Vapaus, June 29, 1929

              '1. III
Jm
mmm.
Sivu 2 Laoantaina, kesäkuun 29 p;nä—Sat, June 29 No> 153 ~- 1929
VAPAUS tjtHmta « S M U a o k i
A . V A A E A (TMIU
T O I M I T T A J A T I
), B. Tl:?^HL-^E.^, M. POHJA-KSv^U). - A, PAIVIO.
ntimmmi M <k« P M Office DcTcrtaat. Ottawa, a*
^ n» oah •f naKkh V e r U n i a Caacda. Pal>JUW itOr ti S a A s r r . Ostaria.
ILMOTUSHCCiAT VAPAUDESSA: _^.„v— &&
Ki>)««>atailK>f«kMt U M karta. tZM U i a i k«t*a. - ATioUittoo» " » « O J a < « ^ * * ™ T ? ~ * * J^
»Ulat—ma Koi ka.m a-. -M iAa««a-<taoae.rt«te«!Il«»oott«ak.e.rt t I520i)e0 kk«atnaa, . | I JO Sk akkar-^ akaavr ta-a . -S j r B t r « * i^l «^o^t'.*i ^^ ^tfSJk«Tiat.,
— b«IaaaBUao(akaet « J O karta. SOe liaäjnakaa käiioaUa.«lu u i c«J«c».if»Tlta. — Hal»taa«t»a<äM Ja
MotaUscXakact SOe karta. $IM kolme karua. — Taapliailo*tu)ia» ja U » « « a a ^ u « a x » a « tm, »aaiM-Dominion
päivä-toman
ka
n porvariston nippu
isen riiston
lat-
ISkatatari Obolaahisu ctakitaea.
T1LAUSHI.V«AT: , ^. ,
I »k. ttse. « k k . « J J » . s kk. fl.75 Ja 1 kk. » I ^ . - TWT»»Jtaai« Ja
: I »k. 9iM, 6 kk. $ J J C J kk- »2X0 Ja » kk. UM.
alonajaa flmotojta» pitSi »tla kan,t<n\mt UH» 4 ia. a«e<r»I»t>iirfa cJaUiaaai arklpiJTiaa.
Bm att* » m o l . u k a » « . « «Maaau . « a a i . « » b r j M . . - - ^ kirjotuka. mkka. . l K , i u J ..
liitu alm»m: 1. V . KA.^•^ASTO, UikJ^aoboiuJa. •
T a m d a . t o l - h . . ! H » « « - o » 7 . k«k«r BaUdlt*. 4 D a r t a » St. P J « U . '
VapMdaa paiaa Ja iaiomoi U U r t y BaJMio». S7 l o n » St. Pakali» tSKTIt.
• C-aral r...,. « c p « cal- ' « ^ r «'^'»«.,'^^^.1^ " " ' ^ Uaartl... -««. Tta Vapa..
Ensi maanantai on yksi niisiä inäärätyisui juhlapäivistä, joina Va-paus-
lehti ei ilmesty.
MacDonaldin uttsi yritys
Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolshevikit) pää-äänenkan-nattaia
Moskovan Pravda kirjottaa: „ ,,. , • uj
Englannissa on noussut vahaan työväenhallitus. Hallituksen johdos­sa
on eräs kaikkein tunnetuimmista II Internatsionalen johtajista. Mutta
pörssissä on silti kaikki ihmeteltävän rauhallista. "Pankit e.yat ole jou­tuneet
paniikkiin työväenhallituksen suunnitelmien johdosta — kirjot­taa
lontoolainen 'Times".
"Kruunu on koko kansan symbooli" — kirjottaa työväenpuolueen
keskuslehti "Daily Herald". Uuden johtavan puolueen taholta ei uhkja
minkäänlainen vaara Iso-Britannian imperiumia, jonka symboolina on
sama "kruunu". Iso-Britannian imperiumia, joka perustuu monimiljoo­naisten
siirtomaaorjajoukkojen ryöstöön ja vaikutuksen alla olevien mai-den
proletariaatin äärimmäiseen ryöstöön, nimittää tama II Internatsio­nalen
puolue hallitusohjelmassaan "kansojen veljesliitoksi"! Mutta us-kaltakoonpa
vain joku kansa tehdä yrityksen jättää tämän ''veljesinton
— silloin MacDonald puhuu niille ultimatumi-kielellä, kuten hän jo teki
v, 1924 Intiaan ja Egyptiin nähden, ja jos tarvitaan, voi hän puhua
tykeilläkin. ....
Yksityisomistuksen ja koko riistojärjcslelmän ikuistuttaminen seka
Iso-Britannian imperiumin säilyttäminen kokonaisena — nämä ovat tä­män
Englannissa peräsimeen päässeen valheellisen työväenpuolueen perus­pyrkimykset.
Eikä suotta konservatiivinen "Daily Telegraph" kirjottannt-kaan
ivallisesli MacDonaldista ja hänen kumppaneistaan: "He hyökkäsi­vät
sangen kiivaasti hallitusta ja liberaaleja vastaan, mutta kun tuli ky­symys
sosialismista, ci heidän äänensä noussut kuiskausta korkeammalle.
Ei ainoakaan niistä, jotka vnalikamppailupäivinä kuuntelivat .sosialis­tisia
saarnoja usko sitä, että nämä saarnaajat olisivat koskaan kiinnittä­neet
vakavata huomiota marxilaisuuteen tahi saarnanneet luokkatietoi­suutta!"
Niinpä myöskin eräs ranskalainen finanssilehti rauhötti lukija­kuntaansa,
kirjottaen; "Uusi sosialismi, joka on värjätty punaisella ve­dellä,
ei sisällä mitään uhkaavaa."
> ''Englanti on siirtynyt sellaiselle historialliselle kaudelle, jolloin ei
edes väliaikainenkaan ja suhteellinenkaan yhteiskunnallinen rauha ole
mahdollinen. Työttömyys vaikuttaa suuresti yhteiskunnalliseen organis-mjii|._
Joukoissa on tapahtumassa joka hetki jyrkkä vallankumoukselli-nen
käänne. Ulkomaisilla markkinoilla, jotka määräävät Englannin im­periumin
yleisen aseman, .on tUflnne sangen vaikea. Porvariston edut vaa­tivat
päättäväistä ja säälimätöntä teollisuuden järkiperäistyttämistä ka­pitalistisin
keinoin ja -tuotantokustannusten alentamista proletariaatin
elinehtojen huonontaminen kustannuksella.
Nykyisen mielialan vallitessa Englannin työläisissä uhkaavat tällai­set
toimenpiteet porvaristoa sourclla vaaralla. Juuri siksi porvaristo on
ottanut sen kannan, että parempi on antaa ohjat väliaikaisesti MacDo-naldille
ja suorittaa porvariston asia "työväenpuolueen" käsillä.
Tämän tehtävän oltavat MacDöiffi&idjj^^^^^^^^ kumppaninsa hyvin
mielellään vastaan. Porvaristo ajattele*? ;yl«inkertaisesti, siten, että "kun
Mau^i on tehnyt tehtävänsä, saa hän mennä''.
r Miljoonatf|yiöläiset,^ JP^Q iolleet vuosikausia Englannin taantu-mukselirsimman''
porVarlStbn*!;. konservatiivien vankeina, tulevat etene­mään
yhä kauemmaksi heistä. Tällä tosiasialla on mitä suurin poliitti­nen
merkitys. Voidaan jo edeltäpäin nähdä, että aivan samoin kuin
vuonna 1924, tulee nytkin» työväenpuolueen noustessa valtaan työväen-joukkojen
aktiivisuus' kasvamaan. Lakkoliike ttilee voimistumaan ja
luoldcaristiriidat kärjistymään. Ja mitä kärjistyneimmiksi ne tulevat, sitä
nopeammin tulee MacDpnaldin hallitus paljastamaan itsensä porvariston
asiamieheksi, joka pyrkii alistamaan proletariaatin yhä voimakkaamman
kapitalistisen riiston alle. '
»• Tätä ei tietenkään'voida odottaa aivan heti, kun MacDonald on as­tunut
ohjaksiin. Alussa hän voi ostaa työläiset mitättömillä uudistuk­silla,
jotka eivät riko millään tavoin enempää porvarillista järjestelmää
kuih porvariston budjettiakaan^ Tähän liittyy myöskin mahdollinen suh-teidien'i^
alanttaminen Neuvostoliiton kanssa, johon enni^mmin tahi myö
hemmin olisi mennyt puhtaasti porvarillinenkin hallitus.
Joka tapauksessa tulee MacDonaldin toisen hallituksen aikana Eng
lännin proletariaatti vieläkin tietoisemmaksi kuin MacDonaldin ensimäi
sen hallituksen aikana.
"Cana<ian porvarisvallanlcumous. jo­ta
tilapäisesti hidastutti Amerikan
vallankumous, ratkaisi kolme pääprob-leemla:
Ensiksikin, se iMlsti feodalisen
läanitysjärjcstelmän maanomistukses­sa,
muodostaen perustan kapitalisti­selle
maanviljelyksen kehitykselle. Toi­seksi,
kaupankäynti vapautettiin fec-dalisten
kartanoherrojen ja Icirkon ka­sista,
joka yhdessä amerikalalselle
vehnälle asetettujen tullien kanssa,
muodosti suotuisan maaperän kapita­listiselle
hyvinvoinnille, kunnes Eng­lanti
peruutti viljalakinsa. Kolman­neksi,
se pystjrttl vaditsijoille vastuus­sa
olevan hallituksen ja loi perustan
maan yhtenäisyydelle, joka vuorostaan
oU välttämätöntä kotimaisten markki­noiden
ja suuren rautatiejärjestelmän
kehittymiselle, joka oli taloudelllseri
yhterälsyydcrrtJerusta.
"Vaikkakin kapinallisella porvaris­tolla
oli vallankumouksessa tunnuslau­seenaan
canadalainen tasavalta, niin
tämä pOTvarlsvallankumous ei ratkais­sut
Canadan Itseräisyyskysymystä.
Tähän oli syynä osittälsesti canadalai-sen
porvariston sisäiset ristiriitaisuu­det
Ja pääasiallisesti Amerikan val­lankumouksesta
oppineen brittiläisen
imperialismin politiikka. Ehdot täy­delliselle
pprvarilliselle kansanvallalle
luotiin Canadassa ilman eroamista
brittiläisestä valtakunnasta."
Edelläolevassa lainauksessa Canadan
kommunistipuolueen teeseistä ensimäi-sessä
kohdassa mainittu kehitys on
tapahtunut Amerikan vallankumouk­sen
(1776) ja Canadan v. 1837 kapinan
välisellä ajalla.. Vaikkakin ensimälsen
ja toisen kohdan esittämäin kysjmiyk-slen
vaatimukset tulivat ratkaistaviksi
v. 1812 porvariston liikehtimisen yh­teydessä,
minkä sivuuttaminen takasi
sen, ettei Caradaa siirretty Yhdysval-loUle,
mutta brittiläiset siteet jaivSl
entiselleen. V. 1837 "kapinan" seurauk­sena
nämä ehdot joudqttlin lopullisesti
takaamaan, sekä kolmannen kohdan
käs^änriölliren voimaan astuminen ta­pahtui
varsinaisesti vasta 1840.
Tästä hetkestä todellisuudessa al­kaa
Canadan taloudellisen kehityksen
laajeneminen. Kehittyy kymmenien
rautatielinjojen rakennukset seuraa­van
kymmenen vuoden 'ajalla, suurin
näistä ollen Grand Trunk rautatien
rakennus V. 1850. Tällä ajalla pohjls-tetaan,
kaikki tämänpäiväisten ylei­semmin
tunnettujen eri aloja kontrol-leeraavien
yhtiöiden edelläkävijät, ku­ten
Westem Telegraph Cp., Canada
Life Assurance Co., Ontario Marine
PIre Insurance CO.. Montrealin pank­ki,
sekä yJidlstyy aikaisempi kamppai­lu
turkisyhtiöiden kesken, jättäen jä-lelle,
Hudson Bay yhtiön, jonka puo-litobtavuosisataiset
oikeudet ja • val-
Uudet uudelleen säännöstellään, mut­ta
Jonka voimakkaat siteet jäävät vai­kuttamaan
Canadan rikkauksien tu­levan
kehityksen ja riistämisen ku­lussa.
,
V. 1867. selnäkuuh
Historiallinen kehitys valmistaa objektiiviset
edellytykset työtätekevien valtaan­nousulle
Puolnepnhiisfnksen päähuomio
Neuvostoliitossa
Kirjottaessaan Neuvostoliiton kommunistipuolueen puhdistuksesta,
esittää suomenkielinen "Kommunisti" m.m. seuraavia näkökantoja:
"Jo virinneessä keskustelussa siitä, keitä pitää heittää ulos puoluees­ta,
millaisiin sairaalloisiin ilmiöihin pitää erikoisella tarmolla käydä kä­siksi,
on (»itetty myös liian ahtaita käsityksiä puolueen piihdistuksiesta.
Kaikki ovat kyllä sitä mieltä, että puolueesta pitää karkottaa vieras väki,
rappeutuneet, byrokratisoituneet ainekset. Toiset lisäävät näihin poro-pbr\'
arillistiineen aineksen, ja määrittelevät tämän väen näin: 'Poro-por\-
arillistuneita'ovat ne, joille rauhallinen elämä, kortit Ja viinaryyppy
ovat kaikki kaikessa, ovat rakkaammat kuin puolue, rakkaammat kuin
yhteiskunnallinen t y ö . . . ne, jotka elävät vain oman hyvinvointinsa vuok­si.
Niiden on ikävä kollektiivin piirissä, ikävä tehdä työtä» ne tahtovat
elää vain omaksi tyydytyksekseen^ tahtovat, ettei kukaan heitä häiritsisi"
(Bakun lehti). Tässä siis pannaan pääpaino puolue-etiikkaan. Epäile­mättä
pitää puolueen kohdella kovakouraisesti niitä aineksia, jotka viet­tävät
turmeltunutta elämää. Mutta puolueeni päähuomio on nähdäksem­me
kohdistettava taisteluun luokkakannalta katsoen vieraita aineksia vas­taan,
puolueen luokkalinjan Väärentäjiä vastaan. Usein on k>llä niin.
että siveellinen puoli ja luokkalinja eivät ole toisistaan erotettavissa: tur­meltuminen
alkaa elämäntavoista — ryyppäilystä, holtittomuudesta suku­puoliasioissa,
j.n.e. — ja siinä samalla vähitellen menetetään selvä luok­kalinja."
Millä tavalla puolueen viholliset suhtautuvat puoluepuhdistuksecn
ja mitä heille on vastattava, siitä mainhsee "Kommunisti"
raavaa:
1 päivä, on vi­rallisesti
vain se päivä, jolloin V. 1837
40 muokkauksen yhteydessä taatut
säännöstelyt supistettiin 72 pykälää
käsittäväksi asiakirjaksi, joka tunne­taan
British North America Acfih
(Britannian pohjols-amerlkan lain)
nimellä, mikä qn nykyinen Canadan
perustuslaki. Tällä perustuslailla it­sekään
ci ole mitään ratkaisevaa mer­kitystä
taloudellisessa eikä poliittises­sa
muovailussa, sillä se kokonaan pe­rustuu
vv. 1837—40 saavutuksille, mft-kä
takasivat canadalaisen kapitalisti­sen
taloudellisen ja. poliittisen kyp-syyden
kehityisen perusteet. "Canadan
porvaristo oli kehittynyt täysin kypsi­en
kapitalististen suhteitten valli­tessa
75 vuoden ajan ennen maailman­sotaa
(ilmaji feodaalisia rippeitä), saa­den
täysin kontrolloida Canadan koti-^
maakaupiJaa. ilman taloudellista tai
poliittista sortoa brittiläisen porvaris-
;on taholta. Sillä ei ollut mitään syy­tä
ottaa riipumatonta kantaa ulkopo­litiikassa."
Aivan samalla tavalla kuin ennen v.
1867 kolmikymmenvuotinen kehitys
porvarillisessa kehityksessä perustui
Canadan kansalllsrikkaukslen ja kan-sallisvarojen
rosvoamiselle kaikkien e-dellämalnlttujen
yrityksien yhteydessä
(hallituksen rahastosta nostettiin lai-nain
ja "rahastamisen" r imellä mil­joonia
dollareita jokaiseen yleiseen yr
rttykseen, joista siihen saakka oli suu­rin
Grand Trunk rautatien rakenta­miseen
lyovutettu $15.557.500.00 ja
Joita el koskaan takaisin suoritettu),
hiin sama kehitys on ilmeistä niyöskln
jälkeen. Valtiovaroilla rakennettiin,
mutta yksityisomaisuudeksi kaikki Jäi­vät
Huomattavammin koski valtio­kassaan
Canadan Pacific rautatien ra­kentaminen,
joka vaati valtion rahas­tamista
yli 209 milj. dollaria, sekä
suunnattomat maarikkaudet siirtyivät
yksityisten käsiin yli maan. jonka vai­kutuksen
tuntee tänäpäivänä jokainen
Canadan työläinen ja farmari. V. 1867
J. A. MacDonaldin hallituksen hyväk­symisellä
luo\'utti Nova Scotian maa­kuntahallitus
78 vuoden ajaksi Glas­gow
& Cape Britain coal and Ry.
Co:Ue noin 10.000.000 kivihiilitonnia
käsittävän alueen, joka muodostaa ny­kyisen
BESCO:n rikkauksien pohjan.
MacDonaldin toisen hallituksen aikana
V. 1884 tehtUn samoin Vancouverin
saaren rlkkaulssiin nähden. Esquimault
& Nanaimo rautatien lupakirjan mu-kaxm
lopulliset luovutukset kohosivat
1,890,000 eekkeriin maata ja $750,OÖflf.bo
käteistä rahaa. Rautatie oli vain '78
mailla Victoriasta WellingtonlIn, mis­tä
kehittyi Vancouver Coal & Mining
Co., ja jolla alueella sijaitsevat La-dysmith-,
Extension-, Nanaimo-, Well-ington-
alueen kivihllllkalvannot. Sa­maa
historiikkia voltalsjin kerrata se-lostelemaila
Albertan kivihillirikkauk-sien
ja vp^leensä Canadan puutavara-rikkatikl
en luovuttamisen ja rosvoa­misen
yksityiskohtia.
HaUituksessa olevien ja heidän lä­heisten
ystäväinsä kesken suoritettiin
tätä Canadan rikkauksien kehittämis­tä.
Tämän kehityksen mukana ovat
tä,ipän vuosisadan alusta alkaen olleet
käänteentekevänä englantilaisten ja
amerikalalster pääomien tulvaaminen
Canadaan, sijoituksina sen tärkeisiin
teollisuuksiin ja niiden kehittämiseen
^brittiläinen suurelta osau» rautatei­hin
ja amerikalainen metsä-, kaivos-ja
koreteolllsuuden aloille), sijoituk­sina
tärkeisiin teollisuuksiin ja
niiden kehittämiseen, joka vuo­rostaan
on synnyttänyt kilpai­lun
näiden kahden imperialistisen
suurvallan rahapääoman kesken vai­kutusvallasta
Canadan talouselämän
kulussa. Mutta canadalainen pää­oma
muodostaa noin 55—65 prosenttia
kokonaissijoltuksista. Viimeisen kym­menen
vuoden eiikana on Canada al­kanut
sijoittamaan pääomaa Brasi­liaan,
Mexicoon, yjn., sekä ovat cana-dalalset
pankit olleet osallisina ulko­maisissa
imperialistisissa j^tyksissä,
mikä osoittaa, että canadalainen raha-pääoma
on kehittänyt määrätyltä im­perialistisia
intressejä. Canadan ulko-maakaupan
yhteydessä Englannin jou­tuessa
epäsuotuisaan asemaan Yhdys­valtain
eduksi, seiä suuntautuen Tyy­nenmeren
maihin, merkitsee Canadan
ulkopolitiikan lähestymistä Yhdysval­toihin
nähden.
Tämä on ajanut sUhen että sodan
jälkeen on Canada pyrkinyt ratkaise­vasti
riippumattomuuteen Britannian
ulkopolitiikasta, sekä ottanut ratkaise­via
askeleita kaikilla ulkopolitiikan
aloilla ItsenälsUlä suhteiden järjestä­misillä
muiden valtojen kanssa, sekä
British North-America Actin säätä­mässä
kenraalikuvernöörin asemassa
ajanut muutoksen, niin että se nykyi­sin
on vain brittiläisen kruunun edus­taja,
eikä brittiläisen hallituksen edus­taja.
Viimeisen kymmenen*"vuoden kehi­tys
pn ajanut Canadan omien impe­rialististen
etujensa ajamiseen, mutta
samalla yhdistänyt sen kiinteäksi osak­si
tällä hetkellä valUtsevasta keskel-simmästä
imperialistisesta ristiriidasta
(brittiläisen ja amerlkalaisen imperia­lismin-
välisestä ristiriitaisuudesta).
Näistä syistä joutuu Canada myöskin
osallistumaan näiden kahden maail­man
imperialistisen mahdin välillä
kärjistyvään sotaan, minkä syttyessä
Canadan kapitalismin sisäiset edut
kärjistyvät sisälliasodaksi, sillä Bri­tannia
Joutuu silloin pakosta jrrittä-mään
sotilas-diktatuurilla, joka syn­nyttää
hajaannuksen hallituksessa, mi«
kä edustaa Canadan taloudellisille
"iduille perustuvana myöskin yhdys­valtalaisia
etuja, jotka eittäniättö-mästl
toimivat Yhdysvaltain eduksi.
Toiselta puolen tämä repeämä yhdis­tyy
ehto-canadalsOsiin kllhkeänä ca-nadalaisuuden
ilmaisuna. Nämä ob-jektUviset
tekijät maan valtaluokon
hallituksen luhistumisessa edellyttävät
vain työläisjoukkojen valtaan pyrki­myksen
ja dtä johtavain tietoisten voi­mien
mobilisoitumista vallankiunouk-selliseen
taisteluun työläisten ja ta­lonpoikain
tasavallan puoleista ja kah­delta
puolen tunkeutuvia imperialis­tisia
voimia ja imperialistista sotaa
vastaan.
Canadan kehityksen kulussa on työ­läisten
kohtalo ollut kurjaa. Turkis-yhtiöt,
jotka hallitsivat Canadaa. piti­vät
työläisiään suoranaisessa orjuu­dessa,
eikä heidän elämänsä merkin­nyt
paljoa. Viime vuosisadan alku-puolistolla
laiva-, telakka-, rautatie-y.
m. rakennuksissa joutuivat työläiset
yhtämittaisesti työskentelemään 30 ja
36 tuntia äärettömän eläimellisisfä O"
loissa 20 sentin tuntipalkoilla, sekä
alistumaan orjamaiseen kohteluun. L i ­säksi
viöfa esim. Allan linjan jä
nöllisesti työskentelemään 16-tuntisia
työpäiviä 20 sentin tuntipalkoilla. Huo­mattavasti
olivat näissä töissä suo­malaiset,
ruotsalaiset, yjn. Näihin
töihin salaisesti kuljetettiin huomat­tavat
määrät kiinalaisiakin. Jotka pi­dettiin
suoranaisessa suljetussa orjuu­dessa.
Vieläpä voitaisiin tarkistella
Canadan työläisten palkka- ja työ­suhteita
jälkeenkin päin. kaivanto-,
metsä-, rakennus, y.m. töissä, ja tu­los
olisi samanlainen. Tänäpäivänä
on työläisten keskimääräinen viLkko-palkka
coin kaksikymmentä dollaria
Tämän päivän tuotantotoimiiman ra-tioriiaLlIiöimlsen
seurauksena" on - sitten
vielä jouduttu asemaan jossa työttö­myys
on tullut eri teollisuuksissa eri
vuodenaikojen jatkuvaksi prosessiksi,
samalla kuin yleinen työläisten asema
käy epävakaisemmaksi klertolalsuu-deksl.
murtaa ammattitaidon, vanhain
järJeEtäsrtymlsmeneteSnlen suojelus-perusteet
Jne.
Canadan porvariston heinäkuun 1
päivän juhlimisella on koko historial­lisen
kehityksen arsloiden ylistämisen
merkitys, joka hukkuu työläisten mak­samattomien
palkkojen kautta koottui­hin
suunnattomien rikkauksien mereen
jatkuvaksi mässäämiseksi. Canadan
työläisillä tämän päivän pakollisina
joukohetkinään on syytä kuohuvaan
vihaan tämän kehityksen yhteydessä
suoritettua riistoa vastaan, tällaista
järjestelmää-Ja*oikeudettomuutensa ti­laa
vastaan; on syytä selventää itsel­leen,
että kaikki Canadan kansalliset
rikkaudet, tuotantolaitokset, voimaläh­teet,
luononrilckaudet yjn. ovat var­kauden
ja petoksen kautta pienen rlis-täjäluokan
käsissä yksityisomaisuute­na.
Joka todellisuudessa pitäisi kuu­lua
heUle työläisinä, tuottajina, ra­kentajina
Ja vuosisatojen historiallisen
kehityksen yhteydessä esl-lsäinsä työn
ja elämän mehun luomana perin-töim.
Sileä on se kannustaja, nykyi­sen
kurjuuden lisäksi, joUe perustu­vana
on syytä järjestäytymiseen jokai-seUa
teollisuusalalla lujaksi yhteis­rintamaksi
työnantajiaan vastaan, jo-kapäiväistä-
fiistoa Ja olojensa kurjis-töon
itsearvostelon ryhmäkuntaisuu,-
den asemesta Ja tällä ^valla voittaen
kaiken oikeistoaineksen ja oikeist<^-
sen aatesuunnan puolueessa.
6. Nuorisoliiton tp. kk. hyväksyy
sifetyt toimenpiteet taistelun käymi­seksi
oikeistovaaraa vastaan~t;anädan
kommunistipuoluefssa:
a. Laaja ja syvä aatteellinen taiste­lu
puolueen voittamiseksi Kominternia
kirjeissä esitetylle .poiiittiseUe, .linjal­le
ja uudelle järjestölliselle raken­teelle.
b. Terävä käänne menettelytavoissa
— siirtyminen joukkotyöhön jjLe.
c. Puolueen kaikkien johtavien ko-mlteoltten
proletarisoiminen ja tämän
ulottaminen myöskin vaikutuksemme
alaisina olevien Joukkojärjestöjen joh­taviin
komiteoihin.
d. Piirien Johdon voimistaminen
toimeenpanevat piirikomiteät ja pii-rijärjestäjät.'
e. Terävä käsittely, järjestöllisiin
toimenpiteihin saakka niitä vastaan,
jotka ovat itsepintaisia Kominternin
linjan vastustamisessa tai laiminlyö­vät
Kominternin linjan seuraamisen
tumista vastaan: on syytä herätä po- j^^^j^^^^ edustajakokouksessa tai aen
mttiseen Uetoisuuteen ja sen levittä-miseen
tämän historiallisen kehityk­sen
Ktoslasialn selventämiseksi: on syy­tä
nähdä historian elttämättomä vält­tämättömyytenä
järjestelmään sidot-tiuia
tulevan imperialistisen sodan
läheinen puhkeaminen ja sen synnyt­tämät
tilanteet, sekä siihen valmista­vat
virtaukset Ja tekijät: on syytä
valmistautua taisteluun imperialistis­ta
sotaa vastaan ja samänaikisestl tie­toisena'
varustautua suorittamaan hisr
torlalllsen tehtävänsä. Tällä hetkellä
nämä kaikki oivaltaa vain marxilai­selle
dialektiseUe historiaUisen kehi­tyksen
ja tilanteen tutkimiselle pe­rustuva
vallankumouksellinen kommu­nistinen
liike. Kommunistinen puolue
myöskin valmistaa työväen Joukkoja
käsittämään tUanteen ja kokoamaan
voimansa. Sitä varten käytetään työ­läisten
juhlat heinäkuun 1 päivänä­kin.
— Keskus.
Kommunistisen nuorisoliiton tp. kk:n päätöslau­selma
Kominternin kir.ieistä Canadan
kommunistipuolueelle
1, Canadan kommunistisen nuoriso­liiton
toimeenpaneva kansalliskomitea
hyväkyy Kommunistiseii kansainväli­sen
kirjeet meidän puolueemme edus­tajakokoukselle
ja tervehtii Kominter­nin
tekemiä puolueemme johdon vää­rän
linjan ja virheitten oikaisuja.
Vain seuraamalla Kominternin kuu­dennen
kongressin linjaa, joka vaatii
puolueelta^ ratkaisevaa, terävää kään­nettä
menettelytavoissaan ja kaikess>
toiminnassaan, tulee • puolue täyttä­neeksi
lisääntyneet vaistuunalaisuuten-sa
ja käyttäneeksi hyväkseen lisään­tyneitä
mahdollisuuksia työUe tässä
sodanvaaran ja työtätekevien joukko­jen
llsäSntyvän jyrkentymisen ajan­jaksossa.
2. Me hyväksymme sen päätöslausel­man,
Jonka puolueen tp. kk. hyväksyi
Kominternin kirjeistä ja joka huo­mioonottaa:
a. Puolueen johdon Väärän arvi­oinnin
nykyisestä tilanteesta, kuten
se oli ilmaistuna leesiluonnoksessa
(nykyisen hyvinvolnnih lUkakorostus,
kyvyttömyys nähdä mitään pulaan
johtavia ristlrllttoja, jyrkentymisen
kieltäminen jne.).
b. Puolueen johdon väärän po­liittisen
linjan sellaisissa kysymyksis­sä
kuin työväenpuolue, :uvu«attmittO'
työ, työ naisten keskuudessa jne.
c. Olkeistovaaran päävaarana —
sen pohjan ja ilmaisut — ja tarpeen
sekä keinot miten käydä terävää tais­telua
sitä vastaan puolueen edustaja­kokouksessa
ja sen jälkeen.
• d. Puolueen eristäytyneisyyden
joukoista (erityisesti anglo-saksilalsis-ta
ja. ranskalals-canadalaislsta) ja
tarpeen sosialidemokraattisen raken­teen
poistamiselle ja puolueen perus­tan
laskemiselle työpaikoissa — lisä­tyllä
työllä työpaikkaryhmissä ja teh­taissa.
e. Tarpeen puolueen kääntymi­selle
Joukkotyöhön, tekemällä terävän
kääteen puolueessa nykyisin vallalla
olevista toimettomuustaipumuksista.
f. Lähempänä joukkoja olevan ja
muutoksiin vastaamisessa joustavam­man
johdon kehittämisen, vetämällä
siihen ratkaisevan lukumäärän uusia
ja nuorekkaita proletaarisia aineksia.
g. Tarpeen puolueen suojelemi­seen
rylimäkuntaisuuttä vastaan, joko
^den ainesten taholta. Jotka vastus­tavat
Kominternin linjaa tai niiden
taholta, jotka taistelevat Kominternin
linjan puolesta.
Montreal Steamship yhtiön taholta
perittiin ] henkivakuutusmaksut .yjn-näistä
palkoista, johon nähden työ­läisillä
el ollut mitään sanomista (nä­mä
voidaan todeta kiminkaalllsen ko-missionin
raporteilla v. 1889). C. P. R.
rautatien rakentamisen ajalta tode-i
taan. että työläiset joutuivat sään-
3. Canadalaisen puoluejohdon koko
menneisyys on sellainen, joka osottaa
Kominternin linjan ymmärtämisen
puutetta. Vuosia puolue oli, ilman
mitään vastustusta, nykyisen vastaval­lankumouksellisen.
Spectorin. opportu­nistisen'
poliittisen» johdon alaisena
Spectorin. joka kalkkien iiäiden vuo­sien
ajan hautoi reservatsioheja trots-kilaisuuSkysymyksessä
ja joka seurasi
läpeensä opportimistista hnjaa Ca­nadan
kommunistipuolueessa. Pää­tehtävä
nykyään on Jäsenistön perus­osien
voittaminen Kominternin linjalle.
Tätä suorittaessa täsrtyy. käydä mitä
samaan
aikaan käyttäen sopivia menettelyta-
. tämän linjan soveltamisen — puolueen
suurhan muuttamisen kautta jouk­kotyön
suorittamiseksi oikealla ta­valla,
voidaan tämä tehdä. Puolu­een
tp. kk:n päätöslauselma, oikein
toteutettuna, on välikelno puolueen
Kominternin linjalle ja taistelua var-toteutettuha,
on välikelno Canadan
kommunistipuolueen voittamiseksi
edustajakokouksessa ja sen jälkeen.
5. Kommunistisen nuorisoliiton tp.
kk. viime marraskuun täys'Istunto ka-tegoqrise^
i julisU hyväksyvänsä Ko­minternin
kuudennen kongressin lin­jan.
Se tunnusti oikeaksi ja hyväk­syi
sen taistelun, jota kommunisti­nen
nuorisoliitto oli puolueen eri osis­sa
käynyt olkeistovaaran ilmauksia
vastaan.' Tätä kommimistisen nuoriso­liiton
taistelua ei käyty selvällä ohjel­malla
— Ja monia tärkeätä luonnetta
olevia virheitä tehtiin, mutta kom­munistinen
nuorisoiatto suhtaantui
terveellä tavalla uuteen tilanteeseen ja
teki joitakin yrityksiä talsteUakseen
uuden linjan puolesta. Me muistutam­me
taistelustamme toveri Custancen
porvarillista pasifistista linjaa vastaan
työssä naisten keskuudessa ja Cana­dan
työväen puolustusliitossa, taiste­lustamme
legallsmia vastaan erikoi­sesti
ukrainalaisten toverien taholla,
taistelustamme Ukrainalaisen työläis­ten
Ja maanviljelijäin temppelljärjes-tön
nuorisojiMston luokkasovlnto-oh-jehnaa
vastaan, taistelustamme sitä
vastaan, että suhtaarxnuttiin kommu­nistiseen
nuprlsoliitoon isällisesti, joka
ilmeni melkein kautta puolueen, ja
että ei tmmustetru kommunistisen
nuorisoliiton JärjestöUistä itsenäisyyt­tä,
taistelustamme toveri Kolysnikin
opportunistisia menettelyjä vastaan
Winhipegin kaupunginvaltuuston jäse­nenä,
vaativista esityksistämme työn
alkamiseksi ranskälais-canadalaisten
keskuudessa jne.
Nykyisessä tilanteessa kommunisti­nen
nuorisoliitto kategoorisesti tuomii;-
see kaikki lausunnot siitä, että Ko­minternin
kirje olisi "epäselvä", "se-kottava".
"jyrkentymistä liioitteleva",
"el todellisuudesisa ole taisteluaalto"
jne. (tov. Buhay) tai että "Komin­ternin
linja tarjoaa väärän linjan
työlle maanviljelijäin keskuudessa"
(tov. Moriarty). Kommunistisen nuo­risoliiton
toimeenpaneva kansallisko­mitea
katsoo, että näiden toverien lo­pullinen
äänestäminen Kominternin
kirjeen puolesta ilman noiden lausun­tojen
kategoorista peruuttamista, ei
jälkeen.
f. Taistelu ryhmäkuntaisuutta vas­taan
missä hsrvänsä se kohottaa pään­sä,
jramärtäen, että" ryhmäkuntaisuu-den
pohja on niiden keskuudessa. Jot­ka
Järjestyvät vastustamaan Komin­ternin
linjaa, mutta huomioonottaen,
että alhaisen aatteellisen tason, joh­don
heikkouden ja kaikitien tovereitten
kokemattomuuden vuoksi ryhmäkun-taisuuden
vaara on olemassa myös Ko-mirtemln
linjaa lähinnä olevien tove­rien
keskuudessa ja että se, oikeisto-vaaraa
vastaan . käytävän taistelun
auttamisen asemesta, häiritsisi tätä
taistelua. Kaiken ryhmäkuntaisuuden
tila täyt^TT täyttää Kominternin po­liittisen
linjan tarmokkaalla toteutta­misella,
kollektiivisella työllä ja anka­ralla
itsearvostelulla. .
7. Tässä lisääntyvän fodanvaaran ja
työväenluokan Jyrkentymisen ajanjak­sossa
tulee Canadan kommunistisen
nuorisoliiton kannettavaksi lisääntynyt
vastuuralaisuus. Me_käsitämme Cana­dan
kommunistisessa . nuorisoliitossa
nykyään vallitsevan hyvin vakavan ti­lanteen
j ä että .cen asema ei ole tyy­dyttävä
Kotr—inistisen nuorisokan-sainvälisen.
ja puolueesi sille asettami­en
tehtävien edessä. Me'lupaamme tu­levassa
edustajakokouksessamme kor­jata
tämän tilanteen, voidaksemme
suorittaa osamme tässä tärkeässä ti­lanteessa
tarpeellisesta työstä. Tässä
tehtävässä pyydämme niitä suurinta
yhteistyötä puolueelta liiton poliittise­na
johtajana.
8. Toimeenoaneva kansalliskomite-r
amme tulee kokoomaan kommunisti­sen
nuorisoliiton tekijäksi Kominter­nin
linjan toteuttamisessa puolueessa
ja _ suorittamaan vastaavat parannuk­set
kaikessa omassa toiminnassaan.
Tulevana kautena tulee kommunisti­nen
nuorisoliitto, .samalla kuin tun­nustaa
ouolueen ja sen tolmeenoane-van
keskuskomitean poliittisen johdon,
ottamaan arvostelevan kannan puolu­een
toimintaan nähden, alimmasta y-llmpään
komiteaan. Kommunistinen
nuorisöliitfo tulee hellittämättä työs­kentelemään
puolueen täydellisesti yh­distämiseksi
ja kokooni?3eKsl Komin­ternin
linlalle.
Port Ardnirin oiitisia
Kuolema vieraili
toveri Aksel Mäen perhegssä kesäkuun
25 päivän iltana katkaisten elämän
heidän 8 vuotiaalta Elma-nimiseltä
tyttäreltään. Hän sairastui kurkku­mätään
ja lääkärin ponnistuksista
huolimatta riisti tauti puolessatoista
vuorokaudessa hänen nuoren elämän­sä.
; •
"Järkeviä huUnja"
Hullujakin on monenmoisia, niitä on
järkeviäkin hulluja. Ja yleisö myös­kin
on ollut järkevää kun se on vaa­tinut;
että Järkeviä hulluja esitettäi­siin
ainakin kerran vielä. Ja näytel-mäseuramme
myöskin on ollut jär­kevä
kun se on suostunut tähän
yleisön järkevään vaatimukseen. Ja
kaiken tämän yhteisen järkevyyden
tuloksena pn, että Järkeviä huUuja
esitetään toisen ja viimeisen kerran
Arthurissa torstai-atana heinäkuun
11 :sta päivä. Enslmäifeen esitykseen
eivät kalkki ympärillä olevat mei­käläisten
näytelmien seuraajat voineet
tietenkään saapua, siksi se esitetään­kin
toiseen kertaan. Mutta jos kuka
nyt vielä jättää tämSnkin tilaisuuden
käyttämättä, niin häntä ei enaän
voi sanoa järkeväksi, ei edes järkeväksi
hulluksikaan. Sillä Järkeviä huUuja
on yksi järkevämpiä yhteiskunnallisiÄ
. * - näytelmiä mitä olemme oUeet tilai-merkitse
Komlntemm kirjeen todellLc suudessa näkemään pitkiin aikoihin
ta hyväksjrmistä. -
m.m. seu-
"Vihollisemrae tulevat tietysti ilkkumaan sen johdosta, kun riveis­sämme
on muutamia kymmeniätuhansia meille vieraita, rappeutuneita,
epäkelpoja aineksia, joista m.m. Lenin sanoi, että sellaiset ihmiset pitäisi terävin poliittinen taistelu
ampua. Mutta ponarilliset puolueet iL^e ottaisivat mielellään vastaan j ^ . ' t S j ^ ^ ö n " V johd^
nama rappeutuneet ainekset taistelemaan kommunismia vastaan, vieläpä! mahdollisimman suuren osan voitta-näislä
tulisi jokaisen ponarillisen puolueen 'kaunistus ja vipeys'. VihoI- miseksi Kominternin linjan puolelle,
listemme ilkunta ei meitä pelota. Me annamme ar\-oa meille läheisen 4. Puolueen tp.kkrn päätöslauselma
työtätekevän väen mielipiteille, puolueettoman tvöväen ja niiden talon- ^°TT^^-r.^^^l. T.'
poikain mielipiteelle, joiden kanssa työväenluokka yhä lujittaa liittoaan." SSSrSn'IgTtTtetttS^^" V^a£
NuorisoUiton tp. kk. tervehtii puo­lueen
johdon tekoa pohjimmaisten po­liittisten
virheitten tunnustamisessa
ja niiden tuomitsemisessa ja joittenkin
tovereitten vUpitöntä pyrkimystä mu­kautua
Kominternin kirjeen kannalle
ja ymmärtää sitä. Se myös korostaa,
että eräät toverit (MacDonald). joskin
itse hyväksyvät Kominternin kirjeen,
eivät vielä ole ottaneet arvostelevaa
kantaa Kominternin linjaa vastusta­viin
airekslin nähden. TäUaisten tove­rien
yhteys oikeistolaiseen politiikkaan
Kominternin kirjeen saapumiseen
ja samalla kertaa sihiä on juuri sen­verran
ja senlalsta hulluutta, että
min totiita naamaa ei ole vielä ole­massakaan
että se ei tämän näytel­män
esitystä _ seuratessa vetään^l
hymyyn.
Pitäkää mielessänne: torstai-llta'hei­näkuun
11 päivä. Paikka, osaston
haali 316 Bay St. Aihe: Järkeviä
hulluja. -
Osunstcimintaväki
r iissä kaksoiskauoungeissa on päät­tänyt
tänä kesänä järjestää ominta-pitkäU
» että on
Kaikkien näiden toverien, tävtvv * SiS^^^Li^^SS'^'
nkuäoyrtitsäoäl iitaonnk atrpin. tak ki.t skoeraosrtava- ovshtt^eiIru 'a.,yjiar7''Si '.'"5"S/'"nt^a ^p^aiivvanäaÄ. -^va^rs^m^ai^se c
työskentelyn Lr^lzinmt^^^^^-": ""^^^ Juhlat pidetään sunnuntaina
Kominternin linjan hyväksyvi:^;:': 2^ V ^ ^ i ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ ^ ^ ' "^
verien tahona - ottamalla käytä.n- ^lUiamm pirtillä. Ja maa-
Mntai-iltana elok. 5 p. on sitten