytöstä. Ellei se
tapalidu muuten, tapahtuu se tilinteko meidän kuii-kig
omassa sisimmässämme. Ja jos tunnemme itsem­me
rehellisiksi köyhälistöläisiksi, saatamme "me tun­tea,
että meissä asustava tuomarimme saattaa olla ta­vallista
ankarampikin. Sopivalla hetkellä se saattaa
astua meidän eteemme ja kysyä, oletko tehnyt kaiken,
rniiä olet tehdä voinut, työväenasian, edistämiseksi?
Vain harvat voinevat silloin sanoa, ettei ole voinut
sen enempiä tehdä, jokainen joka vaan tahtoo, hän
myöskin voi; Antaa vaart luohtaisen inripstukseri kyp
syä teoiksi ja toiminnabi. Kuinka paljon onkaan vie­lä
sellaisia tyiiläisiä, jotia tu*skin koskaaii on vielä, kp
hotettu tilaamaan työväen lehteä. ^ He ov^t olleet ömil
la teillään, emmekä me ole isäattaneet' heitä tavata.
Mutta Vappuna meille tarjoutuu hyvä tilaisuus lähes­tyä'tuntemattomia
kohtalotovereitamme jä voimme siis
olla mitättömän pienellä vaivautumisella^ auttamassa
heitä panemassa käytäntöön sen, mitä hekin kenties ai­nakin
parhaimpina hetkinään ovat ajatelleet, niniit
täin tilata työväen lehti.
Vappuna siis kaikkialla erikomen ryntäys liik­keemme
lujittamiseksi ja laajientamisekfei hankkimalla
uusia tilauksia lehdellemme.
• '— o— .
Työväestö yhtenäisyyden tiellä
Maailmansodan melskeissä ja sen sekavissa jälki
mainingeissa olivat järjestyneen työväestön vihoiyet
työväenliikkeen hajariaisuuteen viitaten valmiit puhu
maan työväen järjestyneen vohnan ja luokkataistelun
lopiillisesta . liiurskaäntumisesta ja mdidottomuudesta
käytännöllisenä yhteiskunnallisena ja valtiollisena^ te­kijänä.
Mutta jo näinä muutamat sodanjälkeiset vuo­det
ovat kyenneet osottamaan kuinka "^unenaikainen
meidän vihollistemme ilo on ollut. Joka-ainoassa
elinvoimaisessa työväenleirissä on nykyään havaittavis­sa
"eräs yhtenäinen piirre, se tosiseikka, että tapausten
logiikka ja meidän eri järjestöjerame sisäinen pakotus
johtaa kaikkia työväenryhmiä katselemaan edessä ole
via kysymyksiä samalta pohjalta, kaikille järjestyneil
le työläisille yhteisesti kuuluvana tehtävänä. Eri aa-tesuunnat
syntyvät tavallisesti eri kehitystasolla ole
vien työväenjoukkojen kesken, jotka omaavat erilai­sen
käsityskannan historiallisesta kehityksestä ja mei­dän
luokkataisteluvoimaimme käytännöllisistä tehtä­vistä.
Joskaan näin syntyvää aatteellista taistelua ei
aina voida välttää, ovat yhteentörmäykset kuitenkin
aina väliaikaisia ja päättjjät ennemmin tai myöhem
min työväenjoukkojen yhteiseen rintamaan. Tällais­ten
aatteelliirten yhteentörmäysten kautta selviää ei ai­noastaan
jo järjestyneille työläisille, vaan vielä ulko­puolellakin
oleville joukoille eri aatesuuntien tarko-tusperät,.
niiden menettelytapaprobleemit, sanalla sa­noen
niiden hyvät ja huonot puolet, joiden valossa sit­ten
voidaan ryhtyä luomaan liikkeellemme tulevaisuut­ta-
Tämä selkiämislila käy nykyään päivä päivältä
yhä ilmeisemmäksi. Lopputuloksena saa vallankumo­uksellinen
työväestö huomata voimansa entisestään ta­vattomasti
kasvaneen.
Tähäp tulobeen pääsevät työläiset sitä pikemmiii,
mitä'vilpittömämmin me pyrimme ottamaan oppia
ajan vaatimubista ja meidän oman taistelumme menes­tymisen
luonnollisista^ ehdoista. Sillä vallankbmouk-sellisen
teorian, pysyäseen elinvoimaisena ja kehi-tysmahdoliisena,
täytyy ennen kaikkea omata itsessään
elinvoimaa ja faedelmoittymiskykyä imeakseen itseensä
elävää henkeä kunkm ajan käytännöllisestä elämästä
Canadan lyöväestöUe tärkeimmistä
päivän kysymyksistä
Ilman sitä ei vallai&umoukselimen liike voi saavut­taa
ja säilyttää yhtenäisyyttään.
Tyoläisffliehet ja Naiset:
TyoJäispuoIueen toinen konven-tiotii
osoitti Canadan työväestön
niiUtanttisen siiven edistyksen. Vii^
me vuonna ensikerran jälkeen hal­lituksen
sortotoimenpiteiden, tuli­vat
idän ja lännen hajanaiset mili­tantit
yhdistettyä yhdeksi puolu­eeksi.
Tänä vuonna voi tämä puo­lue
osoittaa järjestöä joka ulottuu
Halifaxsista Vancouveriin jonka
juuret lepäävät syvällä joukoissa.
Tyolaispuoluef '
Työläispuolue on saanut lämpi­miä
ystäviä tämän maan työläisten
keskuudessa. Kaivostyöläiset , No­va
Scotiassa tai piirissä 18 Alber-tassa
jotka, ovat käyneet katkeraa'
taistelua kapitalistista riistoa vas­taan,
voivat todistaa että Työläis­puolue
on osoittanut järkähtämät­tömän
kantansa kaikissa näissä
taisteluissa, se on ainoa puolue Ca-nadassa
joka pelkäämättä riisuu Ca-nadalaiseii
ikansanvallan' valehtele-vain
edustajien ulkokultaista naa­maria.
Militantit ammattiunioissa
sanovat teille että Työläispuolue on
ainoa puolue, joka pelkäämättä
työskentelee avustaakseen ammatti-unioliikkeek
uudestaan järjestämis­tä
liittoutumisen pohjalla — aino-a
puolue joka omaksuu--työläisten
kysymykset niin teolliset kuin po­liittisetkin.
• ,
KBjtitalisniia vattaan!
Mutta jos puolueemme on voit­tanut
työläisten kannatuksen on
se myöskin herättänyt kapitalistien
ja heidän työväenliikkeessä olevi­en
palvelijainsa silmittömän vihan.
Kysykää vanhoilliselta työj. virka-miesjohtajalta
joka pelkää että työ­väen
edistyksellinen liike vie* hä­neltä
hyvän työpaikan, kysykää, kel­taiselta
työv. politikoitsijalta joka
toivoo pehmeätä istuinta lainlaati-jakunnassa,
kysykää > hallituksen
virkailijoilta joiden tehtävänä on
toimintamme vakoilvi, kysykää työn­antajilta
.mitä he ajattelevat Työ-läispuolueesta
ja yksimielinen kuo­ro,,.
vastaa! «Työläispuolue on pu­naisten,
puolue.* Toisin sanoen Työ­läispuolue
on konununistinen puo­lue.;
•'.
toteuttaa teollisaaksien yhteitkan-nalliituttamisen
työläisten kont­rollin
alaiseksi ja joka takaa työtä­tekevälle
roaanviljeUjalle taotteis-taan
hänelle Inialovan osan. Me
poolnstannne sellaista työläisten ja
maanviljelijäin halUtusU joka las­kee
pohjan Canadan työläisten ja
maanviljelijäin tasavallalle. Tämä
on ainoaa lajia yhteiskunnallista
uudestaanrakentamista joka takaa
tämän maan raatajille muutoksen
olosuhteissa italöadellise^ta orjuiu-desta
ja poliittisesta petoksesta, ta-,
loudelliseen ja poliittiseen vapaa
teen.
MITÄ ON KULTTUURI
Sana sivistys eli kulttuuri käsittää kaikki ne ihmiselämän iJm \
jotka tarkoittavat jotain muuta ja jotain enempää kuin pelkästään -
män ylläpitämistä". 'Kun ihmmen työskentelee sellaisen järjellisen tai*
tusperän saavuttamisebi, o l i ^ se minkälaatumen tahansa, kun hän
tjlä in Ifvluää Iriin tää ja kylvää, kjm hlläänn ttanklronon jiaa vv iui nollpeAe , kIfuiinn hliäätni lhindt-cTk aa''''1k i• ... '
tähtien ratoja, kun hän maalailee ihmisten muotokuvia tai
via tai tutiii
o^''en pihti.
Työläisten ja maanyiljelijöidjen ta­savallan'puolesta!
'
Jiriksi on se herättänyt liike-etu­jen
vihamielisyyden jotka riistävät
yhtä hyvin työläisiä kuin, maanvil-jielijöitäkin?
Siksi että Työläispuo-liie
edustaa tinkimätöntä luokka­taistelua
kapitalismia vasaan. Me
edustamwe työläisten ja työtäteke­vien
maanviljelijöiden yhdistämis­tä
rintamaan joka jatkaa tirikimä-töntä
taistelua kapitalismin yallah
musertamiseksi, työnantajajärjes-töineen,
pankkeineen, lainayhtiöi-neen,
hallituksineen, sanomalehdis-töineen
ja muine luokka laitöksi-neen<
Me seisomme sellaisen työ­läisten
ja maanviljelijöiden halli­tuksen
perustamisen puolesta joka
Imperialismi-ja taloudellinen kaaos!
Maailmansota nieli tuhansia- Ca­nadan
raatajia kitaani. Toiset
olivat pakoitettuja liittymään . ar­meijaan
työttömyyden ja nälän ah­distamina.
Qsa mennen propagan
dan innostamina. Kaikille kerrot­tiin
heidän taistelevan sotaa impe­rialismia
ja yksinvaltiutta ,vastaan,
jonka voittoisaa päättymistä seu­raa
sotien loppuminen, imperialis­min
häviäminen, uudestaanrakenta-rhinen
ja korkeamman elintason
mahdollisuus. Vuosia pettymystä
ja epätoivoa ön seurannut. Aino-astsan
muutama kuukausi /öitten
xohkeni brittiläinen imperialismi
apurinsa Lloyd Georgen avulla yrit­tää
saada canadaläiset, työläiset se­koitettua
imperialistiseen sotaveh-keilyynsä,
Mosulin öljylähteitten
anastamiseksi. Ruhrin valtaus on
ulkonaista uusimista sodalle <kan-sanvallan
turv3ami8eksi>, joka sel­västi
osoittaa sen olevan sotaa hii­lestä,
rautamalmista ja teräksestä,
teollisesta , yli-herruudesta sille tai
tälle kapitalistien ryhmälle. .Val­heet
jälleenrakentamisesta ovat ha­jonneet
yhtähyvin kuin valheetNm-perialismin
ja sotien lopettamises­takin.
Europa on taloudellisessa
kaaoksessk Se vilkas liike-elämä
josta Amerikan pitäisi nykyään
nauttia ei seiso maailmantalouden
jälleenrakentamiseen, perus teillä.
Niinpian kuin varastot ovat uudel­leen
täytetyt, joutuivat työlliset
heitetyiksi työttömäin armeijaan.
Fascismi ja kapitalistien byökicäys!
Tämän kapitalistisen järjestel­män
jättiläismäisen luhistumisen
ohelfa edistyy uhkaavana fascistni,
kapitalismin petomaisin hyökkäys-muoto.
Kapitalismi ou siirtynyt
h e i koista, myönnytyslupauksistaan
avonaiseen terroriseeraukseen. Pal­kan
alennukset, avonaiset työpajat,
työttömyys ja muut eivä ole ainoat
aseet -joita kapitalistit' käyttävät
murskatakseen työläisten vastustus-voiman.
Heillä on viimeinen valtti
fascismi joka työntäen syrjään kaik­ki
nekin perustuslaillisuuden ja (par-.
lamenttaarisuuden takeet joita por­varisto
yleensä käyttää toimintansa
peittämiseksi, etenee polttaen am-mattiunioiden
huoneustoja, murha­ten
taistelevia työläisiä, raiskaten
pieliä, kun hän kirjöttaa romaaneja tai pitää tilikirjoja, kun hän toimä
valtion/politiikan tai koulun palvelubessa, kun hän käy luokkataistelnj
muodossa tai toisessa, kun hän harjottaa maanviljelystä, käsityönäminat
tia tai toimii liikemaailmassa, kun hän omistaa harrastubensa tieteen tai
taiteen hyväbi; silloin tekee hän kulttuurityötä. Sitä asiain tilaa, JQ^J
syntyy kaikkien näiden voimien yhteisvaikutuksesta jonkun kansan kes­kuudessa
tai jonakin aikakautena, sanotaan sen kansan tai sen aikakau
den kulttuuribi eli sivistybebi. /
i Sivistys vaihtelee lakkaamatta tarkotusperältään ja sisällybeltään
aina sen mukaan kuin olosuhteet ja ihmiset itse muuttuvat. On olliii
aikoja, jolloin ihmisten sivistyö kokonaan kohdistui tämän maallisen elä
män sulostuttamiseen, ajallisen onnen rakentamiseen. On ollut toisia
aikoja, jolloin he yksinomaan ajattelivat elämää haudan toisella pu».
lella. On ollut aikoja, jolloin ruhtinas oli se aurinko, jonka ympäri
kaikki liikkui, jolloin runoilijat, taistelijat, tedemiehet ja ammattilaiset
pitivät ^änen ylistämistään korkeimpana päämääränä, hänen suosiotaan
korkeimpana kunnianaan. On ollut toisia aikoja, jolloin kansan onnen
ja menestyben lippu oli se kiihotin, jonka nimessä kaikki yhteiskunnan
voimat olivat liildiieellä. On ollut aikoja^ jolloin ihmiset seisoivat voi-mattomina
taistellessaan luonnonvoimia vastaan. On ollut toisia aikoja,
jolloin he kykenivät tekemään nämä voimat alamaisibeen, pystyivät kart­tamaan
niitä edukseen ja hyödybeen. Ja nykyään lyö luokkataistelu kaik­keen
kulttuurityöhön leimansa. Jos Ijipmme, lyhyen silmäyksen histo­rian
kulkuun aikojen aamusta hamaari''meidän päiviimme saakka, kohtaa
meitä alituisesti vaihteleva näytelmä. Aikakaudet alkavat ja kuluvat um­peen.
Kullakin on oma tarkotusperänsä, oma sisältönsä, oma, erityinen
luohleensa. Taulu näyttää niin perin kirjavalta ja silmä väsyy sitä kat­sellessa.
. : l : .
Mutta jos koetamme lähemmin tutustua noihin/eri olotiloihin ja op­pia,
tuntemaan niitä yhtenäisessä jabossa, silloin selviää meille, ettei
historiassa tapahdu mitään sattuman oikusta. Silloin käsitämme, että nuo
eri aikakausien vaihtelevat ilmiöt seuraavat järjestybessä toisiaan, että
ne sisällisestä pakosta johtuvat toisistaan, että kukin sukupolvi ainoas­taan
rakentaa eteenpäin edeltäjänsä laskemalle perustukselle, että sienien
siihen kehitystiläan, joka orastaa ja kypsyy jollakin aikakaudella, on
aikaisempien sukupolvien kylvämä. Silloin käypi selville, että histo­riassa
niinkuin jokapäiväisessä elämässäkin vaikutus johtuu jostain syys­tä,
että koko historian kulku on yhtenäisenä ketjuna, jossa joka ren­gas
on toiseen kiinnitetty, ketjuna, joka voipi mutkitella puoleen ja toi­seen,
mutta joka ei kerskaan äkkiä keskeydy.
Ja se on ihmiselle ja ennen kaikkea työläiselle jalo ja ar\'okas teh­tävä
seurata sukunsa vaihtelevia vaiheita ja tutustua inhimillisen kul-tuurin
virtauksiin, joideii joukossa nykyaikainen luokkataistelu kohoaa
majesteellisena kaikkia muita ilmiöitä korkeammalle. Ainoastaan siten
voimme oppia tuntemaan sitä perustaa, jolla seisomme ja ainoastaan si­ten
pystymme jatkamaan ihmiskunnan jättiläismäistä kehityskulkua yhä
korkeammille tasoille. -
Sisältö: Uudella kämpällL — Oot-tako
kuullu, jotta Cliffissä
on ammuttu kanuunalla. —-
Naparetkeilijän uudet löytö­retket.
— Vappujuhlille. —
Pikku j)uhe Canadian ranska­laisten
tykö. ; , '
A katso, koska
kevään oikut,
sa.mmakkojen
k u r n u t u a ja
muut tainkaltal-set
merkit osot-tivat
ajan olie-van
täytetyn,
ryhtyi allekirjot-t
a n u t kokoile­maan
kamppei-t
a a n vanhassa
majassaan ja tähtäsi kohti vuorisia
seutuja, joilta' tunturien tuulet vie­lä
lietsoivat luonnonrikkaita henkä­yksiään.
Ei siis muuta kuin.rensse-lit
selkään, kirvesleuhka olalle ja
niin painautumaan maailmanrannan
tietä eteenpäin. Mutta vanha kuu­samolainen
tahkoni piti saada vie­lä
painoksi hartioille; että lapikkaat
purisivat lujemmin j kiinni niljak­kaaseen
tiehen. Tämän painokons-tin
olen minä bppinut vanhalta, tut­tavaltani
ja kaimaltani Maailman
Kaapolta, joka on kävellyt Ameri­kan
mantereen ristiin rastiin, eikä
koskaan lähde taipaleelle ihnan tu­kevaa
painoa hartioilla. Ja totisesti
tämä tahko, jonka nyt tämän talon
isäntämiesten luyalfa olen toistai-sekä
sijottanut tänne kellarim, on
aivan välttiitfatön kapin?; sillä ^u-kapa
tietää kuinka terävää kirvestä
sitä- vielä näillä kämpiköillä tarvit­see.
Ei tiedä vielä vaikka pitäisi
pohjapuolestakin kraintata toinen
terä,. että tiukan tullen voi iskeä
tullen- mennen. •
Tuolla tietäni taivaltaessa alkoi
yläkerran ukko tupruutella lunta
aivan kuin emäntäväki tavallisesti
alkaa talossa hosua ja huiskia odot­tamattomien
vieraiden tullessa.
Mutta minä vaan painoin lakkireuh-kaani
syvemmälle ja hyräilin aivan
täijne kellarin ovelle saakka runoi­lijan
seuraavia säikeitä:-
«Ihan suotta sun kaikki on vaivas,
älä huntujas huiskikaan
ja liinojas liehuta,' taivas,
kata et toki tahroja;maan! ,
Jos kuinkakin luntasi vihmoin
sitä valkaista aikoisit
ja kirkkain niin kiderihmoin
sen vaippaasi taikoisit,
läpi sittenkin, kuultaisi kurjuus
ja huoli ja hurme vuot
ja hunnustas huutaisi nurjuus,
sulat huokuisi surujen suot.
Ei lievene piirre, mi vääntyi,
pakon ruoska kun raastava, soi,
ei Onneton elvy, mi nääntyi,
työ kahleet hälle kun loL
ES lakkaa piinatun poru,
ei huobotus raiskatun maan.
Ja harlekimikoru ' '
lumes hienoinkin hinde on vaan.'
heidän naisiaan perustavat avonai­sen
fascistisen : määräysvallan ter-roriseeratakseen
työläiset pakolli­seen,\
tyytyväisyyteen. Meidän 'ei
myöskään saa pitää itseämme poik­keusasemassa
fascisti terrorin ete­nemisen
mahdollisuudesta 'yhdys­valloissa
ja Canadassa. Amerika
on Pinkertonin ja Burnsin salapolii­sien,
Palmerin kotitarkastuksien, ja
hallituksen estetuomioidien klassil­linen
koti. Tässä inaassa Winnipe-
Niiir runteli maailman aavan
jo riisto ja tunnottomuus,
yht' että on visvaa se haavan,
ain auki mi on sekä uus.
Sitä turha on verhota koittaa.
Paras auki kun ammottaa,
kunis vaivattu viäivansa voittaa,
kunis uskonsa voitton se saa!»
Joo, turhalta se enään tuntuu
mei(^n silmissä mitään peitellä. Au­rinko
on jo korkealla ja öiset us­vat
kaikkoilevat vähitellen, näköpii-
Tistä,
gin lakko murskattiin hallituksen
ratsupoliisien ja kansalaisten komi­teaan'
järjestyneiden työnantajien
yhteisillä ponnistuksilla. Tämä kan­salais
komitea ja muut samanlaiset
ovat aina valmiina hyökkäämään
työläiäten niskaan silloin kun työ-.
Iäiset nousevat voimakkaammin puo
lustamaan oikeuksiaan. Miliisin ja
poliisin sekaantuminen Nova Sco-tian
ja Albertan hiilitaisteluihin oi
tästä kuvaava esimerkki. Ratsupo-liisit
eivät ole tarkoituksetta ain()--
Oottako kuullu, jotta Cliffissä on
ammuttu kanuunalla, niin että ko­ko
luokkataistelukenttä on nykyään'
kamalan käryn vallassa. Se on sit­ten
totinen toSi.
Pojat olivat käyneet «hellittämä­töntä
tappelua jo pitemmän aikaa'
monella eri rintamalla yhtäaikaa,
tehneet äkäsiä siVu hyökkäyksiä ja
aina joskus survaisseet kiilan kes­kelle
vihollisen rintamaa. Aina kun
esikunnan taholta tuli komento, jot-la'
nyt pojat taas hyökätään yhtenä
miehenä, iiiin pitkiA rintamaa myl-vähti
huuto:. Joo, ,^*oo! Helppärikin
Vakuutti, että joo, jöo jä ^ ampiia
präisk^ytti, kanuunallaan, jotta po­jat
•'uskoisivat!
Ja sitten taas hyökättiin, kunnes
ilmestyi vastaan kamalan näköinen
kuparihärkä. Toiset ajattelivat, että
olisi paras asemansa ^vahvistamiseksi
tehdä.^^auha. Pitäisi saada muu­tamia
piikkilankapujotnksia suojaksi
ja sitten taas liyökätä kun ^ai-suds
tulee.
Esikunta poletti vaan pojille jal-^
kaa entistä vimmatumrain. Mutta
kuparihärkä alkoi myöskin päästä
verihinsä ja ennen pitkää ei esi­kunnan
päämajastakaan ollut enään
kiveä kiven päällä.
Esikunta huokasi helpotuksesta ja
luuli suloisen rauhanajan koitta­neen.
•Mutta silloin' kuului keskeltä lei­riä
kamala kanuunan präiskälidyi.
Se oli surkea kohtaus, voi yhren
kerran. Silloin selvisi, että joku ar-meijaan
värvätyistä olikin kaiken
aikaa kantanut panosta mukanaan
omaa . joukkoaan varten. Ja nyt
se panos tärskähti niinkuin kelloUa
reguleerattu helvetinkone. Sadan­päämiehet
lankesivat polvilleen ja
kiroilivat synkeästi.,
<Voi sinä tuhannen petturi, voi
sua rumaasen kuvatuksen yhteisen
rmtaman mies kun tärähytät koh­den
sadan dollarin panoksella ystä­viäsi
päin naamaa. Voi surkeus ko­ko
tätä meidän vaellustamme. Täl­lä
on pitänyt olla tuotannollinen
pohja ja nyt meidän jalkairame al­la
ei ole muuta kuin kurainen Uf
ju->
Ja liettävä kärypilvi lekottelee
täUä kertaa mm tappelukentan.
yllä.
Mutta ne, joiden, korvia kannu-•
nan paukahdus ei" ole kokon^.
huumannut, käyskelevät synkeä «
symys huuUUaan: Minkä takia oj*
tenkin kuparihärkä niin vaan Uman
muuta sai meidän pyhättömme maan.
tasalle jaottaa?
fie on profeetaUinen kysymys-
Jokainen meistä tuntee itoito^ ,
Cookin, Preedi, Cookin, jola
L