1930-01-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Keskiviikkona, tammiksi 15^i>:nä—Wed., Jan, 15 Ho. 12 ^ VAPAUS OtoU ka!U»a«, joltri Massstai» Ja BJirSttyui JaU^iiriaL fin^"fa(K mwm fiaalib^ VoAets ia Ckaada. faUaifi itSf at SadJmxy, OatMzio. XlbritM. kaaiuri. kfajakaappa Ja pciao uloaa Ela StrectnO. ;*|MDe< J«okM^ ä«« ffisäfcopi ^JgSaa BaUiän. Etoa Street. liiai) to M «aatcaierfs -Vspcaa,^/}. &w 69. Sadbuir. Oat' TCUUSBTOiATt - . >.tk. J Z ^ S Vt. n,Vt Ja 1 Uc fl4)0. — YUrxaltoiUB Ja SsoaMoa ««kZ ana »t 1 «k. «(iOk C Xk. tSSO Ja t Uc 1140. ' 10,000 tomua suarez^ien taistelulaivojen poistamisen yhddcsi toimin' tansa pääpyrkimykseksi. ^ Tämä esitys täydellisesti vastaa Englannin amiraliteetin laivasto^ ohjehnan tarpeita, sillä Britannia, joka on rakentanut vnimftifVaffa laivasto-asemia eri puolille maaitroaa, turvaamaan suuria siirtomaa-omaisuttksiaan, on havainnut nopeiden pienempien risteilijäin vastaavan parhaiden imperialistisia etujaan. Sitävastoin on maailman herruudesta Britanniaa vastaan kamppaileva U. S, A, aikaisemmin kiinnittänyt päähuomion raskaiden taistelulaivojen rakentamiseen. Eng-flUkan apäl^aa 'lolmaooesta 99 lännin työväenpuolueen parlapienttimiesten vetoomus suurten taistelu laivojen hävittämiseksi on siis ensikädessä kohdisteUu YKdysvaJtoja vastaan. Turhaa on kuvitellaj että esityksen takana olisi mikään **rau-han" tarkoitus,., sillä lÖjÖÖO tonnin laivan murhakon^istoilla voidaan yhtä tehokkaasti surmata "vihollisia" kuin suuretmniHa sota-aluksilla. MacDonald on muuten tehnyt k^kkeoga kootakseen maan "kaiUd ^ä:::^!:^'^^.^.^^ "^Jt^-^l^ voimat" brittiläiseen imperialistiseenrintamaan. MacDonald on pitänyt • — - neuvotteluja maan johtavien porvarilehtien kanssa siitä tavasta, jolla julkisuuspropagandaa olisi käytävä konferenssin johdosta. *Työväen" hallitus ei ole laatinut minkäänlaista %maa ohjelmaa" konferenssia varten, eikä se siihen pystyisikään, sillä se tässäkin tärkeässä asiassa ottaa ohjeensa Englannin hallitsevalta juokalta, eikä työväestöltä. ^JK^ ^ iMtaa. — «MStoeroili^aluct tXXO k«ru. UM kaU kenaa. — iaito»lmotuki«t )Jia«t|^ —• KaoloaaBaatotBkMt tiJ» kota. SO liUmilrw kuioalaBtceba tai taaitioyiinjlii. — l'Mi4Ut Ja jMW»git»t<fc«ct SOe kettä. $1M koin» kotaa. — TOapälailmcUaJico ja Umoto* jjafl aa. *tinyftrn Ma, Iifrftft*?*! Uxsotaakiata ^^itäkatceaL. . CilMtal «dr«itl«IgK tate*. 75c per M). Ineb. MrnrmaBi tbitf» för tls<la laacttlos, 7Se. Tb« f!|nt>i» ia tha bcft ädvettitiag ncdiaai amoof tka Fiooiib peopU im Casa4a. TT-—— - — • • • . "• • ' ' " " «n« jBiQIota takaa*» MA ruuntu «njimibnM kirjeeieeima, klijottakaa «adenecs DlkkaeS' >eMo<mafläeIla -BfadlS: 1. W. /Oäqtiit, lUkkeeaboiuJa. kanskan vämätelut 'Hanska, enemmän kuin muutkaan imperialistiset valtiot, ei suin-luun laota eiihen, ^tä; Lontoon Jaivastokonferenssissa tultaisiin pääse-aäfab mihinkälm konkreettisiin tuloksiin laivastojen supistamiseksi, -eQ^lbln ii^oko kon/erenssi ote tarkbitetttikaan sellaiseksi. Samoili Joiin Vfaciysvairät on päättänyt jatkaa 15 :$tä risteilijän rakentamista, «ftt jnjTi^dn ilamka. hyväksynyt 'laivasto-ohjelman vuodeksi 1930, jo- It^ >j l^cau määr&sä viittaa siihen, «ttä uskottaisiin Kel-lf< i|;'2!opimnksen tahi joidkun koiiferenssin avulla voitavan ratkaista Imötiainväliset ristiriitaisuudet. Neuvostoliittoa vastaan punotut sota-joUsaRamka kuikw etutilalJa, vaativat lisäksi varustelujen lisäämistä. Randcan laivasto-ohjelma vuotta 1930 varten vaatii 1,267,000,000 frangin anenot. Tällä rakennettaisiin 40,000 tonnia uusia murha-aluksia » jotka kashtftVAt fhden 10,000:n tonnin risteilijän, kuusi hävittäjää, kuun ensiiuokan vedenalaista, yksi miimmlaskija^vedenalainen, yksi jpltm^U kulkeva iniinalaiva, kaksi Jähettilaivata ja yksi verkkoja las- Iceva laiva. Viimelcsimainitun laivjan tehtävänä tulee olemaan laiyo-jm ja Satamien suojelemineo yed^nälaisilta laskemalla suojusverk- Ib^Ja; Knn tämän vuoden ohjelmaan ku^^ lO^OOO tonnin risteilijä ^l&iSstuu^ tulee Hanskalla olemaan seitsemän tätä jcokoa olevaa ris- Isi^jlia. Puolustaessaan sunnnalonta ohjelmaa, selitti *Temps"-lehti, että Hanskei) imperialistisen lidllituksen on vajrusteluissaan otettava ^llttöMocm eitdensa jHiolustamisen sekä Atlannilla .että Välimerellä. vjUidvastbjftkehnu»^ on hallitus lähtenyt jatka- Muutn htukeata maav^ustelua, rajalinnoitu^etjulla, jota varten tul- U»Xk k»34tamään 2<90O,O0O,O0O frangia. Lisäksi käytetään lentoVoi- Wt<tev^vi8tami8e(äi400,000,<)00 frangia. ICiio nänaa jättiläismäiset m^ho-erät olivat edustajakamarissa ,kä- ;osQiU.ivat sosialistit sangen laimeata vastustusta. TodelH Kuka lopullisesti ratkaisee "kiperät kysyntyksef^? api9^»f oliy/it mio työväl^petturiC ^täydelli^<^ti yhteisrinJt^m^ä^ pittlistilucg^ k ^ a , «rirostdlen ^TalUtub^V Vaa^miä SQtJläsmäarär imt^A jiratil. hy^y- ja jyäplastustehddcausnä^kohtia' silmälläpit^^^ « a t ^ 9i|uuf^n yhtyen täydellisesti pofVäristoh' Ktiutoon "iäähmjiäin^ p^qj lliäMinisen** tarp^Ilisundesta. , ; Eiulaniam valHatalmdiin ii^^ Silloin kun Englannin, n.k. "työväen** hallitus astui valtaan jö sa ti0tti|b>:«ttiel tämln hallituksen politiikka tuliäi millään tavalla eroa-jQaan ö i s t e n porvarihtalHtusten po^iitiikaäta. Valtion aäioita tiiltäi- |[^r|öMjfgptl9an «lamoja latuja kuin ennenlkin. Mitään käänteentekeviä iito<d^tdai&.:ei olekaan tapahtunut. - - SensiJjBati lei **työv;aen** halliti» olo fcyi^nnyt p^la?,t^aan hrit^ lll^iisfii :']uipitali8(}8en valtion raha>asipita siitä ahdingosta^ joUon ne «nrjkt |6Qluneet Valtion tulot ovat vähentyneet jal inehot iisäähtyneet. 'I^i^l^itovuoiden ybdekäSn kuukauden aj#Ha* päätyen kuluneen ka j ^ ^ v t i ö d e n ioppuuii, olii tuloja ollut 4ld,474',i75 puntaa eli n. ^^2370,187.$. Vastaavana aikana olivat menot 588,271,761 pun-i^^ kU n, $2,^U58,8d5. Vajaus teki n. 1048,987,^30. Valtiotulot '<0fnA taita ajalta väfafentyneet n. $90,^1,435:113 ja vakinaiset menot JimMyneiln. $88,587,245:11a. hallitus ei kuitenli^an' muodosta mitään »eäiatä «peltiseen hallituksi sillä vastaavilta kuukau-ft. T 19^ oli valtiovfljaus $688,895,ir^Ö ja edellisenä Vuonna se tadi». $651,256^945. "'^ * ^ hallituksen yrityksfeit saattaa porvarillinen talous ja- Itailc^ .tavidUsen-pmrvairillisen Jiällituksen käytettävissä olevin kei- IllEKbiiiP^ «uik^^ iTyöttjömiy^rs jdulukuun aikana pii slifif^pl Ml9 edelUanS vuodna. Jouluk. 16 p:nä oli l,303,60(j työ-t^ llfiltiV^^llifllsäa it^^^ mikä on suureni Juku kuin minään i^niiöä iVjäq^i^^ ä92^ 16:stä vuonna 1^f6»4*^|<9*a ^iifisjaaiaus aiheuta snUreh työttömjryäen lisäyksen ja jolloin niei9dttiin 1,309,700 työtöntä. S^Udemokratia oh halUtusko^ ktdiuJssaan &iglannissa parhaiden paljastanut vararikkoisuutensa. ^ Iif fteitla ajetäm oluen voimalla 7^^^iiäa.ö^\hpn ammattijärjestön pötorip^ johto kääntyi eilen Fergu- Bi^l^ lJisi)|filW^ esittftiUään erinäisiä "järjestyneen työväen" 9u. v^lVl^eQ Vjaatimusten jouk^^ jotka Simpsonin ja Varleyn esittää, inattkunnaliisille lainsäätäjille,^ kiintyy huomio ennen .^vaatimukseen oluen ja viinikaupan vapauttamisesta nykyisistä Ik^ta. Vaaditaan pluen ja viinin lasittain myymistä, toisin sa-lal^ id^ jperust^omst^ malliin, ^.{yövjäen pettnreiden. muuhun ohjelmaan, jossa tärkein kohta' 6iki^<b)(im fyöttSmyysvakuutuksen aUcaansaamlnen, emme katso olevan -^-^ - jl^jbta, vaan edellämainittu vaatimus vähittäiskaupan käytäntöön i(^t4t iansajtsee hiuutainan sanan. tfi^a. väatii^u([sel)aan paljastaa vanhoillinen uniojohto rappeutu-jtuÄi^ asa, sillä ;$en tarfcoitMksenahan ei olekaan mikään muu, kuin l^^feisösupsioiU alkoholin orjina olevain työläisten ei tietenkään Voida puo- 1lf^^3^iit|li^ fant^uden näkökannain ja y.leisesti tiedetäänr että sen K j l p y ^ ^ifoo multa sama ilmiö l ^ ^ ^ ^ e ^ ^ l r j r o n olemassa olutannisikelut ja iaillis- ^If^ptik^jpäka l^cVari&M Uniöjöhdön "märät" periaatteet kuvastuvat erittäin l l p ^ j ^ ^ i^tjr^n^y^ kehoittavat käyttä- ^^|i^^]»;^{^o]u^|^^ olutta, joiden tavara on varustettu "union l^ljtpiUfa^^ jolloin olultehtailijat suorastaan kil- IpSäfetäi saavat panna tämän leiman tuotteisiinsa. S Void^y^^ *'unionismiltä" odottaa todellista taistelu- - työnantajia,VJ Työväenliikkeen kohtalokkailla^ teillä siiloin tällöin nousee eteen "kiperiäkin kysymyksiä", sellaisia kuin viime aikoina on taas noussut esille erinäisissä työväenliikkeissä. Tuollaisten kysymysten esilletulo on väistämätön, eikä niiden johdosta saa jäädä' ruikuttarajaan. Köin-munistisesaa liikkeessä tulee aina olemaan vissejä mielipide-eroavai- Buuksia, uusia "iinjottumisia" jne. Monipuolinen yhteiskunnallinen elämä ja ennenkaikkea kiihtyvä luokkataistelu tulee nostattamaan yhä uusia kysymyksiä, joihin nähden luonnollisesti eivät kaikki yhtä aikaa samalla tavalla suhtaudu. Kehitys vaatii aikansa. Noita kiperiä kysymyksiä siis pakosta nousee. Niihin lähden myös täytyy päästä visseihin ratkaisuihin. Mutta miten. Sitenkö, kuten on eräältä laholta uskotettu, että jotkin orgaanit ne pystyisivät ratkaisemaan. Tämä on kysymys mikä vaatii perinpohjaista haikintaa. Työväenliikkeellä ei alkujaan ole ollut mitään "blueprinttejä"; piirustuksia, mitä myöten sen täytyy kulkea, feaikki on täytynyt koker musperäistä tietä hankkia. Nyt kylläkin on tarkkojakin piirustuksia, linjoja ja reittejä. Kaikki kommunistit ovat yksimielisiä siitä, että marxilais-Ieniniläiset opit ovat luokkataisteluopin, viimeinen sana ja että kommunistinen liike qn työväenliikkeen kehittynein osa. Edelleen kommunistit ovat yksimielisiä siitä, että maailmaniaajuisen kommu-nisdsen liikkeeSn ylin orgaani kykenee asiat ratkaisemaan paremmin kuin mikään muu järjestö. Muita sittenkin, onko mahdollista että jokin järjestö, orgaani, voisi aina parhaimmalla tavalla ratkaista asiat. Meistä tuntuu, että vaikkapa jokin orgaani voisikin asian ratkaista niin hyvin kuin se onkaan inhimillisesti mahdollista orgaanin ratkaista, niin sittenkin asian Ibpulli-ses^ i joutun ratkaisemaan se jäsenistö, mitä päätös koskee, ellei TOuuten niin juuri tuota paatosta häytänlöön ponien. Ja sehän se on lopullinen ratkaisu n^iglU^. Tähän^nähden muunlaiset ratkaisut-ovat neuvoja, ke-i hötulraia tai p^ripäftöki^^^ ei ole lainkaan kommUiiisniiä vastaista ;käsityks6ssä, etta .jäsenistö pyrkii itse ratkaisemaan asians» ini,fn hyvin kuin se tih mahdollista; - Ja ^llei jäsenistö jotain päätöstä ;%sin oikeudenmukaiseksi oivalla, niin silloin se ei voi sitä menestyksellisesti kaytäntööi^ään panna. . . ' ' • Siis sen sijaan että y^ipuoUsesti orientauduttaisiin siihen käsitj^- seen, että työväenliikkeen kaikki kiperät kysymykset ratkaistaisiin lav fötteatietä.ja kfekykirjeillä, täytyy pyrkiä' niitä myöskin ratkaisemaan itse jäsenistön ja juuri ennejntkaikkea jäsenistön. " * KommimMtsen IntenÄttonalen analyseeratto maailmap sodan jäl> keistä aikakautta Ja sen perusteeBa taSSxitelifr eri ajanjaksoja, kominternin viimeisessä kongressissa, kesällä 1929. todettiin e t t ä ollaan alkamassa kolmatta aikakautta, j&Ue on ominais^ M r j i s ^ y t luc^^taiste-lu ja mikä tulee. Johtamaan vallankumoukselliseen tilanteeseen. Tuo Kominternin analjrysi on a i van oikea, eikä meiUä ole ,3en Johdosta mitään muistuttamista. Mutta kun erikoisesti Ylidysvallolssa on mun^mien puoluetölmitsijain taiiol-ta lähdetty "yksityiskohtaisemmin" Ja 'lähemmin" tuota analyysiä selostamaan, niin siinä on mataloitettu ole enää rauhalUsta lev&nemismah-doUisuutta. Maailman sota ei ole a i noastaan, mahdollinen, vaan väistämätön, verraten läheisessä tulevaisuudessa. Tämän lisäksi uudeii talousjärjestelmän voimistuminen Neuvostoliitossa vaarantaa j a ulikaa pelkällä olemassaolollaan vanhaa j a väärin tulkittu Komiritemin oi-tea analyysi Niiniä on esim, suomalaisfen' järjestön Vih6iss& ja sen puhujien puheissa selostettu, että Jo nyt oltaisiin Ylidysvallolssa syvSJle käyvässä ku-moustilästeessa, kumouskrilsissä Vieläi^ jotkut ovat lähteneet x&kot-^ t^l^tgan. että pian alkaisi kumous. ifoiden harhaanjohtavien tulkin-tain takia kaJottaOcoon lähemmin maailman sodan jälkeisiin eri ajanjaksoihin. Venäjän vallankumouksen ja maailman sodan Jälkeen kesti yallan- KAKSI MURTOVARKAUTTA JOUXiUNPYHINA V.k. 27 p.^aamiiHa> i u n vaatetus- !;, pblijblai^ .i$enldlökunta saapui lori&adun 8:ssa olevaan lilkkeer seen Helsingissä, huomasi se häm-oUvat Joulupyhinä, luultavasti T a paninpäivän •TOstalseha yönä vierailleet myjmiälässä. Tavaroita öU sikto sokin pöydillä, "Tijilyillä Ja lattialla, Jä lähemmin taricastettaessa todettiin, että varkaat olivat vienet saa-lilhäaii noin IS.ÖOÖ niärkan arvosta hansikkaita, ikatilalUnoJa, kalvosln-iiäppejä y.m. tavaraa. — Asiasta tehtiin vilpyniättä Ilmoitus rikospo-lllsHle. . Varkaat luultavasti samana, yönS murtautuivat VUorik. 14:ssä sijaitsevan Öy. Taväravärsto Pohjoiaii miyy-mälään, anastaen sieltä kelloja yh-nä muuta %yäraa_ i f e p ^ kym- K. A. "JOULULAHJA". hES^». POIS kuinduskausl »oin v. 1921. Vielä syk- : syliä 1923 Saksassa oli kiunbukselli-sempi tilaiuie kuin ennen. Paitsi Venäjän voittoisaa vallankumousta tänä kumouskautena tapahtua val-lankumoukseliisia liikehtimisiä Suomessa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa ja muissakin maissa. I{^pitalismin osittainen vakautu-miskausi alkoi ensimäisen kauden päättymisestä, kestäen v. 1927. loppupuolelle. Tänä aikana monessa maa&sa saavutettiin sodan edellisen kauden tuotantotaso. Väärhi kumminkin olisi sanoa, että tämä kausi öli ehdotonta kapitalismin vakautu-miskautta, vailla kumoukselUslakin ilmiöitä. Kapitalistinen sen paremmin kuin mikään kehitys e l ole tasaista. Samaan aikaan kuin toisissa maissa voi olla Jä on vakautumista, toisissa maissa voi olla, ja^ on päinvastaista. Niinpä esim. y. 1926 oli 7nglannis-sft yleislakko Ja ijiiUlakko. Englanti tällöin oli kumoukseliisemmassa t i lanteessa kuin .maailman sodan Jälkeisenä välittömänä kumouskautena Kiinan kansallinen Vällahkiunous-liike myöskin puhkesi j a nousi var-taisaksi v.v. ^1926 Ja 1927. Vallankumous voimistui v- 1926 Ja saavutti huippukohtansa iiesäUä 1927, Shäng-hain vaitEuuinis^ v^Uiän eimen s i t ä kun ^^ruomlBtaiig puolue ^nosti B - seensa työväestöä vastaan Ja hukutt: vereen nousevan työväenliikkeen Ja thurakasi sen Järjestöt. Vaikkapa Kiinassa on sen jälkeenkin, aivan Liki intta^t ty^ KaMsalntessft Hochtlef-yhtiö lähetti joulun «- della nälkätaipaleelle lähes kalkki työläisensä, joita on kuudettasataa faenlkilöä. Waldhorf-yhtiö on v ä h e n t ^t myöskin työväkeään niin, että työhön pn.Jätetty vain n. 50 henlfeä. Työttömien aiineljäa, jbkä föiläkl^ jiaikkakuhnalla oh tavattoman suuri lisättiin iiäin lähes tuh^uiella työ-iäisellä. Synteä joululahja: '''saoämmmiammm menien tuhansien marjojen ar. vosta. ~ RikoäpoUlsi tutkii asiaa. on 3idbntoon laivastc^^itaenssin lähestyessä ollaan tilaisuudessa pa-iie^ ilimi* fUei^^ kootaan Englannissa briniläisen B^lu^mmj^^ tarkoittaa m.m. se lausunto. ^|MliquXyoy 77 jäsentä ovat allekirjoit- 11 Ifläaeet; ja jossa kehoitetau brittiläisiä edustajia telemaan Farmarin Umolesta.. Kumman ddnehdot (elinehtoihin luettuna ei ainoastaan vatsaa ja yaatetttsta ja asuntoa, vaan myöskin puhtaasti esteettisten nautintojen puolta koskevat) ovat {orem-inat. pij^Tarmarin, sanokaamme ca-homesteadarln, valko tyypillisen, sähokaanuhe kesktoker-talslssa oloissa elävän palkkatyöläisen. Tämä on kysymys, johon olen jo kauan Joutunut kiinnittämään huomiotani, huomatessani, että yleinen käsitys kaupunkilaistyöiäistön,' ainakin suomafalseii ja varsinkin luok-katietoisen osan piireissä arvostelee t^en'farmarM keskinkertaisen elin. tason Ja hänen t4ilevaisuusmahdolli-suutensa paljon ilhalsenimiksi kuin keskinkertaisen palkkatyöläisen eUn taso- ja mahdollisuudet ovat. Tai minkä muun johtopäätöksen voisi kaupunkilaistyöläisten tai metsäkö- Iäistenkään käsityskannasta saada kun kuulee heidän melkein poikkeuksetta huudahtavan, mluöln esittelee'heille farmariksi pyrkimistä: "Farmille nälkää näkemään? E n ole nliJQ huUu!", Ja kun kuulee, varsln-louS-" teeselÄä" oikbln ntiineroilla, miten pienTarmarl saa päiväpalkak-seen farmäuksestaan paljon vähemmän kuin aUhpalkkaihe^i^ jpaildca-kln naispuolisten, vielä lisäävän: "Ja sinne ikävään kuolemaan!"? Olen myöskin kiiimittänyt huomiotani siihen, niistä tuollainen sltys heillä Johtuu. sy&si siihen olen huomannut varsinkin kolme seikkaa. Ensinnäkin työläisten poliittisen luokkapuolueen agitatsionitarkoituksissa ja oikein "tilastojen" avulla harjoittama i&m' farmareitten elinehtojen kurjaakin kurjemmiksi osottaminen — jota o-sotttunista harjoitetaan jatkuvasti ja keske3^tämättä — on omiansa h e r ä t - tömään palkkatyöväestössä tuollaista käsitystä. Osotetaanhan noissa ta-työlSlnen. J ä vielä dsötetaan. miten noista pieiilstä tuloksista sfeuraUkse-na ovat pienYarmarit pai^bltetUt rautaisen Uiin k ä s i t ä toiiien toisensa perässä muuttamaan lermeli-taan takaisin palkkatj^miurkk^ Toisena syynä edeÖämainlttUU} käsitykseen on pien'^äztaärien elämän huoiio Ulospäin näyttäväisyjrs Kun esiin. kaupTmkilalrien hätosr farmarin kasvoiltaan ruökkbainatto-mana j ä risoihin ::^iettuna kaupUs-telemassa kaUpuiigissa j ^ n i ä tu6- te-eriääh, iiiin on initä luoimolllsln-ta, että hän tuota näJQrä k^selle^- saan saa hyVin aUiaisen kUväii pien' farmarin eläneistä. , Kolmäntefna syynä on se, e t t ä todellakin suuri määrä farmausta y-rlttäneitä muuttaa takaisin kaupunkiin joko vapaaehtoisesti tai velko-viime aikoinakin tapahtunut taiste- ::luita> TUIn kukaan ei voi väittää etteikö, tCMjella kumbukselUsemid tilanne ..vaiiinnut Kiinassa tuona toisena 'kautena kuin nyt on. Kommimistis^ Intemationalen maailmankongressin analyysin mu- .kaan v. 192? alkaen alkaa ri^. kolmas kajisi, mille, kuten Jo sanottu on ominaista kärjistyvä luokkataistelu Ja vaUfU^mouksellinen tilanne. Vääriii kumminkin on yrittää us-kbttaa, että nyt oltaisiin oikein pohjamutia myöten myllertävässä valiantetimoustilanteessa, loiten Jotkut ylittävät Uskottaa. Tämän kauden ensimäinen erikolspuoli on se, e t t ä kapitaUstihen tuotanto im saavuttanut asteen, missä lisä laajentu-miinen on rajöteittu. M a M l m ^ mark- JEinat on täytetty, tuotannon ratsio-mdlsolmihen j a t^ön riisto on kehitetty huippuunsa. Kapitalismilla ei {iuimnolllsästikäan en lähde väittämään, etteivät pien'farmärin eiln- Jien ajamana. Vielä muitaUn, i>fenemplä . ^ t ä on öieniasas. Mutta katidd nämä syyt antavat vain häetmäisestl todellisen kuvan pienYariiaaxeitten e-linehdoista vertaussuhteessa pälkka-tjröiäist »! elinehtoihin j a eläroän «ifidöt öHsl kaukana .tyydyttävistä j a että pienfarmaxhi kannattaa kääntää o m a l ^ ä i s e n ä s e l k ä n i työläisten iuökicäpyr^lmyksille paremmin kuin palkkatyöläisenkään uhrata niitä ihanteelle tuUa "itsenäiseksi" färmart&sd. Tosin ihmisluon-teentimtemukseni scmoo minulle, etteivät mfntaänläfeet elinehdot lo-piitti^ e^ tyydytä ihmistä, eivätkä koskaan tuiä tyydyttämään, mutta toe hyt kuihihthkin voimme pitää silmissämme Jonkinlaista standardia ihmisen hyvlnvdlniiin eh-iölsta ja siihen verraten -huomata -ä^h'farmärin elinehdot tyydyttämättömiksi. Mutta tässähän onkin kysj^nykseäsä vain 'Vertailu näiden ellnehtdjen Ja palkkatyöläisten elinehtojen välillä. Ja tässä vertailussa minä juUstan arvelematta, että pa-järjestelmää. mistä syystä imperialistisen maailman tayt]ry hyökätä y-rittämään tuhota tuo uusi voimistuva järjestehnä. Tämä tulldnta Ja analyysi on kokolailla toista, kuin yrittää uskottaa, että jo nyt oltaisiin syvällä val-lankTimou'^!^!!''''^^ kriisissä. Kapitalistinen talous yleisesti, mutta muutamissa maissa erikoisesti, ou nyt romahtamisen aatossa. Y k - slnpä Yhdysvalloissakin on tuotannon halvaantuminen ilmeinen. Vallankumouksellinen tilanne on väistämätön. Miten nopeaa tämä on sitä on vaikea ennakolta määritellä sillä usein osottautuu, että oleva järjestelmä pn elinvoimaisempi kuin osataan arvioida. Jo nyt teoreettisesti valistuneet jotlcä osaavat laskea ja analyseerata Itapitalistisen talouselämän kulun ja normit, tulevat vakuutetuksi tulevasta kumouskaudesta. Teoreettisesti valistumattomat suuret joukot, nim intelligenttejä ikuin he ovatkin, tulevat radikaalisiksi ja kumouksellisiksi vasta äärinmiäisen hädän ja kurjuuden, vuosilcaa-jia kestäneen työttömyyden ja pulan 5^urauksena. Tosiasia on, että vielä ei ole ollut tuollaista vuosiljausia kestänyttä pa-niiklcia.. romahtanutta tuotantoa. Tässä syy, e t t ä vielä ei ole nähtävänä valtavia ja ehdottoman erehtymättömiä Iruinoulöellisen aj«n ilmiöitä, varsinaisia vallankumouksellisia suurlilkejitimisiä. Tarvitsematta esittää loyestone-malsia poikkeusteorioita Amerikan kapitalismin erikoisuudesta, tosiasia on, että varsinkin tällä mantereella vielä ei olla kumoustilanteessa. A - merikan imperia»Äni kykeni maailman sodassa siinä määrin voimistumaan, että se on ollut hiukan poikkeusasemassa. Amerilsasta on satumaisesti lainattu rahoja eri mai-tynyt, sillä huolimatta siitä, että maa.s.sa lienee 4—6 miljoonaa näl-kintynyttä työtöntä, ei valtavampaa vallanktunouksellista liikehtlniistä o^ le esiintynyt. Yhtä vakavia liikepu- Ija on ollut ennenkin, mutta on my&i-cettävä, että kriisi on nykyään pohjaltaan muuttunut entisiin verraten-yaikkapa vielä ei ollakaan syvässä kumouskrilsissä,, niin silti olisi väärin olettaa että emme olisi ku-mouskauden aatossa. Nyt tapahtuvaa tuotannon romahtamista ei saa veirate ennen maailman sotaa olleih i n yäihteleyiin teoUfeuuskausiin. Me elänime aivan toisenlaisessa maa-ilipantilanteessa kuin eimen maailmansotaa- Varsinkin maailman sota j a sen aiheuttama kumouskausi voi puhjeta milloin tahansa. Niin vastenmielistä kuin onkin mainita, että maailmantilanteen yksipuolista arviointia käytetään halr pahintalseen politikoimiseen, niin täytyy todeta, että''niiden taholta jotka mjn. erikoisen rivosti ja asiattomasti ovat hyökänneet Keskuso-suuskuntaa kohtaan, on häikäile-mättömimmin koetettu tuota taktiikkaa oikeuttaa selittämällä että "kolmas aikakausi" sitä vaatii. Tällä tavalla yritetään antaa periaattel-linen, teoreettinen oikeustus tuolle epäkommunistiselle taktiikalle. Tämä luonnollisesti tulee ennenpitkää kostamaan itsensä. — K . A . "Crösxiclddif samaysa nun myöntää, että ^ ä l l ä valiltsa myyttä tuiomattavasti ja sen Johdosta kun kaupunkiin ain hoitajat eSföt ole ottant niihin toimenpiteisiin työttö Port Ärdmrin uotisia hin, osittain ehtona ollen, että on ostettava Amerikasta tavaroita. Tästä syystä sodan jälkeen Amerikassa ei ole ollut tuotaimossa koko yhteiskuntaa järkyttävää romahtamista Tämä ei ikumminkaan merkitse sitä, että Amerikan kapf-talismi pelastuisi kriisUtä. Pälnvastohi. Mikä sitten ellei huippu kärsisi kriisistä? Yhdysvaltain eteläosissa, varsinaisesti Etelä Carolinan kutomötehtail-la, on viime aikoina ollut lakkoja. Nämä on yritetty seUttää erikoisiksi vaTlähkumpuksellisiksi ilmiöiksi Näin ei ole asia. Se on totta että Yhdysvaltain etelävaltioissa el ole ennen., ollut huomattavia laikkoja mutta myös on sekin ^tbtta, e t t ä vasta viime aikoina on alkanut teollisuus siir^ntnään etelävaltioihin. Pohjoisvaltioissa on taas ollut valtaisia lakkoja monen vuosik3munenen ajan paljon valtaisampia kuin vielä etelässä onkaan ollut. Tarvitsee mainita paitsi monasti toistuneita, hiililak-koja, terästyöläisten lakon v. 191?!, Minnesotan jaudankaiväjain lakot Coloradon, Kuparlalueen, Lawrencen^ Lowellin Ja lukemattomat muut l a kot. TaJoudelliaen tilanne Yhdysvalloissa on tosin jo jonkun aikaa kärjistynyt, puhjeten suurliikemiesten kontroliln ulkopuolelle arvopaperi-pörssiromahduksessa marraskuussa, jota on seurannut vakava liikepula. lamaannus ja teollisuuden seisaus^ Tällaisen jltkuminen saattaa kyllä kypsyttää vallankumouksellista tilannetta maahan, mutta tällä hetkellä ei tilanne ole vifelä sellaiseksi kärjis-tillisemmin mutta Järkiperäisesti e-eeripäln, mahdollisuuksiensa mukaan, hijljaisemmasti mutta var-memmasti, kieltäytyen esimerkiksi sellaisista ylellisyyksistä kuin lois- »autolsta, Ja niin saavuttaa lopulta, kyllin ajoissa vanhuudelleen, sellaisen voiton, että karhut eivät enää Lenin mnistojnhlaa tullaan Port Arthimssa ja Fort wmiamlssa viettämään tiistai-iltana tammikuun zi:» nen päivä. Täksi iUaksi on k. puolueen paikallisten elimien toin^esta jär-^ jestetty juhlatilaisuudet Arthurin suomalaiseUe haaliUe\ j a wmiamin ukrainalaiselle haalille kansainvälisellä ohjelmalla sekä West Porttiin tilaisuus jossa ohjelma tulee suoritettavaksi pääasiassa ukrainan Ide-lellä. Näissä tilaisuuksissa tulee k puolueen taholta esiintymään puhujia englannin-. suc~.ri; ja ukrai-nankielellä, jotka tulevat, selostamaan edesmenneen toverimme ja kansainvälisen vallankumouksellisen työväenliikkeen ikimuistoisen johtajan, kommunistisen : Kansainvälisen perustajan, elämäntyötä sekä n y k i tä yhteiskunnallista tilannetta ja niitä tehtäviä joita se asettaa työtätekevien . Joukkojen suoritettavaksi tänäpäivänä. K. nuorisoliiton ja Pioneeri järjestön puolesta tulee myöskin olemaan puhujia. Jä. sen lisäksi tullaan tilaisuuksissa esittä-: mään musikaalista ohjelmaa. Niissä tulee esiintymään joukkojärjestöjen soittokunnat, kuorot ja orkesterit, sekä Joukko yltsityisiä ohjelmanumeroita. Joten ohjelma tulee olemaan todella arvokasta .^a monipuolista. Kenenkään työläisep ei tulisi öHa käyttäöiättä hjrv&kseen näitä virkistys- ja innostustilaisuuksia. Sisäänpääsy tilaisuuksiin tulee o-lemaan vapaa, joten senkään takia ei kenenkään tarvitse jäädä pois. Juhlamerkkejä myydään. B^anpnnkinuTie Otalehti valittaa, että äänestäjät tekivä vähemmän harkitusti vasta toimitetuissa kaupungin vaaleissa, vaiitsemalla val-tuuskmman Jonka Jäsenistä ei hakemallakaan löydä miestä Jolca kunnolleen pyst3isi finansslkomitean puheenjohtajaksi, Me emme tiedä minkäverran asiassa on j^förää, mutta kai "Chronlcie" tietää mitä puhuu. lieventämiseksi joihin naapm Zin pormestarin toimesta on ty. ToisJn sanom ilmaistua 'ajatus mielestämme. tarkoitti koko valtuusto on^löimee^isa maton. Siksi etulottaisimtael! tä koko valtuusto "hairattaisi männin välityksellä. Silloin < varmempia heidän iQ^keneväi tään tehtävänsä suorituksessj loimannit tavallisesti aina tarian selvän työnhaluisen k väisyydestä ennenkim sif häntä työpalkalle. Tehtävä joi seimmat äänestäjät, ikävä kyii lä jättävät tekemättä palkkojE täessään. Toveri Ville Airolaa saatta viimeiseen lepoonsa. Kuten \ dessa on aikaisemmin kerrottu U toveri Airola Joitakin päivi ten- Ja haudattiin hänet tamn 8 päivä Intolassa Ont. . Lun kelistä ja. poikkeuksellisen kyl säästä huolimatta oli hautau suuteen kerääntynyt yleisöä saastL Harvoin lienbe Intolan t tuvalla ollut niin paljon yleisö: oli saapimut lausumaan viii iäähyväisensä toveri Airolalle soittaen, että tämä edesmenny verimme QU hilpeällä ja toveri la esiintsntnisellään, joka "oli hi ominaista, saavuttanut laajan 5ion kaikkien niiden työläisten kuudessa joiden kanssa joutui ketuksiin toiminnassaan ja jofc väisessä elämässään. Kaupunkimme asukkaiden suuren e-uemmistön, sen työtätekevien aineksien, parasta harrastavana kansalaisena veisimme kuitenkin antaa neuvon, joka kylläkin on yksinkertainen mutta mielestämme silti tepsivä tämän pulmallisen tilanteen ratkaisemiseksi. Voitaisiinhan panna "sip. pi" loimanniin. Eiköhän sitä tietä saataisi mies joka pystysi tätiänicih tärkeään tehtävään. Koska kerran Tilaisuudesta muodostui JUIL sen vakava hetki, joka tulee s mään läsnäolleiden mielissä pi män aikaa. Tuhtien vainajan tannolliset taipumukset kunnio vat hänen entiset känssatoim jansa ja entiset oppilaansa tilaisi ta musikaallisella ohjelmalla, Arthurin torvisoittokunta ja ni kuoro. Tov. A, Hautamäki mie! painuvalla tavalla selosti vainj elämäntyötä ja sen merkitystä, ai si vapaampien uskonnon kalile vapautimeiden aatteiden ja ni hemmln vallankumouksellisen t väenliikkeän kehitykselle, Cana( ja Yhdysvaltain suomalaisten t läisainesten keskuudessa. Osoitt; *-ttä poistunut toveri- jätti joukkoo me aukon jota ei ole niinkään he pö tä3^tää.- Mutta jonka poistui nen toiselta puolen on luonnollin ikäänkuin lepo, raskaan, kimnollia ti suoritetun päivätyön jälkeen. Eeammat toverit lausuivat vainaj muistolle omistettuja runoja. Ja ti A. T. H i l l lausui valituin sanoin vi najalle viimeiset jäähyväiset k.pu lueen nimessä. Osoittaen kuinka tc Airola taiteellisten harrastustensa ( hella aina löysi aikaa syventyäkset työväeiiliikkeen - edessä oleviin va fceamipiinkin pulmiin muodostaali seen niistä itselleen horjumattoma johtopäätöksen. Ollen yksi niitä tc vereltä Josta voidaan sanoa, että liä ei ollut ainoastaan taiteilija, vaa myöskin luokkataistellja. Vienoja; säveUen kaikuessa kannettiin vai naja rekeen, jojia hänet kuletettiii vähän matkan päässä olevalle hau tausmaafie. Purevasta pakkasest; huolimatta lauloivat naistoverit vielä haudalla. Jonka jälkeen vainajan läheisemmät toverit loivat hänen viimeisen lepokanimionsa umpeen. Vainajan, omaisten ja eri työväenjärjestöjen toimesta laskettiin haudalle lukiilsla seppeleitä. MiSca on Kukkaisvaras? Ei ole mitään harvinaista, että nuori vasta kypsyyteen, puhennut» miehenalku varastaa .kukkia ankarankin rangaistuksen uhalla, koska ei hän niitä muullakaan keinoin saa, Uahduttaak-seen niillä olentoa jota koko olemuksellaan jumaloi ja jonka valloittamiseksi jännittää kailtki voimansa remmuTis lankeaa, j a tulee aisakin -vlelä toistaiseksi iftpk^^ämfmrt en-siksiinainittujen puolelle, huolimatta kaikista niuneroteorioista ja ulos-jälnnäjrttäväisj^ ksistä. Ja edelleen inukavUUteen. Täniän ^nikavan pakinan kirjoittaja on itse pienfarmari ollut sellainen Jo pitkällii td&takyin-mentä Vuotta jä tuzitee kaikki l i o - mesteadarin - alitu- sekä lot^nvai-ketidet. ja niyöskliii faririielSmän nautUltoi^et, Ja On elämäiösS. varrella ehtinyt olla koko Joukon paik-kätyölälsenäkln. Ja Vieläpä oän valehtelijan idkumäSrSn vuosia herran p—kaan astuneenakin. En tde siis mikään dksatta, katsättja n<ä asioita arvostellessani, vataa omiin ^fo^^pfnl^lfg^^n^ nojaaja. ^ myäs vältän, ettei farmariksi, ei-i f i edes korjieeii homeste*adariksi pyr- Idvä työläinen ole pehmeäpämen ^iDttteh kaupunkilaistyöläiset oletta-va^ yiuui viisaampi mies tuleval-sutittain Ja vanhuudenturvaansa l^fateTtessaan kuin palkkatj^läinen, iOkä tulevaisuute^ rakentaa pelk-lESän ^ästSmiseen palkoistaan — jpnihuittattakasii niistä. Jotka eivät baitaäta edes ^ ä s t ä i n i s t ä , vaan luölbtteluä. - ; 1 ^ (mnistumisen kansi a tin samoin kuin kalkissa muissa- |idä ^ t a i K l s s ä , — siinä onnlstumi-itxen riippuu lärvin paljon yrittäjäs-tft^ it£iest£Sh. VOI menetellä tyh-inBstt taikka viisaasti, riii^uen siitä, IcatTtliaan on enemmän edeilytyk-s i i . Voi yrittää eiuLtieteeUIsesti ja jjäUtdsta, Jota siivet eivät kannata ^ pUäötft -j^Ikataakkäisena siipiri-koksi, tai Voi sen sijaan pyrtää mal-ole ympärillä. Ja ettei kotoa pois tienestiin enää tarvitse lähteä. Ja että mahdollisesti voi Jo komeilla kahdeksasilinterisellä autollakin, jos ttttbamaisuutta herää mieleen. Mutta menkäämme nyt eteeniÄin muutamia kysymyksiä tehden Ja niihin vastaten. Esinnäkin: Kärsivätkö piefaTarma-rit nälkää, kuten kaupunkilaiset o-taksuvat? -r- Jotkut kärsivät, mutta moninverroin . pienempi prosentti kuin paikkatyölälsiä. Sutuin osa farmareita ei kärsi nälkää. Asetanpa esimerldksi omat kokemukseni. Tullessani New Yorkista suoraan Port Arthmiin homesteadariksi rupeaminen mielessä, oli miniiHa 60 senttiä rahaa' pyrkiessäni Can. maa-peräUe. ja oU siitä siihen jos päästivät maihin. Jo seuraavana päivänä ' painallettiin korpeen "lottia" katselemaan. Ja~ muutaman päivän kuluttua "failattiin" lotti Ja sitten sinne alkamaan. Eivät siis olleet rahalliset edellytykset, sutttet. Luottoa kaupungissa täytyi käyttää. Mutta aloin samalla myös käjrttää Tapiolan "luottoa", jota yhäkin ho-mesteadari saa. Jos vain hakee. L i ima oli. toisinaan liikaakin. Ja l i halla on merkillinen ominaisuus poistaa nälkää. No. oli vähin raha-metsääkin, mutta vain ensimäisellä vuodella. Metsäpalo poltti lopun silloin kelvollisen- YliiÄiten: valkeuksia Oli. k a l l i i l l a a n täytyi olla, Ja m täytynyt yhä olla. Mutta sen vöial punastelematta sanoa, ettei päivääkään ole täällä farmilla tar-vinut kärsiä n ä l ^ ä . Mutta toista olen parheeni kanssa aikaajottain kokenut täydellisenä palkkatyöläisenä ja keljuherrana oUessani, joskaan en koskaan ihan kurjalistiolai-sen tavoin. J a kidtenkin minä olen oUut vain hs^vin kesidnkertainen "kantofarmarina" onnisturälsessani. Itse asiassa naapiuiit tässä ympäristössä ovat aikaa olleet hiukan edellä minusta. Ja mitä täMn Alppilaan ylipälten tulee, maanlaadun j a muiden farmausedelljrtysten kannalta, niin tämä ei suinkaan ole helpoimpia. Joskaan ei pahimpia-kaan. .Entä syökö pien'farmari huonomman ruuan kuin palkkatyöläinen kaupungeissa? Kaupimkilaiset luulevat .niin, mutta minä voin tässäkin omien kokemusteni j a naapiu"eis-ta "näkemäni perusteella sanoa aivan toista, enkä uskalla olettaa, että täällä AlppOassa oltaisiin tässäkään suhteessa muita farmiseutuja korkeammalla. - Edellisestä parakraa-fista jo huomasitte, ettei ainesten-puutetta ole, verrattuna palkkatyöläisten ruoka-aine varastoihin. Ja farmien emännät ovat yhtä hyviä ruuanlaittajia kuin kaupunkienkin emännät, ja paljon, enemmän passattaviensa EoakUa silmällä pitäviä kuin boardmgpleissien Ja kämppien ruuanlaittajat. Antaakseni kauptm-kilaisille tilaisuuden hämmästyä tuon kaupungin kadulla pellonpelät-timäisen farmarin ruokalistaa, mainitsen tässä pääasiallisimmat ruuat, joita meillä syödään, ja joita olen naapiffeittenikin huomannut syövän: Ensinnäkin on kotitekoinen leipä, jota täytyy aina olla, ja eukon te- -temä voi, jonka käytössä ei koskaan kitsastella; sitten ovat yhtä tavallisina omasta maasta saadut perunat ja muut jumikkaat ja o-niasta karjast^ tai metsästä saatu liha jota ^^'ödään paistetttma tai keitettynä, ja omien lehmien maito, jota juodaan vedenkin asemesta, maloin vain haluttaa, kermottuna tai kermomattomana. miten kulloinkin tykkää (makeinta on juuri lehmän tissistä otettuna. Jota asiaa eivät kaupuiikllaiset ^ledä). Ja entä sitteiTkerma? Se on meillä paksumpaa kuin se lutka, jota kaupunkilaiset spavat — puhiunattakaan kan-nu-" kermasta". Jota palkkatyöläinen kämpillä saa. Mainita täytyy myöskin omilta kanoilta saadut tuoreet munat, joita ei vUtsi syödä nun paljon kuin niitä on tarjolla. Entä sitten viljaruuat? Minä pien kova "oot-miilin" syöjä. Velli- Ja puuroaineet täytyy ylipälten ostaa, kuten leipä-jauhot j a sokerinkin, mutta niitäkin kyetään ostamaan niin paljon kuin tarvitaan. Mitä hedelmäruokiin tulee niin ylipälten on emännillä poimittuja marjoja purkeissa keUarien lautaset täynnä (olen huomannut niiden lautasten joskus olevan "notkollaan alasimin suuresta painosta) ja niitä purkkfeja pyöräyttelevät emännät pöydälle hyyin mielellään. Mutta minim persoonallinen makuni ei ole erikoisesti» villimarjain perään, mutta ostettavista hedelmistä en perusta sanoa muuta, niin miellyttävän makuisia kUin monet lajit niLstä ovatkin, kuin e t t ä niitä, ostetaan sikäli kuin halutaan syödä. Mutta pääasia on vielä sanomatta! Boarding plel^ien ja kämppien sakliakahvi huonon kerman kanssa, jota palkkatyöläiset enimmäksi osaksi joutuvat särpimään, saa olla Icaukana suomalaisen farmin emännän pak-stm kerman kanssa tarjoaman kahvin rinnalta. J a mitä keekkiin tulee sellaista keekiä kerma- ja muna-rastingin kanssa ei saa missään muualla työläisten piireissä kuin meidän suomalaisten p^kufarmarien eukot tarjoavat. —• Mitä arvelette Syövätkö , farmarit huonomman ruuan kuin palkkatyöläiset? Joutuvatko plen'farmarit raatamaan enemmän kuin palkkatyöläi* set? Farmarien emännät kyllä joutuvat, yliiMuten, raatamaan enemmän kuin kaupunkilaistyöläisten e-männät. He joutuvat raatamaan yb-t ä paljon, kuin farmien isännätkin — Joka lienee aiva kcmununistieD
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 15, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-01-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300115 |
Description
Title | 1930-01-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Keskiviikkona, tammiksi 15^i>:nä—Wed., Jan, 15 Ho. 12 ^
VAPAUS OtoU ka!U»a«, joltri Massstai» Ja BJirSttyui JaU^iiriaL
fin^"fa(K mwm fiaalib^ VoAets ia Ckaada. faUaifi itSf at SadJmxy, OatMzio.
XlbritM. kaaiuri. kfajakaappa Ja pciao uloaa Ela StrectnO.
;*|MDe< J«okM^ ä«« ffisäfcopi ^JgSaa BaUiän. Etoa Street.
liiai) to M «aatcaierfs -Vspcaa,^/}. &w 69. Sadbuir. Oat'
TCUUSBTOiATt - .
>.tk. J Z ^ S Vt. n,Vt Ja 1 Uc fl4)0. — YUrxaltoiUB Ja SsoaMoa ««kZ ana
»t 1 «k. «(iOk C Xk. tSSO Ja t Uc 1140. '
10,000 tomua suarez^ien taistelulaivojen poistamisen yhddcsi toimin'
tansa pääpyrkimykseksi. ^
Tämä esitys täydellisesti vastaa Englannin amiraliteetin laivasto^
ohjehnan tarpeita, sillä Britannia, joka on rakentanut vnimftifVaffa
laivasto-asemia eri puolille maaitroaa, turvaamaan suuria siirtomaa-omaisuttksiaan,
on havainnut nopeiden pienempien risteilijäin vastaavan
parhaiden imperialistisia etujaan. Sitävastoin on maailman herruudesta
Britanniaa vastaan kamppaileva U. S, A, aikaisemmin kiinnittänyt
päähuomion raskaiden taistelulaivojen rakentamiseen. Eng-flUkan
apäl^aa 'lolmaooesta
99
lännin työväenpuolueen parlapienttimiesten vetoomus suurten taistelu
laivojen hävittämiseksi on siis ensikädessä kohdisteUu YKdysvaJtoja
vastaan. Turhaa on kuvitellaj että esityksen takana olisi mikään **rau-han"
tarkoitus,., sillä lÖjÖÖO tonnin laivan murhakon^istoilla voidaan
yhtä tehokkaasti surmata "vihollisia" kuin suuretmniHa sota-aluksilla.
MacDonald on muuten tehnyt k^kkeoga kootakseen maan "kaiUd
^ä:::^!:^'^^.^.^^ "^Jt^-^l^ voimat" brittiläiseen imperialistiseenrintamaan. MacDonald on pitänyt
• — - neuvotteluja maan johtavien porvarilehtien kanssa siitä tavasta, jolla
julkisuuspropagandaa olisi käytävä konferenssin johdosta. *Työväen"
hallitus ei ole laatinut minkäänlaista %maa ohjelmaa" konferenssia
varten, eikä se siihen pystyisikään, sillä se tässäkin tärkeässä asiassa
ottaa ohjeensa Englannin hallitsevalta juokalta, eikä työväestöltä.
^JK^ ^ iMtaa. — «MStoeroili^aluct tXXO k«ru. UM kaU kenaa. — iaito»lmotuki«t
)Jia«t|^ —• KaoloaaBaatotBkMt tiJ» kota. SO liUmilrw kuioalaBtceba tai taaitioyiinjlii. —
l'Mi4Ut Ja jMW»git»t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-01-15-02