Vapaus, March 15, 1930

              ^ r /"V U ^ 6Brj"fc Oxa^ faikkioa. p « i t « i »HM»!»!»!. i« «iixiUruä inhiMfunn»
VAPAVS ( L ä l ^ r;
I1k« n l y ocftM at faaiA Warim U fUMda. Fsblubed itär st SuOrarr. Ostsl*
BipKcied •! the Port 0«ie» D«j>«rtöi«Bt. Okunt, u »jcmi eUm gattq.
Lauantaina, maalisk. 15 D:nä — Sat., March 15
Vapuu. B«z 69, Sttilurr, Oat.
«helimet: Koatlori 1038. — Toimitn. SMU". — Kirj»k.app« 238TW.
Offic» (job »«k. «diati»emeiit». ete.) 1032—£<ijtor 536W^Boofc»tot« 2387W.
i . V. Afalqnit.
OiXic*, Boclutoie «ad Pricnbop: Bniiainf, Elm Street,
AS Bul to te eddjeMed: Vcpaoe, PXT. Bot 6». Sadt-ni:;, Oat.
TlLAi;SHlf(.'<ATs
IxkMJO. « kk. »2-50, » kk. 11.75 im l kk. «l.TO. - Wtn*itoihi* J» Uvama
£ v slcoauUIe: 1 *k. «6X10. « kk. tlM jt 1 kk. 11.00.
• ILMOTfSUINNAT VAPAUDESSA:
« ^ « » » a t o i l B i o t t t k K t f l J » l'.ttm. »2.00 k* k . i k r r t M . - Ariojftoooa » « n d l U y.aen|<.i»rtak«i
tmiT^AO 3 kertu. - Atumoeroilmotuk^t »2.00 ken., IJ.00• kekei kert*.. - lCiao..lcotak«r. 1X0 kert*. — KooIemaoilmotuUet t2M keru, 50 l i M E j k r j kiitoeUuieelu lei mnutov.r.rli*. -
. «lataui tieJot j . i»oteilnioiuk.« 5öe k-^rt*. IIÄ) kolme kerte». — TiUpiUiljaetUjie» i» Umoto»
'enttaories on, r u d i t U e j M , Ubetettar* Ilmoin «hint» etakiceeo. «.TV
Ccaeral ediertiiiBj r«le», 73< per eol. incb. Miniiaum cberje for eänile Uucrtbm. 7»e. »a»
apiat ia tbe be«t *4jtnltiog oedium among the rioniab peoyle in Cmada.
23» eite milioin takiou ua T M t a a a U «»itniiaeeo kiriee«eaae, kiljotukaa «odfUeea lUkkeea-
•oiuju penoooafliitUa n i m e l l ä : ]. W. AhlqTJa^ Ulkkeenhoiuja.
Kansainvälinen Työmm apu Cqnadaan
Joitakin viikkoja takaperin pidettiin Torontossa eri työviien jur-jeslöjen
neuvoltelukokoup, jo.^a pääteltiin perustaa koko maata kä­sittävä
työväenapujärjcslö, Kansainvälisen Työväenaviiii Iiaaraci.sas-toksi.
Asioita lähemmin tuntemattomien työiäiöteii keskuudessa saate­taan
mahdollisesti epäillä, mitä hyötyä on tällaisen järjestön p<rust;i
piisestä, sillä onhan täällä toiminnassa työväen puolustusliitto. I.iiui-laan,
eUä mplcramat järjestöt tulisivat aivan kuiri työskentelemään
samoilla aloilla. Joten ei ole vastaavaa hyötyä l^aliden samanlaisen
järjestön olernassaolosta.
• Ka^sainyäiirien Työyäenapu ei kuitenkaan ojc saina järjestyi kuin
työväpnpuolustusliiiot. Työväen ijuolustusliitlojcii toiminnan erikois­ala
' ' • ' • ' ' '
den
lusltusljillp saap. , . ,
tiollisten Jaisielujcn yTiteydcssä yapgitäaii, liarrkkii näille työläisille i>i-keusavustusla,
takauksia ja "iaJkimichiä. Se järjestää työväenluokan
kansallisesti ja kansainvälisesti puoluutustaisleluun kapitalistisen sorlo-konpiston
rattaisiin joutuneiden työläisten pelastamiseksi. Kansain­välinen
Työväenapii järjestää ja keskittää työläisten keskinäistä ta­loudellista
avustustoimintaa. Kansainvälinen Työväenapu saapuu
näyttämölle kaikkialle, missä työläiset käyvät taistelua, se ruokkii
laklsplaisia, heidän perheitään ja lapsiaan, sc hankkii asuntoja työ'n/
antajan joukkpliäätöj^ri uhreiksi joutuneille, se kokoaa lyöväenluo
kan avustamaan aineeilisesti yaltaluokkaa vastaan kam|»pailcvia luok
kaveljiään.
Kansainvälisen Työväen avun Canadan psastpn sääntöjen perus­teluissa
kuvataan iyhyesti Kansainvälisen Työväen apujärjestön alku­vaiheita,
järjestö perustettiin kansainvälisessä mittakaavassa v. 1021,
jolloin nälänhätä ujikasi miljoonaa ihmistä Neu^^^^ Sii­peni
aikaan pH koko Kapitalistihen maailma sotajalalla lyöläisten val­tio^
vast^^ni^ tehden' kaikk^^^^^ s?n 'kukistämisejksi. Kari»gwiyälinen
Ty«5jVäenapti kätsliv^^^^ |oii^^]3Si|ut^taan
työläisten valti^r^ i^,seri näJiätiJbä^isill^, ,,Työ va^tffv(%^on'j.,Yrt^^^
van; yksimidin(M|if(ip^ista -avustuksia, ;|9t|iä:^jS^Jpel
olivat kppiineet ;|tta?|jl^V^ Kaikkialle iiefuftet-
Uin iiyustu8iu>mitebiu^^ jotka ni.m." yhdysvalloissa ja Canadassa tunnet-tiih
NöuypstbliijLpn T
Sen jäiseen avus^^^ Kansairivalhira Työväenapu telioklcaasti Sak­san
ja ItävaHan ' lyoväesiöä,joka b^^ jputuiiul nälkäkuoleman par­taalle
gpdsn kärsim3^ten ja sekasorron Seurauksena. Japanin suuresta
sentti läniän heikontuneen sukupolven jälkeläisistä tuley^ olemaan
ruumiillisesti ja henkisesti vajavaisia. JVäissa oloissa täytljvat mieli>
sairaalat ja vankilat. Puhe "hyvinvoirinisI|i"ja edistyk^tä**"pji siis
valhetta ja petosta.
Lasten huolto .Neuvostoliitossa on siinä määrin kehitetty, 0 iä
melkoinen osa kouluista ovat miltei täysihoitolöita. Lapset saavat
koulusta ruuan ja vaatetuksen. Heidän terveydestään pidetään paras­ta
mahdollista huolta. Suuri osa Canadan työläisten lapsista saa­vat
sensijaan tässä maassa käydä koulua nälkäisinä ja huonp«ti puet­tuina
tietoisina siitä, että heitä koulusta päästyä tahi sitä ennen odot­taa
tyly kapitalistinen järjestelmä, jo-ssa saavat niukan toinjeepluldn
vain silloin jos saavat kä-sivartensa kaupaksi.
Tienviitta korkeampaan Valistukseen
elinvpiraa.nsa. Tämä vain todistaa
sen, että s u u r e i l l a hyvää pi työ­läinen
voi teMäJkuin Vjalvpa opiia
etujaan tut^ipn ».w.w:läiseeh iyö-"
v-äei)järjestöön ' kuuluvaa jäpparia
ja samalla koko i.w vviläistä jöh-tajaroikkaa
vastaan. Tuttaapa
tietenkin on, kuten kirjöittaja|cin
huomau:taa, syytellä C. T. K . L i i t ­toa,
se on aivan yhfä turhaa <kuin
syytellä mitään järjestöä tai liit­toa,
joihin työnantajat omaavat
konlroilivallan aineellisen ayustuk-sensa
kautta. Muita ine liEJuaai-me
paljastaa tämän seikan suurille
työläisjoukpijl?, ' I t j ä he järjesty­neenä
lupkkaiia voivat "ainoastaan
puolustaa oikeuksiaap niin puu-tavaraparooneja
Iciiih lieidän liit­toaan
ja liiton tehtävissä olevia
Kapitalislilelidcl jalkavat maailman "kristittyjen" Jdihoittajcnista
kuvaamalla tilanne -Neuvostoliitossa niin synkäksi kuin Qiahdollista.
Jättiläismäisestä maatalouden kollektivisoiimsttta' on tehty ryöväri-jJ^^PParJen uskollisia renkejä vas-suunnitelma
talonpöikaiston rosvoamiseksi, vaikka viimeisimmät tie-dot
Ja-Ttoval, cUd kollektiivinen viljelys, johon talonpoikaisto on itse "eht^y^j
ylitynyl mitä vallav immassa mittakaavassa, on jo edistynyt niin pitkin taJEUud
||yhd^|y^äiJ9j^f^Jb larjesloj esiintynyt kaikissa suurissa lö-koisSfa,
jkuten JPassaicinkuipjien lakossa, pehmeän ' hiilen kaivanto­alueen
lakossa, Gastbhi^an lakossa j.ri.c. Kmk^^ ollut mu­kana
tuomassa taisteleville tyoläiöi^ aineellista avustusta työläistove-reiltä,
herätläniässä raskw^ kpeitclemuksissa olevien keskuudessa
uutta uskoa ja taistelu-inioa.^
Kansainvälinen Työväenapu on jo moneen kertaan osoittanut tär-kieytcnsä.
Nykyisessä kasvavassa taloudellisessa kriisissä, kun työläisiä
kaikissa maissa kuristetaah tyottömyyddllä,' kun kansainväliset impe­rialistit
yarustautuvät kayinään Neuvostoliiton kimppuun, kun kapita­listit
tekevät hyökkäyksiään työläisten elintasoa vastaan, oii tämä työ­läisten
keskinäinen apujärjestö välttämätön. Canadassakin on odotet--
tavissa, yhä kärjistyviä lupkkataisteluita. Jo tähän' asti esiintyneissä
taisteluissa olisi työiväen apujärjestö voinut varmaan voimakkaasti tu­kea
taistelevia työläisiä ja saavuttaa luultavasti päi^erupia tuloksia kuin
mitä eri järjestpieh hajanaisella jä tilapäisellä avustustoiinintialla oli
saatu aikaan. Työväen apujärjestön perustaminen ci kuitenkaan mer­kitse
sitä, että erilaiset, työväen joukkojärjestöt lakkaisivat avustamasta
aineellisesti työläisten taisteluita, vaan ainoastaan avustustoiminnan
kesktetympää jphloa i ^ avustuksen teliostaraista. "
Kansainväliseen Työvä'cn apuun kuuluu yhteensä noin kalideksan-miljoonaa
jäsentä, ja oii se kahdeksanvuotisen toimintansa aikana koon­nut
yhteensä yli yhdeksän miljopnaa dollaria työväen taistelujen avus­tamiseksi
ja hädän lieventämiseksi huoliirialta siitä, että sosdemil ja
muut työväenluokan viholliset ovat tehneet katkeria hyökkäyksiä sitä
vastaan.
Toivomme järjestön Canadan osaston kchittj-vän pikaisesti koko
rafala käsittäväksi voimakkaaksi järjestöksi.
askelin, .että entistä laajemmat viljelysalat tulc\'at kynnetyiksi ja kyl­vetyiksi
ja sadon odotetaan kohoavan liusiih korkeuksiin, misla tie­tenkin
sf^iiraa koko lyön ta.savallan väestön h}>'Jnvoinnin lisääntytni-nei).
Alulta uskomiollincn propaganda Neuyoslpliittoa vastaan jatkuu
nykyään hellittämättömänä. Ottavan "Joumal"-leliti .selittää kauh­tuneena,
miten Neuvostoliiton jumalattomien yhdistyksen päämäärä­nä
OM lisätä jäsenistöään 35,000,000;n vuoteen 1933 mennessä. Yh­distyksellä
on nykyään kolmemiljoonaa jäsentä. Tästä jäsenlisayk-sestä
arvioidaan n. 18,000,000 käsittävän lapsia ja nuorisoa 8 ja 14
ikävuoden välillä. Yhdistyksen •suunnitelmaah kuuluu perustaa suu-ren
määrän ateistisia kouluja. Valtion yliopistoihin Mpskov^a.n, Le­ningradiin
y.m, perustetaan ateistisia oppikuntia. Yhä suurempi mää­rä
kirkkoja, luostareita j.n.e. suljetaan. Tehokkaaseen u^pnnonyas-taiseen
propagandaan käytetään filmiä, radioita, teaattereita, museoi­ta
ym. Erikoinen ateistinen piopagandarynjäys pannaan loinieen
j>ääsiäisen aikana.
Lehdet ovat täslä tietenkin kauhistuvinaan. Toiset hupmautlavat
että nykyinen a.sevelvollisuusiässä oleva sukupolvi on jo saanut kas­vatuksensa
uskonnonvastaisissa neuyoslpkpuluissa ja että on vain ajan
kysymys, kun viimeiset uskonnon jätteet pn hävitetty koko maasta.
Tähän juuri pyrkiikin työläisien valtio, mutta ei minkäänlaisen
oletetun uskonnon vainon, vaan tieteellisen kasvatuksen tietä. Koulu-opetetaan
uusi raate
rialislinen maailmankäsitys sangen perusteellisesti juurruttamalla hei-hin
tieteellinen ajattelutapa aina maailman kaikkeuden Takieii tunte­miseen
baakkä. Mitä muuta kuin ihailua herättää sellaiset laajat
valislussuunnitelmat, kuin planetariumien^ s.o, kansantajuisten tähti­tieteellisten
observatorioiden perustaminen, jollaisia rakennetaan Le­ningradiin,
Harkoviiii, Syerdlovskiin, Novosibirskiin, Frunseen ja
Tiflisiin, opettamaan väestpUe maailman materialistista k^oonpanoa,
Neuvoossit ovaltio johtaa tietä korkeampaan kansan^ätisiukeäh-'U liiisiin
henkisifft^feäavöluksirn.'
Ammatiifinen luk«
IWW:läistä luokkarau^
han toivoa
^Sitii, ja pyrkimystä sen saavut-tahlfscksi
osbittä^f^' kai Selvirhnfia
talaskin hcidmpnhhufaaMiAit6i^-
k^naa v i i n i l Ä l k fläStiÄ
äi^ht^utuessaan mitä suosiollisem-mtri
j llil^^döns^' j kyuJtij^Tp tÄ$ti4
arttäijiin huolimatta siitä kuinka r i ­kollisen
törkeä heidän menettelyn­sä
onkaan palkkatyöläisiä kohtaan,
.olka pakosta joutuvat näiden häi-kiiiUMnätfömien
riiston uhriksi.
Ehkä noiden C T K:n, toisin sa­noen,
nykyisen I, W. W:n johta­van
jäx*jestön herrojen koomilli­nen
ilvcilytapa on tämän lehden
lukijakunnan keskuudessa suurim­maksi
osaksi tuntematon, niin siksi
lienee tarpeellista lainata heidän
lausuntojaan, joista myöskin pal­jastuu
näiden kirkassilmäisten val-kokaulusindustrialistien
paljon pu­hutulle
"yhteiskunnalliselle ase­malle'"
perustuva luokkajakokäsite
sekä miten he olosuhteiden pakot­tamana
ovat joutuneet seti eduil­leen
epäkäytännöllisenä täydelli­sesti
hylkäämään, jättäen sen pel­käksi
fraasiksi. Todistaakseni kuin­ka
huojuvalle pohjalle h« ovat jär­jestönsä
rakentaneet asettamialla
sen kulniavikivcksi surkeankuuluisat
metsärunnarit, joille kunnianimenä,
riiston suojana ja pyhittämisenä
annetaan "farmari". Näistä "far­mareista"
nuo mainitut I. W, W:n
herrasjohtajat tapaavat palkkatyö­läiselle,
milloin se on tarpeellista,
mattc^t _^ _
J. W. W^:5Ip.£Ö8la, ei .aiJMLjÄ^^^ mi^
käli,?i^n kyfeessä sen catj^alainei|
toin^jnta. ^ i I suirij^aan kienenkääif
järkevän palkkatySäisen päähän'
pälkähtäisi, .vnykyjsitt -ru^^^ y^fr*
täniiään etteriEyseei^B^
järjestöt olisi tblitKet initä dltä
taholta on tehdä voitu työnanta-jifen
obuJBh t^ö1Urtfem|8«|$äv^^
täjöjdöfaisi^n" CpAintnnahip
jaikh-jojturtcn • käl^ta{'^ jPill^'
Yhteiskunnallinen kurjuus ja lapset
Kun mitataan Ncuvostpliitpn saavutuksia sen 12 vuotisen ole­massaolonsa
ajalta, täytyy pikemmin ihmetellä näiden valtavuutta
kuin pienuutta. Sillä kmi otetaan huomioon, että venäläinen kansa
oli elänyt vuosisatojen sorron ja riislännän alaisena hrnkisessä kur­juudessa,
jolle tuskin muualla voidaan löytää vertoja, niin on suo­rastaan
hämniäslyllävää. miten Mopcastiniiljoonat ihmiset ovat jak­saneet
kohota tut»sta oijamaisesla aleniuistilasla itsrtieloisuiiteen ja
fyysilli?cen hyvinvoinlirn.
Ihmiset jotka saa(yat koko elämän ikänsä kamppailla aineellista
kurjuutta vastaan ja usein kieltäytyä välttämättömistäkin rlämänlar
peistä, voivat tällaisissa olosuhteissa harNoin taata ia}>silleen alker!
listakaan kasvalusla ja ruumiillista ter\-eyttä. Näihin ajatuksiin lu
lee lukija, joka oli tilaisuudessa lukemaan eräästä Toronton erillis
ten koulujen raportista, että 3,900:sla lääkärin tarkastamasta koulu
lapsesta oli 38 prosenttia jossakin suhteessa fyysi 11 isesli vajavaisia.
Ruumiillisesti alamittaiset lapset eivät luonnollisesti "ole yhtä vas-taanottokykyisiä
ulyllisestikäiin. Nämä numerot ovat pälrvämpiä yli
teiskunnallisten olojen kuvaajia kuin mirli^le^eiden ylislvspulicet ca-nadalaisesta
"edistyksestä ja hyvinvoinnista". Voidaan mrlkoisf-Ha
varmuudella sanoa, että numeroi valaisevat jokseenkin sita tilannetta,
mikä vallitsee inujssakm Toronton kansakouluissa seka vleensa rana
dalaisissa suurkaupungeissa, missä työttömyyskurjuu:-. alhaiset pal­kat,
ja huonot asunto-olot ovat yhtä yleiset.
Yhteiskunta, jonka lapsista yli kolmas osa pn ruumiillisesti heik­koa
ja sairaloista, ei ole terveellä pohjalla. Jos olosuhteet pysytät
yhtä \iheliäisinä, niin on helppo kuvitella, että vieläkin suurempi pro-,
to|s^h 'ölletikaari yai|t^mSj«;ä kuHf-ka'niio
I i u ^ m r ä t ' h e r t r a t käyttävät;
oljenkortta — työnäfitajaluolckaa
—^ pclastuskeinpriaanii antaen ! an­teeksi
työnäntjlen " tärkeimin.ätkin
rikokse-t j ä sen sijaan katala.sti sol­vaten
ja parjaten työläisiä jotka
eivät ole täydellisesti antautuneet
näiden- "järjestyneiden farmarien"
nylettävaksi. Lainaamme yiinieisqn
näytteen I. W. yf:n edustajain
"hömhiefäilystä" työnantajain kans­sa,
joka oli julaistuna Industria-listissa
No 50, koska sen luet­tua
ei kenellekään palkkatyöläisel­le
voi jäädä epäselväksi kenenkä
asialla on I. W. W. sekä sitä kon­trolloiva
C. T. K, L. johtajineen.
Kas näin: "Stone paran ori :tur-haa
syytellä C. T. K. Liittoa jap-parijäsenyydestä.
Katsokaa rau­kat
omiin poviinne. Täällä on nyt­kin
juuri parhaillaan lakimiesten
perittävänä työläisten palkkoja
komiiiunrstijappareilta ja olettckb
ajatelleet tehdäksenne mitään plii-pulbivien
jäpparien silhteen työ­läisten
hyväksi, Oletteko koskaan
ajatelleet, että ne oyat surkeita
olemaan työväenliikkeen jäseninä:.
Eipä ole montaakaan viikkoa ai-kcrtoa
epäiltävän ihmeellisen ju- kaa kuin C. T K, Liitosta erotct-tun,
jonka nuo "farmarit*' toivoisi-1 tiin puipuli jappari. Miksi? Juuri
vat palkkatyöläisten täydestx=i otta- siksi että työnantajalla ja työläi­sellä
ei ole mitään yhteistä eikä
taan. Tässä suhteessa ei ole ai­noastaan
ajateltu mutta paljon jc
a vielä enempi tullaan vas-udessa
tekemään. Emme näe
olevan sanottavaa eroavaisuutta
jappariiLJa japparin välillä, joten
emme pyri jakamaan tämän perus­teella
heitä kahteen luokkaan, ku
ten mainittu kirjoittaja moskas­saan
esittää. • Mitä tulee siihen, et­tä
"huonot" japparit ovat surkei­ta
olemaan työväen järjestön jäse­nenä,
se voi olla "surkeaa". Mut­ta
surkeinta palkkatyöläisen mie­lestä
on se, että järjestöä, joka
on työnantajien etujen palvelija­na
käytännöllisesti kunnostautunut
työläisiä vastaan, pyritään edel­leenkin
nimittämään työväen jär­jestöksi
ja tuon nimen varjossa
saamaan asioita tuntemattomien
työläistenkin kannatuksen. Indus-trialistin
rapörtteri kysyy, niitä
olemme tehneet, vaikka hän kyllä
sen tietää kysymät>äkin.
Lisäksi hän tietää, että tekeniät-tä
on jäSetty jäpparien puolustus
ja työläisten aiheeton, törkeä par­jaus
tämän lehden palstoilla. Tä­mä
lehti ei anna tilaa työnanta­jien
ja heidäh kätyyeittensä P.a^^
jaukirjoituksille, vaari tridiistrla-jisti
sen .sijaan näyttää ojevan i -
käänkuin luotu siihen tehtävään.
Tämä ci silti' estä sHä kerskuinasta
olevansa palkkatyöläistejn äänen-kä^
nnattaja. Niinpä tietenkin, mut­ia'
yäiri hiiden', jptkä eivät viejä
tunne" aseinäansa vaan iriateleyat
^äos.demien ja fascistien likaisessa
vanavedessä
Rosegrove, Ont.
Union osastolla öU kokous tämän
kuun 2 päivänä töv. AUrfn Tuomen
asuimoUa, jossa keskusteltiin taval­liset
osastolle kuuluvat asiat. Osas­ton
sihteeri tov. A. Koppinen luki
raporUt joka totesi että nyltyjääp
kuuluu osastoomme 417 * täysin' tnakf
sanutta jäsentä ja sitten vielä u-mä
on tuulesta temmattu jijttu. sillä
listaa ei ole edes esitetty kyseessä
levälle ransbal^selle., Ikävä että täl­laisiin
juttuihin täytyy kajeta, nnj.t.
ta kun niillä löytyy vastakaikua ei
ainoastaan ylläkuvattuun keräyi.
scen. mutta niillä on tarkoituis va­hingoittaa
kaikkia keräyksiä, nihi
seita jotlca ovat vähän jälessä, vaan
suorittavat kyllä 'maksupsa kun deli-keitti
ehtU • rtillle kämpille; että
voimme sanoa kaflckläati ^cvan u.
nio-csastossa jäseniä 50—60 välillä.
Union päämajapaikaksi hyväksyim­me
edelleenkin Port Arthurin. Suh­teessa
I.W.W:n ylidymme Port
Arthurissa olleen aluekokouksen te­kemään
päätökseen. Pohjoisen alu­een
sihteeriksi hyväksyimme tov.
Kalle Salon, Port Arthurissa pidet­tävään
yleiseen konventsiooniiri' e-dustajaehdokkalksi
asetettiin tove­rit
Kalle Salo ja D. Kokkonen.
South Porcupinen edustajaksi liy-räksyttiin
tov. A. KoK>inen.
siksi olin pakoitettu tähänkin jut-tmm
takertumaan. Voin omaste pao­istani
lausua S. Rautaselle vielä
kiitokseni siitä jalosta työstä-sääs­tämättä
valvojansa kerätessään .a-vustusta
toverillemme. j<&a ei ^es
kuulunut säiiiaan 'tak^järjestöön
kuin kerääjä.'Öils eläköön seflaineii
toveruus. "
T a n ^ t kuuluu c^slo p i ^ y än
t a ^ pystyyn'tJ:. 22 p:,nä osastcäi
haalilla. — Nlks Naks.
Rouyn, Que.
l ^ t t ö m y y d e n mielenosoitustilai-stmden
järjesti paikallisen ukraina­laisen
osaston jäsenistö haialiUeen
maalisk. 6 p:än illaksi. Oli aikaisem­min
ollut puhetta ja touhua suoma­laistenkin
kesken ottaa osaa ohjel­maan
sekä kokoontua joukkoina tä^
hän tärkeään ' merkkitilalsuti^eri,
Keskusteltiin kesäkauden katkai- jj.^^ lisäksi tyÖttöniiäkUi^Ikka"-
sumaVsuista. Päätökseksi tuli. että kunnalla on verrattain paljon, mut-pidetään
voimassa viimekesäiset
palkkataksat.
Keskusteltiin yleissihteerin eh­dokkaista.
Koska olimme nähneet
Vapauslehdeste että tpV, A. T- H i "
ta kun mainittu päivä ja ilta lähes­tyi,
niin ihe suom^alset unhotimme
koko tilaisuudöri'. — Ne ' ohrielliset,
joiUa sattui tällä kertaa oUa työ-paikka
eivät katsoneet fafpeellisek-el
voi ottaa vastaan ehdokkuutta xhejai^ riiöiseen mielenosoitustl-iehdessä
oUeen selostuksen perus- laisuutöett. Jä taasen työttömät työ-teeUa,
niin ehdptfunme seuraavia to­vereita:
A. V. Kiveä Kirklandlakel-ta
ja S. G. NeUiä Timminsistä.
Kaikkien hnomioon otettava pn
se suliri union tanssi-iltama jpka on
lauantai-iltana tämäri kuun 22 p.
tov. Aate Vääräsen kämpällä Ebyssä.
Tulkaapa sillohi läheltä ja kaukaa
kaikki mukaan.
Seuraava niijlp-psastpn kokous on
huhtikuun 6 p. T- Kokkosn käm­pällä
Eijyssä. Terve näkemiin. ~ Ra­pörtteri.
Burritt, Ont.
Sitten se suuruuksien sota suu­ruuksia
vastaan ori" hyvfn epäon­nistunut
ja terkoitukseeii ; söyeltu-triaton
e8imer1c1ir,"'köfnie 'väffiiniie^
feaivai?,\aipi^ihKitf? voifiojilpeM^
lisesta vihamiehestään K. Lah­desta,
joka on jäjjpari, mutta epsin
mairiitöt olivat vaikutusvaltaisia
tärkeitä jbhtajia, jokeri heillä jsli
^jiempi valtaa ja kamppailuh tu­los
oli jo etukäteen selyiliä. Mutta
van. Se "stoori" on lyhyesti ker­rottuna
tämä: Japparit ja farma­rit
luokkatiedottomina ollen ja en­nemmin
monet heistä I, W. W:hen
kuuluneena saadaan edelleenkin kan
nattamaan aineellisesti palkkatyö­läisten
järje.stöä vastoin omia ny­kyisiä
etujaan ja että tällainen
kannntusjärjcstö on onnistuttu pe­rustamaan
on mitä välttämättömin
ja hyväksytyin onnellinen asia, jo-a
ilman itse I.\V.W:n elämä ei ole
mahdollinen. Tämä liitto toimii
mitä lähcimemmässä vuorovaiku­tuksessa,
sovussa ja yhteisymmär­ryksessä
I.W W. kanssa. Useilla
paikkakunnilla liiton osastojen var­sinaisen
ja eunenkaikkea johtavan
vaikuuisvaltaisen jäsenistön muo­dostaa
ei-palkkatyöläiset; tuo
aines yhteiskunnallisen asemansa
takia liiioknu taantumuksellista mä­tä;!,
se on kyennj-t sitä siinä mää­rin
pumppuamnan itse I.W.W. si­sään,
.-ien virkailijain kautta, että
vähintäkään arvoa palkkatyöläisten
.taistelujäijestönä ei sillä enää ole
ojiut. Siitä parhaana todisteena
on sen viime vuosien historia Ca­nadassa.
Tästä myös johtuu se, että
I.\V.W. o n v ä i i r i n kylläkin syytetty
luutunlsisuudesta, joka ei ole totta,
sillä luutuneisuus tarkoittaa kan-keu;
ta. mihinkään suuntaan taipu-niiden
edut sovi yhteen.
"Qlisi parempi että Stone suun­nittaisi
tepsivämpiä mairiostusäi-heita
eikä niiden varjossa hiipisi
jyrsimään C. T. K. Liittoa ja sen
jäsenistöä. Olen siinä Stonen kans­sa
yhtä mieltä, e t t ä Melo, jos hän
on syypää puipulpimiseen, pn kel­paamaton
.työväen järjestöön. Mut­ta
ruoskittava on riistäjää eikä
työyäen järjestöä. Jos et löydä
apua omasta seurastasi riistoa vas­taan,
niin tule itänne ja todista
niin jappari lähtee niinkuin muut­kin
puipulit."
Tuskinpa milloinkaan on mikään
kirjoitus mittaisökseen sisältänyt
runsaimmin sekavuutta ja ristirii­taisuutta
kuin-tuo lainaamani pät­kä
jos sitä lähemmin tarkistamme
puhumaitakaan kirjoittajan saa-mast-
e rai.vpkohtaukscBl.a iiänelle
rakkaan jäyjestsTieen "farmari"-
työnanjtajan tähden, josta syystä
on tuon "talsun-* täytynyt hyljätä
se heikkokin luPkkamoraäLli jonka
si:q'n)^itut tohtiheet sitä yksilönä
yjrit.'^' Vaan yhdistivät he kykyn-sä,
y foifta tuloksena oli ^ .eroittami-
'ri,ein.||^iden hei*öjferi'finhalla' met-öäaiteihfet
raportlfsririä ? Jiöi^tä käyt­täen-
bvat vain "parkoja" ilman joh­toasemaa
ja vaikutusyal.taa, joten
hietsämiehillc ei ole silta* taholta
iriitään toivomista.. Oikeusta ja
äänensä kuuluville saavat he vain
toiminnalla jä jatjestymällä, niin
lulee käymään sittenkin" vaikka,
koko 7.W„W. ja C.t. K.H. tulsui-neen
kynsin hampain edelleenkin
täi.stelee heitä vastaan. Varmaa
myöskin ori' e t t ä tällöin saa Ihdus-trialistin
raportieri toisen hys-epnsen.
•naurukohtauksen, sillä
nauramista tulee olemaan enem­män
jos hän uskoo sillä työnan­tajien
etuja kykenevänsä suojele­maan.
Jatkaessanne- samaan suun-i;
aan on se parhainta ae;itatsibni-työtä
mitä voitte Indiistrialistih
kautta milloinkaan tehdä. Niin
tehdessänne sokeimmätkiri havait­sevat
teidän olevan ruhnarieh asi­alla.
A Stone.
NatstGnpäiväUtauia oli naisjaostol­lamme
t.k. 9 p:nä. Tämä iltama
taas jätti'Jpkaigibn siellä pUeen hen­kilön
muistiin häuskah tunteen. Oh­jelma
oU näihin blbimn hyvin valit­tua,
vakavampian luonteisen phjel-man
lisäksi oli hankittu runsaasti
huVidhjelmaakin. kiitos ohjelman
pstttäjilte. .yleisöä oli pieni haaUm-
; piötei vtäynttä jia se seurasi oh-j^
liriäij esitystä .yilkkaiii imielih. .Täl-tllaifiii^
ädet ~ ovat - innostavia,
tempaavia, lupVan tove-
-«fiinisi-lcäikkeä kasvatta­vat'
meissä luökkatunhetta, ayarnit.
tavat släucläinää ja kasvattavat
irieistä tulisieluisia IiiokkätaistelljPl-ta.
•
' Sdejläkert-ottujen IKariiren yuöksl
oli paiisäostpn ^ökpus siirrettävä tk.
16 pälväkja M^tMVlital^ri äsunnoi;»
sÄsi;psiir^ e^^^^^ ,
l J ^ ^ 3 » : i i ^ O ( ( i ^ ] ^ ^ W
tamisäa aamututhtieine ^ t i .
Erään keräyksen jphdpsjta. — K u ­ten
jbkalrieri muIstai|tV telillä )^S^tt»-
u^a^ga: jtoyerl i!ge,:...Vihep|y^Ä^^^^
ikyyuä otteäes^aan tavariijfi&assa ta-paturriiaisestl
|ouWiätfimaan jälkari^
sa jonka 'johdosta säi olla sairaalas­sa
useampia kuukausia; j^ilripä M r i
kääntyikin erään tujbtavansa puo­leen
nimeltä 5. Rautaperi, pyynpölla,
kirjeen kautta," jöVa on päivätty
Mat^wan ' hbspitäidissa li;2^i:9^0,
että' hän panisi'l(ei'äyks^ri tpiirieeri
hänen hyväkBeen^ Täpiä; LVfTi^fn
jäsen ryhtyi toimeen kiiteix toveri
konsanaan, siUä tuloksella,' e t t ä Ite-räys
tuotti $10.55, joka on kolitalaJl-nen
tiilos s^uduhime bloihih. K p i ^
kuitenkin tämä keräys on äihiputta^
nut iMnsatsioriimäfaien juttujen yi-reille
asetbaölsta, ehkä siksi, että
kbrääjä oli XW.W:-nen. talli sittej^
persoonallisten hatjkottelujeri vuoksi,
niiri tBihdoh tyhjferitävästi torjua
tuollaiset jtitut, joilla tarkoitettai­siin
kerääjää yahihgoittaa, SiUä o-len
ollut tiläistiudessa Ojtnasta pyo-lestarii
tarkästäiriääri llstäö, jbkä b-
11 alkuperäinen ja selvä, minkä yh-teyl;
een .on toveri Viherlälä liittänyt
seuraavan kuitih: "Sain vaslaanoti*
taa minulle kerätyn avustuksen 17.2
— $10.55. Ate Vlheriälä". — Koska
on edelläkerrotun jutun 'johdosta
jnärehdltty juttua, että erään rans­kalaisen
olisi pKänyt listaan panna
$5.ro, eikä sitä olisi tilitetty, niin tä-läisct,
syystä tai toisesta pysyttäy^
tyivät pois.
Täällä onkin vaikea saada aikaan
minkäänlupntoista kansainvälistä ti­laisuutta.
Kaikkien pallin syy on
toimeenpanevan voiman puute- Sillä
ranskalaiset, jotka täällä ehemhiis-fcönä
ovat, ovat niin kirkon kahleissa,
että ottaisi aikaa ja työtä ennen-kuin
saataisiin heidät liikkeelle tä­män
luontoisiin Jbukkoliikehtlmlsiin.
Ukräiiiälalsclla kansallisuudella pp
toimintaa Mutta suomalaisiin on
täällä pesiytynyt .sellalneh käsite, et­tei
ukralrialaisten kanssa vbl "yhdes­sä
foipila:' Mihkäyerran siinä bn to­denperäisyyttä
ci tämäp kirjoitta­jana
ple kokemusta. Mutta joka ta-pariksessa
riieidän biisi pyrittävä ke-lilttämään
ja tohriimaän felihen
siiurijiöan ettei häivpksita vierasta
karisallisuuttä, vaan rotiiun ja vä-riiti
katsomatta suhtaudutaan yh-teistolralritaän.
Se " on periaatteem-me.
Työmaatapaturniia on parin yil-meiseri
"Vilkpri' äjaira ; sättdnut usel*
ta KrpraJtiaa' kalvänribssäv" Viime vli-fcblla
' eras • ''ju^gläyialSineti työläl-iiferi
jbijftiul Ö6Ö''jäläti tasanteella i l -
iifayaliitb-oyeri Jä- riipottbrlri • väliin
ruhjPutUen niin ' pahoin' että on"'hy-vln
epiätletölsta tulefekp hän jää­mään
heriklin.
Tpineri tapaturma sattui t.k. 9
p^iVän läamnllk ir<^^ 'työsfcen-telei/
ä il^alalrieh typläiti^^p oli pu­donnut
800 älän täsäht^eltä; ÖC^,
Tarkerpnilii el tiedetä mlteponnet-iöjqÄ;
i a p a ^ sUlä mliiiittti'!^*
läipfÄ t:^keri.tell ykshi onnettb-iriiiuden
sattuessa, itj^hemmih pai-
Tulleiden viimeisien
^ t o v e r i HendriciJS?
täytyy keskeyttää PortlS
eeUa, joten alaekomitS^^
Patto järjestää m a S *
Alfistaan.- -AlfcuperäineT^
M puhujan lähettäaia^
^ikkakunnaUe nusi^^J„
«yt kuittakin rajoitcuni-teen
täytjT sivuuttaa
tnattujakin paikkakunual?
^ces. Finland. Home^S
-ttonet muut paikat.-poft
•anteen CJ>.R. ja sioux
tätien varret kokonaan
Toveri Hendricksonin'm»t]«.
•«eytykseen eivät ole
aiitkään temppuUut, siliä
lut matkalla K . puoiueea I
mana. Hän on saanut kaikisa
tilaisuuksissa jakamatta^
tuksen ja olisi oDut itseSJ
jatkamaan matkaansa joi»
kaan.
NUden paikkaJcuntien
Henclricksoi%^
viela tilaisuus puhua, ir-i
tekemään voitavansa, ilmotL.
joissa tilaisuuksista ja jos
teet myöntävät, pitenunäitäiia
kaita tulemaan kuulemaan
Matka kulkee
tyksessä:
seuraavassa
Iskon näkökuliiiasta
Port William, maanantaina
Nlpigpn, tiistaina '" ^
Viimeinen tällä alueella.
Sudbury, torstaina ^•
S. J. Port Arthurin
Ä- Kari, tihteif
tyneetkään pitkiin aikoitiin.
kait yleisön mieliä kiinnosti
tyttöjen esitykset. Sillä tavalla^-
eteenpäin, niin hyvä tulee!
Yleisöäkin oli karttunut
paljon, vaan enempikin olisi
olla. Sillä ei läheskään kaikki i4
inalaiset täällä pitäneet IDji' '
sen arvoisena että olisivat ai
kannatuksen tulemalla haalille:-
Yleisön joukossa oli joitain jolh'''
y^t jaksaneet rauhassa olla siä
hyttä aikaa jonka ohjelman
otti, vaan häiritsivät ohjelma Ä
i-ittajia ja sitä suurta osja jt^f
joka seurasi ohjelmaa, ovessa M
misella ja puheillaan. Hyvä«tl$
ihaa järjestötoiminnan ja käin '
työn puutteen paikkakunnalli
öHtä -häiritsijöitä ei enää
vähä'fesiinny siellä missä
'j^i^jefiftöbaiinlnta on läi'
vastaava. — E. B.'
• 1 . ....
Teatterit ja elokji:
JtMlttuurilaitoksig
Neuvostoliitosi
lälneh mishettl jpjeliltalöii?;; konepa­jasi^
p^Uä Iblkate^an. Hän ker-käst
pua työssä västä toista päivää,
icuri tapahturilä sättiil.
Työläisten narraftmista. harjoite­taan
y^iden yiahhejinmajn kalvarpripn
AmuleV 'yiitiöri' taholta." kälVanricfesä
pn tehty rakennustöitä pitkin talvea
j ^ e n l | l i n ^ ^ hij^lya yhtiä miilja
tarvittavia- rakenniiksia. ifo värliäln
ennen jpulua vähennettiin samaises­ta
työriiaasta typypimaa, joutuen
silloin useita perheellisiäkin niieliiä
vähennykseen. Nyt bö sft;te raken-uristyöt
melkein loppuun suoritettu.
Mutta siitä hupUraätta "sipattlin"
sinne useita kymhieriiä työläjslä Cö-baltlstä"
j a North Baysta rakennus­töitä
varten. Työläiset tulivat täten
petetyiksi. Sillä fentlslltäkm työläisil­tä
loppuu työ, puhum?ittakaari uu­den
lyöiypiman lisäämisestä. Jo pi­temmän
aikaa ori tämäri kaivannon
johdph tähplta käytetty myös. sel­laista
menetelmää, että vaikka fcyön-etsijöitä
käy kaivannon yriiiMixlllä,
niin siitä huolimatta sipataan tar­vittava
työvoima ulkoa.
Naistenpäiväiltamat onnistui koh­talaisen
hyvin. Ohjelipari esittäjät­kin
siioriutiiiVat tehtäv^sään aik|(
isujuvasli, vaikka eivät bie eslin-
Miten suurta ja huomattam
eSitMkään teatteri tänäiji '
tolliton eri osissa, suurkaup
vallankin, joissa keisarivaöaij
set teatteritalot hyvine
ja kouluuntuneine näytt(
bn täriäsöi NeuvostohällitiikseB]
veluksessä ja huollon aJaiseni
tettävät näytelmät ovat täv8Ö(|<
liyvlri valittuja ja siis jokainejf
sältöhsä puolesta yleisöä kehiaä*
historiallisia näytelmiä, yht! '
nälllsia, ja kansan jokapäivalsti*
hiää' kuvaavia joko nyt. eli n$
s;tte. Esimerkiksi parhaillaan^
tää Moskovan entinen keisoflS»
ooppera suurta Venäjän keisJ^
lan aikuista, sen alkuina oloja
vaavaa näytelmää, nimeltä
Kotuhof". Näytelmä tekijän ,
päästyä on esitetty vain y^denp
rän. noin viisikymmentäneljä
sitten. • Tsaari kielsi näytelmS-t
nempää esittämästä, Näytctoi
vaa inäaorjuudessa kituvata tl»
poikien kurjaa elämää, jotka
kon. tsaarin ja kauppiasluoön^^
maila. asetetaan suoranaiseen «f
teen. N^telmän esitys ta..
kokonaan "ooppema, luostarin .
talla, osallistuen ~~näytelro^«^
seen nelisensataa henkflöi,
sata henkeä käsittävä
sekä saman suuruinen
suuret talonpoikaisjoukot
anomassa huutavalle ori"^
sekä munkit ja sotilasjoukot
tehnä kaikessa alastomuu-,
paljastaa sen aikuisen o l o n^
ennemmin ehkä oinasi. Miitta nyi
ei selläisiet tunneseikat itule kysy-myfceen
kun on kysymys siitä läh­teestä
— t y ö n a h t a j a l u o k a^
josta kyseessä oleva järjestö inree
Katolilaiset kirkkoruhtinaat voi­vat
nyt huokaista helpotuksesta.
Lakiehdotus erikoisten avioero-oi^
kcnlosien perustamisesta Ontarioon
on Cähadan parlamentissa hylätty.
Hylkääminen tosin tapahtui vain
yhden" äänen enemmistöllä, mutta
p^jtps iiuh päätös.
Oikeastaan kannattaisi lakiehdo­tuksen
vastustajien panna toimeen
polvirukoukset voittonsa johdosta,
sillä ""vanhan Erkin" hyökkäys vah-hoja
naimatraditioita vastaan on
lyöty takaisin, joskaan ei loista­vasti
», niin kuitenkin varmasti. Ja
gepn tyhjää parempi sekin.
Kuitenkaan emme ole halukkai­ta.
aniamaah koko kunniaa lakieh­dotuksen
kaatamisessa katolilaisil-'
le kirkkoruhtinaille, jotka sitä vas-iaan
yunmatu&ti hyökkäsivät, ve­doten
katolilaisten edustajien us-konnoiiisiin
tunteisiin ja "herransa
ja mestarinsa Rponian paavin, kan­taan
asiassa. Tässä on ollut kysy­mys'
jmyöskjtp fiiai&tft «aacntteista
J a vieläpä p^soonallisisfa, kuten
lulraisemmin olemme tämän asian
yhteydessä maininneet
Kun viimeksi tästä asiasta jut­telimme,
oli käsityksemme, että
parlamentin jäsenille olisi oikeas­taan
suuri vahinko, jos heiltä riis­tettäisiin
oikeus käsitellä avioero-juttuja,
sillä nehän jos mitkään
muodostavat virkistäviä keitaita
lakipajan. ktiivakiskoisessa ilmapii­rissä.
Edustajat kai olivatkin . tämän
seikan oivaltaneet ja tehneet pää­töksensä
sen perusteella, eikä kai­keti
niinkään' ^uiiresli katöliikkien
uhkavaatiiriuksisla. '
Me omasta kohdastamme olisim­me
erikoisten avipero-pikeuksien
kannalla, mutta toiselta puolen
olemme myöskin parlamentin enem­mistön
kaimalla ihmisystäyällisistä
syistä. Olemme aina joutuneet täs­sä
maailmassp vaeitamaaB päivän-paistee.
ttomtäiä priolell» j i ; siten
tiedämriie yäreii} hi^yih minkiiiaista
elämä op, Jean ihiTiispllä on «iha
vain harmaa j ä folkko poUcn edes-öään.
Siksi olemttie' fimteeräilleet
tätäkin avioerojttttna pelkän ihmi­syyden
kanhalta j ä taQeet sellai-seen
lopputulbkJseen, jotta sitten­kin
oli parempi, että samaksi l i ­haksi
j a .vereksi liitettyjen ihmis­ten
eriUee.n ratkominen jäi parla-nientin
tehtav^fsi. Lvdsuunbttamät-ta
lapseneläke juttu ja, oyat avio­ero
jutut tavallisesti niitä rasvai-sinipia
paloja, j o i t a käsitellessä vä­hänkin
maallista . mielikuvitusta
omaava, pikiytyneinkin parlament-timies,
saa eloa pykälien ja para-krahvien
parissa kuivettuneille kas­voilleen.
Hei-ktmriiät kai ihan rat­keavat
TÖhönanruun kuullessaan
niillä perusteilla rakas avibsiippa-na
vuodekumppanistaan eroa vaa­tii.
Oikeastaan olisimme hurskaan
tietäriiättomiä siitä, minkälaisia nä-niä
erpjutut ovat, sillä einme vali­tettavasti
ole itse olleet tilaisuu­dessa
niip pitkälle "lisääntykää ja
t ä y t t ä k ä ä maa" parakrahvin täyt­tämisessä
pääsemään, ebtä olisim­me
löytäneet kylkiluumme, erojut-tuun
pääsemisestä puhumattakaan,
mutta eräs harras tuttavamme an­toi
meille esimakua, millaisia nämä
jutut byat. Hän oii nihi. kyllästy­nyt
jumalan edessä yhdeksi KhÄsi
| a vereksi liitettyyn elänänkunip-panunsa
j a harhaili ympäriinsä, et­sien
apifä iriiten häne'stä ' pääsisi
eroon. B ä d ä s s ^ n sattni allekir-joittaneeiikin
luo. E f jumalan ed^es-sä
vihittyä elämänkumppahiaän 'mi-t
nulle kaupatakseen, mutta I
seen hätäpäissään neuvoa ;P5
hän tästä pinteestä selviä^
lisplJa tavalla nimittäin. SW»
sitten latoi "faktoja" alle-r
neen «teen joiden perusteei»
katsoi olevansa oikeutettu
määh vihkilupauksistaan 3»'
taan erilleen. KuuntclimJne
"faktoja" sellaisella rm
e t t ä parkkiintunut oroatoa
alkoi lopulta koputella si-^
massamme, että herkia J^rr
vieköön, kuuntelemasta toeip.
misten avioliiton kaitaiselta .
ta fiqrjähtelemisia. Kaantr
oniantnntbmme ääntä P
riie hätääntyneelle tuttava
ettemme voi mlUä^n t g ^'
iiähtä auttaa ja kehoiti^^^
tymään jonkun toisen
Tästä . me saimme _
vaikka tuttavamme jutto o,
kein lasväiisempia o i r u U J ^.
kalaisia- avioero jutut owt
periisteella emme ihniet<« ^
kaan Eitä^ e t i ä enera ^
mentln jäsenistä tahtoi ^
näiden visaisten, ^'^^^-^^
kavien jqttajen kasitteUs
oikeuden' itselleen.
Eläköön porvarillinen
t i ! —- kun se käsittelee
juttuja.
Lnppo*a»«?