Vapaus, May 28, 1921

              H m » »
^jSEN VAPAUTUS W A H .
SEN ITSEHSÄ KAUTTA!
VAIU ilSBJESTVNEEM V03
TVÖVJISHLUOKKA VOlTTAAt
J
LAUAtJTAIMA TOUKOKUUN 28 P . ^ SUPBUEY. ONT^ C A N . ^ SATURPAY, MAY 28, J M I . V VUOSJKERTA-VOL. V
lantilaiset matroii'
t fiolidaarisk lyö-läistomeilleeii
Vapauden erikoisoutinen)
toosta UmoitetaÄn, että halli-yritya
lähettää matruuseja
ikkureiksi kaivosalueäle on
mut jäykkää vastarintaa. Niin»
Itäytyi Ne^^ortissa 120Q matrr
ryhtyinätta mihinkään lakon'
hommaan, ja vietiin heidät
iisuutcnsa takia Pbrtsmouthiin
täällä kohotti jouMco matruu^
ikettäin punaisen liptiii. Tämän
an> johdosta v a n p t ^ heistä
lännin kaivostyöläisten lakko
än mennessä kestänyt jo kuu-nikkoa
mutta kaivosproletari-aistelutarmo
on yhia luja kuin
:in. Muut Englannin työläi-it
koonneet valtaisia summia
aisten tukemiseksi. Niinilcään
iutatieläiset ja kauttakulkutyö
pysyneet ennen tekemässään
sessä, etteivät kuljeta vieras­ta.
Glasgovin edustalla maikaa
tain ulkomaalaisia, hiilellä las-aluksia,
joita satamatyöläi-it
kieltäytyneet purkamasta,
s uhkaa teettää työn sotilailla,
tapauksessa uhkaavat taas
)rttityöläiset puolestaan ^leis-
Siten laajenee Englannin
yöläisten lakko yhä laajeni'
iireihin. Sitä suureminalla
on myös muiden inadden työ-sitä
solidaarisena seurattava.
1-1
RaofttaldMt laivalmpitalistit eirti.
aeel: siitirea; raSirSa lahrojaian
purjehtimaan sskuJdMii
lipoB aaojisaa.
skan proktariaatti
vastaaa
Cuohuntaa iditkin maata.
Vapauden erikoisuutinen)
isin kommunfstisteh työväen
3jen toimintaan Ranskan pro-itille
osoittaa (ja meidänkin
ämme mainittu) ' kehoitUs
issa olevan' sodan vstustami-aikin
käytettävissä olevin kei-ole
kaikunut kuuroille korvil-letariaatti
on pitänyt sotavas-
Tiielenosoituksia pitkin maata,
Lyonissa, MarseUlessa, Lilles-istissä,
Le Havressa ja Toulo-yöväestöri
sankoin rivein rien-lausumaan
julki ajatuksensa
nismin lipun alla.
5 pnä toi Pariisin proletariaat
ajatuksensa imperialistisesta
ömyydestä. Työläiset ja työt
panivat toimeen valtaisia mie-tuksia
mobilisointia vastaan,
isti» Briandm poliisit ja santar
rat mieslukuisasti jalkeilla p i -
i ioukottain ranskalaisia toye
le. Sisäinen tilanne on &
t polttopisteeseensä.
»nnijtiien PnoIae«n julptttu
e toimintakomiteaa, on mySs
nistipuolueen johtava- komitea
t tilantee njohdosta jullstnls.
sa lausutaan m. m.:
Tukholma Käyttäen hyväkseen
alhaisten paikkpjen ja alhaisten liik^
keiellapitokuBtenn^en suiiriä .etui-auuiaiai
ovätrt^ laivakapi-tdistit
siirtäneet arviolta noin 50,000
tpnnih kauppdaivastori Hamhiirgin
laivafinnalie; fiuotealaiset läivaka-^
pitalistit, tuntiessaan laivaliikenteen-sä
lamaannustilan, odottavat ahneina
saksalaisten firmain tarjouksia jou-tilaiUe
laivoilleen. Hamburgin firma
ottaa haitujonsa nämä tarjotut ruot-salaiset
laivat, miehittää ne saksala:
silla merimiehilUä ja pitää niitä liik­keellä
Saksan lipun alaisina.
Ruottaläuet merimiehet arvostelevat
ankarasti kapitalistien metkuja.
Ruotein jä Saksiin kapitalistein yh
teisten metkujen johdosta palkkojen
polkemiseksi ovat ruotsalaiset meri-miestyöläiset
lausuneet, katkeria ar­vosteluja.
Työläiset muistuttavat,
että sodan aikana he antoivat hea
kensä alttiiksi, purjehtiessaan saksa­laisten
miinavyöhykkeitten ylitse ja
uhmaisivat saksalaisia submariineja
kin. Näin monet kerrat säästivät he
nämä laivat häviityksejtä, jotka nyt
siirretään saksalaisin^ ja ruotsalaiset
merimiehet jätetään työttömiksi ja
leivättömiksi. .
Laivakapitalistit yrittävät peittää ka
talia vehkeitään.
Laivakapitalistit taas selittävät
puolestaan, että he ovat olleet pakote
tut luovuttamaan laivansa saksaläi
sille koska muussa tapauksessa yseita
heistä uhkaa vararikko. — Ainahan
kapitalisit ovat rutiköyhiä kun tulee
kyseeseen työläisille kunnollisen pal-kan
maksaminen..
-o— : '
Siioret n ä i t Yeiiäi-sia
SilU valtiodiepartementti lähettelee
Venäjälle röyhkeitä nootteja 7
amerikalaisen vapautta­miseksi.
ae julistaa, että nuorisolla, jo
mataan kotiliet^nsä ja työnsä
.ja jolta evätään kaisaiaiava-
> ole mitään velvonisuukaia
vähemmistöä ja raivoisia taan
eHisia kohtaan, jotka pakotta
«tuksen mobilisointiin.
» e i ole velvollisuuksia
{^luokkaansa kohtaan, niin
's«8ti kuin kansainv^Bsesö:
ae vakuuttaa tahtovansa k a i
^omsa Ja vohninsa lujittaa nii
jyden siteitä, jotka yhdisiSvät
n ^kommunistit heidän aaksa-yeljiinsä.
Vain Ranskan ja
komjnunistit yhdessä voivat
^»telna näiden kahden maan
^ ^winvdtaa vaataan.
an porvarilliseen hallitukseen
sehttää puolue lakkaamatta
^ työväenjärjestöjeri rin.
Jtuttaakseen uhkaavan imperi
^ ^ J a k u n s e e i k a r t . m iS
^ kehittääkseen nykyisestä
^ ' ^ n k u m o u k s e n f^
^«Järjestelmä ei «lää^S
WashingtOrt — (F. P.) — «Venä­jällä
on ainoastaan noin 7 amerika-aista
varsinaisesti: vankilassa», ilmot
valtiodepartementti äskettäin.
Kuinka monta amerikalaista on Ve
näjällä «pidätettynä» valtiodeparte­mentti
ei muka tifedä. Virallisesti i l -
inotetaan, että .valtiodepartementti
on saanut usein.kirjeitä, joissa vali­tetaan
heidän tuttavainsa tai suku­laistensa
olevan <vankeina> Venäjäl­lä.
Ovatko nämä syytökset paikkan­sa
pitäviä, sitäkään ei valtiodeparte­mentti
tiedä.;
SaJaomalehtiinrjcJhV/aifatajllle on
kuitenkin tunnustettu, että olla «pidä
tettynä> Venäjällä ef merkitse vält­tämättä
vankilassa olemista. Usein­kin
i» jiäihvastoih inerkitse^^ että
henkilöllä ön VeiiäjM täysi liikun
i&iäpkvä, muita heidän ei sallita pois
tna maasta..
Amerikan kapitalismin
liisimmat ^^^^1^
(Vapauden erikoisuutinen) ,
Wa8hingtoniste ilmoitetaan, että
senaattori Poindexter on esittänyt
kongressille lakiehdotuksen joka on
tähdätty «bolshevismia ja aharkiah»
vaataan.: Tämä lakiehcjotus ön raain
mita Amerikan Itapitalismi vielä kos­kaan
pn työyäiestön. varalta laatinut
Siinä nimittäin^fiSädfetSää' jopa 40
vuoden-vankeusrangaistus «laihvas-taisesta
joko yksityisen taikka ylei-sen
omaisuuden vahingoittamisesta»
Amerikalaisen oikeudenkäytön ylei
sen säännön mukaan tulisi myös lak
ko kuulumaan «omaisuuden vähin-goittamisen^
käsitteeseen. Tämän
lain nojalla voivat Amerikan vallassa
olijat tuomita työläisen, joka jollakin
tavoin ottaa osaa palkkaliikkeeseen,
jopa 40 vuodeksi vankeuteen. Tällai
sissa merkeissä alkaa Hardingin uu­si
systeemi — kaistapäita seuraa jul­murit!
Mutta Amerikan työväestö
tullenee kaikesta huolimatta jatka­maan
alkamaansa tieta. Uudet pak
kolait ovat vain omiaan joudutta'
maan sen askeleita tietoisuutta ja lo
pullista päämäärää kohti.
Rosta haastatellut Kershentseviä
Civat « t k ^ caoiitslb v e i ^ ^ on
Ezäältä Taltjodepartämentin kor­kealta
Viranomaiselta kysyttiin «mon
tako venäläistä oh Yhdysvaltain van-
Idldissa, joitten asema oh samalbi-nen
kuin Venäjällä pidätettyjen ame-rikalaisten?
» ^
Vastauksessaan tunnusti tämä v i -
ruaöjtnainen ettei valtiodepärtementil
la ole luetteloa Amerikan vankiloissa
olevista ven^äisistä. Lisätenr^kuiten
kin että venäläiset ovat nauttineet
ässä maassa «täysin laillisia oikeuK-siai,
jotavastoih tämä viranömaäien
väitti, että Venäjällä olisi menetelty
toism amerikalaisiin nähden.
Vankilasea olevista vdkoraalalsta
ei bannata pitSa lakoa.'
Valtiodepartementti «i katso sopi­vaksi
antaa aahomalehtien edustajO-e
tietoja suurien ulkomadaisjoukko-en
lukrimäärästä, jotka ovat viru­neet
nimkin pitkästi kuin kahdesta
iiplmeen vuoton amerikalaisissa van-oloissa,
saamatta minkäänlaista kä­sittelyä
tai kuulustelua jutulleen.
(Vapauden erikoisuutinen)
Rostan taholta on haastateltu Neu­vosto-
Venäjän , Tukholmassa olevan
kauppavaltuuskunnan puheenjohta­jaa
Kershentseviä ja on tämä mainin
nut seuraavaa:
Neuvostohallitus oh virallisesti i l ­moittanut
kaikille asiaankuuluville
hallituksille, että Pietarin ja Krons-tadtin
isi^tamat ovat nyt avatut.
Tämä tosiasia on tavattomasta mer­kityksestä
ei ainoastaan Venäjälle
vaan kaikille nijlle valtioille, jotka
ovat ryhtyneet kauppasuhteisiin sen
canssa (ja niitä on monta). Pietarin
satama on nionet vuodet ollut käyt-ämättömänä,
eikä Venäjällä silloin­kaan,
kun se teki rauhan Viron kärts
sa, ryhtyen myös kauppasuhteisiin
sen kanssa, ollut tilaisuutta käyttää
tätä ainoata satamaansa Itämerellä,
vaan otti vastaan kaikki tavarat Tal-innan
kautta. Rauhan solmiminen
Suomen kanssa ja kauppasopimuksen
teko Englannin kanssa poistivat vii­meisetkin
esteet, ja nyt voi Pietarin
satama monien vuosien hiljaisuuden
aikeen saavuttaa kaupallisen/mer­kityksensä,
ja Venäjä voi niinmuo­doin
ottaa vastaan pääosan tavara­tuonnistaan
suoraan ulkomailta. Sa­malla
voi Venäjä myöskin suurem­malla
nopeudella järjestää vienti­ään.
•/ V
Venäjän hallitus avaa vieraille a
luksille paäisyn Pietarin satamaan kai
kista sille ystävällisifitä mäistä ja jär
jestäa; somaan qjikiah omille aluitsil-leen
väylät Itäiheren satamiin, mui­den
muäsäai Tukholmaan.
Luohnöllisesti ovat monet sota- ja
vallankumoukset, joiden kestäessä
Pietarin sataöia oh virunut käyttä-nuittömänä,:
vaikeuttaneet jonkun
Verran kaiäniBn kuntoon, mutta JPie-teristasaitujrä
tietojen mUka^ on
seii sataäui nyt täysin tyydyt^vässä
tilassa, j r sitä mukaa kuin yi^iiti ja
tuonti feluttyysäatetM^^
haimpäan kiihii^h; Iletairift ja Krons
NeavostobalUtaksea kauppaminis­teri
buraoö ralheel. Rahäpohatf
ta Vianaeriip akeisaSSn kun ^
ei s ^ n t myönytyksiS.
Tukholma —- Suomesta tulevissa
tiedoissa jälleen kerrotaan levotto­muuksista
Pietarissa. Kerrotaan kuin
ka kaikkien väestöluokkien keskuu
dessa on tyytymättömyyttä ja että
tilanne, on kehittymässä samanlaisek
si kuin Kronstadtin kapinan aikana.
Krassin kumoo. vastavallankum6uk<
sallisten TaSiJ»et.
Täällä oleVa neuvostohallituksen
kauppaministeri Krassin, joka on
matkalla Lontooseen, julistaa etta
kaikki rapori;it kapinahankkeista ja
levottomuuksista Pietarissa ovat vai-heitä
ja neuvostovallan' vihollisten
liikkeelle panemia.
Krassin myöntää, että neuvosto­vallassa
ori suuri puute polttoaineis­ta
ja se vaikeuttaa sen talouselämää
suuresti, koska kaikki liikenteen ja te
ollisuuden elinvoimaisuus riippuu
niin suuressa määrin hiilestä. Ilman
hiiltä ei voida pitää riittävää kuletus
liikennetta yllä ja ilman kuletusliiken
nettä tulee puute elintarpeista. Sik­sipä
hallitus onkin ryhtynyt pane­maan
liikkelle kaikki kotimaiset kei­not
ja voimat hiilipulan poistamisek­si
ja kuletusliikenteen normaalisek­si
saattamiseksi, samalla laajentaen
ulkomaisia kauppasuhteita , voidak­seen
saada lievitystä Venäjän talou­delliseen
elämään.
tadtin satamaih aväanuwila on mitä
suUririmÄys venäjän taloudelli­selle
kehityitselie ja toimeniiiHettä
tuUaan niitä sunfiöinialla tyy^dyksel
lä tervehtlnuön niiden puolelta, jot-ka
ovat ihyötämieiisiä Venäjän sdtä
Länsi-Europan jä Amerikan lä|ienty.
miselle.
maalirajana
Pariisi — Keakiviikkoha lähetti liit
tolaistenlähettiläfrnenvosto Varso-van
hallitukseUe nootin, vaatien sitä
sulkemaan Sleesian rajansa, koska
Saksa on jo sulkenut rajansa ja vaa­tii
Puolan tekemään samoin.
Samalla liittolaisten neuvosto kiel­si
Saksalta luvan vaatia Ylä-Sleesi:
aah jääneitä tankkivsfaiaia tykkejä
jälkenpäin.
Vanderlip ei saanutkaan Kamchatkaii
rikkauksia käsiinsä.
Kosketellessaan ^ashington B.
Vanderlipin äsken Tallinnassa anta­maa
lausuntoa että neuvostohallitus
cukistuu yhdeksän kuukauden kulues
sa, M, Krassin sanoi että Vanderlip
antoi tämän lausunnon äkeissään sil­ta,
että hän epäonnistui toteutta­maan
myönnytyksiä Kamchatkan nie
mimaan rikkauksien suhteen. Kun
läneltä tiedusteltiin Vanderlipin vii­me
vuonna tuomien asiakirjain päte­vyyksiä,
sanoi Krassin niiden olleen
ainoastan väliaikaisia luonteitaan,
riippuen niiden voimaan saattaminen
Amerikan kapitalistien rahallisista ta
kauksista. Krassin viittasi että Van­derlipin
niin paljon ilmottamat myön
nytykset olivat yhtä laihoja kuin se
aine» mista unet syntyvät.
7—o———r :
laiiienef f t f
pre-
Yhdysval^in senaatto­ri
France matkusta­nut
l^i^äUe
New York — Yhdysvaltain senaat­tori
Joseph I. France Marylandista
matkusti tiistaina Venäjälle höyry-laiva
Aquitanialla. Hän sanoi neu-vostohallitaksen
edustajain kohtaa­van
hänet toniooss ja saattavan hä-m
Venäjälle Libaun tai Riikan kaut
ta.; '
Vierailunsa aikana sanoi France
toivbvonsji saada tilaisuuden haasta­tella
liblshevikijöhtajia, m.m. Leniniä
ja Trotskia. Hän aikoo viettää yä-hintäin
kuusi viikkoa Moskovassa;
Senaattori France sanoi toivovan­sa
saada aittaaii sarjan konferensse­ja,
jotic^ johtataiv^t parehifiiin suhtei
siin heuvoatohäiiithksen ja Yhdysval
tain väliHä.-^H8^'sanoi p^
suhteitten näitteii icahden maan yä^.
Iillä koskevan häytänriöllibtä politiik^
kaa. .' .' •• "
Rote Fahne tilanteesta.
Moskova Uuden neuvoston en-simäinen
valmistava kokous pidettiin
toukok. 13 p. ja olivat siinä edustet-tiiina
tehdas- jä työpaja-neuvostojen
pihipeuyoatot j a koko Moskovan maa
kunnan. Ammattiiinioitten köngr^sin
idnstoj8t,jetita juuri parfiaillaiBn Äil
Ibin pitivät kpnventioniaan. Vaali-komissionin
keskuskomitean raportti
osoitti, että Moskovan 700,000 äänes
täjhätä 84,000 otti osaa vaaleihin.
Kamenev valittiin Vksimielisesti uu
delteen Moskovan neuvoston puheen­johtajaksi.
Hän esitti tilaisuudessa
aajahkon katsauksen neuvostotasa­vallan
sisäiseen ja ulkoiseen ase
maan ja tilanteesc^.
VenSian valtankttaiODa mAilman liia-torian
»aaria tapahtuma.
«Me olemme osa siitä työväenluo-kastef,
lausui Kamenev, «jotka .k|y-tänhössä
osottanut sellaisen poliitt;!-
sen jä teloudeUisen järjestelmän ete-vämmyyden,
joka perustua puhtaas­ti
työläisten eduille. E i milloinkaan
ennen, paitsi nyt Venäjällä, ole sel­lainen
liike menestynyt. Venäjällä
ovat työläiset j a talonpojat jo neljät­tä
vuotta vallassa ollessaan menestyk
selliscsti kukistaneet kaikkien niitten
lyökkäylffiet, jotka näkevät työläis­ten
j a talonpoikain ensimäisessä vai-
(Vapauden erikoisuutinen)
Ententen kuristuksen johdosta Vläri
nessä j a puolalaisten hyökkäylcseii
johdosta Saksaa vastaan idästä kir­joitetaan
Rote Fahnen t. k. 7 p:n nu­merossa
m.m. seuraavaa: •
Entä nyt? Alistuako vaiko vastus­taa?
Me kommunistit vastaamme: sekä
vastarinta että alistuminen luontu­vat
yhtä kohtalokkaiksi Saksan pro­letariaatille
porvarisluokka, vastaval­lankumouksen
ollessa johdossa. Aseis
tettu, sotaakäyvä vastavallankumous
on kuolemanvaara Saksan proletari­aatille,
ja on se, ollen sotajalalla
haaksirikkoutuneessa maass^;, palaa­va
selkäänsaaneena takaisin paljon
pikemmin kuin vuonna 1914.
Tämä vaara on lähellä j& lähenee
yhä. ••
Saksan porvaristo hoipertelee sitä
kohti aivan kuin se hoiperteli 1914—
18 vuosien sodassa.
Ja Saksan porvariston alistuminen
taas ei olisi sitä vähemmän kohtalo­kas.
Se johtaisi Saksan proletariaa­tin
kaksinkertaiseen orjuuteen, hävit
täisi Saksan vallankumouksen poh­jan
ja tuhoaisi Saksan talouden pe­rustuksen.
Kovana j a ankarana odottaa ro­mahdus
Saksan proletej-iaattia teh­tiinpä
niin ti näin.
Riippumattomat ja sosialidemok-ratiset
johtajat huhuilevat Saksan
työläisille: Kivääri jalalle! Antakaa
porvariston jatkaa matkaansa perika
tooni;
Mutta me huudamnie Saksan pro­letariaatille:
Kohtalonne on omassa
kädessänne, ratkaisu riippuu teista it
sestanne! Estäkää kaikin keinoin vas
tavallankumousta vislcaamasta teitä
uuteen sotaan. Kääntykää koko voi
mallanne porvaristoa vastaan, jos se
päästää sodan valloilleen.
Nouskaa kaikin voiminne heitä vas
taan, jos he yrittavät tekoa teidät
kahdenkertaisen orjuuden kahleisiin
Vain te, Saksan proletaari, voitte
suojelu» Saksan vallankumouksen
maaperää. Vain te voitte pysähdyt-tää
ententerosvol. Te olette velkaa
päät nou^maan vaBtavailahkumous-te
vastaan ja suojelemaan omin voi­minne
vallankumouicsellisesti teille
kuuluvaa maat. . r
Ei mitään alistumista enempää s i ­säistä
kuin ulkonals^kaaii vihollista
kohtaan! .
Taisteluun sisäistä vihollista vas­taan,
mita kuumimpaan kamppailuun
vastavallankumouksen kanssa, joita
kasvaisitte sen ryhtaystä torju-maan!
Kaalnisan rahapohatan ..Vanderlipia
Umotetaan nji olovfui Naorte*
vaa syyttSjaal
tiossa hävityksen uhkan itselleen».
Kommunismia ei ole vielä taysiq voi­ta
toteuttaa.
Jatkaessaan puhettaan, lausui K a -
menev edelleen että olisi itsensä pet­tämistä
otaksua, että kommunistinen
valtio on jo toteutettu asia. Tämä on
ainoastaan vasta ylimenokautta sita
päämäärää kohti. Puhuessaan Venä
jän pohjakerrosten tehtävistä tällä
hetkellä. Kamenev viittasi sarjaan
tärkeisiin reformeihin neuvostoval­lan
taloudellisessa politiikassa jotka
ovat johtuneet elintarveveron asetta
misesta entisen viljan pakkoluövutuk
sen tilalle.
Olemme jq aikaisemmin kertoneet
sanomalehdissä liikkuvista huhuista,
joiden multaan Öanteri Nuorteya on
vangiteMoskoyassa, syytettynä vas-tavallänkuthouksellisteh
urkkijana
toimimisesta.
Täihän maan lehdet julkaisevat jäi
leen Berliinissä toukoko 23 p. päivä
tyn seuraavan tiedona\nn<^:
Santeri Nuorteva, entinen neuvoa-tohailitii^^^
n New Yorkissa olleen lä
hc^tjp^töjt isihte^ on vapgittu ja on
'""^^^^^ Leninin määräyk
aesta; Nuortevan vangitseminen ja
hänen syyttämisensä valtiopetokses­ta
on herättanyt suurta sensatsionia
Venäjällä ja niinikään herättaä suur­ta
mieleniciintoa Amerikassa, koska
syytös icosicee iiäneh toimintaansa Yh
dysvalloissi^Äortevan paljastus on
ri«it^P8Kw^^ ame-rikalaisteiä'
toimesta. Puhutaan että
hän mahdollisesti tule saamaan kuo­leman
tuomion.
Nuortevan vangitsemiseen pide­tään
suoranaisesta syypäänä Wash­ington
Vanderlip, amerikalainen r a -
iiamies, joka oleskelee Venäjällä tar­ke
tulisella tehdä sopimus 5 bUjobnah
dollarin myöniiytyksista Siperiassa.
Luotettavista ei-venaläisistä lähteistä
on saatu selville, etta Vanderiip kir-jotti
kirjelmän Lenlhille, syyttäen
Nuortevaa.
Tämän jälkeen piti Lenin neuvotte
lun Tshekan (komitea joka toimii
vastavallankumouksellisten toimien
vakoojana ja rankaisijana) punaisten
johtajien kanssa. Tämän kokouksen
jälkeen ^ pantiin Nuortevan huoneus-tpssa
toimeen kotiarkastus klo 4 aa^
mulla, jossa takavarikoitiin asiakir-jo|
a ja todistuskappaleita Nuortevan
vaicoilutoimesta ja valtiopetoksesta
neuvostovaltaa vastaan,
Nuorteva oli niin huomiotaherättä
vä ja vaikutusvaltainen henkilö, että
länet asetettiin - Venäjän ulkohiaavi-raston''
Amerikan osaston johtajaksi
heti hänen saavuttuaan Venäjälle vii­me
vuonna. Vasta kUn Mr. Vander­lip
oli ijulkemaisillaan sopimuksen lo­pullisesti
neuvostohallituksen kanssa,
joka kauppa olisi tehnyt hänet uppo­rikkaaksi
ja samalla kertaa saatta­nut
neuvostohallituksen taloudellises
ti jaloilleen, huomasi Vanderiip mikä
Nuorteva itseasiassa on miehiään.
Tällöin Vanderiip hiljaisesti ryhtyi
pitämään silmällä Nuortevan toimen­piteitä
kunnes hän lopullisesti sai
riittäyiä todisteita hänen vangitutta-misekseeh,
Nuortevalta löydetyn
kirjeenvaihdon joukossa on löydetty
asiapapereita, jotka todistavat hänen
johtavan neuvostovastaista propagan
daa sekä Amerikassa että Venäjällä.
(Kuten lukija huomaa, tuntuu ko­ko
juttu sangen epällyttävälta. Saafri
taisihan olla, etta Moskovassa olevien
amerikalalsteii kesken olisi syhtyriyt
jonkinlaisia riitaisuuksia. Sillä ori
hari esim.' Fraina nykyään Moskovaa
sa, jota Nuorteya syytti kätyriksi
Saattaisi olla että nämä vanhit riitai
suudet olbiyat Johtaneet syytöksiin
Ja epäilykin Nuortevaa vastaan.
Tuntuu kuitenkin uskomattomalta,
että Nuorteva toimisi vastavallanku­mouksellisten
Icätyrinä. Mutta piam
pa asiasta saatanee selvyys.)
o
kurjuus jf:
kylläisyys
(Vapauden erikoisuutinen) j
Saksalaiset toverilehdet julkated-vat
vertailevia taulukoita tovaranhin
noista, työpalkoista ja riistovoitoiste^^
vuosina 1914 ja 1921. Nämä toolu.
kot ovat erlttäta valaisevia; Niistä oä
kyy m.m., etta huolimatta «tySväes*
tön työhalottomuudeste ja kapinoi-misesta
sekä muista tuotentoValkeok- •
sista* w kapitalistien . riistovoitto ;
vain yhä huimaavammin kasvantasto.
Verrattuna V. 1914 on riistovoitto
vuoriteolHsuudefisa kasvanut 6 keirV:
toiseksi, kun sen sijaan työpaikat
vain 4 kertaiseksi; saviteolllsuiisdes- ^
sa numerot pyat 13 ja 5;puutavarate "
ollisuudessa 20 ja 5; ja kivihiiliteolli- ^
suude^a 32 ja 101 Ennen sotaa tuot
tivat, Ruhrin kaivokset riistovoittoa i
«vain» 120,miljoonaa markkaa, nyt-r-'
näissä «kurjissa ja.toivottomissa^ttto< {
tan toauhteissai^ ' 3 mii jaardia!
Enta tarvikkeiden hinnat. Maito
on nyt 7 kertaa kallimpaa kuin.v 19- ;
14, leipä 10, hiili 12, voi 14, perunat !
22 ja silava 30 kertaa kalliimpaa!^
Mutta keskimääräinen palkannousu
tekee vain B—6. Esim koneenkäyt­täjän
viikkopalkaa oli v. 1914 noiri '
43 mk.; nyt noin 300 mk. Palkannout; j
su on huoriiattava. Mutta kun hän
viikkopalkaliaan ensimmäisenä sota-vuonna
irti kokonaisen, vaatekerran,
paidan, kauluksen, röyhelön, hatun
ja sateenvrjon, rittaä hänen viikko-palkkansa
nyt vain neljännokseon pu«
käiiht Taikka: ennen sotaa sai hän f
sillä 4 paria jalkineita, nyt vain y h ­den.
Toisin sanoen on siis saksalaisen
työläisen palkka viimeisten 6 vuoden {
aikana todellisuudessa äärettömän
paljon laskenut, mutta kapitalistien
riistovoitto huimaavasti kasvanut.
Hilliteollisuudessa osoittavat tarkat ]
numerot työpalkan Iskun 1/4 mutta
riistovoiton kasvun 2 1/21 Mutta
kuitenkin puhuu Saksan. työnantaji­en
äänenkannattaja, etta heidän on
ajoissa siirryttavä puolustuksesta
hyökkäykseen, jos mielitään te4?l!9^
ajaa läpi «laiouielämälle välttämiL-'^
tön palkkojen alenau^. Volko flJatoU
la pirullisempaa julkeutta jä totuu^
den vääristeiyärmikä sen paheMpl* el
ole pysähtynyt pelkkiin sanoihin,
vaan, joita kuularuiskut on myös pan ,
tu kuuluttamaan työväenkorttelels-sa.
SostalideiBOkraatti PilsttdsUn aiiehel
bbeneet koyhalistSn suonta.
(Vapauden erikoisuutinen)
Kuten muuallakin, järjestettiin
War80wa888kin Vapunpäivänä suuria
työväen mielenosoitiiskulkueita. Po-liisit
ja porvarillinen roskaväkl hyök
käsivät juutalaisten työläisten kul­kueen
kimppuun järjestaen hirveän
verilöylyn. Sanomalehdet puhuvat
600 haavottuneeste. Yksinpä talojen
kin portaille, minne työläiset pakeni-vat,
sijoitettiin kuularuiskuja.
Sosialistiluopioiden lehti «Babotnik»
itkee tapauksen johdosta krokotiilin-kyyneleitä
vaikertaen, etta juutali^t
set työläiset vain taten viskataan
kommunismit^ 8}Biin. Ähkivät siis
kerrankin totta asiaa 1 |
Luokkatuomiot Sak­sassa
— • . . . i l
(Vapauden erikoisuutinen) V
T. k. 7 päivään mennessä olivat^
kenttäoikeudet Saksassa julistaneet
seuraavat luokkatuomiot:
282 työläistä tuomittu 1053 vuo-deksi
9 kuukaudeksi kuritushuonee-:
seeiji
248 työläistä tuomittu 892 vuodek
si 7 kuukaudeksi vankeuteen.
; 6 työlaista tuomittu elinikäiseen
kuritushuoneesen.
^ 2 työiäistä tuomittu tapettavaksi.
Venäjän talonpoikais^
reformit pannaan
M o s k o v a ( F . P . ) — Kolmas K o ­ko-
Venäjän elintörvehallintoellriiien
konferenssi pidet. Moskovassa kesä­kuun
6 p. Konferenssi tulee järjes­tämään
valtion järjestelmällisen
maanviljelystuotteitten oston ja j a ­on
elintarveorgaarilen välityksellä, tä
tori pannen tarkoin käytantöön v i i ­meisen
rieuvostokongressin talonpoi*
kaisreforinit.
Nefivostqvallan edusta­jat
Italiassa matkus­tavat
Moskovaan
Rooma —-Viimeiset kuusi viikkoa
täällä oleskelleet Neuvosto-Venäjän
kauppavaltuuskunnan jäsenet ovat
anoneet ulkoasiainvirastolta että se
antaisi heille passit Venäjälle paluu­ta
varten. Neuvostovall. lähetit ovat
selittäneet, ettei heillä ole tarpeeksi
squria valtuuksia tehdä sopimuksia
e^jE^tulevissa kysymyksissä. Joten he
fialbayat palata Moskovaan saamaan
Moi^jeita.