Vapaus, January 5, 1924

              mmm m Laqäntaiäa. taiBBiiiknim n. — Sat Jan. S.
X A P A U S
^ SodbioyM». O D L . iok» tBst*!, tonUi i » Isumtaj.
ONNI SAAEl S, G. NEIL
Vastaava Tdmitiuapttlainea _
MO vHScoppateena' Se on tami aama Iconeteoliispnden
auorittam vallankumous; joka tdceeni^idollisdcri työ­läisten
nousemisen. tuotannollisen e l a m ^ b e i r a l u i ja
, _ _ i . VAPAUS
( L i b e r t y )
- inte-oiOrorgan of Pinniih Worken in Canada. Pw>-
lishea in Sadbiiry« Ont.,'every Toesday, Thorsday «nd
i>Satnrdiy.^-;V-</::.^-^''- ••••
M !»«• «oL iuch. Minimum chante
imAttAni insertion 75^ Diseoont on atandins: advertise»
saent The Vapaus is the best^adveMfsinc; medium among
tbe Knnisb People in Canada,
siten oman vapautensa ja yhteiskunnallisen k^tyksen
herraksL
Vapauden konttori ia''toimitus on: Liberty Biuldin«
i o m e S t , PubeUn 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury,
Ont
TILAUSHINNAT: . , . -
. Casadaan yksi vk. |4.00. Duoli vk. $2.25. kolme kk.
''"^yJdysraltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.50, puoli vk.
•8.00 ja kolme kk.|1.75. «
Tilauksia, Joita ei seuraa raba, ei tulla lähettämään.
paRsi asiamiesten joilla on takaukset.
- BmotmAJata kerran jnlaistuiata ilmotuksista 40e Jialstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
öiden tekstiä el Jaka kerte muuteta, annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotuknet 12.00 kerta ja 50c lisää jokai,
seita mnlstovärsyltä. NimenmuntosHmotukset 50c kerta,
tl.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset 12.00 kerta,
13.00 kaksi kertaa. SyntymäUmotukset »1.00 kerta; Ha-intaantieto-
ja OBotellmotukset 50c» kerta, $li00 kolme
kertaa. Taapäisflmotnkgista pitää raha seurata mukana.
Jos ette milloin tabanxa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne. kirf^^Mnkna uurielleen liikkeenboitajan. per-foonaltisella
nimellä. « * '
.T V ir*V\MCTO THiclceenhoftaii».
{
Militaristien kavalat hanldceet
Jauri 'julaistu Hanskan ja Tsekkoi-SIovakiän välinen
kauppa' ja ^sotilassopimus on berattanyt syvää-huolta
Europan työväestön ja erinäistä valtojen keskuudessa.
Tämä' sopimus antaa uusia todistuksla-Ranskan inili?
taristien 'Sotaisista hankkeista;. Samalla kun monissa
maissa todella ajatellaan olojen vakiinnuttamista tasa-piainoisempaan
tilaan suursodan kaac^kseata, pyrkii
Ranska militaristista mahtiansa lisäämällä pääsemään
määrääväksi tekijäksi Europassa. Tsekko-Slovakian
k a j i M a t d i t y B<^imns 1^
Se vahvistaa Ranskan - aseina /Tsek-ko^
Sloyakia,;" joka m rauh^anat^imuksessa
suoritettujen palotteltijen kautta, lupaa muoÄjstuajaaii'
gen Taikbtusv^ltdseksl
ja politiikassa. Tsekko-Slovakia, J o k a • muodosteltiin
suurelta osalto Itäyalu liadkaista
alueista, on uutuutensa keväiselfä voimalla lähtenyt ra­kentamaan
ja lujittamaan itselleen pysyväistä paikkaa
ihmiskuman Jiis^
osottaa voimakasta nousua, j o t a jo kuvaa sekin, että,
tsekkqHjlOTakiiaisi^ tuotteita^ on a l k a r i u f i l n i e^
sinpa Canadan markkinoilla. Ranskalle oh' tästä liit'
toIai&^a;?lBiin h y y i n ^
— z — r - , . . T n . " * rti* i^*-" '^y^*' maantieteellinen asema Saksan ete- ,j;;a':u.Vife!^°" "J-"» -«•'^°«»« « « » M e «rkänVukikoh.
dan sotilastoimissa Saksaa vastaani
, Tiistain Ifbteen «Hotot ilmotukset pitää olla kont-
IpTlssa lauantaina. t(»r«f«tm lehteen tiistaina ja lauan­tain-
1»*»»*»'»'» »nr*»«»<i>«» kello 8< '
Vilkaisuja
Lvokkalaisteluvankien puolesta
f
m
f Niinkuin tavallisesga sodassa, niin royos luqkkatais^
: lelussakin tapahtuu sotavankien kaappaamisia. L
. fiia Canadatll työväenliikkeen miehiä viruu tänä päivä­nä
vankilo/söa sen yksinkertaisen syyn takia, että he
ovat ottaneet osaa taisteluun työväen etulen puolesta.
st? :'Luokkavankien;^^^^ p on tällä kertaa Nova
a Scotiassa, jossa juuri päättyneen vuoden -a turismin sotavankkurien eteen,
työtaistelutkin käytiin. Kym;pienkunta^ työläistä on
paraikaa kärsimässä kahden vuoden vankilatuomiota,
- jotka heille langetettiin viime heinäkuussa käydyn hn-
^ v^enkaivajien ja terästyoläisten lakkotaistelun; johdpstav
Tuomittujen joukossa on malnarien järjestön entinen
sdileeri MacLachlan, jonka vetoomus uutta oikduden
- kuulustelua varten,oi'juuri ollut oikeuden käsiteltävä­nä,
taatosta ^uudesta tuomiosta ei ole vielä anilcttu
ja tuskinpa tullaan antamaankaan.'
f-Ympäri Canadaa ovat erinäiset työväen järjestöt
koonneet varoja' ja pitäneet protestikokoiiksia vangit­tujen
vapauttamiseksi. Niin hyvin ammattijäi'jestöt
kuin työläisten valtiolliset ryhiuittymatkin ovat olleet
' toimessa, Canadan järjestyneet työläiset ovat tdinee<
tietl^aksi, että heeiv^'! hyväksy oman luokkansa jä­senten
mielivaltaisia tyrmään telkeämisiä,
\ Koska kaikista päättäen näyttää siltä, <ttä Novd
' Scotian' luokkataisteluyankien «duksi voidaan toimia
^ainakin, yhtä hyvin työväestön' joukkovjufhatt painos-'
' tuksellii, kuin juritttisilla keinoillakin, on työväen jär­jestöillä
edelleenkin syytä |)rote8teilIa ja muulla, pai-
, Doätuk^elia vaikuttaa ' luol^aisteluvankien vapautta*
iniseksi, Meidän suomalaistenkin olisi «yyta tarttua;
tiuk<(mmin asiaan; Me seurashntne jakamattomalla
myötätunnolla Nova Scotian .työläisten viimekesäistä
uljaita taistelua.. Tämän' taisteldn seurausten selvitle-
' lythjn olemme me myöskin kaikesta voinaastamme vel­volliset.
iillekirjojttanecn korville on taas
tullut seUaisIa. j u t t u j a , jotka tuovat
monta unetonta yötä niille, jotka
VM-ottavat. työläisiä antautumasta
politiikkaan. Ovat kuulemma taas
politikoineet niin että höyhenet orat
pölisseet Ja eikös taaskin työläis­ten
pitänyt voittaa niinkuin tarko-tuskin
oli. " •,,„••
^eldän tähtäimessämme ön tällä
kertaa se nujakkji, mikä käytiin
Bath \ City. nirniSen kaupungin val­tuustossa
- E n Joannissa.' • Porvarit
olivat -siellä kjiten heidän • jdeirien
tapansa- näi«ry olevan, laulattaneet
kouluissaan^'{If^silia virsiä, joissa
sanottiin k u l ^ iSma maailmanjär-jMtys
seli^ kuin se n y i rik-kaineej>^
4ja ; k ^ ^ on,' on itöe
Isä Jumalan asettama. Niinpä oli
aivan tyiökseen lapsilla laulaa l u r u'
tettt»; laulua^ |[(t^ näin suoralta kä-dejtäjsuom^
vasti; • - ,
«fiikas niies-linnassaan; -^^C
rSsijä]^ / ;;^'
.^Heidät luotiin kumpikin ' ,
tluo^an 8ää,t8mälfä.> , .
, J a sitten tällaisia: -
/iJJoSiMl^
y 'Toisille rifcl^^^ ja kunniaa kan­toi..
.
Toisille köyhän kodin j a typtä.
Mutta.:kaikilla Herran tahto myö-
•Kaupungin ^ valtuustossa olevat
tyovaehmlehet .vaativat, j^itä tu6lf
laisten, virsien 'vetäminen on - kerta
kaikM£anikoul^
k a : ^ i i ^ ^ n ^ k y^
{tnitSän 'niuiiitelkuiri:;:pör^
tiik&aa.r^
t i v a t : {l^littää^ vettä koulujen / l a u l u -
Täma uusi vero koskee kuitenkin .vähävaraista vä- Sirjat on .kiihotettu ^ jo «ennenkuin
Jo entuudestaan
on Ranskajla tukikohtansa Belgiassa ja Puolassa. Tsek-
|k«)^SIovakian liittoon pyrkiessä on Ranskan Tnililäriste-ja
kannustanut suunnitelma saada sen pahin vihollinen;
Saksa entistä tarkemmin - taloudellisen ja sotilaallisfen
i^aartoketjunsa piiriin,. Ja niin me näemme Ranskahj
joka sodan aikana sadatteli kaikkfen kuuluvammi^ so­dan^
ja' militarismin kirousta, nyt itse valjastavan it-seäns^^
kaikkien intofaimoisemmin ja kavalammin mHi-
Canadan väestölle uusia maksuja
Canadassavupden, jamassa voimaan astunät":: kuu­den
prosentin myyntiarvo on taas yksi uusi keino,
jonka avulla kiskotaan varoja huikeiden sotav^lkojen
peittämiseksi. Canadan hallitus on yhtä viisas kuin
tnuidfnkin porvarimai^e^i hallitukset. Sekin osaa^ yhä
uusien ja uusien verojen sälyttämisen taidon. Sekin
osaa keksiä uusia menettelyjä, joiden avulla voisi pis­tää
kädet entistä syvemmälle kansan taskuun ja sellai­sella
tavalla, ettei sitä yleensä huomattaisi tai joka et
herättäisi erikoisempaa napinaa uhreissaan.
kbiieitten aikakausi
' ^>merikan sikaarityölätsten järjestön jäsenistö' on
juuri toimitetussa vle.isaanestyksessä antanut hyväksv-misensa
koneiden käytäntöön ottamiselle sikaarien val­mistuksesi.
Sikaarityöläiset ovat vuodesta vuoteen
tse|)intai^4tr ^^taistelleel f koneideii k^
estöä paljon ankarammin ja suoranaisemmtn kuin niö-net
muut verot. Teollisuuden harjottajat ja liikemiehet,
jotka ensi'kädessä joutuvat verosta vastaamaan, tule­vat
sen kautta kiskomaan pienempienkin elämän tVält-täraättömyyksien,
käyttäjiltä kaksinkerroin. ' ^..,9^
^ PatHootij^ puhuvat' tavallisesti ylpeillen Canadasta'
voittajamaana. Kyseeissä .oleva vcrö on yksi niitä «y.o>k
toja», j o i t a Canadan Väestö on suursodan kautta saa­vuttanut.
Noin kolmen hiljoonan «lollärin velkataakka
painaa Canadan v^älukuisen väestön hartioilla. Sddan
aikana käytetyt miljooi^at ja biljoonat ovat niiden suur-huijarien
kassaholveissa, joiden dollarinälkää sodan
hirvittävällä. verileikilll tyydytettiin. ^Heidän Ihuik^an
huijauksen laskuja riitää vielä- monien tulevien suku­polvien
maksettavaksi.,
t i ' hän taakseen j a siinä hetkessä-oli
Eerydiee mennyt. Tämä vanha
tarina antaa me^e käsityksen alati
kestävästä yrityksestä pelastaa to­tuus
hirviöiden kynsistä. Jonakin
aikana Qipheus ei'enäan Jcatsokaan
taakseen. Jonakin päfvänä Eury-diee
saapuu-vslunattuun~~ valoon j a
vielä kerran ihmisten. mielestä: haih­tuvat
taikauskon harhat.
, Jos £nstus tulisi
Radikaalinen ,Jcongregatwona]igti-pappl
Frederidc V i n i n ; tempaii
ku!23jjoitaan korvista; kun hän saMS^
natessaan sanoi ; Kristoksen itsen­sä
olleen «ensimälsen j a snprimman
^vdlankumouksellisen.». «Me tämän
ipäivan -.liberaalit .emme ansaitse
kunniaa nykypäivän työstämme/ Jos
Kristus tänään astuisi maan p ä ^ e ,
o l i s i ' hänelle vaikeata löytää; Idzk*
koa; jossa: hänen annettaisiin saar­nata.
nai:
Vastauksia Innmiiisni oolisia
— Pyssymudin keksi Mikael
Schwartz' niminen munkki Goslaris-sa.
Saksassa vuonna 1320.'
• • •
f— Sähköveturi on keksitty vuon­na
1851. Sen keksijänä itaainitaan
A l f r e d Vail nuninen mies.' • •
— Kuuluisa Hudson Bay yhtiö
on saann^ sen hallussa nykyään
olevista laajoista maa-alueisti suu­rimman
osan jo vuonna 1670, jolr
loin Englannin kuningas Kaarle
Hmen antoi sHle yhtiön pyynnös­tä
erinäisten alueoikeuksien ohella
myöskin kauppaoikeudet kaikkiin
niiliin alueisiin, jotka sijaitsevat
Hudson lahteen juoksevien jokien ja
vesistöjen varsilla. :
~ Niiden saksalaisten pitkän
matkan tykkien nykyisestä olinpai- varisto surmasi nämä Saksan työ-kasta,
' j o i l l a tai jolla» saksalaiset väenlu.okan pelkäämättömät taiste-pommlttivat
Pariisia suursodan ai- lijat. Heidän.: sorrettujen vapauden
^"•^ vastaan. 'Tätä taistelua oii käyty' «mittain persoona
.'knhtaisten ammfittiehijen vuoksi,\ osittain myöskin aen
^ käsityksen nojalla, että «työläisten '^elinehtojen korjaa-
1: niinen vaatisi yl.eensä koneiden ayi^jäyttämistä. niin pat^
' J o n kuin mahdollista. , \ - ^
On ollut aika, jolloin työläiset ovat taistelleet ko-
^ , neiden käytäntöön ottoa vastaan niin jyrkästi, elta -ko.
; ' neitten^^särkeminen muodostui'aivan yJeisdcsi,, varsin-
: .Idn .'Englannissa, jossa koneteollisuus on ensiksi ^tu^
7 riul( kavtäntöön. Työläiset jo silloiir aavistivat, i e t t a ,
\^ kone oli snattava heidät automaattiäikd, kylmiksi tuo;
tannnn välikappaleiksi, joka» toiselta puolen^ polki
\.heidän |)&lM(ojaan ja 'samalla viskasi,kokonaisia.tyo>
' 4äi^oukkoja työttömäin armeijaan. , ,
' ' ' Taistelu koneita vastaan on kuitei^ci^ aina^ ollut
^tttloksdtonta epätoivon kamppailua. Koneteollisuuteen
^liittyvät t i M t a n n o n lait ovat V olleet voiraakkaampjakui^
%i(a ^vastaan kohdistetut ankariimnatkin hyökkäykset.
. Koneiden käytäntöön olosta ja koneteollisuudet
, onkin inuodostunut juuri se pohja, jolla seisten työ-
Iäisille'on mahdollista'alistaa ensin luonnon ja sitten
' ' Jts? .konetuotantoon perustuvat yhteiskunnalliset voi-
: inat. alamaiselbeen. Käsityön ja käsiteollisuuden ah-
? /taat rajat ovat lopputingassa olleet itse työläisten ja
>" rjfamiskunnan kehityksen kahleita. Jo^ tehda^ärjestel-
2^ mä, tuotannollisessa "elämässä op ollut vallankumSuk*
IjfesclUneDii; n i i n ^ ^ se myöskin valbn-;^
^ ' loimouksellinen työläisten* yhteisknnnalHsen tason mui^t- — Työväenpuolueiden ohjelmissa , lÖjrtyy monia
rtamiiessa. Se on luonut hajanaiset j a epämäärmsel .kansanvaltaisa vaatimuksia, jotkä ovat saattavat olla
tnottBJain ^ joukot yhdeksi suureksi leollisuustyöläisten piläuporvarillisesäkitt ajattelevien kerrosten ajatuskan.
annd^aksi, j < ^ asemansa perusteella ja pakotUunana nan mukaisia j a työväestö on ainoa, joka niitä ajaa,
< f ontua ajattelemaan kumoukse^lisesiti er jotakin yks\' Mutta se ei v d i taistella minkään sellaisen kohdan puo-
,tyista k o n ^ tai määrätyn tuotantoalan toolantoko-piestä, joka ön ristiriidassa työläisetujen kanssa, jpka
! \v neistoa^ vaan koko kapitalistista jaijestelmäa Vasftaan,ikieltaisi tekemästä rnitäan, m&ä hidastuttaisi työvaen-
' l o k a tuotantokoneistoa käyttää työläisten' orjuuttmni-jludkan -vallankumouksellisen voiman kasvamista.
Rautatielyöläisten lakkoaänestys
~ Rautatddeiij ikorjaustyöläisten ja: konepajatyöläis-ten
keskuudessa käynnissä, olc^a- äänestys ennustaa laa
jakantoista lakkotaistelua Canadassa.>-Jos lopputulok­set
osoltavat sitä mitä äänestys tSttSxi saakka näyttää^;
tulee valtava enemmistö • olemaan lakon julisftaraisen
kannalla. ' ' ^' '
Rautateiden korjaustyöläiset ovat joutuneet suun­nittelemaan
lakkoa sen jälkeen kun ^Canadan rautatie­yhtiöt
ideltäytyiyät hyväksymästä hallituksen sovitte­lukomitean
' tekemää päätöstä palkkojen korottamises­ta.'
L(^utaki}nnan viime lokakuulla tekemä pääteos edel­lyttää
kaikkien niiden työläisten palkan korottamista
2 antilla tuntia kohti, jotka saavat alle 40 sentUä tun-|
nissa< Korotuksesta^ o l i maara päästä osallisel^i kaik­kien,
jotka ovat olleet työssä vähintäin yhden kuukau­den,
sen sijaan että rautatieyhtiöt tähän .saakka ovat
saaneet maksaa mitä ovat vain halunneet niin kauan
kuin työläinen ei ole'vielä ollut-kuutta kuukautta'
tateiden palveluksessa. Suuri osa rautateiden työläi-
8istö'on luokiteltu n.lc. ylimääTäisten työläisten luok­kaan,
joiden tavallinen palkka on 25 «enttiä tunnilta.
Töiden f keske)1yksien> ja kaikenkaltaisten'vahennysteh
kauttaovat yhtiöt pitäneet huolla snitä,^^^^
kaan kuuluvat työläiset eivät olisi ^ tilaisuudi^sa ole­maan
tyÖssalcuuttakuukauttalyhtav^
vät he pääsisi osalliseksi korkeammasta palkasta.
Rautatietyöläiset ovat nyt >kuitenluii(ryh"tyni^^
jaamaan ^ätäkin^: asiamtilaai:^^^;:!^
kaikkiaan noin 30000 työläistä.
ri88it';henkilBt ovat Juokkavihaa Jiet-soiirätkaäh.)^'!
^' r
oliva£''ltuitenkin tanakasti aitä<miel-tä,.^
etj^' Herran . wankeliumia. kay-
^täan.' alVan>-"selvästi luokkayhteis­kunnan
ristiriitojen^ liisterinä, joka
eivr o l e ' ' suinlc^an .< ollu|k taivaallisen t t ^ o . ' ^ T a p p e l u n i tuloksena lo-
Iskin "blinin, etfca koulukomitean
o l i ' icieilettävä' tainkaltaisten laulu-jen
^vilj^Iys kottlulss^
Ja* niin meillä on nyt taas yksi
u i s i ^ tyoläi^olitiikusten Irotoa s i l -
mäimme edessä. Hyvän hengelli­sillä
veisuilla koristetun punkan
heittivät •? nurkkaan ( riiojat: ja tie­tysti
ovat fränänneetsen» tilalle, jon­kunlaisen
punakantjisenlaulukiiijan/
jossB^ edellisten värsyjen: sijasta'lau­letaan^
E i k u u t a johtajaa ei luojaa,
kuin kansa kaikkivaltias.
Jos Batihin kaupungissa olisi, o l ­lut
oikein todellisia luokkataisteli-joita,
niii olisi tämäkin poliittinen
temppu jaänjrt tekemättä. Kaupunr
gin< neuvosto, olisi ^jäänyt ,vapaaksi
pi^oletaareista j(a' porvarien koulu-'
kirjat puhtaaksi työmaatunnelmien
totisista tuulahduksista.
Mutta /sellaisia otuksia ei nähtä­västi
Batbissa tunnepa. Eikä sel­laisten
lintujen laulua, kuulekaan
enään muualla kuin siellä,' .miss»
työväen poliittinen ypmärrys ei ole
vielä 4htinyt' tejidä vaikutustaan.- *
Kaappoo.
kana noin 75 mailin päästä, ei ole
läliempää tietoa. Kun tiaksalaiset so­dan
viime hetkinä perääntyivät,
löydettiin ainoastaan pitkänmatkan
tykkien simenttiperustat. Sodan IOPT
puaikoina kerrottiin saksalaisten kn-lettaneen
pitkiä tykin, piippuja läpi
Belgian, joiden anveltiin olleen sa­moja,
joilla Pariisia oli pommitet­tu.
Saksalaiset ovat nämä ihmeelli­set
sotahirviöt joko tuhonneet tai
sitten kätkeneet sellaisiin paikkoi­hin;
etteivät ne' salaisuuksineen olisi
joutuneet ulkovaltojen käsiin.
Kys^jmyksjä
~ Koska ensimäinen jauhomylly
on yakennettUiJJanadassa? ,
, —, Mitä sanai,^ «Automobili» tar-kottaa?
Mistä sellainen; ' sananparsi
kuin «Damokleen- miekka> on- johtu­nut?
,
"Mikä ero pn arabialaisilla ja
roomalaisilla numeroilla? . ' ^. ;
— Kuka on keksinyt liikkuvaku-vakoneen
j a koska se 'On keksitty?
: -r-'-Nykyään näkee- • sanomalehtv
uutisten^ yhteydfiss| - usein - mainitta­van
'Boksarikapinan .korvausmaksu-jen
suorituksesta,. Koska tapahtui
boksarikapina' ja mikä se. oli? \
-—Kumpiko on ennen ollut kana
vaiko muna? '
Valou voitto
Eräs vanha tanna Iflertoo Orp-heuksesta
j a Eurldicesta. Eucy£ce
oli kaapattu j a viety maanalaisiin <
seutuihin; Orpheus 'meni hänen jä«
lessäänv-^otettuaan .'ensin harpp^sa,:
tjota hän soitteli mennessään^' T u l . -
tuaan ^ sitten ^ maanalaisillo :senduille,
alkoi hän soittaa.': Sisyfys Istui v i i -
velle, jota hSn o l i yrittänyt' viet­tää
• ylos : jjr^änteen huijrällfe iilrn
monta v u o t t a - j a joka yhä vyöryi
takaisin hänen päälleen, ;ilxion>pyy
sähtyi tulisen -pyöränsä j9aäUä^;Tan^
talxis l o p e t t i lurhat yrityksensä saa­da^
vettä, Danaiden^^rttäret jätti-vätir^
nnistttksensi^- ;iS^Elää - siinlän-s
a vedellä, Pluto hymyili j a " e n a -
ntäisen: kerran ' h e h r e t i n h i s t o r i t ^^
Furiesin kaävot olivaV kyyneleistä
märkänä. Hirviöt hdtytvät j a sa­noivat::
Eurydice -^meniköön rsinaft
Erilaisia kuolintapoja
Laulaja, vetää viimeisen > virtensä.
Vapaasukuinen , kootaan isäinsä ty­kö.
Juutalainen merfee Abrahamin
helmaan; - Hurskas pääsee taivaan
valtakuntaan. 'Puhuja vaikenee ijäk-
^ V Runoilija kohoaa ikuisten täh­tien
luo. Kerjäläinen paasee pa-
Temmille ;. päiville. Haudankaivaja
lasketaan hautaan. Pappi joutuu
ylimmäisen papin kasvojen ;eteen.
Sotilas nukkuu' kunnian kentälle.
Lyhdynsytyttäjän elän^inlämppu
sammuu. .Kellosepän viimeinen
tunti lyö. Näyttelijä joutuu kor­keimman
oikeuden eteen. Niittäjän
onV suuri /".viikatemies ^korjannut.
Puutarhuri muuttuu maaksi jälleen;
Ravintoloitsija on tyhjentänyt vii­meisen
vlasinsa. Palokuntalaisen elä-mänliekki
on' sammunut. Seppä on
puhaltanut ; viimeisen henkäyksen.
Merikapteeni saavuttaa ikuisen: sa-tman
j.n.c.
1?^ S o u t r ; P o ^ joka
te5^yt-;^hjois^
Iraisten vpesäp^D^fai; ~ ; r^?*^
««ttagami: oli S :
M yli j o e n , mutta putosi hxn^
o r r i e l ä . l ä a n . h e i k k o a .
näkemässä oli myöskin h ä n e n^
mpnsa,;sekä lapset, sillä he asuvat
J*!?^^^^' ™«tta tiäaV
Jei^kouden tähden he eivät' voin^
häntä, pelastaa, eikä myöskään riea^
taä apuun,/ sillä tukkunnt oli sak
silla menossa yli joen ja riksi iäi
pa^si niin >etääile rannasta. Hänen ^
nxumfansa saatiin ylos vasta joulnki
80 prnä; lp. Vainajalta jäi kolme'
Vielä lapsuusiässä olevaa lasta setä
yaimö,, joihin tämä tapaus lähun-:
nun ja ankarammin koskee, riienetjv
täeitt; perheen ainoan huoltajan. Va­naja
on ollut täjlä mantereella jo
Jcänsainväisesti lähes kohnekymmentä vutotta, joten
häntä moni kaipauksella muistelee.
**n*^»»«-^T on tulitit5
j o kunluisaksi paikaksi ja täällä
myöskin tehdään jo murhia ei ai­noastaan
kaivannossa, mutta myös-
Wn: .«Man. päällä. Niinpä jouluk.
21 p:nä eräs Italialainen löi toisti,
samaan: ' kansallisuuteen kuuluvaa.
miestä ^^ollingerinmuuttohuoneessa.
vaaaiaila; päähän kolme kertaa, sillä;
velvoittaa seurauksellai v että uhriksi joutunut
. ^ . maailman ou myöhemmin heittänyt henkensä,
köyhälistön r vapauden saavuttttmi- Riita on syntynyt jostakin pienestä
seksi j a kostartiaan ne iskut, piitkä velkajutusta, joka päättyi täUaiseea
KakoaMuioita. • Näytelmäseuran
johtajaksi ; on ' valittu John Wirta
$120.00 kuukausipalkalla j a hän on
ottanut toimen j o vastaan.. Suomen
punaozpojen hyväksi J^eräysiistoilla
ollut tuloja ^44.50. P o r t . A r t i ur
rio «osaston - keräyslistoilla ollut t u ­loja
f 19.75. Lauri •Laitinen d ollut
vielä palauttanut liänelie^ lähetet­tyä
keräyslistaa Suomen. punaorpo-.
jen hyväksi. K a r l . 'Liebknechtin ; j a
Rosa ' L u x e m b u r ^ n ' muistojuhlaa
päätettiin viettää
sunnuntaina tammik. 20 pmä. A l ­kuvalmisteluja
varten valittiin-> toi­mikunta
kehittämään juhlien onnis*
tumista. Muistakaa jokainen sattua
tähän muistorikkaaseen tilaisuuteen^
j o k j i n e n . vielä muistaa kuinka r a a -
alla j a julmalla tavalla Saksan por-me
Minestrdsekä kakdnTT
«pohjanpoikaa» ja se
puolesta vuotanut veri
meitä taisteluun koko
työväenluokka on saanut osakseen,
ei ^ yksin Saksassa, mutta kaikissa s i ­vistysmaissa.
,
Koska suomalaiset ovat hyvin
harvälukuisesti järjestyneet Porcu-pine
Mine Workers Unioo"n ja' se
on, kuitenkin; kaiyantotyöt—— har­voja
.poikkeuksia lukuunottamatta
— tämän seuduu' työläisille ainoa
teollisuusala,'jossa; he voivat työsr
lennellä, inutta järjestyminen ta­loudellisiin
järjestöihin on hidasta.
Siksi valittiin teollisuusjärjestäjä
osaston puolfesta j a valituksi tuli
E. . Perikö. Keräyslistojen tarkas­tus
on häirinnyt kokousten kulkua,
kun niitä on aina' tarkasteltu koko­uksen
ajalla j a siksi päätettiin, että
kanssa^, ;mntta>sinun: -.ei ;{:pi& kat­soa
taaksesi. Niin hän alkoi taas
kSvellä^ onkalossa, soittaen sielta
palat^säan.- Ja kun M n , ^saavnt-tuaan^
r taas päiviinvailoon,'-.vei kuul­lutkaan
EnrycUceniaskdeita/katsali-
Kosto on .^oinen
Eräs : etdäruotsinmaalainen sano­malehti
julkaisi äskettäin seuraavan
huvittavan, historian:
Eräässä Smolannin pitäjässä piti
p a r i . rajanaapTpia huomattavan- mää­rän
sanoja. Mutta kanat aiheuttivat
naapurusten kesken .ainaisen -epäso­vun,,
sillä: kanat «ivat'ymmärtäneet
mitaan l a i U i s e ^ / . nm
r a j a - a i d o i t a , •'vaan^^'e)öyiiratnsein
Invattonmlle ^ alueelle, väittäen - aina
Srampalnenkin-* isäntä^ oiiiden y olevan
naapuriuf^ kanoja.^^^ '
p i i , että molemmat .iSmiät- lupaa­vat
tästä lähin, silmua j o u t s en
maallaan tävattä|^ vieraan kanani
J a toinen td•3dn>num~^^
kanian -heitti l i ä n ' r i a a p u r i n ' p i l^
Huutaen «ottakaa kananne». Siellä
tehtiinkin '..niin, 'hoyfaennettin kana
jai ayptiiiu Teko iiusiutni viisi ker­taa.
M u t t a - kun kuudes kana hei­tettiin,^
heitti.^naapurivsen: heti ta­kaisin
huutaen samalla pitäkää ka­nanne,
olemme jo'väsyneet niiden
vanhusten syöntiin. Omat kanani
möin jlS^kuukauä sitten. '
jokainen kerääjä on velvollinen an­tamaan
keräyslistan ja kefääiiiänsä
varat johtokunnan tarkastettavaksi
j a johtokunta ainoastaan antaa i l ­moituksen
- työkokouksessa ; kerätyisi;
tä varoista; Johtokuntaan valittiin
ens^ puolivuosikaudelle: järjestäjäk­si
N . Sivula, rahastonkirjuriksiNai-mi
Junell, rahastonhoitajaksi « j ;
Kiviranta,_^^poytäkirjurik8i Hilma Se-lenski,
jäsenkirjuriksi S; Schröder,
taloudenhoitajaksi Ai, Long ' j a joh^
tokunnan. .^kirjuriksi ^ Eshter Oksa­nen.
' ""^ • 1
Suomesta aaapuneiU jaakareita;
Canada on yhä enempi alkanuthou­kuttelemaan
> Suoniesta siirtolaisia'
suurissa'. laumoissa itänne kultalaatt
ja tämä .joukko: on hyvin -kirjavaa
ainesta, koska sieltä pyrkii -ikaikki
ammatti jääkäritkin tänne. Nyt v i i ­meksi
saapunetsta on Jaaidro OUila,
Lappajärven: kirkon kylästä, ^;otta«i
nut osaa vfjfpaaehtoisena' Suomen
luokkasotaan valkoisten puolella, -se­kä
sen jälkeen ollut ammatiltaan l a -
Jcon rikkurina Pietarsaaressa, Poris­sa,
y.m.. Hän on ijältään' noin 30
vuotta • vapha j a hänen mukanansa
on myöskin .toinen vapaaehtoitaen
valkaisija ILappajärveltä, /Myöskin
näillä ympäristöillä oh Pöyryn l^k-"
ko, Laihialta, Kylänpään kylästä,
hän on; ottanut valkoisten puolella
osaa Suomen luokkasotaan sekä sen'
jälkeen toiminut innokkaasti suoje­luskunnissa
j a ollut kaikissa- edes
auttamansa ; Suomen valkohallitusta.
Hän - ^ n -talollinen - j a kasvattanut
kotonaan " Laihialla Klpa-jnoksi
joita. Blutta nyt siirtynyt tänne
Canadaan tutuistuakseen tämän man
tereen suomalaisten toimintaan.
loppuu]^.
; Eräs hiljan paikkakunnalle tullut
neekeri löi yhtä ranskalaista parta-yeitsellä
jouluk." 24 p:nä, sillä seu­rauksella,
että ranskalainen on me­nettänyt
henkensl. Riidan alku on
vielä tämän kirjdttajalle hyvin epä-
3elväi-^ ehkä kuulustelut selvittävät
asiat niyohemmin.
• . u •— a. '.
Erii»ildMta
Miksi te ammattivalkaisijat ette py^
sy sieDä Suomessa? Onhan se ted-^
le tuliatjärvien luvattu maa, tahi
aikoiko kalman haju jo niin teitä
pelottaa, että ette voineet olla
nauttimassa :delläi täysin '«tunteini
hiistä, ihAnlsta «vapauksista»; nunkä
puolesta olette olleet tiaistelemassa?
Luuletteko te täällä saavanne olla
rauhassa ja koskeznattomana, puh­taan
omantuntonne :^kanssa?>Teiiyli
k i S t ^ t e *tte voi, saada nyt enään
tehtyjä tekojanne . tekemättömäksi.^
Ne seuraava* teiUi j a miöl vanhem-^
maksi te* elätte, sen Airvittäväm-pänä
ne teidän eteenne astuvat,
sillä tilinteon päivät 1ähenevä4|i j o u -
^ s a m m i n "koin te- tonjat' osaatte
kuvitellakaan. ^wS. Snopiesta tul­leet
valkaisijat käyttävät omaa ää­nenkannattajaansa
tietojen levittä­jänä
Suomen maassa.' Sitä todis­taa,
n e Mrjotukset J a kuvat mitkä
tivat julkaiistu Vaasan lehdessä.
Onhan ainS kuvat Hoffinger j a D o -
-MATKAKERTOMUS,
Koska kerta tulin valittua edusta-. .
jaksi 'Sudburyssa pidettyyn Canar
dan i Metsätyoläisten Teollisuus-TJni-on
Ontarion piirin edustajakokouk­seen,
Milelta 127 A. C. Ry., niin
lienee paikallaan: tehdä lyhyt mat­kakertomus.
- Edustajakokous alkoi jouluk. '27 ,
p. Lähdettyäni kämpältä joulun e r . '
deUä poikkesin matkan varrella per-heeni'luona
j a ^25 p. lähdin Soosta
Sudburyyn. - ' •
Sudburyn W. P. Osaston "talolla,
olin tilaisuudessa tutustumaan paik­kakunnalla
asuvaan suomalaiseen
väestööni sillä Joulupäivän iltana e-sitettiin
siellä häytoskapale <Pnna-nen
laukku». Ihmisiä oli haali niin
täysi, että oli melkein mahdoton
päästä-väliajoilla ulos. En koskaan
olisi uskonut sitä, että Sudburyssa /
on Workers Partylla niin suuri
kannattajajoukko. Kappaleen esitys .
meni kai tyydyttävästi, koska kat­sojat
näyttivät .olevan tyytjväisiä.
Seuraavana päivänä tutustuin «^a-paudeh
» toimihenkilöihin. Kaikki
asiat' talossa, kuulosti olevan hyvin.
Kovasti näytti olevan kiire kaikilla
toimihenkilöala. Sain luvan käydä
kellarissa, missä latoja työskenteli­vät
j a lehti painetaan. Kellarissa ei
saa, vieras olla muuta kuin korkein­taan
v i i ^ minuuttia. Pelätään vie­raitten
häiriteevän talon työmiehiä,
tehtävissään.' Talossa siis on hyvä.
järjestys.
«Seuraavana päivänä alkoi
dän konventsioonimme. Edustajat
kokoontuTvat Liberty haalille Ja
konventsioonin menosta en voi muu­ta
sahoa Tcuin, että kaikista aä-oista
siellä keskusteltiin monipuoli­sesti.
Toveruushenki oli kiitettävä.
Samaan aikaan oli Sudburyssa O.
B. U m piirikonventsiooni ja he ei­vät
sallinneet meidän päästä kes­kusteluun
niin tärkeästä kysymyk- ;
sestä kuin on yhteisen taistelnrin-tanfan
luominen- Kirjallisen esityk-^
sen lupasivat ottaa vastaan ja sen
me jätimme, joka^olL hyvin sovin­nollinen.
Vastaus oli kuten olette
nähneet Vapaudesta. - He pelkäsivät
meidän^supUista esitystä. Kun mefl-le
ei annettu tilasuutta tehdä heil­le
laajemmin selväksi yhteisen tais- ^
telurintan^an^ tarpelHlsuutta, ni«
tuleepa mieleen, että kovasti on
päässyt ipelko valtaan obuJsislen
keskuudessa. He pelkäävät «poraa- .
mistä»,ja siksi^eivät u M a tuDa
keskusteluun niiR_^ tärkeästä asiasta ^
kuin on se, etta muodostaa anio-nistinen
luke\min että se vasUa
sit^, tarkoitusta mitä pmomstisdle
liikkeelle kuuluu, ollakseen ase sor­retun
luokan kädessä.
Me olemme aina" valndit keskus- .
telemaan fcukkien työläisten ians-