Vapaus, September 26, 1930

              I Sivu 2 Perjantaina, syysk. 28^:nä — F r i , Sept. 26
W
3'
i
i
V A P A U S t u o u a , Ont., IcjikLina, jiaiiii janouotji- >i miärittyinä johlipiiviai.
V . U ' A L S (Librrty)
Tli» o o l y orein of Finnish W«rkeri in Canj^ia. J-ubIi.hc/i dailjr »f EuJI^orr, OnUrio.
S<Kut*rc<l »t tbc Po»t Office Drpartmeht, Oitaka, a< M-cond rU«i x.'.alttr.
_ C e n t r a l adircrtiting rates, 7Sc pci col. inch. Mioiicom cbargs f-r ungle iniertioa, 75e. Thr
rjqynu f» Uie bcMt juivcrli^ng medium a i C f D ^ tbc Finai*b pcopic in Canada.
Tounitos* konttori, kirjakauppa ja paino oniassa talos&a Kla StrectiJiä.
P o M i o t o l e : Vapao», Bo» Ö>. Sudburr, Ont.
. A a b c t i m e t : Konttori 1033, — Ttimitu» S3!iW. — Kirjakauppa 23S7W.
n n i c : Office (job »rork, ad>crtitcm>jiin, etc.) 10i2 — Editor 530W. — BooLitora 2387W.
' ILM0TL-.SH1.\NAT VAF.AUDKSäA:
K i r j e r a i i i t o i l n i o t u k s e t Jl.OO krrta, i2.CQ kakfi krrlaa. — Aiioliittoon menneille onnentoiTotukiel
40e y A i U t u u u S . — Njjnenrcuultoiltn-.IcilMr-t 50-: l.?-rta. *1.00 3 kertaa. — Syntfinäilmotuk.et tl-OO
«•rfa, 4^.00 3 kertaia. — A»unlocr.M!m.itul.>.rt <2 00 k-rrti. $3.00 kak«i kertaa. — Kiitn»i)motuk»ei
9 1 . 0 0 . f c e i u . —^. Kooleminilmolukjset JiXU l ^ / u . li.«iaaJ^.» kiilo»bu»eclU tai Riuiatovärayllä. ~
B a l v t u n tiedot j a o«oteilmotnk'ef E")- icria, »i.O<J koh:^:- kertaa. — Tiiapiiailmotujiea ja ilmotu»-
M^ H l i f r i e n oh, vaaJittacxu, Iäij<tettär3 ilmoiuviiinla etukiitccn.
TIL.fUsmNS.\.T!
1 ^V. $4.30, G I k . Sl'.30. 3 kk. J.175 ja J i k . Sl.OO. — Ylidjavaltoihin 1» Suomeen lekä mua-rl'
» ull..;n»i)le-: 1 »5;. «i.CO, t kk. SS.iO ja 1 kk. SlXlO. ^
ItflnöilMJä J>'W. Ahliii«I.
M«n«£(r: J. W'. Ablqvi»!. •
O f f i c e , Booktiore and PrinTahop: Vapam UuiJding, Eljn Street. _
A U Duil to l)e addici«ed: Vapyt, P. O . fJox 69. SuJ^urr, Ont.
Jo» ette Hiilliiin tabanaa eaa Taslansla ensiroai»ren kirjeeaernne, kirjottalcaa aodelleea liikkeen. |
. t;Jtt)tf«n pgr»Qonalli»ella nimglUi •• J . \V. Alib|vi't. liikki-irihoiiaia. •
nisterien julistukset, selittäen, et­tä
he tulevat pitämään Habsbur-gin
valtaistuimelle palauttamista
Budapestiin eräänlaisena sotatoi­mena
heitä vastaan.
Toisaalla ne vallat, jotka ovat
joutuneet kärsimään 1919 sopimuk­sista
— yksi varovasti ja epäsel­vään
(Saksa), toinen paljoa sel­vemmin
(Italia) — väittävät, et­tä
Europan Yhdysvaltain järjestä­misellä
on korjattava 19.19 vääryy­det.
Samalla kertaa ovat he pro-testeeranneet
turvallisquskäsitettä
vastaan, käsitettä, joka oli perus­tana
Ranskan esittämässä luonnok­sessa.
Mutta Briandin memorandumi
, osoltaa muutakin kuin kapitalis-o
n jnuuan Kansainliiton korkea
toimitsija rajusti arvostellut Rans
kan esitystä Europan YhdysvaUain
luomiseksi. • •
Europan Yhdysvaltain suunnitel­man
käsittely o n yksi suurisuun-taisimmista
yrityksistä mitä vii­meisen
kymmenen vuoden katues­s
a o n kohdistettu vallankumouksel- Otsikossa o l e v a l l a nimellä o n 11.
lista proletariaattia j a Neuvosto- mestynyt lehtiliikkelttemme kustan-liittoa
vastaan; tästä o n nyt io ""^^^ ^^f^ .^^fZ^^^^^l' ' y f ma, joka käsittää l O i n kertomusta
v a l i k o i t u n a nenvöstokiFjailiiaintud-tannosta.
Kertomukset u n - v e n ä j ä n -
maasta
Neuvosiovehnä ja maatalouspulä
Viime kesäkuusta.saakka on kai^
kissa kapitalistisis.sa viljantuottaja­maissa
vallinnut ankara maatalous-pula.
Yhdysvaltain presidentin,
-JHkiOverin, yritykset raaatalouspu-lan
ehkäisemiseksi ja lieventämi­seksi
"lieteelliein keinoin" ovat
jääneet yhtä tuloksettomiksi kuin
hänen "taistelunsa" teollisuiLspu-
'lan poistamiseksi. Vehnän hinnat
Ijsskivat kaikista kapitalististen ta­lousmiesten
ponnisteluista ja suun,-
nitelmista huoiimatta ennen sotaa
vallinneihin hintatasoihin.
Sitten tulee kuin salama tai-
\Maha tieto, että nouvostovehnää
on ilmennyt suunnattoman suuret
määrät kapilah*stistcn maitten
markkinoille. Vehnän hinta laskee
laskemistaan. Vchnäliu.shelln hin­ta
on nyt alhaisempi kuin mitä se
on ollfit 24.^vuoteen. Johtavi.ssa
kapitalistisissa viljantuottajamai?-
sa vallitsee kaaosmainen lilanne.
Yhdysvaltain . maatalousministeri
Hy^le on luvannut toimittaa pe­rinpohjaisen
tutkimuksen Neuvos­toliiton
vchnäkaiipoista. Hän vuo
dattaa krokodiilin kyyneleitä Neu­vostoliiton
leipäkorteista ja Yhdys.
vattain farmarien turvaamisesta,-
Puutavarakapitalistit ovat ryhty­neet^
uudelleen vatkultamaan jut­tuja-
vankityövoiman käyttämises­tä
Neuvostoliiton puutavaraluotan-nossa,
vaikiiia moiset jutut on mo­neen
ott<;eseen osbtcttu silkoiksi
vaQi^iksi.
Muutamat yhdysvaltalaiset kapi­talistiset
.lehdet kuitenkin selvästi
osottavat, mirikätähden Hyde ja
-HöoA'er' ovat ryhtyneet toimitta­maan
"perinpohjaista tutkimusta
Neuvostoliiton vehnäkaupoista".
Niinpä esim. Journal of Cömmerce
kirjottaa:
. •' "Hsllitusviranömaisilla Washing-tonissa
lienee tavattomia vaikeuk­sia
selvittääkseen, miksi ei halli­tuksen
laatimalla farmarien avus­tusohjelmalla
kyetty ylläpitämään
vehnän hintoja. Tahi sitten heillä
on huutava tarve löytää joitakin
seikkoja, jotka tavalla tai toisella
taisivat oikeutetuksi viime aikoi-min
talouspulan ankaruuden Ja
[Europan erinäisten imperialistis-
{ten valtojen eri suuntiin kohdistu-
} vat pyrkimykset; se myös paljas-
! taa uudet valtasuhteet Europassa.
na tapahtuneen venäläis-vastaiscn! Tässä yhteydessä on merkille pan-agilation-"
j tava, että Kansainliittoa asiallises-
Kun kapitali.'^tislen puoskarien ti hallitseva Ranskan imperialismi
maatalousohjelma on kärsinyt pc-; pyrkii, kunnianhimoisten pyrkiroys-rinpohjaiscn
vararikon, niin mitä-jtensä tyydyttämisessä, sivuutta-pä
muuta kuin sysätä syy siihen maan Kansainliiton. Salaisessa
nootissa, joka epäilemättä tulee
esUlel Kansainliiton kokouksessa.
N e u v o . s t o l i i l o n n i s k o i l l e.
' ' O n perin vaikeat^ käsittää",
j a t k a a Journal of Cömmerce, " m i - -
ten pätevillä a s i a t i e d o i l l a varuste-tuf
h a l l i t u s v i r a n o m a i s e t voivat a i ­v
a n rehelli.sellä n a a m a l l a m a i n i ta
viljamäärän, minkä venäläisten
o l e t e t a a n mvyneen tulevaisuuden , . . , , „ .,
, ,, Tl II- L e n i n g r a d i s s a ilmestyvä aika-s
o p i n i u s l e n p e r u s t e e l l a . I h m c e l l i s - . „ • i , : » ; ^ * * » ».
' ,. kauslehti "Komnnmisti" k i p j o t t a a:
tä, e l l e i n o i d e n v i r a n o m a i s t e n k i e - y 1929—30 t a l o u s v u o d e n ensi-l
i r i i p u suusta k u n h e sanovat, maisena vuosipuoliskona (lokak.
o l e m a s s a riittävästi tpdistnlcsia.
S a u e r w e i n i n a r t i k k e l i t Pteager
Pressessa, B r i a n d i n äänenkännat- kielestä suomentanut K a a r l o H a l me
K i r j a , - j o n k a k a n t t a Koristaa huö»
m i o t a herättävä k a n s i k u v a , käsittää
106 sivua. H i n t a ainoastaan 45
senttiä.
tajassa, erittäin selvästi toteavat,
että Europan Yhdysvaltain järjes­täminen
• on, sen alkuunpanijain
ajatuksien miikaan, sota-apar<iatti
Neuvostoliittoa vastaan- Lisätodis-tuksena
on Ranskan johtama tais­telu
Neuvostoliiton ulkomaankau­pan
monopolia vastaan. Ryntäys
Europan Yhdysvaltain puolesta a l -
.jettiin samaan aikaan, kuin tais­telu
Neuvostoliittoa j a sen viisi­vuotissuunnitelmaa
vastaan. Viime­mainitun
taistelun vastakaiku epäi­lemättä
ilmenee Kansainliiton ko­kouksessa.
Juuri tämä seikka te­kee
Kansainliiton nylcylsen: koko­uksen
kiintoisaksi.
Gabriel Peri.
Neu]irostoliitoii dkoiQ^fl|aiip^
V. 1929—1930 ensimäisen puoliskon aikana
Mi* l
että he eivät millään muulla pe-ru-
sleella voi selittää venäläisten
tavatonta myyntihalua kuin että
venäläiset jumalankieltäjät tahto­vat
li.sätä meidän farmareillemme
kurjuutta ja siten levittää vallan­kumouksellisia
kommunistisia aat­teita."
Journal of Commercen huomau­tukset
ovat perin asiallisia. Onhan
/ n a a l i s k . ) a i k a n a o s o t t i Neuvoato-l
i i t o n u l k o m a a n k a u p p a v e r r a t t u na
v a s t a a v a a n aikaan v i i m e vuonna
s e u r a a v a a :
K u l u v a n a v u o n n a o l i t u o n t i m me
5 2 6 m i l j . r u p l a a , edellisenä v u o n na
3 8 0 m i l j . r u p l a a . V i e n t i m p i e k o h o ­si
tämän v u o d e n ensimäisellä puo­l
i s k o l l a . 4 9 9 m i l j . r u p i . edellisenä
v u o n n a 414 m i l j . r u p l a a . Yhteensä
n o u s i u l k o m a a n k a u p p a m m e m a i h i -
. . ..... . . , . . . . „ . . . . t u l l a a j a l l a 1 0 2 5 m i l j ' . j a 7 9 4 m i l j .
toki. N e u v o s t o l i i t o n työläisillä j a ,
1 ..1, •!• ^ r u p l a a n . ' .
talonpojilla oikeus lähettää veh­E
d e l l i s e e n vuoteen v e r r a t t u na
näänsä ja muita tuotteitaan mark-cinoille,
kun he kolmentoista an­karan
taisteluvuoden kuluessa ovat
saaneet maataloutensa' ja teollisuu­tensa
kehitettyä raunioista tuotto-
'sunloon. Sosialismin rakentamises­ta
oleellisena osana olevan 5-vuo-tissuunnitelmansa
kautta huolehtii
neuvostovaltio kaikkien työläisten­pä
ja farmariensa toimeentulosta.
Ensin tyydytetään raatajain tar­peet.
Ylijäämä lasketaan markki­noille
aikana ja tayalla, jolloin
siitä koituu suurinta hyötyä sosia­listisen
valtion rakentamiselle ja
lujittamiselle.
Entisiä ankarammin -koskee val­litseva
maatalouspulä' kapitalistis­ten
maitten farmareihin. Se pa­kottaa
heidät keksimään keinoja
olemassaolonsa turvaamiseksi. Hei­dän
on seurattava neuvostomaan
työläisten ja talonpoikain esimerk­kiä
— kukistettava kapitalistinen
talousjärjestelmä.
f^ansainliiton kokous ja Europan yhdysvallat
Kansainliiton kokous on parhail­laan
koolla. Saksan työväki on
menehtymässä Youngin suunnitel­man
ikeen alle. Työttömyys on l i ­sääntynyt
yli sadalla prosentilla.
Suurbritanniassa on kaksi ja puoli­miljoonaa
työtöntä. Kansainväli­nen
maatalouspulä kehittyy hirve-ä
l ^ vauhdilla. Tuotannon yleisti
rappeutumista *on havaittavissa sel­laisissakin
maissa kuin Ranska.
Kiinassa riehuu kansalaissota. In­tia,
on vallankumouksen pyörteis­sä.
Sosialistinen rakennustyö edis­tyy
.menestyksellisesti Neuvostolii­tossa.
Nämä tosiseikat ovat ilmeisesti
hallinneet Europan Yhdysvaltain
suunnittelijain ajatuksia. " K a h -
denkymmenenseitsemän maan tar­kastama
ehdotus on oikeudenmu­kainen
yleisen vastuunalaisuuden
tunteen takia, sillä Europan rau­haa
uhkaa vaara niin poliittisella,
taloudelliselta kuin vhteiskunnal-,
liselta näkökannaltakin katsoen ja
johtuu se koko Europan talouden
epäjärjestyksestä-" Nuo sanat
ovat Briandin memorandiinussa
- viime-toukokuun 1 päivältä. !Mark-kihapula,
hintain alentuminen ja
"tuotannon rajottamincn ovat teki­jöitä,
jotka selvittävät Ranskan
imperialismin manöverailun. Pro­pagandaa
Europan Yhdysvaltain
puolasta voidaan siis pitää Rans-kaä?'
porvariston häivytyksenä ka-pitälisjiselle
Europalle.
. Europassa eivät etujen yhteen­törmäykset
ole milloinkaan ennen
. ofleol niin- katkerat eivätkä- kilvot-telut
niin kärjistyneitä kuin niitä
ne ovat tällä haavaa. Briandin
hankkeet Europan Yhdysvaltain
luomiseksi julkilausuttiin tosin
varotuksena Europan ' porvaristol­le,
multa ne olivat kuitenkin ensi
kädessä sopusoinnussa Ranskan
imperialismin erikoissuunnilelman
kanssa. Yrittämällä saada Ver­saillesin
rauhansopimuksen ja
muitten rauhansopimusten, ehdot
Europan järjestämisen perustaksi,
tahtoo Ranskan imperialismi saa­da
pysyväisen muodon 1919 Eu-ropalle,
jonka tarkotuksena o li
Ranskan hegemonian, johtaja-ase­man
ylläpitäminen. Asettamalla
Europan Yhdysvaltain luonnoksen
yhdeksi tärkeimmäksi kohdaksi tur-vallisuusajaluksen,
tahtoo Ranska
toisaalta suojella sotilaallista he­gemoniaansa
kaikkia mahdollisia
hyökkäyksiä vastaan. Memorandu-jninsa
julkaisemisella Ranskan
hallitus tahtoi sii.'« taistella sitä
liikcllä vastaan, liiikä on j o käyn­nissä
1919 sopimusten revisioimi-seksi.
Briandin ehdotuk.=!eon vastauksen
antaneet vallat voidaan jakaa kah­teen
pääsarjaan. Semmoisiin val­tioihin,
joilla on hyötvä 1919 so­pimuksista
ja jotka niin ollen j u ­listavat,
että Europan järjestämi­sen
ei saa missään tapauksessa lou­kata
1919 .«opimuksia. vaan vah­vistaa
niitä. Annettujen vastaus­ten
yhteyteen oli yleensä liitetty
varsin merkityksellisiä julistuksia,
kuten esim. Treviranusen puhe
Puolassa, tahi pikku entenlen i n i -
lisääntyi koko u l k o m a a n k a u p p a -
v a i h t o m m e 30 % . l^ousu on e r i ­k
o i s e n ' h u o m a t t a v a kun o t e t a an
h u o m i o o n , että v . 1 9 2 8 — 2 9 u l k o -
m a a n k a u p p a v a i h t o m m e jäi -samalle
t a s o l l e k u i n se o l i v . 1 9 2 7 — 2 8 j a
s i l l o i n se . k o h o s i . v a i n 13 % :11a.
V a i h d o n lisäys o n t a p a h t u n u t e t u -
piiässä tuonnin l a s k u u n , j o k a on
s u u r e n t u n u t m e l k e i n k a k s i k e r t aa
enemmän k u i n v i e n t i m m e.
Bfitä t a v a r o i t a s i t t e n k u l u n e en
p u o l e n v u o d e n • a i k a n a t u o t i i n so­s
i a l i s t i s e n ^ rakennustyömme j o u d u t ­t
a m i s e k s i ? • • ( K a t s . seur. t a u l u k o s ­t
a ) .
M i l j ö ö n , r u p l i s sa
rl
H*
<!
S 1'
1 + «D
to
«£>•
tsS ta'
00 fO . . 3*
^ ^
CO
CO
o
CO
»ta a 1
VJ
»
M a a t a l o u t t a v a r t. 83 38 -1-120
T e o l l i s , j a k u l j e - •
j e t u s l a i t o k s . k o ­n
e i s t oa 157 9 8 -1-60
P u o l i v a l m i s t e i t a . . 56 47 - M 8
T e o l l i s u u d e n r a a ­k
a - a i n e i t a 1 73 148 + 17
Siitä m . m . :
V i l l a a '. 34 38 — 1 1
32 45 — 2 9
N a h k a - r a a k a - a i h . 15 14 + 0 4
K a u t s u k k i a 8 4 -f 90
M u s t a a m e t a l l i a. 31 12 - M 66
Värimetallia ...... 37 19 -f-88
t u p a i n o l t a a n 5 % vähemmän, mut­t
a hintavähennys on 1 1 Nah-k
a r a a k a - a i n e i t a on t u o t u 43 %
enemmän, m u t t a siitä o n t a r v i n -
Olemme saa^malehdistä lukeneet,
niitenkä neuvostomaa o n lyhyessä
a j a s s a ' k a s v a t t a n u t ' o m a t k i r j a i l i j a n,
sa, jotka k a u n o k i r j a l l i s u u d e n a l a l la
ovat kehittäneet o m a n tyylinsä, j o ka
monessa suhteessa sangen sumresti
p o i k k e a a porriarimalden k i r j a i l i j a in
tyylistä.' M u t t a h y v i n rajoitetussa
määnissä olemme suomenkielellä voi­neet
t u t u s t u a n < ^ e n uusien k l r j a i l i -
j a t y y p p i e d t u o t t e i s i i n . L a a j e m m i s ta
n e U v o s t o k l r j a U i j a l n tekeleistä on
G l a d k o v t o " S e m e n t t i " ainoa, johon
A m e r i k a n suomalainen työväki on
voinut tutustua. M u t t a v a l i t e t t a v a s ti
sekään e i ole s a a n u t odotettua m e ­nekkiä,
sillä meikbiset mlärät" sitä
löytyy .vielä l e h t i l i l k k e i d e m m e k l r j al
k a u p p o j e n varastoissa, v a i k k a olisi'
lUuUutV että' s e l l a i n e n harvlhöisuus
k a u n o k i r j a l l i s u u d e n alalla löytää
tiensä jokaiseen A m e r i k a n suoma­l
a i s e e n työläiskotiin. M u t t a ehkä
s i i h e n k i n h^erää vielä m i e l e n k i i n t o,
k u n t u l l a a n h a v a i t s e m a a n , että j o s .
k u s tulee a i k a . j o l l o h i k a v a n h a a on
o i k e i n rutosti hä-vltettävä j a m e l ­keinpä
k u i n tyhjästä u i i t t a r a k e n ­n
e t t a v a sänomattdniäin vafkeulcsien
keskellä... . S i l t ä varalta o n t i i t u s -
tuttava ennen v a l l i n n e i s i i n s i i h t e i -
v a l l a n k u m o u k s e n r a k e n t a j i i n j a s en
s u o r i i n ja epäsuorili v i h o l l i s i i n.
P o r v a r i j a noske v o i sieltä j a täältä
näistä k e r t o m u k s i s t a näpätä"* k a p p a ,
l e e n j a s a n o a : a h m i t e n nauretta­v
a a , n o i n h i i f l u s t i el meillä demo-l
ä ^ i i an maassa ole. M u t t a nä^pää-j
ä voi joutiiä n a u r a m a a n itselleen
j a omalle typeryydelleen, sillä v oi
h u o m a u t t a a , kuten M a r x saksalai­s
i l l e porvareilTe. jotlca lyövät r i n t o i ­h
i n s a kehaisten, ettei meillä n i in
. h u l l u s t i * * o l e k u i n E n g l a n n i s s a —
" s i n u s t a p a sadussa k e r r o t a a n k i n ".
Emme tyhdy k u t a k i n kertomusta
erikseen käsittelemään, m u t t a sanot,
t a k o o n vain, että tutustua n i i h in
k a n n a t t a a j a nautinnokseen ne
Pot Artinir
N Ä Y T T Ä M Ö U C T I S I A
No. 227.
E l ole oUut a i k a a t o i t o t t a a maa­i
l m a l l e mitä näyttämö o i k e i n hom­mailee,
sillä näyttämön u u s i j o h t a -
useampaanidn k e r t a a n lukee. R a s -
ikaammari p e r i a a t t e e l l i s e n k i r j a l U s u u - _ „ _
d e n . o h e l l a • viljeltynä ovat nämä i ^uJt 'mat syynsä. "Ensiksikääri
kertomukset terveellisiä väUpaloja. | meidän puolelta ei t u l l u t Joka t a -
j a on v a a t i n u t k a i k k i vapaa-ajat,
näjrttämötyöhön innostimeet. i i a r -
j o t t e l e m a a n istumista, s e i s o m i s t a Ja
l i i k k u m i s t a näyttämöllä. Tulokse­n
a .pn o l l u t , ettS " K a n s a l a i s s o t a " on
Jo ' k a k s i ' kotaa, xiähnyt r a m p p i v a -
l o n . E n s i k m a n j o k a n u r k k a a myö­t
e n täydelle huoneelle täällä koto.
« a l l a j a toisen k e r r a n F o r t "^Villia-m
i n näyttämöllä.; SieUä e l oUut
p a l j o a ihmisiä, m u t t a s i i h e n lienee
M u t t a vielä suurempikin arvo j^gsa käytyä ihnottamassa esityk-niillä
o n : n U d e n a v u l l a oppU tun.jsggtä Sitte toiseksi satuimme m e -
f e m a a n neuvostomaan elämää. S e n -
t a h d e n niitä v o i d a a n j o u k o l l a t u t ­k
i a keskusteluseurbjen j a opiskelu-
' k e r h o j e n kokouksissa. Voidaan et-nemään
s o p i m a t t o m a a n a i k a a n . S i e l ­lä
paremmat, puolueettomuutta r a ­k
a s t a v a t Ihmiset . elivät valkoisen
Suomen mustimmille lähettäiöien.
siä k u s t a k h i kertomuksesta siihen s u o m e n K u v a l e h d e n k a u t t a . t e r v e i -
sisältyvä opetus. Keskustelussa e s i ­t
e t ä ä n e r i näkölcannät j a s i t t e n v e ­dettäköön
niistä oikeat johtopäätök­set.
Se o n hyödyllistä j a v a l i s t a v a a.
Edellytämme " S i r p i n 'ja v a s a r an
s i e n " M u s t a l a i s r u h t i n a t t a r e n " mer­keissä,
lumoissa. Näyttelijät Ja y .
leensä työväenliikkeen m u k a n a ole-
-vat o l i v a t taas n i i n k i u k u i s s a a n ter­v
e i s t e n lähettäjälle, törkeän mouk-maasta"
laajaa menekkiä. " Y l i kuo- j^amaJsesta teostaan, että. eivät
leman kenttien" myytifai lyhyessä mnistaneA tulla kurkistamaan haa-n
u t m a k s a a v a i n 4 % enemmäh.
M u t t a t o i s e l t a p u o l e n on tämä I s i f i i , n i i t a Venäjän proletaarinen
h i n t o j e n aleneminen v a i k u t t a n u t ' kumous- s a i k o k e a . G l a d k o v i n " S e -
epäedullisesti v i e n t i i m m e , sillä t u ­l
o t m o n i s t a v i e n t i a r t i k k e l e i s t a m me
o v a t myöskin vähentyneet. Tämä
o s i t t a i n selvittää s e n , m i k s i v i e n ­t
i m m e on s u u r e n t u n u t v a i n vähän
y l i 20 % : l l a . H i n t o j e n ollessa
e d u l l i s e m m a t o l i s i v i e n t i s u m m a s u u -
m e n t f t " o n k o r u t o n läpileikkaus n i i s ­tä.
Se e i öi& v a l m i s s e i k k a i l u j en
jälkeen toistensa saatnihen, -mikä
IJorvarillisessa k a u n o k i r j a l l i s u u d e s^
e s i i n t y y päätekijänä, vaan ori se
k a p p a l e proletaarisen v a l l a n k u m ol
u k s e n "korutonta jokapäivälsyyttÄ.
a j a s s a l o p p u u n ; t o i v o t t a v a s t i käy s a .
m o n i tällBkhi. Kiirehtikää siis h e ti
l i l l e k a a n josko siellä on mitään.
' K i r k a s t a t o t u u t t a " on s e n h u v i -
t i i M ; m a a W Saatavana lehtiemme näytehnän n i m i j o n k a e n s i - U t a on
o r j a k a u p o i s t a j a a s i a m i e r i l t a . lokakuun 4 p.. K i r k a s t a t o t u u t t a on
• näytelmä, mikä todella v o n h u v i ­näytelmä,
ei s e l l a i n e n , missä josta­k
i n työläisestä tehtäisiih tolvanoita,
vaan se l i i k k u u k o k o n a a n ns. ylä­l
u o k a n piireissä. Rahamiehet ja
naiset siinä joutuvat kommellukses-
TUTri*nK^<UkUi]i-il.liUinnHp«iiAa Vinl lal lyvS« S-L- it* *^ tjooik?eue nv, edaotano apsetraäasnt ä sreunp eatäa hpdeun-, ya.llOISta ' a u m a a n ainoastaan t o t t a 24 t u n n in
' jajari. Toden p u h u m i n e n tuottaa e-j
räälle p a n k k i i r i l l e satojen t u h a n -
Y h d y s v a l t a t o t o v e r i l i i t o n Uuden • ^len dollarien tappion ja kaiken
E n g l a n n i n alueen m e s t a r u u s k i l p a i l u t i ijsäksi eukko aikoo erota. Lopuksi
p i d e t t i i n viime s u n n u n t a i n aikaan, j k u l t e n k h i . k a i k k i selkenee. Muuten
Osanotto k i l p a i l u i h i n v e r r a t t a i n l a l - i n j i n ä k e h u t t a i s i i n k a i k k i a Vapauden
mea, ollen a i n o a s t a a n 14 urheilijaa.
Yleisöä oli myösltin kilpailuja seu­r
a a m a a n saapunut , v ä h ä n , vaikka
k i l p a i l u j a suosi sangen kaunis, sää.
T u l o k s i s t a m a i n i t t a k o o n seuraa­v
a t : painonheitOEsa (36 paunan) i -
sännöi y l i v o i m a i s e n a Sulo Salomaa
r e m p i . Mitä t u o t t e i t a m e s i t t e n t l m l s e n j a a j a t t e l e m i s e n aihetta,
k u l u n e e n puolen vuoden a i k a n a jiun, d l a d k o v i n "Öementti'' on
olemme v i e n e e t u l k o m a i l l e ? " melkein alhoa, j o h o n n e u v o s t o k i r j a i.
Bjäln t u o t t e i s t a o l e m m e - s a a n e e t y#
mikä antaa l u k i j a l l e p a l j o n m i e t - . t u l o k s e l l a 10.76.
S a d a n m e t r i n juoksussa o l i n o p e in
G a r d n e r i n V e i k k o j e n U . A s i k a i n e n ,
tiöokseija 11.5. S e u r a a v i n a olivat
V . V,
1929130 1928|29
M a a t a l o u s t u o t t e i t a .... 2 2 4
T e o l K s u u s t u b t t e i t a .... 2 5 5
S i i t ä m. T n .:
N a f t a t u o t t e i t a 72
Mängaanimalmia 8
Kivihiiltä J..... 8
K u m i t e o U i s u u s t u o t t . . 4
T u l i t i k k u j a 6
201
$ 1 3
57
7
3-
Mitä tulee k u l u t u s t a r y i k k e i d en
t u o n t i i n , n i i n n i i d e n t u o n t i edel­l
i s e e n , v u o t e e n v e r r a t t u n a e i o le
lisääntynyt, vaan päinvastoin j o u -
k u n v e r r a n s u p i s t u n u t . Koko tuon­n
i s t a m m e o n y l i 9 0 % t u o t u t e o l ­l
i s u u t t a m m e v a r t e n . Vielä o n h u o ­m
a u t e t t a v a , että m a a i l m a n mark­k
i n o i l l a t a p a h t u n e e n yleisen hin­t
o j e n alenturhisen seurauksesta
olemme useita t a v a r o i t a , erittäin­k
i n r a a k a - a i n e i t a onnistuneet os­t
a m a a n erittäin e d u l l i s i l l a h i n n o i l ­l
a . Niinpä esim. p u u v i l l a a tuo­t
i i n ensimäiseliiä v u o s i p u o l i s k o l la
p a i n o n s a p u o l e s t a 14 % vähemmän
T e o l l i s u u s t u o t t e i d e n vienti te­kee
jälleen enemmän k u i n puoleb
k o k o viennistä v a i k k a se v i i i ne
v u o t e e n v e r r a t t u n a orilcin lisäänty-^
n y t h i e m a n vähemmän (20 % :11a)
k u i n m a a t a l o u s t u o t t e i d e n vienti
( 2 1 , 4 % : 1 1 a ) . Tämä j o h t u u siitä,
että p u u t a v a r a n ijä n a f t a t u o t t e i d e n,
j o t k a muodostavat pääosan ulos-vietävistä
t e o l l i s u u s t u o t t e i s t a , v i e n ­t
i t a p a h t u u pääasiallisesti t o i s e l la
v u o s i p u o l i s k o l l a . M a a t a l o u s t u o t t e i -i
d e n viennissä no^si p e l l a v a n , ja
p e l l a v a n jätteiden v i e n t i 30 % :11a.
Mitä t u l e e e l i n t a r p e i s i i n ( l i h a , v o i ,
m u n a t ) n i i n huomioon ottaen
k u l u t u k s e n tyydyttämisen, n i i d en
vientiä s u p i s t e t t i i n k a k s i n k e r t a i s e s ­t
i j a eräiden t u o t t e i d e n vientiä 2,5
k e r t a i s e s t i k i n . T e o l l i s u u s t u o t t e i s ta
k o h o s i e t i k o i s e s t i n a f t a t u o t t e i d eh
v i e n t i , (26 %) p u u t a v a r a n ( 5 1 % ),
t u l i t i k k u j e n ( 9 1 % ) j a k i v i h i i l en
( 9 5 % ) . Y l e l l i s y y s t a v a r o i d e n , mat­t
o j e n , t u r k i s t e n y . m . v i e n t i , n i i d en
kyisynnän s u p i s t u m i s e n vuoksi u l ­k
o m a i l l a , jäi v i i m e v u o t i s t a pie­nemmäksi.
l e l s e m m i i i tutustuai Se ori päästä­n
y t meistä monet- — j o s k a a n e l t a r ­peeksi'
monet — p r o l e t a a r i s e n k a u -
ribkfrjalllisuuden makuun. H a l u a i -
simthe lisää, ehkäpä monet-useäiri-niählaatuisla
a n n o k s i a . Tässä suhtees
sa ori' " S h T J i n j a -vasaran m a a s t a"
tnäirilo k i r j a , sillä s e n k a u t t a s a a nv
Tme, l u t u s t t i a . u s e a m p i i n ^ rieuvostc^ir.
j a i l i j o i h i n . '
K u t e n sanottu, " S i r p i n j a vasa­r
a n maasta" sisältää 10;: n kerto-musta^,
joii^'a l a a t u r i s a puolesta on
. j a e t t u koimeeri' i u i c ^ u r i . ''Vakavuua,
^satiiri j a h u u m o r i vaihtelevat. I h ­meellisiä
k u v a u k s i a . E i v a l l a n k u m o -
ulssen huonojen ilmiöiden peittele­mistä
t a i k k a y k s i n o m a a n r u u s u n vä­reillä
n i i d e n k u v a i l e r i i l s t a , v a a n a r -
m p t o r i t a h e i k k o u k s i e n p a l j a s t a n i i s t a,
hupriöjeri piiölien penkomista näyt­t
e i l l e j a n i i d e n annotonta ivaile­m
i s t a . . .
V i e n n i n suureneminen enem-».
'mällä k u i n 2 0 % :11a o n s u u r i s a a ­v
u t u s . "Tähän v u o t e e n a s t i k a s v oi
v i e n t i m m e h i t a a s t i . Tämä v i e n n in
k a s v a m i n e n on e r i k o i s e n tärkeä-m
e r k i t y k s e l l i n e n senvuoksi, että
tänä v i i o n n a meidän v o i t e t t a v a n a m ­me
o n e r i k o i s e n s u u r i a v a i k e u k s i a.
Nämä v a i k e u d e t eivät j o h d u y k ­s
i n o m a a n y l e i s m a a i l m a l l i s e s t a t a - '
louskriisistä, vaan myöskin k a p i ­t
a l i s t i s t e n valtioiden kasvavasta
v a s t a r i n n a s t a kehittää kauppaa
N e u v o s t o l i i t o n kanssa. Tällaisissa
k u i n vastaavana aikana v i i m e , o l o s u h t e i s s a on käytettävä hyväksi
v u o n n a , m u t t a hintavähennys o n ! k a i k k i mahdollisuudet vientimme
k o k o n a i s t a 2 9 % . V i l l a a on t u o - s u u r e n t a m i s e k s i .
S. J . 4:nnen alueen a l u e k o m i t e an
j ä r j e s t ä m ä v i e r a i l u j o u k k u e tulee
a v u s t a m a a n o s a s t o j e n jäsenryntäys-t
i l a i s u u k s i a s e u r a a v a n m a t k a o h j e l ­man
m u k a a n:
S u d b u r y s y y s k . 28 pnä.
L o n g L a k e l o k a k . 12 pnä.
W h i t e f i s h l o k a k . 18 p n ä .
B e a v e r L a k e l o k a k . 19 p n ä .
B u r r i t t .lokak. 26 p n ä .
G a r s o n AKne roarrask. 16 p : n ä .
W a n u p marrask. 23 p n ä .
C r e i g h t o n M i n e m a r r a s k . 3 0 pnä.
V i e r a i l u j o u k k u e esittää n o i n k a h ­d
e n t u n n i n o h j e l m a n , sisältäen p a ­h
e i t a , r u n o j a , l a u l u a y . m . sekä
hau.«!kan yksinäytöksi.<?en huvinäy-telniän
nimeltään " R u s t h o l l a r in
r o m a h d u s " . P a i k a l l i s i a o s a s t o j a v e i .
v o t e t a a n myöskin h a n k k i m a a n m u u ­t
a m i a o h j e l m a n u m e r o i t a , saadak-
" S i r p i n j a v a s a r a n maasta" s i -
s ä J t ^ ' s e u r a a v a t kertomukset: K a .
vältäja, k l r j . ' filihail Kosakov; S u ­sia,
k l r j . Peodbr G l a d k b y : Sirkus
B e p p p K o . , k i r j . G . G a l d b v s k y ; A g i -
' t a a t t b r i , k i r j . ' A n t o n A m m u e l ; K u o ­l
e m a n s i l t a , k i r j . A . S e r a i f i m o v i t s h;
Kiittämätt;ömyys o n m a a i l m a n p a l k ­k
a , kirj." V- P a v l o v ; T u t k i n n b l l a,
k i r j . V a l e n t i n K a t a e v ; Keskuksen
k a n d i t a a t t i ; k i r j . V . P a v l o v ; Toishi
Icuiri ennep, k l r j . Aleksander N e -
verov; T a l o n p o j a n t a r i n a Leninistä,
k i r j . L . S e i f u U l n a .
Mikä noista kertomuksista ou
i R e r k i l l i s i n ? Sellaiseen kysyhiykseen
«in: v a s t a t t a v a ^ että jokatoeix l i i l s ta
ori o m a l l a t a v a l l a a r i m e r k i i l i h e n . J b -
k a l s e s s a niissä o n j o t a k i n u u t t a , J o ­t
a k i n erikoisuutta, j q t a k i i / mikä
. (e^iellyttää s i i h e n uudelleen S3ryenty:-
riiään. aie tutustumme s a n k a r e i h i n,
pfelkiu-elhin, k e i n o t t e l i j o i h i r i , uhräan-
H e i r i o Norwoodista ja K i v i k o s ki
pyrinnöstä t u l o k s e l l a 11.6.
Pituuihyp^resä saavutti S i l t a n en
Pyrlrin&tä tuloksen 600. s e u r a a v i ­n
a ollen H e i n o 582 j a L u n d e l l 577. ^
Kuulantyönnössä s a i p a r h a i m m an
t u l o k s e n A n n e l i n 11.19.
200 m : n j u o k s u s s a v o i t t i U . A s i ­k
a i n e n t u l o k s e l l a 24.4, toisena Heini}
24;9,. ^ ^ u f a a v i n a . L a r i s j a Anderson
25.0.
800 m i n ijuoksussa o l i v a i n k a k si
o s a n o t t a j a a , joista E . Heikkilä s a a .
v u t t i tuloksen 2.17.6, toisena Sandell
2.17.7.
ADQ m i n j u o k s u n v o i t t i A s i k a i n en
t u l o k s e l l a 56.2, s e u r a a v i n a k i v i k o s ki
57.1 j a L u n d e U 59.6.
' M o u k a r i s s a (12 paunan) isännöi
jälleen S a l o m a a t u l o k s e l l a 38.97.
110 m : r i a i t a j u o k s u s s a s a a v u t t i K i ­v
i k o s k i tuloksen 16.8, seuraavana
A n d e r s o n 17.4.
K i e k o s s a ' pääsi ensimäisfeksi S a .
l o m a a t u l o k s e l l a 32.96.
3.Ö0Ö m : r i ' j u o k s u s s a s a a v u t t i H e i k ­kilä
uuden ennätyksen ajaUa 9.17,9,
t o i s e n a ikämies P a l o n e n a j a l l a 10^-
06,31
U i o l m i l o i k a s s a s a a v u t t i Heino t u ­l
o k s e n 12.28.
Keihäänheitossa s a i S u u r o n e n t u ­l
o k s e n 47.60, toiseksi S a l o m a a 45.67.
1,500.m:n k i l p a i l u o l i k o k o k i l p a i ­l
u j e n loistonumero, jonka Heikkilä
y l i v o i m a i s e s t i v o i t t i t u l o k s e l l a 4.14,7.
S e u r a a v a n a A l i e n 4.49,6.
l u k i j o i t a seuraamaan lehdestä Port
A r t h u r i n näyttämön uutisia, s i l l o in
ei tarvitse koskaan Jälkeenpäin s a .
n o a ettei t i e n n y t sitä "tai tätä hyvää
k a p p a l e e n esitysiltaa.
K o k o u l c s i a näyttämö on pitänyt
useampia, missä o n järjestetty näyt.
täiribtyö' ä i y a h uudelle tolalle. Myös­k
i n on h a h m o t e l t u ohjelmisto k u l u ­v
a l l e toiiuintakaudelle. E i ^ i - i l t o ja
•tulee näjrttämöllä olemaan seuraa­v
a s t i : K a a r i n a V a r j o l a . Järjestelmä
teettää. P u n a i n e n soutaja, U u s i pör-riäinen.
M o n e n l a i s t a väkeä. K a n s a l ­l
i s s a n k a r i , Lankeemus, Ulkosaare­l
a i s e t j a " A i h e r r a n j e e " . T o i s i n t o j a:
V i l l i t vuoret, Lumiriiyrsky, A j a n -
l a u l u , Viimeinen ponnistus, Salon
r u u s u Ja H u o m e n k e l l o t . Ohjelmisto
ei luonnollisesti ole mikään sitova
e e n a a t i n päätös, jos hyviä . l u o k k a ,
t a i huvinäytelmiä näköpiiriin i l m e ­nee,
n i i n vähänkin toisarvoiset näy­telmät
saavat l u v a n siirtyä j a u u ­det
t i l a l l e . Pääasia on, e t t ä näyt­tämö
s a a t a i s i i n m a h d o l l i s i m m a n l a -
C N B y asematvö
kuorma-autoja ajamaa
j a samoin myösitiQ
Iteätty nostamaan
mukana on myöS'
päässyt työhön niijtä '
hön pyrkijöistä mitä on
rillä. Kaupunsinhalfc..
selvää ketä on työssä m-r
a k o i t s i j a l l a ja ant^r"
sen että ainoastaan kaic.
k a i t a voidaan pitää tvö«£^
t a m a sata rni^',^-
seet tahan kaivaustyöhfo 1
ventanyt työttömvvttä 3
tu teatteri on jo monta
lut ama vähemmän aiiJ
m u t t a uusiintuvat a l a ^
tökset ovat oUect svynä^
uudeUeen sulkemL^eea" rJ
k a a n kovin paljoa puh/
r i s t o n ohjelmaa, vaikka
hempi on kuin yksikin'
S. J . csaston kokons.
Kuukausikokous tullaan i
saston talolla lokakuun
käen kello 3 iltapäivälle
Jäseniä muistutetaan <:aar
kouksecn. Jolitokunnan k,
t i a aikaisemmin, uudei
muistaka jättää jäscnh
sisälle, että ne ehtfeivä> i
n a n kokoukselle. - - j s
Rajakaupung^
Kiireitten takia cmniej
neet Vapauden palstt
täyttämään, mikäli kosk^
kuntamme uuti.sosa?toa.
o n pääasiallisesti koiidisti
pungintalon j a paidan md
kojen. väliä juostessa; ci|
ehditty työkokouksia
seuraamaan, puhumattakal
teoitten tehtävistä,
k u n on kaupunginislit sa
k a a n sen pienen tunneiity
tä on puhuttu jo ™osia.|
pantu nyt niin alulle, että)
rakennuksia on jo revitti
tasalle kolmen viikon aj
neliä työvoimalla. Mutta
kaupunginisien puheet ku^
tää, niin kun maata kil
aletaan, silloin ei kuulen
rylapioita tulla kiiyltämäi
k a i k k i maan irroittaminei
tapahtumaan käsilapioiila
tilaisillä patentlivehkeiliä,|
me suomalaiset yleisnimi
kutsumme • kottikärryiksi,
k a i k k i viisaat suomalaisetk
t o v a t vaan ettii koska
kyllä siihen iikkaa mahtiJ
n i i n tyytyväisenä vartotaan,]
h u t a sekatyöUiistcn järjestäl
eikä muusta semmoisestal
olisi hyödyksi varttojille.
Olisipa lupailtu, " että
maa tullaan poistamaan, nii
dollisesti sitten mahtuisi "taDJ
työttömiit siihen työmaahai^
tämään työhaluaan, sillä
kuisa on . työitömyys tiiäiiä.!
tehtaista työnnetään lisää I
miä' "kesälomalle", Eemnic|
k u n eiviit aikaisemmin hena
r e e l t ä joutaneet.- Raliap(^
1"°^*" 'PJ^l^inyksiä. mikä L.jjy^yyjt:j„ tämä kaikki, ka:
tänäpälvänä kamppailee nälkäkuo­l
e m a n p a r t a a l l a sortajiensa kynsis­sä.
— — i —1.
t u v l i r i työskentelijöihiri, olkelsilg - h a r j o t t e l e v a n ."
Todellisesta elämästä. —- K i r -
"OleUeko jo käynyt kat­somassa
uutta näytelmääni? Se on
miehestä j a vaimosta, jotka aina
riitelevät."'
Naajpuri: " E n ole, vaan olen
kuullut teidän j a vaimonne sitä
•mrr
te •!• sesta
... S e o n n y t sillä t a v a l l a , hyvät l u - f i a h t a r i - S u o m e s s a kuuluvat l a p u a l a l -
k i j a t , että tämä uusi "isänmaamme" | s e t olevan p i r u s t i sisuissaan, k u n
C a n a d a o n v a l l o i t t a n u t " k u n n i a - a s e -
semme • t i l a i s u u d e t mahdollisimmarj
o h j e l m a r i k k a i k s i .
O s a s t o j e n v i r k a i l i j o i d e n pyyde­tään
tämä ottamaan h u o m i o o n^
j a i l m o t t a m a a n p a i k a l l i s e s t i t i l a i ­s
u u k s i s t a m a h d o l l i s i m m a n hyvin.
Nämä t i l a i s u u d e t tulee k a i k i l la
p a i k k a k u n n i l l a olemaan sisäänpää­systä
v a p a i t a t i l a i s u u k s i a , ainoas­t
a a n k o l e h t i k a n n e t a a n m a t k a k u ­l
u j e n peittämiseksi. Osaston jä-s
e n k i r j u r i j a jäsenryntäyskomitean
j ä s e n e t ' v e l v o t e t a a n saapumaan
häihin t i l a i s u u k s i i n.
Y h t e i s v o i m i n t a r m o k k a a s t f t o i ­m
i m a l l a voimme * v a r m a s t i s a a v u t ­t
a a asetetun päämäärän 5 0 0 s u o ­m
a l a i s t a työVäiatä Suomalaiseen
J ä r j e s t ö ö n K c s k i - O p t a r i o n a l u e e l ­l
a . . S. J . 4:nn«B flneea
' ' alaekomitea.
C / a n a d a k i n , on päässyt tapetille
m a a l i m a n kansojen joukossa. E n t i ­n
e n "isäninaamine". S u o m i , sillä t a -
p e e t l U a o n r o i k k u n u t - k a i k e n n i a a i l.
mem i^htävänä j o pidemmän a i k aa
mfonen s e i k a n ansiosta, mutta e r i t ­täin
s e n m a a n p o r v a r i e n m u r h a r a t -
v o n ansiosta. • .
N i i n että — kyllä meitä "finnejä"
s i t t e n . l u o n n i s t a a , menimmepä m i ­h
i n : mtudlpian' kolklcaan tahansa.
A h ^ meidän:., u u s i ?. ."isänmaamme"
-^skaistäan j o l l a k i n t a v a l l a eslmer-aimseksl
m u u ^ maaUmaile — jos
el'^hyvässä, h u r i a l n a k h i pahassa.
M u t t a asiaan, siihenpä i»,äaslaaij.
palataksemme voimme kansalle i l .
m o i t t a a (vailcka t a i s i h a n se j o ;0l-i
a toissa päivänä etusivul­l
a ) , että. C a n a d a o n ensimäisellä
t i i ^ l a .riiaailmässa väkijuomien k u .
lutuksessa. I h f l O k l ^ k a n s a maailmas­s
a ^ ei kisko nahkoihinsa sellaista
määrö^ "sitä ihtiääh" k u m c a n a d a -
l a i n e n kansa. Tämä s e i k k a o n - v a i -
k r i t i n n u t sen, että olemme joutuneet
m u t m m a a i l m a n silmätikuksi. Toiset
t a t » ^ ' k u n m a a m m e " tinkivät h a l v e k ­s
i m a a n , toiset sitä i h a i l e v a t j a t o i ­set
taasen kadehtivat. ' V a r s i n k h *
m a n " m a a i l m a n k a n s o j e n keskuudes­s
a k a l k k e i n perusteellisemmin por-sastelevana
kansana. Suomalaiset
" s i v i s t y n e e t " Ja m u u t lapualaiset o-vat
j o v u o s i k a u p a l l a koettaneet k i s ­k
o a n a h k o i h i n s a n i i n v i r o l a i s t a k u in
s a k s a l a i s t a k i n phtuvihaaa, jossa, k u ­t
e n t u n n e t t u a o n piitä, " r o s e n t t e j a"
96, t a r k o i t u k s e l l a lyödä m a a i h n a n e n -
nätysi inutta' s a a m a t t a se o n jäänyr,
A i n o a , missä Suomen l a h t a r i t ovat
saaneet kiistämättööiän ennätyksen
Ja ^ m a a i h n a n m a i n e e r i , ori työräisteri
m u r h a a m h i e n , k u t o i edellä' Jo m ^ .
n i t s i m m e . .
V i i n a n j u o n n i s s a C a n a d a n kanssa
k i l v o i t t e l e v i a Suomen lahtareita
voimme k u i t e n k i n l o h d u t e l l a sUlä.
että m e l k o i n e n osa C a n a d a n saavut­t
a m a s t a ryyppymiehen kunriiasta"
l a n k e a a l a h t a r i - S u o m e n k l n osalle.
A s i a on, uähkääs, sillä t a v a l l a , että
v a n h a s t a "Isänriiaastamme" o n tä-hän
m a a h a n viime vuosien aiicana
saapunut joku määrä 98-prosentti-sen
v i r o l a i s e n j a s a k s a l a i s e n p i r t un
j u o n n i s s a h a r j o i t e l l e i t a valko-auoma-l
a i s i a j a k u n tässä maassa* juodaan
h i e m a n pienempiprosenttisia " a i n e i -
" B a n t a k o r k o " . — Osastomme näyt-'
tämöllä e s i t e t t i i n t.k. 21 päivä k a p.
pale " R a u t a k o r k o " , m e l k e i n haalin
täyteiselle yleisölle. A r v o s t e l u k a p p a ­l
e e s t a esityksen Jälkeen o h k u u l u n ut
että kappale on p a r h a i n näytelmä
mitä osastomme näyttämö o n esittä­n
y t , ottaen huomioon kappaleen
k a s v a t u k s e l l i s e n puolen. Samalla
vaatineet, että kappale o n esitettävä
uudestaan. Näytelmäkomite^ onkin
päättänyt äntäa uusftiesityksen k a p ­paleesta
lokak. 5 päivä Illalla, Joten
J o k a i n e n Joka ei ollut ensiesitystä
katsomassa voi n y t saapua. Kappale
" R a u t a k o r k o " yleisön lausuntojani
m u k a a n on niitä kappaleita Joita
J u u r i pitäisi saada näyttömöillemme., ^.,„ ^
V a i k k a se o n k i n luokkakappale, on sä vasta P^''"*^""'°^,.ii„°bei
k i r j a i l i j a voinut l u o d a s e n n i i n eläh- | Valistuskomitea hen*^'^
terveyden kannalta. Näin
ei tarvitse koko päivää naN
paistattaa kun huomaa
tekevän tehtäviin. Kuiipaha:
mala" lumen maahan anla:
huomaa sen vieläkin vähen:
Ainoa mitä on ehditty sa^
kaan haalin seinäin sisäsäj
syksynä on Canadan puott
liiton suomalainen osasto. ,
tiin viisihenkinen komitea.^
tuksi tuli ' Mekkonen. HeikM
A. Hyvärinen, H. Bläenpaa Jal
Mäenpää. 25 henkilöä ilmoitt^
jäseneksi tässä kokouksesja.
osasto on jo aikaisemmin n
tunut vhtyä yksilöjäseniw g
tusliittoon, samaten puoluej»-^
Suomalaisen Järjestön jasnaj
ole vielä kaiklda saatu vfflM-raään
puolustusliiton taiW
Voimisteluseuran tyokokonste
ole saatu kokoon tänä syksjnM
ten on vielä paljon ton-mmj
raa jäsenmäärän kasvamiseue^
dyttävän, että j o k a i n e n k a t s o j a v o i
s i i h e n syventyä a l u s t a loppuun asti.
M i i i s t a k a a p a s Jokainen kappaleen
t o i s t a Iltaa s u n r i u n t a i t a 5 päivä
l o k a k u u t a .
t a " , n i i n nämä heppulit kuluttavat
tätä canadalaista " a i n e t t a " paljon
enemmän. Siitä j o h t u u , että- suoma­l
a i s e t v a l k o - v e l j e t ovat olleet h u o .
mättävältä osaltaan auttamassa Ca>
n a d a a maailmanmaineeseen.
siis k u n n i a s i l l e Jolle se k u u l u u,
j o t e n siis C a n a d a n maailmanmai­n
e e s t a pääsee osalliseksi myöskin
l a h t a r i - S u o m i , j o k a on kasvattanut
" l a i n k u u l i a i s i s t a k a n s a l a i s i s t a " on
k o v i a ryjrppymiehiä j a - n a i s i a .
J o k u voi r u v e t a väittämään, että
p u h u m m e tässä pehmoisia tässä
m a a s s a : o l e v i e n s u o m a l a i s t e n l a h t a -
r i e n jubmähalustä; v a r s i n k i n s e l l a i ­n
e n epäilys voi syntyä n i i d e n l ^ u a -
l a i s k e p u l i c n s a i r a i s s a a i v o i s s a , j o t ­k
a tässä maassa edustavat canada-
. l a i s e l l e yleisölle suomalaista " s i v i s -
tystä k a n s a l l i s s e u r a l a i s n u d e n n i ­messä.
Arvaamme, että he eivät o i ­k
e i n mielellään h u o l i s i tästä " k u n ­n
i a s t a " , samoin k u i n he pyristele-vät
vastaan-siinäkin, k u n sanomme
l * i t ä l a t i t a r e i k s i . Väitteemme k u i ­t
e n k i n y o i k u k a t a h a n s a t a v a l l i n en
i h m i n e n todeta, menemällä hieman
k a t s e l e m a a n "elämää yössä", t a r k o i ­t
a m m e : k a t s e l e m a l l a , k e t ä o v a t s u o ­r
i m m a l t a o s a l t a a n ne «"kunniavie­r
a a t " j o t k a käyvät kolratorpfeso ja
kfetkä niitä kohratorppia runnaavat.
J o k a i n e n ihminöi, p i e n a i k i e r t o ! ; - J
s e n tehtyään esim. Sndburyn suo-1
opintokerhon. Kokoukset
pitämään ensimämen s J««
nimittäin 28 p. f ^ ^
.V>muksella, että kaikki s u ^
£ ; . l - o.nMn» r e i s t a j a j j g
matoiss^a koiraforpissa, b'
helposti, että lapu«"l"!^^^j3
ja naiset ne o v a t s u ^ ^ ^
taan, jotka nii^a pesis^»
tattamassa sisuaan nman«
"kommunismivastai^een ^ a L
VaUtettavasti on väkijuomien
tavallisia t y ö l ä i s i ä i c i n ^ ^^
puolustuksekseen on U " ^ .
nittava, että bo eivat juo v
periaatteen vuoksi-kutenl^
keen kannattaja' ^^^^^^
"ryssän
jotka
; ^ ; ^ a a n oPPivat, o i ^
1 kirkon" ma^3ajik3i^1
tä he halusivat juoma'Ja
^lauseensa Meltdakia v a s ^ ^
- t u i voimaan i ^ r j e ^ ^ ^ ^
t en laatimana ja ^a3tJIl
pualaisten P^naatteena^
juomalla tapella 5^'^"oU^^^
o n oUut. että mitä "tuUt.r^-^^
tua. sitä P - - - - ^ " S t o l a i » -
tehnyt isänmaaUe ^^Jf/j.r.
tustajiUe. ^-in^P0Tr^re3..^^^
k a täällä Canadassa
enää olekaan, on vam a-nai^^t
t i vehe. jota kutsutaan
kontrolliksi-, " " " ^ . ^ i ^ i
lahtari-lapualaiset i " ; ^ ' - ' ^ ^
h a i t a Biuistiltaan J o ^^
johtanut - ^ ^ - - ^ ^ ^ -
v i i n a n kan<;.^3 T^^^^IZZ.^
Scppa