Vapaus, January 31, 1925

              Lanantgina, tammfc 31 it—Sat^ Jan. 3l8t; 1925
iii
"7
VAPAUS .
tmmin nomO^bea tfMaOn iiaestnjmattsi^ Oaiet'
«py SodbsrriM, Ont, loka tiiaUf, tontai ja laaaataL
T o i a i t t f t j a t :
A.&1UKELA. ABVO VAARA.
VAPAUS (Liberty)
Tha OBhr or«an of Finnfab Worker» !n Canada. Pob-
Jidied in Sodbory, Ont, every Toeaday, Tborjday and
^^B^Srtered at the Post Offiee Department, Ottava,
M ceeood elau matter. •
Adrerlidng ratea 40e per eoL ineik. Uinimam ehflrgr«
for s i n ^ insertion 75e. Diaeonnt on standint; advertise-aent
Tbe Vapa'^ ia the beat advertising median
«monr the tlnnifh People in Canada.
harjotettaran, varsinkaan vastutmalalsten puolueorgaap
nien taholta.
Avoimeen, rakent8va:»a mielessä esiintyviin ar»
vosteluun n»illi on yllidcjrllin tilaiscutta, mutta oi
kealla ajalla ja oikeassa paikassa.
nmoitDshinta kerran Jolaistoista ilmoHnksista i9c
nalstataaaalta. Snorista llmoitoksista sekA Omoitok»
A t a , Joiden tekstiä ei jolca Icerta maateta, annetaan
titotiitra alennas, Koolonilmoitokset $2,00 kerta Ja 50c
IfsU Jokaiselta moistovärssyltS. NimenmoattoUmoitok»
Mt 60c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitakset
$2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. /Syntymäilmoitakset
ILOO kerto. Halutaantieto- Ja osoteilmoitokset 50e
kerta. $1.00 kolme kertaa. TUapäiiilmoitaksista pitää
raita searata mukana. '
TILAUSHINNAT:
Canadoan yksi vk. $4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
$1.60 Ja yksi kk. 76c
Yhdysvaltoihin Ja Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk.
$8.00 Ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia. Jolta ei seuraa raha, ei tulla lähettämään
^ i t s i asiamlRgtcn Joilla on takaukset.
Vapauden konttori Ja toimitas: Liberty Bldg Lome
St Puhelin 1038." Postiosote; Box 69, Sodbury, Ont.
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont>
torissa laaontaino, torstain lehteen tiistaina Ja laaantain
lehteen torataina kello 3.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
'kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja i
persoonallisella nimellä.
J . V. XANNASTO, Liikkeenhoitaja.
LHennoitsijain palkoista
näyttää eräissä puolueemme osastoissa yritettävän vä
kiseilakin saada aikaan jonkunlainen csuuntakysymys»
vanutettavaksi joka käänteessä. Muuan piiritoimikun­takin
on ollut siihen määrään innostunut asiaiäi, että
on oikein «viran puolesta» velvottonut alaisensa osas­tot
asiaa käsittelemään ja lähettämään sille lausunton­sa
- - - j u u r i silloin kun luentokursseja piirin alueelle
odotetaan ja jäsoiistoä olisi kehotettava niihin valmis-
Uutumaa^ ja innolla ottamaan osaa.
: 40 dollarin viikkopalldca luennoitsijalle —onko se
aitte niin kohtuuttoman korkea palkka?
: tehtävä on, sangen vastuunalainen
toimi. Kymmenkunnan eri aloja koskettelevan luen­non
pitäminen;yhc(ellä kiertomatkalla edellyttää perin
pohjaista valmistelua, kuukauden, ehkä kahdenkin työs­kentelyä
ilman mitään palkkaa, omine eväineen. Mat
kastaminen ja kiertelendnen hajallaan olevilla oudoilla
paikkakunnilla on rasittavaa, sekä miestä että kukka­roa
kuluttavaa hommaa. Jokainen kokemuksestaan tie­tää,
että matkoilla kuluu rahaa kaikenlaisiin pikkutar*
peisiin ; enemmän kuin kotosalla ollessa, vaikka piletit
mdEsetatimldn järjestön puolesta. Sitäpaitsi on luen-noittijan
toimi tilapäistyötä, vain muutamia kuukausia
vtiodessa kestävää. Paikallaan-oleville,, ympärivuoden
työskenteleville puolueemme palveluksessa työskenteli-joille
on maksettu 38 dollarin viflckopalkkaa, eikä siitä
ole mitään meteliä nostettu. Mistä nyt tämä hyökkäys
vain paria dollaria 'suurempaa luennoitaijain-palkkaa
vastaan?
^- tpk. rikkomaan ny­kyisten
luennoitsijain kanssa tehty palkkasopimus ~
joka merkitsee käynnissä olevain luentokurssien kes­keyttämistä.
Jos taas ei ole taikotus nykyisiä luento­kursseja
häiritä, vaan vaatia luennoitsijain palkat i;af<'-
tda alennettavaksi, niin eiko asiaa mitenkään Voinut
jättää siksi kuin muitakin järj^cstön edustajakokouk­selle
kuuluvia a^ioito ruvetaan käsittelemään?
Aikaisemmin, Kivikosken osaston protestin yhtey»
dessä^ jo osotimme, ettei toimeenpaneva komitea tässä
asiassa miteduiän ole poikennut järjestön edustajako­kouksen
antamistamääräyksistä. Niiden rajoissa sen
on ollut mukauduttava nykyisessä yhteiskunnassa vai
litsevaan «palkkojen rautdaiuin» s. a', kysynnän ja tar«
joimon etjihti^eaeen. Tunnetusti kykeneviä luennoitsijoi
ta ei ole ollut saatavissa alle 40 dollarin viikkopalkan
— omasta mielestään kyllin kyvykkäitä mahdollisesti
olisi ollut halvemmalla saatavissa, mutta heistä ei ole
omia nurlJEiaan ulompana tiedetty, eikä heitä ole tul­lut
tarjolle. Vaikuttavana seikkana on vielä mainitta­va,
että sanuan aikaan kuin täällä Ganadassa suunni
ibitim luentokursseja, puuhattiin Yhdyavaltam puolella
agitaattorikursseja, ja siellä myös oli puutos luennoit
sijavoimista,jonkatahden sieltä tditiin tarjouksia joil
lekin canadalaisille, mm. tietääksemme ainakin toiselle
nykyisista luennoitsijoistamme. Siellä on järjestön
hyväsymä viikkopalkka luennoitsijalle 50 dollaria^
Näin siis määrää luennoitsijain palkan vanha ky»
aynnan ja tarjonnan laki, eikä siinä asiassa kelpaa
mittapuuksi joissakin peräti toisenl&atuisissa amma­teissa
-—esim. metsäkämpillä —vallitsevat palkat.
Sitäpaitsi on nähty, että kämppämiehillekin kelpaavat
vaiijca ktiinka hyiai palkat, milloin sellaisia vain on
saatavissa.
O nykyinen luentokurssisuunnitelma kokonai-spudessaan
onnistunut ja parhaiten tarkotustaan vas­taava
vai e i k o—Je on eri kysymys, josta voidaan ru­veta
keskustelemaan; sitte kun kurssiohjelma kokonai­suudessaan
on suoritettu. Vaata silloin voivat kaiUä
: osastot olla keskustdussa mukana. Siihen asti on jo­kaisen
puolueemme menettelytapoja käsittävän t^tavä
kaiUcensa nyt'paihaassff-vauhd^an olevain kurssien »rossa kuin tuskin milloinkaan eimen. K^iikki viittaa
onnistumiseksi
^ asiaa katsoen, täytyy leimata joko
tietoisdcsi, tai tiedottomaksi, mutta jdca tapauksessa
harkitsemattomaksi hajotmtyöksi rm-cta nyt luentokurs­sien
kesken ollessa tuollaisella kiihkolla— ja niin ha­taroilla
perusteHIa >—. pöyhimään luennoitsijain palk­kasuhteita-
Se vivahtaa jonkunlaiselta «myynntyol-ta>,
jota ei meikäläisten: S^oadessa -saisi suvaita
Valko-Saomi häpeäpaalussa
Niinkuin lehdessämme ennen on mainittu, oli ruot­salainen
lakimies Georg Bränting seuraamassa ns. kom
munistijuttujen käsittelyä Turun hovioikeudessa ja on
kokemuksistaan ja näkemyksistään julkassut suomalais­ta
«oikeusvaltiota» raska^i mordvan lait<^jasen,
joka on herättänyt sangen suurta huomiota ei ainoas­taan
Ruotsissa, vaan muualldun alk(«iailla. Valko-
Suomen porvarilehdistdssä Bränting. paljastukset
luonnollisesti ovat synnyttäneet suuttumuksen myrs­kyn:
Hufvudstadsbladet, «pohjoismaiden porvarillisen
sanomalehdistön typerin edustaja»,^ niinloun eräs eng­lantilainen
sanomalehtimies kerran siitä sanoi, on jo
kirjottanut kaksi artäkelia Brantingin lentokirjasta
vastaan. Kuvaavinta niille on, ettei lehti yrit^cään
tuoda esille ainoatakaan tosiasia^. Brantingin pelotta­van
ankarain, syytöksien torjumiseksi. Lditi vain koet
taa vedota Ruotsin porvarilliseen mielipiteeseen, että
suvaitseeko se tehtävän tuollaisia syytöksiä Valko-Suo­mea
vastaan, joka niin haikailematta on taistellut Ve
näjän työväen ja talonpoikain luokkaa vastaan. Tosin
lehti jättää mainitsemalta, että valkosuomalaiset ovat
käyttäneet mitä roistomaisimpia menettelytapoja Neu-vpstotasavaltojen
liittoa vastaan, inutta meille ne ovat
kyllin tunnetirt ilmankin. v
-Hufvudstadsbladet on ryhtynyt väittämään sitä
Brantingin todistelua vastaan, että Suomen oikeuslaitos
«on yläluokan aseena luoUcavaltansa ylläpitämiseksi».
Turha vaiva. Lehti ei edes uskalla kosketella siihen
tosiasiaan, että hirvittävän suuri joukko viattomia .ih­misiä
valkoisten toimesta, ilman tutkinnoitta ja tuo­miotta
passitettiin sorakuoppiin tahi lievimmässä tapa
uksessa moniksi voosibi vankityrmään. Ja milloin
«tudcintoJB» on toimitettu, niin kuinka se on tapahtu
nm? Eikö kuulustelu vole ollut rääkkäystä ja kidu­tusta?
••• . •
Lehti puolustaa Suomen «oikeuden» menettelyä s il
lä naurettavalla väitteellä, että Suomen viime vaaleissa
annettiin 87,000 kommunistista ääntä, ja että eduskun­nassa
on 18 kommunistista Jäsentä; sen olisi pitäiyt lisä
tä, että oikeudemmdcaisemman vaalijärjestelmän valli­tessa
olisi kommunisteilla ollut 21 «edustajaa. Huf-vudstadsbladin
tarkotuksena lienee sanoa, että Suomen
«oikeuden» olisi pitänyt raivota uelä hurjemmin, kos­ka
noinkin paljon kommunisteja on jäänyt henkiin.
Semmoiselle järjenjuoksulle, jota tuo I ^ t i edustaa, on
tietenkin mahdotonta käsittää, että kommunistien voi
makkuuteen on syynä juuri tuo Brantingin täydellä
syyllä moittima «oikeuden» nimellä kulkeva ilveily.
Kudvudstadsbladet luulee antavansa oikein murhaa
van iskun Brantingijle todentamalla, että hän «öno^^^
tei sanasia sanaan seurannut Tshitserinintovjallaan kuu­luisien
noottien antamaa kuvausta» Suomeh vitrlkörois-tojen
hyökkäyksistä Karjalaan. Muuta sanomista ei
lehdellä ole Brantingin. selostukseen noista suomalais­ten
viranomaisten tieten ja avustuksella tehdyistä ros-voretkistä.
Lehti siis itse asiassa tunnustaa Suomen vi­ranomaisten
syyllisyyden noihin. Neuvostotasavaltojen
iittoa vastaan kohdistettuihin hyökkäyksiin.
Valko-Suomi on kapitalistbenkin kulttuurin häpeä­tahra
— josta seikasta koko sivistj^iyt möilma oh täy­sin
selvillä, etupäässä nykyistsen vallanpitäjien omien
tekojen perusteella. Moinen vallaakäyttö ei voi viedä
muuta kuin yhteen tulokseen: sen • täytyy kukistua.
Kaildcien mailman työläisten on toimittava sen kukis­tamiseksi.
Kynnnentuhansien Suomen työläisten veri
huutaa kostoa. —
Espanjan diktatuuri vararikossa
Kim vajaan puolitoista vuotta takaperin Primo de
Rivera anasti diktaattorivallan meksikolaisilla menet­telytavoilla,
julisti hän tekevänsä sen siitä syystä, että
järjestyksen palauttaminen Espanjassa oli ihan väittä
mätön. Marokon sota oli saatava kunnialla lopetetuk­si,
maa oli pela^ettava vararikosta ja hallintovirastois­sa
vallitseva anarida oli poistettava. Oikein sotilaal
lisella kurssilla lupasi.hän suoriutuvansa tästä kaikesta
kolmessa kuukaudessa.
, Nyt on asema monta vertaa pahempi kuin hSasat
valtaan päästessään. Raha-asiat eivät koskaan ole ol­leet
niin hunningolla kuin nyt; vajaus on suurempi
kuin mitä millään verotuksilla voidaan täyttaiu
Marokossa on kärsitty tappio toisensa peräsfta. Vuo­den
yritettyään turhaan taistella urheata riff-heimoa
vastaan, täytyi Riveran tyytyä hyvin vaatimattomiin
«strateeglsiin peräytymisiin». Niistä oli seuratiksena,
että nekin heimot, jotka olivat tähän a^i pysyneet raih
hallisina, nyt nousivat kapinaan ja ailieutttvat «spanja-laisille
ennenkuulemättomat tappiot. Peräytyttineii' ön
ollut yhtämittaista ja lopulta senlaatuista, että kenraa­lejakin
on alkanut kaatuilla ja ylimpiä armeijan pääl-
Nau
Meidän päiviemme Je-suksen
opetukset
Eräänä ninnnntaina täUä- kuu­kaudella
piti Chicagossa Industrial
Work»8 of the World nimisen Jär­jestön
sihteeri Petrus Jesus Welin-der
luentoa aineesta: "Vapautta­minen
vaiko diktatuuri." Jesuksen
kuulijakunta oli kyllä pienenlainen,
kuuluen siihen ainoastaan muuta­mia
karaistuneita i.- w. wdäisiä,
yksi proletarian partyn Ja ykrf
Worker8 partyn Jäsen. .
, Jesus sanoi vastustavansa kum­paakin,
proletriaatin samoinkuin
porvaristOnldn diktatuuria. ' Sen si­jaan
että omistavalta luokalta riis­tettäisiin
pois heidän diktatuuri-välineensä
(sota-armeija, poliisilai­tos,
Jne.), esitteli Jesus että ty5^
Iäiset yksinkertaisesti ottavat hal­tuunsa
tUQ^tannon välineet. Uutta
miten? Opettamalla työläisille L
W. VJ m Ohjelman yksinkertaisuus
ja ihanuus.
Kun Jesukselle huomautettiin,
että omistava luokka tulee sota-
Joukkojensa avulla suojelemaan teh­taitaan,
ehkäisemään työläiset nii­tä
haltuunsa ottamasta, vastasi Je­sus,
että omistava luokka voi p i ­tää
..'armeijansa yllä ainoastaan työ­läisten
tySstä saadulle liikevoitolla.
Kun työläisetottavat haltuunsa
tehtaat, ei pomojen luokka enää
sehjälkeen BSA . liikevoittoja, eikä
luonnollisestikaan voi ylläpitää ar­meijaa.
Nätti menetelmä eikö ole-
Edelleen Jesus opetti, että koska
kerran työväenluokka muodostaa
väestön vähemmistön, niin proleta­riaatin
diktatuuri on tarpeeton, sil­lä
onhan ^ väestön, suuren ^enemmi*:;
tön mahdottomuus elää väestön vä­hemmistö-
osan, kapitalistien, työn-tuloksista.
Qhlian kaiken tähän
asti käytetyn diktatuurin tarkotuk­sena
ollut riistää alaluokkaa, sen-tähden
proletariaatin diktatuurin
ainoana päämääränä voi olla _{unoas-taan
. se,. :.että pi^^ tekee
utpitalistiluokaiata /alaluokan^- Jonka
työnhedelmistr^öläiset sitten tuli­sivat
saamaaii: yltälqriläisen elämän.
Jesuksen käsityksen mukaian Ve­näjän
vallankumous: ei ole aiheut-vastustavalla
kannalla ei ole min­käänlaista
pätevää perustaa. Jesuk­sen
ottama kanta on suoraa työ­väenluokan
pettämistä Ja itse asias­sa
kapitalistisen diktatuurin kan­nattamista.
Ethel Sndwden
Tämän laajan Canadan kaikissa
huomattavimmissa keskuksissa on
tämän talven aikana vieraillut vii­me
syksynä kukistuneen. Britannian
työväenhallituksen valtiokanslerin
Phillip Snowdenin rouva EtheL
Kaikissa puhetilaisuuksissa. Joita
Ethel on pitänyt, on hän kunniasa­nallaan
vakuuttanut, ettei edesmen
nyt Britannian työväenhalli^ ol­lut
"bolshevistineh»'. Tokkopa tuo­ta
on kukaan epäillytkään.
Joitakin vuosia sitten kuulimme
rouva :Snowdenin puhuvan eräässä
kirkossa Montrealissa. Niihin ai­koihin
oli naisten äänioikenstaiste-lu
päiväjärjestyksessä. Rouva ei
oliot lainkaan ruman näköinen. P u ­hetta-
vialui vuolaana virtana. Pap­pikin,
joka oli tilaisuudessa pu­heenjohtajana,
oli nähtävästi mie­listynyt
Etheliin. Kiittäessään
Etheliä puheen loputtua sanoi pap­pi,
että Ethel kelpaisi pitämään
saarnoja vaikka hänelle itselleen...
Olemma varmoja siitä, että pappi
on edelleenkin samaa mieltä Ethe-lin
kanssa, hyväksyy ^ kaiken sen
hengenravinn-on, Jota Ethel pn ca­nadalaisille
kuulijoilleen tarjonnut
Lainaamme , pari rouva Snowdenin
lausetta:
K "Englannissa meidän käsityksem­me
yltäkylläisyydestä, ei rajotu yk­sinomaan
maanhedelmätn yltäkylläi-
-syyteen.vvaan slsält^ siihen: myös-syyteen
vaan sisältyy siihen myöskin
dän vnodtiUnsä osottavan nmt hui-fcrita
voittoja, etteivät he itsekään
'tiedä mihin niitä sijoittaisi. . .
Toverit j a toverittaret! Pysäh­tykäämme
hetkeksi ajattelemaan
«nissä Toäsna. me voisimme tehois-taa
ja innostaa ritä työtä,'jolltf
edistänane työväenluokan- luokka­taistelua.
Heittäkäämme syrjään
kaikki turhanaikainen ajanknintus.
Luokkamme asiaa ei vahfTmn^«Vä?'?
määrässä edistä se, jos p^vät idäs­tään
seisotaan pallo- tai ronupoy-itäin
ääressä, tai kidjetaan pikku
"kesteissä" Jossakin talimannin nur­kissa.
Rivit tiiriiksL Jokdnen pakal­leen./
Kansainvälisesti järjestymal-lä
me voimme kukistaa vihollisean-me.
Yhdy sinäkin riveistämme vie­lä
poissa oleva toveri taistelijain
Joukkoon.
SaaoTnalf>hria«i«m?e« -TVäinö Lehti
käski minun sanomaan, että häneltä
saa tilata kaikkia vasemmistolaisleh-tiä.
Hänellä on knittikirja aina
taskussa, olipa sitten lumipyry Xsa
pakkanen.^ Kääntykää hänen puo­leensa
kaiM
asioissa
Kurkistelija.
dssa lehti- j a kirjallisuns-anut
minkäänlaisia muutoksia^ ^Ai-noastaan
iiimi ^ erottaa NeuvOsto-
Venäjän Amerikan rkapitolismista.
Venäjän , kommunistit kolattavat
vaan yksinkertaisesti ääilyttää ase­mansa
Ja elää työläisten kustannuk­sella
— Leninilläkin oli samanlai­nen''
ohjelma..' ••;';••":: '
Keskustelussa sai suurinta mie-enosötusta
se i . w. wdäinen, jokd
certoisi niin paljo kapitalistilehtien
Port Mtarm Oittisia
Pahajma knolenuUta. Barton &,
Fisber haalille oli ilmoitettu ylei­nen
kokous, Jossa puhuivat muuta­mat
paikkakuntalaiset ja Ontarion
lainlaatijakunnan jäsen Mr. Keefer.
Puhe olikin kauttaaltaan kaunista ja
hyvää niinkuin häneltä voi sitä o-
"dottaakin sivistyneeltä henkilöltä.
Hän selvitti^ puheessaan mitenkä
lakia laaditaan, mitenkä ryhmät
sundeDeeB? 1^ Tämäa he
vst jo sikoja telmeet halfitukagaBi
istnosaan sillä onhan knrjnutta ja.
puutetta jo siksi paljon, että he
sen näkevät ilman vaikka ci A i
juuri J^eiQe joka kerta korvaaa
eaaota, nykyinen - rijetäanän fajj
määrää heidän, toimlfnaan eea hM..
kan hyväkä minkä Jäseniä he ovat
nimittäin kapitalistilookan ja joj
he toisin tekevät, tulevat he
potkituksi omasta joukostaan. il~
käämme siis uskoko kalkkiin hyviia
profeettoihin, vaan antakaa kylaiäa
Järjen pi^na suoria totuuhna, xae!^
lä ei ole muuta pelastajaa kuin ae
itse, oman työvän jonkkoktoinun-nan
ja taistelun kantta. Kajnta-listilnokkaei
omaisuukästaan vaia
niin lähde, eikä luovu, jokp KQ
olisi silloin'tehtävä, jos meille työ.
Iäisille täytetään meidän vaatimiik.
semme. Sen kyllä tietää konser­vatiivitkin,
vaikka he niin kauniis­ti
puhuvat. •']'":
Kokouksessa ollut.
likoitä hivottua. Silloin varmaankin jo oyat asiat
tiukalla. Espanjan on täytynyt nöyrtyä maksamaan
suur^ lunnaat maroidcolaisten kasiin joutuneista vim*
geistaan ja tarjota iieille jos kuinka edullisia rauhan-ditoja.
Mutta marokkolaisilla ei ole mitään kiirettä
rauhantekoon, he kun ovat espanjidaisilta vallanneet
suunnattomat määrät sotatarpeita.
Entä .maan hallintoa Se on pahemmassa sekasor-siihen,
että rappeutuva kapitalistiluokka ei «dutrim-mailakaan
diläatuurilia pysty tuotantoa johtamaan,
vaan . vahingoittamaan, liiatta nousukauttaan ^itävän
voimakkaan fuofron^kädessä diktatuuri on pelastuksen
tietä raivaava ase. j>
Tällä^hetkellä on'Espanjan ratkaistavana ongelma:
kuinka päästä sietämättömästä däOatuurista ilman
yleistä valladkumousta?
Venäjästä lausumia valheita, kuin
suinkin vaan muisti. Nähtävästi
mies poloinen oli etupäässä käyttä­nyt
hengenravintonaan kapitalisti­sia
lehtiä.
Jesuksen luentotilaisuudesta on
vedettävä kaksi Johtopäätelmää. A -
merikan hallitseva luokka on kovin
tyhmä,! Jos se pitää Petrus Jesus
Welingeriä Ja hänen hengenheimo­laisiaan
hirvaina. y|#^^^0itdi^el-lisinä.
Silla 'itse asiässäi' j^tuksella
on suuressa määrässä samanlainen
maailmankatsomus kuin Amerikan
kapitalismin ukuisemmilla ihan-teellunlla
edustajilla, Vallanku^mo-uksellisen
kunnianimellä voivat A -
merikan valtaherrat kunnioittaa Je-susta
ainoastaan «llä perusteella,
että hän on vahingossa päässyt L
W. Wm sihteerikd. , V
Toiseksi: Sam Gompers on kuol­lut,
mutta niin kauan kuin Jesus
ja hänen hengenhelmoMsensa ovat
vallitsevassa asemassa L W. Wssä,
voimme me odottaa,' että kaikki
älyn Ja hengrenhedelmäin yltäkylläi­syys.
Käsityksemme mukaan pitäi­si
niiden olla jumalan jokaisen lap­sen
ylettyvillä. (Kuinka suurem-moista).
Britannian '^työväenpuolu­een
kannattajat eivät ole löydettä­vissä
ryysyköyhälistön . dsuinpaikoil-
'ta;,ne .ovat kaikkein: parhicdinmäs-sa
asemassa olevia - käsityöläisiä,
joukossa. Joitakin keskiluokkalaisia-kin.
Jotka vaativat kaikille oikeut­ta.
Useassa tapauksessa on .heillä
Johtajinaan yliopistQsiyl^tyksen saa­neita
miehiä.
"Brittiläisille työläiaiUe on hei­dän
kuninkaansa ja hänen oikeuslai­toksensa
osottaneet niin paljon Ja
lomielisyyttä ja arvohanttfa ja teh­neet
niin paljon hyviä töitä työ­läisille,;
että Britannian |yöväen-luokan'
jäsenten ; luottamus • kunin­kaaseen
Ja halien oikenslaitoksiihsa
on mittaamattomassa määrässä i u -
Jittunot, joten valtaistuin on ikul
siksi ajoiksi turvatta, mikäli me
voimme asioita käsittää." — M . L. j ;
bolshevikivBstaiset lokaviemäitt tu­levat
edelleenkin levittämlum ka­talia
valheitaan . hdlahe|iäkeista.
Taantumuksellisten tavalli^a sil-mSinlumetemppnina
-on ' inikea
proletariaatin diktatuuria vastusta­van
kantansa, kaikenlaisen dikta­tuurin
vastustamiseksi, -sekä stnri-suisesti
puolustaa "vapautta'^
Kumpikfai sekä manalle mennyt
SaidtSte.MarkDpnliaa
Tyoltomyya kukkine hirvittäyine
seurauksena alkaa irvistellä : täällä,
kuten kaikkialla munallaan teolli-
8U^6(kesikuksi6S8. TyöttSmien ar-mdja
kasvaa päivä: päivältä suu-^
remmaksi. Taasen vähennetään te-rästehtaaltaldn
työläisiä, vaikka e;
siellä ollutkaan kuin ainoastaan joi­takin
isojen pomojen suosikkeja.
-Alinpalkkaisista ei kukaan välitä
mitään, vaikka he sitten nääntyisi­vät
viluun ja nälkään.
Metsätyöt ovat myöskin tämän
talven aikana olleet hjrvin vähissä.
Nyt alkavat ne olla tykkänään lo­pussa.
Siis siltatin puolelta tulee
uuaa työnetsijöitä, joiden on mah­dotonta
dtä löytää.
Edellä joulun vielä oli aina sil­loin
täHöin "vientiä", joskaan palk­ka
ei ollut kehuttava, tuossa dolla­rin
nurkiUe päivältä. ^Mutta nyt ei
ole minkäänl^äa "vientejä".
Työnvälitystoimistot ovat täynnä
työnhaluisia; TyönostajHla on mai­nio
tilaisuus arvostella orjien lihak­set
ja koko, kuten ennen muinoin
tehtiin TOomalaisiBa orjamarkki-
TtoiUa. Vain silloin tällöin anne-
„ . . . taan joillekin harvoille, tilaisuus
lGäoismtepne rsJ,e seutst as uhntyakuytmuveant iai. vwan. svar­:
työvohnama. Toiset saa-malla
tapaa proletariaatin diktatuu­riin.
Ottaen huomioon senseikm), tife-tä
kapitalistineit^ diktatauxi'.j»& >eb-dottomasti
vastustamassa kaikkia
vat nälkäisinä jäädä odottamaaa.
SeOaiinen on' tämän rnstojärjestel-man
ankara sääntö.
työväenluokan edis^pstäisieluita ja
dis tuhottava, kun taasen proleta­riaatin
diktatuurin oletettu <^raa-rallisuus"
ei ole -.-sanoaksemme
asian kaikkein lievimmällä taVaUa
> nyt ainakaan aivan elinkysymys
L w. wdäidlle, niin Jesuksen ottn-
N S B vttodea vaihtertti olisi jneilr
lä ty91älsiDa>'itadEiiBäkin'sopiva ti­laisuus
tarkistaa olemmeko -saaneet
amtSän «kaan työläisten tiusteloxin-tamslla
^nime vuoden aikana. Jos
^olemme 'Voineet heikentää edes yh^
denkään lenkin luokkaamme kahleh­tivista
ketjmsta. niin tänä vuotena
meidän täytyy tehdä enempi. Mei-dätt
htokkaoaune tuottaneita voitto-nudla,
kompaakin sddl proletariaa­osinkeja
tarkastelee porvarishioUca
tin, että porvariston diktatuuria paraikaa, r gfliMrii^tln s&emme hei- -castakkainen lunen rCstomahdolS-jkr*. — Baportteri
järjestävät toimintansa ja että a i ­na
pääasiassa on kaksi ryhmää, toi­nen
Joka laatii lakia ja hallitsee,
toinen joka koettaa etsiä toisten v i ­koja,
ja mitenkä ne pitäisi korja­ta.
Vielä, että me itse, nimittäin
joukot, olemme niitä, jotka voimme
lakimme laatia jos nimittäin olem­me
yhdistyneet heidän kanssaan yh­teiseksi
järjestöksi. Ja jos ei lait
laadita meidän näkövinkkelin jäl­keen,
niin voimme valita toisen hy­vän
miehen lainlaatijakuntaan, se­kä
lopuksi selosti, että tässä maas­sa
ei tule ksrsymykseen Jninkä vä­rinen
on ollut Suomessa, sillä kaik­kein,
meidän on otettava tämän
maan hyvinvointiin Ja luomiseen o-saa.
Viimeksi mainitsi puhuja; et­tä
heidän konservatiivinen puolue
on se, joka saattaa kaikkia aikaan
mitä *e vaaditte. He ovat jo pal­jon
tehneet hyvää.^ hankkimalla töi­tä
ympäristöön «uutamien siltojen
rakennuksia Ja tietöitä Ja jos vaik-^
ka minkämoista. Puhe kauttaal­taan
oli kaunista,^sekä luiikki pa­rannukset
näytti olevan helppo saa­vuttaa.
Samanlaista oli suomalais­ten
puheiden y sisältö. Puheen* lo­puttua
annettiin lupa tehdä kysy­myksiä
Ja pyyntöjä; että hän tie^
tää ensi lainlaatijaklinnan kokouk­sessa
sitten antaa taas mitä kukin
tarvitisee.' '
Kysymyksiä löytyi hyvin niukal­ta,
samoin pyyntöjä. Ensim^ten,
Joka tehtiin oli, että jos hän voi­si
antaa apua, koska "punaiset"
hätyyttelevät valkoisia Ja häntä,
kun hän: antaa valkoisille huoneita
(käsien taputusta kysymyksen joh­dosta).
Vastaus olikin kaunis ja
ylevämielinen, aluksi mainiten että
Canada on "vapaa maa'' niin pu­nikeille
kuin valkoisillekin ja vaik­ka
minkä värisille mutta jos Joku
rikk<{o sen lakia ja oikeuksia lä­hetetään
hän takaisin sinne, mistä
on tullutkin', väriin tai kansallisuu­teen
katsomatta (samalla katsahtain
muutamiin kommunisteihin, jotka
olivat sisäUä.)
Myöskin on vankila se paikka
0«astomme tyokokoaloesM 28 p.
jouluk. 1924 hyväksyttiin uusina.
Jäseninä osastoomme Lempi Mäki
j a Frans Mäkinen, täydellä toveri-luotolla.
T. k. 25 pnä pidetyssä ko­kouksessa
hyvälo^irttiin osastoomme
Jäseneksi Ida Rautio, Hilma Lehi­koinen
Ja Erkki Lehikoinen hallas­saan
olleitten todistusten perusteel­la,
täysillä jäsenoikeuksiUa.
Hyväksyttiin kuitit tp. komiteal­ta,
kansainvälisen Ja edustajako­kouksen
veromerkkien maksamises­ta.
Osastomme osuus yhteensä $88.
90. [ - .•.,;,.'^' >' , :'.-
Laaantaina t ^k. 81 -p^vänä esi­tetään
osastomme-^ näji^ttämöUä "Jn-hannustuliUa"'
laulunsekainen kap­pale
yhdessä näyt. Lopuksi iloiset
hypyt. Liput etukäteen 35 sent­tiä,
ove^a 40 senttiä. '
Rekiretken Long Laken osaston
haalille järjestää ; näjrtelmäsenra
lauantaina. helmikuun 7 päivä. Pe­rillä
esitetään näytelmäkauppaleet
'«Saimaan rannalla" Ja "Setä" ja
tanssitaan aamuun saakka. Keho!-
tan .-creightolaisiakin varaamaan
itseänsä tälle retkelle, hiin Inkui-'
sasti kuin mahdollista, sillä haus­kuus
ei tule matkalla puuttumaan
ja toivottavasti Uniakin suosii mat­kaamme.
Jos ei yläilmojen ukko sa­tu
sinä päivänä olemaan huonolla
tuulella, että; rankaisisi kovalla pak­kasella,
dllä olemmehan sitäkin J»
saaneet tänä talvena maistaa. Paik­koja
retkelle saa .tiläW poikatalolla
Yrjö Hyväriltä Ja kaalilla Hugo
Luodolta. — Juhani.
M paiidialainiiilta
ROSE GROVE, ONT.
jossa voidaan uppiniskaiset kurit­taa,
sanoi n^yös jo ennen kuulleen­sa,
että valkoisia olisi täällä ah­distettu.
En tiedä tyydyttikö vas­taus
kaikkia, kun ei heti meidän
Buurmiehemme antanut vastausta
että punikit pitää lähettää vanhaan
maahan tai ajaa Atlantiin.
Toinen kysymys oli meitä työ­läisiä
koskeva. Kysyttiin nim. mi­tä
voidaan tehdä nykyiselle työttö­myydelle,
joka- -kevääseen mennes­sä
voi käydä hsrvinkin tukalaksi^
jos ei ndtään työmaita räihen men­nessä
aukea. Vastauksekd ' antoi
puhuja hyviä toivdta^ että he kon­servatiivit
alkavat paljon töitä ke­väällä,
maantie-, silta-, tammi- yn­nä
muita töitä, että, töistä ei tule
olemaan puutetta. Ja että kaikld
työt äetaan «ikaiiJn. Sen jälkeen
halusi puhuja lähteä pois^ koska
ei kysymykriä enään kuulunut. Kun
tämä näin loppui alettiin kokous
sekä vaUttion virkaililBt jimri
Tustetulle ' konservatiiviosastolle ja
kehotettiin yleisöä yhtymään tni-hen.
\^eläkö me työläiset uskomme
kaikkea tällaista ''hyvämiea? poB-iHkkaa,
emmeko me jo tarpeeksi
ole saaneet siitä, voimmeko me var­toa
että kukaan omistavan luokan
jäsemstä laatisi bkia, joka olisi
Meillä oli taalla OSaistoh vuosiko­kous
t. k. 11 päivänä, jolloin luet­tiin
• osaston tiliraportit kuluneelta
'vuodelta j a myönnettiin kaikille ti­livelvollisille
' tilivapaus tilintarkas­tajain
lausunnon perusteella. .Tilit
osottivatkin kohtalaisia tuloksia
näin harvaan asutulla paikkakun­nalla.
Samalla valittiin osastolle
eri toimikunnat- puoleksi vuodeksL
, Nyt kun on taas alettu uusivuo­si,
niin kaikkien meidän J velvolli­suus
olisi toimia parhaan kykymme
mukaan, niin silloin varmaan en­nen
pftkää saavutamme sen pää­määrän,
, Johon meidän luokkatoi-mintanime
on tähdätty.
Perastettiinpa tänne kolme kuu­kautta:
sitten' sellainen kehitysseu-ra.
Kerran kuukaudessa on ollut
kehitysseuran kokous. Mutta mis­sä
on vika, sillä osanotto on ollut
laimeaa. Mikäli minä ymmärrän
on kehitysseuran tarkoitus kasvat­taa
luokkatietoisia jäseniä. , Siellä
voimme ottaa keskusteltavaksi sel­laisia
asioita, jotka ovat mejlle hä­märän
peitossa.
Siis. käehitjTEseuraan joka mies^
Ja nainen. Sen kautta me pääsem­me
yhteisjrmmärrykseen. Ja se on
se keino jolle lujitamme meidän
Ja koko köyhälistön aaaa.
Ijinan. knoB 24 .paiväa Utaaa.
vietettiin osastomme haalilla edes­menneitten
toveriemme- muistojuh­laa.
Suoritettiin vapaata ohjehnaa
j a olikin sitä k e r r y t hyvänpuo*
teisesti. Joiddcoa oli tullut niukan»
laisestL - Tottakai lienee vaikotta-^
nnt umpiset tiet j a pakkanen.
Työolot näillä seuduin, on koijfi
kurjat Syksytalvesta oli vähän
metsätöitä, mutta nyt ovat neldn
jo loppuneet Palkat niissä olivat
niin alhaiset, ettei tarvinne-ajatel­lakaan
että sSstöon -aaa yöttömän
ajan vaaralle, joten näyttää hyvi^
toivöttomaUe monesta ftyöläisea*»
että miten talven yli päiisee.
Siis olisi syyti kaikkien työläis­ten
tiivistää rmtamaansa min, että
kerran saätvot nauttia työnsä to-kkset
Meidän on muistettava van»
han luioiGjan sanat: "Se oikeutta
maas* ti saa, ken Rse s f « han»