Vapaus, October 3, 1930

              Siv» 2 Perjantaina, lokak. 3 p:nä — Fri., Oct 3
KT Jk T > A TT Q CMDMiMU «nomaUiien tjSriMtön ainoa ääanikannaiuja, ilmeaJjT Sod
K ' ' \ B ! L ' - ; £ - Jt% XJ tD barytm. O a t . , k a i k k i n a , paitsi •aDouoUi. j a määrätlruiä jubUiiäivioä.
- • . " ' VAPAUS {Libenj}
nHt- « « I f Olgaa ot Fiaaiafa V o r k e r a i n Canada. PubUahed «laily at Sodbnry, Ontario.
. • -mflf^fl ti iv « e - P o « - O f t i t a i 0«^rtmeBi, O l t a v a , •« aecood C U M icaltei.
»atea, 7Se per eoL i n c h . Minimnm ekarBe toi aintta isaertios, 75e. Tfcf -.^j^m^HcAe l>eat a d t e n U M t raedium amonc tbe H m U b people io Canada.
T»iMU»a, Iracrtiori, fcirjakaiitipa ja paino omaua u l o t a a E l m StreetiUä.
' ^ ^ i t i m o t c : . Vapana, Box 69, S o d b o i r . Oot-
^attauil: Kopttori 1038. — Toimilu» 536W. — K i r j a k a u p p a 2387W.
g t o B B i • OfflCT Qob nofk. advCTtietyenti. ctc.) 1038 — Edilor 536W. — Bookator» 2387^.
• » ^ v . - ILMOTUSHINNAT V A P A U D E S S A:
. Kirjersilitoilmotakaei tl.ÖO kerta, 12.00 k a k i i k e n u . — Avioliittoon meaooUe oascntoiTotokaet
<Oo palftatttumS, — N i n e i r a n i o t l o i l i n o t u k K t 50c k r r u . t l . 0 0 3 kertaa. — Sratrmäilinotakaet 11-00 .«•ru. «2.0D 3 i L C t U a . —-• A»anti*CToilmoHik«ct T-JOO k t r u , «3.00 kakal kertaa. — Kiitoailmoiuk»*!
lUO kerta. — Kooletnaniliaoiulnet »2.00 keo». S9c l i«im*Ha k i i t o U a o K e l u u i muiitoTärayllä. —
BdirtMn tiedot ia omeiliuutukaet &Uc kerta. SI . M koTni« kertaa. — Tilapäiulsiotujiea ja i l m u l u i -
.xfMMiaatie» «tt. TnMlirtaeaaa, UUtetetiäTi ilnioiuibmu etnkäteen.
^—^ TIl.Ai;SHl,VN'AT:
J %k. 8 t . S 0 , 6 k k . «2.50. 3 k k . f.175 Ja 1 k k . Jl.OO. — Yhdyaraltoihja ja Soomeen «eka mnn-t-
e u l i m a i l l e : I vk. S6/)0. 6 k k . ».^.50 ja 1 k k , «1.00.
. " - f t t a t o B i l ^ J i J. W, A b l i l v i . i;
Matarr: i. W. Ahl«»Wtt.
O M e e , Bookatore and P r i o t i b o p : Vapana Bnildiog, Klm Street.
' A l i aall (o be addreMcd: Vapyia, P . O . Box 69, Sudburr, Ont.
^ " " i ! » » • m» r i « l l o i o fahauaa aaa r a a t a u i u enainiäifeen kirjeeaeenne,. kirjottakaa umdelieen liikkeen-tjaife}
«lpCT»<ionalli»ella nimellä: J. V. Ahlqvirt. l i i k k e e n h o i u j a . • .
^ohheivikivallankumottksen kolmastoista
vuosipäivä lähestyy
T~ulevän marraskuun 7 p:nä on
^alfihevitcivallankumouksen kol-
D^^stoist.a vuosipäivä. Kolnietoisla
vuotta' sitten kukisteUiin Vcnäjäl-
1« Kerenskin porvarillinen halli-tJM
ja aseteltiin sen tilalle prole-faria^
tin diktatuuri.
"Voittoisaa sosialistista rakennus-lyälä
vastaan, joka on ruumiillis-väneetiB
5-vuotissuunnitelmassa,
k vJiclistavat imperialistiset rosvo-iraat'
entistä ankaramman hyök­käyksen.
Kun neuvostomaan tuo­tanto
on kohonnut j a se on kyen­nyt
lähettiimään tuotteitaan maa-
• ilmanmarkkinoillc, ovat imperia-
IjiBj^faet roiflvol sosialifascistien avus-.
lainana keksineet ja levittäneet
j^aikenlaisia pöpöjuttuja Neuvosto­liiton
tuotannosta, vankityövoi-
:j3«an Isäytostä y.m.
Bolöhevikivallankumouksen kol­mattatoista
vuosijuhlaa on ryh­dyttävä
vakavuudella ja asianmu­kaisesti
järjestämään. Meidän ka­pitalististen
maitten luokkatietoiij;
ten työläisten velvollisuus on
opettaa kaikki luokkamme jäsenet
tuntemaan niitä saavutuksia, joita
.Neuvostoliiton työläiset ja talon­pojat
ovat saavuttaneet Bolsheviki-vallankumouksen
kautta.* Meidän
on osotellava Canadan imperialis­tiselle
porvaristolle, että me luok-katietoiset
työläiset kannatamme
ja tuemme Sosialistista Neuvosto-tasavallain
Liittoa aivan yhtä suu­rella
tietoisuudella ja vakaumuk­sella
kuin porvarit vastustavat sitä.
Juhlikaamme Bolshevikivallan-kumouksen
kolmattatoista vuosipäi­vää
laajemmassa mittakaavassa ja
perinpohjaisemmin kuin milloin­kaan
ennen. Rivit kuntoon!
Vehnätttotantoja ykinm kapilalismin
tahuspula
• Kapitalistisissa maissa yleisen
tj$o)li8uus- ja maatalouspulan se-ifÄ^
ankaran työttömyysprobleemin
taJda on kiintoisaa tehdä lyhyt
l ^ a u s maailman vehnätuotannon,
ihmisten; ravinto-aineksien yhden
kaikkein tärjkcimmiin osan, laajen-tumiseen"
tälil supisiamiseeh.''
• .Vuoden 1914 jälkeen on vehnän-
1^jl|eiV^6ellä olcyan maan pinta-ala
l i Ä l y n y t yhteensä 42,000^000
e^l^k'eri11ä< Tästä lisäännykseslä
lanlceaa tasan yksi kolmasosa Y h -
djy^aUain osalle, siis 14,000,000
ee^keiiä ja Canadan osalle yli
15,0]0p,0OO eekkeriä, siis (enempi
kuin yksi kolmasosa. Sivumennen
yoitanee mainita, että Canadan
Vehnäpeltojen ala kasvoi 19l4 vii­me
vuoden loppuun 10,200,000
Okkerista 25,200,000 eekkeriin
lähes 150 prosentilla {Finan-ättl
Post., viime toukok, 8 p. nu-taeto),
"""Vehnäpeltojen laajenluminen on
t&|iahlunut nopeimmin muutamain
^ipie vuosien kuluessa. Roomassa
siptitseva kansiainvälinen maanvil-jelyinslituulti
näet osottaa, että
\^Z7—29 lisääntyi maailman veh
näpeltojen pinta-ala 12,254,000
tfettkeriUa, mikä, määrä on lähes
29^'prosertUiä vuoden 1914 ja 1930
väljUä tapahtuneesta lisäännyk-
Vuodesta 1924 vuoden 1928 lop-prnin
mennessä lisääntyi vehnän-taotanto
.1,246,619,000 bushelilla.
(^nford Evensin Winnipegis§ä
«ijaitBev^n tilastotoimiston tiedo-
Tämmöisen jättiläismäisen suu-
^jBn vehnänviljelyksen lisääntymi­en
vaikutus osotetaan eräässä Yh­dysvaltain
maatalousdepartemen-tin
raportis^sa. Siinä mainitaan,
eitä "viimeisen seitsemän vuoden
aikana on vehhäntuotanto ylittä­nyt
kysynnän keskimäärin 43,000,-
000' bushelilla joka vuosi"." Sa­massa
raportissa osotetaan, että
1926 jäi Yhdysvalloissa vehnää
varantoihin "99,000,000 miljoonaa
bushelia ja että ylijäämä vuodelle
1930 oli 265,000,000 bushelia.
Koko maailmassa öli vehnäylijää-mä
1926 ' 272,000,000 bushelia,'
1929 589,0p0,000 bushelia ja 1930
489^000,000 bushelia. Huomataan
siiSi että Yhdysvaltain ylijäämä
1930 on miltei yhtä suuri kuin
koko maailman ylijäämä 1926.
Ihmisten ravinloaineksien. tuo­tanto
on laajentunut suuressa mit-takaavassa^
Varastoissa olevat
suurfet ylijäämät toteavat konkreet­tisesti
j että ihmisten kulutusmah­dollisuudet
eivät ole lisääntyneet
läheskään siinä määrässä, jos lain­kaan,
kuin esim. vehnätuotanto on
lisääntynyt. Kaikki kapitalistiset
maat ovat joutuneet ankaraan
maatalouspulaan, jossa kapitalisti­sen
järjestelmän ristiriitaisuudet
kuvastuvat mahdollisimman räi­keänä.
Mitään toiveita ei öle olemansa
maatalouspulan loppumisesta.
Maanviljelyksessä otetaan entis­tään
enemmän käytäntöön mekaa­nisia
työmenetelmiä. Niitten takia
joutuu tuhansittain maataloustyö-
Iäisiä työttömäin armeijaan. Val­litsevan
teollisuuspulan takia on
noin 30 miljoonaa ihmistä työttö­mänä.
Kun "otetaan laskuun hei­dän
huollettavinaan olevat vaimot
ja lapset, nousee työttömyyden
ankaroista seurauksista kärsiväin
ihmisten lukumäärä tuonne 150—
200 miljoonaan henkeen. He käri
siyät nälkää ja puutetta vaikka
viljaelevaattorit ovatkin täynnä
yeimää.
Nuo 200 miljoonaa ihmisiä, jot­ka
kärsivät nälkää rikkauksien
keskellä, ovat kapitalistisen riisto-tyivät
maksamasta maanvuokraa
ja velkojaan suurtilallisille ja rik­kaille
talonpojille. Lisäksi johti­vat
he taistelua suurmaanomisla-jain
maiden takavarikoimiseksi ja
niitten jakamiseksi .köyhille talon­pojille.
.Näitten taisteluitten ta­kia
kävi kartanonherrain ja koron­kiskurien
olo perin kuumaksi
maaseudulla; muutamat heistä pa­kenivat,
toisia taasen vallanku­moukselliset
talonpojat vangitsivat,
ja jos he ryhtyivät vastavallan-kumoukselli.=
een vastarintaan, am­muttiin
heidät ilman muuta. Lou-nais-
Kiangsin yli 20, piirin kaikis­sa
kylissä muodostuivat talonpoi­kain
Hitot poliittisen vallan väli­aikaisiksi
elimiksi. / K u n yleisenä
vaatimuksena oli "maan jakami­nen",
julkaisivat nämä poliitti­sen
vallan väliaikaiset elimet lun-imkscn:
"maa on takavarikoitava
ja tasapuolisesti jaettava talonpo­jille,
ottamatta huomioon ikä- tahi
sukupuolirajpituksia."'
Lounais-Kiangsin kaikissa pii­reissä
talonpojat polttivat vuokra­kirjansa
ja velkakirjansa sekä ra-porteerasivat
kyläjärjes'lölle tar­kasti
väkiluvun ja maan pinta-alan.
Maakysymyksen ratkaisemi­seksi
pitivät he kokouksia yötä
päivää. Lyhyessä ajassa tuli 22
piirin maa jaeltua. Maan jaka­mista
vastustaneiden suurien ta­lonpoikain
vangitsemiset ja ran­kaisemiset
vallankumouksellisten
talonpoikain toimesta ovat osoluk-sena
luokkataistelun kiihkeydestä
maaseuduilla. Kartanonherrain ja
koronkiskurien kärsimä tappio
maan omistusta koskevassa taiste­lussa
ja suurtalonpoikain .masen­taminen
maan jakamisessa*ovat ta-kcina
ja mahdollisuuksina neuvos-toliikkeen
edelleen kehittymiselle.
Tämmöisen tilanteen vallitessa
ryhtyi Kommunistinen Puolue ra-
Kommunistisen Puolueen johdon
alaisena velvotettiin talonpoikain
liitot kutsumaan koolle työläisten»
^lonpoikain ja sotilaitten konfe-hän
heidänkin kaupallisia hom­miaan.
Otetaan vaan »yksi esi­merkki.
Yhdysvallojssa, Rice* L a -
keila tai oliko se Sandi Townshi-pissä
oli *'seurakuntajuhlat", jon-rensseja
neuvostojen muodoslami- ka tarkoituksena o l i kerätä rahaa,
seksi; Väljässä" ajassa i^eruHtettiin'p!^;^ä Papit olivat myösl^n -jon-
1- e r i -1 I I - a - T O " - i kinlassa huutokauppahommassa j a
y i . 50 p a i k a l l i s t a j a 13 p i m n e u - , ^ ^ y t j j ^ ^-^^^^ edesmenneen Ruot-
'osloa. Kaikista p i i r i - j a paikal-1 s^ilainen-nimisen papin peruja, m.
lisneuvosloista lähetettiin e-"d'•u•-s•t-a^- ^- m. Vo,,«" c«> t » ; ^ i ;
S2nistö arvosteli jonlsunverran hal­linnon
menettelyä joissakin kysy­myksissä,
mutia mitään erimieli-sj-
yttä ei oUut havaittavissa. Erikou
sesti tuntui olevan jäsenistön mieli­pide,
että kaikkien hikkeen palveluk­sessa
olevien henkilöiden on oltava
mukana työläisten muissakin yhteis-pyrirlnöissä,
mikäli se yleensä on
mahdollista. Sillä tahdottiin ajaa
takaa, että osuusliikkeen henkilö-
Työväen puolusi
A. E. Snudun nrnftaohjebn^
lotattiin kaara". "Se k a i o l i osuuslUkkeen Canadan Työväen Piiolustnsliiton kansallinen toimecnM»
iia edustajain konferenssiin Erääs-'syynä että välinpitämätöntäkin kuntansakin puolesta on oltava lä-j on päättänyt lähettää L i i t o n pääsihteerin, toveri A E
' .... , ..' , f ; kansaa oli kokoontunut suurempi j hellä järjestyneitä työläisiä, mika soimis- j a rahankeräysmatkalle Canadan tärkeimmL i .
sa vusi paivaa kes^neess^ konfe- ^gärä". k u t ^ - e r ä ä s s ä selostuksenkin Hyvin ymmärrettävää, k(ftka|ki„aan rahalHsta avustusta'käsihä^xilWia j u t t u t ^ ?^
renssissg k a s i l e l l u n taistelun muo sessa mainitaan. Hyvin oli siellä- Uike kerran on työläiskuluttajaln lii- j^ään L i i t o n yleistä rahallista j a organisatorist ri
toja j a metodeja perinpohjaisesti i kin kauppa käynyt. Taivaan i l o l . ke, ja järjestyneiden työläisten pe- Tovereitten k a i k k i a l l a kehotetaan avustamaan t l l ? ' * ' '
ja hyväksyttiin ne. Tässä samassa p a vieteltiin ja helvetin tamaan hänen kiertomatkansa mahdollisimman onnistu
konferenssissa p ^ . ^ ^ ^ J ^^
liin lounais-Kiangsiin neuvostohal­lisia.
Ne pojat eivät haikaile, s i l ­lituksen
keskus. Sen johdon alai­sena
järjesteltiin suurisuuntainen
aseellinen taistelu piirien puhdis­tamiseksi.
Edustajain konferens­sissa
käsiteltiin tunnusta: "Aseis­takaa
maaseutu" sekä hjräksyliiin
se ja päätettiin .panna käytäntöön.
Erinäisten aseistettujen joukkojen
järjeslämisohjeita julkaistiin. Ko­ko
neuvostoalueen punaisia isuoje-lusjoukkoja,
yksityisten neuvosto-loin
kun heille on jotain tulevaa.
Ei muisteta sitä sanaa j o l l a köy­hiä
peloittavat: "Älkää kerätkö i t -
-sellenne rikkautta maan päällä".
Yleensä papit sovelluttavat sitä
vanhaa lausetta käytäntöön: Älkää
tehkö niinkuin minä teen, vaan
niinkuin minä käsken. Hätäkö ^e
.silloin on näin menetellä kun heil­lä
on sitä pimeää serakuntaä joka
vielä uskoo että asiat ovat siten
kun pappi sanoo. Lisäksi eivät pa­pit
välitä siitä mitä he myyvät.
Kuten "Vapaudessa" on kerrottu
kentamaan työläisten, lalonpoi- tää neuvostoalueiden laajenturais-kain
ja sotilaitten neuvostovaltaa, ta- — Chie-Hua.
pi.rien punaisia suojelusjoukkoja kaupitsee Lappala-niminen prelaat-sekä
nuoria kaarjja ja pioneerien j t j kommunisteja ja kommunismi-järjestöjä
laajennettiin. Punaisiin^ vaaraa Canadan porvareille. Kyl-hyvin
asesleliuihin suojeliisjouk- lapa ukko siinä keksii tavaran jo-koihin
kuuluu yli 4,000 jäsentä,'^ on vaikeampi myydä kun jota-jotka
ovat perin aktiivisia ja kehit­tyneitä
aineksia. '
Punaiset supjelusjoukot pyrkivät
saamaan jäsenyyteensä mahdolli­simman
suuren osan 20 ja 40 ikä­vuoden
välillä olevasta väestöstä
erinäisissä neuvpslöpii reissä. Pu­naisiin
suojelusjoukkoihin kuuluu
niissä nyt jo 1,600,000 jäsentä,
jotka on aseistettu piilukkopyssyil-lä,
kivääreillä, peitsillä y. m. Nuo­reen
kaartiin, joka on myös aseis­tettu,
kuuluu tällä Ivaavaa 300,000
14 ja 2Ö ikävuoden välillä oleyaa
jäsentä. Ja lapset kuuluvat pionee-riliikkeeseen.
Näitten aseistettu­jen
järjestöjen vahvistuminen tie
vaivalla rustama, ja ollen järjestynest työläi­set
liikkeen selkärankana. .
Liikkeen säännöt määräävät, etlä
hallinto on valittava syyskokoukses­sa
ensi kalenterivuotta varten, joten
kokouksessa valittiin uusi hallinto,
johon tulivat seuraavat hankilöt: O.
Joki, J. Kahila. Sigrid Lahdinen. T i l .
da Peltonen, Sam Panttila, K. Stolt,
U. Salminen. L. Taipale, V. Vallin
vakinaisiksi ja J. Kiviranta E, Löp­pönen
ja J . Toivainen varajäseniksi.
Valittiin myöskin valistuskomitea,
jcta ei tähän mennessä ole vielä ol­lut.
Siihen tuli valituksi seuraavat:
Katri Miettinen, Hilma Hill, O. Ter­vo,
O. Aalto ja E. Komulainen. T i ­lintarkastajiksi
tälle vuodelle Sam
Panttila ja H. Anonen ja varalta
Sylvia Panttila ja Unto Salminen.
vierailee:
Lokakuun
il
5 ja 6 p:nä Sudbury, Ont.
7 p. 14 p:ään Port Arthurissa ja Fort Williainu
Port A r t h u r i n piirin Iconferenssi Didetä5n
lokak. 12 p., johon p i i r i n kaikkien yksikiöie
lähettämään edustaja.
15 p. SiöuäIXookqut, Oiit.
16 p. 19 p:ään Winnipeg, Manitoba.
21 p. Brandon, Manitoba.
,22 j a 23 p. Maxtone, Sask.
24 p. 26 p:ään Moosejaw, Sask.
27 p. Medicine Hat, Alberta.
18 p. marrask. 2 p:ään Calgary, Alberta. Yle!.,
tuskonferenssi pidetään sunnVntainärmamT ? '
ferenssiin osallistuvat Liiton osastot ja liittoon ]
työväenluokan järjestöt.
Pöytäkirjan tarkastajiksi Panttila ja) Marraskuun 3 p. Canmore, A l t a i , osaston kokous ja yleinen
" " p. 12 p:ään Vancouverissa, Victoriassa, Nanaiii™
Ladysmithissa. Puolustuskonferenssi pidetään,^
mahdollista. Kokouksia pitäisi järjestää ' '
koihin, missä on L i i t o n osastoja.
on tänään, .lokakuun .3, pmä. Kan­sainvälisenä
sanomalfchtipäivänä
on työn j a toimen kautta raken­nettava
vallankumouksellista sano­malehdistöä,
joka on, kuten Lenin
sanoi, parhain "kollektiivinen or-
•ganiaaattöri" yallankumouksellisel-
!e proletariaatille j a sen puolueelle.
Tänään alkaa' ryntäys varain
keräämiseksi WorkerilIe, Canadan
Kommunistisen • Puolueen pää-ää-nenkännattajalle.
Maan kaikissa
tärkeimmissä keskuksissa ön jär­jestetty
' i l t a m i a j a kokouksia, jois­sa
raatajille tehdään selväksi val­lankumouksellisen
lehdistön merki­tys
ja kerätään varoja niitten yllä­pitämiseksi.
Keräyskortteja, tilauslomakkeita
ja seikkaperäisiä ohjeita on lähe-tetty
kaikille ryntäyskomiteoille.
V a r a i n keräämistä, iupa-agitatsio-nia,
näytenumerojen jakamista y.m.
toimintaa tulee jokaisessa piirissä
johtamaan ryntäyskomitea;
Tällä haavaa on k a i k i l l a kielillä
ilmestyvä vallankumouksellinen leh­distö
hyvin kireässä asemassa t a ­louspulan
j a yhä pahemmaksi käy­vän
poliisiterrorin takia. Näitten
lehtien säännöllinen julkaiseminen
käy entistään vaikeammaksi, joten
työläisten avustaminen, uhrautu­vaisuus
j a innostus niitten ylläpitä­miseksi
ei ole milloinkaan ennen
ja huilujen valtakuntaan, mutta
eipä siellä saa pappi sotkeutua
maallisiin asioiKiii. ön kömmums-tit'
siellä sellaisia poikia että os.aa-vat
eroitta^ maalliset asiat " t a i ­v
a a l l i s i s t a " . Siellä jos pappi se­kaantuu
maalliseeij hommaan, niin
' sii!e heti huomautetatein öttä: so­piihan
inokin, mutta sitten et Öle
enää pappi, vaan on sinun, toisten
työllisten t!?^V.ftila,. otsasi hiessä
^syöi^vä ieipäsi. Ja m o n i . taiyaao.-,
Iftotsi siellä pnknct- fltlkanut työmi^-
heksil T^ss^ j o k u aika sitten j u l -
k^isi muudait lenihgiradilainen lehr
ti luettelon sellaisista papeista jot­ka
olivat tulleet siihen päätökseen
että kun niallisinta on ihmisen elät­tää
itsensä työtä teken(i^liä, j a sa­malla
jokainen heistä ilmoitti mitiä
f^mmattäa , he' alkavat harjoittaa.
OtJ^ösV op, e^^J kai^^ heidän tuleyät
ammattinsa olivat hyviii "'proletaa­r
i s i a — suurin osa heistä alkoi
mp^nyiljelijäksi. Nii^ , siellä, mi­ten
muualla? Ke^^-pipme tä^eä
erään j u t u n , joka hyvin kuvaa suo.'
nialliisten Käppien hatrastuksia.
Jutun me kiinäaitime "Selsingih;
Sanomien" "TiituksVlta", jottei
kenenkään tarvitse e;päillä että oli­simme
"sen itse keksinyt. Emme
kylläkään käytä " T i i t u k s e n " " t u n -
•nettua ja tunnustettua" pakinoit-sijas^
naistöa,' vaan kerromme sen.
näin ' ifty^liisella "t^^ sana­varastolla."'
Islo n i i n : ' ' E r a ^ mat-koilia
oileya henkilö joutui kulkieS;
*sa^n' ltalfe[ibellai| jÖkft o n jossakin
siellä Pohjanmaan Rprttiläisseutu-villai
SieUä Hemmi}ä'h pihamaalla
(Hemmilii "ön l u u l i a y a s t i pappila)
häh huomasi suuren kainsanpaljou-den,
joka noin kaukaa "katsottuna
näytti '"kan&aBiJuhlalVä". Matka,
hiies ki^n läHem, huomasi kuiten­kin
että siellä oli" huutokauppa.
kin vanhaa kaaraa. Eipä siltä
ettei porvari haluaisi haltuunsa
kommunismia repiäkseen sen, mut­ta
ne kaupattavat ovatkin tavaraa,
jotka, eivät suostu, vaan tekevät
tenän. Ne potkivat vastaan siksi
Jiunnes papit, vasaramiehet, väsy­vät
j a huutokauppaväki, porvarit
,ovat myytävien, s.o. työläisten hal­jussa.
Siis työläiset vastustamaan pap­pien
hommia. Jokainen kohdaltaan
tekemään itselleen j a toisille sel­väksi
mikä on pappi j a mitä asiaa
pappi ajaa. Jokainen työläinen
muistelkoon, onko papilta tullut
koskaan mitään sellai-sta josta oli­si
hyötyä paljon muille kuin omis­tavalle
luokalle.
N i c k Alden.
J . K.—Olemme aina ihmetelleet
mikä on vikana mäissä Canadan
suomalais-isänmaallisissa, sillä hei­dän
huhkimisensa ori -näyttänyt et­tä
jotakin heissä on vinossa. Nyt
pleniine siitä selvillä, josta kiitos
ja kuhnia tulee " A l b e r t a n Oska­rille".
"Canadan U u t i s i s s a " " O s ­k
a r i " nimittää järjestäytyviä " l a ­pualaisia"
selkärangattomiksi rau­koiksi,
jotka nyt tekevät "rajaa
selväksi". E i kylläkään tämän pe­rusteella
kannata ihmetellä "lapua­laisten""'
liikehtimisiä, koska he sel-kärähgattomuuden
lisäksi ovat vie­lä
raukkoja j a tämän on sanonut
K. Stolt.
Kokoukselle esitetyistä tiliotteista
selvisi, että vaikka liike ei olekaan
vielä tuottanut varsinaisia voittoja,
niin on kumminkin päästy alkuvai­keuksista
jä on liike tälläkertaa it­sensä
kannattavalla ja voittoa tuot­tavalla
pohjalla, mikä on verrattain
hyvä saavutus tälle toiminta-ajalle.
Kokouksen loputtua oli Iltama o-suustolminnan
merkeissä, jonka on­nistumisesta
ei ole sanottava muuta
kuin hyvää. Väkeä oli runsaasti, oh;,
jelma arvokasta ja suoritettiin se rl -
peästi yleisön suureksi tyytyväisyy­deksi.
Älköön myöskään jääkö mai­nitsematta
maukkaat kahvit, jotka
tarjottiin vapaasti, sen minkä "kun­kin
kahvi jano vaati.
No niin, siirtykäämme sitten liik­keen
juokseviin asioihin. Yksi sellai­nen
erittäin miellyttävä "juokseva
asia" on kolmas kuormavaunu, joka
on vasta ostettu liikkeelle. Nyt meil­lä
on kolme autoa palvelemassa os­ta
jjen tar£eita. Ostajapiiri kävi jo
niin laajaksi että sitä ei voitu kun­nolleen
palvella kahdella autolla, ja
.siksi pitikin hankkia kolmas, että
voitaisiin täysin tyydyttää jokapuo-lella
kaupunkia olevien ostajien tar­peet.
Toistaiseksi saa liikekn asiak­kaat
lisääntyäkin ja silti tulee jo­kainen
saamaaii tilauksensa kunnol­la
perille. Siis liikkeemme ystävät ot­tavat
tämän huomioonsa ja kehoit-tavat
naapuriaankin käyttämään p>
suusliikkeen tuotteita, ja kunhan os-i-
nään taasen, autokauppaan
mään kärryjä.
Jjeidän oma profeettansa, " t u l i s t e n iajapiiri vielä" laajenee,- n i i n men-kefiäleiden'heittäjä".
-Tämari pe.*»aan taasen autokauooaan lisää-yusteellia
me ymmärrämme paljon
paremniin koko suomalaisten terva-p
y t t y r i t a r i e n hommat. On turhaa
kiittää, siliä ymmärrämme että ei
sitä " O s k a r i " o ^ vastaan, vaikka
t u n t i s i k i n itsensä imarrelluksi. —
Sama. ^ " '
Toronton työväen
o^usl^een
Osuusliikkeettlme piti syysk. 28 p:-
nä ehsiniäisen varsinaisen koljouk-
SeilSa, joka voidaan katsoa onnlstu-fneeksl,
paitsi että jäsenistö ei ollut
läheskään kokonaisuudessaan läsnä,
mikä" olisi ollut hyvin toivottavaa.
Varstakin naisväkeä olisi saanut' ol­la
kosommalta.
Kummliikin kokous pääsi kaikissa _
.suhteina toivottuihin tuloksiin. Jä-' saita kahvileipä ollutkin, mutta" Jn
Ettei kukaan erehtyisi ostamaan
leipäänsä muiden kärryistä, silloin
kun on tarkoitus ostaa osuusliikkeel­tä,
niin mainittakoon, että meidän
autoista on ka'ksi punaista ja kolmas
sininen, joiden sivuissa on merkki:
T. W. Co-operative Bakery. Ajajina
niissä ovat O. Aalto, Sam Peltonen
ja Tauno Ojala. Tämä mainittakoon
siksi, että yleisö oppisi tuntemaan^
omansa.
Koska kaikki asiat ovat makuaM-oita,
mutta erittäinkin leipomotuot­teiden
laatujen aryostelu ja käyttö
ovat makuasioita, jä on niin monta
makua, niin siksi on liikkeemme yhä
ehemmän alKanut valmistamaan u-seamman
maxm mukaisia tuotteita.
Esim. kahvileivän alalla on riioni sa­nonut,
että ei kahvileivän välttä­mättä
tarvitse olla mitään herkku-leipää,
kunhan se on vain tavallista
kansanmiehen maun mukaista ja
puhtaasti valmistettua ja hinnaltaan
halpaa. Tällaista on. suurimmalta o.
13 p. 18
Nest
p:ään eteläisessä Bi-itish Columbia«a i»
Passissa. Sunnuntaina 16 p. pidetään
Colemanissa, Alberta, ja samaksi päiväksi jä
puolustuskonferenssi joko Colemaniin tai Bli
Konferenssiin tulevat osallistumaan osastojen
liittyneiden järjestöjen' edustajat sekä ylipäänsä"
Nestin työväen järjestöt. Konferenssista y.m. jäi
töistä pitäisi Colemanin tovereiden huolehtia.
19 ja 20 p. Lethbridge, A l t a.
„ 21 p. Calgary, A l t a.
22 p. 24 p:ään Edmonton, Alberta. Puolustusitonfa
pidetään sunnuntaina.
25 p. Drumheller & •Wayne, A l t a.
„ 26 j a 27 p. Saskatoori, Sask.
28 p. 30 p:ääri Regina, Sask.
Joulukuun 1 p. K i p l i n g , Sask."
„ 2 j a 3 p. Brandon, Manitoba.
„ 4 j a 5 p. Winnipeg, Manitoba.
„ 6 j a 7 p. Fort Frances,' Ont.
,, 8 p. 11 p:ään', F o r t W i l l i am j a Port Arthur, Ont
12 p. N o r t h Bay, Ont.
,, ,14 p. Sudbury, Ont.
„ 15 p. Toronto, Ont.
CANADAN TYÖVÄEN
A. E. S M I T H,
pääsihteeri.
Toverillisesti
I^UOLUSTUSLIITON TOIMEENPA
KOMITEA,
H. GURALNICK.
- ' organisatiosibteeä
lista oriiaisiiutlä. 'Pääsipä matka­mies
paikanpäälle j a pysähtyi. Py­sähtyi
ällistyneenä. Oli mi,es ol­lut
eijnenkin huutokaupassa; mutta
ei viela' kosl^aari' o l f u i tavannut'
' o l l u t sen välttämättömämpää kuin virkapukuista pappia yasaramiehe-
nykyään. , n^. Mi^ arveh ei n.ä .k e- vä.n sä
Vallankumouksellisen sanoma-kein
ja sen vuoksi vähän hieroi
silmiään. Mutta ei, pappi se oli
lehdistön rakentaminen on samaa Ja pappina p y s y i — se vasaramies.
k u i n . Kommimistisen Puolueen r a ­Vasairamies
oli nimeltään Vilho
kentaminen j a sen vaikutusvallan
H e i k k i ' ICivroja |a o l i hari arvoltaan
Kalajoen ksfpji^ljtirien j a maalais-järjeslelmän
luomuksia. He ovatj J^^.f^"*^"""!^. '^°^^!'^?,. ! " l " " ! ! ' ' ! ! " Itu^
kapitalismin haudankaivaj ia.
Agraiarivallankttmqus ja neuvostojen
perustaminen Kiinassa
tietoisen työläisen velvollisuus on
antaa kättä "Work6rin avustami­seen
kuluvan kuun aikana j a siten
taata sen olemassaolo.
. Kiangsin maakunta, joka sijait-punaisten
maakuntain Hupe-hin,
Hunanin, Kuantungin ja Fu-j^
i^nin keskellä, on joutunut neu-yqaloHikkeen
valtaan niin suures-vs^'-
määrässä, jotta haUitsef\'a luok-ktfkki
ön pakotäliu tunnustamaan,
euä Kiangsin maakunnan päakau-
|ltinki> Nanchang, joka on ainoa
viplä 'hallituksen käsissä oleva
päU^^ ön jo useaan otteeseen oi-l
i ^ uhattuna punaisten taholtai
Kiangsin maakunnan lounaisosissa
tapahtuneista taisteluista saamme
kuvan koko Kiangsin maakunnan
taisteluista. •
Viime syksynä elonkorjuun ai­kana
kävi Kommunistinen Puolue
energistä taistelua raskasta maa-korkoa
vastaan ja talonpoikain
K a i k k i ne, j o t k a vähänkin luke.
vat porvarillisia sanomalehtiä,
ovat huohianneet että papit ovat
nykyään kovasti tapeetilla, olipa
sitten kyseessä maalliset tai hen­gelliset
asiat. Näyttää siltä, että'
j u t tu kun j u t t u , niin tämän ka-vanhain
velkain kuolettamisen puo- pitalismin olemus vaatii, että päp-lesla
sekä sai tälle taistelulleen Pi siinä pitää olla mukana. Ve-miljoonalukuislen
talonpoikais-! "''^'^"^ °""^* asiassa pienen
. 1 , . , . , T,, ,. '1m—u utoksen. vaikkakin se muutos
joukkojen kanpaluksen. Illegaali-1 tuntuu hirmuiselta vääryydeltä
set talonpoikaisliitot voittivat it-; "länsimaisten" pappien mielestä,
selleen l a i l l i s e n toimintaoikeudcn' "Venäjällä se pappi on kyllä pap-i
a järjestivät taisteluita su ur UI ai-. f!.* ajella pappi saa «konkirjan';
i. . n, , . , 1 - I . " ! käskyjen mukaan luotsata ihmisiä
Iisia vastaan. Talonpojat kieltay-.tääitä surun laaksosta harppujen
kamies o l i arvellut että kyllä t un
tui siltä kun piisi ollut kaupan­käynnistään
kuuluisassa Jerusale-;
min temppelin esikartanossa. Oli
näyttänyt kovasti " f o n i l t a " kuri
pappi, liperit kaulassa, liehui siellä
huutokaupattavien tavaroiden kes-.
kellä j a " k i i h o i t t i lammaslauman­sa*^
ostohaliia j a hyvää tuulta mu-
^nimalla taiteen sääntöjen mukai-'
sia huutokauppasukkeluuksia". Oli­pa
matkamies vielä huomannut sen­kin
että hyvin kaupat kävi j a hin­nat
olivat korkeanamat kuin uuden
tavarap.
Näin papit askartelevat Suomes-
;sa. Toiset tekevät kauppoja ja
pettävät ihmisiä siinä. Kaikki pa­pit
Suomessa, sen tiedämme, ovat
kovia politiikkoja j a työläisvihaa-jia.
Lapuan rovasti Kares on oi­kein
johtajana siinä yleisessä työ­läisten
kuritusyhdistyksessä, "Suo­nien
lukossa"!.
Jätämme nyt Suomen papit ja
katselemme vähän Amerikan pap­pien
hommia. Katsotaan nyt vä-
Oikeastaan tuota otsikkoa ei o l i -
sl< tarvinnut tuolla tavalla.- k i r j o i t ­taa,
sillä kyllähän me jokainen tie­dämme,
että Vapaus luetaan kan­nesta
kanteen, kuten sanotaan,
mutta kun ei sattunut "pääkalus­to"
keksimään parempaakaan otsik­koa,
niin kirjoitimme ylläolevan.
A s i a , josta -nyt kirjoitamme,' on
aivan yhtä tärkeä kuin mikä muu
j u t t u tahansa kaikkien lehtemme
ystävien j a lukijoiden tietoon saat­taa.
Se on nyt nim- sitä pataa,
;että Vaps[us julkaisee ensi mar­raskuun
ensimmäisenä päivänä V e ­näjän
vallankumouksen muistoksi
vallankumpusnumeron j a tästä n u ­merosta
pitäisi saada mahdollisim­man
tarkoitustaan vastaava, niin­k
u i n tavallinen sanontatapa on.
Numeroon pitäisi'ensiksikin saa­da
mahdollisimman paljon kirjoi­tuksia,
niin monelta »laita kuin
suinkin. Tämä on vetoomus V a ­pauden
lukijakunnassa löytyville
l u k u i s i l l e kynänkäyttäjille. Useam­p
i hytän kirjoitustaidon omaava
tahtoo olla hieman niinkuin lais.
kans^tjakka koko kirjoitushommiin
nähden* mutta myt olisi tuo lais­kuus'Sätettävä
vähäksi aikaa lepää­mään
j a alettava sysätä mustaa
valkoiselle Vapauden vallankumous-numeroa
varten. Ja k u n on saa­nut
kirjoituksensa valmiiksi, töy-tyytettävä
kirje postiin, että se eh­tii
hyvissä ajoin ladottavaksi ja
sitä tietä tämän . erikoisrijimerön
kautta kaikkien lukijoittemme luet­tavaksi.
N i i n että — jokainen vähänkin
kirjoitustaitoa omaava kynä käteen
ja kirjoituksia vallankumousnume-r
o o n l
Toinen tärkeä asia tässä vallan-
"kumousnumeron jutussa on ilmoi­tusten
j a onnittelujen kerääminen.
Ammoisista ajoista saakka on j o u ­lua,
pidetty jonkinlaisena "hyvän
tahdon" toivotuspäivänä* mutta
kun työläiset ovat.vähitellen pääs-
'seet huomaamaan, että vanha virsi
"hy^'ästä tahdosta" ei näy olevan
muuta kuin pappien j a muiden k a ­pitalistien
" kätyrien tuutilnllä-lau-,
l u , pitääkseen .-työläiset nöyrinä
pääoman orjina, niin ovat työläi­set*
alkaneet antaa pitkät hatkat
mokomille "hyvän tahdon" toivot-tajille,
papeille j a muille. Nyt
onkin Vapauden johdon mieleen
iskenyt ajatus — j a hyvä ajatus
paljon asiakkaita, jotka ovat ennon
käyttäneet kotona tehtyä hyvistä
aineista valmistettua kahvileipää, ja
nyt osuuslUkettä käyttäessään .halu­aisivat
samanlaista, välittämättä sil­tä
jos se maksaisikin hiukan enem­pi,
kurihan se vaan biisi ettdottomas.
ti kaikinpuolhi hyvä. Liikkemme lei­pomosta
onkhi viimepäivifaä lähtenet
ulos erikoisia kahvlleipäläjeja kuten
"wlenersejä", "lenkejä" y.m. jotka o-vat
raaka^ahielttensä ja valmistuk­sensa
puolesta ehdöttötnasti ensi­luokkaisia
ja maksavat vaiii hiukain
enempi, kuin tähän astisfet vahnis-teet.
Siis siinäkin suhtetösa pitäisi
kaikkien makuasia tulla tyydytetykr
si. Tulkoon kumminkin vielä mai­nittua,
että kalkki niitä osuusliik­keen
leipomosta lähtee, on, yleensä
paretnpäa KUin vastaavat valmisteet
muualla; että ostipa' OjsuusllikKeeltä
mitä hyvänsä, niin voi' olla väkuu-tettu^
saavänsa parasta lajia.
Liikkeen tarkoituksena on kaikin-puolta
saada kuluttajat heidän etii-jensä
mukaisesti palvfeltuä, ja sitä
m.ukaa kimUlke kasvaa, nUn sitä
mukaa sifoä tulla^ paremriita jä
paremmin onnlstuJtriaan. Kalkkien
kuluttajäta olisi myöskin
pidettävä mielessään liitteen
mlricn. Jokaisen joka ei vielä (
sen 'on liityttävä jäseneM
parhaiten auttaa yhteistä cttt|
Kuliittaja.
Montrea
— että nyt julkaiataankin työläis­ten
taisteluterVehdyksiä niin pal­jon
kuin mahdollista Venäjän val­lankumouksen
muistolle omistetus-sa
numerossa. Kansan on siis
alettava mahdollisimman nopeasti
ja tarmokkaasti töimia-siihen suun­taan,
että taistelutervehdyksiä tätä
numeroa varten alkaa lehtemme
konttoriin saapua ikäänkuin hil­jalleen
sataisi. Jouluonnitteluja
tietysti julkaistaan vieläkin syys­tä,
kun asiaa ei ole tullut syystä;
t a i k k a toisesta aikaisemmin tar­kemmin
selostettua eikä valmistet­tua.
Joten niitäkin voidaan edel­leenkin
kerätä, j a tietysti sen pa­rempi
mitä enemmän.
Nyt on kuitenkin tämän hetkert
tehtävä kerätä taistelutervehdyksiä
vällankumousnumerOon. Aikaa ei
tosin ole kovin paljoa, mutta kun
jokainen heiluu oikein hartaasti
muutaman päivän niiden keräämi­sessä,
n i i n jo on ihme ellei niitä
saa. Kukapa hennoisi jäädä pois
sakista.
Kuten sanottu, . vallankumousnu-merosta
tulee kaik^st?: päättäen
muodostumaan tavallista muhkeam­pi,
. JOS entiset merkit vähänkään
kutinsa pitää, j a s i k s i amakin tääl­lä
"pääkallon" paikoill a lanlemme,
että myöskin k a i k i l l a ' suomalais^
seuduilla, olevat . l i i k e m i e h e t halua­vat
ilmoittaa . tavaroistaan tällai­sessa
erikoisnumerossa; j o t a leviää^
tuhansia j a taöis ftiteaäsia ympäri
Canadaa. Siksi olisi riiyöskin käy-
Ne\v Yorkin Uutisissa hm
seuraiavanlaisen kirjotulcssD fioi
alista:
* "Viittaamalla Suomalaisen
sallisseuran t.k. 11 päivän leb
ollesseen kirjoitukseen pyydän i
ilnioitta'a kieltäytyväni siinä
tusta tilintarkastajan tolmesU|
sen lisäksi hiuomauttaa tahk
että mainittu S. K. seura
kokouksissaan ei valitsisi
henkilöitä virkoihin, jotka <
kokouksissa saapiiyilla ja varai
ei sellaisia, joille ei edes ole
tettu kokouksen pitämisestä.,
joittariuf ei' ainakaan ollut tie
kokouksista eikä inistään toabui
ömenkuin niistä ilmestyi tietoja!
tiferi' pälstoiliih. Olisi myöskin s
tavaa että New Yorldn.Uutistoj
evä\\
tävä liikemiesten puheilla ja
syttävä eivätkö he haluaisi
tää hyväkseen tätä mainiota
varainsa ilmoitustilaisuutta,
Olemme ihan tahallamnie jä'
neet viimeiseksi maininnan tyi
ten omien liikkeiden, kuten
kauppojen, osuusruokaloiden
ilmoittamisesta tässä erikoisnö
rossa. Siksi viimeiseksi,
joillakin lukijoilla, varsinkin
•laisilla joilla s a t t u u olemaan
kuten osuuskauppalaisilla
kiksi, on sellainen piintynyt
että he katsovat otsikon ^
kirjoituksen loppuun nahdjk
«ovatko he saaneet toisensa ^
taaksemme juuri tällaisia ^
jätimme työläisten liike
maininnan tänne häntäpäähän,
tulee nim. silloin varmasti h "
tua. Niin, työläisten ora.s.a
laitoksista pitäsi tähän
mousnumeroon saada ma
„,an railakkaat ilmoitukset-km
kokonsa ja iImo|^-^^
puolesta. Emme tarko ^. ' ^
takin tavaralaatua P>t^'''
.elppo-heikkimäis^ ^
työläisten
N i i n , kupai ^ ^ ^ . ^ ^
Käymme l->-^^^''^^^
kPn- kulutpa ^--^-^'J^
I ä n . . . . ! ^^^'^^tsi^
seuraavasta tätä^''^^'"- ^
jntiista. . jäiieip^
Seppä Jampuratsen p