Vapaus, June 21, 1929

              sj^rtj-,*^* --mmi
Jo. 146 — 1Ö29 Perjantaina, kesäkö 21 ptnä^FrL> June 21 Sivu 3
\apauden asiamiehiä, jimottajia ja etenkin osastoja, kehot^etaan suo­altainaan
Uivaansa tainan kuukauden aikana, niin että ne ovat mah.
Idollisimman vahi&a puolivuositilipäätöstä tehdessä. Tämä on tärkeätä
.vöskin sentahden. että Vapaus tanitsee nykyään omaa taloa ja 1^
oneistoa_varten noin 45,000.00 rahaa ja käsiUäoIevat rahat eivät koko-aan
nita Iata summaa täyttämään.
^ ^Vapauden k o n t t o r i ^ luotetaan, että asiakkaamme, nyt kun yhteinen
nkkeemme tarvitsee kaikki käyttövaransa, maksavat tilivelkansa oikealla
U a d a l a i s e l l a rentoudella, jota, etenkin asiamiehet, ovat vieensä koko
Vapauden liikkeen olemassaolon ajan osoltaneel.
Toverillisesti
VAPAUS, Box 6 9 ^ j u d h u r ^ _^
AHAA ~
S U O M E E N
[urssiSDomen Markkaa
Canadan Dollarista
LShetyskulut:
10c lähets^istä alle $20.06, 60c lä-betyksistä
$20.00—$49,99, 80c lär
betyksistä ?&0.00—$79.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
50c jokaiselta seuraavalta alkavalta
jadalta dollarilta.
SäialBBsaBomalähetyksMta ovat lä­hetyskulut
$3.60 lähetykseltä.
Sa<MM>n rabaa oatetean. Kurssi
2.4& sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset «sottf^ella:
VAPAUS,
Box 69, SUDBIHIY. Ont.
Ltnvapiletteja imyydään.
Tiedustakaa pileuiasioita.
Vapaudelle otta-vat rahavälityksiä
istoan myöskin:
vAPmm '
F&RT ARTHm. BRANCH
816 Bay -Street,
Port Arthcr, Ontario
Pakinaa lasten ohjäa-jain
kanssa
TOTEBI STALIXIN P^HE ROUMUXISTISEN INTERKATIOKALEN
TJ»KiN PUBEMIEmsrOSSX
Katsoen siihen että oikeistovaara oi.
^l^inen. kaukien maitten kommunisti­puolueissa,
julkaisemme tässä tov. Sta­linin
puheen Saksan puolueelle. Sak.
Ivaamasta järjestettyynn jookkoon
Kun järjestönnuorten liikkeen, pio­neeri
Jussi Railo ennen liiton perusta­mista
teki valmistavaa työtä .lastdU
toiminnan aikaansaamiseksi, kirjoitti
hän mjn. Työväen - Urheilulehdessä:
san puolueen taistelu oikeistolaisuutta
ja opportunismia vastaan on samalla
meidänkin taisteluamme. Kominternin
osana. Tässä mielessä taistelun oper
tukset oikeistovaaraa vastaan ovat
mielenkiintoiset ja velvoittavat.
Tcim.
Toverit. Kun tov. Molotov täällä
jo esitti NKP Ib) :n edustajiston kan­nan,
on minun enää sanottava vain
muutama sana. Aion kosketella kol­mea
kes'£ustelussa esiin tullutta ky^y*
mystä, niitäkin vain pikimältään. N i ­mittäin:
kysymjrstä kapitalistisesta va­kaantumisesta,
ky;ym3rstä proletariaa»
tin -luokkataisteluista horjuvan va­kaantumisen
yhteydessä j a kysymystä
Saksan" kommunistipuoliipesta.
Ikävällä täytyy minun todeta, että
toveri Humbert-Droz ja toveri Serra
— moleimnat — ovat kaikissa näissä
kolmessa kysymyksessä vajonneet ar­kailevan
opportunismin suohon. Totta
Kun tulokkaita on ihnoittautunut Humbert-Droz on lausunut aja-muodostetaan
pojista järjestöpoika-i**^"^* ^y™^^"
joukkue ja tytöistä järjestötyttöjouk- ^^^^ tarkoitankin hänen
[VAPAUS MONmEAL BRANCH
1196 St. Äintoine St.,
Montreal, Que.
A.T. iNlLL,
IST Broadvievv Ä\ve.. Toronto, Ont.
AARO mviNEN,
Kirklanä I^ake. Ont.
JOHN mom,
South PoTTCupine, Ont.
CHARLES m AP AN EN,
Osuuskauppa, ITimmins, Ont.
DAVm HELIN,
bri paikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
W-» <äo realizefhat this does put
hssary ibtrrden an the different
tnits, %uut the emnrades must als«
lonsider fhat a sefonvention period,
[uch as aiiis, IB -nat' a permanent
lituation and has l o be carried
firoQ£^ W5t1fi TBsä iLeninist ener-tetic
wark Hie heasne members of
lis dislxiät mmst &e able to meet
Ihe sitataiisn i n a manner that is
[eqnired «f a i«al bolshevik move-nent
ia-any period ©f necessity.
The tmits must aaxange enter-jinmente,
sppeäl to Party units,
Itilize eveary raeaxm hj which funds
lan be g^exed. The D E C being
lenniless ÖJÄ units nmst finance
beir own delegates ±o ihe District
(lonVention. In addition to this the
»nventlon ^ drive quota must he
Slled.
The DEC is eonfident that the
lits live up to th© reqnarements
a manner that refleets the League
»ogan of "Clarity and Action."
[herefore the DEC, under instruc-ion
from the NEC, charges the
fnits with the following tasks:
Coramenceraent of an intense
ampai£:n to raise funds to fill
ational convention quota by ar-anging
entertainments, soliciting
^sistance from ssnnpathetic organ-
Jtions, etc; firiancing delegates
kue. Joukkueen jäsenmäärä .ei saa
nousta yli 25. —" sekä edelleen "Jouk­kue
keskuudestaan valitsee itse jouk-kueairueen,
joka toimittaa joukkueoh-jaajan
osoittamia yjn. tehtäviä ja 10-
henkisen joukkuevartioston — jonka
jäsenet vaihtuvat kuukauden kulut­tua."
Nämä muodot olivat alussa käy­tännössä,
mutta vuosien varrella " ja
kansalaiS:odan aikaansaaman tcömi-henkilöiden
vaihtumisen vuoksi asia
pikkuhfljaa unohtuL Niinpä e! vii­mevuosina
moni ohjaaja edes (At ollut
tietoinen tuollaisten "piirustusten" ole-massaolastakaim.
Vastaavasti asian unohtumisen
kanssa ollaan jouduttu siihen, että
väriinkin kesäretket ovat tulleet lii­kehtimiseen
-nähden epäkäytännölli­siisi.
Ajatellappa satajäsenistä osas­toa
TetkeTIä ohjaajan kulkiessa, edellä
ja tuon suuren lauman vaeltaessa
kadut ja kujat täyttävän inaassana
jäljessä. — Kuva, joka ei ole ollut
harvinainen enempää pääktrapungissa
kuin maaseudullakaan.
puolen kapitalismin mätanemistä toi­sissa
ma*.rsa. Onko tämä Leninin VSJ-te
oikea? Ja jos se aa oikea. nUn ei­kö
o3a jelvää. että kapitalismin va
kaantumlnen ei voi olla muuta kuir
mätää?
Viimein, muutama ama erättä kal­kille
tuimetuista tosiasioista. MeiUä
on.^ellal£ia tosiasioita kuin imperialis­tisten
ryhmien kiukkuiset ottelut tava-ndn
mecekkimarkHnöista, i»äomlen
vientimarkkinoista. MeiUä on sellai­sia
tosiasioita kiiln sotavarustusten
hirvittävä kasvu kapitalistisissa mals,-
sa, uusien sotalUttoJen solmlamlnen
ja Ihneinen valmistuminen uusiin Im­perialistisiin
sotiin. Meillä on sellaisia
tosiasioita kuin rlstlrUtojen kärjisty­minen
imperialismin kahden jättiläi­sen.
Yhdysvaltojen ja Englannin vä­lillä,
jotka yrittävät vetää vaikutus.
pih-Unsä kaikki muut valtiot. MeUIä orj
viimein sellaisia tosiasioita kuin SS-SR:
n olemassaolo. SSSR UI kasvu ja
holsheviikkieDi kumouksellisen käy- men. järjestelmällisesti unohtavat ve-tännön
alalta.
Samaa on sanottava t. Snrasta. Hän
B&a ei hyväksy sitä. että Saksan kom­munistit
taistelussa sulunalalsten me.
tallityölälsten järjestämisen puolesta
astuivat ammatUUsten iärjiestöjen
puitteiden yli ja horjuttivat noita
puitteita. Hän näkee tässä Profln-temin
IV Srongressin päätöksiex rik­komista.
Hän uskottelee, että Profln-tem
kehotti kommunisteja tekemät
työtä ainoastaan Emmatlilisten jär­jestöjen
sisällä. Pelkiää lorua, toverit.
Profintern el antanut mitään sellai;ta
kehotusta. Näin Vul^u^lnen merkitsee
toffgxntaUsaan VI kongressin päätSk-siih
^iommunistisen Internatlohaalen
tämän tärkeän teesin.
Mitä pitää tehdä, kun sen sijaan
että kaikin puolin lujltettaisUn rau­taista
kuria puolueen sisällä meillä on
Saksan kompuolueessa hirvittäviä to­siasioita
iUtä. että sekä oikeistolai­set
että osaksi myös eräät suopeat sie-kalleniatta
rikkovat kaiken kiuin?
Volgaanko tällaista asiaintilaa nyt e-nää
sietää?
Mitä pitää tehdä, kun sen sijaan
että alemmat puolue-elimet, fraktsiot
ammatilli-lssa järjestöissä ja puolue-kompuolueen
tuomitsemista proletarl- lehdet ehdottomasti alistuisivat johta-aatin
luokkataistelujen passiiviseksi
katselijaksi. Näin puhuminen merkit­see
sitä. että haudataan aate kompuo-lueen
johtavasta ajasta työväenlllk-keessä.
Sa':{san kommunistien ansio
x-an puoluekeskuksen päätöksiin, meillä
on Saksan kompuolueessa hirx-lttäviä
tosiasioita siitä, kuinka tätä Komin-ternin
VI kongresiin päätöstä karke-astr
rikotaan oikeistolaisten Ja myös
on juhri se. että he eivät antaneet lo- eräiden suopeiden puolelta? Voldaankc
ruilun "ammatillisista puitteista" pe­lottaa
itseään, vaan astuivat näiden
puitteiden yU. järjestivät järjestymät­tömiä
taisteluun vastoin ammatillisten
byrokraattien tahtoa. Mahdollista, et­tä
he tässä tekivät eräitä pienempiä
virheitä. Mutta uu;l asia el milloin­kaan
suju ihnan virheitä. Siitaketta
kaikilla aloilla, sekä taloudellisella et­tä
kulttuurlseUa ja poliittiseUa alalla
— SSSRrn, jonka pelkkä olemassaolo,
kasvusta enää puhumattakaan jo hor-
Moisen laumaretkeilyn hankaluuden
oivaltaa jokainen. Puhumattakaan
nykyajan vilkkaan liikenteen tuotta-irfia
'Jnmicäluuksia, on sUlä monia puh­taasti
kasvatuksellisiakin heikkouksia;
ohjaaja ei voi laumaa haHita; lapset
tuntevat itsensä liian luotettaviksi voi­dessaan
piiloutua suuren joukon kes­kelle
jne. Sitäpaitsi ei sellaisen jou­kon
opettamisesta tule Jceirassaätt^Ldi^ehi kehittyessä. Tämä el ole ollen-periaatteelllsta
puhettaan K I : n Tpkrn
poliittisen sihteeristön istunnossa, jos­sa
harkittiin kysymystä oikeistolaisis­ta
jä, niille suopeista Saksan kpmpuo-lueesssL
Ajattelen, että juuri tuo puhe
on sen kaiman aatteellisena perustana
jonka puhemiehistön vähemmistö >in
tuossa istunnossa ottanut. Senvuoksi
ajattelen, että ei voi vaikenemalla s i ­vuuttaa
tov. Humbeit-Droz*n pierlaatr
teellistä puhetta-poliittisen sihteeris­tön
kokouksessa.
Sanoin, että tt. Humbert-Droz ja
Serra ovat vajonneet arkailevan op­portunismin
suohon. Mitä se mer- i
kitsee? Se merkitse sitä. että paitsi
avointa opportunismia, on olemassa
vielä salattua opportunismia, joka pel­kää
näyttää todelhsta naamaansa. Qi-tä
nimenomaan on olkelstoukloonia
kohtaan suopeiden opportunismi.^Suo­peus
on arkailevaa opportimlsmia.
Minun täytyy, toistan vielä, ikävällä
todeta, että -mDlemmat tövetlmme ovat
vajonneet arkailevan opportunismin
sUohon.
Sallinette, että osoitan •sen muuta­milla
to^csibilla.
1. Kysymys kapitalistisesta ;
•vakaantoxnise^ J
Komintern lähtee siitä, että nykyä-1
nen kaisQsilismin vakascntumlnen cn;
ohimenevää, heikkoa, hoifjuvaa, mät£ä'
vakaantaniista,. joka tutee yhä horju­vammaksi
kapitalistisen kriisin edel­tään.
Tästä johtuu, että asisan on nyt
•uuäelleen. 12 vuotta mainitun kirjoi­tuksen
jälkeen, syytä puuttua.
Järjestönuorten käsikirjassa on mai-nitim
Jussi Railon ehdotuksen pohjalla
esitetty tarkoitukseen sopiva järjeste-lyraiioto,
joka merldtse "laumatoimta-nasta"
pois siirtymistä. Käsikirjassa
Törn. ehdotetaan, että retkillä järjes- sUnä hän suorastaan käeltää vakaan.
kaan liäiärildassa sen Eleensä tunne­tun
tosiasian kanssa, eitä kapitalistia
nen tekniikka ja järkiperäistyttäminsu
edistyvät. Enemmänkin, nimenomaan
tämän eflistymisen pcihjalla kehittyy
vakaantumisen sisäinen mädännälsyys
ja kestämättömyys. Mi£:ta mitä sane­li
meille tov. Humberife^Droz puhffis-juttaa
ja rappeuttaa maailmankaplta-llsmin
perusteita. Kuinka voivat marx­ilaiset,
leniniläiset, kommunistit kai­ken
tämän jälkeen vielä väittää, että
kapitalistinen vakaantuminen el Ole
horjuvaa ja mätää, että sitä el horju­ta
Itse asiain kulku vuosi vuodelta
päivä päivältä?
Älyääkö tov. Humbert-Droz. ja hä­nen
perässään myöskin tov. Serra
minkälaiseen suohon he ovat vajoa­massa?
Tämän virheen yhteydessä ovat tt.
Humbert-Droz'n ja Serran muut vir­heet.
2. Kysymys proletariaatin luokka-taistelolsta
Yhtä virheellinen on tov. Humbert-
DTaz'n kanta kysymyksessä proletarl»
aalln luokkataisteluista kapitalistisissa
maissa, niiden luonteesta, niiden mer­kityksestä.
Tov. Huml)ert-Droz*n pu­heesta
poliittisessa sihteeristönsä 0:1
teTitävä se johSropäätös, että työväen­luokan
taisteluilla, sen spontaaneilla
otteluilla ]ftai?italisteja vastaan on
pohjaltaan vain puolustava luonne, tä­män
taistelun johtaminen kompuolu-eiden
puolelta on käypä vatn olevien
reformististen ammatillisten järjestö­jen
puitteissa. Onko tämä "Oikein? Ei,
el ole oikein. Tämän väittäminen mer­kitsee
laahustamista tapahtumien
hännässä. Tov. Hurabert-T)roz unoh­taa,
että työväenluokan taiistelu käy
nyt horjuvan vakaantumisen ^pohjalla
että työväenluokan taistelut'ovat u-seln
luonteeltaan vastaiskuja^ vasta­hyökkäyksiä
ja suoranaisia hyökkäyk­siä
kapitalistien kimppuun. Tov* Hum­bert-
Droz ei näe mitään uutta työ-väenluokan
taisteluissa viime aifoin.i
Hän ei "riäe sellaisia tosiasioita kuin
tisissa ammatillisissa järjestöissä, jo
nämä järjestöt vain ovat joukkojär-jestöjä,
slttä el ollenkaan seuraa että
meidän pitäisi rajottaa joukkotyömme
työhön reformistisissa ammatillisissa
tällaista asiantilaa pitemmälle sietää?
Te tunnette päiisyehdot Kominter­niin,
jotka II kongressissa vahvistet­tiin.
Puhun 21 ehdosta. Näiden eh­tojen
ensi pylcälässä sanotaan, että
säännöllisesti ilmestyvä ja tllapätaen
lehdistö ja kaikki puolueen kustanta­mat
on täydelleen alistettava puolaecl}
Keskuskomitean alaisiksi, riippumatta
siltä, onko puolue ko'^onaisuudcssaan
julkinen vtjl salainen". Te tiedätte, et.
tä oikeistoryhmällä on hallussaan kak­si
sanomalehteä. Te tiedätte, että nä­mä
lehdet eivät tahdo Ituulla puhutta-järjestöissä,
että meidän pitäisi alls- vankaan mistään alistumisesta Sak-tua
näiden - järjestöjen normleri ja san kompuolueen Keskuskomitean a-vaatimulBlen
orjiksi. Jos reformisti- laisiksi. Kysytään, voidaanko kauem-nen
johto kasvaa yhteen kapitalismin min sietää tällaista holtittomuutta?
kanssa (Katso K I : n VI kongressin ja 21 ehdon pykälässä 12 puhutaan s l i -
Proflntemln IV kongi-cssin päätök- «ft, että puolueen pitää "järjestyi
siä), mutta työväenluokka käy talstc- inahdolllsln-iman keskitetysti", cttii
!ua kapitalismia vastaan, niin voidaan- sUnä pitää "vaUlta rautainen kuri, io-kohan
välttää, että kompuolueen joh- ka lähentelee sotilasknria". Te tiedätte,
taman työväenluokan taistelu voi käy- että oikeistolaiset" Saksan kompuolu-dä
Ilman jon-jurlalsta ammatillisten eessa eivät tahdo tunnustaa rautaista
järjestöjen irefoi-mlstisten puitteiden
rikkomista? Selvä asla, että näin ei
voida .väittää opportunismiin vajoa­matta.
Senvuoksi on hyvin ajateltavis­sa
sellainen tilanne, jolloin voi käydä
välttämättömäksi työväenluokan rin­nakkaisten
joukkojärjestöjen luominen
vastoin kapltallstpllle Itsensä myynei­den
ammatillisten pomojen tahtoa.
Meillä on jo tällainen tilanne Ameri­kassa.
Hyvin mahdollista että tähän,
menevät asiat myöskin Saksassa. ^
3. Kysymys Saksan konmiunlstl-puoInccGta
Kysymys on siltä toverit, onko Sak­san
kommunistinen puolue oleva jär­jestetty
ja tIivLs puolue, jossa vallitsee
rautainen .sisäinen kuri, vai eikö ole.
EI ole kysymys ainoastaan oikeistolai­sista
ja niille suopeista, vaan kysymys
on Saksan kommunistipuolueen ole­massaolosta.
Saksan kompuolue on o-lemassa.
Mutta Saksan kompuolirccn
rinnalla ja sIsäTlä on Ttaksl voimaa
jotka rappeuttavat puoluetta sisältä ja
uhkaavat sen olemassaoloa. Nfttnä
voimat ovat ensiksikin oikeistolaisten
iThmä, joka järjestelee kompuolu­een
sisälle uutta antilenlnllälstä puo­luetta
omine keskuksineen, omine aht
ner kannattajineen ja päU'ästä päi­vään
rikkoo puolueen Kurla. Tolsessi
tönuoret jaetaan 25 jäseräsiin jouk-kueBiin,
joissa isommat ja. pienem-mätj
sekä tytöt ja pojat -voivat olla
erillään, jos niin halutaan. Joukku-,
etta johtaa ohjaaja.
Kukin joukkue jaetaan, vielä 3 osaan^,
S jäsenisim vartioihin, joidem johtaja­na
toiniii -varttuneempi järjestönuori.
T ^ ä suunnitelma, joka "kuten sar
nottu. perustuu jo ennen liiton pe­rustamista
tehtyihin "piirastuksiln". tettä pitää «oikeana? E l , ei voida. B
merldtsee sitä, että retkillä oltaessa voida, sUlä V I kongressi väittää ^jotain
saan TpkTh pÖlUttisessa^^lhteeristaesä • Tshekkoslovakiassa, Sak-sassa.
proletaaristen voimien valtava
mobilisointi Saksassa taisteluissa me­tallityöväen
sulkua vastaan jne. Jne.
Mitä nämä ja naiden tapaiset tosi­asiat
osoittavat, minkä merkkejä, ne
tumlsen horjuvaisuuden ^a kestämät-tölnyyden.
Hän sanoo pdheessaan suo­raan,
etöL "VI kongressä toslaslalliseE-a
.tuomitsi yleisen epäselvän määiS-telmän
-r-. mätä, horjuva jnev vakaan­tuminen",
llän sanoo suoraan, että VI
kongressin tunnetussa teesissä kol­mannesta-
valheesta ei ole sanaakaan
vakaantunäsen horjuvamiuuesta. Voi­daanko,
tätä t. Humbert-T)roz'n väl-ohjaaja
Voi alaistensa vartiojöhtaJieK
avulla hallita koko joukon, ohjata
kunkin pikkuryhmän liikehtimistä,
antaa jokaiselle tasapuolisesti tehtäviä
ja askartelua, pitää jatkuvasti joUKKOa
koossa ja lisäksi varata itselleen sen-
'erran omaa aikaa, että ehtii summi-telia
miten retken päätekohdassa le­vähdetään,
leikitään jne
Uutta järjestelymuotoa ei kuiten­kaan
saada Jcylmällä toimikunnan
päätöksellä käs^täntöön.
Päinvastoin se vaatii valmistavaa
työtä, suunnltelmanmukaisuutta ja'
johdonmuaisuutta.
Ensinnäkin on jokaisen ohjaajan
perehdyttävä tähän työmuotoon ja
keskusteltava siltä toisten ohjaajien
kanssa. Toiseksi on harkittava, miten
on sopivinta järjestää vartioiden ko­koonpano,
kenestä vartionjohtaja, mil­laisia
tehtäviä kullekin vartiolle antaa
aivan lÄinrastalsta kuin mitä tov.
Humbert-Droe puheessaan tolkuttaa.
Kappaleessa kolmannesta valheesta
sanoo VI kongressi suoraan, .että "tä-riiä
valhe (kolmas valhe) -rte väistä­mättömästi
kapitalistisen yakaantumi-sen
ristiriitojen jatkuvan kehityksen
kautta kapitalistisen ' vakaantumisen
jatkavaan häiriintyntisaen ja kapita­lismin
yleisen pman jyrkkään'terävöi-
Lodzin -yleislakko, taloudelliset lakot suopeiden ryhmä, joka horjahtelull-työolojen
parantanösen puolesta laan vahvistaa oikeistolaisten ryhmää:
En ryhdy todistelemaan sltp.ett^ oi-keistolaisten
ryhmä Irtaantuu Ienlui>
mistä ja käy kiukkuista taistelua Ko­minterniä
vastaan. Se on Jo ajat sit­ten
todistettu. En myöskään ryhdy to­distelemaan,
että suopeiden ryhmä
ovat? Ne ovat merkkejä siltä, että rikkoo VI kongressin tunnettua pää-kapltallstjsten
maiden.-aumenlssa ovat törtä järjestelmällisestä talsteiusti
jne..
Vartioiden johtajiksi aikoville ön
the District Convention on basis luonnomsesti asetettava erinäisiä vaa.
one delegate to five paid-up
kembers; commeiicement of con-tntion
discussion on hasis of poli-cal
resolution to the" November
fenom of the Y C L , published in
|e Jannary. Young Worker, politic-and
organizaticmal letters of the
|CI to the 5th League Convention
f d the NEC resolution on the
umintem Letters to the Party
lonvMitfon (these have been sent
f the NEC to ali units); imme-jate
reporting to th© NEC on
lork accomplished in convention
repdrations. To fill these duties
fery Y C L ' e r must be put to work.
[Confident of th© whole-hearted
id energotic reponse of the entire
Istrict membership to enable the
C L to hold its National Conven-pn
in the most successful and ef-pient
manner, aiso to have sue-psful
District Convention.
Communist greetings,
M. POHJANSALO,
Hstrict Organizer for the DEC.
timuksia, joista välttämättömät ovat
ainakin se, että asianomainen on kuu­lunut
vähintäin 6 kk. mieluimmin
vuosi osastoon, että levittää sään­nöllisesti
järjestönuorten lehteä jne.
Vartioilla voi olla myös omat nimen
sä. lippunsa jne., mutta niistä seu-reavassa-
N. KaveniuB (Liekissä).
Leivän hinnan kontrolli
Neuvostoliitossa
Kacsankomisaarien nenvosta aaUmat
määräyksiä, asäassa
MOSKOVA, kesäfc .19. —, Neuvos­toliiton
kansankomisaarien neuvosto
on kehoittanut kauppakomisariaattia
ylläpitämään nykyisiä leivän hinto­ja
w. 1923—30 elonkorjuu-aikana. Sa­malla
jaatettiin pitää voimassa ny­kyiseen
korttijärjestelmään perustuva
leivänjakcsysteemL Täten estetään'
feaikanlainen yksityinen keinottelu e-lintarpeilla-tismaiseen",
Kuulette: "vakaantumisen \atkuVaan
häiriintymiseen". Mitä tämä merkit­see?
Tämä merkitsee, että vakaantu-mlnen
on jo nyt horjuva ja epävarma,
että se.kolmannen vaiheen oloissa tu­lee
yhä horjuvammaksi. Mutta tov
Humbert-Droz suvaitsee pilkkailla
kalkkia niitä, myöskin Saksan kom-puoluetta,
jotka puhuvat vakaantumi­sen!
horjuvaisuudesta ja mädännälsyy-desta,
jotka lausuvat, että työväen­luokan
nykyinen taistelu kalvaa maa­perää
kapitalistiselta vakaantumiselta
jä rappeuttaa sitä. Mistä tov. Hum­bert-
Droz siis tekee pilaa: Selvä asla.
hän tekee pilaa VI kongressin päätök­sistä..
Käy sil* hiin. että kun Humbert-
Droz on puolustavinaan VI kongressin
päätöksiä, hän tosiasiassa revisio! näi­tä
jMiätöksla, luisuen siten opportunis­tiseen
käsl^kseeh. vakaantumisesta.
Näin on asianlaita kysymyksen
muodolliselta kannalta. Siirtykäämme
nyt käsittelemään kysymystä oleelU-seltsj.
puoleltaan. Jos nykyistä vakaan-kypsymässa
työväenliikkeen : uuden
kumouksellisen nousun edellytykset.
Tämä Juurt on se uusi. Jota tt. Hum­bert-
Droz ja Serra eiv&t nael, eivät
huomaa. Ja Jota yleensä eivät milloin­kaan
huomaa ne toverit. Jotka ovat
tottuneet katsomaan taaksepäin, eivät
eteenpäin. Ja mi ta mendtsee katso­minen
taapäln, eikä eteenpäin? .Se
merkitsee laahustamista tapausten pe­rässä,
^ t S että el nähdä uutta JaT että
tullaan yllätetyiksi. Se merkitsee kiel­täytymistä
kommunististen puolueiden
Johtavasta osasta työväenliikkeessä.
Juuri tämän takia Joutui Saksan kom­puolueen
Johto pulaan vallankumouk­sen
aikana v. 1023. Siksipä sen. Joka
ei tahdo toistaa v:n 1923 virheitä,
sen on herätettävä kommunistien a-jatus
ja kutsuttava heitä eteenpäin,
sen on valmennettava Joukkoja lähes­tyviin
taisteluihin, sen on ryhdyttävä
kalkkiin toUnenpItelsUn. jolta kommu­nistiset
puolueet eivät jälsi tapahtu­mista
jälelle Ja että työväenluokkaa ei
yllätettäisi.
On perin omituista että tt. Hum­bert-
Droz Ja Serra unohtavat tämän,
Ruhrin taistelujen aikana totesivat
Saksan kommunistit sen tosiasian, et­tä
/Järjestymättömät työläiset oUvat
kunioukseUlsempia kuin ahimatilJIscsti
järjestyneet työläiset. Tämä taa t
Humbert-Droz'n kiukustumaan Ja h äP
väittää, että niin .el voinut olla. Omi­tuista!
Miksei voinut! . Ruhrilla on
työläisiä miljoonan paikkeille. Niistä,
on ammatillisesti järjestynyt pari sa­taa
tuhatta. Ammatillisia Järjestöjä
Johtavat reformistiset bjo-okraatit. Jol­ta
kalkki langat sitovat kapitalistien
luokkaan, Mitä ihmeellistä siinä on
Jos Järjestymättömät työläiset olivat
kumouksellisempia kuin järjestyneet?
suopeutta vattaan. Sekin on Jo ajat
sitten todistettu. Nyt on ky.symy« siltä
että tuollaista asiaintilaa Saksan kom­munistipuolueessa
ei voida kauemmin
sietää. Kysymys on siltä, että ei voi-da
sietää sellaista "Järjestystä", Jolloin
oikeistolaiset myrkyttävät ilman sosia­lidemokraattisella
aatteellisella roi­nalla
ja Järjestelmällisesti rikkovat
puoluekurin ensimäistä perusteita. Ja
suopeat valavat vettä oikeistolaisten
myllyyn, — tämä merkltsse astumis­ta
Kominterniä vastaan ja leninismin
alkeellisimpien vaatimusten rikkomista.
On syntynyt samanlainen (jollei pa­hempi)
tilanne, kuto NKPrssä viimei­sessä
talsteluvalheessa trotskilaisuut­ta
vastaan. Jolloin puolueen Ja Ko-mlntemln
oli pakko ajaa pois riveis­tään
trotskllaLset. Tfimän näkevät nyt
eivätkä muutakaan kuria, paitsi oman
ryhmäkurinsa. Kysytään, voidaanko
^aucnimln sietää tällaista holtitto­muutta?
Vai sanotteko kenties, v t v a Komin­ternin
II kongressissa h5'\'äksytyt eh­dot
eivät olo velvoittavia oikeistolle?
Tt. Humbert-Droz ja Serra kUrku-.
vat täällä luulotelluista Komlntemfn
päätöksien rikkojista. Nyt on meillä
oikeistolaisissa todellisia (eikä luulo­teltuja)
Kommunistisen Internatio-naalen
perusteiden rikkojia. Miksi he
kuitenkin valkenevat? Senkö vuoksi
että sanallisesti muka puolusteUessaan
Kominternin päätöltsiä he tahtovat
vaivihkaa puolustaa oikeistolaisia ja
revlslolda näitä päätöksiä?
Erittäin kiintoisa on tov. Serran
lausunto. Hän vakuuttaa Ja vahnoc
vastustavansa oikeistolaisia, vastusta­vansa
suopeita • jne. Mutta millaisen
johtopäätöksen hän tästä tekee? Luu­letteko
hänen päättelevän: taistelu oi­keistolaisia
Ja suopeita vastaan? Ei
ElnnepähikäänI Hän tekee tästä «en
perin omituisen päätelmän, että Sak­san
kompuohteen K.K: n nykyinen po-litbyro
pitää reorgahisolda. Ajatelkaa,
pa hieman: Saksan kompuolueen
K K : n Politbyro käy päättävästi taLs
telua olkelstovaaraa Ja suopeiden hor-
Juntaa vastaan; t. Serra on taistelun
kannalla oikeistolaisia Ja suopeita
vastaan: sentahden tov.. Serra ehdot­taa
että el koskettaisi oikeistolaisiin
eikä suopeisiin, että helkennettälsllo
taistelua oikeistolaisia Ja suopeita vas­taan
Ja muutettaisiin Saksan K P :n
K K : n Polltbyron kokoonpanoa suopei­den
hengessä. Ja tätä sanotaan "Joh-ryhmänä
eli ftaktskm» Ja että he el>
T&t ole vielS yhtään kertaa rikkoneet
tai J&ttaneet täyttämättä NKP:n
KK:n pBBtfilrsifl. Minä r=:::^tin pu-heessanl.
etta jos ^oikeistolaiset slir-tyvät
ryhmfitaistelun kannalle ja al­kavat
xlkkoa NKP:n B:K:n päätök­siä,
niin heidän suhteen menetellään
samoin knin meneteltiin trotskilaisten
v. 1927. Onko kai selvä. Eiköhän tämän
jälkeen ole tuhmaa vedota minun~ pu­heeseeni
azgtimenttisa oikeistolaisten
hyväksi Sateussa. Jossa oikeistolaiset
io ovat eUrtyneci tyhmätaisteluun Ja
järjestelmällisesti • rikkovat Saksan
KP:n KK:n psatöknifi, taikka argu-menttlQa
suopeiden hyväksi Saksassa,
Jossa he eivät vielä ole katkaisseet ei­vätkä
näköjään tahdokaan katkaisti
välejään oikeiston ryhmän kanssa?
Ajattelen, että ei voi enää kuvitella
mitään tuhmempaa kuin tuollainen
vetoamhoen on. Ainoastaan ne Ihmi­set,
Jotka ovat sanoutuneet Irti dia.
]^irtitv«i|5»i.^ eivät voi ymmärtää sitä
syvää eroa. mikä on NKP:n oikeisto­laisten
aseman Ja Saksan KP:n oi­keistolaisten
aseman välillä.
EdeDeen. Uelllä SSSR:ssä el ole so­sialidemokratiaa
Järjestettynä ja vah­vana
voimana. Joka voisi muonittaa
Ja kannustaa oikelstovaaraa NKP:s5ä.
^kya-^^n sitävastoin on kompuoluen
ohella voinutkas Ja aika lujaksi Jär­jestynyt
sosdem puolue, joka muonit­taa
olkelstoukloonia Saksan kompuolu­eessa
Ja objektiivisesti muuttaa sen
aslolmistokseen. Eikö ole selvä, että
ainoastaan sokeat eivät kykene huo^.
maamaan tilanteen syvää eroa SSSR:-
ssä Ja Saksassa?
VIimeto vielä eräs seikka. Meidän
puolueemme ,on kasvanut Ja lujittu­nut
kiukkuisissa taisteluissa menshe-viikkeja
vastaan, vielä niin että näll-la
taisteluilla heitft vastaan olt muuta­man
vuoden ajan suorastaan kansa-lai^
odan muoto. Älkää unohfhko, et­tä
me bolshevUklt kukistimme loka­kuussa
menshevllklt Ja eserrät vasta-
I vallankumouksellisen Iinperlallstlsen
porvariston vasempana siipenä. Tämä
m.m. «ellttaä sen. että missään, yhdes.
säkään kompuolueessa koko maaiUnas-sa
eivät tradltsiot aVolnta opportunis­mia
vastaan ole niin voimakkaat kuin
NKP:ssa- RUttää kun muistutan mle-
Uln Moskovan Järjestön, erikoisesti^
Moskovan komitean. Jossa esiintyi Jon­kinlaisia
suopeamlellsia horjahteluja,
rilttaa kun muistutan mieliin sen, et­tä
puolueemme työläis jäsenet Mosko­vassa
parissa kuukaudessa ojensivat
Moskovan komitean linjan, — näiden
seikkojen mieliin muistuttaminen riit­tää
antamaan käsityksen sUtä, kuin­ka
valivat mel^n puolueessa ovat
tradltsiot avolnU opportunismia vas­taan.
Voidaanko samaa sanoa Saksajs
kompuolucesta? Luultavasti olette kans­sani
yhtä mieltä siinä, että samaa eJ
Ikävä kyllä voida Saksan puolueesta
sanoai Enemmänkin, me emme voi
kieltää sitä, että Saksan puolue el vie­lä
ole läheskään vapautunut sosiali.
demokraattlislsta traditaloista. Jotka
muoniuavat oikelstovaaraa SalasaD
B3*:6sS. .
topäätökseksl"! Tov. Serra suonee ml.
nulle anteeksi, kun sanon tässä sukol-lematta,
että hänen kantansa tässä
kalkki Tätä eivät näe taikka eivät ole
kysymyksessä muistuttaa minulle maa­seudun
asianajajan kantaa tämän y-rlttäecsä
esittää valkoista mustaksi Ja
mustaa valkoiseksi.
Tov. SeiTa kehottaa reorganisof-maan
Polltbyron, s.o. poistamaan sii­tä
joltakin ja ottamaan siihen toisia,
vaihtamaan toisiin. Miksi tov. Serra
el sano avoimesti Ja suoraan, ketä
siihen on pantava? (Serra: "Niitä Jol­ta
Kominternin VI kongressi tahtoi".)
Mutta VI kongressi ei ollenkaan eh-dottanut
suopeiden hyvittämistä. Päin­vastoin,
se velvoitti meidät käymään
Järjestelmällistä taistelua suopeutta
vastaan. Ja nimenomaan sentahden,
että suopeat eivät ole tätä velvollisuut­ta
täyttäneet, juuri sentahden on
meillä K l : n Tpk:n puhemiehistön
päätös oikeistolaisista ja suopeista lo-tumista
ei voida sanoa horjuvaksi. ej<
mädäksi eikä epävarmaksi, niin mii- j Olisiko edes voinut muutoin oUäi^ian?
laista ,se sitJten on? .Jää Jälelle vain; Voisin kertoa teille Venäjän^ kumougl
yksi mahdollisuus, se että vakaantumi-j liikkeen historiasta vieläkin "ihmeel-neri
myöhnetään vankaksi ja ainakin .Usempia" tosiasioita. Meillä on useL£
lujittuvaksi v;^aantumis«ksi Mut.jollut niin, että Joukot ovat olleet k u ­ta
jos ptercra^; tekemisissä kapitalismin j n«)uksellisempia kuin heidän heräät'j
iujlttu^äii'Vakaantumisen kanssa, niin < kommunistiset johtajansa. Tämän tie-mitähän
siinä tapauksessa on niin j tävät hyvin kaikki Venäjän bolshevl-kutsuttu
kärjistyvä ja sjrventyvä maar: kit- Tämä nimenomaan oU lähtökohl
flttiimlrgpjfaJigp^ip fcriisl? TafrJih^Ti olc
selvä asia, että tov. Huml>ert-Droz on
sotkeutunut omiin ristiriitoihinsa?
Edelleen. Lenin lausui, että kapita-tana
Leninillä silloin kun hän sanoi
että ei saa ainoastaan opettaa Joukko.
näkevinään tt. Humbert-Dr<w Ja Serra
Sitä pahempi heille. Se merkitsee, et­tä
he. nämä toverit, ovat" valmiit tu­kemaan
sekä oikeistolaisia .että suopei­ta,
vaikka Saksan kompuolue sitten
täydellisesti rappeutiiteikin,
EsUntyessään oikeistolaisten erotta­mista
vastaan tt. Humbert-Droz ja
Serra vetoavat VI kongressin tunnet­tuun
päätökseen, että olkeistoukloo-nit
pitää voittaa aatteellisella taiste­lulla.
Se ön aivan oikein. Mutta nä­mä
toverit unohtavat, että VI kongres­sin
^tökaet eivät -oUenkaan rajoita
kommunististen puolueiden taistelua
oikelstovaaraa vastaan yksistään aat­teellisiin
toimenpiteisiin. Eivät ollen­kaan!
Puhuessaan aatteellisen taiste­lun
otteista leniniläiseltä linjalta poik­keamisia
vastaan Jäusuu K I : n VI
kongressi tov. Buharinin selostuksen
johdosta samalla että "Tämä ci suin­kaan
sulje pois, vaan päinvastoin edeL
lyttää lantaisen knrfa kaikin pnoUn
tajittamisfa pnolaeiden tisällä, vähem­mistön
ehdotonta aUstomLsta enem­mistön
jÄätökeUn, alempien puolue- ,
elimien. Ja myön muiden puoluejärjes- \ talstelumetoodeista oikelstoaineksia
jen (fraktsiot parlahientel«a, fraktil-j vastaan. Kuten tunnettua, väithi ml-ot
ammatUUfilssa järjestöissä, lehdls-1 nä puheetsanl. että taistelun kehityk-tö
jne) ehdotonta allsttunlsla jehta-Een tässä valhcsca oikelstovaaraa vas-kakuun
6 pltä 1928. Tov, Serra aikoo
ottaa itselleen VI kongressin päätök­sien
tulkinnan yksinoikeuden. Tällais­ta
tov. Serraii vaatimusta ei missään
tapauksessa voida pitää perusteltuna
VI kongressin päätöicslen tulkitsijana
on Kominternin T*pk Ja sen puhemle-histö.
Näen että tov. Serra ei hyväksy
Tpk:n puhemiehistön päätöstä mar­raskuun
6 pltä, vaikka hän ei ole sitä
suoraan sanonut. Sitä pahempi hä­nelle.
«ntä mUIalnen on johtopäätös? Joh­topäätös
on vain yksi: tt.. Humbert-
DrOz'n ja Serran Icanta kysymykses­sä
Saksan kompuolueesta on arkaile.
^T:n~ aSvokaattimalsen oikeistolaisten
puoliistelun kanta Saksan KP:tä J^
Kominterniä vastaan.
4. Oikefetolalsot Saksan KPcssa
Ja NKPifisa
Sain tänään eräiden puhujien pu­heista
kuullar että eräät sidcsalaiset
suopeat vetoavat puolustuksekseen mi­nun
puheeseeni NKP:n K K : R mar­raskuun
täysistunnossa kysymyksesiä
taan NKP:n sisällä on pääasiall^ena
talstelumetoodina aatteellinen taistelu
vien pnohu&efikuksien päätäksiin".
Perin omituista, että tt. Humbert-,
Droz ja Serra unohtavat Kominternin tnlkä ei sulje pois organlsatoorlsten
Ja vaan iritSä myöskto ow»ia Jonkott-jVI kongressin lÄätöisen tämän teesin.. JohtoiÄätöksIen soveltamista crlnäi-
<a. E jrida ihmetellä näitä tosiasioita Perin «nltuljta, että kaikki suopeat, sissä tapauksissa. Perustelin tätä väi-
^^J!f^*7.^ imperialismm a^ajia vaan sitä että t. Humbert-Droz ei ym- sekä ne Jotka pitävät itseaSn suopei-. tettä sillä, että oikelstölaiac^ NKP: «2
on kaksipuolinen prosessi: toiselta jmärrä näitä yksinkertaisia tosiasioita na, että ne jotka torjuvat tämän n i - eivät ole vielä kiteytyneet e l ^ ole
T&nalset ovat olot Sal:sassa ja oIöF
.SSSR.-ssä, Ja ne osoittavat, että
eruaiset olot vaativat erilaisia taistfelu-f
menetelmiä oikelstovaaraa vastaatf
NKP:ssä ja Saksan KP:ssä.
Kun NKP:n KK:n marrasfcutuf
täysistunnon komiteassa muokattihf
päätöslausetta, niin erftän toveriryh<>^
män puolelta ehdotettiin, että pää­töksen
perusvaittamat ulotettalslinr
muihin KI:n sektioihin, m.m. Saksan
puolueeseen. Me hylkäshnme tämän
ehdotuksen sciittamaiift, että taistelu-ehdot
oikehtovaaraa vastaan ovat
Saksan KP:8sä tyyten toisenlaiset kuin
talsteluehdot NKP:88a.
Pari sanaa Klm Tp: Jcomlteain
esittämistä jAätösehdotuksIs^^ Tov.
Serra ajattelee, ettft ehdotuk:3t ovat
luonteeltaan provinsslaallpääto. öiä. —
MInkätÄhden? Sentahden n-^amas,
että luonnoksessa avoimeksi kirjeeksi
el ole analyysia poliittisesta tilantees­ta.
Joka synnyttää öilcelstovaaran. Tue
on Jo naurettavaa, toverit. Tämä ana­lyysi
on meillä VI kongressin päätök­sissä..
Pitääkö se toistaa? Ajattelen,
että fdtfi ei pidä toistaa. Olisimme oi­keastaan
voineet rajoittua lyhyeen
päätökseen oikeistolaisista. Jotka Jär-jestehnällisesti
rikkovat VI kongres­sin
päätdfcsift Ja Jotka senvuoksi on e-rotettava.
Ja Buopetota, Jotka eivät
käy taistelua oikeistolaisia vastaan Ja
senvuoksi ansaitsevat sen. että hciUe
annetaan vakava varotus. Kun me
emme kuitenkaan rajrtttuneet ly­hyeen
päätökseen, niin emme ra­joittuneet
sentahden, etfö tah-dohnme
selvittää ^ työlälsjlle oi- '%
keustoukloonin olemuksen. näyt­tää
herne Brandlerien Ja Thalhelme-rien
todellisen naaman, näyttääkscm-me
heille mitä nämä miehet ovat ol­leet
ennen Ja mita ne ovat nyt. näy*.-
tääksemme kuinka kauan Komintern
Ja NKP ovat näitä miehiä armaht'^-
neet siinä toivossa, että ne ojentui­sivat,
näirttääksemme kuinka kauan
kommunistit ovat näitä miehiä kes­kuudessaan
kärsineet Ja mlnkätäbden
tällaisia miehiä ei enää kauemmin
voida sietää Kominternissä, lämän
^hden tuli päätösehdotuksesta laa-jempl
kuin ensi katsannolla olisi voi­nut
odottaa.
Täten lausumme tuhannet kiitok­set
Webs*er'» Comersin ja ymnä-ristSn
toverittarille Ja tovereille
osanotosta meidän ' vihkijäisiimme
12 p:nä kesäkunta ja lahjoista, jot­ka
olivat meille min arvokkaita ja
•Dvat muistona sen päivän ja illan
hanskasta ja yhteisestä vietosta.
Toveruudella